24.7.2006 – Vyörypilvi järvimaisemassa

Ajankohta Reitti Kesto Osallistujat
24.7.2006
klo 12.00-1.00
Mäntsälä-Riihimäki-Hollola-Viitaila-Lammi-
Janakkala-Hyvikkälä-Topeno-Porras-Somerniemi-Karkkila-Mäntsälä
13h / 431 km A-J Punkka
Ennuste kohdealueelle Merkittävimmät havainnot
MLCAPE 500…1000, LI -1…-4, 0-6 km shear alle 15 m/s. Ilmamassatyyppistä syvää konvektiota, jota rintama ja yläsola saattavat järjestää. Kesän toistaiseksi paras salamointi, pari vyörypilveä (joista viimeisin iltaruskon värjäämä), 5 mm rakeet.

 

Säädata

24.7.2006 klo 18 - GFS-mallin ennuste

24.7.2006 klo 18 – GFS-mallin ennuste

24.7.2006 klo 03 ja 15 - Jokioisten luotaus

24.7.2006 klo 03 ja 15 – Jokioisten luotaus

24.7.2006 klo 19.00-21.30 - Meteosat8-animaatio (HiResVis)

24.7.2006 klo 19.00-21.30 – Meteosat8-animaatio (HiResVis)

24.7.2006 klo 17 ja 22 - Yhdistelmätutkakuva (violetti 50 dBZ)

24.7.2006 klo 17 ja 22 – Yhdistelmätutkakuva (violetti 50 dBZ)

Tarina

Kesä 2006 tarjosi heinäkuun loppupuolelle mennessä kunnon ukkospäiviä pieninä annoksina. Kaksi viikkoa raepommituksen jälkeen ukkosrintamalla alkoi jälleen tapahtua. Eteläisen ja keskisen Suomen yllä oli helleilmamassaa, jota alkoi päivän kuluessa puristaa luoteesta saapuva yläsola. Samalla Ruotsista ajautui sopivan kosteaa maanpinnanläheistä ilmaa ukkospilvien ruoaksi. Tämän lisäksi tuulishear vaikutti varsin leppeältä. Toiveissa siis oli, että taivaalle voisi kohota jotain järjestäytynyttä pilvimuuria, joka olisi kuitenkin hidasliikkeisenä helppoa jahdattavaa.

 

Heti maanantaiaamun tilannepäivityksen pohjalta oli selvää, että tulossa olisi kohtalaisen virkeä ukkospäivä kesän 2006 asteikolla. Jäsen A-J pakkaili aamupäivällä chasevermeet ja starttasi auton kesän toiseen soolojahtiin. Hieman yllättävää oli aamu- ja keskipäivän virkeä salamashow keskisessä Suomessa. Ilmeisesti yläsolan suuntaama kuuronauha oli liikkeessä Päitsin itäpuolelle, mikä hieman sekoitti alkuperäisiä suunnitelmia lähteä Lounais-Suomeen. Tiedossa kuitenkin oli, että mehukkain ilmamassa oli lännessä ja kuuronauha oli matkalla näivettymään Itä-Suomen kuivaan ilmaan.

 

Lopulta jäsen A-J päätti tehdä kompromissin ja jäädä passiin Riihimäen paikkeille. Lähialueilla konvektio oli kuitenkin luvattoman laiskaa ja taivaalle jaksoi kohota ainoastaan kuituista popcorn-tyyppistä cumulonimbusta. Aamupäivän ukkosalue oli valumassa yhä etelämmäksi ja alkoi olla sopivalla näköetäisyydellä. Tämän houkuttamana kurssi muuttui kohti Lahtea. Käännös Korpikylän pelloille ennen Hollolaa nosti tummaa horisonttia mukavasti esiin, joskin pilvialuetta ei päässyt kehumaan kovinkaan kuvaukselliseksi. Puolen tunnin stopin aikana näkyi lukuisia maapaukkuja ja kuului vaimeaa murahtelua. Salamoinnin sydän oli siirtymässä Päitsin itäpuolelle, jonne jäsen A-J päätti edelleen olla menemättä. Datanhakupaussi osoitti, että Pirkanmaalle oli ponnahtanut useita melko intensiivisiä ukkosalueita. Niiden reitti oli sopivasti kohti kaakkoa ja seuraavaksi kurssi kääntyikin Lammin koillispuolelle. Valinta osoittautui nopeasti virhearvioksi, koska ylävirtaus hönkäisi solujen alasimet suoraan valitun alueen ylle. Kaiken lisäksi jahdattavat kohteet näyttivät olevan ilmiselviä back-buildereita, minkä seurauksena konvektion painopiste luisui yhä lännemmäksi.

 

Virhevalinta oli korjattava nopealla suunnanmuutoksella kohti lounasta. Tämä palkittiin viimein Lammin ja Janakkalan puolessa välissä, kun luoteinen taivas alkoi muuttua uhkaavan synkäksi. Ongelmana vain oli jälleen puiden reunustama mutkainen ränni, josta oli mahdotonta löytää minkäänlaista näköalaa. Kuin tilauksesta kartassa luki aivan lähistöllä turvetuotantoalue. Tienviitta turvesuolle tuli vastaan parissa minuutissa ja kullanruskea turvekenttä aukeni – kuinkas muuten – suoraan luoteeseen, josta rullasi vastaan kohtalaisen mallikas vyörypilvi.

 

Salamat hakkasivat maihin rullapilven takana pari kertaa minuutissa, ja videokamera tallensi pienen turvekasan päältä vyöryn liikehdintää suon laitamilla. Kymmenen minuutin ihmettelyn jälkeen vyöryn rakenne alkoi kadota ja isot sadepisarat mäiskähdellä kuivan turvesuon pintaan.

 

Matka jatkui länteen kohti kosteimman ilmamassan aluetta. Janakkalan Kalpalinnan rinteiltä näkyi vielä “suo-otuksen” hiipuvia rakenteita sekä melko pirteää salamointia otuksen länsipään tuoreissa soluissa. Uudeksi määränpääksi valikoitui Renko, mutta Hyvikkälän kohdalla suunnitelmaan tuli muutos. Aivan länteen porhaltavan chasekaravaanin vieressä alkoi yhtäkkiä virkeä kipinöinti. Jäsen A-J kaartoi välittömästi läheisen peltoaukion laitaan. Salamointi kiihtyi entisestään ja purkauskanavat välähtelivät aukion takana kilometrin-parin päässä. Itse pilvi oli kuitenkin melko muodotonta pilvimassaa.

 

Pirteää salamointinäytöstä seurasi hankala päätös – jatkaako salamoinnin perässä etelään vai lähteäkö uusille apajille länteen. Sokeasti meteorologiseen tilanneanalyysiin uskoen matka jatkui länteen, koska siellä olivat edelleen korkeimmat kastepisteet ja alueita, joita ukkossade ei ollut vielä viilentänyt. Valinta alkoi kuitenkin hyvin pian jäytää mieltä, koska etelään jatkanut pilvialue voimistui selvästi. Mieli apeana jäsen A-J nosti jalat kojelaudalle. Loukussa. Jääräpäisyyden ja pohjoisesta lähestyviin soluihin luottamisen vuoksi paussi venyi ja venyi ja taukopaikka alkoi vaikuttaa ihan todelliselta loukulta.

 

Lopulta ukkospilvenrääpäleet nousivat puidenlatvojen takaa ja matka jatkui niiden edellä kohti etelää. Vieläkö kostea ilmamassa yhdessä lässähtävän yläsolan kanssa jaksaisi tarjota nähtävää? Salkolanjärven rantamaisema aukeni kuin tilauksesta kohti itää ja pohjoista. Salamointi oli idässä melko vaisua ja jäsen A-J oli jo aikeissa jatkaa matkaa. Silmiin osui kuitenkin pohjoisesta puidenlatvojen yli kurkkaava alapilvimuodostelma. Hetkeä myöhemmin esiin ryömi alati ehostuva vyörypilvi, jonka lipan alta ilta-aurinko kajasti punertavana. Kamerat alkoivat raksuttaa uudelleen, kun vyöry lipui yhä pidemmälle järven selälle. Tilanne alkoi vaikuttaa epätodelliselta – voiko vyöry liikkua ohi näin läheltä tällaisessa maisemissa ilman että tulee tippaakaan vettä? Punertavat sävyt vyöryn takana voimistuivat ja vyöryn lippa kävi yhä aggressiivisemmaksi. Lippa oli tyypillisen tapaan erittäin rauhaton ja ilma sen edessä imeytyi valtavalla voimalla ukkospilven sisuksiin. Lopulta kun vyöry oli jo lähes ylittänyt järvenselän, tuttu kissa-hiirileikki sateen kanssa alkoi.

 

Jo ensimmäisellä pysähdyksellä etuviistossa etelään etenevästä vyörypilvestä, jäsen A-J:ta tervehti kylmä ja puuskainen tuuli. Nopeasti kävi selväksi, että tämä puhallus tulisi olemaan kohtalokas ukkospilvialueen jatkon kannalta. Vyöry etääntyikin yhä kauemmas emopilvestä. Tästä huolimatta laskeva aurinko teki pilvimaiseman väreistä dramaattisen ja mieliinpainuvan. Somerniemen jälkeen ukkoskuurorypäs tarjosi vielä koko reissun kiivaimman salamointinäytöksen. Tumman punertava pilvi tuikahteli ja kuritti maankamaraa parhaimmillaan yli 10 kertaa minuutissa. Eteläisen taivaan halkaisi massiivinen vyörypilven lippa.

 

Pusulassa reissussa rähjääntynyt jahtaaja totesi lopulta, että kauden toinen chasepäivä oli tullut päätökseen. Ukkoskuurot jaksoivat vielä rypistää taivaalle pienen satsin mammatuksia ja väläyttää muutaman väsähtäneen salaman. Piristystä 350 kilometrin sooloiluun toi törmääminen muuan varsinaissuomalaiseen hengenheimolaiseen. Siinä kesäillan hämärtyessä kahden hengen chaser-parlamentti pohti, josko tälle kesälle saataisiin vielä pitkästä aikaa kunnon yöukkosspektaakkeli.

Valokuvat

24.7.2006 klo 15:57 - Laitiala

24.7.2006 klo 15:57 – Laitiala

Päivän ensimmäisen ukkoskuuroryppään takaosaa

24.7.2006 klo 17:04 - Saloinen

24.7.2006 klo 17:04 – Saloinen

Kiivas jahti taakserakentuvan kuuronauhanpätkän edessä palkittiin näyttävällä rullapilvellä.

24.7.2006 klo 17:05 - Saloinen

24.7.2006 klo 17:05 – Saloinen

Rullapilven itäpäätyä.

24.7.2006 klo 18:10 - Hyvikkälä

24.7.2006 klo 18:10 – Hyvikkälä

Lähistölle yllättäen syntyneen ukkoskuuron kiharainen maasalama

24.7.2006 klo 18:10 - Hyvikkälä

24.7.2006 klo 18:10 – Hyvikkälä

Toinen parin kilometrin päähän iskenyt negatiivinen maasalama

24.7.2006 klo 18:10 - Hyvikkälä

24.7.2006 klo 18:10 – Hyvikkälä

Muutaman minuutin pirteän salamoinnin jälkeen ukkoskuuro lähti etenemään kohti Riihimäkeä.

24.7.2006 klo 21:55 - Salkolanjärvi

24.7.2006 klo 21:55 – Salkolanjärvi

Vyörypilvi lipuu Salkolanjärvelle. Vyöryn alta kajastaa upeita laskevan auringon sävyjä.

24.7.2006 klo 22:03 - Salkolanjärvi

24.7.2006 klo 22:03 – Salkolanjärvi

Matalalla roikkuva ja rauhaton vyörypilvi puskee 10 minuutissa järven selän yli.

24.7.2006 klo 23:13 - Nummi-Pusula

24.7.2006 klo 23:13 – Nummi-Pusula

Viimeisetkin ukkoskuurot kuolevat ja taivaalle jää laskevan auringon valaisemia hattivattipilvitorneja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *