MYRSKYT 1932
19.07.1932
ANKARA UKKONEN ETELÄ-JA KESKI-SUOMESSA
Ukonilma raivosi laajalla alueella aiheuttaen paljon vahinkoa ja onnettomuuksia. Puhelinlinjat vikaantuivat niin, ettei pitkään aikaan saatu yhteyksiä Helsingistä käsin muualle maahan. Viipurin ukkonen vioitti linjat Leningradiin ja Tallinnaankin olivat yhteydet poikki. Lappeenrannan ympäristöpitäjissä vieraili ukonilma myös voimallisesti.
Kaikkialta Etelä-Suomen maaseudulta, kuten myös Lahden ja Pohjanmaan suunnilta ilmoitettiin sateen pieksäneen viljoja lakoon. Ankarimpina riehui ukkonen Pohjanmaalla Peräseinäjoella, Nurmossa ja Lapualla.
Helsingin yli kulki kello 17 ajoissa mahtava ukkospilvi karkottaen kuuman päivän houkuttelemat kaupunkilaiset kylpyrannoilta kiireimmän kaupalla takaisin kaupunkiin. Sade kesti puolisen tuntia erittäin rankkana. Salamat sytyttivät vain pieniä paloja.
Salama tappoi ihmisiä ja eläimiä
Karijoella Rajamäen kylässä maanantai-iltana noin kello 21 iski salama talollisen Artturi Rantaniemen asuinrakennuksen katosta sisään surmaten tuvassa olleen talon emännöitsijän Albertiina Pihlajamäen ja heidän 3-vuotiaan lapsensa. 16-vuotias poika meni tajuttomaksi, mutta virkosi pian. Huomatessaan tuvan olevan tulessa hän sieppasi nukkuvan 6-vuotiaan veljen syliinsä juosten naapuriin hälyttämään sammutusväkeä. Talo paloi kuitenkin irtaimistoineen poroksi.
Samoihin aikoihin poikaset Unto ja Aatos Vesala sekä Onni Metsälä olivat ravustamassa Kauhajoen rannalla, kun puhkesi ankara ukonilma. Salama iski Unto Vesalan kuoliaaksi ja toiset pojat menivät tainnoksiin. He pääsivät kuitenkin lopulta omin voimin läheiseen taloon hakemaan apua.
Noin kello 23 tienoissa raivosi Töysässä kova ukonilma. Salama iski mv. Kalle Mutkan taloon särkien huonekaluja. Tämän jälkeen salama kulki juuri levolle menneeseen emäntään sekä hänen 1,5 vuoden ikäiseen lapseensa, jotka saivat pahoja palohaavoja syttyneistä vuodevaatteista. Ensiavun antoi Alavuden kunnanlääkäri.
Kauhajoen Kuutinkylässä salama tappoi kaksi lehmää. Somerolla iski salama talon riiheen polttaen suuremman määrän viljaa. Merkillistä kyllä itse riihi ei syttynyt palamaan.
Viime päivinä Karjalassa on monin paikoin liikkunut ankaria ukonilmoja. Leipäsuon aseman lähellä eräässä metsikössä iski salama puuhun tappaen juuri kotiin päin kulkemassa olleesta karjasta viisi lehmää.
Tuhoisa salamanisku Paraisten saaressa
Ukkosen riehuessa sattui Paraistenportin tienoilla järkyttävä onnettomuus. HS sai tapahtumasta seuraavia tietoja: Merenkulkuhallituksen laiva "Sekstant" oli parhaillaan suorittamassa merenmittauksia karttojen täydentämistä varten lähettäen tavanmukaisesti aamulla kaatterivenheensä merelle. Kello 10 ajoissa joutui tämä ankaraan ukkosilmaan. "Sekstanttiin" kuuluu kuusi isoa kaatteria, joista jokaisessa on miehistön lisäksi konstaapeli, joka vastaa venheestään.
Ankaran ukkosmyrskyn puhjetessa poikkesi kaksi pahimpaan sadevyöhykkeeseen joutunutta kaatteria erääseen saareen etsien sateensuojaa. Miehet menivät pieneen metsikköön saaren rannalle ja tällöin iski salama miesjoukkoon tuhoisin seurauksin. Pasilasta kotoisin oleva konstaapeli Blomqvist kuoli heti ja neljä muuta miestä meni tainnoksiin saaden osittaisen halvauksen. Onnettomuuden uhrit toimitettiin kiireesti saamaan apua. Heidän tilanteensa on vakava. (HS 19-20.7)
24-25.07.1932
RAJUJA UKKOSIA, SALAMAT TAPPOIVAT, RAKEET TUHOSIVAT
Kovia ukonilmoja liikkui maan etelä- ja keskiosissa sunnuntain ja maanantain aikana. Sunnuntai-iltana ja maanantaiaamuna Keski-Suomessa raivonnut harvinaisen ankara ukkosilma teki monin paikoin tuhoa, mutta puhelinlaitteiden epäkuntoon joutumisen vuoksi tietojen saaminen on ollut vaikeaa. Joka tapauksessa on rajuilma paikka paikoin ollut niin ankara, ettei sellaista ole sattunut miesmuistiin.
Maanantaina Maaningan Kurolanlahdessa mitattiin sademääräksi 59,1 mm.
Saarijärven Lannevedellä alkoi rajuilma sunnuntaina kello 17 aikaan ja salama poltti ainakin yhden heinäladon. Maanantaina aamuyöstä alkoi ukonilma uudelleen ja kello 3 aikaan iski salama Vanhan-Hännisen ja Uus-Hännisen taloihin. Ensinmainitun piharakennus syttyi tuleen ja siellä nukkuneista pääsivät pelastautumaan kaikki toiset, mutta noin 32-vuotias itsellisnainen Johanna Hänninen jäi liekkeihin saaden surmansa. Myös päärakennus syttyi tuleen, mutta saatiin sammumaan. Molemmissa taloissa salamanisku rikkoi rakenteita sekä puhelin- ja radiolaitteita. Saarijärven Hännilän kylässä salama iski erään tyttösen tainnoksiin.
Maanantai-iltana vallitsi jälleen Keski-Suomessa ankara ukonilma ja puhelinyhteydet jokseenkin kaikkialle Keski-Suomen maakuntaan olivat katkenneina.
Erikoisen ankarana ukkonen raivosi kello 20 aikaan Jämsän Alhon- ja Kähönkylässä. Salama iski erääseen taloon surmaten 4-vuotiaan Sulo-pojan, joka katseli ikkunasta ulos. Poika putosi heti kuolleena lattialle. Samalla salama kulki toiseen huoneeseen iskien pojan äitiin Eeli Leppäseen niin tuhoisasti, että hän kuoli heti ja ruumis paloi melkein karrelle. Viimeksi mainitun äiti meni myös tainnoksiin, mutta virkosi myöhemmin.
Muualtakin maakunnasta on saapunut tietoja, joissa salamat iskivät taloihin sytyttäen niitä palamaan, rikkoen rakenteita ja lyöden ihmisiä tainnoksiin. Eräässäkin tapauksessa löi salama tainnoksiin kaksi miestä, joista toinen kolme kertaa virkosi, mutta hänen yrittäessään päästä pois huoneesta, iski salama hänet aina uudelleen tainnoksiin. Lopuksi miehet kuitenkin selviytyivät pahemmitta vammoitta.
Toivakassa raivosi ukonilman yhteydessä pyörremyrsky, joka eräässäkin paikassa kiskoi heinät seipäiltä kuljettaen niitä 200-300 metrin korkeudessa pitkiä matkoja, jopa toisen pitäjän puolellekin.
Ukonilmoja seuranneet rankkasateet hakkasivat viljat pahasti lakoon varsinkin siellä missä satoi runsaasti rakeita, kuten mm. Koskenpäällä Jämsä-Petäjävesi-tien varrella ja Keuruulla.
Kananmunan kokoisia rakeita
Pohjois-Savossa viime päivien ankarat ukkoset ovat aiheuttaneet huomattavia vahinkoja. Maanantaina Suonenjoen ja Rautalammin rajalla rakeet olivat melkein kananmunan kokoisia runnellen ruis- ja perunapellot pilalle ja aiheuttaen useilla maatiloilla täydellisen kadon.
Eri puolilla maakuntaa on ukkonen pirstonut puita, särkenyt akkunoita ja turmellut puhelin- ja sähköjohtoja. Suonenjoella tappoi salama mv. Ville Markkasen pihalla olleen hevosen ja sytytti talon palamaan, mutta se saatiin sammumaan.
Ukonilmojen välillä vallinneiden helteiden aikana on auringonpistos kohdannut useita henkilöitä. Niinpä Lapinlahden Pitkässäniemessä Heikki Taskisen 7-vuotias lapsi kuoli auringonpistokseen.
Ukonilmoja myös muualla maassa
Oulussa kolmen nuoren miehen purjevenhekunnan ollessa tulossa sunnuntaina merensaaresta nousi äkkiä ukkosen aiheuttama myrsky, joka kaatoi venheen. Kahden heistä onnistui irrottaa venheen perässä ollut jolla, jonka turvin he pysyttelivät pinnalla siksi kunnes apua saapui. Kolmas heistä, konttoristi Eino Pietarila tarttui purjevenheen köysistöön vaipuen venheen mukana pohjaan.
Sunnuntai-iltana kello 20-21 vaiheilla riehui Nivalassa 150 km Oulusta etelään erittäin ankara ukonilma. Salaman sytyttämä Nivalan kirkonkylän kansakoulu paloi nopeasti poroksi sammutusyrityksistä huolimatta. Useihin taloihin iski salama ja mm. Välikylässä kolme henkilöä meni tajuttomaksi. Nämä virkosivat myöhemmin.
Ylivieskassa ankara ukkonen riehui maanantaina päivällä vikuuttaen sekä paikallisen että valtion puhelinkeskuksen yhteydet koko päiväksi.
Kovia ukonilmoja oli myös mm. Mikkelissä, Turussa ja Hämeenlinnassa. Urjalassa iski salama sähköjohtoja myöten kello 16 aikaan 79-vuotiaan suutari Heikki Lindenin asuntoon surmaten hänet työpöytänsä ääreen. Samassa huoneessa sadetta pitämässä olleet kolme kulkumiestä ja Lindenin vaimo ja tytär säilyivät vammoitta. Lisäksi Urjalassa salama poltti erään torpan. Rengossa satoi sormenpään kokoisia rakeita, jotka hakkasivat rukiit ja vikuuttivat perunanvarsia.
Mikkelissä iski ns. pallosalama kahteen rakennukseen sytyttämättä niitä kuitenkaan tuleen.
Satakunnan Köyliössä tuhosi ankara ukonilma raesateineen maanantaina iltapäivällä Pehulan ja Tuohiniemen kylissä tämän vuoden sadon miltei kokonaan. Rakeet olivat niin suuria, että ne pieksivät ulkosalla olleet eläimet varsin pahasti (4 cm rakeita, lähde J. Tuovisen raetutkimus). Vahinkoja kärsineet kyläkunnat pitivät kokouksen päättäen pyytää valtiolta avustusta raesateen aiheuttamiin vahinkoihin.
Ukonilman yhteydessä vallinnut pyörremyrsky hajotti mm. erään heinäladon.
Orimattilassa kova ukonilma alkoi maanantaina kello 15 aikaan jatkuen yhtämittaa kolmatta tuntia. Salamointi oli tiheää ja vettä satoi kuin saavista kaataen. Kirkonkylän tienoilla satoi suuria rakeita, jotka katkoivat perunanvarsia ja tuottaen vahinkoa myös muulle kasvullisuudelle (3 cm rakeita, lähde J. Tuovisen raetutkimus).
Salama sytytti mm. suurehkon heinävaraston, joka paloi poroksi ja tappoi talon karjasta myös yhden lehmän. Salama sytytti myös Orimattilan Villatehdas Oy:n vesilaitoksen, mutta pikainen apu esti tulen leviämisen. (HS 26-27.7)
26.07.1932
SALAMA TAPPOI JÄLLEEN IHMISIÄ JA ELÄIMIÄ
Alahärmä. Tiistaina noin kello 15 aikaan raivosi Alahärmän Alapäässä ankara ukonilma. Tällöin iski salama Perkiönmäen Mustalaisnevalla J. Hautalan heinäväkeen surmaten talon 25-vuotiaan pojan Arvo Hautalan sekä talon hevosen. Salaman iskusta menivät tainnoksiin niityllä olleet Hautalan tytär ja toinen poika, jotka kuitenkin myöhemmin virkosivat.
Alavus ja Virrat. Pientilallisen V. Toivolan ollessa tiistaina niittämässä Alavuden Sulkavanjärvellä iski salama hevosen niittokoneen edestä kuoliaaksi. Virroilla Kurjen kylässä tappoi salama kaksi lehmää.
Haukivuori. Tiistaina iski salama Haukivuoren Hiirenmaalla 32-vuotiaan talollisenpoika Onni Ilmari Nykäsen kuoliaaksi. Nykänen oli etsiytynyt sateensuojaan heinäpellon laidassa kasvavien haapojen alle, mistä hänet sitten kuolleena löydettiin.
Polvijärvi. Polvijärven Sammakkovaarassa raivosi tiistaina ankara ukonilma raesateineen. Salama iski eräällä niityllä olleeseen heinäväkeen sillä seurauksella, että mv. Kalle Reijonen Polvijärven Ukonniemestä kuoli heti ja emäntä Elisabeth Reijonen sai niin vaikeita vammoja, että tuskin jäänee henkiin. (HS 28.7)
Runsaita sademääriä mitattiin eri puolilla: Kolarin Ruokojärvi 67 mm, Tarvasjoen Juvankoski 51 mm ja Taipalsaaren kirkonkylä 50 mm. Viimeksi mainittu tuli hyvin lyhyessä ajassa, ankaran raesateen ohella. Rakeiden läpimitta oli 1-2,5 cm.
27.07.1932
SATAKUNNAN RAETUHO
Keskiviikkona iltapäivällä raivosi Satakunnassa ankara ukonilma rae- ja kaatosateineen. Kokemäellä satoi eri puolilla pitäjää ennen näkemättömän suuria rakeita, jotka oikeastaan olivat särmikkäitä jääpalasia. Todistuksena niiden suuruudesta mainittakoon, että ne vielä kaksi tuntia maahan pudonneina olivat läpimitaltaan 3 cm. Ne puhkaisivat autojen kattoja, rikkoivat ikkunoita ym.
Pomarkussa ja eräissä muissakin paikoissa rakeet olivat sormenpään kokoisia. Samalla salama (lienee kyse myrskystä) rikkoi kattoja nostaen niitä paikoiltaankin, katkoi paljon puita jne.
Vähä-Rauman kylässä Porin lähellä poltti salama kaksi asuin- ja kaksi ulkorakennusta perustuksiaan myöten. Aittoluodossa junaradan varrella iski salama heinälatoon polttaen sen poroksi ja radan toisella puolella salama tappoi lehmän. Harjavallassa paloi myös suuri heinälato ja Kokemäellä Rantaperän talon heinäsuuli. Ankara ukonilma raivosi myös Ulvilassa ja Nakkilassa ym. lähipitäjissä sekä Pohjois-Satakunnassa, mutta vahingot jäivät lähinnä puhelinlaitteiden särkymisiin.
Laihialla raivosi ankara ukonilma aamupäivällä ja salama tappoi heinäkuormaansa viimeistelemässä olleen mv. J.O. Kedon. Iltapäivällä kulki samoilla seuduin vieläkin ankarampi ukonilma. Puoli seitsemältä illalla sytytti salama 2 km kirkonkylästä sijainneen heinäladon, jonka mukana paloi noin 10 000 kiloa vastakorjattua heinää ja ladon seinustalla olleet muutama sata kappaletta heinäseipäitä. Salama sytytti samoihin aikoihin rakennuksen aseman lähellä, mutta se saatiin sammutetuksi.
Raahen kaupungin yllä oli ukonilma kello 14 aikoihin ja salamat leimahtelivat tuhkatiheään, vaikka ei juurikaan satanut. Eräät kadulla kulkijat näkivät salaman iskevän sähköpylvääseen, josta se kulkeutui hammaslääkäri Fredrik Nylanderin taloon. Palokunta hälytettiin heti paikalle, mutta puurakennuksessa tuli levisi nopeasti ja talo irtaimistoineen paloi kokonaan. Omistaja oli ehtinyt lähteä työpäivän jälkeen kesäasunnolleen. Tri Nylanderin talo oli vakuutettu 700 000 markasta ja myös irtaimisto oli vakuutettu. (HS 28.7)
29.07.1932
HIRVITTÄVÄ RAESADE
Perjantaina kello 15 vallitsi Satakunnassa Kälviän Vuolteen kylässä ankara rajuilma. Paikkakunnan yli kulki raekuuro, joka hävitti kaiken viljan ja juurikasvit. Rakeet olivat läpimitaltaan 4-senttisiä ja vielä seuraavana aamuna oli suuria jääkappaleita sulamatta. Kaikki tuulenpuolella olleet ikkunat rikkoutuivat.
Eräs henkilö, joka oli hevosineen ulkosalla, sai rakeista päähänsä vaikeita vammoja. Rajuilmasta koituneet vahingot ovat satojatuhansia markkoja ja sen jäljiltä tuli kylässä melkein täydellinen kato. Rajuilma oli kulkenut verrattain suppealla alueella niin, että lähikylissä ei siitä tiedetty mitään. (HS 4.8)
04.08.1932
SUOMEN MERKITTÄVIN JA TUHOISIN TORNADOJEN SARJA
Etelä-Suomen Sanomat 6.8.1932
HIRVITTÄVÄ MYRSKY OITISSA
HAJOITTI ASUIN- JA ULKORAKENNUKSIA JA KAATOI 10 TONNIN PAINOISEN TAVARAVAUNUN.
KATKOI SÄHKÖPYLVÄITÄ, TUHOSI NIITTYJÄ JA PELTOJA SEKÄ KAATOI METSÄÄ KUIN HEINÄÄ.
Näin voimakas myrsky on Suomessa hyvin harvinainen.
Torstai-iltana klo 15-16 välillä raivosi Oitissa tavattoman ankara, Suomessa harvinainen pyörremyrsky aiheuttaen suuria aineellisia vahinkoja. Myrskykeskus, joka oli noin 200 metrin levyinen kulki 4-5 kilometrin matkan hirvittävällä nopeudella lounaasta koilliseen ja kesti sen riehunta noin 5 minuutin ajan.
Oitin aseman lähistöllä se rikkoi ensiksi Salpausselän tiilitehtaan pari vajaa ja tultuaan ratapihalle kaatoi umpinaisen rautatievaunun, murskasi erään vaihdekopin, kaatoi puhelinpylväitä ja katkoi puhelin- ja lennätinlankoja. Sieltä edelleen kulkiessaan se rikkoi erään talon katon ja katkoi kaikki puut noin 2-3 metrin korkeudelta.
Myrskyn tavatonta voimaa kuvaavana seikkana voidaan mainita, että se siirsi erään asuinrakennuksen noin 2,5 metriä sijoiltaan, säilyttäen sen kuitenkin aivan ehjänä. Rakennuksessa sisällä olleet eivät saaneet mitään vammoja. Erään talon isännälle antoi myrskypyörre noin 30 metrin pituisen lentomatkan.
Asemamies Kuuselan talosta riisti myrsky peltikaton, jota toistaiseksi ei ole löydetty. Erään puuvajan se lennätti ylösalaisin, mutta merkillistä kyllä, eivät vajassa olleet lapset saaneet edes naarmua.
Edelleen kulkiessaan pyörre tempasi Oitin kartanon navetan hirsisen yläosan pois ja kaatoi muutaman metrin pituudelta navetan kiviseinää. Ninikään se rikkoi kartanon myllyn ja kiidätti sen katon erästä työläisasuntoa vasten, joka myöskin rikkoutui. Eräästä talosta riisti myrsky koko ikkunain yläpuolella olevan osan pois tuottamatta kuitenkaan sisällä olleille mitään vammoja.
Lisäksi rikkoi myrsky vielä kahdeksan latoa, kaatoi metsää useiden hehtaarien alalta, tuhosi peltoja ja niittyjä ja vei mm. eräältä pellolta kuhilailla olleen ruissadon mennessään.
Yleensä vallitsi koko Etelä-Hämeessä iltapäivän kuluessa raju ukonilma. Koskella oli ollut havaittavissa samantapaisen pyörremyrskyn vaikutusta. Muun muassa oli myrsky siellä hajottanut Hyvänneulankylässä maanviljelijä R. Nisulan mailla pari latoa, repinyt heikompia kattoja, lennätellyt ilmaan ruiskuhilaita ja kaatanut metsää Huljalan kylässä.
Myöskin oli se Padasjoella kaatanut muutamia puhelinpylväitä saamatta siellä kuitenkaan aikaan mitään vakavampia vaurioita.
11.8. ESS uutisoi muuallakin tapahtuneista tuhoista:
PYÖRREMYRSKYN TUHOT. ILMIÖ OLI LAAJEMPI KUIN LUULTIINKAAN
HÄVITYSTÄ TAPAHTUI MYÖS NURMIJÄRVELLÄ, UURAISILLA JA INKEROISISSA. KAKSI IHMISUHRIA.
Pyörremyrsky oli mittasuhteiltaan paljon valtavampi kuin alussa luultiinkaan. Se näyttää saaneen alkunsa Nurmijärven pitäjän Uusikylässä. Siellä eräs Frans Ranta niminen isäntä oli ladossa, jonka myrsky tempaisi säpäleiksi ja hän sai vaikeita vammoja leukaansa ja reiteensä, sekä menetti tajuntansa. Samassa kylässä kaatui metsästä noin 5000 runkoa.
Koulupoika sai surmansa. Uusikylässä oli myrskyn aikana seisonut kotitalonsa pihamaalla koululainen Paavo Teriö, kun myrsky repi irti eräästä rakennuksesta pitkiä piiruja. Niistä yksi osui pojan päähän surmaten hänet silmänräpäyksessä.
Myrsky eteni sitten pohjoiskoillisen suuntaan heittäen muun muassa erään puolivalmiin asuinrakennuksen kymmenien metrien korkeudelle ilmaan.
Muuallakin hävitystä
Myöskin Jyväskylän pohjoispuolella Uuraisilla teki myrsky samanaikaisesti suunnattomia tuhoja kaataen metsää ja hävittäen rakennuksia. Myrsky riehui noin 100 metrin levyisellä alueella 10 km:n pituisen matkan.
Torstaina kello 15 tienoilla puhkesi myös Kymenlaakson Inkeroisissa ankara ukkossade, joka myöhemmin kehittyi rajumyrskyksi tuhoten suuret määrät kasvavaa viljaa ja kaataen ruiskuhilaita. Myös puhelinpylväitä ja puita myrsky repi maasta joukoittain ja samoin se kaatoi aitoja. Kaikkien sivukeskusten puhelinjohdot menivät poikki.
Meteorologisen keskuslaitoksen tutkimus
Koska Oitissa raivonnut pyörremyrsky oli meidän oloissamme aivan poikkeuksellisen voimakas, päätti meteorologinen keskuslaitos toimeenpanna tarkan tutkimuksen. Tutkimuksia suoritti sääennustuksen vt. johtaja tri Angervo. Tutkimus alkoi Oitin asemalta ja siinä laadittiin piirroksia ja otettiin valokuvia pyörteen aikaansaannoksista. Erikoisen tärkeää oli merkitä muistiin kaatuneiden puiden asennot, jotka antavat parhaimman kuvan ilmiön dynamiikasta. Kaatuneiden puiden vahvuuksista taas voidaan arvioida pyörteen voimakkuuksia.
”Tutkimuksissa kohdistetaan tietenkin huomio kaikkiin muihinkin ilmiön yhteydessä oleviin seikkoihin.”
Meteorologista pohdintaa aiheutti seikka, olisiko myrsky kulkenut yhtenäisenä koko 200 kilometrin matkan Nurmijärveltä Uuraisiin (nopeus 70 km/h). Tuota näkökantaa epäiltiin jo alkuvaiheessa ja päädyttiin todennäköisempiin erillisiin luonnonilmiöihin.
Helsingin Sanomat 5-6.8.1932
SUUNNATON PYÖRREMYRSKY OITISSA EILEN
Kaatoi laajalta alalta metsää kuin viikate heinää. Tämäntapaiset tornadot meillä tavattoman harvinaisia.
Torstaina iltapäivällä raivosi Hausjärvellä meidän oloissamme ennenkuulumaton hirmumyrsky, josta sikäläinen kirjeenvaihtajamme ilmoittaa meille seuraavaa:
Tämä vertaansa vailla ollut pyörremyrsky kulki kello 15-16 välisenä aikana rajun ukkosilman yhteydessä yli Oitin aseman seudun lounaasta koilliseen Mommilaa kohti. Pyörteen leveys oli satakunta metriä ja se teki kulkiessaan hirveää jälkeä. Metsää kaatui kuin viikatteen edessä heinää. Oitin aseman ratapihalla kaatoi pyörre erään rautatieumpivaunun ja ratakiskoja vääntyi tuulen voimasta sen puskiessa kohoavaan penkereeseen.
Aseman henkilökunnan asuntoja hirmumyrsky raateli pahoin. Eräs pienempi asemarakennus oli myrskyn voimasta siirtynyt useita metrejä. Kattoja, ikkunoita ja ulkorakennuksia murtui ja puistojen puut kaatuivat järjestään, samoin puhelin- ja sähkölennätinpylväät. Oitin kartanon rakennuksia piteli myrsky myöskin kovin kourin, pyyhkäisten tiilirakennuksia nurin.
Raivoava tuuli jatkoi matkaansa useita kilometrejä, eikä kaikista vahingoista vielä eilen lauantaina oltu saatu tarkempaa tietoa. Oitin Tiilitehtaat eivät sattuneet myrskyn alueelle, ainoastaan joidenkin tiilitehtaan vajojen ja varastorakennuksien kattoja oli aseman ratapiha täynnä.
Mikäli tiedetään, ei ihmishenkiä ole menetetty.
YKSITYISKOHTAISIA KUVAUKSIA ERI PAIKKAKUNNILTA
Kapean myrskyvyöhykkeen pituus oli noin 250 kilometriä ulottuen melko suorassa linjassa Nurmijärveltä aina Jyväskylän pohjoispuolelle. Pyörre lähti liikkeelle Nurmijärveltä ja kulki tuhoa tuottaen Rajamäen, Oitin, Mommilan, Lammin ja Asikkalan kautta Uuraisiin. Päijänteen rannalla ei myrsky liene tehnyt tuhoa muualla kuin Asikkalassa, jossa kaatui runsaasti puita.
Kaiken todennäköisyyden mukaan myrskyn alkupiste oli Nurmijärven kirkonkylästä muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Uotilan talon lähettyvillä. Huolimatta suurista aineellisista vahingoista ei onneksi mennyt kuin yksi ihmishenki hukkaan.
MYRSKYN TUHOT NURMIJÄRVELLÄ
Kun lehtemme edustaja eilen saapui Nurmijärvelle ei kirkonkylässä vielä näkynyt mitään erikoista. Paikkakunnalla asuvan henkilön kanssa lähdimme Uotilan talolle, jossa kuuleman mukaan oli tapahtunut suuria hävityksiä. Kuljettuamme Ojalan kartanon ohi ja sateen kostuttaman metsän halki saavuimme vihdoin noin 20 minuutin kävelyn jälkeen Uotilan talolle.
Heti pihalle tultuamme huomasimme myrskyn raivoisat jäljet. Talo oli hieman korkeammalla kummulla puoliksi särkyneine savupiippuineen. Kattoa korjattiin parhaillaan, koska siitä oli takaosa lentänyt 3 kilometrin päähän metsään, josta miehet olivat korjanneet sen rippeet eilen aamulla. Kyselimme talon isäntää ja meille sanottiin hänen olevan sängyssä. Astuimme pirttiin sisään ja näimme miehen makaavan vuoteessa kasvot kääreissä. Isäntä Fredrik R a n t a kertoi voivansa jo paremmin ja pyysimme häntä kertomaan, miten kaikki tapahtui.
"Kello taisi olla hieman yli 15, kun olin heinäladon luona valjastamassa hevostani. Silloin tuli aivan yhtäkkiä, kun aikaisemmin oli ollut peilityyni, hirveä pyörretuuli. Menin hevosineni heti latoon, koska tuulta seurasi kova sade. Sitten huomasin, että tuuli tempasi katon ladosta ja sen jälkeen en muista enää mitään ennen kuin heräsin sängystä".
Talon emäntä kertoi katon lentäneen hirmuisella vauhdilla ties minne ja koko ladon hajonneen. Isännän he olivat kaivaneet esille lautojen ja tukkien seasta vertavuotavana ja täysin tajuttomassa tilassa noin 15 metrin päässä ladosta. Virvoittelun jälkeen kykeni hän omin voimin laahustamaan lääkärille. Isäntä lisäsi vielä saaneensa kaksi reikää leukaansa ja vahingoittuneensa sääreen vaikeanlaisesti, sekä saanut vammoja myös reiteensä. Hänestä tuntui siltä kuin "koko hänen ruumiinsa olisi silvottu, rintakehään pisti ja ehkä rintaluita oli vahingoittunut".
Pihamaa täydessä sekasorrossa
Koko Uotilan pihamaa oli täynnä päreiden, lautojen ja piirujen kappaleita. Navetasta oli lentänyt katto teille tietymättömille ja äsken mainittu 18 metriä pitkä ja 7 metriä leveä lato oli rakennettu navetan jatkoksi. Nähtävillä oli selvästi, että pyörremyrsky oli siirtänyt 18-metristä ladon lattiaa noin 6 metriä paikoiltaan. Nelimetrisiä lautoja ja pari neliötä navetan kattoa oli löytynyt puolen kilometrin päästä metsästä.
Lähellä kulkevan joen rannalla oli kanala, joka oli lentänyt 15 metrin matkan sisällä olleine monine sementtisäkkeineen. Näitä ei vieläkään ole tavattu. Isot koivut ja kuuset olivat pihalla katkenneina, pensaiden päällä ristiin rastiin lautoja ja tukkeja. Tuuli oli vieläpä temmannut koivuista tuohet irti antaen selvän kuvan etenemissuunnastaan.
Pyörremyrskyn kulkualue oli hämmästyttävän rajoitetulla alalla nähtävissä. Pienet, heikot puuhökkelit 2-3 metriä myrskyreitin sivussa olivat säilyneet täysin koskemattomina.
Uotilan talon lähistöllä myrsky oli kaatanut suunnattoman määrän puita juurineen. Kymmenen, jopa viidentoista metrin läpimittaiset juuriverkot törröttivät ammottavina pitkin metsää. Paikalliset kertoivat myrskyn pauhanneen huumaavalla melulla.
Koiviston talon murhenäytelmä
Jatkettuamme matkaa kirkonkylältä Tienhaaraan päin tapasimme sattumalta Koiviston talossa henkensä menettäneen nuoren, äskettäin 17 vuotta täyttäneen yhteiskoululaisen Paavo Teriön veljen. Hän kertoi, että veli oli sattumalta töissä enonsa talolla Nurmijärven Metsäkylässä ja hakemassa metsästä lepänlehviä, kun joutui pakenemaan pyörremyrskyä riiheen. Kun riihen katto oli äkkiä lähtenyt lentoon, poika pelästyi ja alkoi juosta päärakennusta kohti, mutta matkalla puimaladon katosta lentänyt piiru murskasi hänen päänsä niin, että aivonkappaleita ja verta sinkosi ympäri pihaa. Kuolema seurasi silmänräpäyksessä. Talon asukkaat olettivat myrskyn singonneen poikaa noin 15 metriä ilmassa.
Koiviston talon pihapiirissä vallitsi mitä suurin sekasorto. 60 metrin päässä päärakennuksesta olleesta puimaladosta ei ollut jäljellä kuin joitakin laudankappaleita ja kumolleen kaatunut puimakone. Kattopäreet olivat levinneet pitkin pihamaata. Talosta vasemmalle näkyi riihi, jonka katto oli lentänyt satojen metrien päähän. Omenapuut ja sähköjohtopylväät taittuivat kuin tulitikut. Noin 15 metriä päärakennuksesta näkyi vielä lautojen keskellä veriläikkä kertomassa edellispäivän karmeasta murhenäytelmästä.
Koiviston talon lähimetsästä oli myrsky kaatanut puita kuin viikatteella, mutta viereinen Jussilan talo säilyi täysin koskemattomana. Täältä myrsky jatkoi Källarbackaan, jossa se irroitti kivinavetan suuren katon. Talon väki oli pihamaalla huomaten ensiksi ilman sakenevan sateesta ja roskista niin läpinäkymättömäksi, ettei eräs pihalla pylvään takana ollut henkilö huomannut lainkaan, kun navetan katto irtosi ja putosi aivan hänen lähelleen. Toinen mies joutui kosketuksiin sähköjohtojen kanssa eikä pääsyt niistä irti. Häntä auttamaan tullut henkilö sai ankaran sähköiskun.
Pyörremyrsky rikkoi katon irtoamisen lisäksi kivinavetan niin, että se suureksi osaksi on purettava ja rakennettava uudelleen. Läheisen ladon ja puolivalmiin rakennuksen myrsky myös rikkoi sekä levitteli lantakasan pitkin peltoa.
Vahingot arvioitiin useaksi kymmeneksi tuhanneksi markaksi.
Pinnin talon isäntä kertoi laskelmiensa mukaan nurin menneen 4 000 - 5 000 puuta hänen metsästään. Tuhoalue oli ikään kuin sukkulan muotoinen ollen kapeampi alku- ja loppupäästään ja keskeltä noin 600 metrin levyinen. Tallin katto oli täälläkin mennyt tipotiehen.
MYRSKYN TUHOT OITISSA
Nurmijärveltä 45 kilometrin päähän Hausjärven Oitin rautatieasemalle myrsky ehti kello 15.25. Pyörremyrsky näyttää alkaneen jo Kurunkylän/Hikiän seuduilta kulkien molemmin puolin rautatielinjaa noin 200 metrin levyisenä 4-5 kilometrin matkan päätyen Oitin asemalta 2-3 kilometriä Mommilaan päin. Ensimmäiset vakavat tuhonsa se teki Umpisten kylässä Mattilan talon alueella noin 2 km päässä Oitin rautatieasemalta etelään. Mattilassa myrsky katkoi puita ja kaatoi niitä juurineen sekä rikkoi erään heinäladon perusteellisesti.
Juuri ennen Oitin asemalle saapumistaan se pyyhkäisi korkean mäen etelärinteeltä kaikki puut maahan suurelta alalta. Seuraavaksi myrsky kulki aivan Salpausselän tiilitehtaan vierestä rikkoen vain pari vajaa. Ratapihalla kaatoi ilmavirta 10 tonnin painoisen rautatievaunun. Asemarakennuksen katon toinen pää repeytyi irti ja kaikki ikkunat rikkoutuivat. Asemarakennuksen pihaltakin kaatuivat kaikki puut, jotka mennessään katkoivat puhelin- ja lennätinlankoja.
Rautatieaseman lähellä olleesta asemamies Saarisen asuinrakennuksesta myrsky vei päädyn ja toisen puolen kattoa. Asemapäällikkö Suosalmen noin 25 metrin pituinen kaniinitalli joutui niinikään myrskyn raivon kohteeksi ja pihamaalle kaatui useita puita, jotka saivat aikaan täydellisen sekasorron.
Suuren ihmeen myrsky teki työmies Jalavan asunnolla. Jalavan vaimo huomasi ilman pimenevän ja alkavan tuulla, minkä vuoksi hän meni sisälle tupaan pienen lapsensa kanssa. Samassa alkoi rankkasade ja kuului kaksi jyrähdystä. Tällöin särkyivät ikkunat ja tuuli puhalsi sisään hellasta heittäen sillä kiehumassa olleen kahvipannun keskelle lattiaa; omituista oli se, ettei pannu kaatunut. Sitten rouva kuuli rakennuksen ritisevän liitoksistaan, mutta ei huomannut lainkaan, kun talo siirtyi paikaltaan noin 2,5 metrin verran. Uunikin säilyi tuvassa aivan ehjänä.
Läheisessä talossa ryntäsi myrsky sisään ikkunoista, jotka yksi toisensa jälkeen tulivat kehyksineen sisälle tupaan, missä lasinsirpaleet ja muut esineet pyörivät ympäriinsä ilmassa. Lattian keskellä olleen kellarinluukunkin pyörre heitti nurkkaan. Emäntä kaappasi puolivuotiaan lapsen syliinsä sitoen tämän pään ympärille vaatteen suojaksi. Emäntä itse sai kasvoihinsa pahoja naarmuja ja silmänsä mustaksi.
Läheisen vajan, jossa oli kaksi lasta, heitti myrsky ylösalaisin paiskaten sen viiden metrin päähän. Lapset säilyivät kuin ihmeen kautta hengissä menettäen kuitenkin todennäköisesti tajuntansa, koska eivät muistaneet tapauksesta paljonkaan.
Oitin kartanon (dramaattiset) tapahtumat
Seuraavaksi joutui Oitin kartano myrskyn raivon kohteeksi. Kartanon lähellä padon luona olleen uimahuoneen heitti myrsky ensin 50 metrin päähän laiturista. Tämän jälkeen vei myrsky vanhan myllyn suuren katon mennessään. Samoin kävi puimahuoneen ja kuivauslaitoksen katoille. Suuresta kivinavetasta lähti katto ja koko yläosa sekä osa kiviseinääkin rikkoutui. Osia navetan katosta löydettiin noin puolen kilometrin päästä; mm. 6-7 metrin pituisia parruja oli lentänyt sinne.
Eräs työmies oli myrskyn saapuessa hevosineen pellolla etsien suojaa ensin 20 x 40 metrin suuruisen ladon luota, mutta kun lato hajosi alkutekijöihinsä, ryömi mies seiväskasan taakse. Tällöin näki hän osia navetan katosta lentävän ylitseen. Miehen valjastamat hevoset jäivät pellolle ja myrsky tarttui eläimiin kuljettaen niitä pitkän matkaa, mm. piikkilanka-aidan yli. Työmies luuli kaiken nähdessään viimeisen päivänsä tulleen. Ladon luona oli myös aivan uusi venhe, jonka kappaleita ihmisten kertoman mukaan löydettiin noin 2,5 kilometrin päästä paikasta pohjoiseen.
Maantien poikki edettyään kaatoi pyörre noin 100 metrin levyiseltä ja 200 metrin pituiselta alalta suuria puita kuin heinää. Katkenneet puunrungot törröttivät pystyssä kuin rukiin sänki pellolla.
Läheisen Kuntolan talon emäntä kertoi kuulleensa kello 15.30 aikaan kovaa kohinaa ja taivaan olleen aivan pimeä. Yhtäkkiä alkoi sataa kuin saavista kaataen samalla kun tuulenpuuska kulki ohi pitäen hirveää ryskettä. Puita kaatui ympäristössä satoja ja muutamat suuret männyt aivan oven eteen. Myrsky kiskoi peltikaton irti kauhealla räminällä. Emäntä ja tytär painautuivat seinän nurkkaan arvellen maailmanlopun tulleen. Rytinää kesti vain pari minuuttia.
Naapuritalon pihapiiri koki saman kohtalon, puita kaatui ja kattoa repeytyi. 50 metrin päässä hajosi täynnä heiniä ollut lato alkutekijöihinsä ja heinät levisivät pitkin peltoja.
Pyörre jatkoi kulkuaan
Torholan kylässä Mattilan kartanossa noin 3 kilometriä Oitista koilliseen vei myrsky työväentalosta yläpuolen ikkunoiden yläosaa myöten ja heitti sen rakennuksen viereen. Sisällä olleet 6 lasta säilyivät vammoitta, mutta heidän äitinsä sai vaikean hermokohtauksen.
Paljon muitakin vahinkoja em. lisäksi rajuilma aiheutti Oitissa riehuessaan. Nimismies Lehmuskoski kertoi myrskyn jälkeisenä päivänä vahinkojen suuruutta olevan mahdotonta määritellä, mutta ne noussevat pelkästään Oitissa arviolta 400 000 markkaan, josta Oitin kartanon osuus olisi yli 100 000 mk.
Pyörre jatkoi matkaa puita kaadellen, mutta sen voima alkoi heikentyä. Viime vaiheessa oli ilmoitettu myrskyn edenneen Mommilan kartanoon asti, jossa se vielä pystyi kaatamaan puita.
Lammi - Asikkala
Mommilasta jatkoi pyörremyrsky matkaansa Lammille, jossa se ei aiheuttanut sanottavampaa vahinkoa. Kaatuneet puut katkoivat joitakin puhelinjohtoja. Erään talon karja meni laitumella ollessaan vähän pökerryksiin myrskyn kulkiessa yli, mutta eläimille ei koitunut vahinkoja.
Vähän ennen kello 17 pyörremyrsky oli ehtinyt Asikkalan pitäjään, jossa se raivosi Iso-Äiniön kylän takamaalla ns. Kirvessuon lähellä. 10 - 12 - tuumaiset puut olivat kaatuneet kuin varvut 100 - 150 metriä leveältä alueelta kulkien poikki usean talon kapean metsälohkon.
Kymi-yhtiön metsässä oli parhaillaan metsänleimaus käynnissä ja miehet olivat juuri ehtineet lähteä pois, kun he kuulivat takamaalta päin kovaa pauhinaa. Aamulla metsään palattuaan he huomasivat, että myrsky oli suorittanut puunkaadon vajaa tunti leimauksen jälkeen. Heidän onnensa oli, että työpäivä loppui ennen myrskyn tuloa, sillä hengenlähtö olisi ollut muuten lähellä. Verrattain suurikokoinen metsä oli kaatunut jokseenkin järjestään, yhteensä noin 10 hehtaarin alueelta.
UURAINEN MYRSKYALUEEN POHJOISIN PAIKKA
Pyörremyrsky raivosi iltapäivällä Uuraisilla 35 km:n päässä Jyväskylästä pohjoiseen olevassa Kangashäkin kylässä, sekä kirkolta noin kilometrin päässä Kintauksen maantien varrella. Myrsky saapui etelästä päin tehden tuhoa 18.30 aikaan ja raivoten kymmenisen minuuttia.
Kangashäkin kylän Mattilan talon heinäladosta heitti myrsky katon kymmenien metrien päähän. Eräs talon pojista oli myrskyn noustessa ulkona ja pyörre oli viedä miehen mukanaan, mutta hän sai tukevan otteen erään huoneen seinästä säästyen täten lentomatkasta. Erään talon vanha koivu murskautui myrskyn käsissä ja yhden kauppiaan pihakeinu lensi maantielle. Takalan pikkutilan navetan katto lensi sekin tiehensä.
Metsää oli kaatunut vihurin kulkiessa erittäin runsaasti ja paksujakin tukkipuita taittunut. Silminnäkijät kertoivat, että "puut lakosivat kuin ruis ankaran kaatosateen alla". Mattilan talon sähkölinjaa tuhoutui samalla hyvän matkaa. Laurilan talon mailla oli niin ikään iso ala metsää mennyt nurin, joidenkin arvion mukaan tuhansia runkoja. Etelä-pohjoissuunnassa kulkiessaan myrskyn toiminta-alan leveys oli satakunta metriä noin 10 kilometrin matkalla. Kintaukselta tulevan tien varrella kaatui puuta noin kilometrin mittaisella matkalla 50-100 metrin leveydeltä.
Mainittakoon vielä, että myrskytuuli vei mukanaan pienempiä esineitä kuten heinäseipäitä suuret joukot. Pirttiperällä lensi Kallioahon asuinrakennuksen katto niin ikään myrskyn mukana.
Oitin pyörremyrskyn metsävahingot
Etelä-Hämeen metsänhoitolautakunta on tarkastanut Oitin seudulla riehuneen hirmumyrskyn metsälle aiheuttamat tuhot, jolloin havaittiin niiden yhteisen alan olevan noin 12 ha ja kaatuneen metsän kuutiomäärän noin 1 200. Metsävahinkojen pienuuteen vaikutti se, että rajuilma kulki pääasiassa viljelysmaita pitkin.
(Metsien myrskyvahinkovakuutuksia ei vielä tuolloin ollut saatavilla).
06.08.1932
UUSI PYÖRREMYRSKY RIEHUI POHJOIS-KALLAVEDELLÄ
Hävitti täydellisesti tiheää metsää - Kartiomainen vesipatsas ulottui pilviin asti
Lauantai-iltana Kuopion seudulla vallinneen ukkosilman aikana kulki pyörremyrsky Pohjois-Kallavedellä. Silminnäkijän mukaan alkoi äkkiä kello 19.15 aikaan tuulla hirvittävällä voimalla ja Ilvessaaren pohjoispuolella nousi vesi korkeaksi kartionmuotoiseksi patsaaksi. Pyörre ylitti Marjossaaren merkillisesti jylisten ja hävittäen tiheän metsän täydellisesti 40 metrin leveydeltä saaren poikki. Kuin yhdessä tempauksessa kohosivat kookkaat puut sekä pensaat korkealle ilmaan, pudoten sitten eri puolille saarta.
Pyörteen tavatonta voimaa todistaa se, että se imi kaiken heinän ja nurmikon maasta, kiertäen rannalla kasvaneet sitkeät haavat, jotka eivät irronneet juuriltaan, monelle kierteelle kuin aidan vitsan, jolloin rungot musertuivat möyhyksi. Eräs moottoriveneseurue oli vähällä joutua pyörteeseen, mutta ehti viime hetkellä sivuuttaa vesipatsaan. Silminnäkijät kertoivat, että "pyörteen kehittämään vesipatsaaseen näyttivät pilvet suppilomaisesti yhtyneen".
Kuopiossa vioitti ukkonen korkeajännitysjohtoja ja kaupunki joutui sähkövirtaa vaille joksikin aikaa. Ruohoniemessä puhkaisi salama navetan katon, ja Suonenjoella iski salama Levän talon navettarakennukseen, joka paloi poroksi. (HS 7.8.1932)
METSIÄ NURIN, KATTOJA LENTOON, KALOJA MAALLE...
Lauantai-iltana Kallavedellä raivonneesta pyörremyrskystä on edustajamme saanut seuraavia lisätietoja:
Kello 19.15 alkoi puhaltaa voimakas tuuli ja kaksi mustaa pilveä kiiti taivaalla yhteen muodostuen suppiloksi, joka nopeasti syöksyi alas ja samalla hetkellä kohosi jättiläismäiseksi patsaaksi yhtyen pilveen. Syntyneen "taifuunin" kärki oli noin 50 metriä leveä, laajentuen kartiomaisesti ylös korkeuteen ja pimentäen koko seudun.
Pyörre kaatoi Ilvessaaren päässä petäjiä ja lensi muutamissa sekunneissa noin 300 metrin levyisen salmen yli Mäntysaareen, jossa tuhosi metsän mainitulta 50 metrin leveydeltä, lyöden vettä pauhulla yli saaren ja kiitäen hirvittävää vauhtia noin 3 km leveän järvenselän ylitse Kehvon Kuiroonlahteen, jossa se vielä löi tieltään maahan metsärinteessä kaikki puut.
Pyörre vei särkiä maalle
Vesipatsaan mukana oli joutunut ilmaan runsaasti kaloja. Mäntysaaren ja Kuiroonlahden välillä olevaa Heinäsaarta oli myrsky myös pyyhkäissyt kaataen puita. Saaressa olevalle mäelle oli satanut kaloja. Myöhemmin eräs asukas keräsi sieltä 6 kiloa särkiä, jotka eivät vielä ehtineet pilaantua.
Maanviljelijä Väinö Ståhlbergin omistamaan rakennukseen syöksyi pyörre kovalla voimalla repien ilmaan kuistin yläosan, lennättäen sen osia ja kattoparruja aina puolen kilometrin päähän. Pyörre työnsi navetan seiniä sisään, rikkoi kaikki ikkunat, heitteli rannassa olleita venheitä, särki kanakoppeja lennättäen yhden niistä sekä suuren sammion niin kauaksi, että niitä ei vieläkään ole löydetty.
Sisällä olleet ihmiset kertoivat, että kammottavasti ulvovan myrskyn aikana vallitsi pimeys, ilma kiehui kuin hornan kattilassa, rakennukset tärisivät ja huojuivat ja he luulivat talon hajoavan. Noin 200 metrin päässä olevasta järvestä nousi valtava hyökyaalto ja metsä suistui yli rakennuksien. Tukevan parrun ympärille oli pyörre merkillisellä tavalla kiertänyt puhelinlankoja.
Pyörremyrskyn kulkusuunta oli etelälounaasta pohjoiskoilliseen, aivan viivasuora ja noin 4 km:n pituinen. Mäntysaaressa oli puiden kaatumissuunta pohjoiskoilliseen ja pohjoisluoteeseen ja kaatumissuunnissa oli havaittavissa ympyräntapainen kierre. Metsä oli yhtenä ryteikkönä; suuria koivuja, haapoja, petäjiä ja kuusia makasi sekaisin maassa. Myöskin myrskyn kulkusuunnan molemmin puolin oli kaatunut metsää, 7-12 tuuman vahvuisia petäjiä oli poikki 1-3 metrin korkeudelta, pirstoutunut tai tempautunut juurineen maasta. Nuoremmat puut, joiden rungot ja juuret kestivät myrskyn, olivat vääntyneet mitä erilaisimpiin asentoihin ja kiertyneet pilarimaisesti. (HS 8.8.1932)
07.08.1932
NURMEKSEN PYÖRREMYRSKY, VALTAVIA RAKEITA
Elokuun 7. päivänä 1932 raivosi Nurmeksen ja Rautavaaran pitäjien rajalla lähellä Palomäen kylää voimakas pyörremyrsky. Se syntyi lämpimän (26-30 astetta) kaakkoisen ja viileän (14-18) pohjoisenpuoleisen ilmavirtauksen välisessä säärintamassa, joka sijaitsi linjalla Kotka-Kuopio-Nurmes.
Myrsky liikkui rintaman suuntaisesti pohjoiskoilliseen niittäen metsää 4 km:n matkalla 100-150 metrin leveydeltä. Suurimpien tuulen kaatamien puiden läpimitta oli 50 cm. Myrsky vaurioitti myös sen vaikutusalueeseen joutuneita rakennuksia.
Pirttimäellä pyörre tarttui talon pihalla olleeseen poikaan, tempasi hänet ilmaan ja lennätti parinkymmenen metrin päähän. Pudottuaan alas poika tarrautui maahan tuulen yrittäessä vetää hänet uudelleen ilmaan.
Myrskyn mentyä ohi puhkesi ankara ukonilma raesateineen. Suurimpien rakeiden läpimitta oli 8 cm. Kumpumäellä nämä munan muotoiset, neljänneskilon painoiset jääpalat puhkaisivat rakennuksen pärekaton, särkivät ikkunoita ja iskivät seiniin koloja. (vuoden 1966 Sääkalenterista).
Muun muassa HS ja ESS kirjoittivat aiheesta 9.8:
PYÖRREMYRSKY MYÖS NURMEKSESSA VIIME SUNNUNTAINA
Samantapainen pyörremyrsky kuin aikaisemmin on hävittäen kulkenut Etelä- ja Keski-Suomessa, raivosi viime sunnuntaina myös Nurmeksessa ukkosilman yhteydessä.
Palomäellä riisti myrsky erään talon asuinrakennuksen katon murskaten sen ja myös ladoista lennätteli tuuli kattoja. Eräästä toisesta talosta heitti myrsky riihen ja aittarakennuksen metsään. Erästä poikaa kuljetti myrsky mukanaan lennättäen hänet vihdoin erään aidan nurkkaukseen. Sitä paitsi kaatoi myrsky paljon metsää.
Rajuilman raivotessa satoi suuria sormenpään kokoisia rakeita ja salamoi ankarasti. Erääseen latoon iski valtava pallosalama seinästä sisään, poraten siihen suuren aukon. Sisällä se rikkoi radiokoneita, mutta talon asukkaat säilyivät kuitenkin vahingoittumattomina. Salaman iskiessä joutui koko ulkoinen ympäristö savun valtaan. Myrsky- ja ukkosilma siirtyi Nurmeksesta Valtimoon päin. Täällä satoi valtavia rakeita, joiden läpimitta oli 5-10 senttiä aiheuttaen suuria vahinkoja viljelyksille.
Helsingin Sanomat 10.8:
Pyörremyrsky esiintyi 7.8 myös valtionmaalla Rautavaaran hoitoalueen kuudennessa vartiopiirissä, Rautavaaran ja Nurmeksen rajamailla. Pyörre näyttäytyi lieriön muotoisena sumupatsaana, pyörien hirmuvauhdilla etelästä pohjoista kohti 100 - 300 metrin laajuisena. Pyörre kaatoi kaikki tielleen sattuneet puut vastaavalta laajuudelta, sieppasi ylös isoja puita nostaen ne ilmaan, sitten heittäen alas. Aitoja kaatui, rakennusten kattoja tempautui paikoiltaan ja heinälatoja lähti kokonaan myrskyn mukaan.
Kumpumäessä erään talon asuinrakennusta pyörre heitteli ja ravisteli niin, että luultiin sen hajoavan, sillä laipion mullatkin karisivat jo sisälle ja yksi ikkunaruutu kehyksineen tempautui paikoiltaan. Kertojamme, joka itse näki tämän pyörteen vähän ennen sen saapumista, arveli sen olleen noin 100 metrin korkuisen "rapin" ja näyttäneen sumumaiselta, kunnes alkoi tempoa puita ym. sisäänsä. Pyörre talttui viidenteen vartiopiiriin päästyään. Metsille se tuotti suurta tuhoa.
Myrsky pudotteli myös sinne tänne pitkulaisia, noin 8 sentin suuruisia jääpalasia, ja sellaisten sattuessa kohdalle iskivät ne katot mäsäksi. Pyörteen leveysvaikutin selviää mm. siitä, että se kaatoi aidat 250 metrin leveydeltä.
Salama tappoi lehmät latoon
Liperin Taipaleella sunnuntai-iltana iski salama Ivan Kontkasen talon laitumella olevaan latoon, jossa olivat talon 18 lehmää. Lehmistä kuoli salamaniskuun 14 ja lisäksi yksi ladon ulkopuolella ollut lehmä.
09.08.1932
UKKOSTUHOJA
Tiistai-iltana 9.8 raivosi Lappeenrannassa tavallista kovempi ukonilma. Ukkonen, jonka edellä kävi voimakas myrsky, alkoi kello 21. Myrsky katkoi puita ja sen jälkeen iski salama kuuden kilometrin päässä kaupungista Vihtolan kylässä rakennukseen, joka paloi poroksi. Tavattoman voimakasta salamointia kesti noin kahden tunnin ajan. Melkein kaikki kaukopuhelinlinjat ja sähköjohdot sekä Lappeenrannan muuntaja-asema vioittuivat ja kaupunki oli tunnin ajan pimeässä.
Aikaisemmin kello 20 jälkeen kova ukkonen oli kulkenut Viipurin ylitse. Etelä-Suomen Kaukopuhelinyhtiön johdot Mikkeliin, Tampereelle, Lahteen, Kouvolaan ja Lappeenrantaan päin vikaantuivat.
Ankara ukonilma Etelä-Pohjanmaalla
Maanantain ja tiistain välisenä yönä raivosi Etelä-Pohjanmaalla ja Suupohjassa ankara ukonilma. Pirttikylässä iski salama kello 23.30 mv. Gunnar Österbergin asuinrakennukseen, joka paloi poroksi. Kotosalla oli vain talon emäntä kahden lapsensa kanssa ja he pelastautuivat palavasta rakennuksesta ikkunan kautta. Samoin Pirttikylässä salamanisku tappoi lehmän navettaan. Pirttikylän ja Vaasan väliset puhelinjohdot salama särki kokonaan ja monin paikoin salama pirstoi myös puhelinpylväät. Myöskin lennätinlinjat vikaantuivat pahasti. Karijoella poltti salama erään riihen ja Teuvalla tappoi se lehmän.
Jurvassa satoi harvinaisen suuria rakeita, jotka särkivät eräästä talosta 15 ikkunaruutua. (HS 9-10.8.1932)
Pilvirepeämä pääkaupungissa
Pilvenrepeämä tuntui olevan se rajuudessaan aivan harvinainen rankkasade, jonka Helsingin yli vyörynyt ukkosilma pitkine jyrinöineen, alas iskevine salamoineen ja suurine katutulvineen aiheutti tiistai-iltana puoli yhdeksän aikoihin. Kirkas leimaus ja välittömästi seiniä tärisyttänyt ukkosenlaukaus aloittivat leikin ja heti alkoi taivas syytää vettä kuin saavista kaataen, jota räystäät ja "rännit" syöksivät kaduille suunnattomat määrät. Pian olivat alavammat kadut ja kulmaukset muuttuneet kanaviksi ja laguuneiksi.
Useilla kaduilla oli vettä niin tavattomasti, että liikenne ajokaduilla vaikeutui. Mikonkatu Aleksanterinkadun kulmasta rautatientorin suuntaan näytti muuttuneen oikeaksi "Calale grandeksi", jolla gondooli olisi ollut sopivin kulkuväline. Vettä oli miltei polven korkeudelta ja vesi virtasi kadun levyisenä jokena myös Hallituskadulla. Muita pahempia tulvapaikkoja olivat Aleksanterinkadun ja Kluuvinkadun kulmaus sekä Iso-Roobertinkadun ja Annankadun väli.
Ihmiset seisoivat Aleksin ja Mikonkadun kulmauksessa porrasaskelmalla tuumien neuvottomana ylipääsyä Espiksen suunnalle. Raitiovaunut kahlasivat siltojaan myöten vedessä ja autot pääsivät vaivoin eteenpäin niille vieraassa elementissä.
Mutta paria nuorta helsinkiläisneitosta ei märkyys peloittanut. Hieman tilannetta tuumittuaan he sipaisivat päättävästi kengät ja sukat siroista jaloistaan, nostivat hienoiset helmansa polviin kahlaten kuin flamingot yli vellovan vesiuoman.
Rakeita. Kaatosateen mukana tuli useilla paikoin kaupunkia pilvistä sormenpään kokoisia rakeita niin rankasti, että niitä vielä toista tuntia sateen jälkeen oli maa valkoisenaan. Pitkä kapea ukkospilven lonka mellasti puolisen tuntia kulkien kaupungin yli Sörnäisiin ja Käpylään päin. Salamat tekivät vähän tuhojakin, mm. Väinölänkadulla salama iski raitiovaunuun, joka syttyi palamaan. Paikalle syntyi pian iso vaunuruuhka. Toiseen raitiovaunuun iski salama Pohjolankadulla säikäyttäen matkustajat pahanpäiväisesti. (HS 10.8.1932)
Meteorologinen Keskuslaitos haluaa tietoja
Meteorologinen Keskuslaitos pyytää kaikkia asianharrastajia lähettämään tietoa elokuun alkupäivänä tapahtuneista pyörremyrskyistä tutkimuksia varten. Tällöin olisi mainittava erittäinkin seuraavista seikoista:
Kaatuneiden puiden lukumäärä ja kaatumasuunta, laji ja vahvuus, paikoiltaan siirtyneet esineet, niiden laatu ja siirtymäsuunta, rakennuksissa tms. sattuneet vauriot, tapaturmat. Ilmiöistä; näkyikö vesi- tai pölypatsaita, niiden korkeus ja muoto, kaltevuus yms., milloin myrsky alkoi ja miten kauan se kesti sekä minne päin ja miten nopeasti se kulki. Erittäin valaisevia olisivat piirrokset tai karttaluonnokset myrskyalueelta ja vahingoista, samoin kuin valokuvat. Tiedot voidaan lähettää Meteorologiselle Keskuslaitokselle ns. "vapaakirjeinä". (HS 13.8)
13.08.1932
SALAMA SURMASI POHJOIS-KARJALASSA
Lauantaina iltapäivällä raivosi ukkonen Pohjois-Karjalan alueella tehden tuhojaan varsinkin Polvijärvellä, Pielisjärvellä ja Nurmeksessa. Polvijärven Martonvaarassa salama iski talollisen Juho Vartiaisen ruispellolla työskennelleisiin työmiehiin Reino Rautiaiseen ja Sulo Korhoseen. 18-vuotiaat nuorukaiset menettivät henkensä silmänräpäyksessä.
Lieksan Pankakoskella salama iski tehtaan vasta valmistuneeseen sähkömuuntajarakennukseen, joka paloi puolessa tunnissa poroksi. Vahingot olivat huomattavat, sillä rakennus oli vakuuttamaton. Nurmeksessa paloi heinälato mukanaan 3 000 kiloa heinää. (Aamulehti 16.8)
15.08.1932
NÄRPIÖSSÄ KAATUI METSÄÄ
Närpiössä puhkesi kova ukonilma maanantaita vasten yöllä kello yhden aikaan kestäen puoli viiteen aamulla. Sen yhteydessä raivosi ankara pyörremyrsky, joka kaatoi metsää ja repi asumusten ja latojen kattoja. Vahingot olivat melkoiset.
Finbyssä tappoi salama talokas Oskari Nymanin kaksi hevosta, jotka olivat kaukana toisistaan laitumella. Hevosten yhteisarvo oli 10 000 mk ja ne olivat vakuutettuja. Lisäksi poltti salama seudulla kolme latoa. (Aamulehti 16.8)
Ukkostuhoja Nurmeksessa
Iltapäivällä kello neljän aikoihin puhkesi Nurmeksen Ylikylässä raju ukkonen, joka riehui noin tunnin tehden suuria vahinkoja. Miesmuistiin ei paikkakunnalla ole ollut näin rajua ukonilmaa.
Mv. Pekka Vartiaisen taloon iskenyt salama aiheutti räjähdysmäisen tulipalon, niin että ihmiset hädin tuskin ehtivät pelastautua palavasta rakennuksesta. Talo paloi perustuksiaan myöten. Salama poltti myös kaksi suurta latoa, joissa oli heiniä yhteensä 20 000 kg. Erääseen taloon taas iski pallosalama savupiipun kautta rikkoen uunin pieniksi murusiksi, särkien ikkunat ja iskien erään henkilön tainnoksiin.
Ylikylässä rikkoutuivat puhelinkeskuksen lisäksi melkein kaikki radiot ja puhelimet sekä sähkömittarit. Nurmeksen Sähkö Oy:n Ylikylässä sijaitsevan sähkötehtaan linjoilla ukkonen teki pahaa jälkeä katkoen sähköpylväitä ja särkien muuntajia, joten mm. Nurmeksen kauppala oli ainakin vuorokauden ilman sähköä. (HS 16.8)