MYRSKYT 2006
19.04.2006
AJANKOHTAAN NÄHDEN VOIMAKAS UKKONEN myllersi Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla keskiviikkona iltapäivällä. Viialassa vaurioitui omakotitalo tulipalossa, joka syttyi todennäköisesti salamaniskusta. 1950-luvulla rakennettu peruskorjattu omakotitalo syttyi tuleen heti klo 16. jälkeen. Alueella jylläsi samoihin aikoihin ukkosmyrsky. (IS).
Vuodenaikaan nähden voimakkaisiin konvektiosoluihin liittyi monin paikoin myös raesateita. Myrskybongarit raportoivat jopa 1-2 sentin rakeista mm. Valkeakoskella ja Viialassa. Paikoin maa muuttui lähes valkoiseksi. Liesjärvellä satoi vielä illalla kello 20-21 aikoihin jopa 2,5 sentin kokoisia rakeita.
Ukkosen itäraja oli Lahdessa, jossa havaittiin ainakin yksi salama ja pohjoisraja Jyväskylän tienoilla. Kaikkiaan salamoita iski muutamia kymmeniä.
Pilkkimiesten erikoisia kokemuksia Pilkki- ja onkifoorumin keskustelupalstalta
19.4 kirjoitus:
Tänään tuli koettua tuokin, oltiin perheen kanssa ilta syönnillä ja samalla sai seurata ukkoskuuroa toisella puolella järveä. Eipähän ole tullut aikaisemmin oltua ukonilmalla pilkillä. Syönti oli nihkeää johtuiko jyrinästä tiedä häntä, onko muut olleet ukonilmalla pilkillä???
13.5 kirjoitus:
Se oli varmaan samainen ukkosrintama, joka vyöryi samaisena päivänä Lahden Vesijärven ylitse. Sattui pari yhteensattumaa kavereille jotka eivät tienneet toisistaan/ilmiöistä yhtään mitään kunnes linkiksi muodostui eräs kaveri, jolle molemmat kertoivat seuraavaa:
Enstex Topille soitti eräs metsuri, joka lähti Parinpellosta jäälle ja tovin käveltyään manaili itsekseen, et piru ku rupes rakeita sateleen ku nipistelee päätä. Samalla katsoi taivaalle ja ihmetteli eihän noista pilvistä mitään sada, pistely jatkui ja kaveri pyyhkäs pipon pois niin heti pistely loppui, pipo päähän ja taas nipisteli. Vähän oli äijä ihmetelly, mut alko onkiin kuiteskin. Kairas reijän ja istu pakille, kaira pystyssä vieressä. Rupes ihmettelee et mitä hittoa toi kaira ujeltaa, oikein voimakas surina/ulina, äijä vaan ihmetteli edelleen. Pian nosti ahvenen, jonka veti pertsalla ylös. Jätti kalan, ongen ja siiman jäälle siksi aikaa kun kääntyi ottamaan pulkastaan muovipussia kalalle. Ja käännyttyään siima hitto luokillaan 1,5m korkeudella jäästä ja väreilee voimakkaasti vaikka aivan tyyni keli. Kuvas siiman kamerakännykällään, keräs kamansa ja lähti rantaan kun kaikki tuntu oudolta. Just rantauduttuaan helvetillinen jysäys ku ukkonen täräytti.
No tää Topi ties et sen toinen kaveri oli ollut Hammonjoen suulla niin soitti ja kysäs et oliko se huomannu mitään erikoista. Alux kaveri oli kieltäny et ei ollu mitään erikoista paitsi kala ei syönny yhtään. Topin avauduttuaan metsurista niin tää Hammonjoen kamu kerto: En aikonu kellekään kalamiehelle sanoo mitään ku mun kaira oli jäässä pystyssä ni se huus ja surras pirusti, muijalle sen verran sanoin et tais olla jäällä matoja päässä ku aina kun nykäsin pipon päähän niin päälakea kihelmöi.
Kumpikaan ei noita hommia osannu ukkosen tekeleex.
13.05.2006
RAJU TUULI kaatoi monin paikoin puita Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa lauantaina. Iltapäivällä ja illansuussa palokunnat saivat Keski-Suomessa kymmeniä tehtäviä. Puita kaatui ainakin Äänekoskella, Saarijärvellä, Keuruulla ja Laukaassa.
Iltapäivällä yltynyt tuuli kaatoi puita myös mm. Pieksämäellä, Heinävedellä ja Joroisissa sekä Suomenniemellä Etelä-Karjalan puolella. Etelä-Savossa myös maastopalot työllistivät palokuntia.
Oikukkaan sään aiheutti Ilmatieteen laitoksen mukaan maan yli lännestä itään kulkenut kylmä rintama, joka synnytti puuskatuulia. Heikko ukkosrintama liikkui Porin tienoilta koilliseen aina itärajalle saakka iltapäivän ja illan aikana.
05.07.2006
PÖLYPYÖRRE sytytti heinäpellon Ypäjällä. Äkillinen voimakas tuulenpyörre aiheutti heinäpellon syttymisen, kun kuivaa heinää, heinäpölyä ja ilmeisesti myös multaa nousi pellon yli kulkeviin sähkölankoihin asti, jolloin syntyi oikosulku. Savua muodostui runsaasti, ja palo levisi maanpinnallakin nopeasti. Heinää oltiin parhaillaan pöyhimässä ennen sen talteen korjaamista.
- Tapaus oli sen verran erikoinen, ettei ole tullut semmoista ennen vastaan, kertoi päivystävä palomestari Seppo Virta.
Peltoalaa paloi noin hehtaarin verran, mutta palokunta onnistui estämään tulen leviämisen noin 20 metrin päässä sijaitseviin rakennuksiin. Sammutustöissä ahkeroi parikymmentä miestä neljästä eri palokunnasta. (MTV-3/).
(Media käytti tapauksen uutisoinnissa ”muodin mukaan” sanaa trombi, vaikka kyse oli voimakkaasta pölypyörteestä aukeilla pelloilla. Tämän totesi mm. myrskybongari Teemu Mäntynen ansiokkaassa tutkimuksessaan heti tapauksen jälkeen.)
10.07.2006
UKKOSMYRSKY SAIMA PUDOTTI JÄTTIRAKEITA
Ukkosmyrskyt ja jättirakeet tekivät tuhoaleveällä vyöhykkeellä maan lounaisosista Itä-Suomeen. Ukkosrintama saapui maan lounaisosiin iltapäivällä, josta se liikkui nopeasti Pirkanmaan, Hämeen, Keski-Suomen ja Savon kautta Pohjois-Karjalaan. Varsinaisen rintaman edellä lämpimään, jopa 30-asteiseen ilmamassaan muodostui voimakkaita kuuroryppäitä, joihin liittyneet syöksyvirtaukset ja poikkeuksellisen isot rakeet tekivät suurimmat vahingot. Varsinkin maan itäosissa ukkospilvet muodostivat supersolumaisia rakenteita ollen hyvin voimakkaita.
Suomenlahdelta nousi etelärannikolle ja Kymenlaakson eteläosiin voimakas erillinen ukkosalue.
Kaikkiaan salamanlaskijat rekisteröivät noin 11.000 iskua. Kovat ukkoset olivat ennakoitavissa, ja maanantain kuluessa Ilmatieteen laitos julkaisi harvinaisen viranomaistiedotteen, jossa annettiin vaarallisten tuulien varoitus Päijä-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä- ja Pohjois-Savon, Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Kainuun maakuntiin.
Syöksyvirtaukset aiheuttivat paikallisia metsätuhoja monin paikoin pitkin rintamalinjaa lounaasta koilliseen. Sähköt katkesivat noin 30 000 taloudesta lähinnä Keski- ja Itä-Suomessa. Salamat sytyttivät myös paljon tulipaloja. Eniten huomiota mediassa saivat osakseen Heinäveden aluksi trombiksi luokiteltu rajumyrsky, sekä Outokummun ja Polvijärven jättirakeet.
Suurista 4-7 sentin rakeista tehtiin varmoja havaintoja ainakin Saarijärvellä, Varkaudessa, Outokummussa, Polvijärvellä, Kontiolahdella, Lieksassa ja Enossa.
HEINÄVEDEN MYRSKYTUHO
Trombina aluksi uutisoitu rajumyrsky kulki maanantaina klo 16.30-17.30 Heinäveden Rummukkalan kylästä koilliseen Karvion suuntaan jättäen jälkeensä 20 kilometrin matkalla 100-200 metriä leveän tuhouran. Se ylitti vt. 23:n Varkaudesta Joensuuhun vähän Karvion eteläpuolella kaataen puita tielle. Tuhojälki oli osin katkonainen, kun myrsky ei koko ajan ulottunut maahan asti. Puita kaatui kymmeniä tuhansia ja rakennuksia jäi niiden alle. Pyymäessä 8 x 20 metrin kokoinen teollisuushalli nousi ilmaan ja siirtyi 10 metriä paikoiltaan luhistuen sitten maahan.
Sähkölinjat kärsivät pahoja vaurioita jättäen runsaasti talouksia vaille sähköä. Loput korjaukset voivat kestää kauankin maaston ollessa paikoin hyvin hankalaa.
Yleiset tiet saatiin raivattua ajettavaan kuntoon maanantai-illan aikana 40-50 miehen voimin Heinäveden ja Karvion palokunnista. Metsätuhojen jälkiraivaus kestää kauan.
Ilmatieteen laitoksen mukaan todennäköisimmin oli kyse syöksyvirtauksesta eikä trombista kuten alkuun näytti. Puiden runsas katkeileminen ja samaan suuntaan kaatuminen viittaavat pikemminkin syöksyvirtaukseen. Mahdollinen trombi olisi ollut voimakkuusluokaltaan F 2.
Kokijoiden kertomaa
Väinö Luostarinen oli kotimiehenä matkoilla olleen veljensä tilalla Rummukkalassa, kun ryske alkoi. Myrsky kaatoi suuren männyn maalaistalon katolle. Toinen runko oli vähällä murskata Luostarisen auton.
- Olin tuolla ikkunoita maalaamassa ja katsoin, että taitaa tulla kova ilma. Meinasin just mennä autoa siirtämään, kun se tuohon räiskähti ja oli senteistä kiinni, ettei uusi auto mennyt tuusan nuuskaksi. Koira huusi ja vapisi. Juoksulangan päälle kaatui puita, koirankoppikin oli täynnä oksia.
Trombi mellasti myös Luostarisen mökillä ja muilla Iso-Rummukan ranta-alueilla.
-Sellaista siivoa en ole nähnyt ikinä. Ja just sanoin vakuutukset irti sen edellisen myrskyn jäljiltä, kun ajattelin ettei tuollaista enää tule.
Heinäveden Pyymäessä Timo Hirvonen oli sisällä pihapiirissään sijaitsevassa teollisuushallissa, kun myrsky iski.
- Ensin alkoi sataa rakeita ja tuuli voimistui. Olin hallin toisessa päässä laittamassa styrokseja lattiaan, kun tuuli nosti toisen päädyn parin metrin korkeuteen. Seinät lähtivät kaatumaan saman tien. Aivan kuin iso käsi olisi nostanut hallia. Se lensi kuin rukkanen, Hirvonen kuvailee.
Puurakenteinen, peltikattoinen halli repeytyi irti maasta betoniharkkoineen siirtyen useita metrejä. Hirvonen pelastautui hallissa olleen maastoauton ansiosta.
JÄTTIRAKEET MOUKAROIVAT POHJOIS-KARJALAA
Outokummussa ja Polvijärvellä ihmeteltiin poikkeuksellisen voimakasta raesadetta. Kananmunan kokoiset jättiläisrakeet mm. pommittivat autoja lommoille, rikkoivat tuulilaseja ja talojen ikkunoita, tekivät kattoihin ja muovisiin puutarhakalusteisiin reikiä ja kohtelivat kaltoin kasvihuoneita ja viljelmiä.
Outokummussa muutaman minuutin kestänyttä kuuroa säesti kova ukkonen ja raju tuuli väänsi reiden paksuiset koivut luokille. Pienempiä puita myös kaatui ja tuulen repimiä oksia ja lehtiä lensi ympäri katuja ja pihoja.
Golfpallon kokoisiksi luonnehditut rakeet satuttivat ihmisiä. Matovaarassa pidetyssä urheilutapahtumassa syntyi lievää paniikkia, kun ihmiset pyrkivät paljaan taivaan alta myrskyä pakoon.
Vahingot nousevat merkittäviksi. Outokummun pelastuslaitokselta arvioitiin jopa satojen autojen joutuneen rakeiden murjomaksi. Paloesimies Pekka Väisäseltä itseltäänkin särkyi kaksi autoa. Raesateen yllättäessä Väisänen ajoi palokunnan maasturia, joka meni lommoille, vaikka hän vei sen puitten suojaan.
Polvijärvellä sataneista rakeista monet olivat golfpalloa suurempia, suurimmat jopa 60-70 milliä halkaisijaltaan. Niitä tuli erityisesti kirkonkylän alueella 10-15 minuutin ajan. Maa oli monin paikoin yhtenäisenä raemattona siellä, missä kuurot olivat liikkuneet.
Polvijärven lähivakuutuksen toimitusjohtajan tiukka työrupeama alkoi jo maanantai-iltana ja puhelimet jatkoivat soimistaan aamuseitsemältä tiistaina. Autojen lisäksi ilmoituksia tuli rakennuksien kattoihin ja ikkunoihin, irtaimistoihin, pihakalusteisiin ja –istutuksiin kohdistuneista vahingoista.
Raekuurot vaurioittivat rakennuksia ja autoja myös ainakin Kontiolahdella, Tohmajärvellä ja Lieksassa, jossa raekuuro eteni varsin kapealla alueella. Veljekset Laakkonen Oy:n Lieksan toimitalon pihamaalla raekuuro paukutti kuudentoista esittelyauton pellit lommoille.
Vahinkoja kärsineillä oli vaikeuksia saada yhteyttä vakuutusyhtiöihin puhelimien ruuhkauduttua.
Viikon kuluttua autokorjaamoiden työtilauslistat alkoivat täyttyä raevahinkoautoista. Korjauksia arveltiin riittävän jopa vuoden loppuun tai mahdollisesti ensi vuoden puolelle saakka. Keskimäärin rakeiden lommouttaman auton korjaaminen kestää noin viikon ja kustannukset vaihtelevat 2000-8000 euron välillä (Karjalaisen mukaan).
Silminnäkijöiden kertomuksia jättirakeista:
Simo Rautava Outokummusta: - Lipputangon nuppikin särkyi, kahdessa autossa on lommoja ja kuparikattokin on lommoilla. Puutarhapöydältä särkyivät ruokalautaset.
Kinahmolainen mv. Seppo Reijonen ajeli myrskyn aikana kirkonkylästä kotiinsa. Matka eteni varovasti kakkosvaihteella, kunnes kuuro loppui Kinahmossa Savikkolan kohdalla. Auto lommoutui kananmunan kokoisista rakeista eikä vakuutus korvaa. Samanlainen kuuro on ollut 1938. Vanhat miehet puhuivat rajusta kuurosta ennen sotia. Se löi ikkunat taloista sisään.
Polvijärven kunnan LVI-teknikko Jari Pajarinen päivitteli perunamaataan, joka oli peräti surkean näköinen. -Puutarhakalustot ja terassien valokatokset ovat kuin haulikolla ammuttuja, peltikatot lommoja täynnä, Pajarinen luettelee. Hän ehti ajaa autonsa talliin.
Edvin Tanskasen pihaan Ruvaslahden Mikonniemessä satoi maanantaina heti klo 19. jälkeen noin 10-15 minuutin ajan kovia ja pyöreitä kananmunan kokoisia jäitä. Tanskanen keräsi niitä kattilallisen pakastimeen ja mittasi läpimitaksi 5 senttiä.
Ikkunoiden helistessä uhkaavasti, 76-vuotias Tanskanen muisti 50 vuoden takaisen tapauksen, jolloin Ruvaslahden koulun ikkunat särkyivät raesateen voimasta. Nyt ei ikkunoita särkynyt, mutta vihannes- ja perunamaat vahingoittuivat.
Jorma Huhtala ja Marjatta Eronen-Huhtala puolestaan kertoivat, kuinka Polvijärven Vasaralahdessa Höytiäisen rannalla sama ukkosmyrsky pudotteli pesäpallon kokoisia jäitä. Niitä oli maassa vielä tunnin päästäkin.
- Ensin tuli pieniä rakeita viisi minuuttia ja tauon jälkeen alkoi tulla isoja. Autoon tuli 30 kuin vasaralla naputettua lommoa.
Huhtala sai yhden pallon päähänsäkin. 3-4 minuuttia oli kuin ilotulitus, kun jääpallot pomppivat metrin korkeudelle.
Outokummun Matovaaran urheilukentän yleisurheilukisoissa ihmiset joutuivat suojautumaan tai pakenemaan autoihinsa.
Sitaatti Karjalaisesta: ”Matkalla katsomosta autoille rakeet kasvoivat yhtä suuriksi kuin golfpallot. Rakeet repivät käsivarret verille ja nauru muuttui epätavalliseksi tuskaksi. Sateenvarjo lensi käsistä. Rakeet hakkasivat pään kuhmuille. Olo oli kuin keskellä tieteiselokuvaa. Auton ovea avatessa kädet tärisivät paniikissa. Sisälle päästyä kädet peittivät vielä kyyryyn painuneen vartalon. Pelotti, että rumputuli iskee tuulilasin läpi.
Golfpalloja putosi taivaalta 5-10 minuuttia. Kun raekuuro hiljeni, kömpivät ihmiset katoksista, autoista ja korkeushyppypatjojen suojien alta esiin. Oli aika laskea tuhot. Väki selvisi lähinnä mustelmilla ja ruhjeilla. Autojen pellit olivat täynnä pieniä kuoppia, muutamat tuulilasit olivat saaneet ikäviä railoja. Maasta löytyi lipputankojen nuppeja ja kookkaita puiden oksia…tärkeintä oli, että kaikki selvisivät hengissä.”
METSÄTUHOT
Heinäveden lisäksi puutuhot muodostuivat paikoitellen melko mittaviksi suunnilleen Etelä-Hämeestä Koillis-Savoon ulottuvalla varsin leveällä kaistaleella.
Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella oli illan aikana yli sata pelastustehtävää, joista suurin osa liittyi puiden kaatumisiin. Sähköt katkesivat laajalti.
Lammin Turengintien liikenne katkesi kaatuneiden puiden vuoksi ja siellä jouduttiin myös sulkemaan kauppoja myrskyn vuoksi. Myös Lammilta etelään Riihimäelle saakka näyttää sattuneen runsaahkosti puunkaatoja.
ESS uutisoi 19.7 Asikkalan ja Heinolan metsien kärsineen pahiten maanantain ukkosmyrskyistä. Suurimmassa tiedossa olleessa tuhokohteessa Asikkalassa kaatui noin 1500 puuta. Pienempiä, usein kaistoittaisia tuhoalueita on lukuisia aina Hartolaan, Sysmään ja Padasjoelle asti.
(Myrskykoosteen tekijä osui itse sattumalta useampaankin tuhopesäkkeeseen Heinolan eteläpuolella Konniveden Tamppilahden maisemissa. Kyse on kymmenistä, ellei peräti sadoista rungoista. Joukossa suuria koivuja ja mäntyjä, joista osa on katkennut.)
Keski-Suomessa syöksyvirtaukset tekivät paikallista, pahaakin tuhoa siellä täällä. Otsikoissa mainittiin ainakin Lievestuore ja Hankasalmi, Jämsänkoski ja Jämsä, Korpilahti, Luhanka, Toivakka, Multia, Konnevesi ja Viitasaari. Pelastuslaitoksille tehtäviä kertyi noin 50 eri puolilla maakuntaa. Lievestuoreella ja Hankasalmella kesämyräkkä aiheutti Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Arto Niemisen mukaan ”hurjaa jälkeä” useammassakin paikassa.
Hankasalmen myräkkä
Keski-Suomalainen kirjoitti vain onnekkaiden sattumien estäneen henkilövahingot Hankasalmen Ruokoniemen leirintäalueella.
Paikka joutui ukkosmyrskyn kouriin ja kymmeniä isoja puita kaatui vain 10-15 sekuntia kestäneessä puhurissa. Eräs asuntovaunu kaatui viereisen auton päälle ja monitoimihallin pihamaalle rojahti parisataa neliötä koulukeskuksen kattopeltiä (ketään ei ollut alueella). Kaksi asuntovaunua ja yksi asunto- ja henkilöauto saivat puut päälleen, ja monen asuntovaunun etuteltta hajosi riekaleiksi. Neljän hengen telttaa kohti kaatunut puu onneksi vain hipaisi teltan lievettä.
Helsinkiläinen Pekka Berg huomasi myräkän lähestyvän ja laittoi vaunun etutelttaan lisää kiinnitysköysiä ollen ihan varma, että nyt kestää. Vaan eipä kestänyt puhurin tullessa.
– Yritin pitää teltan rakenteista kiinni, mutta kun puuska nosti minutkin puolen metrin korkeuteen, oli pakko hellittää. Samalla kuului kuin pommin jysäys salaman iskiessä viereiseen omakotitaloon, joka syttyi palamaan ilmiliekeillä.
Tilanteen rauhoituttua pelastuslaitoksen henkilö kiersi koko alueen varmistaakseen, ettei kukaan ollut loukkaantunut.
Hankasalmella puita kaatui ainakin 12 asuin- tai ulkorakennuksen päälle. Monin paikoin ympäri pitäjää puita kaatui isoina ryhminä ja niitä on kumossa sadoittain.
- Nyt puita korjaavat teknisen toimiston ihmiset ja ammattimetsurit. Kesän luontoääni Hankasalmella on tästä lähin moottorisaha, sanoi palopäällikkö Pertti Loivamaa.
Myös junaliikenne katkesi klo 20.30 Hankasalmella Pieksämäen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella puoleksi tunniksi.
Kuopiossa ukkosmyrsky jätti pääosan Neulaniemestä jumiin, kun kova ukkospuuska kaatoi puut koko kulkumatkaltaan. Pystyyn jääneet puut olivat taipuneet täysin mutkalle myrskyn kulkusuuntaan päin. Kuopion energia oli täystyöllistetty yrittäessään selvitä myräkästä. Alue oli pitkälle yöhön täysin luoksepääsemätön kaatuneiden puiden ja alas romahtaneen voimalinjan vuoksi. Tilanne oli myös vaarallinen, kun katkenneita linjoja putosi klo 21 jälkeen mökkien, autojen ja niemeen vievän tien päälle.
Kuopion Sorsasalossa voimalinjat sytyttivät rajun tulipalon.
Myrsky repi katon talosta myös Leppävirralla ja vesivahinkoja tapahtui ainakin Varkaudessa ja Kuopiossa.
Sonkajärvellä äkillinen voimakas tuuli katkoi ja repi puita juurineen noin kahden kilometrin levyisellä rantakaistaleella Säleväjärven Siikalahdessa.
Laiturin tekoon rannalle illaksi saapunut Seppo Rytkönen kuvaili luonnonvoimaa ennennäkemättömäksi. Vähän iltaseitsemän jälkeen tuuli yhtäkkiä alkoi heiluttaman traktoria, jonka sisällä Rytkönen hämmästeli.
- Tuuli eteni järven pinnalla kuin valkea utu. Se tuli rajuna rantaan ja pahinta kesti viitisen minuuttia. Sitä seurasi musta pilvi ja älytön sade. Tuuli katkoi puita traktorin eteen, kun Rytkönen pyrki rannasta pois ja hän joutui kiertämään läheisen mökin pihaan hakkuuaukion kautta.
Leppävirran Moninmäen Saijanlahdessa taivas pimeni maanantai-iltana. Sotaveteraani Niilo Tossavainen kertoo:
- Äkkiä se tuli ja äkkiä se meni. Istuin ikkunan vieressä, kun pihapetäjä katkesi ja toinen taittui puolivälistä kuin tulitikku. Ryskyi ja kohisi, sitten hiljeni.
Vanhukset jäivät mottiin kaatuneitten puitten sulkiessa tien. Naapurista aukesi aitan katto kuin sardiinipurkki. Myös metsässä syntyi ikävää jälkeä.
Koillis-Savossa Kaavin Ahosenniemeltä Kortteisen Niemikylän kautta Mäntyjärvelle ja Vaikkojoelle levittäytynyt myrskyalue kaatoi ensiarvioiden mukaan kymmeniätuhansia puita. Myös rakennukset kärsivät aineellisia vahinkoja. Kaavin ja Tuusniemen palokunnat uurastivat saadakseen alueen tiestön ajokuntoon. Ainakin Kortteisen Niemikylällä jokaisen talon pihapuita meni nurin.
Nuottalahden puutarhalla 70 neliön kasvihuone lennähti pihasaunan päälle. Puutarhuri itse totesi omaa metsääkin kaatuneen paljon ja erityisen suruissaan hän oli vanhasta ikikuusikosta, jota hän on säästänyt ihan tunnesyistä.
- Koko kuusikko on nurin nyt. Aika pitkä revohka tästä tulee maanomistajille.
Vaikkojoella metsää on kaatunut varsin laajalti. Niemikylällä ja Potkun tien varressa myrsky oli mennyt trombin kaltaisena muutaman sadan metrin nauhana, mutta Rakkineella, Pahkassa ja Makkarasärkillä nauhoja paljastui useampia. Kauempana Vaikkojoella nuortakin metsää oli katunut juurineen.
Eteläisessä Kymenlaaksossa raju ukkosmyrsky teki tuojaan maanantaina iltapäivällä. Haminan Turkiassa toista sataa puuta kaatui teille ja talojen päälle. Ihmisiä joutui saarroksiin teiden ollessa poikki. Pyhtäältä raportoitiin kymmenistä kaatuneista puista ja kolmen sentin rakeista.
Turun puolessa syttyi lähinnä useita tulipaloja, mutta myös puita kaatui jonkun verran. Myös maastopalot työllistivät palokuntia ukkosrintaman kulkureitillä.
Kajaanin Parkinniemellä pikkuvauva ja kaksi naista joutuivat sairaalahoitoon salaman iskettyä hirsitaloon maanantai-iltana. Salaman iskun voimasta nurkkahuoneen kaksi väliseinää siirtyivät 5-10 senttiä, ovenkarmit irtosivat ja ikkunalasit helähtivät pihamaalle karmeineen. Pelastusmiesten saapuessa paikalle vanhempi nainen makasi nurinpäin kääntyneen sängyn alla. Talon sähkömittari roikkui lankojen varassa ja kaikki jakorasiat olivat irronneet. Varsinaista tulipaloa ei kuitenkaan syttynyt.
(Lehdet: Karjalainen/Keski-Suomalainen/ESS/Outokummun Sanomat/Koillis-Savo ym.)
Vakuutusyhtiöiden korvauksista
Elokuun 17 päivä julkaistiin vakuutusyhtiöiden arvioita korvattavien vahinkojen määrästä ja korvaussummista. Ilmoituksia oli siihen mennessä tehty noin 600 vaurioituneesta autosta.
Erityisen kovasti Saima-myrsky (joksi sitä ajan myötä alettiin kutsua) koetteli Polvijärven lähivakuutusta, jonka korvaussumma kokonaisuudessaan nousee lähelle 2 milj. euroa, kaikkien aikojen ennätykseen. Rakennusvahinkojen osuus on 1,4 milj. euroa, joista kattoja yli 4 hehtaaria.
Suurin yksittäinen kohde olivat vanhustentaloyhdistyksen rivitalot, joissa kattovahinkoja aiheutui seitsemälle rivitalolle. Rakeita oli mennyt jopa kattojen läpi.
(Syyskuussa kertoi Lieksan Jokitiellä myrskypäivänä ollut tuttava nyrkinkokoisista raekimpaleista, joiden hän oli katsonut pomppivan autojen, hänenkin autonsa, katolla. Nämä rakeet olivat olleet ”lumimaisia ja valkosipulin tapaisia” , suurimmat arviolta 8-senttisiä. Seassa satoi myös kirkkaita ja pyöreitä jääpalloja, jotka ilmeisesti lommouttivat autoja ja läpäisivät muovisia puutarhakalusteita. Sateen jälkeen näistä suurimmat mitatut olivat 45-millisiä. Raesateen yleiskoko oli ollut peukalonpään kokoista. Ukkospilvi nousi uhkaavana Kolin suunnalta.)
12.07.2006
TROMBI SEINÄJOELLA. UKKOSMYRSKY JÄLLEEN MAAN KESKIOSAN POIKKI.
Trombi riehui Seinäjoen Kasperissa keskiviikkoaamuna ennen kello yhdeksää. Pienialainen, vain muutamia kymmeniä sekunteja kestänyt trombi kaatoi puita, lennätti kattoja ja pihakalusteita, mm. trampoliinin talon yli, nosti kaikenlaista romua kymmenien metrien korkeuksiin ja heitti rakennustyömaalta styroxpakkauksia satojen metrien päähän. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen paloesimies Jarmo Ala-Hukkala huomasi luonnonilmiön vahingossa.
- Tankkausreissulla näin, kun korkea romupatsas nousi taivaalle 100 metrin korkeuteen. Onneksi oli niin varhaista, että ei ollut paljon ihmisiä liikenteessä. Alue saatiin raivattua kuntoon nopeasti.
Trombin kokeneiden kertomuksia:
Kasperissa Aaponviidalla asuva Sinikka Ala-Nikkola kuuli kovan jylinän.
- Tuntui siltä, että koko tupa lähtee lentoon. Ulos katsoessani luulin näkeväni näkyjä.
Talon päälle oli kaatunut komea pihakuusi, joka oli hänen silmäteränsä – nyt se oli mennyttä.
- Ihmettelin asiaa ja paikalle kertyvää väkeä. Pihaan saapuivat myös pelastuslaitoksen miehet raivaamaan tuhon jälkiä. Talolle ei tullut isoja vahinkoja.
Laurinviidalla vanhempiensa luona vieraillut Anssi Kumpula seisoi aamulla pihalla.
- Katselin, että onpa pilvet alhaalla ja liikkuvat lujaa. Sitten tavaraa olikin jo ilmassa. Omenapuu meinasi kaatua päälleni, mutta ehdin pois alta.
Alueen pahimmat tuhot näkyivät Markku ja Tuula Pihlajan pihassa Aaponviidalla. Puita kaatui ja tuuli heitti asuntovaunun poikittain pensasaitaan.
- Olin hereillä sängyssä ja sanoin isännälle, että mikä kauhea tuuli kuuluu. Sitten kävi kohahdus ja rysähti.
Pihalle mentyään he havaitsivat tuulen tyyntyneen ja pihallaan kumossa olevat puut.
- Ajattelin, että onko tässä lyönyt salama. Talon peltikatto vaurioitui puiden kaatumisista.
Markku Pihlaja arvioi tuulen tulleen etelän suunnasta.
Johannes Rantamäki oli omalla pihallaan, kun tavaraa alkoi olla ilmassa ja pauke kuului.
–Silloin lähdin sisälle pakoon. Tilanne kesti 10-15 sekuntia. Eilen sanoin, että on se hyvä, kun meillä ei ole samanlaisia myrskyjä kuin Itä-Suomessa…
Metsätähdentiellä olevan rakennustyömaan työntekijät saivat seurata, kun trombi nappasi mukaansa kahdeksan isoa pakkausta rakennusstyroxia taivaan tuuliin.
- Olimme sisällä töissä puoli yhdeksältä, kun tuuli yltyi ja koveni todella nopeasti. Avoimen rakennusvaiheessa olevan talon sisällä styroxit ja työkalut lensivät ympäriinsä. Tuuli repi styroxpaketit kappaleiksi.
(Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ari-Juhani Punkan mukaan tutkakuvista näkyy voimakasta tutkakaikua juuri luonnonilmiön tapahtuma-aikaan.)
Pohjanmaan hätäkeskukselle tehtiin klo 7.00-13.30 välisenä aikana kaikkiaan noin 450 ilmoitusta ukkosmyrskyn aiheuttamista vahingoista. Suuremmilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin. Myös Vaasassa oli kymmeniä hälytyksiä.
Keski-Suomen ukkosmyrsky ylitti puoliltapäivin, kaatoi puita ja jätti tuhansia talouksia sähköttä. Pahimpia vauriot olivat pohjoisessa Keski-Suomessa, Jämsän seudulla ja Jyväskylän ympäristössä. Korjauskustannuksien arvioitiin nousevan 100 000 euroon.
Muuramen Saarenkyläntiellä tuulenpuuska tai trombi repäisi leikkimökin irti maasta ja heitteli puutarhakalusteita. Mökin pohja lensi kymmenen, muu osa viiden metrin päähän.
Karstulassa ja Kivijärvellä puita kaatui noin kahden hehtaarin alueelta. Kivijärven Heitjärven rannoilla myrsky teki myös tuhojaan.
Pohjois-Savossa ukkospuuskien kaatamat puut aiheuttivat sähkökatkoksia 6000:lle ja Pohjois-Karjalassa 2000:lle taloudelle. Eniten kärsivät Siilinjärvi ja Maaninka. Lyhytaikaisen ukonilman tuulenpuuskat kaatoivat lähinnä yksittäisiä puita reitillään maan keskiosien yli lännestä itään. Vt. 5 oli runsaat puoli tuntia poikki Siilinjärven pohjoispuolella kaatuneiden puiden painaessa myös sähkölinjan mukanaan tielle.
(Ilkka, Iltalehti ja Keski-Suomalainen.)
24.07.2006
RAJU UKKOSMYRSKY aiheutti tuhoja ympäri Keski-Suomea maanantaina. Hätäkeskus sai kymmeniä ilmoituksia ukkosrintaman aiheuttamista maasto- ja rakennuspaloista sekä vesivahingoista. Sähköt olivat poikki 7000 taloudesta. Eniten häiriöitä oli Saarijärvellä ja Jämsän seudulla. Jyväskylän Palokassa Euromarket joutui sulkemaan ovensa neljäksi tunniksi veden tulvittua lattiakaivoista sisään. Kärsämäellä satoi 4-senttisiä rakeita.
Nelostiellä Oravasaaressa Vaajakosken eteläpuolella koivu kaatui sähkölinjan päälle ja sähkötolpat tukkivat tien. Paikalle ehti kertyä yli kilometrin mittainen autojono, ennen kuin tie saatiin avattua.
Myös Pohjois-Savossa ukkonen aiheutti tulipaloja noin kymmenellä paikkakunnalla. Vakavin oli 100 neliön suuruisen viljankuivaamon palo Lapinlahdella.
Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä lyhyt, mutta raju ukonilma teki tuhoa rakennuksille. Salamat tuntuivat vainonneen erityisesti kesämökkejä.
Ukkosrintama kulki pohjoisesta etelään ja oli Ilmatieteen laitoksen mukaan salamamäärältään melko runsas, iskuja 8 400.
15-16.08.2006
YÖSALAMOINTINÄYTELMÄ IDÄSSÄ
Etelä- ja Keski-Suomen aikaisemmin päivällä ylittänyt säärintama melko heikkoine ukkosineen voimistui yöksi oikein kunnon salamointinäytelmäksi Parikkala-Joensuu-linjan itäpuolella. Näköhavainnot kertoivat ajoittain lähes tauottomasta salamoinnista. Koko ukkosalueen salamamäärä Etelä- ja Keski-Suomessa oli 3600. Rautjärven Kangaskosken virallisella mittausasemalla saatiin sademääräksi 69 millimetriä.
Tauotonta jyrinää
Etelä-Saimaa-lehti kertoi ukkosen jyrisseen Rautjärvellä taukoamatta kolme tuntia. Tilanne alkoi rauhoittumaan kello yhden jälkeen yöllä.
Seppo Terävä ihmetteli rajua sadetta, joka sai kaivonkin vedet sekaisin, mitä ei ollut tapahtunut koskaan aiemmin. Kaivo piti tyhjentää. Hän mittasi sademääräksi 52 mm.
Seppo Terävän tuttu, Simpeleellä asuva Hannu Hyrkäs puolestaan kertoi katselleensa ukkosta parvekkeelta. Ukkosrintamia oli kaksi, toinen Simpeleen toisella laidalla ja toinen Venäjällä. Salamoita oli ennätyksellisen paljon, hän arvioi. Välillä koko horisontti oli valaistuna.
Timo Sorsa niin ikään ihmetteli salamoiden määrää ja kertoi, että ”niitä välähteli pilvien sisälläkin”. Koko runsaan sateen ja pitkäkestoisen ukkosen ajan hän katsoi telkkaria, jota jatkuvasti piti käynnistää uudestaan.
Epävirallisia sademääriä oli mitattu mm. Simpeleellä 55 mm ja Rautjärven Peritsanvaarassa 52 mm.
Useat tulipalot työllistivät palokuntia Itä-Suomessa myöhään tiistai-iltana ja yön aikana. Palojen syiksi epäiltiin yli pyyhkäissyttä ukkosrintamaa.
Pallosalama Lappeenrannassa.
Hakalin, Hartikkalan ja Mustolan alueella nähtiin voimakas pallomainen tai kehämäinen valoilmiö kello 18 aikoihin, pari tuntia ennen ukkosrintaman saapumista. Samalla kuultiin räjähdystä muistuttava ääni. Ukkostutkaharrastaja Ari Riikonen Mustolasta piti ilmiötä pallosalamana. Hän arveli sen iskeneen ilmoitusten perusteella lähellä Hartikkalankadun, Hakalinkadun ja Karjalantien risteystä.
Silminnäkijät puhuivat pallosalamasta, sillä lähellä olleet näkivät salaman pallomaisena. Itse Ari Riikonen näki salaman Mustolassa kehämäisenä.
Salaman valo ja jyrinä muistuttivat Riikosen kuvauksen mukaan joko peltikaton saumausta isolla hitsausliekillä, valokaarta tai salaman näyttämistä hidastettuna filmillä. Ääni erosi tavanomaisesta ukkosen jyrinästä. Pallosalaman räjähdyshetkellä oli Riikosen mukaan tyyntä.
01.10.2006
VUODENAIKAAN NÄHDEN VOIMAKAS UKKONEN leiskautteli salamoita ajoittain melko tiheään etelärannikolla. Ukkonen syntyi Pohjois-Itämerellä ja saapui Turun saaristoon klo 15 aikoihin. Idässä jyrähteli vielä lähellä puoltayötä. Voimakkaimmillaan ukkonen oli pääkaupunkiseudulla, jossa lisäksi rankkasade aiheutti tulvia.
Meren päällä paikannettiin yli 1000 maasalamaa ja maan puolella noin 400. Tämän lisäksi pilvisalamointi teki leiskumisesta ajoittain melko jatkuvaa. Baltian puolella liikkuneessa voimakkaassa ukkosessa paikannettiin peräti 10.000 salamaa.
Ukkosen syntyyn vaikutti lämmin meri, runsas kosteus ja vuoden aikaan nähden lämmin ilmavirtaus. Lisäksi ylämatala edisti tapahtumaa.
Ukkonen aiheutti myös vahinkoja. Se vioitti rantaradan liikenneohjausjärjestelmän turvalaitteita Kirkkonummen ja Karjaan välillä. Tämän vuoksi junaliikenne myöhästeli puolesta tunnista tuntiin aamuun asti. Lähijunaliikenne takkuili myös vähän. Kauklahdessa ukonilma sai aikaan pienen myrskyvaurion, minkä takia yksi lähiliikenteen juna jäi kulkematta.
Helsingissä pelastuslaitosta työllistivät lukuisat automaattihälytykset ja kellareihin tulvinut vesi. Pumppaustehtäviä tuli illan aikana kymmenkunta. Vesi häiritsi myös autoliikennettä.
Salama iski Finnairin lentokoneeseen, jonka lähtöaika oli klo 16.55. Koneen oli palattava salamatarkastukseen ja matkustajien siirryttävä varakoneeseen. Finnairin tiedottaja Hetta Huittinen kertoi tällaista tapahtuvan useamman kerran vuodessa. (HS ja MTV-3)
27-28.10.2006
ENSIMMÄINEN SYYSMYRSKY saapui maahamme lännestä. Itätuulinen lumimyräkkä iski Oulun lääniin jo perjantaina ja sade tuli pelkästään lumena. Sademäärät Oulun läänissä, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa olivat 20-35 millimetrin luokkaa ja kasvattivat lumipeitettä 10-20 sentillä.
Lunta satoi myös Pojois-Savossa paikoin 5-10 senttiä, etelämpänä sateet tulivat pääasiassa vetenä. Kylmän ilman purkaus toi kuitenkin ensilumen lauantaina 28.10 myös maan eteläosiin.
Voimakkaimmat tuulet mitattiin läntisillä merialueilla 27-28 päivien välisenä yönä tuulen käännyttyä luoteiseksi. Keskituuli vaihteli 23-27 m/s, maa-alueilla 10-15 m/s. Suurin tuulennopeus mitattiin Hangon Russarössä, 27 m/s. Rauman Kylmäpihlajassa oli 26 m/s ja Merenkurkussa Valassaarilla 25 m/s lukemat. Puuskissa yllettiin noin 30 m/s.
Lauantaina päästiin myrskylukemille myös Suomenlahdella. Ilmatieteen laitoksen mukaan Helsingin keskustassa mitattiin lähes 20 m/s puuskia lauantaiaamun tunteina.
Myrskyn vaikutukset jäivät kaiken kaikkiaan ennakoitua pienemmiksi. Sähköt katkesivat Lounais- ja Länsi-Suomessa sekä Uudellamaalla runsaalta 10.000 taloudelta, rannikkoalueet olivat pahimpia.
Oulun läänissä Kempeleen, Oulunsalon ja Lumijoen kuntien alueella jäi 10.000 asiakasta vaille sähköä klo 3.30-6.30 välillä, kun myräkän seurauksena katkesi 110 kilovoltin sähköpylväs. Tilanne oli sikäli kriittinen, että kolme kuntaa oli lähes täysin pimeänä.
Satanut lumi tarttui puihin kaataen niitä linjoille. Puita raivattiin kymmenittäin eri puolilla verkkoaluetta.
Energiayhtiöt varautuneet aiempaa paremmin
Energiayhtiöille tämä syysmyrsky maksoi noin 700.000 euroa.Fortumin viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sanoi kustannusten olleen ehkä pienemmät kuin saman tyyppisissä myrskyissä viime aikoina. Fortum on viime aikoina pyrkinyt vähentämään myrskytuhoja ennakolta mm. raivaamalla puita linjojen läheisyydestä.
Perjanta-illan viimeiset lentovuorot joutuivat kääntymään takaisin Helsinkiin Oulussa vallinneen kovan tuulen vuoksi.
Merivartioston mukaan vesillä ei kukaan jäänyt myrskyn vuoksi pulaan. Ennakkovaroitukset saapuvasta myrskystä olivat tehonneet hyvin. Tallinnan pika-alusvuorot peruttiin normaalin käytännön mukaan.
Pohjanmaalla sattui puiden kaatumisten lisäksi yöllä useita kolareita ja ulosajoja, mutta vahingot jäivät vähäisiksi.
Länsi-Uudenmaan hätäkeskus sai yöllä yli 40 hälytystä teille ja sähkölinjoille kaatuneista puista. (HS, Kaleva)
31.10-02.11.2006
PITKÄKESTOINEN LUMIMYRÄKKÄ
Päiväkausia kestänyt lumimyräkkä ylläpiti huonoja tai erittäin huonoja liikenneolosuhteita Etelä- ja paikoin Keski-Suomessakin. Maan kaakkoisosissa kertyi kolmessa vuorokaudessa lunta jopa puoli metriä ilkeän pohjoisviiman säestyksellä. Takseilla riitti kysyntää. Muun muassa Turussa jonot taksikeskukseen olivat koko kaupungissa päivällä yli puolen tunnin mittaisia.
Lumi- ja räntämyräkkä aiheutti paljon kolareita
Puoleenpäivään mennessä sakeaksi myräkäksi voimistunut lumisade johti tiistaina (31.10) onnettomuuksien sumaan. Aivan rannikolla sade muuttui myöhemmin vedeksi ja rännäksi.
Hälytyskeskukset saivat kukin kymmenittäin ilmoituksia tieltä suistumisista ja peltikolareista. Henkilövahingoiltakaan ei vältytty. Huittisissa menehtyi nainen risteysonnettomuudessa ja vt. 6:lla Lappeenrannassa kuoli kaupunkimaasturin kuljettaja rajussa nokkakolarissa, kun se ajautui päin vastaantulevaa rekkaa.
Erityisissä vaikeuksissa oli raskas liikenne, joka luisteli teiden tukkona ja jurnutti mäkien alla. ”Olimme kuin hiekantilauskeskus”, luonnehdittiin Kaakkois-Suomen aluehälytyskeskuksesta tilannetta, mutta näitäkin avunpyyntöjä välitettiin eteenpäin.
Esimerkkinä tilanne nelostiellä Lusista pohjoiseen, jossa koko tie oli illalla poikki, kun rekat eivät päässeet ylös ns. Pääsinniemen notkosta. Sumassa oli kymmeniä rekkoja ja poliisi ohjasi liikennettä koko illan. Tilanne helpotti lopulta, kun mäkeen oli ajettu toinenkin kuorma hiekkaa.
Pelkästään Etelä-Karjalassa poliisi ohjasi liikennettä 20 eri paikassa tieltä suistuneiden rekkojen vuoksi. Keskiviikkona hälytyskeskusten kiire ei enää ollut tiistain luokkaa.
Lumentulo sulki raja-asemia itärajalla.
Kolmatta päivää jatkunut pyry ja liukkaus tekivät tilanteen lähes katastrofaaliseksi Kaakkois-Suomessa. Etenkin rajaliikenne takkuili koko torstain (2.11). Osasyynä olivat tieltä suistuneet rekat.
Nuijamaan ja Imatran raja-asemat suljettiin ja Vaalimaan jo valmiiksi pitkä rekkajono oli venynyt iltakuudelta ennätysmäiseen 45 kilometrin mittaan, ohi Haminan. Venäläisten pyynnöstä Nuijamaan raja-asema suljettiin kokonaan keskiviikkoillasta alkaen, koska Venäjän puolella tien kunnossapito-ongelmat olivat suuria.
Puita kaatui radalle.
Junaliikenne Karjalan radalla jumittui täysin keskiviikkoiltana (1.11), kun puita kaatui radalle Lappeenrannan ja Luumäen välillä. Kuusi junaa oli tuntikausia pysähdyksissä, mm. Helsingistä klo 15.22 lähtenyt Pendolino seisoi Lappeenrannan Tapavainolassa. Kaiken lisäksi junasta meni sähköt. Se saatiin hinattua Lappeenrannan asemalle vasta puoli kymmenen aikoihin illalla. Tilanne oli todella hankala, kun kaikki huoltotiet olivat tukossa ja se vaikeutti raivaajien pääsyä radalle. Korvaavia kuljetuksia ei järjestetty, vaan vasta myöhään illalla junat lähtivät vuorollaan liikkeelle.
Lumisade tukki vaihteet Tampereen ratapihalla aiheuttaen tuntikausien myöhästymisiä ja junavuorojen peruutuksia. Ongelmia vaihteiden kanssa oli myös ainakin Lahden uudella oikoradalla.
Poikkeustilanne
Etelä-Karjalassa sankimman lumisateen alueella tienpitäjät tekivät parhaansa avatessaan teitä ja katuja ajokuntoon. Palokunnat raivasivat teille kaatuneita puita. Ihmiset auttoivat toisiaan työnnellessään lumeen juuttuneita autoja liikkeelle.
Ponnisteluista huolimatta lumimyräkkä sai elämän sekaisin. Ei päästy ajoissa lähtemään, ei tullut bussi eikä taksikaan. Auratut tiet tukkeutuivat uudestaan, kun lunta tuli taivaalta 2-3 senttiä tunnissa ja voimakas tuuli juoksutti lisää.
Kalusto osoittautui keskiviikkona riittämättömäksi. –Kalustomitoitusta ei ole tehty tällaisen poikkeustilanteen mukaan, kertoi tiemestari Sakari Häyhä Kaakkois-Suomen tiepiiristä toivoen kansalaisilta kärsivällisyyttä. Saman toiveen esitti Lappeenrannan kaupungin tiemestari Matti Himmi, joka piti tilannetta lähes katastrofaalisena, mutta ”periksi ei anneta”. Vapaapalokunnatuurastivat myös maaseudulla teille taipuneiden tai katkenneiden puiden kimpussa.
Lentoliikennettä lumipyry haittasi vain lievien myöhästelyjen verran. Helsingin ja Tallinnan välinen pikalaivaliikenne taipui normaaleihin peruutuksiin tuulen vuoksi.
Sähkönjakelun häiriöt eivät olleet kovin mittavia, mutta korjaustyö oli hankalaa vaikeissa olosuhteissa ja lumipyryn taivutellessa yhä uudestaan puita linjojen päälle.
Etelä-Karjalassa tiistaina alkanut sähkökatko jatkui torstaina jo kolmatta vuorokautta. Lemin kirkonkylä pimeni täydellisesti torstain vastaisena yönä ja sähköt saatiin vasta aamupäivällä. ”Hirveän pelottavaa todeta, miten ihan kaikki toimii sähköllä”, sivistystoimenjohtaja Raila Oksanen lausahti.
Myös postinkulkuun myräkkä vaikutti huomattavin viivästyksin.
11-12.12.2006
KOVA LOUNAISTUULI aiheutti lieviä vahinkoja Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla maanantai-iltana ja yöllä. Sähköt katkesivat noin 10 000 taloudesta. Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen mukaan ajoteille ja sähkölangoille kaatuneet puut aiheuttivat toistakymmentä vahingontorjuntatehtävää. Helsingissä tuulenpuuskat irrottivat kattopeltejä. Myös Pohjois-Karjalassa oli joitakin sähkökatkoksia, varsinkin Ilomantsissa.
Turun satamassa vesi nousi satamaterminaalin alueella paikoin puolen metrin kerrokseksi. Meriveden poikkeama normaalikorkeudesta oli +75 cm.
Tuuli puhalsi yöllä kovimmillaan merellä puuskissa noin 25 m/s.
14-15.12.2006
TAAS MYRSKYSI JA SALAMOIKIN
Tuuli yltyi myrskyksi jälleen torstai-iltana merellä. Perjantain vastaisena yönä kovimmat tuulenpuuskat osuivat Itä-Suomeen.
Matalapaineen osakeskus kulki Oulun läänin ylitse itään. Suomenlahdella ja Pohjois-Itämeren itäosissa kovimmat puuskat olivat 26-29 m/s ja sisämaassakin hätyyteltiin myrskyrajaa. Ilomantsissa keskituulen nopeudeksi mitattiin 16 m/s ja puuskissa jopa 25 m/s.
Tuulen kaatamat puut aiheuttivat Itä-Suomessa sähkökatkoksia noin 60 000 taloudessa. Näistä oli Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kummassakin 20 000, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa molemmissa 10 000 taloutta. Paikoin ylittyi 12 tunnin mittaisista katkoksista sähköyhtiöille lankeava korvausvelvollisuusraja.
Yöllä kello kolmen aikaan alkanut lounaistuuli otti isoista vesistöistä puhtia aiheuttaen pahimmat vahingot Kesälahden, Tohmajärven ja Kiteen alueilla. Raimo Toivanen Pohjois-Karjalan sähköstä kertoi pahimman tilanteen olleen Kiteen Heinoniemellä, jossa seitsemässä paikassa jouduttiin uusimaan pylväitä.
Pohjois-Savossa suurimmat vahingot sattuivat Varkauden ja Leppävirran suunnalla.
Hätäkeskuksiin tuli paljon ilmoituksia kaatuneiden puiden vuoksi. Niitä kaatui mm. talojen ja autojen päälle. Muutama auto myös törmäsi tielle katuneisiin puihin. Maan eteläosissa vahingot jäivät odotettua pienemmiksi ja pelastusviranomaiset saivat vain muutamia hälytystehtäviä. Myös sähkökatkokset jäivät vähäisiksi.
Isokokoinen kuusi sotki junaliikenteen koko Karjalan radalla. Hakkuuaukean laidalle radan varteen jätetty kuusi katkaisi kaatuessaan ajolangat pari kilometriä Kesälahdelta etelään. Iso kuusi ja muutamat pienemmät puut saatiin pian raivatuksi pois, mutta varaosien odottelu viivästytti sähköjen saantia pitkälle aamupäivään. Liikenne jouduttiin hoitamaan dieselvetureilla ja linja-autoilla Parikkalasta Joensuuhun.
Salamointia
Kymmenkunta salamaa rekisteröi Ilmatieteen laitos Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla keskiyön jälkeen. Kuurorintaman ylityksen jälkeen loimusi taivaalla erittäin näyttävä revontulimyrsky, jonka sai aikaan mittaushistorian (v:sta 1964 alk.) kolmanneksi voimakkain purkaus auringossa paria päivää aikaisemmin.
Merivesi nousi Helsingissä vuoden ennätyskorkeuteen, mutta jäi alle metrin. Myös Turussa veden nousu jäi ennakoitua vähäisemmäksi.
Laivaliikenteelle ei aiheutunut ongelmia Tallinnan pika-alusten normaaleja tuuliperuutuksia lukuun ottamatta.