2011 Tapani ja Hannu "kaksoismyrsky", "Teemu"-ukkosmyrsky

Last Updated: Wednesday, 23 November 2016 13:31
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 2011

 

 

 

30.01.2011

KOVA TUULI kaatoi lähinnä yksittäisiä puita Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä- Savossa. Myös jokunen peltikatto repsotti tuulen jäljiltä. Kymmenettuhannet taloudet olivat kärsineet sähkökatkoista Etelä-Savossa jo useita päiviä puihin kasaantuneen tykkylumen vuoksi. Sunnuntain vastaisena yönä kaikilla asiakkailla oli jo hetken aikaa sähköt, mutta kova tuuli aiheutti uusia häiriöitä. Päijät-Hämeen pelastuslaitos kävi päivän aikana puunraivaustehtävissä kymmenkunta kertaa. (ESS)

 

 

 

23.03.2011                  

TALVIUKKOSTA TORNIOSSA

Poikkeuksellinen sääilmiö ylitti Meri-Lapin torstaina kello 18 aikaan. Torniossa voimakkaan lumikuuron keskellä koettiin ukonilma: jyrisi ja salamoi. Teräväreunaisen ja tumman pilvirintaman nähtiin sen jälkeen siirtyvän Tornion suunnasta Kemin sisäsataman ohi merta pitkin etelään, kunnes myräkkä levittäytyi Kemin ylle ja pimensi taivaan. Viimeiset pilvenhännät olivat vielä näkyvissä auringon laskiessa iltaseitsemän aikoihin.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Marjo Hoikkanen totesi ukkosen olevan harvinainen, mutta ei poikkeuksellinen ilmiö talvella. Tällaista tapahtuu 0-2 kertaa talvessa.  Kun epävakaassa säässä syntyy riittävän korkeita kuuropilviä, on ukkonen mahdollinen.

Pilvirintama saapui Ruotsin suunnasta liikkuen itään yli Pohjanmaan sekä Keski- ja Etelä-Suomen.

 

 

 

24.03.2011 

MYRSKYTUULI VEI SÄHKÖT JA AIHEUTTI KOLARISUMIA

Kymmenettuhannet kodit jäivät ainakin hetkeksi ilman sähköä, kun kova tuuli alkoi kaataa puita aamupäivällä Varsinais-Suomessa, läntisellä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Hämeessä. Iltaan mennessä puhuri talttui. Lounaassa noin 30 000 Fortumin asiakkaalta katkesi sähkö, Pirkanmaalla ja lounaisessa Hämeessä saman koki runsaat 6 000 Wattenfallin verkossa. Asentajat korjasivat linjoja yötä myöten.

Myrsky ulottui Pohjanmaallekin, Ilmajoella yli tuhannelta Fortumin asiakkaalta pimenivät lamput. Keski-Suomessa sähköt hävisivät muutamasta sadasta kodista.

Salon palokunnalla on ollut parikymmentä tuulesta johtuvaa tehtävää. Tuuli repi hajalle joitakin peltikattoja ja Salon keskustassa mainoskylttejä ropisi alas. Myös pääkaupunkiseudulla palomiehet joutuivat naulaamaan repsottaneita kattopeltejä.

 

Voimakas puuskittainen tuuli ja liukkaat tiet aiheuttivat lukuisia vaaratilanteita tieliikenteessä eri puolilla Lounais-Suomea. Pahimmat onnettomuussumat sattuivat 9-tiellä Aurassa kahden linja-auton ja pakettiauton suistuttua tieltä ja 10-tiellä Koskella, missä miltei samassa paikassa tapahtui neljä vakavaa ulosajoa. Rekkoja suistui tieltä ainakin Salossa ja Tarvasjoella.

Päijät-Hämeessä Hollolassa tuulenpuuska tarttui henkilöautoon ja siihen kytkettyyn hevostraileriin. Yhdistelmä alkoi heittelehtiä ja törmäsi vastaan tulleeseen ajokkiin. Väistöliikkeen tehnyt kolmas auto suistui ojaan. Kaksi loukkaantunutta vietiin Päijät-Hämeen keskussairaalaaan. Kaikki onnettomuudet johtuivat poikkeuksellisen voimakkaista  tuulenpuuskista ja liukkaasta tiestä.

lmatieteen laitoksen mukaan tuuli oli voimakkainta Varsinais-Suomen, läntisen Uudenmaan ja Satakunnan alueilla. Kovimmat tuulenpuuskat mitattiin Kokemäellä, 22 m/s sekä Turun Rajakarin havaintoasemalla, 25 metriä sekunnissa. (TS ja ESS)

 

ÄKILLINEN LUMIMYRÄKÄ AIHEUTTI 70 AUTON KETJUKOLARIN KUOPIOSSA

Pelti alkoi kolista Kallansilloilla Kuopion pohjoispuolella puoli kolmen aikoihin näkyvyyden pudotessa hetkessä muutamaan metriin. Poliisipartioiden mennessä paikalle paljastui, että varsinainen ketjukolari oli sattunut Tikkalansaaren kohdalla etelään menevien kaistalla. Pian selvisi, että liikenne seisoi useiden kilometrien matkalla Vuorelan rampilta Päivärantaan saakka. Autoja oli osittain toistensa päällä ja tiukasti limittäin siellä täällä.

Pahasta onnettomuussumasta selvittiin kuin ihmeen kaupalla ilman kuolonuhreja tai edes vakavia loukkaantumisia. Pohjois-Savon poliisi täsmensi illalla loukkaantuneita olleen kaikkiaan 12. Taloudelliset vahingot nousevat vähintäänkin satoihin tuhansiin euroihin, sillä autoja romuttui ja vaurioitui ainakin 70. Onnettomuuden selvittäminen vie poliisin mukaan aikaa viikkoja.

Ketjukolari aiheutti Kuopion Keskussairaalassa heti suuronnettomuushälytyksen, joka kuitenkin peruttiin jo puolen tunnin kuluttua. Onnettomuuspaikalle perustettiin ensiapupiste, joissa useampi kymmenen ihmistä kävi tarkastuttamassa itsensä.

Puolenkymmentä hinausautoa veti kolariautoja Päivärannan automarketin parkkipaikalle, jossa Karjalan Lennoston varusmiehet vartioivat aluetta ainakin ensimmäisen yön. ”Näkymä marketin pihalla on kuin autoromuttamolta”, totesi paikalla käynyt HS:n toimittaja. Pahalta näyttänyt suma saatiin selvitettyä vajaassa kolmessa tunnissa. Tilannetta helpotti se, että sää parani nopeasti. Myräkkä kesti vain hetken.

 

”Näky kuin elokuvissa”, luonnehti eräs ketjukolariin joutuneista autoilijoista. Autoja oli sikin sokin pitkin moottoritietä. Ambulanssit kiidättivät loukkaantuneita sairaalaan ja hinausautot veivät autoja pois yksi kerrallaan.

Kuopiolainen Ari Leppänen ajoi yksinään moottoritietä kohti etelää, kun keli äkkiä huononi.

- Lumimyräkkä oli hirmuinen, näkyvyys lähes nolla. Autoilla oli nopeutta 70-80 kilometriä tunnissa ja liikenne oli varsin vilkasta. Näin, että edessä rytisi. Pudotin nopeutta ehkä 30-40:een, mutta sitten osui edestä ja takaa. Auto vaan hajosi. Onnekseen mies säilyi vammoitta ja käveli muutaman sata metriä jalankulkutietä Päivärannan liittymään.

- Sää meni yhtäkkiä ihan umpeen. Äkillinen lumipyry vei näkyvyyden ihan kokonaan, eikä siinä muuta ehtinyt tajuta kuin että nyt rytisee, kertoi Siilinjärveltä Kuopioon päin tyhjää invataksia ajanut Martti Karvonen. (HS ja ESS)

 

 

 

18.04.2011                  

KOVA TUULI aiheutti sähkökatkoksia yön ja aamun aikana eri puolilla Keski-Suomea. Iso koivu katkesi ja kaatui ajossa olleen taksin päälle Laukaassa. Kuljettaja loukkasi kätensä ja auto vaurioitui pahoin. Lisäksi puita on kaatunut sähkölinjoille ja teille mm. Joutsassa ja Petäjäveden Kuohulla. Voimakkaat tuulenpuuskat kaatoivat maanantaina puita teille ja sähkölinjoille myös Päijät-Hämeessä.

 

 

 

30.04.2011                  

SALAMANISKU sytytti piharakennuksen Raumalla lauantai-iltana. Pelastuslaitos sai hälytyksen Korskintielle kello kahdeksan jälkeen. Yksiköiden saapuessa paikalle yli 100 neliömetrin rakennus oli ilmiliekeissä. Syttymissyystä ei palomestarin mukaan olut epäselvyyttä. Raumalla oli illalla kevään ensimmäinen ukkonen. Salamasta aiheutui niin kova paukahdus, että koko naapurusto oli soittanut hätäkeskukseen, kertoi palomestari Virtanen. (TS)

 

 

 

05.05.2011

KOULUPOIKA PÖLYPYÖRTEESSÄ

11-vuotias Elmeri Ahola oliperjantaina iltapäivällä puoli neljän aikaan pompottelemassa koripalloa Annalan koulun kentällä, kun tapahtui jotain poikkeuksellista. Pieni pyörremyrsky pyyhkäisi kentälle ja poika joutui pyörteen keskelle.

- Se sinkosi minut ulos ja lennätti maahan, Ahola kertasi. Poika selvisi tilanteesta kuitenkin säikähdyksellä. Pyörteen keskeltä päästyään hän seurasi kavereidensa kanssa, kuinka pyörre loittoni ja lopulta hiipui. Niin kauan pyörre pöllytti hiekkaa, että Aholan kaveri Saku Salminen ehti napata siitä kuvan kännykkäkameralla. (Aamulehti)

 

 

 

01.06.2011

HELLEPIIKKI PÄÄTTYI VOIMAKKAISIIN UKKOSIIN ("Teemu")

Ukkosrintama liikkui puolenpäivän jälkeen eriaikaisina nauhoina länsirannikolta Keski-Suomen kautta Kainuuseen. Viimeiset solut jyrähtelivät myöhään illalla lähellä itärajaa. Ukkosiin liittyi myrskypuuskia ja raesateita, joista voimakkain lienee osunut Parkanon seudulle iltapäivällä. Maasalamoita rekisteröitiin runsaat 15 000 kappaletta. Yksittäisenä hellepäivänä lämpötila kohosi parhaimmillaan lähes 30 asteeseen ja ukkoset syntyivät lännestä saapuneen viileämmän ilmamassan etupuolelle.

 

UKKOSMYRSKY POHJOIS-PIRKANMAALLA: SÄHKÖJÄ POIKKI; LIIKENNE SEKAISIN JA PUITA JOKA PAIKASSA.

Parkanon keskustan yli pyyhkäisi raju ukkoskuuro helatorstain aattona kello 16 aikoihin. Erätarkastaja Timo Rasku kuvaili Aamulehden toimittajalle, miten lännestä päin lähestyneet pilvet nousivat äkkiä ylöspäin ja pian tuli aivan pimeää. Hetkeä myöhemmin alkoi raekuuro.

Ukkonen katkoi sähköjä, kaatoi puita ja taivaalta tuli veden lisäksi sormenpään kokoisia rakeita. Kolmostie Karviantien kohdalla oli poikki noin 200 metrin matkalla tielle kaatuneiden puiden vuoksi. Parkanolainen kaksikko Rami Tyrkkö ja Anssi Lähde olivat liikkeellä pakettiautolla mukanaan moottorisaha. Toinen miehistä ohjasi liikennettä samalla kun toinen kävi tietä tukkineiden puiden kimppuun. Arjensankarikaksikko sai raivaustöihin apua myös muilta tiellä liikkuneilta ja toinen kaista saatiin auki hieman kello puoli viiden jälkeen, ennen pelastuslaitoksen paikalle ehtimistä. Toinen kaista saatiin avattua liikenteelle runsasta tuntia myöhemmin.

Kolmostien tukoksen vuoksi autot joutuivat ajaman Parkanon keskustan kautta ja alue ruuhkautui. Kaatuneita puita oli myös Kurun ja Kihniön suuntaan menevillä pääteillä.

Liikennepäivystyksestä kerrottiin, että alueen pienemmillä teillä on varmasti ongelmia vielä pitkään. Puita kaatui ainakin Karviantielle, Parkanontielle, Koulukadulle ja Aureentielle. Viinikanjoen sillalle kaatuneiden puiden vuoksi autot siirtyivät käyttämään kevyenliikenteen väylää. Lisäksi esimerkiksi Parkanon hautausmaalla kaatui kymmeniä suuria puita ja Satakunnankatu 13:ssa sijaitsevan talon katto oli  irronnut. Hautausmaalla raivasi puita vielä iltakahdeksalta parinkymmenen hengen vapaaehtoisporukka.

Myrsky katkoi sähköjä Parkanon, Kihniön ja Jämijärven alueilta. Sähköyhtiö Lappäkosken Sähkö kutsui raivaustöihin myös paikallisia sopimusmetsureita ja koneurakoitsijoita. Pahin ongelmapaikka oli Ikaalisista tulevalla sähkölinjalla Jaakkolan kylässä. Pirkanmaalla sähkökatkot koskivat kaikkiaan noin 2 000 taloutta.

Pelastuslaitoksella riitti töitä ympäri Pohjois-Pirkanmaata. Ukkoskuuro iski pahimmin Parkanoon, mutta hälytyksiä tuli myös esimerkiksi Kihniöstä, Ikaalisista ja Virroilta. Tampereen aluepelastuslaitoksen päällikköpäivystäjä Jukka Lehtonen kertoi ensimmäisen ilmoituksen tielle kaatuneista puista tulleen kello 15.33. Myöhemmin tarkistettavia kohteita kertyi lisää noin 80. Lehtonen kuvaili puita kaatuneen mielettömät määrät ja ne aiheuttivat vahinkoa myös asuinrakennuksille ja lukuisille autoille Parkanon keskustassa. 

Raivaustöissä oli yksiköitä Parkanosta, Ikaalisista, Kihniöstä, Virroilta ja Kurusta sekä VPK:n, sähköyhtiön ja Destian väkeä. Tärkeimmät raivaustyöt saataneen tehtyä vielä saman päivän aikana.

Junaliikenne oli poikki Tampereen ja Parkanon välillä kello 21 saakka. Radalle kaatui puita ja ne vaurioittivat myös ajolankoja. VR joutui perumaan useita vuorojaan. (Aamulehti ja Iltalehdet)

 

TROMBI HEITTELI VENEITÄ

Raju myrskytuuli lennätti painavia lasikuituveneitä 200 metriä ilmassa Parkanon Expert-liikkeen pihassa noin kello 16.15.

- Alkoi suuri ukkosmyrsky, mutta vettä ei vielä tullut. Tuuli yltyi ja pihassa, jossa oli 12 myynnissä olevaa lasikuituvenettä, yksi veneistä alkoi pyöriä. Emme ensin tajunneet, mistä oli kysymys, kertoi Expertin myyjä Sylvester Lindarw.

- Sitten se trombi tuli yhtäkkiä päälle talon takaa. Se oli muutamassa sekunnissa ohitse, kun koko piha tyhjeni. Myös kaikki telineet, joissa ne veneet olivat, hajosivat täysin. Yksi asiakas oli juuri ostamassa venettä, ja sekin vene lensi kauas.

12 lasikuituvenettä päätyi lopulta noin 200 metrin päähän läheisille pelloille. Liikkeen piha-alueella oli myynnissä runsaasti muutakin tavaraa, jotka myrsky heitteli kauemmaksi. Lindarw kertoo, että he juoksivat ulos katsomaan erikoista tilannetta. Myyjät jäivät kuitenkin itse katokseen katselemaan tapahtumia.

- Mietimme hetken, lähteäkö ottamaan veneitä kiinni, mutta annoimme niiden mennä. Päätimme suojella itseämme ja jäimme talon seinustalle. Lisäksi päätimme varjella liikkeen arvokkaampia esineitä, kuten ajoleikkureita, jotka saimme suojaan katoksen alle.  Lindarwin mukaan trombi ei kuitenkaan muistuttanut mitään suurta hurrikaania. Se oli vain ohimenevä, erittäin voimakas tuuli, joka pyöritti veneitä.

- Ei tavallinen tuuli pysty tuollaiseen, vaan siinä oli mukana todella paljon voimaa. (IS)

 

Keski-Suomessa ukkosmyrskyt työllistivät pelastuslaitosta koko maakunnan alueella, mutta suurimmat tuhot aiheutuivat länsiosissa Keuruulla ja Kivijärvellä, jossa puita kaatui mm. rakennuksien päälle. Sähköt pimenivät noin 2 000 taloudelta. Ukkoset laantuivat iltaseitsemään mennessä.

 

TEEMU-UKKOSMYRSKY KAATOI PUITA YMPÄRI POHJOIS-SAVOA

Hellepäivää seurannut ukkosrintama iski kovasti Ylä-Savoon. Myrsky rikkoi kattoja liikerakennuksista ja taloista Iisalmessa sekä katkoi puita ja lipputankoja. Kukaan ei loukkaantunut, mutta yksittäisten kaatuneiden puiden raivaukset työllistivät pelastuslaitosta merkittävästi. Vikoja kartoitettiin helikopterin avulla.

Myrsky katkoi sähköjä laajalta alueelta ja pahimmillaan iltakahdeksalta ilman sähköä oli noin 12 000 Savon Voiman asiakasta. Pahimmat vika-alueet olivat Kiuruvesi, Pielavesi, Iisalmen ympäristö, Vehmersalmi sekä Juankoski. Myös Vieremä ja Sonkajärvi kärsivät katkoista. Toinen lievempi ukkosrintama iski Sisä-Savosta Kuopion kautta Koillis-Savoon, jossa myös raivattiin puita ja sammuteltiin salamoinnin aiheuttamia tulipaloja.

 

Tuuli heitteli pihakalusteita

- Tilanne oli kuin elokuvissa. Katsoimme ikkunasta, kun tuuli heitti talon pihalta painavan lasisen kasvihuoneen koivikkoon, Kuopion Kurkimäessä asuva Miska-Maarit Soini kuvaili keskiviikkoista myrskyä. Hurja tuuli ehti repiä lisäksi tiiliä talon katolta. Myös pihalla ollut lasten trampoliini lensi kymmenien metrien päähän naapurin puolelle. Kasvihuoneen lasia löytyi myrskyn jälkeen sadan metrin päässä perheen talosta.

- Me olimme turvassa sisällä ja mies piileskeli myrskyn ajan pihasaunassa. Uimarannalla oli kuitenkin ihmisiä ja näytti vaaralliselta, kun tuuli yltyi. Tuuli ei riehunut hurjana kuin muutamia kymmeniä sekunteja, mutta tuntui, että se kesti kauan, nainen kertoi. (Savon Sanomat)

 

UKKONEN KAATOI PUITA JA SYTYTTI PIENIÄ TULIPALOJA KAINUUSSA

Kainuun yli pyyhkinyt ukkosrintama ei aiheuttanut suuria tuhoja. Rajuilma kuitenkin työllisti runsaasti pelastuslaitosta hälytyksillä, jotka johtuivat kaatuneista puista, sekä oikeista ja vääristä palohälytyksistä.

Kuhmon pelastuslaitos oli illalla raivaustöissä Lauvuksentiellä sekä Valtimontiellä, jossa myräkkä kaatoi puita tielle. Sotkamon pelastajat puolestaan raivasivat Rautavaarantietä, jossa kymmeniä puita oli kaatunut tielle ja sähkölinjalle. Paltamossa pelastuslaitos oli raivaustöissä puolenpäivän aikaan ja kello kahden jälkeen tulleiden hälytysten vuoksi.

Helleraja ylittyi myös Kainuussa selvästi. Kajaanin Petäisenniskan asemalla mitattiin klo 14 27,4 astetta. Myös Puolangalla helleraja ylittyi hetkellisesti ennen kuin lounaasta saapunut ukkosrintama laski rajusti lämpötiloja.

Kajaanin Variskankaalla ukkosrintama tarjoili rakeita, joista suurimpien halkaisija oli yli 2 cm. Pahin raekuuro kesti useita minuutteja ja kookkaita rakeita jäi maahan puolen tunnin ajaksi.

Sähkökatkoista kärsi noin 3 000 E.ON Kainuun asiakasta, suurin osa vain minuuttien ajan, mutta pisimmillään alle 10 tuntia. Neljä muuntajaa rikkoontui kokonaan ja yhteen osui suora salamanisku. (Kainuun Sanomat)

 

Oulussa tulvi, Taivalkoskella isoja rakeita

Oulun keskustan ja Raksilan yhdistävä pohjoinen alikäytävä joutui tulvan valtaan keskiviikkona hieman kello 13 jälkeen. Vesi nousi, kun maa-ainekset huuhtoutuivat tienpenkoilta sadevesiviemäreihin, jotka tukkeutuivat. Liikenne paikalla sujui hitaasti parin tunnin ajan.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niko Tollman kertoo, että Pohjois-Pohjanmaan ylitti keskiviikkona nauhamaisesti useita rankkoja sadekuuroja. Säätutkan mukaan vettä satoi 5-15 mm. Taivalkosken Metsäkylässä tuli noin kello 14 aikaan isoja rakeita, jotka naarmuttivat autojen maalipintaa.

 

 

 

12.06.2011

POIKKEUKSELLINEN HELLEJAKSO PÄÄTTYI  UKONILMOIHIN

Ukkoset syntyivät maan etelä- ja keskiosiin, kun viileää ilmaa virtasi pohjoisesta alkaen. Kaikkiaan maasalamoita paikannettiin Suomessa reilut 11 000 kappaletta. Tyypillisesti Suomen kesään mahtuu yksi yli 10 000 maasalaman päivä, mutta nyt se oli jo toinen vajaan kahden viikon sisällä. Paikoin salamointi äityi melko rajuksi. Kangasniemellä Etelä-Savossa havaittu 190 salamaa 100 neliökilometriä kohden on poikkeuksellisen suuri määrä yhden vuorokauden ajalle.

Ukkosrintamaa edelsi myös poikkeukselliseksi luokiteltava hellejakso. Peräti kuutena päivänä ylitettiin 30 asteen raja jossain päin Suomea, ja korkein lukema 32,8 astetta mitattiin 10 pv. Ylitorniossa. Tämä on korkein kesäkuun lämpötila maassamme 37 vuoteen. Kylmän rintaman valuessa etelään lämpötila laski voimakkaasti. Esimerkiksi Kuopiossa muuttui aamun 25 asteen helle illaksi 9 asteen viileydeksi.

 

Pirkanmaalla ukkonen riehui etenkin alueen pohjoisosissa, jossa syttyi useita maastopaloja. Pirkanmaan aluepelastuslaitoksella on ollut todella kiirettä viimeisen viiden tunnin aikana, kertoi palomestari Heikki Havukainen puoli seitsemältä. Tampere säästyi pahimmalta myräkältä, eivätkä sateet Pirkanmaalla olleet erityisen rankkoja. (Aamulehti)

 

Keski-Suomessa ukkonen nostatti myrskypuuskia ja puuskat toivat mukanaan rankkoja vesikuuroja ja rakeitakin. Salamat sytyttivät maastopaloja ja puuskat kaatoivat puita teille. Keski-Suomen pelastuslaitoksen yksiköillä oli pelastustehtäviä kello 13.48-16.50 välisenä aikana 25, joista 14 maastopaloja. Ukkonen työllisti 19 paloasemaa, mutta aineelliset vahingot jäivät vähäisiksi.

Joutsassa puita kaatui myrskyn seurauksena tielle hieman ennen kello neljää iltapäivällä. Saarijärven Lännentiellä vettä tuli tielle niin paljon, että se jouduttiin sulkemaan.

Muuramessa ravitallia pitävän Pekka Korhosen lupaava 6-vuotias lämminveritamma Baronessa Håleryd kuoli ulkoaitauksessaan salamaniskuun. (KSML)

 

Etelä-Savossa salamat aiheuttivat sunnuntaina poikkeuksellisen paljon vahinkoa. Sääennusteet pitivät hyvin kutinsa, kun Ilmatieteen laitos varoitti etelän kuuman ja pohjoisen kylmemmän ilman törmäävän rajuimmin Keski-Pohjanmaalta Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan ulottuvalla alueella.

Vettä ja salamointia riitti Mikkelissä ja sen länsipuolella iltapäivän tuntien ajan. Ukkonen aiheutti seitsemän rakennuspaloa. Loma-asunnoille ja rantasaunoille se tiesi totaalituhoa, kun salama iski suoraan rakennuksiin,  palomestari Isto Heikkinen Etelä-Savon pelastuslaitokselta kertoi. Lisäksi voimakas salamointi aiheutti omakotitaloissa palonalkuja sähköpääkeskusten kärähdettyä. Maastopaloista isoin syttyi Koloveden kansallispuistossa, jossa palanut alue oli kolme hehtaaria.

Mikkelin keskustassa hetkelliset rankkasateet saivat viemärit tulvimaan. Vesi nousi sadevesiviemäreistä hotelli Cumuluksen alakertaan ja kauppakeskus Graaniin, mutta vahingot jäivät vähäisiksi. Sähköjen katkettua Mikkelin keskustassa ihmisiä jäi hisseihin.

Mikkelin lisäksi vesivahinkoja, maasto- ja rakennuspaloja oli etenkin Mäntyharjulla, Ristiinassa ja Kangasniemellä. Etelä-Savon pelastuslaitoksilla oli kello 14-20 välissä yli 30 hälytystehtävää. (Savon Sanomat)

 

Etelä-Karjalassa salama iski kahteen varusmieheen

Salama iski sunnuntai-iltapäivällä kahteen Pyörremyrsky-sotaharjoitukseen osallistuneeseen varusmieheen Etelä-Karjalan Taipalsaarella. He loukkaantuivat hyvin lievästi ja olivat  tarkkailtavina Etelä-Karjalan Keskussairaalassa. Ensimmäinen salama iski noin kello 16 aikaan kuorma-auton lavaa avaamassa olleen varusmiehen lähelle. Salama osui maahan ja kulkeutui siitä varusmieheen. Toinen, lähes samanlainen onnettomuus tapahtui noin klo 18.30, kun salama iski lähelle kalustoa käsittelemässä ollutta varusmiestä. Ampuma-alue on suuri, eikä Pyöremyrsky-sotaharjoituksen tiedotuksella ollut tietoa, kuinka lähellä toisiaan onnettomuuspaikat olivat.

Puumalan ja Ruokolahden rajalla riehui iltapäivällä kolme erillistä maastopaloa, joista kukin levisi noin kahden hehtaarin alueelle. (Iltalehti)

 

Pohjois-Pohjanmaan yli illemmalla liikkunut ukkosrintama aiheutti maastopalosuman. Salamoiden sytyttämää maastoa paloi ainakin kuudessa eri paikassa Oulaisissa, Sievissä, Merijärvellä, Alavieskassa ja Ylivieskassa. Palomestari Harri Huumo Jokilaksojen pelastuslaitokselta kertoi palosuman olleen hyvin poikkeuksellinen. Suurin osa ilmoituksista tuli kymmenen minuutin aikana. Ilmakin oli poikkeuksellinen: salamoi, mutta ei satanut.

 

Ilta-Sanomat: Raekuuro pommitti auton lommoille

Etelä-Pohjanmaalla kaunis hellesää muuttui rajuksi raekuuroksi, joka yllätti autoilijat valtatie kolmella Jalasjärven kohdalla. Nokialainen Jussi Kujanpää joutui vaimonsa kanssa raekuuroon sunnuntaina iltapäivällä.

- Olimme matkalla Vaasasta Nokialle ja ajoimme Vt. 3:lla Jalasjärven kohdalla, kun raekuuro alkoi puoli neljän aikaan. Se alkoi aivan yhtäkkiä eikä siinä nähnyt ajaa. Suurin osa liikenteestä pysähtyi ja tiekin oli rakeista liukas.

Kujanpää pysähtyi usean auton tavoin tien sivuun odottamaan kuuron loppua. Rakeiden paukutellessa autoa lommoille mies päätti ikuistaa sääilmiön videolle, josta kuuluu, kuinka rakeet hakkaavat armotta autoa.

- Rakeet olivat peukalonpään kokoisia. Välillä se vähän hiljeni ja yritettiin ajaa, mutta pien taas sade voimistui ja jouduimme taas ajamaan sivuun odottamaan. Voimakas paukunta kesti lähes puoli tuntia. Raekuuron jälkeen paljastui, että auto ei selvinnyt koettelemuksesta naarmuitta.

- Auton kattoon tuli rakeista äkkiä katsoen noin 20 pientä iskemää, mistä maali irtosi samaan tapaan kuin pienistä kivenosumista auton keulassa. Kävin juuri Metroautolla näyttämässä ja kyllä ne siellä meinasi, että auto pitäisi maalata, mies toteaa.

 

 

 

21.06.2011                    

UKKONEN JA RAEKUUROT riehuivat Pirkanmaalla, Hämeessä sekä Keski- ja Itä-Suomessa. Aamulehden mukaan Pirkanmaalla salamat sytyttivät useita rakennuspaloja ja ainakin yhden maastopalon. Palokunta oli täystyöllistetty, mutta vahingot jäivät vähäisiksi. Iltapäivällä hieman ennen kello kahta lähes 2 000 taloutta ilman sähköjä. Hervannan uimahallissa ukkosen aiheuttaman sähkövian vuoksi ison uima-altaan vedestä puolet päätyi hallin konehuoneeseen, jossa oli vettä noin 1,5 metriä.

Janakkalan Sanomat kertoi kuvatekstissään raekuurojen rummuttaneen ajoittain hurjasti. Turengissa kello 16.30 säesti ukkosen jyrinää isokokoisten rakeiden sade.

 

Salama halkaisi tien Tampereella. Automiehenkatu kohosi kuprulle salaman iskettyä katuun iltapäivällä kovan myrskyn ja ukonilman aikana noin kello 13.. Tie kohosi Jyväskylän suuntaan menevien kahden kaistan välistä, ja kohouman keskelle syntyi lähes metrinen kraatteri.

- Salama jyrähti tiehen ja asvaltti nousi ja sitten putosi. Ääni oli niin kova, että korvat menivät lukkoon, parinkymmenen metrin päässä autossa ollut Jukka Niemi kertoi Aamulehdelle. Alue, jolta maa oli noussut, oli halkaisijaltaan neljä viisi metriä. Ensin oli alkanut sataa ja sitten puhkesi oikein kunnon myrsky, Niemi kertoi.

Paikalla olleet Tampereen Veden työmiehet epäilivät, että kuoppa olisi syntynyt vedyn ja salaman yhteisvaikutuksesta. Lähistöllä oli maanantaina etsitty putken vuotokohtaa vedyn avulla. Vety on ehkä noussut kadulle halkeamasta juuri salaman iskemässä kohtaa, mistä johtuen jysäys on ollut suuri.

Jämsän pelastuslaitokselle ukkosmyrsky aiheutti kuusi palohälytystä 20 minuutin aikana, mutta isommilta vahingoilta vältyttiin. Myös pari puuta käytiin raivaamassa teiltä haittaamasta liikennettä.

 

 

 

23.06.2011

KESÄMYRSKY

Juhannusaaton aattoiltana Lounais- ja Etelä-Suomea riepotellut myrsky piti pelastuslaitokset kiireisinä. Ajoittain voimakas, puuskainen tuuli kaatoi puita ja katkoi sähköjä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kirjasi 49 myrskyyn liittyvää tehtävää. Puiden raivauksia suoritettiin aamun pikkutunneille saakka. Suurempia vahinkoja ne eivät aiheuttaneet, mutta puita raivattiin ajoväyliltä ja rakennusten sekä sähkölinjojen päältä.

Myrsky katkoi sähköt kaiken kaikkiaan yli 8 000 taloudelta Etelä- ja Lounais-Suomessa torstai-iltana. Myös Hämeessä ja Keski-Suomessa sadat ihmiset olivat ilman sähköä. Pahimmin puhuri kohteli Nummi-Pusulaa, jossa noin  4 000 Fortumin asiakasta oli pimeänä. Kunnassa asuu 6 000 ihmistä.

Sademäärät eivät olleet isoja, mutta merellä tuuli kovimmissa puuskissa jopa 25 metriä sekunnissa. Merivartiosto selvisi myrskystä vähällä, kun ihmiset ymmärsivät pysyä pois vesiltä ennakkovaroitusten vuoksi.

 

 

 

01.07.21011

SALAMA ISKI VARUSMIESTEN LEIRIIN AAMULLA JA TAPPOI MIEHEN ILLANSUUSSA

Salama iski varusmiesten telttaan aamulla noin kello viiden aikaan Syndalenin harjoitusalueella Hangossa. Teltassa oli nukkumassa kahdeksan Merisotakoulun resrsviupseeriosaston oppilasta, jotka kaikki saivat vammoja. Yksi loukkaantuneista menetti tajuntansa ja hänen sydämensä pysähtyi. Nopeiden elvytystoimenpiteiden ansiosta pulssi saatiin tuntumaan, jonka jälkeen hänet kuljetettiin Medi-Helillä Helsinkiin Töölön sairaalaan. Varusmiehen tila on vakava, mutta vakaa ja häntä pidettiin nukutuksessa. Seitsemän muuta saivat lieviä  palovammoja ja tarkastuksen jälkeen Tammisaaressa heistä kuusi vietiin myöhemmin sairaalahoitoon Töölöön.  Yhdellä loukkaantuneista on kolmannen asteen palovammoja.

Alustavien tutkimusten mukaan teltasta ei löytynyt jälkiä salamaniskusta ja oli epäselvää, mihin salama tarkalleen ottaen iski. Merisotakoulun johtaja, kommodori Veijo Taipalus kertoi poikien heränneen salamaniskuun ja yksi heistä hälytti apua läheiseltä majoitusalueelta.

Harjoituksen johtajan, kapteeniluutnantti Timo Jääsärön mukaan ukkosta ei osattu odottaa alueelle. Ennuste näytti, että ukkosrintama ohittaisi kyseisen seudun. (MTV-3)

 

Ilmajoen Rengonharjun lentokentällä salamanisku koitui seinäjokisen nelikymppisen miehen kohtaloksi perjantaina noin kello 18. Onnettomuus tapahtui lentokentän paikoitusalueella juuri kun hän oli nousemassa autoonsa työvuoron loputtua. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen päivystävän asemamestarin mukaan miestä yritettiin elvyttää, mutta tuloksetta. Hänellä oli vatsassa ja rinnassa palojälkiä. Asemamestari epäili, että salama iski ensin lennonjohdon torniin, jossa oli rikkoutunut laitteita, ja siitä mieheen.

Poliisi kertoi, että lentokentän henkilökunta oli huomannut miehen makaavan auton vieressä ja hälyttänyt paikalle kentän pelastusmiehistöä, jotka aloittivat elvyttämisen heti. Sitä jatkettiin ambulanssissa. Turma sattui hetkellä, jolloin kauden viimeisen reittikoneen oli määrä laskeutua Seinäjoen lentokentälle ennen kesätaukoa.

- Se oli hirveä rajuilma. Koko ajan salamat välähtelivät ja noin kello 18 aikaan räjähti. Sähköt katkesivat ja kaikki pimeni hetkeksi, kertoivat hotelli Rengonhovissa työskentelevät Sofia Soivuori ja Irene Salo.

- Välillä ukkonen meni pois, kunnes tuli taas takaisin, naiset sanoivat.

Rengonhovi sijaitsee vain kivenheiton päässä lentokentän onnettomuuspaikasta. Paikassa iltamyöhään poikennut ilmajokelainen Jenni Köykkä kertoi, ettei ole eläessään nähnyt vastaavanlaista rajuilmaa kuin perjantaina Ilmajoen yllä riehunut oli.

- Salamat räiskyivät ja vettä tuli aivan järkyttävän paljon. Puutkin taipuivat vaakasuoraan, hän kertoili kotiintulostaan kello 18 aikaan. (Ilta-Sanomat)

 

Ukonilmat alkoivat aamuvarhaisella Hankoniemellä ja nousivat päivän kuluessa Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Pirkanmaalle, Pohjanmaalle ja osin myös Keski-Suomeen. Päivän aikana  rekisteröitiin kaikkiaan noin 13 000 maasalamaa. Ukkosrintama työllisti Varsinais-Suomen pelastuslaitosta ja Turun päivystävän palomestarin mukaan muillakin Turkua ympäröivillä alueilla oli runsaasti ukkosesta johtuvia hälytyksiä perjantai-iitapäivän ja -illan aikana. Ukkosen aikaan saamat sähköjatkot piinasivat ainakin Pohjanmaata, Pirkanmaata ja Satakuntaa. Pirkanmaalla oli enimmillään sähköittö noin 3000 asiakasta.

Varsinkin Pohjanmaalla salamat sytyttivät runsaasti rakennuspaloja. Pelkästään Evijärvellä oli ainakin kolme paloa ja myös Kauhavalla ja Jalasjärvellä roihusi salamoinnin seurauksena. Ukkosen katkomat puut haittasivat junaliikennettä Seinäjoelta pohjoiseen ja länteen. Junat myöhästelivät enimmillään yli tunnin raiteille mätkähtäneiden runkojen takia.

 

Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärvellä myrsky repi yli 200 metriä dementiakodin kattoa. Tuuli lennätti repaleisen katon palvelutalon pihalle ja talon asukkaat siirrettiin turvaan rakennuksen toiseen siipeen. Tuulenpuuskat irrottivat kattoja lisäksi ainakin Pohjois-Satakunnassa ja Jämijärvellä.

Sastamalan Sileekalliossa ukkosmyrsky teki pahaa jälkeä perjantaina. Voimakas tuuli repi kokonaisia puita juurineen irti Katajakadulla. Kuvia ottanut Mika Viinikka kertoi Aamulehdelle, että rajuilma alkoi silmänräpäyksessä noin kello 17. Ensin satoi ja ukkonen jyrähteli, myös rakeita tuli. Noin minuutin ajan satoi ja tuuli niin voimakkaasti, että ikkunasta näkyi pelkkää harmaata. Puita kaatui talojen päälle ja eteen kulkuväylille. Paloesimies Harri Tanhuanpää arveli, että kyseessä on todennäköisesti ollut syöksyvirtaus.

Euran Kiukaisissa trombi iski puita kumoon hehtaarien alueella perjantai-iltana. Puita kaatui Vaaniintielle, jossa niitä oli parikymmentä runkoa ja metsässä kaatuneena todella paljon, kuvaili aluepalopäällikkö Juha Suonpää. Pelastuslaitos raivasi puunrungot tieltä pien kello 20 jälkeen. Metsätuho oli suurta, mutta muita vahinkoja ei aiheutunut. Autojakaan ei osunut Vaaniintielle myrskyn silmään. (Satakunnan Kansa)

Keski-Suomessa ukkosmyrsky riehui ainakin Korpilahdella ja Vesangassa, jossa raiteille mätkähtäneet rungot haittasivat Seinäjoen ja Jyväskylän välistä junaliikennettä. Vesangassa mökkeillyt Jukka Valjakka havahtui perjantai-iltapäivänä viiden aikaan rajuun raekuuroon. Kuuroa seurasi välittömästi trombi, joka kaatoi puun Valjakan siskon auton päälle.

- Se nousi minuutissa, tuli Vesankajärven yli ja kaatoi puita. Sivutuuli oli valtava, en ole koskaan kokenut vastaavaa Suomessa, hän kertoi.

Valjakka havaitsi puita kaatuneen myös junaradan päälle Nurmelankujan kohdalla. Hän ilmoitti asiasta heti VR:lle ja hätäkeskukseen, mutta tiedonkulussa oli joitakin ongelmia. Vaasasta Jyväskylään matkaava juna ehdittiin kuitenkin pysäyttää Petäjävedelle.

 

 

 

02.07.2011

UKKOSMYRSKYT TEKIVÄT VAHINKOA MAAN LÄNSI-, KESKI- JA LOUNAISOSISSA

Ilmatieteen laitoksen salamalaskurit rekisteröivät noin 6 000 maasalamaa päivän kuluessa.

Satakunnassa myllännyt raju ukkonen sai Porissa kadut tulvimaan ja puita kaatumaan. Pelastuslaitokselle kertyi yhteensä 60 vahingontorjuntatehtävää, joista kymmenkunta johtui talojen päälle kaatuneista puista. Kellarit täyttyivät vedestä ympäri Länsi-Poria. Soittoja hätäkeskukseen tuli Vähärauman lisäksi myös Musasta, Tuorsniemestä ja Viikinäisistä. Myös Noormarkussa ja Vanhalla Vaasantiellä tulvi.

- Vettä on tullut niin runsaasti, etteivät kaivot vedä. Vähälleraumalle ei nyt kannata lähteä autoilemaan, neuvoi päivystävä palomestari Tomi Anttila Satakunnan pelastuslaitokselta.

Porin kaupungin Liinaharjan vanhainkodissa tapahtui mittava vesivahinko, jonka johdosta yhden osaston kolmisenkymmentä asukasta jouduttiin sunnuntain aikana siirtämään Porin kaupunginsairaalan tiloihin. Myös sähköt katkesivat osasta rakennusta. Pori Energian alueella ukkonen rikkoi muuntajan ainakin Amttöössä, Kaanaassa, Pietniemessä ja Tuorsniemessä.

 

Pohjois-Satakunnassa ukkosmyrsky kaatoi lauantai-iltana laajalti puita sähkölinjoille ja teille. Ilmoituksia tuli pitkin iltaa Kankaanpäästä ja Jämijärveltä, mutta suurimmat tuhot osuivat Siikaisiin. Siellä metsää oli niittänyt trombi tai syöksyvirtaus.

- Kaatuneita runkoja oli teillä ja sähkölinjoilla useita kymmeniä, jopa satoja. Raivaustyöt jatkuivat läpi yön, kertoi päivystävä palomestari Jorma Kenttä Pohjois-Satakunnan alueelta.

Kaatuneista puista ja sähkötolpista tuli lisäksi hälytyksiä mm. Niinisalon varuskunnan ja Sammin alueelta, sekä Otamoilta. Lankosken Sähkö Oy:n alueella vailla sähköä oli myöhään lauantaina noin puolet talouksista eli yli tuhat asiakasta. Yön ja aamun aikana töitä tehtiin rivakasti myös yön aikana hankitun lisätyövoiman avulla. Töiden etenemistä hidasti sunnuntaiaamuyön uusi ukkosmyräkkä, jonka vuoksi osa sähköistä meni uudelleen poikki. Pelastuslaitos sai myös useita salamaniskuista aiheutuneita hälytyksiä. Kankaanpään Torikadulla palomiehet joutuivat tulvantorjuntatöihin. (Satakunnan Kansa)

 

Lounais-Suomessa iltapäivällä ja illansuussa riehunut ukonilma sytytti maasto- ja rakennuspaloja ja katkoi sähköt pariltatuhannelta asiakkaalta mm. Mietoisissa, Merikarvialla ja Mynämäessä. Fortumin mukaan sähkökatkojen syynä olivat salamaniskut sähkölinjoihin tai sähkölinjoille kaatuneet puut. Yhteensä Fortumin verkkoalueella oli iltapäivällä ilman sähköä noin 6 000 asiakasta. Fortum varautui ukkossäähän korotetulla valmiudella.

 

Keski-Suomen pohjoisosan ukkosrintama ylitti iltapäivän aikana. Uuraisten Pitkäniemessä kaatui puita noin hehtaarin alueelta muutama sata runkoa. Puiden alle jäi yksi henkilöauto ja kesämökin ulkorakennus. Liikenne estyi viidelle Pitkäniemessä sijaitsevalle kesämökille ja pelastuslaitos järjesti tarvitseville kuljetuksen Tehlo-järven kautta Uuraisille. Puut saatiin raivattua iltaan klo 21 mennessä.

Fortumin mukaan sähkökatkot koskivat enimmillään noin 2 000 taloutta mm. Kivijärvellä, Karstulassa, Kyyjärvellä, Uuraisilla, Pihtiputaalla ja Laukaassa. Wattenfallin verkossa sähköttömiä asiakkaita oli enimmillään noin 4 000. Junat myöhästelivät Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosuudella liikenteenohjausjärjestelmän vikojen vuoksi. 

Ukkonen sytytti  useita palonalkuja sekä Keski-Suomessa että Pirkanmaalla.

Mustasaaressa Raippaluodon Revöfjärdenillä seitsemän ihmistä joutui veden varaan, kun kova tuuli kaatoi purjeveneen. Heidät kuitenkin saatiin pelastettua nopeasti.

 

MTV-3: PAINAJAINEN MERELLÄ

Porottava paahde ja tyyni sää houkuttelivat lauantaina illansuussa raumalaisia Heidi Lepistöä ja Heikki Haapalaa lähtemään merelle asuntolautallaan Pyhämaan Miklinkarista Uudestakaupungista. Ennen lähtöä oli vielä tarkistettu säätiedotuksista, että seudulla ei pitäisi olla illalla ja yöllä vaaraa ukkosista. Rannikolla oli joitain tummia pilviä, mutta merellä kirkasta. Asuntolautta ankkuroitiin tupla-ankkurein puolen tunnin matkan päähän pienen saaren rantaan ja ilta sujui leppoisasti trooppisesta kesäillasta nauttien. Puoliyön jälkeen Lepistö ja Haapala katselivat paksuun pilvirintamaan laskevaa aurinkoa.

Oikealla näkyi pilvirintaman pää ja tuuli tuntui nousevan. Heikki totesi, ettei näytä hyvältä. He kuitenkin päättivät jäädä saaren rantaan yöksi. Kaksikko valmistautui nukkumaan ja Lepistö ehtikin juuri nukahtaa - sitten räjähti!

- Alkoi valtava räjähtely. Aivan kuin joku olisi viskonut pommeja viereen. Sitä vain jatkui ja jatkui ja jatkui. Koko taivas oli hetkessä mennyt täysin mustaksi, Lepistö kuvailee.

- Salamat pommittivat vettä, en ollut uskoa silmiäni. Se oli yhtä helvettiä!

Vettä satoi vaakatasossa ja lopulta lautan liitoskohdat eivät enää pitäneet. Vettä virtasi sisälle ja Haapala yritti paikata vuotokohtia.

- Joskus kolmen neljän aikaan yöllä tilanne vielä paheni. Iski järjetön tuuli, mikä nosti hurjat vaahtopäät, vaikka olimme saaren suojissa. Koko neljän tonnin painoinen lautta tärisi kauttaaltaan. Se oli varmasti sellainen syöksyvirtaus. Se kesti ehkä joku viitisen minuuttia, vaikka ne minuutit tuntuivat ikuisuudelta, Lepistö kauhistelee.

Haapala ja Lepistö pelkäsivät, etteivät kaksi ankkuria ja rantakallion koukkuun kiinnitetty köysi riitä pitämään lauttaa paikallaan, vaan se voisi murskaantua kallioihin. Onneksi ankkurit eivät antaneet paljon periksi.

- Jossain vaiheessa sitä vain turtui ja makasi sängyllä säpsähdellen ja miettien, mitä jos salama osuu veneeseen.

- Puoli kuuden aikaan aamulla musta pilvipeite alkoi rakoilla ensi kerran. Meni vielä tunti, kun pilviverhoon tuli isompi aukko, jolloin lähdimme äkkilähdöllä ajamaan rantaa kohti. Musta rintama seisoi koko ajan takanamme. Oli uskomaton helpotus, kun puolivälissä matkaa tuli olo, että tästä selvitään.

Haapala on kokenut merenkävijä vuosikymmenten ajalta, mutta hänkään ei ole koskaan kokenut lähellekään vastaavaa myrskyä. Yöllinen painajainen kesti kaiken kaikkiaan viisi ja puoli tuntia. " Se tuntui maailmanlopulta".

 

 

 

03.07.2011

UKKOSKUUROT JATKUIVAT VARSIN RAJUINA

Sunnuntaipäivän aikana Etelä-Suomessa laskettiin yli 4 500 salamaa. Viime päivinä on koettu poikkeuksellisen runsasta salamointia ja kolmen ensimmäisen heinäkuun päivän aikana on iskenyt jo 25 000 salamaa. Määrä on suuri, kun koko heinäkuun tilastokeskiarvo on 58 000 ja kesäkuun 35 000 salamaniskua, kerrottiin Ilmatieteen laitokselta.

Ukkossateet aiheuttivat laajalti tuhoa Etelä-Suomessa linjalla Turku-Lahti-Parikkala. Pelastuslaitokset olivat täystyöllistettyjä etenkin Turussa, Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Etelärannikolle kuurot eivät yltäneet. Erityisen rajua salamointi ja rankkasateet rakeineen oli iltapäivällä Lahden alueella. Heinolassa satoi Ilmatieteen laitoksen mukaan 39 mm tunnissa. ”Se vastaa jo lähes trooppista sadetta”, päivystävä meteorologi Jari Tuovinen sanoi. Etelä-Suomen Sanomien lukijan mukaan 50 millimetrin vesimittari tuli päivällä sateesta täyteen, eikä kaikki mahtunutkaan. Ilmatieteen laitos pitää havaintoa luotettavana.

Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen maakunnissa sade oli myös paikoittain rankkaa. Sade- ja ukkosvaroituksia oli voimassa Etelä-Suomessa.

 

ESS.fi ja Iltalehti

JOPA GOLFPALLON KOKOISET RAKEET MOUKAROIVAT LAHDEN  Mukkulan ja Kilpiäisten kaupunginosia sunnuntaipäivänä kello yhden jälkeen. Mukkulassa asuvan Eikka Suutarisen mukaan rakeet olivat parin sentin paksuisia. Toinen ESS.fi:n lukija kertoo mitanneensa rakeen halkaisijaksi 4,8 senttiä ja moni kuvia lähettänyt mainitsi rakeiden olleen golfpallon kokoisia.

- Kävin laittamassa auton päälle täkin kun raekuuro alkoi, etteivät rakeet lommottaisi autoa, Suutarinen kertoi. Kaksi muuta ESS:n verkkolehden lukijaa kertoi, että suuret rakeet aiheuttivat lommoja pihalla olleiden autojen pelteihin. Lahden Karjusaaressa asuva Veijo Ruotanen kertoi Iltalehdelle, että auto oli kuin pajavasaralla paukutettu kuuron jälkeen, joka iski noin kello 12.30 ja kesti 10-15 minuuttia.

- Kattopelti on saanut aika lahjakasta jälkeä. Pensaat ja puut ovat vähän kuin silppurilla vedetty. En ole kyllä ikinä tuollaista nähnyt, hän hämmästeli. Ruotanen kuvasi raekuuron myös videolle.

Ilmatieteen laitos oli varoitellut, että sunnuntai-iltapäivää kohti Päijät-Hämeessä kannattaa varautua nopeasti ilmaantuviin, rankkoihinkin ukkoskuuroihin. Päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkka kertoi, että ensimmäiset sadekuurot nousivat Lahdessa hieman keskustan itäpuolelle ennen puoltapäivää.

 

Rankka ukkonen iski Lahden Jokimaan raviradalle ja ravien alkua jouduttiin siirtämään rankan sateen ja sitä seuranneen radan kunnostuksen takia. Myrsky riepotteli alueen myyntikojuja ja telttoja.

Iltalehti kertoi päivällä, että ihmisiä siirrettiin raviradan teltoilta turvaan päärakennukseen. Ihmisiä oli paikalla 5 000 odottamassa valtakunnallisesti merkittävän Suur-Hollola-ajon alkamista. Myyntikojutelttoja ja aurinkovarjoja lenteli, mutta suurempia vahinkoja ei tullut. Myös radan tekniset laitteet olivat pois käytöstä, ettei ukkonen aiheuttaisi lisävaurioita.

Raviradan yllä ollut myrskyalue oli raju, mutta kapea. Meteorologi A-J.Punkka kertoi Iltalehdelle aiemmin, että jos kyseistä ukkoskuuroaluetta siirtäisi vain viisikin kilometriä, alueella olisi poutaa. Raviradan onneksi ukkoskuuro väistyi ja ravit päästiin aloittamaan 1,5 tuntia myöhässä. Suur-Hollola-ajon peruminen olisi ollut radalle katastrofaalista.

Rankat ukkoskuurot vaikeuttivat paikoin liikennettä Lahdessa päivällä. Vesi nousi mm. Uudenmaankadulle 4 km Lahdesta etelään ja paikoin myös Launeella keskustan eteläpuolella.. Itäpuolella Karistossa palokunta kävi katsomassa tilannetta ja liikenne saatiin sujumaan rankkasateen jäljiltä. Koiskalantielle kaatui puu kello yhden aikaan.

Säästötalo Robinhoodissa vesi tuli katosta läpi, kun kattoviemäri ilmeisesti tukkeutui rankassa sateessa. Palokunta sai vedentulon loppumaan, mutta vettä ehti valua liikkeeseen sen verran, että lattiat lainehtivat. Myös Asikkalassa K-Supermarketin sisälle valui vettä, kun poistoputki ei jaksanut vetää kaikkea sadevettä.

 

Sunnuntain voimakas ukkonen aiheutti paljon sähkövikoja ja niiden myötä paine laski Heinolan kaukolämpöverkossa. Heinolalaiset jäivät ilman lämmintä käyttövettä maanantaiaamuun asti.

Televerkot ja kännykkätukiasemat kärsivät Lahden seudulla ja myös runkolinjat saivat vaurioita salamoinnista. Salamat rikkoivat mm. teleoperaattori DNA:n yhteyksiä, kuten mobiilitukiasemia, lankapuhelinverkkoja ja kaapelitelevision yhteyksiä. Vikoja on todella runsaasti, kerrottiin DNA:n tiedotuksesta maanantaina. Korjaustyöt jatkuvat ainakin tiistaihin.

 

Pomarkun keskustaa riepotti voimakas sadekuuro sunnuntaiaamuna kello 8 aikaan ja vesi tulvi Siikaisiin menevän tien alittavaan tunneliin. Lukion lähellä oleva alikulkutunneli jouduttiin sulkemaan.

Turussa vesi tulvi sisään kellareihin, kauppoihin ja teollisuusrakennuksiin. Kolmen aikaan alkanut ukkonen toi mukanaan kovaa sadetta, tuulta ja salamointia. Vettä satoi niin paljon, etteivät viemärit  enää vetäneet määrää kaikkialla. Puoli neljän maissa satoi myös pikkurillin pään kokoisia rakeita.

- Saimme 40-50 hälytystehtävää parin tunnin aikana kello 15-17. Ilta oli todella kiireinen, mutta saimme pidettyä väkeä varalla tulipalojenkin vuoksi, päivystävä palomestari Marko Rostedt kertoi. Töitä aiheuttivat myös automaattiset palohälytykset ja kaatuneet puut. Ilmatieteen laitoksen Turun Artukaisten asemalla havaittiin tunnin sadekertymäksi 37,5 mm, mitä voidaan pitää poikkeuksellisen rankkana.

Hämeenlinnan pelastuslaitos sai lähes kolmekymmentä hälytystä sunnuntaina. Hälytysten joukossa oli kaksi rakennuspaloa ja maastopalojen alkuja, mutta niistä selvittiin säikähdyksellä. Teille ja linjoille kaatui useita puita. Puita kaatui myös kymmenen rakennuksen päälle. Sadevesi tulvi kellareihin, suurimmat vesimäärät olivat noin 20 kuutiota.

Someron yli kulkenut voimakas ukkosrintama aiheutti pelastuslaitokselle useita ilmoituksia kärähtäneistä muuntajista ja teille kaatuneista puista. (HS)

 

Syöksyvirtaus kaatoi puita Luumäellä ja Taipalsaaressa

Äkillinen tuulenpuuska kaatoi puita Pohjois-Luumäellä Viuhkolan kylässä sunnuntaina iltapäivällä. Viuhkolantielle kaatui viisi suurehkoa puuta. Tie tukkeutui kaatuneista puista noin kahdeksan kilometrin matkalta ja muutamassa kohdassa tie oli täysin poikki. Metsissä puita kaatui syöksyvirtauksessa runsaasti. Henri Kukkola Tuohikotin vapaapalokunnasta kertoi kaatuneita puita olleen vieri vieressä. Vahingot kohdistuivat pääasiassa nuoriin juuri harvennettuihin metsiin. Taipalsaaren Olkkolan kylässä kaatui puita Savilahdentielle.  (Etelä-Saimaa)

 

 

 

09.07.2011                  

HEINÄKUINEN UKKOSSÄÄ JATKUI

Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaan maakunnissa sekä paikoin Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla ukkoskuurot olivat paikoitellen rajuja saaden aikaan tuhoja. Voimakkaimmat ukkoset koettiin Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi tarkensi. Salamaniskuja paikannettiin lauantaina kaikkiaan 12 000.

 

Läntisessä Suomessa ukkosrintama sytytti useita rakennus- ja maastopaloja, kaatoi puita teille ja aiheutti muita vahinkoja eri paikkakunnilla. Porissa kello 13 ukkosmyrsky keskeytti vähäksi aikaa Yyteri Beachfutis-tapahtuman, johon osallistui tuhansia ihmisiä. Myrsky kaatoi telttoja ja katkaisi sähköt. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut.

Ukkonen aiheutti ongelmia Porin Harjakankaan vesilaitoksen automaatiossa, josta seurasi paineiskuja verkostoon ja useita vuotoja eri puolilla Poria. Ongelmien seurauksena vesi värjäytyi.

Forssassa salaman sytyttämä tulipalo poltti ison omakotitalon lauantaina iltapäivällä. Palomestari kuvaili salaman iskua täysosumaksi. Sisällä olleet ihmiset olivat kierrelleet iskun jälkeen nurkkia ja huomanneet savun kohoavan seinärakenteista. Palo eteni minuuteissa liekkivaiheeseen ja 200 neliön talo paloi nopeasti korjauskelvottomaksi.

 

Pohjois-Pohjanmaalla Kiimingissä ukkosen epäillään sytyttäneen maastopalon iltapäivällä. Maastoa paloi hehtaarin alalta.

Oulussa myräkkä riepotteli kauppatorin rannassa sijaitsevan Piknik Areenan rakenteita alkuillasta. Putkirakenteinen rakennelma kallistui uhkaavasti ja pelastuslaitos eristi alueen. Kaksi läheistä ravintolaa tyhjennettiin 15 metriä korkean, 130 tonnia painavan rakennelman osittaisten purkutöiden ajaksi.

 

Keski-Suomessa ukkosmyrskyt aiheuttivat tuhoja sekä pohjoisessa että etelässä iltapäivällä ja alkuillasta. Palojen sarja alkoi Jämsästä, jossa klo 15.30 salama sytytti Päijänteen saaressa hehtaarin maastopalon. Vattenfallille oli ilmoitettu kello 20 mennessä noin 2400 katkenneesta liittymästä. Tietojen mukaan sähköjä oli poikki yksittäisistä kohteista, sillä myrskytuuli oli puhaltanut puita nurin ympäri maakuntaa. Hirvaskankaan ABC:ltä sähköt olivat poikki 18 tuntia ukkosen vahingoitettua aseman muuntajaa.

Ukkosen aiheuttamat turvalaiteviat viivästyttivät junaliikennettä mm. Seinäjoen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella lauantai-iltana.

 

Kymenlaakson pelastuslaitokselle lauantainen ukonilma aiheutti huomattavan paljon työtä. Iitissä ja Elimäellä oli molemmissa kaksi maastopaloa, jotka saatiin hallintaan myöhään illalla. Ylimääräistä työltä aiheuttivat puut, joita oli kaatunut niin teille kuin rakennustenkin päälle. 

 

Trampoliinit lentelivät

Taivas edessäpäin Porin yllä salamoi taukoamatta, kun Anna-Liisa Heinimäki oli ajamassa Merikarvialta kohti kotia lauantaina.

- Mitä lähemmäs tulimme, sitä enemmän tiellä näkyi oksia ja lopulta palokunta oli katkaissut tien ja jouduimme ajamaan kiertotietä. Ilmeisesti joku puu oli kaatunut, Heinimäki kertoi.

Kotipihalla odotti yllätys. Sinne oli lentänyt toinen trampoliini naapurista oman lisäksi. Trampoliini oli lentänyt myrskyn mukana noin 30 metrin matkan, tönäissyt mennessään pihakeinua, ylittänyt metrin korkuisen puuaidan päätyen lopulta Heinimäen puuvajan seinään. Siitä oli vain lyhyt matka tielle, jossa se olisi voinut aiheuttaa enemmän vahinkoa. Oma trampoliini oli pysynyt paikoillaan.

Porin toisessa tapauksessa trampoliinilla leikkineet lapset ehtivät juuri alta pois kun voimakas puuska heitti sen ympäri. Sari Klink kertoo:

- Ensin näkyi musta matalalla oleva pilvivana. Se oli pelottavan näköinen. Huusin heti lapset sisälle. Puhuri tuli kuin tyhjästä. Sen jälkeen ikkunat helisivät niin, että pelkäsin niiden hajoavan. Sitten tuli rakeita. (IS)

 

SALAMA ISKI VENEESEEN KAKSI KERTAA (Iltalehti 18.7)

Jani Sippala oli viikko sitten lauantaina (9.7) palaamassa kalastamasta mereltä, kun Soinin saaren kohdalla äkillisesti noussut ukkosmyrsky yllätti hänet. Vain hetkeä myöhemmin voimakas salama iski hänen 9-metrisen kalastusveneensä kannelle, sytyttäen kalastuslaatikoita liekkeihin. Sippala näki kopista laatikoiden leimahtavan palamaan ja hänen piti sekunneissa tehdä päätös, poistuako veneestä vai pelastaa se tulipalolta. Mies päätti heittää kalastuslaatikot ulkokannelta, vaikka salamoita välkähteli kymmenittäin.

- Ei ollut hääviä mennä kannelle. Kyllä siinä kävi mielessä, että salama voi iskeä uudestaan, hän muisteli.

Sippala ehti heittää muutaman laatikon mereen, kun salama jälleen löi, tällä kertaa mieheen itseensä.

– Tunsin, miten se läsähti, hän kuvaili. Mies menetti hetkeksi tajuntansa. Palattuaan tajuihinsa hän kauhoi vettä itsensä ja lopun käryn päälle. Iskun aiheuttamat kivut pahenivat aiheuttaen kovaa tuskaa erityisesti kaulan ja kyynärvarren alueella.

Onnea matkassa

Samaan aikaan vapaaehtoisvoimin toimiva pelastusristeilijä Niilo Saarinen oli palaamassa saaristoristeilyltä asemapaikalleen ja avuntarvitsija oli huomattu. Salaman runnomaan veneilijään varautuminen oli kuitenkin odottamaton tilanne. Sippala oli saanut palon sammumaan, mutta oli itse kipeästi avun tarpeessa. Pelastusristeilijä poimi hänet kyytiin ja antoi ensiapua. Lapaluodon satamaan oli tilattu valmiiksi ambulanssi, jonka henkilökunta oli erikseen hakenut kalahallista jäitä palovammojen lievittämiseen. Ajo jatkui Ouluun sairaalaan, missä rytmihäiriöistä kärsinyt Sippala vietti vuorokauden tehohoidossa, ja toipilaana lisäksi pari päivää ennen kotiutusta. Hurja koettelemus ei pelästyttänyt kokenutta kalastajaa pois mereltä.

- Kyllä minä olen ollut jo useana vuorokautena vesillä, Sippala tuumaa viikko tapahtuneen jälkeen. 

Asiasta kertoi ensimmäisenä Raahen Seutu.

 

 

 

10.07.2011

UKKOSMYRSKYT RIEPOTTELIVAT SUOMEA KOKO VIIKONLOPUN

Sunnuntaina ukkoset painottuivat pohjoisemmaksi kuin lauantaina, ja Keski- ja Pohjois-Suomen (varsinkni Pohjois-Lapin) ukkoset olivat lähes poikkeuksellisen voimakkaita, kerrottiin Ilmatieteen laitokselta.  Voimakkain salamatiheys rekisteröitiin Kainuun itäosissa, parhaimmillaan 70 salamaa sadalla neliökilometrillä. Voimakasta salamointi oli myös Jyväskylän itäpuolella, jossa salamatiheys oli 50, sanoi päivystävä meteorologi Aleksi Jokela. Vuorokauden aikana paikannettiin kaikkiaan noin 17 300 maasalamaa.

Salamamäärät ovat olleet merkittävän suuria heinäkuun alussa. Yhteismäärä 50 000 salamaa vastaa jo lähes koko heinäkuun keskimäärää.

Sunnuntainen rajuilma kaatoi puita ja sytytti kymmeniä maasto- ja rakennuspaloja etenkin maan keski- ja pohjoisosissa. Pääasiassa omakotitalojen salamatuhoista uutisoitiin ainakin Ranualta, Oulusta, Muhokselta, Pulkkilasta, Jyväskylästä, Viitasaarelta, Petäjävedeltä, Hankasalmelta ja Suonenjoelta. Jyväskylän ja Hankasalmen tapauksissa omakotitalot paloivat käyttökelvottomiksi. Petäjävedellä tuhannen neliön teollisuushallista tuhoutui 400 neliötä. Ukkonen löi läheiseen muuntajaan ja hallipalosta aiheutui merkittävät vahingot. Petäjäveden palopäivystäjä Mika Kuivalainen kertoi ”muitakin tehtäviä olevan niin paljon, etteivät ne mahdu edes ruudulleni”, hän kuvaili tilannetta.

Savossa kova salamointi ja ukkospuuskat katkoivat sähköt useilta sadoilta talouksilta sunnuntaina etenkin Rautalammin, Keiteleen ja Juankosken seuduilla.

Koillismaalla sähköt katkesivat Posio-Taivalkoski-välillä eri aikoina kaikkiaan 9 000 taloudesta. Katkokset alkoivat kello 13 ja viimeiset saatiin korjattua kello 22 mennessä. Pisimmillään katkos kesti seitsemän tuntia useilla sadoilla talouksilla.

Raideliikenteessä oli jälleen ongelmia Tampereen ja Pieksämäen sekä Seinäjoen ja Jyväskylän välisillä osuuksilla.

 

 

 

12.07.2011

JÄLLEEN UKKOSTA JA RANKKASATEITA

Tällä kertaa etelästä nousseet sade- ja ukkosrintamat koettelivat kovimmin Pohjois-Karjalaa, missä ukkospuuskat kaatoivat puita sähkölinjoille ja sähköt katkesivat lähes 2 500 kotitaloudelta. Ukkosmyrsky kaatoi puita teille ja sähkölinjoille Liperissä kello 15 aikaan tiistaina. Puita kaatui Vaiviontiellä, Kuopiontiellä ja Käsämäntiellä. (Karjalainen)

Ukkosrintama riehui maan itäosassa  rannikolta aina Kuusamoon saakka ulottuvalla vyöhykkeellä. Suomen yli pohjoiseen liikkunut matalapaine toi voimakkaita sateita myös maan länsiosiin. Eniten sateita on Ilmatieteen laitoksen tutkakuvien perusteella saatu Keski-Suomessa Saarijärven, Viitasaaren ja Pyhäjärven seuduilla. Paikoin sademäärän arvioidaan ylittäneen 30 mm päivän aikana. Iltaan mennessä oli laskettu 3 400 maasalaman iskua. (Yle)

 

Helsingissä tiistaina alkaneen Helsinki-Cupin pelit Käpylässä on siirretty aamun rankkasateiden jäljiltä keinonurmelle. Yöllä alkaneet sateet aiheuttivat Suomen suurimman junioriturnauksen järjestäjille ylimääräistä päänvaivaa.

Nesteen Porvoon jalostamolla rankkasade aiheutti öljyvuodon, kun keräilyallas pääsi tulvimaan yli. Tehdaspalokunta sai tilanteen heti hallintaansa. (Verkkouutiset)

Itä-Uudellamaalla ukkosmyräkkä aiheutti mm. useita automaattisten paloilmaisimien hälytyksiä  ja veden tulvimista talojen kellareihin. Muun muassa Loviisan keskustan alueella ja Antinkylässä kaduille kerääntynyt vesi pääsi tulvimaan muutaman omakotitalon kellariin.

 

Myös Päijät-Hämeessä sade lähenteli runsaudellaan rankkasateen rajoja. Vyöhykkeittäin vettä tuli 5-20 milliä tunnissa, kerrottiin Ilmatieteen laitokselta. Heinolassa Stora Enson Packkagingin tehtaalla sadevesiviemärit eivät ehtineet johtaa katolta pois kaikkea sinne vyörynyttä vettä, jota pääsi jonkun verran sisätiloihin. Tuuli riepotteli ja ukkonen hajotti sähkölaitteita, kuten sähköyhtiöiden muuntajia ja asiakkaiden mittareita ja sulakkeita. Ukkonen vikaannutti aamupäivällä Hartolan ja Iitin sähköverkkoja, tiedotti Wattenfall.

 

Öinen paukahtelu herätti tuhannet Lahdessa

Lahden seudun yllä tiistaina aamuyöllä noin kello neljä paukkuneet ns. positiiviset salamat herättivät erikoista huomiota. Poikkeuksellisen voimakkaina koetut jysähdykset säikäyttivät ihmisiä ja kokemuksia kerättiin ess.fi-sivulle satoja. Ilmiö liittyi etelästä nousseeseen ukonilmaan. Lukijoiden kommentit tulivat eri puolilta Lahtea, paljon myös Hollolasta ja jokunen Orimattilasta sekä Nastolasta.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Juha Tuomola löysi positiivisia salamaniskuja tapahtuma-ajalta kolme: yksi paukkui Lahden keskustassa, toinen viitisen kilometriä Lahdesta kaakkoon ja kolmas Kärkölän suunnassa noin 15 km Lahdesta lounaaseen.

Positiivinen salama ei ole yhtä näyttävä kuin haaroittuva negatiivinen. Kirkas ja äänekäs se voi olla, kuten yön tapahtumat todistivat. Positiivinen salama kehittyy ukkospilven positiivisesti varautuneessa yläosassa. Alaosa on negatiivisesti varautunut. Kymmenestä salamasta yksi tai kaksi on positiivisia ja niitä esiintyy yleensä ukonilman heiketessä, selventää Tuomolan kollega, meteorologi Pauli Jokinen.

Huomiota herättänyt yöukkonen ei ollut erityisen voimakas, sillä salama-anturit havaitsivat vain yksittäisiä salamoita. Yötä rankempaa salamointia rekisteröitiin aamulla kello 8-10 välillä Nastolan suunnalla.

19.7 ESS uutisoi vielä: Pamaus pimensi katuvalot suuresta osasta Lahtea. Katuvalot ovat olleet laajalti pimeinä viikon takaisesta ukonilmasta saakka. Asiaan ei kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota (ilmeisesti valoisasta vuodenajasta johtuen). LE Sähköverkon rakennuttaja Jyrki Ojalan mukaan syynä valojen pimenemiselle olivat viime viikon alussa Lahteen iskeneet ns. positiiviset salamat, jotka jysähtivät kaupungin yllä poikkeuksellisen voimakkaasti herättäen tuhannet asukkaat. Salama aiheutti ylijännitepiikin ja katuvaloja ohjaavat sulakkeet paloivat. Vikapaikkaa selvitetään. Katuvalot pimenivät keskustan ja Kivimaan alueilla sekä osassa Tonttilaa ja Karistoa.

 

Savukoskella satoi tiistaiaamun ja keskiviikkoaamun (12-13.7) välisenä aikana yhteensä noin 70 millimetriä. Myös muualla Itä-Lapissa sää on ollut raju.

Laaja sähkökatkos katkaisi keskiviikkona sähköt lähes jokaiselta savukoskelaiselta, sillä enimmillään sähköttä oli noin 1 000 taloutta kunnan alueella. Rankkasateen ja kovan tuulen aiheuttama sähkövika havaittiin keskiviikkoaamuna noin kello 6.30. Koillis-Lapin Sähkön verkkopäällikön Jukka Ojalan mukaan raju tuuli ja kova sade hidastivat korjaustöitä, jotka saatiin päätökseen iltapäivään mennessä. Muualla Itä-Lapissa vältyttiin laajemmilta sähkökatkoilta. Ukkonen vaurioitti myös matkapuhelinliikennettä Savukoskella.  (Yle Lappi)

 

 

 

19.07.2011                  

RAJU SADERINTAMA PIISKASI SAVOA

Pohjois-Savossa jouduttiin tiistai-iltana rankan sade- ja ukkosrintaman kouriin. Puoli kahdeksan aikaan alkanut rankkasade oli kesän kovin, vettä tuli kaikkiaan lähes 50 millimetriä. Vastaavaa ei ole koettu Kuopiossa useampaan kesään.

Runsas sade sai useat sadevesiviemärit tulvimaan, mikä hankaloitti mm. tieliikennettä. Paikoin teitä jouduttiin väliaikaisesti sulkemaan. Pääteistä Joensuuntie oli poikki Vuorelan automyynnin kohdalta keskiviikkoaamuun kello viiteen saakka tulvivan veden takia. Poliisi ohjasi liikennettä kiertotielle Vuorelan ja Toivalan kautta. Pohjois-Savon poliisin kenttäjohtaja Eero Kumpusalmi kertoi yöllä vettä olevan valtatiellä puolisen metriä ja sitä valui koko ajan lisää Nikkarintieltä. Tilannetta pahensi alueen tietyömaa ja sen vuoksi vaillinainen viemäröinti.

Kuopiossa sade vei mukanaan purua ja soraa Puijon ulkoilureiteiltä ja teki syviä uria useille hiekkaisille teille. Valkeisenlammella kevyen liikenteen väylän reunaa sortui, ja monin paikoin myös asfalttiteiden reunustoihin tuli syviä kuoppia. Sade kohteli rankasti myös vastarakennettua Maljapuron puistoa. Kuopion torimontun työmaalla aloitettiin työpäivä pumppaamalla vettä pois ja tasoittelemalla montun ympärillä kiertävään kävelytiehen tulleita uria.

Pelastuslaitos sai kolmen tunnin aikana lähes 20 hälytystä, joista suurin osa oli rankkasateen aiheuttamia. Kiireet hellittivät iltakymmenen jälkeen.

Sisälle vuotanut vesi aiheutti vahinkoja myös Sokos Hotel Tahkovuorella. Vesivahingoista kärsivät hotellin sähköpääkeskus ja osa varastotiloista. Nilsiää roiminut rankkasade täytti hotellin reunamille remonttitöiden yhteydessä tehdyt kaivannot ja tätä kautta vettä pääsi valumaan myös sisätiloihin. (Savon Sanomat)

 

Rankkasade sai Mikkelin tulvimaan

Tiistai-iltana Mikkelin yli pyyhkäissyt ukkosrintaman rankkasade teki mittavia vahinkoja Mikkelin keskustassa. Vesi valui hallituskadulla sijaitseviin kiinteistöihin, koska viemärit eivät jaksaneet vetää suuta vesimäärää. Osansa vedenpaisumuksesta saivat myös keskussairaala, poliisilaitos ja toriparkki. Alueen palokunnat pumppasivat ja imuroivat vettä usean tunnin ajan viime yönä. Palomestari Ismo Vihron mukaan vastaavia vahinkoja sattuu silloin tällöin.

Vaarallisin tilanne koettiin Mikkelin upouudella torilla, josta vesi vei mukanaan maan uumeniin kasan katukiviä ja niiden alla olevaa hiekkaa. Montun koko on noin viisi neliömetriä ja syvyys  puolitoista metriä. Aukko eristettiin pikimmiten. Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen ei osaa kertoa, minne hiekat ja osa katukivistä sateen aikana hävisivät. Asiaa tutkitaan. Rankkasade teki tuhojaan myös keskustan kävelykadulla. (Yle Savo)

 

 

 

21.07.2011                  

SUOMESSA RIEHUNEET UKKOSET olivat torstaina voimakkaimmillaan Pohjois-Pohjanmaalla ja maan länsiosissa, kertoi Ilmatieteen laitos. Suurimmat vahingot koettiin kuitenkin muualla. Ukkonen sytytti taloja tuleen, kaatoi puita ja katkoi sähköjä eri puolilla maata. Lisäksi rankkasateet tukkivat viemäreitä ja tärvelivät kellareita. Taloja paloi pahoin tai tuhoutui ainakin Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.

Päivä oli lämmin koko maassa. Korkein lämpötila 31,2 astetta mitattiin Puumalassa Etelä-Savossa. Maasalamoita rekisteröitiin kaikkiaan yli 10 000 vuorokauden aikana.

Hämeenlinnassa pauhasi torstaiaamuna raju ukkosmyrsky. Salamointi herätteli kaupunkilaisia aamuseitsemältä, jolloin ukkonen oli aivan päällä. Uusi ukkosrintama ylitti Hämeenlinnan iltapäivällä, jolloin mm. Salokanteleenkatu joutui täysin veden valtaan. Vettä tuli kovaa noin puoli tuntia ja tie oli aivan jokena, kun viemärit eivät vetäneet. Vesimassat veivät hiekat tieltä  ja traktori nosteli sateen jälkeen niitä takaisin tielle. Kello 15 myräkkä oli jo vaihtunut auringonpaisteeseen. (MTV-3)

Ukkonen kuritti lounaista ja eteläistä Suomea voimalla koko torstain. Iltaan mennessä myrsky oli katkaissut sähköt tuhansilta ihmisiltä, sytyttänyt neljä rakennuspaloa ja katkaissut vesiliikenteen Strömman kanavassa. Pahimmilaan sähköittä oli 4 300 Fortumin asiakasta, joista Kemiönsaarella 1 300. Kemiönsaarella tuhoutui myös kaksi omakotitaloa. Puoliltapäivin Salon Halikossa suljettiin Paimioon johtava vanha Turuntie, koska tie tulvi rankkasateen vuoksi. (TS)

 

Rajut ukkoskuurot aiheuttivat päivällä vahinkoa Pohjois-Savossa ja etenkin Iisalmessa. Palomiehet hälytettiin pumppaamaan vettä pois kiinteistöistä sekä raivaamaan puita. Pelastuslaitoksen mukaan isoja vahinkoja vedestä ja tuulenkaadoista ei tiedetä aiheutuneen, kun tuurilla puita kaatui pihoihin, mutta ei ihmisten ja rakennusten päälle.

Illalla sähköittä oli noin 1 500 kotitaloutta etenkin Ylä- ja Sisä-Savossa ja noin 1 200 Etelä-Savossa. Sähkönjakeluhäiriöt johtuivat pääosin sähkölinjoille kaatuneista puista, mutta myös joistakin muuntajavaurioista. Salamaniskut ovatkin tänä kesänä hajottaneet selvästi viime kesiä enemmän muuntajia Pohjois- ja Etelä-Savon alueilla.

Torstain ukkosrintama pyyhkäisi Pohjois-Savon yli kahdessa osassa. Iltapäivällä vettä satoi rankasti etenkin Iisalmessa, illalla salamoi Sisä-Savosta Kuopion seudun Ylä-Savoon ulottuneella alueella. (Savon Sanomat)

 

 

 

23.07.2011

VOIMAKKAITA UKKOSPUUSKIA JA RUNSAITA VESISATEITA

Lappia lukuun ottamatta lähes koko maassa ukkosti ja satoi rankasti lauantaina iltapäivällä ja illalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan maasalamoiden määrä vuorokaudessa ylitti 10 000. (Edellisenä päivänä Kärsämäellä oli mitattu paikallisesti koko maan heinäkuun suurin salamatiheys, 84 salamaa 100 nelikökilometrillä vuorokaudessa). Salaman sytyttämät rakennus- ja maastopalot, tuulen kaatamat puut ja runsas vedentulo työllistivät pelastuslaitoksia varsinkin etelässä ja lännessä.

Wattenfallin mukaan sen asiakkaista ilman sähköä oli pahimmillaan 12 000 kotia yhtä aikaa. Vielä iltakymmenen jälkeen sähköt olivat poikki lähes 7 000 asiakkaalta pääosin Keski-Suomesta. Fortumin asiakkaista sähköittä oli yli 3 000 yhtä aikaa.

Maastopalot ja kaatuneet puut työllistivät pelastajia mm. Etelä-Savossa. Ristiinassa paloi salaman sytyttämänä entisen maatilan iso ulkorakennus, jossa oli vanhaa maatalousesineistöä sisältävä kotimuseo.

 

Kymenlaakson pohjoisosassa Repoveden kansallispuiston alueella voimakas syöksyvirtaus löi puita kumoon Mustanlammenpolun lähettyviltä. Kymenlaakson pelastuslaitos ja läheiset vapaapalokunnat siistivät sunnuntaina myrskyn jälkiä. Päivystävän palomestarin mukaan puita kaatui mökkien pihoille ja teille, mutta vauriot rajoittuivat joihinkin pihakalusteisiin. Palotarkastaja Risto Pihkala kuvaili, että paksuja, isoja puita oli katkeillut kuin hammastikkuja. (Kouvolan Sanomat)

 

Lounais-Suomeen Viron suunnalta nousseet hajanaiset ukkoset katkoivat sähköjä lauantaiaamuna. Ongelmat keskittyivät erityisesti Särkisaloon ja Sauvoon, mutta sähköjä oli poikki myös Somerolla, Paimiossa, Piikkiössä ja Nummi-Pusulassa. Fortumista kerrottiin ukkosesta olleen ongelmia nyt neljänä viikonloppuna putkeen, mutta niihin on varauduttu esimerkiksi tämän viikonlopun aikana viisinkertaisella korjausvahvuudella. Rankkasade pilasi supercrossin SM-sarjan osakilpailun Turussa ja kilpailut keskeytettiin. (TS)

 

Uudellamaalla Myrskylässä tuhoutui kokonaan varastona toiminut 300-neliöinen vanha navetta. Vähäisemmät rakennuspalot sattuivat Nummi-Pusulassa ja Kirkkonummella. Ukkonen sytytti myös pieniä muuntamopaloja ja kaatoi puita teille. Kova sade johti paikoin vesivahinkoihin. Vihdissä pelastuslaitos raportoi pumpanneensa rankkasateen tuomaa vettä ainakin neljästä rakennuksesta.

 

Satakunnassa ukkosmyrsky katkaisi sähköt tuhannelta Fortumin asiakkaalta. Alkuillasta voimakas ukkosmyrsky iski Poriin ja pelastuslaitoksen päivystysalueelle tuli vajaan tunnin aikana runsaat 30 hälytystä. Porissa ja Ulvilassa myrsky riepotteli puita ja laukoi automaattihälytyksiä. Useissa taloissa vesi tunkeutui kellareihin. Palomestarin mukaan suurilta tuhoilta kuitenkin vältyttiin. Porin alikulkutunneleissa kadut olivat vesimassojen takia jonkin aikaa ajokelvottomia. Ulvilassa Leineperintie jouduttiin sulkemaan Pitkäjärven ja Kiviniementien tienhaarojen välillä. (Satakunnan Kansa)

 

Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa rajuilma kaatoi toistakymmentä puuta teille ja pihoille pitkin Kurikan keskustaa. Sade ja tuuli lennätti myös isoja oksia keskusta-alueen kaduille. Salama iski omakotitalon toiseen kerrokseen sytyttäen makuuhuoneen liekkeihin keskustan tuntumassa Varpukujalla.

Viiden aikaan iltapäivällä vettä tuli niin paljon, että Harjakosken pato Pitkämäen altaalla jouduttiin avaamaan hetkeksi aikaa. Osa alueen sorateistä on todella pahassa, jopa ajokelvottomassa kunnossa. Henkilöautoilijoita kehotettiin valitsemaan kiertotie, jos suinkin mahdollista. Kurikan lisäksi ainakin Lapualla, Ylihärmässä, Ylistarossa, Töysässä, Seinäjoella, Laihialla ja Vähässäkyrössä kaatui puita teille voimakkaan tuulen vuoksi. Palomiehet korjasivat runkoja ja oksia kulkuväyliltä. (Pohjalainen)

 

Pirkanmaalla ukkonen kiusasi etenkin alueen pohjoisosaa katkoen sähköjä. Ikaalisten Juhtimäessä syöksyvirtaus kaatoi noin minuutissa yhdeltä tontilta kymenkunta puuta. Yhden puun latvaosa osui taloon, mutta rakennus ei vaurioitunut pahoin, kertoi talon omistaja Seppo Sisättö. Yksikkö lähti paikalle raivaamaan puita, kerrottiin palokunnasta kello 19 aikaan. (Aamulehti)

 

PÄIJÄNNE-PURJEHDUKSEN OSALLISTUJAT MYRSKYNSILMÄSSÄ

Päijänne-purjehduksessa kisailijat joutuivat myrskynsilmään Tehinselällä. Noin 150 purjevenettä saapui Tehille iltapäivällä ja kulki kohti Koreakoivua, kun aurinkoinen ja tuulinen ilma muuttui yhtäkkiä myrskyksi, kertoi purjehdukseen osallistunut Kari Raskinen. Myrsky kesti noin puoli tuntia ja Raskisen mukaan tuuli puhalsi kovimmillaan 15 metriä sekunnissa.

- Pari venettä kaatui, muutama masto meni poikki ja joitakin purjehtijoita joutui veden varaan, Raskinen listasi. Avuksi tulivat mm. tapahtuman järjestäjät sekä järvipelastusseura ja pahoilta vahingoilta vältyttiin.

Tuuli vaihteli koko reitillä lähes tyynestä 18 metriin sekunnissa. Puuskissa tuulimittareilla mitattiin yli 20 sekuntimetrin tuulia. Vaativissa oloissa sattui joitakin yhteentörmäyksiä sekä kalustovahinkoja purjeiden repeämisestä maston katkeamisiin. Yksi E-Scow-tyyppinen vene kaatui ja sen miehistö jouduttiin pelastamaan luodolta. Yksi miehistön jäsen vietiin sairaalaan hypotermian vuoksi. (ESS)

 

KESKI-SUOMESSA RYTISI

Ukkosmyrskyn mukanaan tuoma raju tuuli aiheutti laajalti sähkökatkoksia ympäri maakuntaa. ilman sähköä oli enimmillään noin 12 000 taloutta, joista Jyväskylässä noin 2 000, Keuruulla ja Multialla 1 500 ja Jämsässä 1 150.  Palokunnalla oli pelkästään Jyväskylän seudulla jo sunnuntai-iltana kello 20 mennessä noin 30 myrskytuhoihin liittyvää raivaustehtävää.

Jyväskylän Säynätsalossa ja Puuppolassa myrsky kaatoi runsaasti puita lauantaina iltapäivällä. Parviaisentie Säynätsalossa oli poikki ala-asteen kohdalta noin 40 minuuttia alkuillasta tien raivauksen vuoksi. Virkalantiellä puu kaatui auton päälle ja Reimarintiellä talon päälle. Alueella myös sähköt katkesivat.

Säynätsalossa asuva Mika Tikkanen kertoi:

- Asumme Marjatiellä rivitalossa ja meidän takapiha on Parviaisentielle päin, siitä meni useita puita nurin. Parviaisentien ja Päijänteen välistä kaatui valtava määrä puita, kaikkiaan useita kymmeniä. En ole ikinä nähnyt niin rajua myräkkää ja vettä tuli aivan vaakatasossa. Ukkonen oli aivan päällä, kun salama löi niin saman tien paukahti.

Peetu Piispasen mukaan myräkkä alkoi vähän kello viiden jälkeen ja kesti vain noin vartin, mutta oli erittäin raju.

- Omaan autooni tuli lommoja puista tippuneiden oksien takia, ja tätä tapahtui taatusti monelle.

Myrskyn jälkeen monia kymmeniä säykkiläisiä oli ulkona tarkkailemassa tuhojen laajuutta. Palokunta raivasi vielä sunnuntaina sähkölinjoille kaatuneita puita. Jämsästä raveista tulossa ollut Sisko Jakonen kertoi, että myös Jyväskylän Puuppolassa paikalliselta koululta Saarijärventielle vievällä osuudella oli kaatunut lukuisia puita, osa sähkölinjoille.

 

Rajuimin lauantainen myräkkä iski Äänekosken Sumiaisiin. Pelastuslaitos raivasi neljäntunnin aikana 90 kaatunutta puuta teiltä pelkästään Vihijärvellä. Lisäksi puita poistettiin kahden rakennuksen päältä, kertoi palomestari Tero Uusi-Maahi. Kaikkiaan Sumiaisissa kaatuneita puita lienee satoja.

Laukaan Lievestuoreella palokunta raivasi puita Saarilammentieltä sunnuntaiaamuna puoli seitsemän jälkeen. Puita kaatui myös ainakin Toivakassa, Luhangassa ja Muuramessa.

 

Myöhemmin lauantai-iltana ukkosmyrskyt aiheuttivat vahinkoa eri puolilla Keuruuta ja Multiaa. Laajimmat metsätuhot koettiin Asunnalla Kangasjärven ja Hautalantien ympäristössä, missä syöksyvirtaukset katkoivat puita ja nostelivat niitä juuriltaan. Martti Järvenpään tilan metsissä tuhot olivat laajimmat ja myrsky rullasi kasaan myös vanhan maatilan päärakennuksen peltikattoa. Naapurissa tuuli repi nurin Risto Thumin pihapuita. Thumin asuinrakennuksen vierestä kulkevalta Hautalantieltä runkopuita raivattiin kymmenkunta.

Kello kuuden aikoihin alkanut ukkosmyräkkä vei sähköt paitsi Asunnalta, Huttulasta ja Jukojärveltä, myös Multialta ja osasta Keuruun taajamaa, sekä muutamista muistakin kylistä. Asunnalle sähköt saatiin vasta kolmen aikaan yöllä.

Keuruun palokunnalla oli kiireinen iltapuhde, kun se auttoi myrskypuiden raivauksessa. Kaikkiaan myrskyn aiheuttamia hälytystehtäviä oli kymmenkunta, edellä mainittujen paikkojen lisäksi mm. Petäjävedellä. (KSML)

Jämsän Vekkulassa rajun ukkosmyräkän aiheuttama syöksyvirtaus niitti runsaasti puita. Saakosken suunnasta Huhtian ja Haaviston suuntaan kello 18 aikoihin kulkenut syöksyvirtaus teki tuhonsa alle puolen tunnin aikana. Maanomistajien antamien tietojen mukaan kylän alueella kaatui reilusti yli tuhat puuta. Todelliset tuhot paljastuvat sitä mukaa, kun maanomistajat ehtivät tarkastaa tiluksensa. Osa puista kaatui sähkö- ja puhelinlinjojen päälle. Vekkulantie oli poikki ainakin kahdesta eri kohdasta. Sunnuntaiaamuna tie oli saatu raivatuksi ajokuntoon. Sähköt saatiin palautettua sunnuntaihin kello 18 mennessä. (Jämsän Seutu)

 

 

 

24.07.2011                  

UKKONEN RIEHUI POHJOIS-POHJANMAALLA

Sunnuntain ukkonen aiheutti laajoja sähkökatkoksia Koillismaalla, jossa noin 8 000 taloutta oli eri aikoina sähköittä. Lyhyeksi jääneet sähköatkokset sattuivat Taivalkoskella kello 3.30, Kuusamossa kello 7.40 ja jälleen Taivalkosken alueella kello 17.45.  Pienempiä häiriöitä oli Oulun naapurikunnissa.

Meri Oulun kesäteatterin näytös jouduttiin keskeyttämään voimakkaan ukkos- ja sadekuuron takia. Tapahtuma-alueen oman sääaseman mukaan sademäärä ylitti rankkasaderajan eli yli 20 mm tunnissa.

Jokilaaksojen pelastuslaitoksilla oli tavanomaista vilkkaampi viikonloppu. Valtaosa tehtävistä aiheutui ukkosesta, tuulenpuuskista ja rankkasateista. 43 hälytyksestä sään aiheuttamia oli noin 30. Teille ja rakennusten päälle kaatuili puita, joista Merijärvellä eri raivauskohteita oli kahdeksan. Puiden raivausta tehtiin myös Siikalatvalla ha Haapavedellä. Sievissä tuuli irotti peltikattoa.

Raahessa rankkasade aiheutti vesivahinkoja neljässä paikassa. Tulvavahinkoja oli myös Oulaisissa ja Haapajärvellä. (Yle)

 

 

 

26.07.2011

VOIMAKAS UKKOSKUURO ISKI LAPPEENRANTAAN

Vettä tuli paikoin kaatamalla. Rankkasade aiheutti tulvia katujen notkelmissa. Keskustan tuntumassa Hietalankadun rautatiesillan alikulussa tulvaan juuttui useita autoja. Vesi tulvi myös rakennuksiin, ja esimerkiksi Myllymäessä sijaitsevista liikerakennuksista pelastuslaitos jatkoi veden pumppaamista vielä tunteja ukkoskuuron jälkeen. Pelastuslaitos sai useita hälytyksiä noin kello 15.15. Omakotitalon terassin päälle kaatui puu Karhuvuoressa. Automaattihälytyksiä tuli kymmenkunta. (Yle Etelä-Karjala)

Ukkoskuuro oli hyvin paikallinen ja lyhytikäinen (koosteen tekijän huomautus).

 

 

 

28.07.2011

UUDELLAMAALLA OLI VOIMAKKAITA UKKOSIA torstaina aamupäivällä. Nurmijärvellä salama iski puuhun Kallioistentiellä. Puu syttyi palamaan ja tulipalo levisi pihapiirin varastorakennukseen polttaen sen maan tasalle. Röykän kylässä salama sytytti purusiilon, jonka palokunta sammutti nopeasti.

Vettä satoi paikoitellen runsaasti. Helsinki-Vantaan lentokentällä mitattiin tunnin sademääräksi 18 mm. Vantaalla Katriinan sairaalassa sekä Jumbon kauppakeskuksessa pelastuslaitos pumppasi kellareihin tulvinutta vettä. Kirkkonummella sähköt olivat poikki pariltatuhannelta asiakkaalta. Varsinais-Suomessa esiintyi myös sähkökatkoja. (Yle Helsinki)

 

 

 

04.08.2011                  

MYRSKY SULKI TEITÄ JA SAARTOI TALOJA JURVASSA

Raju ukkosmyrsky ja pari tuntia kestänyt rankkasade aiheutti suurta vahinkoa Jurvassa torstaina. Noin kahden kilometrin päässä Jurvan kirkonkylästä Koskimäen taajamassa vesi saartoi 7-8 taloa ja kellarit ovat täynnä vettä. Jurvan palomiesten urakka alkoi viideltä iltapäivällä, jolloin Hiipan tehtaan lämpökeskus oli joutunut veden valtaamaksi. Markunharjuntie jouduttiin sulkemaan liikenteeltä ja palokunta harkitsi myös Laurilantien sulkemista yöksi, koska vesi oli syönyt tien pintaa pahasti.

Kaapelit, televisiot ja puhelimet mykistyivät, koska puhelinliikenteen solmukohtana toimiva rivitalon-kerrostalon pätkä oli kokonaan veden vallassa. Veden saartamina olleet ihmiset suhtautuivat tilanteeseen positiivisesti, mutta karu todellisuus voi palokunnan mukaan iskeä, kun alue saadaan tyhjäksi vedestä. Jurvan paloaseman miehet jatkoivat veden siirtämistä paikasta toiseen aamuun asti. Taloudelliset menetykset ovat todennäköisesti huomattavat. (Ilkka)

Junaliikenne Parkanon ja Seinäjoen välillä myöhästeli illan aikana ukkosen vikaannutettua liikenteenohjausjärjestelmiä.

 

 

 

31.08.2011                  

TROMBI ISKI SATAMATORILLE KUOPIOSSA

Viisi ihmistä loukkaantui nuorille suunnatussa Koulutus- ja työuria-tapahtumassa keskiviikkoiltana, kun trombi pyyhkäisi tapahtumapaikkana olleen satamatorin yli hieman ennen kello kuutta. Tapahtuman oli määrä alkaa klo 18 ja alueella oli 50-60 ihmistä. Kaksi loukkaantuneista toimitettiin hoidettavaksi KYSiin ja kolme selvisi haavoilla, jotka paikattiin paikan päällä.

Vain muutamien sekuntien aikana trombi rutisti kokoon tapahtumajärjestäjien kojuja ja lennätti useiden kymmenien metrien päähän esiintymislavan edustalla sijainneen miksauskopin sekä muuta irtainta tavaraa. Loukkaantumiset sattuivat ilmeisesti kojujen kaatumisen yhteydessä. Paikalla ollut Punaisen Ristin väki auttoi loukkaantuneita ja sinne saapui myös poliisi ja pelastuslaitoksen yksikkö.

Tapahtumaa päätettiin jatkaa. Siinä esiintyivät Nightwish-yhtyeestä tuttu Marco Hietala sekä The Stereoids ja HWDU-yhtyeet. Juontajana toimi Jone Nikula. (Savon Sanomat)

Ilta-Sanomien mukaan pyörre saapui satamatorille järveltä ja katosi nopeasti. Palomestari Arto Heiskanen kertoi trombin nostaneen metrin korkuisen aallon. Torilla puuska lennätti toripöytiä ja muuta tavaraa ympäriinsä.

 

 

 

14.09.2011

SYYSMYRSKY KATKOI SÄHKÖT kaikkiaan  noin 67 000 Fortumin asiakkaalta Etelä- ja Lounais-Suomessa. Sähkökatkokset aiheutuivat pääosin linjoille kaatuneista puista ja niiden katkomista sähköjohdoista. Jo kerran korjattuja vikoja jouduttiin päivän aikana korjaamaan uudelleen kovan tuulen jatkuessa. Saaristossa vikojen korjausta hankaloitti kova aallokko, joka hidasti korjaajien pääsyä alueelle.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä alkaneen ensimmäisen syysmyrskyn suurin havaittu keskituuli, 23 m/s mitattiin Hangon Russarössä ja Raaseporin Jussarössä Suomenlahden länsiosassa. Kovimmat puuskat 27 m/s mitattiin Russarössä. Myrskymatalassa olivat kyseessä Katia-hurrikaanin jäänteet, jotka keskiviikkona liikkuivat Merenkurkun ylitse itäkoilliseen.

Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus oli aamupäivällä 5,2 metriä ja korkein yksittäinen aalto 9,4 metriä. Helsingin edustalla vastaavat lukemat olivat 3,6/ 6,4 metriä. Korkein varsinaisella Itämerellä mitattu merkitsevä aallonkorkeus on ollut 8,2 metriä. Suurin yksittäinen aalto tällaisessa aallokossa voi olla jopa 14 metriä korkea.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana satoi maan länsi- ja kaakkoisosassa yleisesti yli 20 mm. Eniten vettä tuli Virolahdella, 45 mm. (Verkkouutiset, TS)

 

 

 

27.09.2011

RAJU SYYSMYRSKY RIEPOTTELI OULUN SEUTUA tiistain aikana. Alueella kaatui runsaasti puita teiden ja rakennusten päälle. Myrskytuuli repi kattoja useista rakennuksista ja esimerkiksi Oulun keskustassa puita kaatui autojen päälle. Ojakadulla rakennusteline rojahti työmaakopin ja pakettiauton päälle rajun puuskan seurauksena.

Hätäkeskukseen tulvi tiistain aikana ilmoituksia kaatuneista tai kaatumaisillaan olevista puista ja keskus ruuhkaantui välillä hätääntyneiden ihmisten soitoista. Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle tuli yli sata tehtävää, mutta vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin. Alueelle perustettiin iltapäivällä johtokeskus hallitsemaan koordinoidusti tilannetta. Valmiuspäällikkö Pasi Ryynäsen mukaan tehtäviä tuli pahimmillaan enemmän kuin niitä ehdittiin hoitaa, mutta henkilökunta riitti pahimpiin hätätilanteisiin.

Pahiten myrsky riepotteli Oulua, Kempelettä, Oulunsaloa ja Haukipudasta. Sähköjä katkeili ainakin Oulussa, Raahessa, Siikajoella, Pyhäsalmella ja Kiimingissä. Sähköittä jäi noin 6300 kotitaloutta pisimmillään kahdeksi-kolmeksi tunniksi.

Tuuli puhalsi maa-alueilla puuskissa yli 25 ja merellä yli 30 metriä sekunnissa. Suurin keskituulen nopeus mitattiin Hailuodossa, 26 m/s, puuskat nousivat 33 m/s. Osassa Oulun satamia vesi nousi niin korkealle, että veneiden kiinnityksiä oli syytä tarkistaa. Raahessa pelastuslaitos sai ilmoituksia uponneista veneistä, joita ei kuitenkaan lähdetty nostamaan kuivalle maalle myrskytuulen vuoksi. Merivesi nousi Lapaluodossa tiistaiaamuna parissa tunnissa yli 20 senttiä. Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä yksittäiset aallot olivat korkeimmillaan 5,4 metriä. (Yle Perämeri ja Raahen seutu)

 

 

 

19.10.2011                  

POIKKEUKSELLINEN MYÖHÄISSYKSYN UKONILMA

Vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen komea ukkonen hämmästytti eteläsuomalaisia keskiviikkoiltana. Voimakasta salamointia esiintyi illan mittaan Hanko-pääkaupunkiseutu-Lahti-Kouvola-akselilla noin kello 17-23 välillä. Ilmatieteen laitoksen mukaan maa-alueilla paikannettiin reilut 200 maasalamaa ja lisäksi Suomenlahden länsiosassa merellä noin sata. Ukkonen jyrähteli edelleen torstaiyön mittaan rannikon tuntumassa ja vielä torstaiaamuna kello viiden aikaan Hankoniemen nurkilla tuli muutama salamanisku.

Näinkin voimakas ukkonen lokakuun loppupuoliskolla on melko poikkeuksellinen. Alkukuusta ukkonen voi vielä maa-alueillakin jyrähdellä, mutta loppukuuhun sijoittuvia ukkosia ei koko 2000-luvulla ole tilastoitu Ilmatieteen laitoksella. Sääilmiö kertoo lämpimästä syksystä ja sen myötä lämpimänä säilyneestä merivedestä, josta kuuropilvet saavat paljon energiaa. Ukkoset sade- ja raekuuroineen syntyivät ilmamassojen välisistä lämpötilaeroista yhdistettynä otolliseen tuuleen ja kosteuteen.

Voimakkaat rae- ja ukkoskuurot liikkuivat Keski-Uudenmaan alueella. Myös etelärannikon tuntumassa tuli paikoin ravakoita raekuuroja, mm. Helsingin keskustassa.

Taivas repesi Mäntsälässä kello 20 aikaanja niskaan saatiin lähes kahden euron kokoisia rakeita. Järvenpäähän raekuurot ja salamat iskivät jo noin kello 18.30. Paikallinen mies kuvaili kuuroa ”melkoiseksi sääilmiöksi”, kun ensin tuli rakeita ja sitten taivas liekehti.

Myös Lahden seudulla saatiin keskiviikon aikana todistaa monenlaista säiden kirjoa. Aluksi paistoi aurinko, sitten tuli vettä ja jopa rakeita ja illalla ihmeteltiin ukkosta ja salamoita. Lahden Renkomäessä asuva Jenna Varkki otti iltapäivällä puoli neljän paikkeilla Venetsiassa kuvia maassa vielä olleista rakeista, vaikka sadekuurosta oli kulunut aikaa jo tunti.

 

Kolme varusmiestä sairaalaan

Salama iski kaapelin kautta kolmeen varusmieheen Upinniemen varuskunnassa Kirkkonummella. Suomenlahden Meripuolustusalueen komentaja Markus Aarnio kertoi varusmiesten olleen metsässä viestiharjoituksessa, kun iltaviiden jälkeen alkoi ukkostaa. Harjoitus lopetettiin heti, mutta salama ehti iskeä maahan sähköistäen viestintäkaapelit, joista kolme lähellä ollutta varusmiestä sai sähköiskun. Miehet selvisivät kuitenkin säikähdyksellä, mutta kävivät tarkastettavina Lohjan sairaalassa, josta he pääsivät samana päivänä pois. Aarnio kertoi, ettei ole Upinniemessä aiemmin törmännyt vastaavaan tilanteeseen.

 

Sähköt katkesivat lähes 15 000 Fortumin asiakkaalta noin puoleksi tunniksi, kun toinen päämuuntaja laukesi Espoon Finnoon sähköasemalla kello 19.25. Muuntajan laukeaminen johtui Fortumin kantaverkon ulkopuolisesta viasta ja Fortumin käyttöpäällikön Jarno Strömin mukaan syynä saattoi olla ukkonen.

Iltalehti uutisoi monien kokeneen välähdyksenomaisen pimeyden tarkalleen kello 19.25 ympäri maata. Helsingin Sähköverkko Oy:n vanhempi asiantuntija Rauno Olkkonen kertoi, että alle sekunnin pimeys koettiin laajalti Etelä-Suomessa, lännessä Olkiluodon alueella, sekä myös monin paikoin Keski-Suomessa saakka. Olkkosen mukaan Suomen kantaverkossa näkyi selkeä notkahdus kyseisenä aikana, jännite laski hetkellisesti 40 prosentin tasolle laajalti eteläisessä Suomessa. Jännitekuoppa aiheutui Kopulan muuntajan häiriöstä Espoossa, kun alueen yli oli pyyhkäisemässä ukkosrintama.

- Kyseessä oli salama, joka iski valtakunnan pääverkkoon, Espoon ja Hyvinkään väliseen 400 kilovoltin johtoon, selvensi Olkkonen. Asiantuntijan mukaan salama ei normaalisti pääse kajoamaan pääverkkoon.

- En ainakaan itse muista, milloin näin olisi käynyt ja vieläpä näin myöhään syksyllä, lisäsi Olkkonen.

(Uutiskoosteen tekijä koki työpaikallaan hetkellisen ja osittaisen sähkökatkoksen juuri kello 19.25. Salamat leiskuivat näyttävästi lähistöllä, mutta juuri katkoksen hetkellä ei iskenyt lähelle).

 

Ukkonen vioitti liikenteenohjausjärjestelmää rantaradalla Kirkkonummen ja Siuntion välillä. Vika saatiin korjattua torstaiaamuna ja myöhästellyt junaliikenne palautui normaaliksi puoleenpäivään mennessä. Myös Karjaa - Hanko rataosuudella oli torstaiaamuna ukkosilmasta johtuneita myöhästymisiä. Samoin pääkaupunkiseutua riepotelleet rankkasateet aiheuttivat 5-10 minuutin myöhästymisiä VR:n lähi- ja kaukoliikenteessä.

Salamointi sekoitti myös Vermon raveja, jossa jännitys meni kolmannen lähdön ratkaisuhetkillä jo pelon puolelle, kun alueen kaikki valot sammuivat. Sähkökatkos oli vain hetkellinen, mutta ratavaloja ei saatu heti takaisin päälle ja hevoset saapuivat maaliin varavalojen hämärässä.

Savitaipaleella ukkonen keskeytti työt Fingridin voimalinjan rakennustyömaalla.

 

Salama sytytti kaksi taloa tuleen Orimattilassa. Molemmat talot kärsivät merkittävät vahingot. Luhtikylän tien tuntumassa salama iski isoon omakotitaloon, kattoon paloi reikä ja sähköt vaurioituivat. Toinen talo koki kovia Orimattilan keskusten tuntumassa. Salama iski pihapuuhun, kulki puun juuria pitkin talon seinään ja edelleen sähköjohtoihin. Ikkunoista rikkoutui suuri osa. Talossa asunut nainen järkyttyi salamaniskusta ja hän tarvitsi apua. Paikalle kutsuttiin ambulanssi.

Palomestari Erkki Santero Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta arveli palovahinkojen nousevan mahdollisesti jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Hän myös totesi, että näin myöhään syksyllä tuhoja tekevä ukonilma on todella harvinainen. Myös Espoossa asunto syttyi tuleen todennäköisesti salaman iskusta.

 

SALAMAT ISKIVÄT LENTOKONEISIIN

Keskiviikkoillan raju ukkonen sinkosi salamoita peräti kymmeneen Finnairin lentokoneeseen. Määrä kuulostaa melko suurelta. Neljä niistä oli noussut ilmaan hetkeä aikaisemmin ja ne palasivat varotoimena takaisin Helsinki-Vantaalle kello 17.30 maissa. Ouluun, Vaasaan ja Joensuuhun matkanneet koneet olivat olleet ilmassa kymmenisen minuuttia. Neljäs kone ehti lähteä lennolle Kreetan Haniaan. Loput kuusi iskun saanutta konetta olivat saapumassa Helsinkiin.

- Eilinen ukkonen oli kieltämättä erittäin poikkeuksellinen. Kello viiden jälkeen koneita on ilmassa paljon, mutta näin monta salamaniskua koneisiin ei ole aiemmin tapahtunut näin lyhyessä ajassa, kertoi tiedottaja Inka Ikonen Finnairilta. Jos salama iskee lentokoneeseen, se tapahtuu usein juuri nousun tai korkeuden vähennyksen aikana. Silloin koneen etäisyys ukkospilviin on otollisin salamaniskulle. Matkustajakoneet saavat kukin keskimäärin yhden iskun vuodessa ja sen jälkeen ne joutuvat tarkastukseen.

Muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi myös harvinaisen kuvan Helsinki-Vantaalta nousevaan lentokoneeseen iskevästä salamasta. Kuvan oli ottanut Pavel Shatylovich.

 

Keskiviikkoaamuna voimakkaat tuulet aiheuttivat sähkökatkoksia Lounais- ja Etelä-Suomessa. Sähkökatkoista kärsi vajaat 4000 asiakasta. Kaatuneista puista tuli parikymmentä ilmoitusta lähinnä Turun seudulta.

 

 

 

26-27.11.2011

SKANDINAVIAN BERIT-MYRSKY SUOMEEN VIIKONLOPUKSI

Fär-saarilla hurrikaanin voimalla puhaltanut hirmumyrsky liikkui länteen ja saapui voimakkaana myös Norjan rannikolle. Fär-saarilla mitattiin tuulenpuuskien nopeudeksi jopa 55 m/s ja Norjan rannikollakin 45 m/s. Norjan länsi- ja pohjoisrannikolla uutislähteet kertoivat myrskyn nostattaneen jopa 30-metrisiä aaltoja ja vuoroveden korkeimmilleen 50 vuoteen. Myös Etelä-Ruotsi sai osansa. Hanössä Ruotsin eteläkärjen tuntumassa mitattiin merellä tuulen puuskanopeudeksi 41 m/s. 80 000 jäi sähköittä ja Juutinrauman silta suljettiin muutamaksi tunniksi. Myös raideliikenne rantaradoilla keskeytettiin.

 

Suomeen saapui viikonloppuna kaksi myrskyä, joista ensimmäisessä lauantaina kyseessä olivat Beritin heikentyneet jäänteet. Vaikutusalue rajoittui lähinnä Merenkurkusta Perämerelle ja maa-alueilla Pohjanmaan maakuntiin sekä Etelä-lappiin. Ilmatieteen laitoksen mukaan suurin keskituulinopeus 25 m/s mitattiin Hailuodossa ja Raahen Lapaluodossa. Puuskassa päästiin Raahessa 28 metriin sekunnissa kello 11 ja Oulun edustalla Vihreäsaaressa 27 m/s.

Toinen myrskymatalapaine kulki Etelä-Suomen yli sunnuntaina 27 marraskuuta. Sen yhteydessä myrskytuulia havaittiin Pohjois-Itämerellä ja Suomenlahdella. Ylimmillään 10 minuutin keskituuli oli noin 25 m/s Hangon edustalla. Maa-alueilla kovimmat puuskat osuivat etelärannikolle, jossa mm. Vantaalla mitattiin yli 20 m/s hetkellisiä puuskia.

Aallonkorkeus merellä nousi tuulien myötä korkeaksi. Viikonlopun aikana 4 metrin merkitsevä aallonkorkeus ylittyi neljä kertaa ollen sunnuntaina 5,4 metriä, mikä tarkoittaa suurimpien aaltojen nousseen 10-metrisiksi. Myrskymatalan jälkipuolella luoteeseen kääntyneet tuulet saavuttivat uudelleen myrskylukemat läntisillä merialueilla maanantain 27.11 puolella.

Puuskaiset tuulet aiheuttivat maa-alueilla sähkökatkoksia ja pieniä vahinkoja pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Myrskymatalan pohjoispuolella saatiin sunnuntain aikana paikoin runsaastikin lunta. Lumisateet painottuivat Jyväskylä-Joensuu-linjalle ja maanantaiaamuun mennessä eniten lunta satoi Joensuun Pyhäselällä, 17 senttiä. Rääkkylässä ja Jyväskylän Muuratjärvellä päästiin 16 senttiin.

 

Myrskytuuli katkoi sähköjä – Fortum triplasi henkilöstön

Paikoin myrskylukemiin yltänyt tuuli aiheutti jo torstaina 24.11 ja perjantaina 25.11 häiriöitä sähkönjakelussa etenkin läntisellä Uudellamaalla, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Molempina päivinä ilman sähköä jäi 6000-70000 taloutta. Ulvilassa iso kuusi kaatui auton ja talon päälle.

Fortum varautui kolminkertaistamaan sähköverkkonsa viankorjaushenkilöstön määrän riskialueilla viikonlopuksi ennakoitujen myrskyjen vuoksi. Ilmatieteen laitos antoi tuulivaroituksia viikonlopuksi myös maa-alueille Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Etelä-Lappiin.

 

Myrsky riepotteli Oulun seutua 26.11

Etukäteen ilkeäksi ennakoidun marrasmyrskyn tuhot jäivät lopulta odotettua paljon lievemmiksi. Lauantaina riehuneen myräkän pahimmat pärskeet pysyivät suurelta osin läntisten merialueiden yllä rantautuen voimakkaimmin Oulun seudulle, jossa lieviä vahinkoja sattui. Pelastuslaitokselle vahinkotehtäviä kertyi nelisenkymmentä kello 10.30-15.30 välillä. Kihokkitiellä puu kaatui kerrostaloa vasten ja rikkoi kolmannen kerroksen asunnon ikkunoita. Pahimmillaan yli 20 metriä sekunnissa puhaltaneet puuskat repivät myös kattopeltejä ja kaatoivat puita sähkölinjoille. Sähkökatkoksista kärsi noin 2000 Oulun Energian asiakasta.

 

SYKSYN PAHIN MYRSKY, KYMMENETTUHANNET SÄHKÖITTÄ (27-28.11)

Myrskynpuuskat jättivät viimeisen vuorokauden aikana yhteensä 50 000 Fortumin asiakasta sähköittä Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Suurin osa sai sähkönsä takaisin 1,5 tunnissa. Tämän lisäksi muualla Etelä- ja Keski-Suomessa kymmenettuhannet kärsivät sähkönjakeluhäiriöistä. Sähkökatkoja ilmeni uutisoinnin mukaan Wattenfallilla Keski-Suomessa 9000, Savon Voimalla Pohjois-Savossa 8 000 (pahin alue Suonenjoen eteläpuolella), Suur-Savon Sähköllä Etelä-Savossa  4 000 (Sulkava), Kymenlaaksossa 2 000 ja Etelä-Karjalassa 1 000 asikkaalla.

Fortumilla oli maastoissa nelinkertainen määrä korjaajia normaaliviikonloppuun nähden. Fortumin vikailmoitusnumeroon tuli vuorokauden aikana 4 000 puhelua.

- Viikonloppuna alkanut myrskysää on ollut syksyn haastavin. Myrskytuulia on esiintynyt laajalla maantieteellisellä alueella, ja puuskissa ne ovat yltäneet jopa 28-29 metriin sekunnissa. Koska maa ei ole jäätynyt, puut kaatuvat herkästi, käyttöpäällikkö Jörgen Dahlqvist Fortumista selvitti.

Yöllä kovan tuulen takia korjaamatta jääneet vikakohteet saaristossa tarkastettiin aamulla helikopterilla. Jälkitarkastuslentoja jatketaan myrskyn laannuttua. Sähkökatkot johtuivat pääosin linjoille kaatuneista puista. Sähkövikoja korjattiin lähes koko maassa Turun saaristosta Pohjois-Karjalaan.

 

Myrsky irrotti laivan kiinnityksistään Raumalla

Raumalla valmistumassa oleva matkustaja-autolautta Spirit of France irtosi kiinnityksistään viime yön myrskyssä. Laivan keulan kiinnitysköydet katkesivat voimakkaassa tuulessa ja keula kääntyi kymmeniä metrejä. Laivan peräpää pysyi paikallaan telakan laiturissa. Aluksessa ei ole havaittu vuotoja.

- Henkilö- ja ympäristövahingoilta onneksi vältyttiin. Laivalle mahdollisesti aiheutuneet vahingot tutkitaan lähipäivinä, kertoi STX:n Rauman telakan johtaja Timo Suistio. Suistion mukaan laivan irtoaminen kiinnitysköysistään on erittäin harvinaista.  Tuuli oli keskipäivällä vielä sen verran voimakasta, ettei laivan keulaa heti päästy kääntämään takaisin laituriin.

- Ensimmäistä kertaa tällaista meille sattuu. Olimme tietenkin varautuneet myrskyyn, mutta nyt eivät mitkään varotoimet riittäneet.

 

 

 

1-2.12.2011 

KOVA TUULI katkaisi sähköt noin 12 000 kotitaloudelta torstai-iltana ja perjantain vastaisena yönä Lounais-Suomessa, Hämeessä ja Pirkanmaalla, sekä Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Wattenfallilla oli yöllä yli 8 000 asiakasta ilman sähköä, suurin osa Hämeessä ja Pirkanmaalla. Viimeisetkin viat saatiin korjattua aamupäivän aikana.

Helsingin ja Turun välillä tuuli kaatoi puita radalle, ja junaliikenne Inkoon ja Karjaan välillä keskeytettiin raivaus- ja korjaustöiden vuoksi iltapäivään saakka. Yhteydet korvattiin bussikuljetuksilla.

Salon edustusjoulukuusi keskellä toria sai kylmää kyytiä klo 22.30, kun myrskynpuuska kaatoi sen.

Vesi nousi perjantain vastaisena yönä poikkeuksellisen korkealle Perämeren pohjukassa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Kemissä vedenpinta oli aamuyöllä kello neljän aikaan +130 sentin tasolla. Tuntia myöhemmin se oli laskenut +120 senttiin, jolle tasolle se aamun varhaisina tunteina näytti asettuneen.

Vuodesta 1922 alkaneen mittaushistorian korkein lukema on mitattu Kemissä Mauri-myrskyssä syyskuussa v. 1982, +201 cm. Se on kaikkien merialueidemme korkein lukema.

 

 

 

3-4.12.2011

MYRSKYÄ ETELÄSSÄ

Myrskytuuli katkoi yöllä jälleen sähköjä Etelä- ja Lounais-Suomessa illan ja yön aikana, Fortumin verkossa noin 15 000 asiakkaalta. Pisin katkos kesti viitisen tuntia Turunmaan saariston Korppoossa, jossa korjausolosuhteet olivat hankalia. Fortumin mukaan sähköverkon vikojen määrä jäi kuitenkin ennakoitua pienemmäksi. Myrskyyn oli varauduttu nelinkertaistamalla viankorjaushenkilöstön määrä lounaan ja etelän jakelualueilla ja myös asiakaspalveluun oli lisätty henkilökuntaa. Suomenlahdella myrskysi kovimmillaan Hangon tienoilla puoliyöstä kello kahteen, keskituulihuippu oli 23 m/s.

Ukkosta. Joulukuun neljännen päivän iltana havaittiin pääkaupunkiseudun lähistöllä muutama salama liittyen etelän lumiraekuuroihin. Myrskybongausta harrastava Petri Nurkka-Tuorila kertoi bongarien viestilistalla komean näköisistä alasinpilvistä ja hänen lähestyessään Keravaa alasin yllätti näyttävällä salaman välähdyksellä ja purkauskanavalla. Myöhemmin hän näki vielä joitakin pilvisalamoita. Myös Ilmatieteen laitoksen salamatutka oli rekisteröinyt muutaman salaman.

 

 

 

9-10.12.2011

TALVIMYRSKY

Voimakas tuuli ja lumisade aiheuttivat ongelmia mm. liikenteeseen  ja sähkönjakeluun Lounais- ja Etelä-Suomesta perjantaista alkaen.  Sähköttömiä asiakkaita on ollut pahimmillaan 25 000. Eniten sähkövikoja oli lounaassa, mutta myös Uudellamaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Tuuli- ja saderintama siirtyi iltapäivällä koilliseen kohti Keski-Suomea ja niiden mukana seurasivat huono ajokeli ja sähkökatkot. Muun muassa Hämeessä ja Pirkanmaalla vaille sähköä jäi 3 000 Vattenfallin asiakasta.

Puuskainen tuuli ja märkä, puihin tarttuva lumi lisäsi sähköverkon vikojen todennäköisyyttä, ja roudattomassa maassa puut kaatuvat herkemmin. Fortum varautui tilanteeseen lisäämällä viankorjaushenkilöstönsä nelinkertaiseksi viikonlopuksi. Kyseessä oli jo neljäs perättäinen syysmyrsky kahden viikon sisään.

Ilmatieteen laitos antoi myrskyvaroituksia Suomenlahdelle ja Selkämerelle. Vaarallisen voimakkaasta tuulesta varoitettiin lounaan ja etelän maakuntia Pirkanmaata ja Hämettä myöten.

 

Varsinais-Suomi joutui talvimyräkän kouriin, satoi räntää ja lunta ja tuuli parikymmentä metriä sekunnissa – merellä ja aivan rannikolla kovempaakin. Kolareita sattui aamupäivästä alkaen kymmeniä. Lisäksi puita kaatui talojen, teiden ja sähkölinjojen päälle. Tilannetta kuvasi hyvin se, että päivystävä palomestari ehti antaa vain lyhyen haastattelun MTV3:lle pelastustehtävien keskellä.

- En ole ehtinyt laskea kolareiden määrää, mutta kymmeniä niitä on. Bussia ja rekan peräkärryä ojassa, pieniä peltikolareita, mutta pahempaa ei vielä ole tullut ilmi, kertoi palomestari Jukka-Pekka Salminen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta.

- Tuulen suunta on nyt idästä, mikä on harvinainen suunta täällä, eli ne puut, jotka eivät ole kaatuneet lounaistuulella, kaatuvat nyt teille ja sähkölinjoille. Muutaman talon terassi ja räystäitä on mennyt. Paljon on materiaalivahinkoja tullut. Keskustelu päättyi nopeasti, kun Salmiselle ”tuli tässä nytkin tilanne päälle”.

Fortumin käyttöpäällikkö Juha Dahlqvist kertoi perjantaina iltapäivällä, että sähköverkon vikoja korjataan koko ajan, mutta uusiakin syntyy, sillä keskituuli puhaltaa rannikkoalueilla yli 20 metriä sekunnissa. Puuskissa se on yltänyt jopa 29 metriin sekunnissa.

 

Eri puolilla maata sattui lukuisia kolareita ja ojaanajoja, pelkästään Turun ympäristössä kaikkiaan kolmisenkymmentä. Vakavin liikenneturma tapahtui Varsinais-Suomen Sauvossa, jossa mies kuoli linja-auton ja henkilöauton kolarissa. Vaikutuksiltaan laajin tieliikenneturma tapahtui kuitenkin kakkostiellä Karkkilan kohdalla, jossa tielle kaatuneeseen sokerirekkaan törmäsi toinen rekka ja kaksi henkilöautoa. Kolarisuma katkaisi liikenteen, mutta toista kaistaa pystyttiin pitämään hetkellisesti auki. Myös Etelä-Pohjanmaan Jalasjärvellä tie oli hetken poikki kaatuneen rekan vuoksi ja raskaan ajoneuvon nostoon jouduttiin myös Urjalassa Vt. 9:llä.

 

Myrskyn vuoksi matkustaja-aluksilla oli vaikeuksia päästä satamaan Helsingissä. Lähes kakki laivat joutuivat turvautumaan hinaajien apuun. Pika-alukset jäivät satamaan. Ruotsinlaiva Silja Serenade pääsi lauantaina iltapäivällä satamaan kello 16.30, yli viisi tuntia aikataulustaan myöhässä. Se joutui odottamaan tuulen tyyntymistä Helsingin Kasuunin luona. Laivan lähtö takaisin Tukholmaan lykkääntyi. Etelänpuoleinen tuli puhalsi Helsingin edustalla jopa 24 metriä sekunnissa.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla kova tuuli aiheutti jonkun verran lentojen myöhästymistä perjantai-iltana.

 

Myrskyn tuomat sateet ja kohonnut merenpinta aiheuttivat paikallisia tulvia rannikolla. Muun muassa Salon Perniössä tielle noussut vesi sotki liikennettä ja autoja jouduttiin hinailemaan pois vedestä. Vesi nousi myös pihapiireihin. Merivesi nousi pitkin etelärannikkoa 80-90 senttiä normaalia korkeammalle. Vesi saartoi mm. Kemiön saaressa Taalintehtaan lähellä sijaitsevan ST-1 huoltoaseman. Vettä oli paikallisen asukkaan Jarmo Vehkakosken mukaan ympäristössä jo parikymmentä senttiä ja merivesi 120 senttiä normaalitason yläpuolella. Hänen mukaansa näin raju nousu on jo harvinaista. Varsinais-Suomi-Uusimaa-akselila satoi perjantaina noin 20 millimetrin verran.

Turussa veden nousu ajoväylille vaikutti mm. joukkoliikenteen vuoroihin ja poikkeusjärjestelyjen odotettiin jatkuvan lauantain puolelle.

Kovat tuulet piinasivat vielä lauantainakin, mutta hätäkeskusten mukaan vahingot jäivät perjantaita pienemmiksi.  

 

 

 

26.12.2011

TAPANINPÄIVÄN MYRSKY TEKI SUURTA TUHOA

Hirmumyrsky "Dagmar" saapui Tapaninpäiväksi Suomeenaiheuttaen kaaoksen sähköverkoille ja kaataen metsää 3,5 milj. kuutiometriä. Sähköt katkesivat kaikkiaan yli 300 000 taloudelta, mikä on suurin yksittäisen myrskyn aiheuttama määrä koskaan. Pahinta aluetta oli Lounais-Suomi ja siellä tuhoja verrattiinkin Janika-myrskyyn, joka myllersi viime vuosien laaja-alaisimpana ja voimakkaimpana vuoden 2001 marraskuussa.

Suomessa Tapani-nimen saanutta myrskyä voitiin Ilmatieteen laitoksen mukaan pitää oloihimme harvinaisena, mutta ei poikkeuksellisena ja se oli verrattavissa Janikaan. Sähköt katkesivat yhteensä 300 000 asiakkaalta.

 

Pohjoismaisittain Dagmariksi ristitty myrsky saavutti Norjan rannikon joulupäivän iltana ollen voimakkaimmillaan Keski-Norjassa paikallista aikaa kello 20-24 välillä. Norjan ilmatieteen laitoksen mukaan myrskytuulen nopeudet nousivat puuskissa yli 45 metriin sekunnissa, mikä ylittää selvästi hirmumyrskyn määritelmän. Norjan yleisradioyhtiö NRK:n tietojen mukaan kovimmillaan puuskat ovat puhaltaneet jopa 56 m/s. Myrskyä pidettiin yhtenä voimakkaimmista mitä Norja on kokenut 30 vuoteen. Korkeimpien aaltojen kerrottiin olleen lähes 30-metrisiä avomerellä.

Dagmar aiheutti suuria vahinkoja sekä Norjassa että Ruotsissa. Liikennetilannetta kuvailtiin kaaosmaiseksi. Kaikki junaliikenne pysäytettiin Pohjois-Ruotsissa joulupäivänä iltakahdeksalta ja arvion mukaan se voisi alkaa uudelleen vasta maanantai-iltana. Pääradoille oli kaatunut paljon puita ja ajojohtimet vailla virtaa. Sähköttömiä talouksia oli lähes puolet vähemmän kuin Suomessa johtuen osittain Ruotsin viime vuosien panostuksesta verkon maakaapelointiin.

Dagmar riepotteli myös Viroa katkaisten sähköt 64 000 taloudesta.

 

Tapaninpäiväksi Suomeen saapuneen myrskymatalapaineen keskus liikkui Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yli itään. Tuulet olivat voimakkaimmillaan matalapaineen eteläpuolella alkuyöstä iltapäivään. Myrskytuulia mitattiin lähes kaikilla merialueillamme. Ilmatieteen laitoksen mukaan suurin keskituulen nopeus 28,5 m/s mitattiin Kaskisten kaupungin edustalla aamukahdeksan aikoihin. Puuskat yltyivät kovimmillaan 35,8 metriin sekunnissa.

Maa-alueiden tuulivahingot syntyivät hetkittäisistä puuskista, joista kovin mitattiin Espoon Sepänkylässä, 31,5 m/s. Helsinki-Vantaan lentokentällä mitattiin 30 m/s ja Satakunnassa Kokemäen Tulkkilassa 27 m/s. Lukuisilla havaintoasemilla päästiin yli 20 m/s puuskiin, etenkin maan länsiosissa.

Myrskypäivä oli myös poikkeuksellisen lauha. Maarianhaminassa, Kemiön saarella ja Helsingissä mitattiin 9,9 plusastetta, joista Helsingin Kaisaniemessä se on samalla mittaushistorian joulukuun korkein lukema.

 

TAPANI-MYRSKYN UUTISOINTIA

 

POIKKEUKSELLINEN MYRSKY ISKEE SUOMEEN (Ilta-Sanomat)

Tapaninpäivänä saa pidellä tonttulakeistaan todella kiinni. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomeen iskee kova myräkkä. Tuuli alkaa voimistua joulupäivän ja tapaninpäivän välisenä yönä. Voimakkaimmat tuulet maa-alueilla koetaan maan etelä- ja keskiosissa länsipainotteisesti.

Päivystävä meteorologi Jari Tuovinen kertoi matalapaineen aiheuttavan maa-alueille kovia puuskia, joiden tapaninpäivän aamuna ja aamupäivällä ennakoidaan olevan 18-23 m/s, länsirannikolla jopa 30 m/s, mikä on poikkeuksellista. Tällaisia myrskyjä on maa-alueilla noin joka kolmas tai neljäs vuosi. Ilmatieteen laitos kehottaa varautumaan sähkökatkoksiin kaatuvien puiden takia. Merialueilla esiintyy myrskyä ja Selkämerellä kovaa myrskyä. Meriveden ennustetaan nousevan vaarallisen korkealle Merenkurkussa. Ilmatieteen laitos antoi Selkämerelle harvinaislaatuisen myrskyvaroituksen 30 m/s, ja ensimmäistä kertaa ylimmän tason tuulivaroituksen maa-alueille.

Viranomaistiedote. Ilmatieteen laitos antoi viranomaistiedotteen aamulla kello 4.00 ja 7.30: Erityisesti Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella on havaittu tuulivahinkoja yleisesti. Tilanteen odotetaan kestävän ja pahenevankin lähituntien ajan. Ulkona liikuttaessa on syytä varoa kaatuvia puita ja sähkölinjoja sekä tuulen lennättämää irtaimistoa. Tarvittaessa on siirryttävä sisätiloihin.

 

POLIISI: PYSYKÄÄ SISÄLLÄ

Poliisi kehottaa ihmisiä pysymään sisätiloissa Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Helsingissä ankaran myrskyn vuoksi. Myrskytuulien irrottamat kattopellit ja muut rakennuksien osat voivat aiheuttaa vaaratilanteita jalankulkijoille. Satakunnassa on yön ja aamun aikana kaatunut runsaasti puita sähkölinjoille ja teille. Kaatuneet puut haittaavat autoliikennettä, joka ei poliisin mukaan ole nyt turvallista. Varsinais-Suomen poliisi huomauttaa, etteivät pelastusviranomaiset ehdi raivata teille kaatuneita puita ja kehottaa autoilijoita ottamaan mukaansa moottorisahan tai muuta raivauskalustoa, mikäli mahdollista.

Helsingin poliisilaitos kehottaa tiedotteessaan ihmisiä välttämään autoilua ja liikkumista Helsingin alueella niin kauan, kun myrsky jatkuu kovana. Myrsky aiheuttaa tällä hetkellä vaaraa kaikille ulkona liikkuville ja on parempi pysytellä sisätiloissa.  Myrsky kaataa katuvaloja, lipputankoja, aitoja ja erityisesti puita, joiden kaatumisvaaraa lisää sula maa. Lisäksi ilmassa lentää kattopeltiä ja muita rakennusten osia.

Kaatuneet puut haittaavat liikennettä ja katuja on jouduttu sulkemaan poliisin toimesta. Vaara-alueita on lisäksi eristetty mm. korkeiden rakennusten läheisyydessä.

Myös Pirkanmaalla ja Uudellamaalla ihmisiä kehotettiin pysyttelemään sisätiloissa. Viranomaistiedotteita käytettiin nyt ensimmäistä kertaa talvimyrskyn yhteydessä.

 

SÄHKÖT POIKKI JOPA 300 000 TALOUDELTA – KATKOT VOIVAT KESTÄÄ PÄIVIÄ(Yle)

Myrsky on katkonut sähköt ennätyksellisen monilta talouksilta. Eri puolilla maata oli maanantaina iltapäivällä ilman sähköä pahimmillaan noin 300 000 asiakasta. Ensiarvioiden mukaan pelkästään Fortumin ja Vattenfallin asiakkaista  240 000 oli sähköittä, josta Fortumin osuus 175 000.

Sähkökatkoja on korjattu aamuvarhaisesta lähtien. Myrsky kuitenkin vaikeuttaa korjaustöitä tai peräti estää ne. Fortum ja Vattenfall kehottivat asiakkaita varautumaan siihen, että korjaustyöt voivat kestää useita vuorokausia. Pahin tilanne on Lounais-Suomessa, jossa vailla sähköä oli noin 95 000 Fortumin asiakasta. Sulasta ja märästä maaperästä johtuen puita on kaatunut poikkeuksellisen paljon. Kaatuneiden puiden suuri määrä on yllättänyt.

 

PELASTUSTYÖNTEKIJÄT TEKIVÄT TÖITÄ HARTIAVOIMIN

Tapaninpäivän poikkeuksellinen myrsky on aiheuttanut pelastuslaitoksille ennätysmäärän tehtäviä ja ruuhkauttanut  hätäkeskukset. Tietojen mukaan iltaan mennessä Vaasa – Kotka - linjan lounaispuolella on ollut lähes 3500 raivaus- ja muuta vahingontorjuntatehtävää, joista lähes puolet Varsinais-Suomessa. Apua voitiin antaa vain kaikkein kiireellisimmissä tapauksissa. Sisäasiainministeriön pelastusjohtaja Pentti Partanen piti myrskytilannetta poikkeuksellisen vakavana. Sähköjen katkeaminen ja alueiden joutuminen eristyksiin esimerkiksi puhelinliikenteen ongelmien ja puiden teille kaatumisen vuoksi tuottavat ihmisille hankaluuksia.

- Kyllä tilanne on nyt varsin vakava, työteliäs ja hankala. Jos tarvitsee apua, hätäkeskukseen soitettaessa pitää malttaa odottaa. Puhelinta ei saa sulkea ja soittaa uudelleen, koska siinä tapauksessa joutuu jonon hännille, Partanen huomauttaa.

- Laitokset ovat raportoineet. että ne pystyvät hoitamaan tilanteen, vaikka raskaaksi se käy, eikä kaikkia tehtäviä yksinkertaisesti voida tehdä kovin nopeasti. Viranomaisten on tärkeää saada tieto yksittäisten tilanteiden vakavuudesta, että tehtävät voidaan laittaa kiireellisyysjärjestykseen, pelastusylijohtaja sanoo.

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen kertoi Yle Uutisille, että ministeriön valmiuspäälliköt ovat valmiina kokoontumaan heti, jos tarve niin vaatii. Iltapäivällä näytti kuitenkin siltä, ettei toimenpiteeseen ryhdytä, koska myrsky näytti laantumisen merkkejä.

Yksi ihminen kuoli myrskytuhojen raivaustöissä. Uhri oli 89-vuotias vanhus, joka oli raivaamassa omakotitalon pihalle kaatuneita puita. Lisäksi Turun Yliopistollisen keskussairaalan ensiapuun on päivän aikana tullut viitisen potilasta, joiden pääasiassa murtumavammat ovat tulleet myrskyvaurioiden omatoimisessa korjaamisessa. Esimerkiksi tikkailta on pudottu, kertoi päivystävä lääkäri Teemu Niemi.

 

LIIKENTEESSÄ PALJON HÄIRIÖITÄ

Myrskyn kaatamat puut aiheuttivat suuria vahinkoja junaradoille ja sähköradan rakenteille. Vaurioita on korjattu yhtäjaksoisesti tapaninpäivän aamusta alkaen. Vielä tiistai-iltana junat hidastelivat ja jopa pysähtelivät radoille ja lisäksi Hannu-myrsky oli aiheuttanut uusia ongelmia Itä-Suomessa.

Rataliikennekeskuksen arvion mukaan Toijalan ja Turun välisen rataosuuden vauriot ovat mittavia ja niiden korjaaminen saattaa kestää useita päiviä. Myös Tampereen ja Porin välisellä rataosuudella korjausryhmät etenivät puulta puulle ja kuntoon saattaminen venyi tiistain puolelle. Rantaradalla matkustajat joutuivat käyttämään linja-autoa Kirkkonummen ja Karjaan välillä.

VR kehotti varautumaan myöhästymisiin ja peruutuksiin myös keskiviikkona. Tampereen ja Turun välillä radalle oli jo saatu sähköt, mutta tasoristeysten varoituslaitteisiin ei. Junavuoroja jouduttiin korvaamaan busseilla.

 

Maantieliikennettä haittasivat kaatuneet puut ja paikoin repsottavat sähköjohdot. Liikennevirasto suositteli joulunvietosta palaavia siirtämään lähtöään iltapäivälle. Lossiliikenne oli pysähdyksissä monin paikoin myrskyn vuoksi.

Merialueilla selvittiin säikähdyksellä, vain lautta- ja laivaliikenne kangerteli hieman. Tallink Siljan aamulaiva Tukholmasta Helsinkiin myöhästyi kuutisen tuntia ollen perillä vasta kello 15.30. Hälytystehtäviä oli tavanomainen määrä.

Vaikutukset lentoliikenteeseen olivat vähäisiä.

 

SÄHKÖT PALAUTUVAT SYRJÄSEUDUILLE TUSKAISEN HITAASTI (Yle Turku 27.12)

Lounais-Suomessa kymmenettuhannet taloudet ovat edelleen sähköittä tapaninpäivän jälkeisenä tiistaina, kun myrskytuhojen korjaaminen Fortumin jakelualueella pääsi aamun valjettua vauhtiin. Sähköjen palautumista saadaan odottaa haja-asutusalueilla vielä pitkään. Käyttöpäällikkö Mikko Tegel Fortumilta kuvaa tapaninpäivän myrskytuhoja ainutkertaisiksi neljännesvuosisataan.

- Tilanne on varsin lohduton myös tänään. Lisää vikoja ei ole tullut maanantain puolenpäivän jälkeen, mutta 70 000 talotta on edelleen ilman sähköjä tällä alueella. Keskitymme isompiin taajamiin alkuvaiheessa, että saamme palvelut pelaamaan ja ihmisille ruokaa ja polttoainetta. Sitten jatkamme metsäisemmille alueille, kertoi käyttöpäällikkö Tegel.

Sään salliessa Fortum kartoittaa sähkölinjojen tuhoja kuuden helikopterin voimin omilla jakelualueillaan eri puolilla Suomea. Tegel toivoi sen onnistuvan, vaikka luvassa oli uudelleen kovia tuulia ja mahdollisesti myös lisää vikoja iltapäivän aikana.

 

Linjat pahasti vaurioituneet, asiakaspalvelu ruuhkautui

- Kyllähän tämä ainutlaatuinen tapaus on. Puita on nurin vähän joka paikassa, ei ole mitään yhtä pahaa aluetta, vaan koko lounainen Suomi on puutuhoaluetta.

- Ennustaminen on aivan mahdotonta. Kyllä tämä viikon vie ilman muuta, että saadaan pääasiat kuntoon ja viimeisimpiä nurkkia korjataan sitten ehkä vielä kahdenkin viikon päästä. Linjat ovat osittain kärsineet pahojakin vaurioita, mikä kyllä hidastaa töitä hyvinkin paljon, totesi käyttöpäällikkö Tegel.

Sähkökatkot ovat ruuhkauttaneet myös sähköyhtiöiden asiakaspalvelut. Esimerkiksi Fortumille tuli tapaninpäivänä lähes 600 000 puhelinsoittoa. Myös yhtiön internetpalvelu tukkeutui suuren käyttäjämäärän takia. Pahimmillaan latauksia oli 200 000 yhtä aikaa.

Ilman sähköä jääneitä kehotettiin seuraamaan tilannetta radion välityksellä ja käyttämään paristokäyttöisiä valaisimia. Vaurioituneista sähkölinjoista on pysyttävä kaukana. Useilla paikkakunnilla on järjestetty palvelupisteitä, vedenjakelua ja tilapäismajoitusta.

 

Tapanin myrsky pimensi myös matkapuhelimia sekä tv- ja radiokanavia. Puhelinoperaattorien mukaan ongelmat johtuivat tukiasemien sähkökatkoista. Itse tukiasemia myrsky ei vaurioittanut. Pahimmilla alueilla sähköverkon kaatuminen aiheutti useiden satojen tukiasemien pimentymisen. Varavoimaa oli saatavissa vain osaan ja käytössä olivat kaikki ylimääräiset resurssit. Tilanteen korjaantuminen riippui sähkölinjojen korjausten etenemisestä.

Television ja radion lähetysverkoissa oli enintään muutamien kymmenien minuuttien taukoja Etelä-Suomessa. Myrsky ei vaurioittanut verkkoa ja lähetysasemilla oli varavoimaa. Katkot koskivat kaupallisia tv- ja radiokanavia lähinnä Uudellamaalla, Etelä-Savossa ja lounaissaaristossa, kertoi Digitan palvelupäällikkö Henri Viljasjärvi. Ylen kanavat kuuluivat ja näkyivät normaalisti, jos vastaanottimet saivat sähköä.

 

Varsinais-Suomea riepotelleen myrskyn jälkisiivous tulee kestämään pitkään. Maanantai-iltaan kello kuuteen mennessä tuuli oli jo tyyntynyt, mutta pelastuslaitokselle tehtäviä tuli tasaiseen tahtiin. Niitä oli kertynyt jo toista tuhatta. Päivystävä päällikkö Pasi Paloluoma kertoo, että tilanne ei tunnu purkautuvan ollenkaan ja pelastuslaitos jatkaa työtään läpi yön.

Paloluoman mukaan vaikein tilanne on Turun, Salon ja Loimaan eteläosien alueella. Tuuli on kaatanut puita talojen päälle, pannut metsää nurin paikoin sadan metrin matkalta sekä repinyt kattoja. Pelastuslaitoksen tilannetta vaikeutti viranomaisten Varsinais-Suomen alueen oman verkon nikottelu, kun osa tukiasemista oli ilman sähköä. Se toimi kuitenkin sen verran, että pystyttiin toimimaan. Paloluoman mukaan viranomaisverkon ongelmat ovat poikkeuksellisia.

- Mutta, kyllä tämä on ollut myös poikkeuksellinen myrsky. Olen ollut tässä työssä parikymmentä vuotta, enkä muista tällaista, Paloluoma toteaa.

Kemiönsaarella partiot käyvät läpi pimeitä koteja. Pari päivää myrskystä sähköt olivat yhä poikki laajoilla alueilla. Pitkittyneen tilanteen vuoksi Kemiön kunta järjesti  tilapäismajoituksen sitä tarvitseville Taalintehtaan ruotsinkieliselle koululle. Keskiviikkoaamuna partiot aloittivat tarkastuskierroksia pimeisiin taloihin ja kyselivät, onko taloissa lämpöä ja vettä saatavilla. Vedenjakelu saatiin toimimaan keskiviikon aikana. (Salon Seudun Sanomat)

Silta notkahti Perniössä. Varsinais-Suomen Perniössä Pengersilta koki kovia, kun myrskyn nostattamat aallot söivät maa-aineksen sillan alta.  Sen seurauksena toinen ajokaista notkahti. Tie oli suljettuna parin tunnin ajan. Vaaratilanne paljastui, kun sillalla ajaneet autoilijat huomasivat pahoja kuoppia kaistalla. Molemmille puolille kertyi kymmenien autojen jonot odottamaan sillan avaamista.

 

Satakunnan hätäkeskus vastaanotti tapaninpäivänä vuorokauden sisällä noin 1300 myrskyyn liittyvää tehtävää. Puheluista suurin osa liittyi kaatuneisiin puihin, joita meni nurin tuhatmäärin. Aamupäivällä Kankaanpään keskustassa taloudet olivat useita tunteja ilman sähköä. Laviassa ja Pomarkussa sähköt olivat poikki aamuyhdeksän jälkeen lähes joka paikassa. Laviassa tilanne jatkui samana vielä myöhään iltapäivällä.

- Näin mahdottomassa tilanteessa ei voi luvata, että sähköt tulevat vielä tämän vuorokauden sisällä Laviaan. Tuho on niin suuri, ettei korjaus riitä, vaan linjat pitää rakentaa uudelleen, totesi Vatajankosken Sähkön toimitusjohtaja Juha Lindholm.

- Henkilökunta paiskoi töitä jo Tapaninpäivän. Yöllä yhdeltä lähtivät ensimmäiset asentajat töihin. Kaikki, jotka eivät ole lomailemassa pidemmällä, on kutsuttu töihin.

Sähkön palauttaminen kaikille kotitalouksille saattaa jakeluyhtiön antamien tietojen mukaan kestää jopa viikon. Pomarkussa kuntalaisille avattiin ympärivuorokautinen palvelupiste, jossa annetaan tietoja tilanteesta, ohjeita sekä jaetaan vettä. Tarvittaessa järjestetään myös hätämajoitusta.

 

Myös palokunnasta pelastustehtävissä ovat olleet kaikki kynnelle kykenevät. Pomarkussa kenkätehtaan kattohuopa lähti tuulen mukaan ja Kankaanpään Leijonapuistossa ainakin neljä isoa mäntyä kaatui. Ilman sähköä jääneitä vanhainkoteja on jouduttu evakuoimaan, sähköttömien maitotilojen tilanne on huono ja lehmät saattavat jäädä lypsämättä. Jokainen alueen kunta on saanut myrskytuhoista osansa.

Myös poliisilla on riittänyt tehtäviä. Tapaninpäivän aamuun mennessä poliisi kirjasi koko Satakunnassa 270 hälytystehtävää, joista suurin osa oli myrskytuulen aiheuttamia liikenneongelmia.

Liikenneviraston mukaan suurin osa Länsi- ja Sisä-Suomen teille kaatuneista puista oli saatu raivattua myöhäisiltaan mennessä. Tiedote koski myös Helsinkiä iltakymmenen jälkeen.

Kaatuvat puut kaatoivat kymmenkunta hautakiveä Ruskon hautausmaalla. Pari isoa hautakiveä kaatui pelkän tuulen voimasta. Kirkkohera Pasi Salmisen mukaan hautakivet säilyivät kuitenkin ehjinä ja alueen raivaaminen aloitetaan tiistaina. (Yle Satakunta)

 

”Myrskytilanne vakava Länsi-Uudellamaalla”, otsikoi Ilta-Sanomat verkkosivuillaan klo 10.41 tapaninpäivänä. Myrskyn aiheuttamia tehtäviä on ollut jo yli 100 ja niitä tulee jatkuvasti lisää.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos antoi tiedotteen myrskytilanteesta kello 10.20: ”Puita on kaatunut teille, sähkölinjoille ja rakennusten päälle melko tasaisesti Länsi-Uudenmaan alueella. Myös rakennusten kattoja on irronnut. Jättimäistä sumaa puretaan kiireellisyyden perusteella. Pyydämme kuntalaisia ilmoittamaan mahdolliset myrskyvahingot hätäkeskukseen, joka arvioi tehtävien kiireellisyyden ja välittää niitä myös pelastuslaitokselle”. Pelastuslaitos perusti johtokeskuksen keskuspaloasemalle.

Sähköt ovat poikki monilla alueilla, sähköyhtiöt ovat täystyöllistettyjä ja tehtäviä hoidetaan kohotetuin resurssein. Pelastuslaitos sai maanantaina kaikkiaan noin 1 000 myrskytehtävää pelkästään läntisellä Uudellamaalla. Päivystävän palomestarin mukaan suurimmassa osassa tapauksista oli kyse sähkölinjoille kaatuneista puista.

 

PELASTUSLAITOKSILLA OLI 6700 TEHTÄVÄÄ KOKO MAASSA (Länsi-Uusimaa-lehti 28.12)

Tapanin myrsky aiheutti koko maassa pelastuslaitoksille yli 6700 tehtävää. Sisäasiainministeriön mukaan Länsi-Uusimaa oli yksi työllistetyimmistä alueista; erityisen paljon tehtäviä oli myös Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Keski-Uudellamaalla ja Tampereella.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli noin 1200 myrskyn aiheuttamaa tehtävää, joista toista sataa oli vielä tiistaina iltapäivällä neljän maissa hoitamatta. Tapaninpäivän jälkeen tehtäviä on tullut koko ajan lisää myös Lohjan seudulla. Päivystävä palomestari Marko Danielsson Lohjan paloasemalta kertoi yksiköiden olevan jatkuvasti liikkeellä raivaustöissä, sekä vakituisen että sopimuspalokuntien voimalla. Tiistaina pelastuslaitos keskittyi korjaamaan sähkö- ja tietoliikennevahinkoja yhdessä muiden toimijoiden, mm. Fortumin asiantuntijoiden kanssa. Raivaustöiden sujumista uhkasi myös eilen uudestaan vaarallisen voimakkaaksi yltynyt tuuli.

Kirkkonummella ihmiset kärsivät veden puutteesta, sillä keskustan vesitorni ei toiminut. Tiistaina saatiin sähköt palautettua vedenpumppaamolle. Erityinen painopiste sähköverkon kunnostamisessa on ollut Veikkolan alue.

Kiitosta pelastuslaitoksille ja Ilmatieteen laitokselle. Tapaninpäivän myrskyn pelastustyöt sujuivat sisäasiainministeriön arvion mukaan varsin hyvin. Pelastuslaitokset olivat hyvin varautuneita myrskyyn, koska Ilmatieteen laitos antoi tarkan arvion myrskyn etenemisestä ja laajuudesta.

 

Pelastuslaitokset ruuhkautuivat myös Helsingissä ja Keski-Uudellamaalla. Palomiehet saivat hälytyksiä hälytysten perään, ja vaikka illan tullen myrsky laantui, tehtäviä oli jonossa valtava määrä. Päivystävä palomestari Kimmo Tuominen Helsingin pelastuslaitokselta huokaili purkamiseen menevän todella paljon aikaa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli tapaninpäivän aikana 450 pelastustehtävää.

Helsingin Hietaniemen hautausmaalla myrsky aiheutti melkoista vahinkoa. Tusinan verran mäntyjä juurineen kaatui taiteilijakukkulalta, jonne on haudattu useita taiteen merkkihenkilöitä. Hautausmaan kappelityönjohtaja kertoi, että jälki oli hurjan näköistä, mutta kovinkaan isoja vaurioita ei lopulta tullut.

 

Itä-Uudenmaan pelastustoimi hoiti puolestaan noin 170 vahingontorjuntatehtävää pääasiassa Porvoon, Sipoon ja Loviisan alueilla. Tehtävien hoitoon osallistui noin 30 yksikköä.

Sipoossa sähköt olivat poikki tunti- tai päiväkausia, puut tukkivat teitä ja vahinkoja aiheutui rakennuksille. Keravan Energiasta todettiin, että Tapanin myrsky aiheutti viime vuosien mittavimmat vahingot sähköverkoille erityisesti Sipoossa. Pahimmin kärsi rannikkoseutu ja saaristo, mutta myös Pohjois-Sipoossa oli laajoilla alueilla häiriöitä.

Myös vedenjakelussa oli ongelmia. Sähkönjakeluongelmat aiheuttivat toimintakatkoksia Tuusulan seudun vesilaitoksen tuotantoon ja jakeluun. Pahin tilanne oli Sipoon Söderkullassa ja Tuusulan Jokelassa, mutta katkoksia oli myös Järvenpäässä ja Keravalla. Sähkökatkojen jatkuessa vesilaitoksella varauduttiin säiliöjakeluun. (Sipoon Sanomat)

 

Myrsky ylsi myös Kymenlaaksoon. Pääasiassa puiden raivaustehtäviä kertyi pelastuslaitokselle kolmisenkymmentä kello 9-14 välisenä aikana. Muutamia kattopeltejä irtosi Kotkassa.

Itäisellä Suomenlahdella kymmenen minuutin keskituuli oli laantunut Haapasaaressa  tapaninpäivänä aamuyhdeksältä 15,5 metriin sekunnissa, mutta yltyi vielä aamupäivällä uudelleen myrskyksi 24,5 m/s ja puuskissa noin 30 m/s.

Kymenlaakson Sähkön alueella yli 21 000 asiakasta jäi sähköittä. Pahin tilanne oli Kotkasta länteen suuntautuvalla alueella. Asentajia oli maastossa noin 50 vikoja korjaamassa.

Etelä-Karjalassa pahimmat hetket osuivat myöhempään iltapäivään ja iltaan. Joutsenon Hiekkapakan sääasemalla tuuli yltyi puuskissa noin 20 metriin sekunnissa.

 

Hämeessä ja Pirkanmaalla oli pahimmillaan tapaninpäivänä sähköittä 75 000 Vattenfallin asiakasta. Joitakin sähkölinjoja joudutaan rakentamaan kokonaan uusiksi. Vattenfallin käyttöpäällikkö Markku Vänskä arveli Tapani-myrskyn olleen yhtä pahan kuin Janika-myrsky 10 vuotta sitten tai kesän 2010 ukkosmyrskyt, jotka viikon aikana aiheuttivat suuret tuhot.

 

Pirkanmaalla Leppäkosken Sähkön Verkossa puolessakymmenessä  kohdassa kaikki linjarakenteet ovat jääneet kaatuneiden puiden alle muutamien satojen metrien matkalta. Pahimmat paikat olivat Parkanon ja Jämijärven suunnalla olevia keskijänniteverkon 20 kilovoltin linjoja.

- Yhdessä paikassa moto otti 80 kiintokuutiota puuta parin-kolmensadan metrin matkalta, kertoi käyttöpäällikkö Jouko Vanhatalo.

Tapaninmyrsky vei Leppäkosken Sähkön verkossa sähköt noin 10 000 asiakkaalta, kun asiakkaita on yhteensä  28 000. Sähköt saatiin palautettua suurimmalta osaltaan tiistaiaamuun mennessä.

Vattenfallin alueella sähkökatkot kestivät pisimpään Hämeessä ja Pirkanmaalla. Vaikeimmat alueet olivat Lounais-Hämeessä, jossa osalla asiakkaista on tiedossa useiden päivien sähköttömyys erityisesti Karkkilassa, Lopella, Tammelassa, Urjalassa ja Humppilassa. Keskiviikkoon mennessä Wattenfallin verkossa. juuri Lounais-Hämettä lukuun ottamatta sähkökatkot oli lähes korjattu vakituisista asunnoista. (Yle Häme)

 

Päijät-Hämeessäkin korjattiin talvimyrskyn aiheuttamia sähkövikoja läpi maanatain ja tiistain välisen yön. Myrsky oli voimakkaimmillaan kello 12 ja 13 välillä. Sähköittä jäi maakunnassa enimmillään toistakymmentä tuhatta taloutta, puita raivattiin teiltä ja johtojen päältä ja tuulen irrottamia kattopeltejä käytiin kiinnittämässä nostolava-autojen avulla. Useita teitä oli poikki ja myös muutamia rakennuksia vaurioitui. Myrskyyn liittyviä tehtäviä pelastuslaitokselle tuli 90 ja raivaustöissä olivat koko päivän pelastuslaitoksen kaikki yksiköt Orimattilassa, Nastolassa, Heinolassa sekä Lahdessa Möysän ja Niemen asemilla.

 

Keski-Suomessa ja Savossa myrsky ei mainittavammin työllistänyt pelastuslaitoksia, mutta sähköt katkesivat pahimmillaan kymmenistä tuhansista talouksista. Pohjois-Savossa voimakas tuuli alkoi katkoa sähköjä kello 11 alkaen tapaninpäivänä ja enimmillään sähköittä jäi 13 000 taloutta. Pahimmat vika-alueet olivat  Leppävirralla, Suonenjoella, Konnevedellä, Vesannolla, Karttulassa, Varkaudessa ja Pieksämäellä. Suur-Savon Sähkön alueella pääasiassa Etelä-Savossa sähköt olivat poikki samanaikaisesti enimmillään 25 000 taloudesta.

Keski-Suomessa Jämsässä ja Kuhmoisissa tuhannet viettivät tapaninpäivää kynttilänvalossa. Iltapäivällä tilanteen ollessa huonoimmillaan Jämsässä ilman sähköjä oli yli 3 000 ja Kuhmoisissa noin 2 000 taloutta.

 

MYRSKY PYYHKÄISI YLI  POHJANMAAN – KORJATTAVAA RIITTI (Yle Pohjanmaa)

Myrskyn aiheuttamia tuhoja korjattiin Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla yhä tapaninpäivänä illansuussa. Sähköyhtiöiden ja pelastuslaitosten kiireet jatkuivat. Pohjanmaan hätäkeskukseen ilmoituksia myrskyvahingoista virtasi tasaiseen tahtiin aamun, aamupäivän ja päivän aikana, mutta iltapäivällä ne jo selvästi harvenivat. Kello 18.30 mennessä oli tullut yli 500 puhelua, joista 230 liittyi erilaisiin vahingontorjuntatehtäviin.

Myrsky iski alueella rajuimmin Pohjanmaan rannikolle, erityisesti Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön seudulle. Etelä-Pohjanmaan operatiivisen pelastustoiminnan johdosta kerrottiin, että Suupohjassa myrsky työllisti erittäin runsaasti palokuntaa. Kovin kiire on ollut Karijoella ja Kauhajoella, joissa tehtäviä oli kirjattu kummassakin yli 35. Myös Jurvassa ja Kurikassa on ollut runsaasti töitä. Lisäksi vahinkoja tapahtui muun muassa Isojoella, Seinäjoella, Ilmajoella ja Kauhavalla, sekä Nurmossa ja Lapualla. Kurikassa puita kaatui paljon myös keskustan alueelta.

Sähköjä oli poikki noin 7000 kotitaloudelta Vaasan Sähköverkon alueelta, etenkin Vaasasta ja Maalahdesta.

Vesi nousi korkealle nopeasti  rannikkoalueilla

Merivesi nousi Inkoossa lähelle laitureiden kansia ja aallokko löi korkeana myös Lohjanjärvellä Vesi kävi korkeimmillaan Porvoonjoessa +122 sentissä Tapaninpäivänä kello 13.30. Kaikkien aikojen ennätys, +170 senttiä, on tammikuulta 2005. Loviisan laivasillalla merivesi kohosi korkeimmillaan arviolta +130-140 senttimetriin.

Haminassa vesi nousi lähes +140 senttiin ennen puoltapäivää. Matkaa ennätykseen jäi vielä, koska 9.1.2005 syntynyt Haminan ennätys on 197 cm.

 

METSÄTUHOT

Tapaninpäivänä riehunut myrsky vaurioitti metsiä ja kaatoi puita eri puolilla Etelä- ja Länsi-Suomea. Suurimmat puustovahingot ovat maan lounaisosien sisäosissa Länsi-Uudeltamaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella. Ominaista oli, että yksittäisiä puita ja puuryhmiä kaatui laajoilta alueilta etenkin aukeiden reunoilla, järvien rannoilla sekä tuoreilla harvennushakkuualoilla.

Monet vertasivat myrskyä erityisesti vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrskyihin. Metsäntutkimuslaitoksen ensiarvion mukaan kesällä 2010 Itä-Suomeen osuneet Asta- ja Veera-myrskyt olivat kuitenkin tuhoiltaan vuosituhannen suurimpia.

Alueelliset metsäkeskukset aloittivat metsätuhojen arvioinnin heti tapaninpäivän jälkeen. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi tuloksia vuoden vaihteessa. Tapani- ja sitä seuranneessa Hannu-myrskyssä kaatui metsää noin 120 miljoonan euron arvosta ja puita meni nurin noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä, josta Tapani-myrskyn osuus oli noin 3 milj. kuutiota. Pahimmat tuhoalueet olivat Lounais-Suomessa Pomarkusta Perniöön ulottuvalla alueella. Etenkin Säkylän ja Huittisten seuduilla tuhot olivat suuria. Myös Forssa ja Tammela kärsivät pahoin.

Tuhot jäivät kuitenkin selvästi pienemmiksi kuin kesän 2010 neljän ukkosmyrskyn sarjassa (8,1 milj. kuutiota) ja marraskuun 2001 Pyry- ja Janika-myrskyissä (7 milj. kuutiota). Myös kesän 2001 ukkosmyrskyt olivat tuhoisampia kuin Tapani ja Hannu.

Vertailun vuoksi mm. marraskuussa ostettiin puita yksityismetsistä noin 2,9 miljoonaa kuutiota. Metsänomistajille koitui ministeriön mukaan 20-30 miljoonan euron menetykset puun myyntiarvon laskuna.

 

Tapani-myrskyn metsätuhot alueittain:

Lounais-Suomi. Puita kaatui Pomarkusta Perniöön ulottuvalla alueella yli miljoona kuutiometriä, lähes 40 miljoonan euron arvosta. Pahimmat tuhoalueet Säkylän ja Huittisten seudut.

Häme ja Uusimaa: Puita kaatui lähes miljoona kuutiometriä. Pahimmat tuhoalueet Forssa, Tammela, Lohja, Läntisen Uudenmaan ja Jokiläänin alueet.

Pirkanmaa: Puita kaatui noin puoli miljoonaa kuutiometriä. Pahimmat tuhoalueet Vammalasta Forssaan suuntautuva alue.

Etelä-Pohjanmaa: Puita kaatui 0,2-0,3 milj. kuutiota. Pahimmat tuhoalueet Isojoen, Karijoen ja Teuvan suunnalla.

Keski-Suomessa, Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa puustoa kaatui hajanaisesti yhteensä 0,3 – 0,6 miljoonaa kuutiometriä (suurin osa Hannu-myrskyssä 27.12).

 

UUTISOINTIA MAAKUNTIEN METSÄTUHOISTA

Satakunnan metsätuhot satoja hehtaareja (Turun Sanomat 28.12)

Tapanin myrsky tuhosi Satakunnassa alustavan arvion mukaan vähintään 700 hehtaaria metsää. Puuta kaatui yli puoli miljoonaa kuutiota. Pahimmat tuhoalueet ovat maakunnan sisäosissa. Rannikolla vahingot jäivät pienemmiksi.

Metsätuhot ovat laajalla alueella siellä täällä. Pahimmat tuhoalueet sijaitsevat Pomarkussa, Siikaisissa, Kokemäellä, sekä Säkylässä ja Huittisissa Pyhäjärven ympäristössä.Puut ovat kaatuneet pääasiassa juurineen, mikä merkitsee sitä, että ne voidaan vielä käyttää. Lisäksi kylmänä vuodenaikana puut säilyvät paremmin, mikä antaa aikaa korjuuseen.

 

Mittavat tuhot Uudellamaalla (Yle Helsinki 27.12)

Puuta kaatui Uudenmaan metsistä lähes kymmenen vuoden takaisen Janika-myrskyn tapaan. Erityisen pahaa jälkeä syntyi Lohjanharjulla. Tuhojen kartoittamiseen kuluu useita päiviä. Puhelimet olivat myrskyn jälkeen tiistaiaamuna kuumina etenkin Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksessä, vaikka puita kaatui pitkin maakuntaa.

Metsäasiantuntija Kristian Kuokkasen mukaan maisema Lohjanharjulla oli paikoin kuin pommitusten jäljiltä. Tuhot ulottuvat koko matkalle Karjaalta Nurmijärvelle.

- Koko ajan kirjataan uusia kohteita, kun maaomistajat soittelevat. Lähipäivinä sitten alamme perkaamaan niitä. Jos tällainen myrsky tulisi kesällä, se olisi katastrofi. Nyt korjausta voidaan tehdä pitkälle kevääseen, koska puu ei talvella pilaannu nopeasti. Jos tulee paljon lunta, raivaaminen vaikeutuu.

Sekä läntisellä Uudellamaalla että Lounais-Hämeessä arvioitiin metsätuhojen olleen jopa 200 000 kuutiometrin verran. Suurimmat yksittäiset tuhoalueet olivat parintuhannen kuution luokkaa. Arvio on keskiviikolta 28.12.

 

Lounais-Hämeen metsissä miljoonavahingot (Yle Häme 27.12)

Tapaninpäivän myrsky kaatoi puita Lounais-Hämeessä urakalla. Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen toiminnanjohtajan Kari Kanniston ensiarviot olivat, että Forssan, Tammelan ja Urjalan alueella puuta kaatui noin 100 000 -150 000 kiintokuution edestä. Esimerkiksi Janika-myrsky ei Lounais-Hämeessä aiheuttanut ollenkaan näin pahoja tuhoja.

- Taloudelliset tappiot ovat yhdistyksen alueella varmasti miljoonissa euroissa metsänomistajille. Vaikka vakuutuksia puolella metsänomistajista onkin, ne eivät kata kuitenkaan kaikkia vahinkoja ja monella ei ole vakuutuksia laisinkaan, sanoo Kari Kannisto.

- Varmasti puun hinta tulee laskemaan myrskyn seuraamuksena, joten kyllä tässä isoista vahingoista puhutaan, Kannisto uskoo. Metsävahinkojen turvaksi saatava metsävakuutus on valtakunnallisesti vain 30 prosentilla metsänomistajista.

Hämeenlinnan seudulla sekä Hausjärvellä ja Lopella metsätuhot jäivät pienemmiksi, lähinnä yksittäisiä puita on kaatunut metsissä, eniten Lopella.

 

Turun Sanomien mukaan Tapaninpäivän myrskyn metsätuhot ovat kaikkein suurimmat läntisellä Uudellamaalla ja Lounais-Hämeessä. 28.12 annetun arvion mukaan kaatuneiden puiden määrä olisi yhteensä noin miljoona kuutiometriä, josta erityisen paljon mäntyä. Iso osa on hajakaatoja, joita ei kannata korjata talteen,  korjattavan puun määrä olisi noin puolet tästä. Myös alueen länsipuolisella Salon seudulla koettiin Varsinais-Suomen pahimpia metsätuhoja.

Loimaalla Turun lähellä koki kohtalonsa 150-vuotias kuusivanhus, jota kyläläiset nimittivät Kustaan kuusipuuksi. Korkean maamerkin latva erottui kilometrien päähän, mutta myrskyn käsittelyssä siitä jäi jäljelle vain metrin korkuinen tynkä. Vierestä kaatui toistasataa muutakin jykevää puuta.

 

Päijät-Hämeen metsissäkin kaatui puita alustavan arvion mukaan jopa 100 000 kuutiota, kertoi toiminnanjohtaja Jari Yli-Talola Metsänhoitoyhdistyksestä. Pahinta tuhoa syntyi Padasjoella ja Salpausselän eteläpuolella. Ongelmallista on, että puita kaatui poikkeuksellisen laajalla alueella yksittäisinä runkoina tai pieninä puuryhminä, mikä tekee korjuutyöstä hankalaa.

 

Pirkanmaan tuhot pahimmat kymmeneen vuoteen (Aamulehti ja Yle Tampere)

Tapaninpäivän myrsky on tuhonnut puustoa laajalti eteläisellä ja läntisellä Pirkanmaalla. Metsäkeskuksen alustava arvio oli 100 000 kuutiota, mutta se oli noussut 29.12 mennessä jo vähintään 250 000 kuutioon. Arviot täsmentyvät kaikkialla sitä mukaa, kun metsänomistajat ilmoittavat alueistaan ja kartoituksia tehdään myös ilmasta käsin.

Tuhot olivat pahimmat Punkalaitumella ja Urjalassa sekä Sastamalassa Vammalan ja Äetsän alueilla. Merkittäviä tuhoja on myös Nokialla ja Vesilahdessa Sastamalan rajojen läheisyydessä. Metsätaloustarkastaja Asko Laaksi Pirkanmaan metsäkeskuksesta kertoi tiistaina, ettei ole nähnyt vastaavaa tuhoa metsissä sitten Janika-myrskyn.

- Maanantain myrsky on kaatanut hyvin tasaisesti metsää laajoilta alueilta, puita on poikki ja pinossa. Myrskytuuli on iskenyt erityisen pahasti muutamien vuosien sisällä harvennettuihin metsiin, jossa juuristo on heikompaa ja tuuli pääsee vapaammin puhaltamaan, Laaksi kertoi.

Metsäkeskuksen metsätuhovalmiuspäällikkö Veikko Iittaisen mukaan maakunnassa kaatui arviolta 1300 hehtaaria metsää, mikä vastaa noin 5 000 tukkirekallista puita.

 

Satatuhatta puuta myrskylle Etelä-Pohjanmaalla (Yle Pohjanmaa 27.12)

Tapaninpäivän myrsky kaatoi Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella varovaisenkin arvion mukaan satatuhatta kuutiota puuta. Valmiuspäällikkö Pertti Mäki-Hakolaarvioi, että Närpiössä ja Kristiinankaupungissa tuhot ovat vieläkin suuremmat.

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueella myrsky osui pahimmin Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien alueelle sekä Kauhajoen eteläosaan, Jurvan länsiosaan ja Kurikkaan. Yksittäisiä metsätuhoja on ympäri toimialuetta.

Etelä-Pohjanmaalla kaatuneiden puiden määrä jäi kuitenkin selvästi vähäisemmäksi kuin kymmenen vuotta sitten Janika-myrskyssä. Tuolloin suuri osa puista katkesi, kun ne nyt kaatuivat juurineen ja voidaan hyödyntää tukkipuina, joita kaatuneet puut pääosin olivatkin. Korjuut aloitetaan välittömästi ja niitä voidaan jatkaa kesään saakka.

 

Fortum: Emme osanneet varautua näin isoon myrskyyn (30.12 Ilta-Sanomat)

Sähköyhtiö Fortum sai paljon kritiikkiä tapaninpäivän jälkeisestä tiedottamisesta asiakkailleen. Pahimmillaan 190 000 Fortumin asiakasta oli ilman sähköä.

Vuoden viimeisinä päivinä Fortum päätyi pysäyttämään mainoskampanjansa, jossa asiakkaille luvataan luotettavaa sähköntoimitusta. Mainos herätti närkästystä sähkönsä menettäneiden keskuudessa.

Fortumin yhteiskuntajohtaja Anne Brunila vastasi syntyneeseen kritiikkiin muun muassa:

- Me olimme varautuneet myrskyyn, koska seuraamme säätiedotuksia koko ajan. Kukaan ei osannut ennakoida, että näin valtava tuho syntyy Etelä- ja Lounais-Suomeen, mikä on juuri Fortumin aluetta. Emme osanneet varautua näin isoon myrskyyn. 

- Meillä ei itsellämmekään ollut tietoa kaikista vahingoista ja laajuudesta, ennen kuin helikopterit saatiin ilmaan toisen myrskyn jälkeen ja pystyttiin kartoittamaan tilanne. Tietoliikenne- ja kriisisivustojen latauskapasiteetin lisäykset on jo tehty.

 

 

 

27.12.2011

HANNU-MYRSKY JATKOI TAPANIN TUHOA

Myrsky iski heti Tapaninpäivän jälkeen lähes koko maahan Lappia lukuun ottamatta. Länsituuli alkoi voimistua tiistaina aamupäivällä. Myrskylukemia mitattiin puuskissa ja tuuli kaatoi päivän mittaan puita sähkölinjoille. Tuhot kohdistuivat nyt enemmän maan itäosaan, kun länsi ja etelä kärsivät pahimmin tapaninpäivänä. Sähköt olivat pahimmillaan poikki ainakin 200 000 taloudelta, josta 125 000 Itä-Suomessa. Myös tapaninpäivän myrskyalueilla tuulet aiheuttivat uusia vikoja, mikä nosti sähkökatkojen määrää entisestään.

Hannun päivänä uusia sähköttömiä asiakkaita tuli noin 60 000 eri puolille Vattenfallin verkkoa  Pirkanmaalla, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Myös Fortumin verkkoalueella Lounais- ja Etelä-Suomessa uudelleen voimistunut puuskainen tuuli vaikeutti eilisten vikojen korjaustöitä, ja lisäksi niiden päälle tuli vähintään 20 000 uutta sähkötöntä taloutta.

 

Ilmatieteen laitos varoitti iltapäivästä alkaen vaarallisen voimakkaista länsituulista  Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Kainuussa lukuun ottamatta Koillismaata. Tuulennopeus puuskissa nousisi 25 m/s.

Matalan keskus kulki päivän aikana Etelä-Lapin yli itään. Kovimmat myrskytuulet koettiin Perämerellä Raahen ja Kalajoen välillä, jossa 10 min. keskituuleksi mitattiin 28,2 m/s. Maa-alueilla lyhytkestoiset puuskat olivat tiistaina noin 25 m/s, kun tapaninpäivänä ne yltyivät paikoin jopa yli 30 m/s. Perämerellä kovimmat puuskat ylsivät nytkin 30 metriin sekunnissa.

 

Meriveden nousu aiheutti ongelmia mm. Oulunsalossa, jossa tulvavesi katkaisi liikenteen puolen päivän tienoilla. Merivesi nousi myös Lentokentäntien varrella, mutta ei aivan tielle asti. Meriveden korkeus kävi Oulussa 172 senttimetrissä, mikä jäi vain 11 senttiä vuoden 1983 ennätyksestä.

Ilmatieteen laitos kertoi tiedotteessaan, että vastaavat vedenkorkeustilanteet toistuvat keskimäärin kerran viidessä tai kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi Haminassa käytiin Hannunpäivänä +150 sentissä, jota korkeammalle vesi on noussut edellisen keran 2007 tammikuussa.

 

HANNU MAAKUNNISSA

Pohjanmaan ja Keski-Suomen pelastuslaitoksilla oli yhteensä noin 300 raivaustehtävää puolenpäivän jälkeen. Oulun hätäkeskukselle niitä oli kertynyt satakunta, joista puolet Jokilaaksojen alueelle. Siikalatvan päivystävä palomestari arvioi, että hätäkeskus on pahoin ruuhkautunut. Raaheen perustettiin myrskytuhojen vuoksi johtokeskus.

Pohjois-Pohjanmaalla sähkökatkot alkoivat varhain aamupäivällä. Kello 13.30 noin  12 000 sähköverkon asiakkaalta oli sähköt poissa. Pahin tilanne oli Nivalan (2500 sähköittä), Haapaveden ja Pyhäjärven alueilla sekä Raahessa ja Siikajokilaaksossa.

Kainuussa sähköjä oli poikki noin 5000 taloudelta ainakin Oulujärven itäpuolella Kajaani-Kontiolahti-Paltamo-akselilla, Sotkamossa ja Kuhmossa. (Yle Keski-Pohjanmaa).

 

Keski-Suomen hätäkeskuksessa iltapäivän tunnit olivat kiireisiä. Myrsky kaatoi puita kaikkialla maakunnassa, mutta erityisen kiirettä pelastushenkilökunnalla riitti pohjoisessa Keski-Suomessa Pihtiputaalla ja Viitasaarella, joissa hälytystehtäviä on ollut kymmenittäin. Puita kaatui teille ja sähkölinjoille ja muutaman rakennuksenkin päälle. Päivystävän palopäällikön Petri Loivamaan mukaan tiistain myrsky työllisti palokuntia maakunnan alueella tapaninpäivän myrskyä enemmän. Kello 19 mennessä raivaustehtäviä oli ollut jo toista sataa ja kova tuuli jatkui vielä yölläkin.

Hätäkeskuksen päivystävä vuoromestari kertoi, että hälytysten määrä on ollut poikkeuksellinen tähän aikaan vuodesta. Puunkaatumiset ovat työllistäneet eniten ja suurin osa raivaustehtävistä on ollut Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan alueilla. Jämsässä tielle kaatunut puu katkaisi hetkeksi Vt.9 liikenteen tiistai-iltana.

Sähkökatkoista on kärsinyt enimmillään 40 000 asiakasta Vattenfallin verkossa, mm. Jyväskylässä ja Jämsässä kummassakin 5000. Konnevedellä, Suolahdessa ja Hankasalmella puolet Savon Voiman asiakkaista on ollut ilman virtaa. (Yle Keski-Suomi)

 

Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitoksilla on ollut satoja myrskytuhojen raivaustehtäviä tiistaina puolenpäivän jälkeen. Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa jonossa oli yli 300 tehtävää, lähinnä kaatuneiden puiden raivausta. Henkilövahingoilta on vältytty, mutta Pohjois-Karjalassa kaatuneet puut aiheuttivat kolme liikenneonnettomuutta.

 

Etelä-Savossa pelastuslaitoksilla kiireisintä oli iltakuuden jälkeen Savonlinnan ja Pieksämäen seuduilla. Mikkelissä kello 19 mennessä tehtäviä oli kertynyt jo yli 70. Edellispäivän Tapani-myrsky oli aiheuttanut 30 tehtävää.

Tapanin- ja Hannunpäivän myrskyt jäävät historian lehdille myräköinä, jotka pimensivät kokonaisia taajamia Etelä-Savossa. Tiistainen myräkkä kaatoi yllättäen puita sähkölinjoille tiuhaan tahtiin Suur-Savon Sähkön alueella aiheuttaen laajamittaisia sähkönjakeluhäiriöitä. Esimerkiksi Imatra, Rantasalmi, Juva, Anttola ja Haukivuori olivat illalla pääosin pimeinä useita tunteja. Raivaustöihin päästiin pimeyden ja kovan tuulen takia kunnolla vasta keskiviikkoaamuna.

Pahimmillaan tiistai-iltana ilman sähköjä oli yhteensä jopa 40 % eteläsavolaisista talouksista, määrällisesti noin 40 000. Taajamia pimentyi samassa mittakaavassa edellisen kerran 1985, jolloin maakunnassa raivosi Manta-myrsky. Sähkövikojen määrällä mitattuna vahingot nousivat kesän 2010 Asta-myrskyn luokkaan, mutta kesämyrskyjen korjauskustannukset olivat moninkertaiset.

Metsätuhot Etelä-Savossa rajoittuivat enimmäkseen aukkojen ja tienvarsien reunuspuihin ja pienehköihin puuryhmiin. Vuoden 2010 kaltaisia laajoja metsätuhoja ei ole tullut tietoon, kertoi Etelä-Savon Metsäkeskuksen viranomaispäällikkö Ilkka Häyrinen. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo keskeytti myrskyn takia muut urakkansa ja metsurit lähetettiin auttamaan sähköyhtiöitä linjojen raivauksissa. Kaikki sähköviat on arvioitu saatavan korjatuksi ennen vuodenvaihdetta.

 

Pohjois-Savossa Hannu-myrsky aiheutti myös laajoja sähkökatkoksia pimentäen kokonaisia taajamia. Vikoja oli tasaisesti kaikkialla, mutta vaikein tilanne oli Suonenjoelta Keski-Suomen puolelle Hankasalmelle ja Konnevedelle ulottuvalla alueella, jossa keskiviikkona iltapäivällä kaikki vikapaikat eivät vielä olleet selvillä. Vikoja oli paljon myös Vehmersalmen kaakkoispuolella sekä Kiuruveden ja Pielaveden välillä.

Lähes vuorokauden sähköittä olleisiin Karttulan ja Vehmersalmen taajamiin saatiin sähköt palautettua keskiviikkona puolenpäivän aikaan, eikä yhtään taajamaa enää jäänyt sähköittä. Kaikki sähköviat arveltiin saatavan korjatuksi vuodenvaihteeseen mennessä.

Savon Voiman alueella oli enimmillään jopa 48 000 sähkötöntä asiakasta kello 13.30. Yhtiön puhelinpalvelu ruuhkautui, kun pahimmillaan asiakaspalveluun tuli tiistai-iltana tunnin sisällä 25 000 puhelua. Myös internetsivujen häiriötiedotepalvelu oli poissa käytöstä liiallisen käyttäjämäärän takia.

Kuopion energiallakin 4300 taloudelta sähköt olivat poikki. (Savon Sanomat)

 

Pohjois-Karjala: ”Pahin talvimyrsky miesmuistiin”

Tapaninpäivänä alkanut talvimyrsky yltyi pahimmilleen vasta tiistaina uuden myrskyalueen saavuttua Pohjois-Karjalaan. Pelastuslaitos varoitteli illan aikaan kaatuvista puista ja lentävistä kattopelleistä. Ilmatieteen laitoksen mukaan tuuli yltyi esimerkiksi Liperin Tuiskavanluodon mittauspisteen puuskissa reippaasti yli 20 metriin sekunnissa.

- Kyllä täällä on tänään hattu heilunut kiitettävästi, varsinkin illansuussa tuulet olivat hyvin voimakkaita, kertoi Joensuusta toimittaja Keimo Lehtiniemi.

Iltaan mennessä tehtäviä oli kertynyt jo 120 kappaletta, joista valtaosa (108) oli puunraivausta teiltä ja rakennusten päältä. Muun muassa Vaiviontie oli useita tunteja poikki ja Hammaslahdentielläkin heiluttiin moottorisahan kanssa.

Pohjois-Karjalan Sähkön mukaan myrsky oli historian pahin talviaikaan sattunut suurhäiriö. Tiistai-illan tunteina sähköittä oli pahimmillaan noin 40 000 taloutta mukaan lukien sadat liperiläiset ja koko Rääkkylä. Kirkonkylällä oli ollut neljän tunnin sähkökatkos jo tapaninpäivänä. Keskiviikkoaamun aikaan sähköt saatiin osin palautettua pitäjässä.

Mikko Leinonen Pohjois-Karjalan Sähköstä kertoi, että normaalisti katkot aiheutuvat puiden kaatumisesta linjoille ja niistä selvitään puun poistolla. Isojen puiden kaatumiset ovat nyt aiheuttaneet linjojen lisäksi rakenteiden rikkoontumisia. (Karjalainen)

 

Etelä-Karjalan ja Saimaan alueella tuuli Hannunpäivänä kovempaa kuin Tapaninpäivän myräkässä. Ilmatieteen laitoksen Hiekkapakan sääasemalla Joutsenon edustalla mitattiin länsituulen voimakkuudeksi puuskissa jopa 25 m/s ja keskituulta 16 m/s.

Imatran pelastuslaitoksella ja sähköyhtiöllä piti kiirettä myrskyn tiimoilta. Kiireet alkoivat iltapäivän jälkeen ja jatkuivat illan mittaan. Puita kaatui ja Rajapatsaalla ja Vuoksenniskalla muutamasta taloista peltikattoja irtoili.

Sähköittä jäi enimmillään yli 10 000 asiakasta, pääasiassa Parikkalan Valon ja Lappeenrannan Energian alueella. Puita on linjoilla enemmän kuin eilen maanantaina, Lappeenrannan energiasta sanottiin. Sähköjä katkeili varsinkin Lemillä, Savitaipaleella sekä Taipalsaarella. Pahimmin myrsky koetteli kuitenkin Saimaanrannan aluetta

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:stä kerrottiin, että töitä sähköjen palauttamiseksi tehdään vuorotta niin kauan, kuin sähköt on saatu palautettua kaikkiin talouksiin. Vikoja päästiin korjaamaan noin kahden aikaan yöllä, kun myrsky alkoi hellittää otettaan. Lappeenrannan alueella suurimmat viat saatiin korjattua torstain vastaiseen yöhön mennessä, mutta pienjännitevikoja joudutaan korjaamaan vielä pitkään.

 

Myrsky vaikeutti junaliikennettä, kun junien kauko-ohjausjärjestelmät eivät toimineet mm. Kouvolan-Luumäen, Varkauden-Joensuun, Lieksan-Nurmeksen ja Iisalmen-Sukevan välisillä osuuksilla. Parikkalan ja Joensuun välillä ollut vauriopaikka ohitettiin dieselkalustolla. Samoin vielä keskiviikkona Pieksämäeltä Jyväskylään ja Mikkeliin liikennöitiin ainoastaan dieselkalustolla.

 

SÄHKÖVIKOJEN KORJAUS VIIMEIN LOPPUSUORALLA (5.1.2012)

SekäFortumin että Vattenfallin verkkoalueilla saatiin viimeisetkin viat korjattua ja sähköt palautettua vakituisiin asuntoihin loppiaisviikonloppuun mennessä. Fortumin viimeiset korjaukset tehtiin Salon seutukunnalla.

Suomen yli pyyhkäisseiden rajujen talvimyrskyjen aiheuttamat sähkövauriot olisivat vaatineet enemmän työtä kuin oli tekijöitä. Sähköyhtiöt etsivät kilvan lisäväkeä korjaustöihin, mutta Oulun alapuolella kaikki saatavilla olevat resurssit olivat jo käytössä. Lisäresursseja pyrittiin hankkimaan myös naapurimaista, mutta niiden resurssit menevät pääosin omien myrskyvaurioiden korjaamiseen. Sähköverkkoja jouduttiin paikoin rakentamaan kokonaan uudelleen. Korjattavilta alueilta pitää ensin raivata kaikki puut, jotta korjauskalusto kaivinkoneineen pääsee paikalle.

Lähes kaikilta osin sähkön varassa oleva yhteiskunta kohtasi myrskyn myötä ennen kokemattomia vastoinkäymisiä. Sähkön toimitusvarmuuden kohentaminen herätti yhteiskunnallisen keskustelun hallitusta myöten. Maakaapelointiin panostamisen todettiin olevan ratkaisu myrskyjä vastaan, mutta projekti on mittava, pitkäkestoinen ja kallis.

 

TAPANI- JA HANNU-MYRSKYT SÄHKÖVERKOSSA

Vattenfallin mukaan Tapanin- ja Hannunpäivän myrskyjen vaikutukset sähköverkkojen asiakkaisiin olivat pahemmat kuin Janika-myrskyn 2001 ja kesän 2010 neljän peräkkäisen ukkosmyrskyn. Metsätuhot jäivät pienemmiksi, mutta myrskykaksikon aiheuttamien sähkövikojen vaikutus vastaa Vattenfallin mukaan noin viittä normaalivuotta.

Vattenfallilla oli tapaninpäivänä 102 000 sähkötöntä asiakasta verkkonsa etelä- ja keskiosissa ja Hannun päivänä 27.12 niitä tuli 60 000 lisää. Yhtiö sai yhteensä 78 000 vikapuhelua, kiivaimmillaan tapaninpäivänä asiakaspalvelu sai 1700 puhelua tunnissa.

Fortumilla vastaavasti oli 190 000 sähkötöntä taloutta yhtä aikaa tapaninpäivän aamuna ja Hannun päivän lisäkatkot olivat 20 000-25 000 luokkaa. Fortum sai tapaninpäivänä 588 000 puhelua asiakaspalveluunsa, Hannun päivänä 170 000.

Itä-Suomessa Tapanin myrsky katkoi sähköt noin 40 000 taloudesta ja Hannun päivän myrsky ainakin 130 000 taloudesta. (Sähköyhtiöiden uutisarkistot)

Energiauutisten mukaan Tapani- ja Hannu-myrskyt katkaisivat sähköt kuudesosalta energia-alan sähköasiakkaista. Ne maksoivat sähköyhtiöille vähintään 60 miljoonaa euroa korjauskuluina ja korvauksina asiakkaille. Fortumin osuus oli noin kolme neljäsosaa.

Lokakuussa 2012 Energiamarkkinavirasto tiedotti: Tapani- ja Hannu-myrskyt aiheuttivat sähköverkolle historiallisen laajat vauriot. Energiayhtiöt maksoivat katkojen vuoksi ennätykselliset 46 milj. euron keskeytyskorvaukset, kertoo Energiamarkkinavirasto. Korvauksia maksettiin yhteensä 371 000 sähkönkäyttäjälle, mikä vastaa noin 11 prosenttia kaikista jakeluverkkoihin liittyneistä sähkönkäyttäjistä. Myrskyjen sijoittuminen talvikauteen pahensi katkojen vaikutuksia käyttäjille ja hankaloitti korjaamista. Energiamarkkinavirasto arvioi keskeytysten aiheuttamaksi haitaksi laskennallisesti 445 milj. euroa.

 

 

Vakuutusyhtiöt joutuvat maksamaan joulumyrskyistä jopa 70 miljoonan euron korvaukset, arvioi alustavasti Finanssialan Keskusliitto. Eniten korvauksia joudutaan maksamaan rakennuksille aiheutuneista vahingoista. Metsätuhojen osuus on noin 40 %. Myrskyvahingoista on tullut noin 18 000 ilmoitusta vakuutusyhtiöihin, mutta luvuista puuttuu vielä kesämökkivahinkoja ja suurin osa metsävahingoista.

Kesämyrskyistä 2010 maksettiin korvauksia 100 miljoonan euron edestä. Tuolloin korvauksia maksettiin etenkin metsätuhoista, mutta tämänkertaista vähemmän rakennusvahingoista. (HS/STT)

 

JOULUKUUSSA PALJON MYRSKYÄ JA SALAMOINTIA

Ilmatieteen laitoksen julkaisemasta kuukausitiedotteesta kävi ilmi, että joulukuussa myrskypäiviä merialueilla oli yhteensä 11. Viimeksi yhtä monta myrskypäivää on ollut joulukuussa 2003. Joulukuun aikana tehtiin myös vuodenaikaan nähden runsaasti salamahavaintoja. Esimerkiksi Tapaninpäivän aamuna havaittiin salamointia Etelä-Suomessa

Ilmatieteen laitoksen tiedote 19.12 koski joulukuun alkupuolen ukkosilmiöitä ja siinä todettiin salamoineen 2000-luvun osalta ennätyksellisesti. Kuun puoliväliin mennessä Suomen maa-alueilla oli paikannettu 23 salamaa. Epävakainen, lauha ja kostea sää ja lämmin meri edesauttoivat kuuro- ja ukkospilvien kehittymistä niille epätyypilliseen vuodenaikaan.

(Koosteen tekijän lisäys: Ukkosta esiintyi ainakin 4.12, 6.12 ja 7.12 selvästi maa-alueiden puolella etelässä ja 8.12 ja 10.12 lounaassa rannikon tuntumassa. Tapanin myrskyssä oli pääkaupunkiseudun ja Kotkan välissä parikymmentä salamaa. Itsenäisyyspäivältä Lahden Salpakankaalta on tiedossa kuulohavainto öiseen aikaan, myös Ilmatieteen laitoksen salamatutkahavainto.)