2005 Talin, Limingan, Pyhäjoen ja Kosken trombit, mm.

Last Updated: Wednesday, 18 January 2017 20:09
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 2005

 

 

 

08-09.01.2005

GUDRUN RAIVOSI ENGLANNISTA BALTIAAN

Tuhoisa talvimyrsky raivosi viikonloppuna Itämeren rannikkovaltioissa saavuttaen jopa hirmumyrskyn voimakkuuden. Se aloitti tuhonsa Brittein saarten pohjoisosista ylittäen Tanskan ja Etelä-Ruotsin ja iski voimalla vielä Baltian rannikolle. Tanskan rannikolla mitattiin keskituuleksi ylimmillään 34 m/s ja puuskissa 42 m/s. Ruotsin sisämaassa Smålandin maakunnassa mitattiin puuskissa 30-33 m/s.

 

Suomessa annettiin ennakkovaroitus vaarallisesta myrskystä noin 1,5 vuorokautta aikaisemmin.  Siinä ennakoitiin jopa 9 metrin merkitsevää aallonkorkeutta ja jopa 16-17 metrin huippuja Pohjoiselle Itämerelle. Meriveden ennustettiin nousevan ennätyslukemiin etelärannikolla ja pelastuslaitokset olivat valmiustilassa. Tulvavalleja viriteltiin kokeiluna suurista lehtipaaleista Helsingin Kauppatorille. Keskituulen arvioitiin kohoavan 30 metriin sekunnissa.

 

Myrsky kulki kuitenkin odotettua eteläisempää reittiä ja keskituulet jäivät eteläisillä merialueillamme kovimmillaan 24 metriin sekunnissa (Ahvenanmaan Lemland ja Rauman Kylmäpihlaja).  Hangon Tulliniemessä kovimmat puuskat ylsivät 30 m/s.

Merkitsevä aallonkorkeus oli 7,2 metriä hipoen ennätystä, joka saavutettiin Rafael-myrskyssä 2,5 viikkoa aikaisemmin (7,7 m). Joitakin laivavuoroja peruttiin, tai tehtiin reittimuutoksia ja aikataulunsiirtoja.

Merivesi nousi rannikoillamme odotettuihin lukemiin ja saavutti monin paikoin ennätyskorkeuden. Tähän vaikutti jo ennalta vallinnut normaalia suurempi vedenkorkeus, joka oli esimerkiksi Helsingissä 80 senttiä. Tilannetta myös edesauttoi ns. ”kylpyamme-efekti”, jossa meren vastaheilahdusliike kohtasi uudelleen voimakkaan tuulen.

Meriveden korkeuksia klo 4 aamuyöllä 9 pv: Turku +130senttiä (ent. ennätys 127 cm), Hanko 132 (123), Helsinki 151 (136), Hamina 198 (166), Pietari 239.

Vesi tulvi mm. Helsingin Kauppatorille, kiinteistöjen kellareihin rannikkokaupungeissa, katkaisi joitakin teitä ja esti mm. Suomenlinnan lauttaliikenteen laitureiden jäädessä veden alle.  Vesi lainehti myös Kehä 3:lla ja Kehä 1:llä Otaniemessä.

Loviisassa jouduttiin korottamaan alakaupungin 170 senttiä korkeaa tulvapatoa. Vettä pumpattiin alueelta pois jo sitä ennen. Fortum varautui Loviisan ydinvoimalan alasajoon, jos vedennousu olisi vielä jatkunut.

 

Myrsky hyvin tuhoisa

Ruotsissa myrsky aiheutti maan historian suurimmat puustotuhot. Metsänomistajien järjestön mukaan arviolta 75 milj. kuutiometriä puuta on joko kaatunut juurineen tai vahingoittunut. Luvut vastaavat 4 vuoden hakkuita. Satoja metsänomistajia uhkaa konkurssi kaiken mentyä.

Sähköttä jäi yli 400 000 taloutta ja vaurioita korjattiin useita päiviä. Ruotsin 11 ydinvoimalasta viisi oli myrskyn takia poissa sähköverkosta lauantai-illan ja yön aikana. Barsebäckin ja Ringhalsin neljän reaktorin kytkinlaitokset pysähtyivät, koska niihin nousi suolaista merivettä.

Junaliikenne oli pahoissa vaikeuksissa. Vielä kaksi vuorokautta myrskyn jälkeen 30 tavarajunaa oli pysähdyksissä eri puolilla Etelä-Ruotsia. Joitakin rataosuuksia arvioitiin saatavan kuntoon vasta torstai-iltaan mennessä. Myrsky jumiutti myös tieliikennettä pahoin Etelä-Ruotsissa, Etelä-Norjassa ja Tanskassa. Juutinrauman silta oli suljettuna ja laivavuoroja peruttiin. Kööpenhaminan ja Malmön lentokentät suljettiin. Lentoliikennettä haittasi sekin, että kaksi tutka-asemaa rikkoutui. Myrsky vaati 7 kuolonuhria Ruotsissa ja 4 Tanskassa.

Virossa merivesi nousi lähes kolme metriä aiheuttaen vakavan tulvatilanteen. Pahin se oli Pärnussa, jossa vielä sunnuntai-iltana neljännes kaduista oli veden alla. Kylpylöistä evakuoitiin mm. paljon suomalaisia veden tunkeutuessa sisään. Kolmannes Viron alueesta oli vielä sunnuntai-iltana vailla sähköä, 18 000 kodissa lankapuhelimet eivät toimineet ja useissa kaupungeissa ja maakunnissa vesi velloi koko päivän talojen ympärillä. Suurimmat vahingot koituivat veden tulvimisesta, hajonneista katoista, katkenneista puista sekä kaatuneista sähköpylväistä ja bussikatoksista. Vahingot arvioitiin kymmeniksi miljooniksi euroiksi.

Myrskytuhojen korjaaminen kesti lopulta useita kuukausia. Metsätöihin tarvittiin apuvoimia ja metsäkoneyrittäjiä mm. Suomesta. Täysin tuhoutuneiden voimalinjojen kuntoon saattaminen tiettömien taipaleiden taakse puuston raivaamisen jälkeen kesti myös useita viikkoja, jopa kuukausia.

Lisäksi uusi myrsky ja runsas lumentulo 12- 13.1 koetteli uudelleen eteläisintä Ruotsia ja 30000 taloutta kärsi taas sähkökatkoksista.

 

 

 

27.04.2005

PÖLYPYÖRRE KOUVOLASSA 

Ahlmannintien jäteaseman läpi pyyhälsi voimakas pyörretuuli keskiviikkona iltapäivällä noin klo 15. Havaitsijoina olivat jäteaseman hoitajat Arto Lappalainen ja Matti Oinonen sekä kolme asiakasta. Pyörre kehittyi tyynessä, puolipilvisessä säässä. Leveydeltään se oli 10-15 metriä ja näkyvältä korkeudeltaan saman verran.

”Pyöri aika kivasti tuossa penkalla ehkä puoli minuuttia. Pöllysi nurmea ja kaikkea roskaa. Ongelmajätekonttien metalliovet irtos hakasista ja rupes paukkumaan. Sitten se pyyhkäs tuosta pihan yli ja Matti jäi siihen keskelle. Melkein ukko hävisi näkyvistä”, kertoi Arto Lappalainen.

Matti kertoi menneensä kyykkyyn ja katselleensa, kun pölypatsas painui tien yli metsään. Paikalla olleet kolme asiakasta ihmettelivät myös mylläkkää ja yksi pakeni pakettiautoonsa suojaan. Varsinaisia vahinkoja pyörre ei aiheuttanut. (Kaupunkilehti Seiska).

 

 

 

27.05.2005

KEVÄTMYRSKY kaatoi puita Keski-Suomessa ja Savossa perjantaina iltapäivällä. Useita pikkuteitä oli tilapäisesti poikki. Vahinkoja kirjattiin myös Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Pohjois-Savon hätäkeskuksesta kerrottiin päivän olleen kiireinen. Juvalla puu kaatui  auton päälle. Pohjois-Savossa lähes 10 000 kotitaloutta oli hetkittäin ilman sähköä, kertoi Pekka Miettinen Atro Oy:stä. Katkokset ulottuivat ympäri maakuntaa Vesannolta Nilsiään saakka. Kuopion poliisi joutui keräilemään peräkärryistä ja kuorma-autoista pudonneita tavaroita Kallansilloilla iltapäivällä. Moottoritielle lennelleet tavarat aiheuttivat vaaratilanteita, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Ylimeteorologi Erkki Nysten Ilmatieteen laitokselta kertoi kovimpien puuskien olleen 16-17 m/s. Puuskainen länsituuli riepotteli koko maata aivan lounaisinta osaa lukuun ottamatta. Matalapaineen keskus sijaitsi Jäämerellä.

Keski-Suomessa hätäkeskukset kirjasivat iltapäivän aikana kymmeniä yksittäisiä kaatuneiden puiden aiheuttamia vaurioita. Hälytyksiä oli varsinkin Jyväskylän seudulla ja maakunnan pohjoisosissa. Puita kaatui sähkölinjoille ja ajoväylille. Sähkönjakeluhäiriöitä esiintyi Keljonkankaan ja Ristikiven alueilla. (Savon Sanomat ym. lähteet).

 

 

 

28.05.2005

ALMA-MYRSKY KAATOI PUITA JA KATKOI SÄHKÖJÄ

Yhteensä 8000 kotitaloutta oli lauantain aikana ilman sähköä Graningen verkkoalueella Kainuussa pahimmillaan 6-8 tuntia, kun kovimmillaan noin 30 m/s puhaltanut tuuli kaatoi puita sähkölinjoille. Kevätmyrsky katkoi sähköjä joka puolella maakuntaa. Graninge määritteli myrskyn keskitason häiriötilanteeksi, kun kerralla oli korjattavana yli 20 keskijännitevikaa.Ympäri Kainuuta kaatui lähes sata puuta myös teiden tukoksi. Pelastuslaitos sai lukuisia raivauspyyntöjä.

Myrsky vaikeutti myös hauenuistelun EM-kilpailuja Oulujärvellä.

 

 

 

14.06.2005

KESÄN ENSIMMÄINEN RAJU UKKONEN riehui Itä-Suomessa ja Savossa tiistaina. Rajut tuulenpuuskat kaatoivat puita johdoille, ja salamointi aiheutti keskijänniteverkon vikoja. Suur-Savon Sähkön verkossa katkoksesta kärsi noin 200 asiakasta lähinnä Rantasalmen, Kallislahden ja Juvan alueella parin tunnin ajan.

Ilmatieteen laitoksen mukaan maan itä- ja keskiosissa kehittyi iltapäivän aikana ukkoskuuroja, joiden yhteydessä esiintyi paikoin voimakkaita ukkospuuskia ja raekuuroja. Muun muassa Parikkalassa klo 13.40-14.10 satoi ukkoskuurosta 45 mm puolessa tunnissa ja seassa oli jopa 25 millin rakeita.

Kapeassa hellekiilassa esiintyneet ukkoset olivat edellisenä päivänä vähän lännempänä Etelä-Saimaalla sekä Varkauden ja Pieksämäen välillä. (HS).

 

 

 

07.07.2005

LÄNNEN KOVA UKKOSPÄIVÄ

Torstaina Länsi-Suomea koetelleet ukkosmyrskyt ja raesateet olivat harvinaisen rajuja. Tampereen Lempäälässä satoi halkaisijaltaan jopa kolmen sentin rakeita ja Hervannassa parisenttisiä. Paikoitellen maa muuttui valkoiseksi useiden tuntien ajaksi. Maan länsiosaan iltapäivällä kehittyneet ukkoskuurot koettelivat eniten juuri Pirkanmaata. Ilmatieteen laitoksen tutkahavaintojen mukaan illansuussa vettä saattoi tulla parissa tunnissa jopa yli 100 milliä.

Pelastuslaitoksella piti kiirettä salamoiden sytyttämien tulipalojen vuoksi ja Pirkanmaan hälytyskeskuksessa puhelimet pirisivät kiivaasti aamuyöhön saakka. Tampereen radiossa kerrottiin itäisissä kaupunginosissa sataneen jopa 24 millin kokoisia rakeita.

Ukkosalue ulottui Kauhavalta Turkuun noin 100 km leveänä vyöhykkeenä pois lukien lännen rannikkokaistale. Myöhemmin illalla kehittyi Päijänteen länsipuolelta etelään kuurorypäs, joka synnytti salamointia ja melko näyttävän vyörypilven, rakeita ja rankkasadetta. Salamamääräksi rekisteröitiin kaikkiaan noin 6000.

 

Kauhavan Ylikylässä myrsky teki tuhoa klo 18 aikaan. Ankaran ukonilman seurauksena paikallisen sikalan peltikatto repeytyi paiskautuen tielle. Lähes kolme neljäsosaa katosta rullautui irti. Henkilö- tai eläinvahinkoja ei sattunut. (Ilkka).

Vimpelin kirkonkylän Tuohiperällä torstai-iltainen ukkosmyrsky aiheutti poikkeuksellisen voimakkaita tuulenpyörteitä. Alueen asukkaat epäilivät kyseessä olleen trombin, sen verran pahoja tuulen tekemät vahingot olivat. Vaurioita oli näkyvissä ainakin viidellä tontilla. Voimakas tuuli oli siirtänyt jopa hirsisen ladon ylimmät hirret pois paikoiltaan ja heittänyt keinuja ja mattotelineitä useita metrejä. Trombin tielle joutunut kasvihuone oli ukkosmyräkän jälkeen vain kasa muovia ja mutkalle vääntynyt kehikko.

Jättitrampoliini lensi ilmassa noin sata metriä. Se ryöstäytyi ilmojen teille Heimosen takapihalta, lensi Junniloiden etupihan suurten puiden ylitse päätyen lopulta pihassa olleen auton nokkapellin päälle. Trampoliini vääntyi käyttökelvottomaksi, mutta autoon ei tullut kuitenkaan suurempia naarmuja. Maassa näkyvät jäljet osoittivat myrskyn kulkusuuntaa. Tielle osuneista puista oli katkennut suuriakin oksia.

- Sade oli niin voimakasta, että ikkunasta ei nähnyt metriä kauemmaksi. Sen kummemmin pelkäämään emme ehtineet, mutta myrskyn jälkeen meillä kaikilla kyllä riitti ihmettelemistä, kertoi Katariina Latvala. (Järviseudun Sanomat).

 

.

 

11.07.2005

TROMBI (?) kaatoi 8-metrisen purjeveneen itäisen Helsingin edustalla iltapäivällä. Purjehtija pelastautui huviveneeseen, mutta vene makaa pohjassa Talviväylän tuntumassa. Tapahtumasta uutisoivat Ilta-Sanomat ja STT.

Etelä-Suomen myrskyharrastajat keskustelivat asiasta sähköpostilistallaan. Silminnäkijähavainnosta päätellen kyseessä saattoi hyvinkin olla ns. ”sateenjalka”, wet downburst. Siinä voimakas kuuropilvestä alaspäin syöksyvä kylmä ilmavirtaus kääntää maan tai meren pintaan törmättyään jyrkkärajaista sadeseinämää ikään kuin edellään ”sateen jalaksi”. Paikka ja aika klo 15.45-16 täsmäävät.

Meteorologi ja myrskybongari Paavo Korpelan mailin pääkohdat asiasta:

Mainittuna päivänä silmiini osui mielenkiintoinen näkymä. Pienestä pilvestä kehittyi nopeasti räväkkä sadekuuro ja myös pari salamaa tuli bongattua omalta parvekkeelta Vuosaaressa. Mielenkiintoista oli kuuron kehittämä voimakas saderyöppy merellä ja se erottui selvästi pilven alla. Sadesäkki ”putosi” alas ja levisi nopeasti vasemmalle sivulle synnyttäen ns. ”sateen jalan” aika näyttävästi ja nopeasti. Otin siitä videon digi- ja webkameralla. Otus muistutti oikeastaan kosteaa syöksyvirtausta (wet downburst). Näky kirvoitti ajatuksen, että joskohan merellä olisi purjeveneet olleet vaarassa?

Kello 16.30 Helsingin Hakaniemessä satoi 1-1,5 sentin rakeita nopeasti kehittyneestä ukkoskuurosta 30 asteen ilmamassassa.

 

 

 

13.07.2005

UKKONEN TYÖLLISTI pelastuslaitoksia Ylivieskan seudulla. Hätäkeskukselle tuli muutaman tunnin aikana lukuisia ilmoituksia äkäisenä jyristelleen ukkosen vahingoista.

Rajuilma kaatoi puita teille Oulaisissa, Ruukissa, Haapajärvellä ja Vihannissa. Vesivahinkoja ja –vuotoja aiheutui mm. Ylivieskan keskustassa, Haapajärvellä ja Sievissä. Oulaisissa rautatien alikulkutunneli joutui veden valtaan. Salamaniskut aiheuttivat mm. kaksi pientä maastopaloa. (Kaleva).

 

(Eteläisen Suomen päivän ainoa ukkoskuuro kehitti pienen syöksyvirtauksen Nastolassa. Harjun rinteellä ja sen pohjoispuolelta kapealla väylällä kaatui tai kallistui parikymmentä puuta, pääasiassa kuusia. Vettä satoi 20 mm 25 minuutissa. Koosteen tekijän huomioita).

 

 

 

17.07.2005

UKKOSEN TUHOTÖITÄ ERI PUOLILLA MAATA

Ukkosmyrskyn kaatamia puita raivanneet neljä Anttolan VPK:n palomiestä loukkaantuivat Neitvuorentiellä 15 kilometrin päässä Anttolasta salaman iskiessä joko sahattavaan puuhun tai aivan lähelle. Puuta sahannut mies joutui jäämään sydänvalvontaosastolle.

Ukkosmyrskyt kaatoivat puita sähkölinjoille myös Juvan, Sulkavan, Mikkelin, Haukivuoren, Ristiinan, Pertunmaan, Mäntyharjun, Joutsan ja Luhangan kunnissa. Salamat rikkoivat mm. sähköpääkeskuksia ja pahimmillaan 3000 sähköntilaajaa oli vailla virtaa 2-5 tuntia.

Pirkanmaalla sähkökatkoksista kärsi noin 1000 kotitaloutta Vilppulan, Mäntän, Oriveden ja Ruoveden alueilla.

Kokkolassa rankka ukkossade tukki kymmenessä minuutissa viemärit niin, että osa kaupungin kaduista jouduttiin sulkemaan liikenteeltä nopeasti nousseen veden vuoksi. (HS).

 

Ankara myrsky iski Rääkkylän Oravisaloon. Sunnuntai-iltapäivänä riehunut myrsky teki tuhoa 300x500 metrin kokoisella kaistaleella. Myrsky kulki Minna Kinnusen kodin ylitse ja hän ilmoitti siitä Ilmatieteen laitokselle.

– Tuttava soitti kirkolta, että kohta tulee myrsky. Ajattelin että tulkoot, ei se ennenkään ole tälle puolelle selkää tullut.

Muutamia minuutteja kestänyt myrsky meni suoraan talon ylitse puita repien. Puut kaatuivat samansuuntaisesti, mikä viittaa syöksyvirtaukseen. Luonto näytti mahtiaan tiputtelemalla myös sormenpään kokoisia rakeita. (Paikallislehti).

Savitaipaleella Etelä-Savossa satoi samana päivänä 2,5-senttisiä rakeita.

 

 

 

18.07.2005

TROMBI LIMINGASSA

Trombi riepotteli kevytrakenteisen jäähallin riekaleiksi Pohjois-Pohjanmaalla Limingassa maanantai-iltana. Kyseessä oli ns. kupla- eli ylipainehalli. Palokunta sai hälytyksen paikalle hieman ennen kello kymmentä illalla. Päällikköpäivystäjä Aimo Leinonen Oulunsalon palokunnasta kertoi:

- Oli raju ukonilma ja salamoi oikein kunnolla. Yksi oikein paksu salama löi maahan varmaankin. Se kuulosti ihan pommin jysäykseltä, mutta kyllä se trombi oli. Halli meni ihan päreiksi ja palasia roikkuu puiden oksilla. Kaikki oli ohi muutamassa minuutissa.

Onni onnettomuudessa oli, ettei hallilla ole tähän aikaan vuodesta käyttäjiä eikä sisällä ollut ketään. Vahingot arvioitiin 250 000 euroksi. Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Anneli Nordlund arvioi Limingan trombin olleen suomalaisen mittapuun mukaan vähintäänkin keskivahvan. (Iltalehti).

 

TROMBI MYÖS SAARIJÄRVELLÄ. Arviolta 50 järeää tukkimäntyä sai kyytiä, kun nähtävästi trombi teki tuhojaan maanantaina klo 16 maissa Mannilan männikössä Saarijärvellä. Monet puista kaatuvat juurineen. Kovin tuho kohdistui vain pienelle alueelle vanhalle lossille menevän tien rannasta Mannilan matonpesupaikalle saakka. Muutamia puita kaatui myös Mannilan asuntoalueelta sekä Pyyhkälässä sijaitsevan kioskin vierestä. Tuhon hetkellä vettä tuli kaatamalla ja ukkonen jyrähteli. Pelastuslaitos sai hälytyksen klo 16.08. Palomiehet raivasivat tielle kaatuneet puut ja metsänhoitoyhdistyksen metsurit jatkoivat konkeloiden purkamisia. (Saarijärveläinen-lehti).

 

 

 

20.07.2005

RAJU TROMBI PYYHÄLSI Kosken pitäjässä Varsinais-Suomessa Tapalan ja Hongiston kylien yli keskiviikkoiltapäivänä klo 16.30. Se lennätti järeitä peltikaton kappaleita satojen metrien päähän ja paiskoi mennessään myös ikivanhoja katotiiliä. Arviolta minuutin ajan riehunut trombi runteli pariakymmentä rakennusta ja kaatoi kymmeniä puita. Vahingoiksi arvioitiin yli 150 000 euroa. Kylissä pelättiin uusia rankkasateita ennen kuin katot saataisiin korjattua.

 

 

 

24.07.2005

PYHÄJOEN TROMBI

Raju paikallinen pyörremyrsky riehui   sunnuntaina hieman kello 14 jälkeen Viirteen kylässä noin kolme kilometriä Pyhäjoen keskustasta etelään. Vain muutaman minuutin kestänyt myrsky kaatoi puita ainakin kolmen hehtaarin alalta ja niitä kaatui myös vilkkaasti liikennöidylle kasitielle levähdyspaikan kohdalla. Trombin yhteydessä satoi rakeita, joista suurimmat olivat 25-millisiä.

Juha Viirret oli matkalla juuri levähdyspaikan kohdalla ja pääsi täpärästi karkuun pyörremyrskyn alta.

- Oli se hurjan näköinen. Tuntui kuin auto olisi lähtenyt lentoon. Ilman paine oli niin kova, että se otti korviin. Auto muuttui rauhattomaksi ja peräpeilistä näkyi tiellä lenteleviä puun oksia ja pätkiä, kuvaili Viirret.

 

Hurjannäköinen pyörre 

Vain 50 metrin päässä tuhoalueesta asuva Tapani Höglund sai tekstiviestillä kehotuksen mennä äkkiä katsomaan mitä ulkona tapahtui.

- Näin parvekkeelta oman takapihamme puiden latvojen heittävän noin kahden metrin rinkiä tuulessa. Kauempana lenteli oksia ja pieniä puita noin 50 metrin korkeudessa, kertoo Höglund. Trombia oli Höglundin mukaan edeltänyt vain sade ja tummat pilvet. Sitten oli alkanut kuulua kovaa jyrinää.

- Se oli sellainen harmaa, kuin pölyä ilmassa. Ja rakeita tuli ihan sairaasti. Ne eivät tulleet ylhäältä alaspäin, vaan pyörivät tuulessa. Ehdin nähdä sitä ehkä 20 sekuntia, sitten se lähti merelle päin, Höglund muistelee. (Pyhäjokiseutu)

 

 

 

25.07.2005

TROMBI RIEHUI LAURITSALASSA maanantaina kello 14 aikaan nostaen ilmaan kattopeltejä ja katkaisemiaan puiden latvoja. Havainnon teki savonlinnalainen Tarmo Aalto, joka lähestyi juuri siihen aikaan perheineen veneellä Kaukaan tehdasaluetta Lauritsalan suunnasta.

- Trombi alkoi yhtäkkiä nostaa ylös usean metrin mittaisia kattopeltejä ja puiden latvoja kaksi kertaa korkeammalle kuin metsän puiden latvat olivat, Aalto kertoi. Aallon mukaan trombi suuntasi matkansa kohti metsää eikä hän pystynyt myöhemmin paikallistamaan tarkkaa kohtaa.

Ilmatieteen laitoksella ei trombista ollut tietoa. (Etelä-Saimaa).

 

 

 

02.08.2005

NÄYTTÄVÄ VESIPATSAS TAMPEREEN kaupungin vesialueella Lielahdella maanantaina iltapäivällä kesti noin kymmenen minuuttia ja sai paljon katselijoita. Se myös tallennettiin kameroihin ja videoitiin. Vesipatsas oli hyvin selvärajainen, klassisen näyttävä tyyppiesimerkki trombista vesistön päällä. Rantaan päästyään se hävisi, eikä juuri tehnyt vahinkoa. Ilmiötä seurattiin mm. Näsinneulasta ja rannalta käsin.

 

Lyhennelmä Aamulehdestä, silminnäkijäkertomus:

TROMBI PYÖRITTI NÄSIJÄRVEN PINTAA

Tamperelaisen Antti Valkosen vierailleen tarjoama Tampere-kierros sai ikimuistoisen käänteen, kun Näsinneulaan kiivennyt seurue todisti Näsijärvestä noussutta patsasta. Kahden aikaan iltapäivällä maisemaa ihastellut seurue näki aitiopaikalta, kuinka sateisen harmaa Lielahti muuttui hetkessä harvinaisen luonnonilmiön tapahtumakentäksi.

- Vesipatsas oli valtava satoja metrejä korkea tornado. Se liikkui rantaan päin törmäten lopuksi laituriin. Onneksi mitään ei ollut tiellä, joten vahinkoa ei päässyt sattumaan, kuvaili Valkonen vaikuttuneena.

Kymmenisen minuuttia kestänyttä spektaakkelia seurasi parisenkymmentä katsojaa, jotka haukkoivat henkeään vesipatsaan edessä. Ihmiset soittelivat tutuilleen ja selostivat upeaa näkyä. Valkonen uskoo savolaisvieraillaan olevan paljon kerrottavaa kotiin palattuaan.

- Mikkelistä asti kannatti tulla, oli se niin valtavan hieno kokemus.

 

 

 

09.08.2005

UKKOSMYRSKY KESKEYTTI YLEISURHEILUN MM-KISAT

Rankat tuulet ja ukkospuuskat riepottelivat eteläistä Suomea illan ja yön aikana. Kesän pahin myrsky kaatoi puita, katkoi sähköjä ja aiheutti rankkasateillaan vesivahinkoja. Ukkosrintama saapui etelärannikolle Suomenlahtea pitkin itäkaakosta ja liikkui edelleen lounaisen Suomen poikki. Ukkossoluja ylsi myös pohjoisemmaksi.

 

Aivan ensimmäiseksi ukkosmyrsky keskeytti olympiastadionilla käynnissä olleet yleisurheilun MM-kisat pariksi tunniksi kello 18.45 alkaen. Rankkasade sai MM-areenan juoksuradat tulvimaan ja raju puuskittainen tuuli heitteli sadesuojia pitkin stadionia. Vain uskollisimmat urheilun ystävät jaksoivat pysytellä katsomon puupenkeillä. Sähköt jouduttiin katkaisemaan turvallisuussyistä kello 19.30.

Herttoniemessä mitattiin sademääräksi 33,8 milliä ja tuulen nopeudeksi 18 m/s. Viemärit eivät pystyneet nielemään vesimassoja ja kadut tulvivat, mm. Vuorikadulla oli metrin verran vettä. Salamat löivät tiheimmillään sekunnin välein pääkaupunkiseudun etelä- ja länsiosissa.

 

Etelä- ja Lounais-Suomessa sähkökatkoksista kärsi noin 5000 asiakasta, Pirkanmaalla ja Itä-Hämeessä myöhemmin yöllä 3500. Vielä Etelä-Savossakin, pääasiassa Mähtyharjun ja Pertunmaan kunnissa, jäi aamuyön tunteina noin 2000 taloutta ilman sähköä kovan ja puuskittaisen tuulen kaadettua puita linjoille.

Kovimmin myrsky koetteli pääkaupunkiseutua.  Pelkästään Helsingin pelastuslaitos sai illan ja yön aikana 150 myrskyyn liittyvää tehtävää. Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksella vastaavia hälytyksiä oli lähes 90.

Myöhään illalla Varsinais-Suomen hätäkeskuksesta kerrottiin, että kova tuuli oli kaatanut puita ainakin Kiskossa, Somerolla, Loimaalla ja Sauvossa. Kulttuurihistoriallisesti korvaamatonta vahinkoa myrsky aiheutti Varsinais-Suomessa Perniön kunnassa sijaitsevan Teijon kartanon muotopuutarhassa. Puiston pohjoisosa tuhoutui kokonaan mukanaan vanhimmat puut, jotka olivat 200 vuotta vanhoja.

Tuhon aiheuttaja saattoi olla trombi tai syöksyvirtaus, arvioi Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta. Säätila perjantaina oli erittäin otollinen molemmille.

 

Vakava tuulen aiheuttama turma sattui Helsingissä jo iltapäivällä, kun puu kaatui pariskunnan päälle Auroran sairaalan pysäköintialueella. Noin 60-vuotias nainen jäi suuren koivun alle ja loukkaantui.

Myrskyn kaatama puu katkaisi junaliikenteen rantaradalla Kirkkonummen ja Karjaan välillä koko illaksi ja yöksi. Vika saatiin korjattua aamuviideltä.

Pika-alukset jättivät Tallinnan vuorojaan ajamatta. Aamulla 10.8 klo 9.10 annettiin ylimääräinen tuulivaroitus merialueille.

Salamat sytyttivät myös tulipaloja, joista merkittävin oli Karjalohjalla tuhoutunut  leirikeskuksen 400 neliömetrin hirsirakennus. Vahingot noin 100 000 euroa.

(STT, HS, muut lähteet)

 

 

 

16.08.2005

SALAMANISKU TAPPOI NELJÄ HEVOSTA laitumelle Valkealassa Pohjois-Kymenlaaksossa tiistaina. Harvinainen onnettomuus tapahtui, kun hevoset olivat hakeutuneet rajussa ukonilmassa suojaan kuusien alle. Ilmatieteen laitoksen Utin havaintoaseman mukaan laitumen päällä riehui ukonilma iltapäivän ajan. Hevosia noutamaan mennyt hoitaja löysi eläimet toistensa päälle tuupertuneina. (STT, Kouvolan Sanomat).

 

 

 

21.08.2005

RAJUILMA TEKI TUHOA IMATRALLA

Raju ukkosmyrsky aiheutti laajoja tuhoja sunnuntai-iltana Imatralla. Puoli kuuden aikaan alkanut myrsky irrotti taloista kattoja, kaatoi puita ja rankkasade täytti hetkessä viemärit, minkä vuoksi vesi tulvi sisään asuntoihin ja kellareihin. Henkilövahingoilta tiettävästi vältyttiin.

Myrsky riepotti kovimmalla voimallaan Rajapatsaan kaupunginosaa, jossa todennäköinen trombi kaatoi kymmeniä puita noin puolen kilometrin matkalta ja 50 metrin leveydeltä. Osa puista kaatui talojen ja autojen päälle. Katto irtosi Ensontiellä veteraanien palvelutalosta, sekä toisesta talosta Malmikadulla.

Pässinniemessä palokuntaa työllistivät pääasiassa vesivahingot, kun tulvavedet pyrkivät asuntoihin ja kellareihin. Onnelantiellä yksi pyörätie katkesi siltarummun romahdettua.

– Vettä tuli niin rajusti, että sadevesiviemäreistä nousi metrin korkuisia patsaita, kuvaili paloesimies Pekka Koho myrskysateen voimaa. Lisäksi oli kova ukkonen. Kaiken kaikkiaan tilanne oli kuin elokuvissa, paljon romua ilmassa.

Myrsky ulottui myös Saarlammille, jossa Ruokolahden palokunta pumppasi vettä vielä iltakymmenen jälkeen.

Palomestari Tapio Valtonen piti iltaa todella poikkeuksellisena. Kaikki Imatran alueen palokunnat olivat täystyöllistettyjä koko illan.

– Se oli reilun tunnin mittainen kaaos, hän totesi. (Mm. alueuutiset)

 

Taivas ja tiet repesivät

Rautjärven Miettilässä asuvan Jouko Lääperin niskaan repesi taivas miehen ollessa tattimetsässä. Kotiin päästyään ihmettelemistä riitti vielä enemmän. Vesimittariin oli kertynyt parissa tunnissa 62 milliä ja aamulla kaupalla naapurit kertoivat jopa 80 millin lukemista.

Miettilässä jäljet näkyvät vielä hyvän aikaa. Tulva vei mennessään ison osan Miettilän ja Variksenkylän välisestä tiestä. Myös kylän päätie kapeni sen alitse kulkevan Herajoen tulviessa ja peittäessä tien pahimmillaan puolimetrisen hyökyn alle. Ensin kylällä epäiltiin Herajokeen läheisiltä kosteikoilta laskevan majavapadon sortuneen, mutta rankkasateen jatkuessa lättähäntiä ei enää syytetty.

- Semmoista ilmaa en muista täällä ennen olleen, vaikka pitkään olen täällä asunut, sanoi perusmiettiläinen Heikki Lankinen, joka kiersi kylää kameroineen tultuaan töistä Imatralta.

Variksenkyläntien pituudeltaan 300-metrisen sortumakohdan korjaamiseen tarvitaan soraa ainakin 3000 tonnia eli 200 kuorma-auton nuppikuormallista, Imatran tiemestari Sakari Häyhä laski. (Etelä-Saimaa).

 

 

 

26.08.2005

LAAJA UKKOSRINTAMA JA TROMBEJA

Laaja ukkosrintama liikkui lounaasta koilliseen perjantai-iltapäivän ja illan aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkosrintama ei ollut poikkeuksellisen voimakas, mutta erityisen laaja. Kuuroihin liittyneet syöksyvirtaukset tekivät tuhoa monin paikoin lähinnä Etelä-Suomessa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Merellä purjevene joutui suoraan trombin silmään.

Myrskytuulien riepottelemien Etelä- ja Länsi-Suomen hätäkeskukset saivat lukuisia hälytyksiä kaatuneista puista, jotka häiritsivät liikennettä ja katkoivat sähkölinjoja. Pirkanmaalla ja Hämeessä oli pahimmillaan sähköttä illalla 15 000 asiakasta, Etelä-Suomessa noin 10 000. Katkoksista alkoi tulla ilmoituksia kello 16 jälkeen, ja laajimmat katkosalueet olivat Lopen, Karjalohjan ja Vihdin alueilla.

Pahaa jälkeä myrsky sai aikaan Kanta-Hämeessä. Myrsky raateli seutukuntaa melko tasaisesti, mutta eniten tehtäviä kertyi Hämeenlinnan, Janakkalan ja Lammin alueilla. Kaatuneet puut poikivat Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle Hämeenlinnan seudulla palomestari Marko Hottisen mukaan lähes sata tehtävää. Kiireistä oli myös Forssan ja Riihimäen suunnalla. Riihimäen myrskynpuuska riehui arviolta noin 3 minuuttia. Sähkölinjat kärsivät eniten Rengossa, Hattulassa ja Lammilla. Kaikkiaan puita kaatui Hottisen arvion mukaan useita satoja, myös useiden talojen ja autojen päälle. 

– Kyllä tämä voimakas myrsky oli, viat tulivat lähes kertarysäyksellä.

 

Radalle kaatuneet puut katkaisivat ajojohtimet Riihimäellä hieman ennen kello 19. Myös Tampereen-Jyväskylän rataosuudella junaliikenne takkuili sähkökatkosten vuoksi.

Naisten kansainvälisen golfturnauksen avauskierros keskeytettiin myrskyn vuoksi.

Espoossa yleisurheilun vammaisten EM-kisoissa raju tuuli kaatoi suurehkon kisateltan kumolleen Leppävaaran kisapuistossa. 50 metriä pitkän ja 15 metriä leveän teltan reuna irtosi betonisista tukirakenteistaan ja teltta kaatui kyljelleen viereistä verkkoaitaa vasten. Henkilövahingoilta säästyttiin, vaikka väkeä oli sisällä. (STT, HS ja Hämeen Sanomat).

Tv-2:n Hämeen alueuutisiin oli toimittaja Timo Leponiemi tehnyt jutun mm Rengon Valajärven rannan myrskytuhoista. Siellä syöksyvirtaus pisti hehtaarin verran metsää säpäleiksi ja kesämökkejä vaurioitui. Silminnäkijän mukaan tuhot syntyivät 10-20 sekunnissa.

 

TROMBI RIUHTOI ISOA PURJEVENETTÄ RAUMAN MERIALUEELLA

Raumalaiset Jussi ja Aira Laiho  joutuivat viime perjantai-iltana heti kello 19 jälkeen Hannacat-veneellään täysin yllättäen syntyneen trombin kouriin. Pyörre käänsi 9,5 tonnin painoisen purjeveneen takaisin tulosuuntaansa ja ravisteli venekuntaa noin 5 minuutin ajan. Pelottava sääilmiö oli kokeneille purjehtijoille aivan uusi.

- Sateisessa vastatuulessa olimme juuri valmistautumassa kiertämään Rihtniemeä, kun suunnitelmat muuttuivat, kertoo Jussi Laiho.

 

Synkistä pilvistä valui viirukaista mereen

Aallokko ei iskenytkään vastaan odotetulla voimalla ja he aikoivat nostaa purjeet. Pelastusliivejä pukiessa edessä näkyneet oudot mustat pilvet kiinnittivät kuitenkin kipparin huomion. Pilvestä näytti laskeutuvan tumma viirukaista mereen ja pian tuuli voimistui repiväksi. Trombin voimasta vene kääntyi ja alkoi kallistua pahasti. Potkuri pyöri tyhjän päällä ja veneen ohjaus ei totellut ollenkaan.

- Vene painui parras märkänä styyrpuuriin päin. Meri kuohui valkoisena ja meidät ympäröi valkoinen sumu kun vesi nousi ympärillämme. Aallokkoa ei ollut, vaan vedenpinta oli röpelöinen, ikään kuin kiehuva, kertoi Laiho.

 

Loputtoman pitkät trombiminuutit

Laihojen mielestä kallistumista tuntui jatkuvan loputtomiin, mutta lokitietojen mukaan sitä kesti vain viisi minuuttia. Kello 19.12 pahin oli ohi. Trombin hellittäessä tuulen nopeus oli yhä reilut 20 m/s ja puuskainen puhuri puhalsi.

- Kyllä siinä riki joutui koville, niin kova oli ryskintä, totesi Laiho. Uhkaavasta tilanteesta oli selvitty kuitenkin säikähdyksellä. Koska kuivattavaa oli paljon ja sydämet hakkasivat vielä jännityksestä, Hannacat päätettiin kääntää Pyhämaan kalasataman suojaan.

- Sinne saapui myöhemmin konevikainen vene, josta sama ilmiö oli nähty kauempaa.

Tarkka paikka ja tapahtuma-aika selvisivät myöhemmin veneen karttaohjelman lokista (N 61 04  E 21 16).

 

Ilmatieteen laitos sai edellisen lisäksi trombi-ilmoituksia seuraavilta paikkakunnilta: Helsingin Kulosaari, Herttoniemi usean vesipatsaan havainto, Espoon Suvisaaristo, Espoo-Kirkkonummi Siikajärvi, Kirkkonummi, Loppi, Nurmijärvi, Lempäälä, Tampereen Teisko, Sysmän Soiniemi.

 

 

 

28.08.2005

TALIN GOLGKENTÄN TROMBI 

Golfin naisten Euroopan kiertueen Helsingin osakilpailu sai katastrofaalisen lopun, kun myrskytuuli pyyhkäisi ravintolateltan maan tasalle sunnuntaina aamupäivällä. Yhdeksän ihmistä loukkaantui trombiksi kuvaillun pyörteen lennättäessä irtonaisia tavaroita ihmisten niskaan. Heidät kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan, mutta vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin. Vammat olivat pääasiassa ruhjeita, haavoja ja pieniä murtumia. Ainekset suureen onnettomuuteen olivat kuitenkin olemassa.

– Tässä oli onni onnettomuudessa, ettei mitään vakavampaa sattunut, päivystävä poliisi Juha Hakola Helsingin poliisista huokaisi.

Kilpailu oli keskeytetty jo 10 minuuttia aiemmin rankkasateen vuoksi, joten teltassa oli sekä yleisöä että pelaajia, yhteensä noin 50 ihmistä. Kanadalaisvalmisteinen ns. Saddle Span-teltta kattoi noin 400 neliömetrin alan ja oli 7 metriä korkea. Hakola korosti poliisin tutkivan tapausta onnettomuutena, eikä sillä ollut syytä epäillä teltan tukirakenteissa olleen vikaa. Katos oli suunniteltu kestämään koviakin, yli sadan kilometrin tuntinopeuksilla puhaltavia tuulia.

– Talin tapauksessa puhutaan kyllä poikkeuksellisen voimakkaasta trombista, kun se pystyi sen romahduttamaan, arvioi katoksen toimittaneen firman operatiivinen johtaja Harri Seppänen STT:lle. Talin tapaista katoksen romahdusta ei yhtiöllä hänen mukaansa ole koskaan aiemmin ollut. Kokemusta oli kertynyt vastaavanlaisista rakenteista mm. jo vuoden 2000 Sydneyn olympiakisoista.

 

Tapahtumapaikka oli kuin hirmumyrskyn jäljiltä. Sortunut teltta oli aivan maan tasalla ja siellä täällä lojui kaatuneita pöytiä ja tuoleja. Ihmiset kaikkosivat kentältä ukkoskuuron myötä. Trombi kaatoi useita puita Talin läheisyydessä ja mm. Pitäjänmäessä puita kaatui teille.

Ilmatieteen laitoksella pidettiin todennäköisenä, että kyseessä oli juuri trombi. Päivystävä meteorologi Anssi Vähämäki sanoi silminnäkijäkuvauksen viittaavan kyllä trombiin kuultuaan, että pilvi putosi mustana kohti maata ja että tavaraa lensi ylöspäin ilmassa.

Historiallista suomalaisittain oli trombin osuminen keskelle tiheästi asuttua suurkaupunkialuetta ja myös loukkaantuneiden määrä. Trombin voimakkuus oli ensiarvioiden mukaan luokkaa F 1. (HS Verkkoliite/STT).

MTV-3:n kymmenen uutiset näytti samana iltana melko laadukkaan videopätkän ilmeisesti samasta trombista. Pilvestä maahan työntyneessä kartion muotoisessa ulokkeessa oli levotonta pyörteilyä.

 

KIRKKONUMMEN TROMBI.  Samaan ukkosrintamaan kuulunut, mahdollisesti sama trombi iski voimalla Kirkkonummen Roholmeniin jatkaen Espoonlahden yli Soukkaan.

Niemen poikki edennyt pyörre kaatoi satoja puita, joista osan mökkiasutuksen päälle. Se katkoi myös sähkötolppia niin, että osa sähkölinjasta joudutaan rakentamaan kokonaan uudelleen. Käyttöinsinööri Kimmo Vainiola sanoi, että myrskytuhojen vuoksi linja joudutaan siirtämään uuteen paikkaan.

– Siellä on niin paljon pirstoutunutta puuta tiellä. Isoja petäjiä ja koivuja, joista myrsky on kuorinut oksat pois. Raivaustyöt jatkuvat alueella pitkään.

Trombien aikataulu ja reitti (liikesuunta lounas-koillinen): Medvastö klo 10.10 – Soukka  klo 10.15 – ei tuhoja noin 5 km - Tali klo 10.20 – Lassila klo 10.35. (Helsingin Sanomat)

 

Vaikuttava silminnäkijäkuvaus, Roholmen (HS)

Gaius Gyllenbögel on yli 70-vuotias yritysjohtaja, entinen lehtimies ja Indonesian kunniapääkonsuli. Hänen mökkinsä sijaitsee Roholmenin niemen itärannalla mailla, joita hänen sukunsa on hallinnut yli 140 vuotta. Maanjäristyksenkin kokeneeseen mieheen trombin voima teki vaikutuksen:

- Kuulin kumeaa jylinää niin kuin lentokone olisi laskeutunut. Ajattelin, että tekeekö se tänne pakkolaskun.

Sitten alkoi metsää kaatua ja Gyllenbögel kiirehti kuistilta mökkiinsä.

- Siinä minä seurasin lasin takana puiden kaatumista. Puut kaatuivat kuin sotilaat komennosta. Nopeasti ja lähes samanaikaisesti.

Trombi kulki mökin yli, rikkoi savupiipun, heitti veneen rannalle, paiskoi puutarhakalusteet ilmaan, raastoi ja katkoi rantametsikön toistasataa vuotta vanhat hongat.

- Täällä minä nyt istun rannassa ja mietin, miten kaiken raivaan. Metsä on kuin Tuntemattomassa sotilaassa tykistökeskityksen jäljiltä. Olen harjoitusmielessä käynyt läpi sairauskohtauksen mahdollisuutta ja että pahimmassa tapauksessa henkikin lähtee, mutta mitään tällaista minun skenaariooni ei ole kuulunut. Porkkalan venäläisaika tuhosi silloiset rakennukset ja nyt meni luontokin aika kurjaan kuntoon. Mutta en minä ole kokenut henkistä järkytystä, mietin vain mistä raivauksen aloittaisin.

 

Vaikuttavia silminnäkijäkuvauksia Talin trombista

Golfkentän läheisyydessä asuva Ulla Vaskivaara näki trombin asuntonsa parvekkeelta.

- Katselin edessä siintävää isoa mustaa pilveä, kun bussipysäkin kohdalla yhtäkkiä pöllähti ilmaan ikään kuin harmaata tuhkaa, ja sen mukana lensi kaikenlaista tavaraa ja roskia. Se oli ihan kuin joku räjähdys, Vaskivaara kuvaili.

 

Kentän vieressä asuvien Pirjo ja Petri Sandellin havainnot olivat samankaltaisia.

- Se oli iso musta pyörre ihan kuin jostain sarjakuvasta, ja se piti ujeltavaa, hakkaavaa ääntä, Pirjo Sandell kertoi.

Hänen piti tulla katsomaan turnausta, mutta ambulanssit nähdessään aavisti jotain olevan vialla.

– Kun sitten tulin paikalle, pelaajat olivat ihan hätääntyneitä ja jotkut itkivät, Sandell kuvaili.

 

Italialaispelaaja Diana Lunan mailojenkantajana toiminut Ari Koutuaniemi näki parinkymmenen metrin päästä, kuinka trombi tarttui ravintolakatokseen.

- Teltta nousi ensin ylös ja painui sitten kasaan. Kaikki ehtivät ulos. Jotain tavaroita, tuoleja ja mainostauluja lensi ilmassa. Oikeastaan sade oli vähän hiljentynyt ja sitten tuuli yltyi tosi nopeasti ja tuli lujaa. Kaikki tapahtui ihan yhtäkkiä ja varoittamatta, Koutuanniemi kertoi.

 

Amatööripelaajana  kisassa ollut Ruotsin Caroline Westrup kertoi järkyttyneenä:

- Peliä lykättiin aikaisemmin sateen takia ja tulin paikalle vasta hetki sitten. Yhtäkkiä ihmisiä juoksi tänne päin (klubitalolle) ja he itkivät ja olivat shokissa. En tiennyt mitä oli tapahtunut ja olin todella peloissani. Ihmiset sanoivat olleensa hengenvaarassa, kun siellä oli lennellyt paljon raskasta tavaraa, joka olisi voinut osua heihin, Westrup kertoi kyyneleitä nieleskellen.

- Uskomatonta, että tällaista voi tapahtui Pohjoismaissa. Olen nähnyt yhden (trombin) Yhdysvalloissa, mutta että täällä Suomessa…

 

Espoolainen Tiina Seeste-Lehtonen golfasi tyynessä ja pilvisessä säässä, kunnes alkoi tapahtua:

- Iso teltta nousi kannakkeiltaan ja tavaraa alkoi tulla päälle vaaka- ja pystytasossa. Sain rautatangosta jalkaani, ihmisiä makasi tantereella ja osa heistä juoksi päämäärättömästi pois. Tilanne oli kauhea.

- Aivan heti kukaan ei tiennyt, mitä pitäisi tehdä. Ambulansseilla oli vaikeuksia päästä avun tarvitsijoiden luokse. Aluksi luulin, että loukkaantuneita oli kymmeniä tai ehkä sata. Golfkenttä näytti sotatantereelta. Mitään vastaavaa en ole ikinä nähnyt muualla kuin televisiossa.

(HS verkkoliite)

 

Jonas Silfverberg:

- Kuulosti siltä kuin lentokone olisi lentänyt yli. Ihmettelin mitä tapahtuu, kunnes näin ilmassa liikkuvan pyörteen lähestyvän. Juoksin karkuun minkä ehdin.

 

Jarno Heinonen:

- Ulkona olleet näkivät, kuinka pyörre repi ensin irti Volvon esittelyteltan, joka lensi pääteltan yli noin 50 metrin päähän. Ihmiset säntäilivät ympäriinsä paniikissa eri suuntiin ja kaikki irtonainen lensi ilmassa.

 

Kokki Jyrki Sukula:

- Olin juuri metrin päässä teltasta kantamassa laatikoita, kun näin trombin tulevan. Se näytti juuri siltä kuin elokuvissa aina näyttää. Tavarat lentelivät ympyrässä ja huonekalut ilmassa, myös paljon teräviä esineitä.

- Kun teltta romahti, katsoimme ensin mitä tapahtuu. Sitten aloimme auttaa ihmisiä, joiden päähän oli osunut tavaroita ja haavat vuotivat verta. Näin viereisen teltan lähtevän tuulen mukana suoraan ylöspäin. Se oli uhkaava tilanne, jonka kaltaista ei ole aikaisemmin nähnyt.

(Ilta-Sanomat)

 

 

 

30.08.2005

MYRSKYISÄT TUULET kaatoivat paljon puita Inarin ja Lemmenjoen alueella. Saamenkielissä uutisissa puhuttiin tuhansista rungoista ja kehotettiin metsänomistajia käymään metsissään tarkastamassa tuhot. Myös Kainuussa maanantai-iltana ja seuraavana yönä puuskittainen tuuli kaatoi puita sähkölinjoille, jolloin Kajaanissa ja Suomussalmella noin 800 taloutta jäi ilman sähköä joksikin aikaa. (Kainuun Sanomat)

 

 

 

09.09.2005 

SYYSTUULI YLTYI MYRSKYKSI kaataen puita ja katkoen sähköjä perjantaina Oulun läänissä ja maan itäosassa Etelä-Savoa myöten.

Pohjois-Karjalassa keskituulinopeudet olivat paikoin jopa 15-18 m/s, mitä voidaan pitää poikkeuksellisen voimakkaana sisämaan oloihin. Pyhäselän Tuiskavanluodon mittausasemalla tuuli puhalsi puuskissa voimakkaimmillaan yli 20 m/s.

Kova ja puuskainen tuuli sai aikaan soittoruuhkan hätäkeskukseen. Vahinkolähtöjä oli kello 21.30 mennessä kirjattu jo yli 40. Talojen päälle puita kaatui ainakin Joensuussa, Lieksassa ja Liperissä. Sähkökatkoksista kärsittiin etelästä Kesälahdelta läpi maakunnan aina pohjoiseen Valtimoon saakka.

Pahimmillaan Pohjois-Karjalan Sähkön toimialueella sähköt olivat poissa noin 10 000 taloudelta. Etelä-Savossa Suur-Savon Sähkön alueella vastaavat lukemat  olivat 5000.

Sähkölinjoille kaatuneet puut aiheuttivat laajoja katkoksia myös Oulun seudulla (vajaat 5000 taloutta), sekä Kainuun itä- ja pohjoisosissa (3000 taloutta). (Karjalainen, Kaleva)

 

Tuuli oli erityisen voimakasta Perämerellä. Virpiniemen merivartioasemalla mitattiin keskituuleksi voimakkaimmillaan 22 m/s, puuskissa 25 m/s ja aallot nousivat 2-3 metrin korkuisiksi. MTV-3 kertoi yli 30 m/s puuskalukemista ja Kemin ja Oulun seuduilla maallakin 20 m/s.

 

 

 

14.09.2005

SYYSMYRSKY IIDA työllisti keskiviikkona pelastuslaitoksia ja katkaisi sähköt yli 20 000 taloudelta pääasiassa Länsi- ja Etelä-Suomessa. Itä-Suomeen myrsky ennätti myöhään illalla aiheuttaen jonkun verran sähkökatkoksia. Ankarimmin myrsky koetteli Varsinais-Suomen ja Satakunnan rannikkoseutuja. Pirkanmaalla, Hämeessä ja Pohjanmaalla kaatuneista puista aiheutuneita hälytyksiä oli yhteensä 70.

Tuulennopeus ylitti merellä monin paikoin myrskyrajan (Bogskär 22 m/s), lounaassa jo alkuillasta, Perämerellä vasta aamuyöllä. Järvillä tuulennopeudet olivat 13-16 m/s. Tuulet aiheuttanut matalapaine oli hirmumyrsky Marian jäänteitä.

Mieshenkilö loukkaantui pahasti Helsingissä Hämeenkadulla klo 17 jälkeen, kun 10 metriä pitkä ja juurestaan 30 senttimetriä paksu puun oksa putosi hänen päälleen tuulen voimasta. (HS)

 

 

 

21.09.2005

MYRSKY RAVISTELI OULUN SEUTUA varhain keskiviikkoaamuna kaataen puita sähkölinjoille ja teille ainakin Oulussa, Kempeleessä, Muhoksella, Vaalassa ja Utajärvellä. Sähköt olivat poikki noin 25 000 taloudessa.

Nopeasti edennyt myrskyalue iski Oulun seudulle ennen kello kuutta ja pahin myräkkä kesti puolitoista tuntia. Siinä esiintyi myös ukkosta. Kainuuseen puhuri ehti tuntia myöhemmin. Suurin tuulennopeus mitattiin Hailuodon Marjaniemessä, 25 m/s, puuskassa 29 m/s.

Pelkästään Oulun kaupungin alueella puita kaatui teille, katoille ja sähkölinjoille ainakin 40:ssä eri osoitteessa. Oulun palokunnan miehet raivasivat kaatuneita puita koko päivän ajan. Töitä oli niin runsaasti, että ensin keskityttiin vain liikennettä ja sähkönjakelua haittaavien puiden raivauksiin ja mm. kevyen liikenteen väylät hoidettiin myöhemmin.

Kempeleessä tuuli oli voimakkaimmillaan kello 6. tienoilla. ”K-raudan takana olevassa mäntymetsässä puut kaatuivat kuin oljenkorret”, lähistöllä asuva Tapani Turpeinen kuvaili.

Liminganlahden Kammonkarissa kaksi ihmistä joutui veden varaan ja Kempeleessä kaksi ihmistä jäi loukkuun saareen, kun myrsky vei mukanaan heidän veneensä.

 

Myrsky jylläsi myös Kainuussa aiheuttaen keskijännitevikoja kaikissa alueen kunnissa. Sähköttä jäi pahimmillaan yli 10 000 taloutta.

Kainuun Energian verkostopäällikkö Jouni Huusko kertoi, että näin nopeasti ja lyhyellä ajalla ei ole tullut näin paljon yhtäaikaisia vikoja. Aamuseitsemältä alkanut vikasoittojen ryöppy helpottui hieman yhdeksän jälkeen. Eniten sähkökatkokset kiusasivat Suomussalmea, Puolankaa ja Kuhmoa. (Kaleva)

 

 

 

26.10.2005 

ENSIMMÄINEN TALVIMYRSKY lumisateineen saapui Suomen lounaasta aamuyöllä ja katkaisi sähköt väliaikaisesti noin 30 000 taloudelta Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla, Hämeessä ja Uudellamaalla. Ajokeli muuttui melko huonoksi eteläisessä Suomessa, mutta vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin. Hätäkeskusten tietoon ei myöskään tullut pahoja myrskyvahinkoja, vaikka puita kaatuikin eri puolilla maakuntia. Lumisateet jäivät 5-10 senttiin.

Hangossa tuuli voimakkaimmillaan 25-27 m/s, Emäsalossa mitattiin 10 minuutin keskituuleksi pahimmillaan 25 m/s.  Nopeat Tallinnan alukset eivät liikennöineet ja lentoliikenteessä oli vähäisiä myöhästymisiä. (HS)

 

 

 

15.11.2005

ÄRHÄKKÄ LOUNAISMYRSKY piiskasi tiistaina maatamme siirtyen iltaa kohti idemmäksi ja sisämaahan. Linjoille kaatuneet puut aiheuttivat sähkökatkoksia ja repivät irti kattopeltejä. Varsinais-Suomessa, läntisellä Uudellamaalla ja Hämeessä sähköttä jäi noin 23 000 taloutta, Etelä-Savossa  ja Pohjois-Karjalassa suunnilleen saman verran ja  Kainuussa 11 500 taloutta. Koko maassa katkoksista kärsi yli 50 000 eri sähköyhtiöiden asiakasta.

Helsingin hätäkeskukseen tuli yhteensä vajaat 70 ilmoitusta kaatuneista puista, valomainoksista ja rakennustelineistä. Hämeentiellä raitiovaunuliikenne oli tovin poikki.

Suurimmat tuulennopeudet mitattiin Suomenlahdella kolmelta iltapäivällä. Mäkiluodossa tuulen nopeus oli puolenpäivän jälkeen 25 m/s,  maa-alueilla 17 m/s.

Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus vaihteli vuorokauden ajan 4,7 ja 5,6 metrin välillä korkeimpien yksittäisten aaltojen ollessa 10 metriä.

Kainuussa huono ajokeli lumisateineen suisti useita autoja tieltä.

 

Ukkosta ja salamoita talven kynnyksellä

Myrskyiseen säähän liittyi idässä myös paikoin ukkosta suurten vesistöjen reuna-alueilla Savonlinnasta Kiteen seudulle asti.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jouko Korhosen mukaan ukkonen muistutti tyypiltään kesäukkosta, joka syntyy helposti ilmamassojen väliseen rintamaan. Kun otetaan huomioon syksyn lämmin sää, ei tiistaista ukkosta voi pitää harvinaisena sääilmiönä. Pohjois-Karjalassa jyristellyt ukkonen sai energiaa Suomenlahdesta, sekä Itä-Suomen suurista järvistä. (HS ja Karjalainen)

 

 

 

30.11.2005

TALVIUKKONEN ja LUMIMYRÄKKÄÄ

Voimakas tuuli, sankat lumi- ja räntäsateet sekä vuodenaikaan nähden voimakas ukkosrintama myllersivät pitkin Etelä-Suomea keskiviikkona. Märkää nuoskalunta satoi paikoin yli 20 senttiä, kapeahkolla kaistaleella Lohjanharjulta pohjoiseen jopa 35-40 senttiä. Painava lumi taittoi puita sähkölinjojen päälle ja katkoi sähköt lähes 30 000 kotitaloudelta Etelä-Suomessa.

Fortumin asiakkaista 20 000 kärsi sähkökatkoista Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Käyttöpäällikkö Jörgen Dahlqvist kertoi olosuhteitten vaikeuttavan liikkumista ja se hidastaa korjaustöitä entisestään. Hänen mukaansa lumi aiheutti yhtä pahoja ongelmia sähkönjakelussa edellisen kerran 1990-luvun puolella.

Sähkökatkoksia esiintyi myös Päijät-Hämeessä Heinolan seudulle saakka. Viimeiset viat saatiin korjatuksi vasta viikonloppuna. Käyttöpäällikkö Markku Vänskä Vattenfallilta kertoi vikojen olleen melko suppealla alueella, mutta sitä vaikeampia.

- Torstaina puoliltapäivin pääsimme tekemään lentotarkastuksen. Paikoin kaatuneita puita oli johdoilla holviksi asti, johtoa ei näkynyt ollenkaan puiden alta. Vikapaikkoja oli niin paljon, että linjoilla oli edettävä metri metriltä ja kaadettava puita pois. Yhdessä pylväsvälissä saattoi olla jopa 50 puuta. Tilanne oli ennennäkemätön.

 

Kaatuneet puut ja irronneet kattopellit työllistivät pelastuslaitoksia ympäri Etelä-Suomen. Puuskittainen tuuli ja vaikeat keliolosuhteet haittasivat autoliikennettä varsinkin Länsi-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä.

Länsi-Uudenmaan hätäkeskus raivasi keskiviikon ja torstain aikana toistasataa puuta sähkölinjoilta, teiltä ja kiinteistöjen päältä. Pahimmat alueet olivat Vihdissä, Lohjalla, Karjalohjalla, Sammatissa ja Siuntiossa.

Sähkökatkos oli lähellä aiheuttaa kahden hoitolaitoksen evakuoinnin Lohjalla.

 

Salamointia

Ilmatieteen laitoksen mukaan Hankoniemellä ja Länsi-Uudellamaalla myrskyn ohella koettiin paikoin rankkoja lumi- ja raekuuroja. Salamanpaikantimet havaitsivat myös vuodenaikaan nähden melko harvinaista salamointia.

(Tämän myrskyhistorian tekijän tyttären tekstiviesti aamulla Lohjalta: ”Täällä oli tänä aamuna oikein kunnon aamu-ukkonen salamoineen ja muhkein jyrinöin. Oli ihan päällä”).

 

Salamointi ulottui aamulla ja aamupäivällä Suomenlahdelta aina Lahden seudulle ja vaimeampana pohjoisemmaksikin. Yksittäisiä salamoita rekisteröitiin jopa Pohjois-Savossa saakka. Lahden länsipuolella havaittiin salamointia vielä klo 18 jälkeen illalla, kymmenkunta salamaa puolentoista tunnin aikana.

Tutkimuspäällikkö Tapio Tuomi kertoi, että keskiviikkoaamun säätila loi otolliset olot ukkosten esiintymiselle Etelä-Suomen rannikolla.

Suomen länsipuolella oli matalapaine, josta ulottui matalan sola Perämereltä maan länsiosan yli Pohjois-Itämerelle. Solan etupuolella tuuli oli voimakasta ja aamuyöllä Hangon edustalla lounaistuuli puhalsi 21-22 m/s. Yhtä kovia puuskia mitattiin myöhemmin idempänäkin rannikkoasemilla, mm. Emäsalossa. (Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat).