MYRSKYT 2001
08.02.2001
TURUSSA PYRYTTI JA SALAMOI
Turkulainen postin yöpäivystäjä Sami Mikkola oli Vasaramäen kaupunginosassa liikkeellä kello 01.50, kun hän näki lumipyryssä erittäin kirkkaan välähdyksen. Valo tuntui tulevan joka suunnalta, ja sitten jyrisi ukkonen.
Salamoihin perehtynyt tutkimuspäällikkö Tapio Tuomi Ilmatieteen laitokselta sanoo, että lumipyrysalamoita esiintyy nollakelillä juuri sankassa lumisateessa. Tuomi on itse nähnyt lumipyrysalaman ja on vakuuttunut, että kyse on aidosta, mutta osin vielä tuntemattomasta ilmiöstä. Salaman voimakkuutta korostaa pimeä talviyö ja kirkas heijastuma lumisesta maisemasta.
- Kyse ei ilmeisesti ole ihan samanlaisesta purkauksesta kuin kesällä, koska lumipyry sotkee jollakin tavalla purkauksen kehittymistä. Salamanpaikannin ei siksi yleensä havaitse lumipyrysalamoita, eikä myöskään tätä Turun leimahdusta, kertoi Tapio Tuomi. (HS)
22.03.2001
HARVINAINEN MAALISUKKONEN pyrytti ja salamoi pääkaupunkiseudulla torstaina iltapäivällä. Aamusta paistoi vielä aurinko, mutta iltapäivällä hämmästys oli valtaisa, kun taivaalta tuiskusi lunta ja salamoi.
Meteorologi Johanna Ruotsalainen Ilmatieteen laitokselta vahvisti, että valoilmiössä oli tosiaan kyse ukkosesta. Ruotsalaisen mukaan salamointi on todennäköisesti aiheutunut matalapaineen osakeskuksesta, joka oli liikkeessä kohti kaakkoa. Maa-alueilla tuulet olivat mantereelta ja rannikolla mereltä päin ja syntyi konvergenssia. Nousuliike lisääntyy ja sateet vahvistuvat rannikkoalueilla, Ruotsalainen selvittää.
Varmuutta ei ole, mihin asti ukkonen on ulottunut. Tammisaaresta Porvooseen ulottuvalla linjalla oli voimakkaita lumisateita. (Ilta-Sanomat).
28.04.2001
UKKOSLUONTOISIA SADEKUUROJA
Rajut, osaksi ukkosluontoiset sadekuurot tukkivat lauantaiaamuna sadevesiviemäreitä Helsingissä ja Espoossa. Pelastuslaitoksen miehet tekivät töitä lähes tauotta aamuvarhaisesta lähtien. Helsingissä pelastuslaitoksen avuksi pyydettiin väkeä myös viidestä sopimuspalokunnasta. Töissä oli yhteensä sata miestä.
Kellaritiloihin valunut vesi katkaisi tietoliikenne- ja puhelinyhteyksiä useissa Helsingin yrityksissä ja kodeissa. Pelastuslaitos kävi poistamassa vettä ainakin 20 kiinteistöstä. Suurin tulva oli Konalassa Novo Groupin tiloissa, jossa vettä oli noin 40 senttiä 500 neliön suuruisessa tilassa. Salamat ja kosteus saivat myös automaattihälytyslaitteet laukeamaan ympäri kaupunkia.
Poliisille tuli kymmenkunta ilmoitusta veden katkaisemista tieosuuksista.
Kanoottibisnestä
Espoossa junalaiturille pyrkineet saivat erikoisen kyydin, kun alikulussa tulvinut vesi katkaisi tien asemalle Kilossa. Espoolaissisarukset Sampo Muhonen, 12, ja Salla Muhonen, 10, perustivat lossibisneksen. Sisarukset ehtivät aamupäivän aikana viedä parikymmentä matkustajaa intiaanikanootilla junalaiturille, ennen kuin palokunta sai vedenpaisumuksen hallintaansa.
Matka Kilon Kipinät-lippukunnan partiolaisten kanootissa maksoi markan. "Aika moni antoi vitosenkin, kun oli junaan kiire", Salla Muhonen kertoi. Lossivahtina toimi isä Timo Muhonen.
Pohjanmaalla lauantain rankka- ja ukkossateet nostivat vedenpinnan Lapuan-, Kyön- ja Ähtävänjoessa tulvarajan tuntumaan. Kolmen vuorokauden sademäärät olivat paikoin 50 mm ja Pohjanmaan tekoaltaat ovat täynnä. Kala- ja Hirvijärven altaissa oltiin jo virallisen ylärajan yläpuolella. (HS)
02.06.2001
PÖLYPYÖRRE RUHJOI RAKENNUSTA Kerimäellä lauantaina kello 12.30. Harvinainen luonnonilmiö tuhosi puolet vankasta eläinsuojasta, mutta sisällä ei ollut eläimiä. Rakennuksen runkona oli vanhoja sähköpylväitä, jotka oli upotettu metrin syvyyteen. Pylväät sinkoutuivat ilmaan, kattopelti ja muita rakenteita lensi ympäristöön jopa 70 metrin päähän. Rakenteita tippui myös sähkölinjan päälle,ja muutamasta talosta katkesi sähköntulo.
Tapahtuma kesti vain viitisen sekuntia. Se synnytti valtavan jylinän. (ESS).
08.06.2001
TROMBI ROVANIEMEN MLK:SSA
Raju pyörretuuli teki tuhoa Välijoen ja Kivitaipaleen kylissä perjantaina kello 13.15-13.45. Kaatuneita puita oli sadoittain kylien välillä noin 10 kilometrin matkalla. Lounaasta koilliseen kulkeneen myrskyn tuhojälki oli leveimmillään 150 metriä.
Silminnäkijäkertomusten mukaan tuuli nousi äkisti ikään kuin kahdessa jaksossa ja toisella kertaa kaatuivat puut. Ilma oli kovimman tuulen aikana täynnä irtoroskia ja katkenneita oksia. Sade oli erittäin rankkaa, paikoin tuli myös rakeita.
Tuuli kaatoi ison neljän hengen puutarhakeinun, katkaisi kaksi lipputankoa, lennätti 10 neliötä kattopeltiä ja metrisiä halkoja ilmassa toistasataa metriä. Erään kyläläisen vene lensi rannalle osuen matkalla puuhun usean metrin korkeudella.
Eräs henkilö havaitsi Kivitaipaleella erään vaaran rinteeltä suppilopilven Välijoen suunnalla. Eteläinen taivas synkkeni äkisti ja pilven alaosassa oli pyörivää liikettä. Pian siitä alkoi kehittyä alaspäin venyvä uloke, joka osuessaan maahan irrotti runsaasti pölyä ja roskaa. Etäisyys havaitsijasta oli muutamia kilometrejä. Ilmiön kestettyä muutamia minuutteja näkyvyys heikkeni ja silminnäkijä hakeutui suojaan. Toisenkin henkilön kerrottiin nähneen selväpiirteisen suppilopilven.
10.06.2001
MYRSKY KAATOI SATOJA PUITA ROVANIEMELLÄ
Äkillinen, voimakas trombityyppinen myrsky kaatoi puita Meltauksesta Marrasjärvelle johtavalle oikotielle sunnuntaina iltapäivällä. Sadat puunrungot tukkivat noin kilometrin matkan ja tie suljettiin käytöstä asettamalla puomit molempiin päihin. Kyseisellä matkalla ei juurikaan ole asutusta ja raivaustyöt aloitetaan maanantaina.
Idästä länteen suuntautuneen myrskyn tuhojäljen pituus oli noin 3 km ja leveys 100-200 metriä. Eräs Marrasjärven kylän asukas kertoi tuulen voimistuneen hyvin nopeasti ja puunkaatopuuskan kestäneen noin 15 minuuttia, jonka jälkeen ilma tyyntyi täysin. Sade oli rankkaa, mutta ukkonen heikkoa. (Kaleva plus)
Myöhemmin tapausta tutkineet päättelivät kyseessä olleen syöksyvirtauksen.
12.06.2001
TUULENPUUSKA LENNÄTTI PARIASATAA TELTTAA Jukolan Viestin kisakylässä Jurvan Tainuskylässä maanantain vastaisena yönä. Kylän vartiovuorolaiset katselivat vierestä, kun myrsky repi maasta irti armeijan puolijoukkueteltat toinen toisensa jälkeen. Pyörremyrsky osui vain yhdelle pellolle. Viereiselle pellolle pystytetyt teltat pysyivät paikoillaan.
Kilpailun johtaja Keijo Jylhä vakuuttaa, että teltat olivat tiukasti kiinni. Talkooporukka oli koottu reserviläisjärjestöistä eli kokemusta telttojen pystyttämisestä varmasti oli. Hukkaan meni sadan ihmisen koko viikonlopun työ. Pystyyn jäi vain muutama kymmenen telttaa 270 teltan säntillisestä rivistöstä.
Seudulla oli sunnuntaina useita ukkospuuskia. Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartonen arveli kyseessä olleen voimakkaan syöksyvirtauksen. (HS)
14-19.07.2001
RAJUJA UKKOSMYRSKYJÄ USEANA PÄIVÄNÄ ETELÄ- JA ITÄ-SUOMESSA
Ukkoset syntyivät harvinaisen kosteassa ilmamassassa, joka pysytteli etenkin Itä-Suomessa 16-19.7 välisenä aikana. Esimerkiksi Kuopiossa kastepistelämpötila saavutti 17.7 ja 18.7 20 astetta ja tämä merkitsi 22-23 asteen lämpötilassa ainakin 80 % suhteellista kosteutta. Vuodesta 1961 lähtien tämä harvinainen tilanne oli ollut vain vuonna 1988 niin ikään heinäkuun 16-19 päivinä.
Kostea ilmamassa oli erityisen ukkosherkkää ja 14-19 päivien välisenä aikana kulki Etelä- ja Keski-Suomen ylitse pitkittäisinä solumuodostelmina useita voimakkaita ukkospurkauksia. Osa niistä kehittyi jo Venäjän ja Baltian puolella. Erityispiirteenä olivat usein yöaikaan myllertäneet ukkoset.
14.07.2001
UKKOSJONOJA
Säätyyppiin liittyneet ensimmäiset ukkoset liikkuivat lauantaina pitkittäisinä jonoina Etelä- ja Keski-Suomen yli lounaasta koilliseen, mutta eivät yltäneet Uudellemaalle ja länsirannikolle. Turussa salamointi aiheutti vahinkoja jo aamulla, Pohjois-Karjalassa vasta illalla, jolloin kirjattiin yhteensä 12 verkkokatkosta linjalla Heinävesi-Tuusniemi-Polvijärvi-Juuka. Rahallisesti ukkonen aiheutti 200 000-300 000 markan tappiot.
Salamoita rekisteröitiin noin 8500.
15-16.07.2001
YÖUKKOSET HÄMEESTÄ POHJOIS-KARJALAAN
Ukkoset rantautuivat myöhään sunnuntai-iltana kapeahkona kiilana Hangon länsipuolelta sisämaahan levittäytyen yön kuluessa Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Salamamäärä Suomen alueella oli noin 7000.
Hämeenlinnassa ukkonen rikkoi kymmenkunta sähkömuuntajaa ja katkokset kestivät pisimmillään puoleenpäivään asti. Myös muutamia satoja puhelimia mykistyi. Hämeen Puhelimen verkonhallintainsinöörin Veijo Elon mukaan päästiin tilanteeseen nähden melko vähällä, sillä salamointi oli ollut todella runsasta kahteen otteeseen yön aikana. Ensimmäinen ukkosrintama ylitti Hämeenlinnan seudun kohta puolenyön jälkeen ja toinen vielä varhain aamulla. Myös Lopen palokunnalla oli kiireinen yö. Salama iski mm. kello neljän jälkeen hirsirakenteiseen huvilaan halkaisten kattoa kannattavia pystyhirsiä, mutta tulipaloa ei syttynyt.
Savossa ja Pohjois-Karjalassa ukkonen myllersi pahimmillaan maanantaiaamuna kello 4-7 välillä. Vikapartiot olivat täystyöllistettyjä lukuisten puhelinyhteys- ja sähkökatkosten vuoksi. Sähköittä jäi noin 6000 taloutta pisimmillään kymmeneksi tunniksi. Kuopion Puhelin Oyj:stä arveltiin maaseudun lankalinjojen korjausten kestävän mahdollisesti koko työviikon.
16-17 päivien välisenä yönä ukkonen pimensi kolmasosan Joensuun liikennevaloista.
17-18.07.2001
KOVA UKKOSMYRSKY RIEHUI ETELÄ-SUOMESSA ILLALLA
Hangon ja Helsingin välistä klo 20-21 rantautunut ukkosjono liikkui kohti pohjoista melko kapealla alueella hiipuen Päijänteen tienoille puolenyön jälkeen. Salamamäärä oli noin 5400. Runsaat puolitoista tuntia kestänyt rajuilma ruuhkautti hälytyskeskuksia, katkoi puita ja sytytti yksistään pääkaupunkiseudulla kymmeniä pieniä palonalkuja.
Helsingin aluehälytyskeskukseen tehtiin tiistai-illan ja yön aikana satoja ukkosesta johtuneita ilmoituksia, myös automaattihälytykset juoksuttivat pelastusviranomaisia. Voimakas sade aiheutti lisäksi vesivahinkoja. Muun muassa Espoon Leppävaarassa vesi virtasi asematunneliin.
Sähköt katkeilivat useilla alueilla ja osa puhelinyhteyksistä mykistyi niillä laita-alueilla, missä ne kulkevat vielä puhelintolpissa. Näitä alueita oli esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla. "Onneksi kännykät helpottavat tilannetta", Elisasta kerrottiin. Ukonilma pimensi myös kaikki tv-kanavat hetkeksi Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa illalla hieman kello 22. jälkeen.
Uhkaavin tilanne koettiin Porkkalan edustalla Mäkiluodon linnakkeella, jossa ammusvaraston katto syttyi ilmeisesti salamaniskusta tuleen myöhään illalla. Uhkaava palo onnistuttiin sammuttamaan, eikä varasto räjähtänyt, vaikka puinen katto tuhoutui. Alueelta evakuoitiin 70 varusmiestä. (MTV)
Ukkonen repi puita ja juoksutti palokuntiaLahdessa
Yöllä Lahdessa ja lähikunnissa räiskähdellyt ukkonen juoksutti palokuntia keikalta toiselle. Parin tulipalon, muuntajavaurioiden ja automaattihälytysten lisäksi alueen palokuntia työllisti teille kaatuneiden puiden raivaaminen. Monin paikoin raivaustyöt jatkuivat vielä keskiviikkona päivälläkin.
Puiden kaatuminen aiheutti sähkökatkoksia Lahden ympäristön lähikunnista aina Sysmään ja Hartolaan saakka. Padasjoen terveyskeskuksen varsinaiset puhelinyhteydet katkesivat rajun ukonilman takia ollen poikki iltapäivään saakka. Myös tietojärjestelmä kärsi toimintahäiriöstä. (ESS)
18-19.07.2001
ERITTÄIN VOIMAKAS UKKONEN NOUSI ETELÄÄN JA VALTASI MYÖHEMMIN KOKO ITÄ-SUOMEN
Erittäin voimakkaita ukkossoluja vyöryi jälleen Etelä-Suomeen Baltiasta keskiviikkoiltana. Runsaimmin salamoineen keskittymän reitti kulki ennen puoliyötä Helsingin itäpuolelta pohjoiseen (9500 salamaa). Yön kuluessa ukkonen ruuhkautti hälytyskeskuksia koko Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Rajuilma katkoi puita, aiheutti vesivahinkoja ja sähkökatkoksia sekä vaurioitti laajalti puhelinyhteyksiä.
Aamua kohti ja seuraavana päivänä ankarat ukonilmat painottuivat koko Päijänteen itäpuoliselle alueelle niin, että vimeisimmät solut myllersivät Pohjois-Karjalassa vielä myöhään torstai-iltana. Salamamäärä tässä massiiviukkosessa oli yhteensä 18500.
Näiden koosteiden tekijän kymmenien vuosien aikana kokemista ukkosista tämä oli ehdottomasti vaikuttavin. Asuinpaikassani Nastolassa salamaniskujen väli oli kello 23 jälkeen tiheimmillään noin sekunnin luokkaa ja tienoo yhtenä valomerenä jatkuvan jyrinän ja kaatosateen keskellä. Tuli ajatus, että ”tällaista ei voi olla kuin tropiikissa”. Ikkunoista pimeään huoneeseen tunkeutuva valo loi epätodellisen mielikuvan, että ulkona on hitsausporukka hommissa. Täysin ennekokematonta! Ukkospuuskat eivät aivan lähellämme kaataneet puita, mutta noin 2,5 kilometrin päässä syöksyvirtaus teki tuhoa, josta silminnäkijän kuvaus Etelä-Suomen Sanomissa:
"PIHA YHTÄ TULIMERTA"
Nastolalainen Ossi Mäkinen katseli ukonilman tuhoja Nastolan seurakuntatalon liepeillä torstai-iltana klo 23-24 rivitaloasunnostaan.
- Pihassa ei nähnyt mitään, se oli yhtä tulimerta. Aina kun salama iski, räjähti saman tien. Rautaputkiset keinut olivat tulenlieskoissa. Salama kiipesi yhtä mäntyä ylös ja teki jänniä kaksipuoleisia lieskoja rungon kummaltakin puolelta.
Ukkonen teki tuhoisaa työtä tunnin aikana. Kiertotien etupuolella oli kaatunut neljä puuta ja vahingoittunut yksi auto. Myräkässä kaatuivat myös seurakuntatalon sisäpihan neljä ikihonkaa.
- Neljä isoa, 150-vuotiasta ikihonkaa oli juurakot pystyssä, pitkin pituuttaan. Jos nuo olisivat kaatuneet toiseen suuntaan, niin olisi menneet rakennukset. Naapurissa kaksi naisihmistä olivat huoneen keskiosassa siltä varalta jos isot puut tulevat niskaan, Mäkinen kuvasi.
Rankkasade sai aikaan tulvan pihalla. Sisäkaivot eivät vetäneet ja seurakunnan konehalli tulvi. Torstaina palokunta teki paikalla raivaustöitä ja sähkölaitos korjasi johtoja.
Nastolan paloasemalle hälytyksiä tuli yön ja aamun aikana kaikkiaan 25 kappaletta. Ukkosen aiheuttamat rytinät alkoivat kello 23.19. Palomestari Risto Ijäs kertoi:
-Täällä oli hirmuinen ukonilma, tuuli ja sade. Salama iski pirstaleiksi myös palolaitoksen puhelinvaihteen. On ollut tulipaloja, vesivahinkoja ja puita on kaatunut autojen ja talojen päälle ja tielle.
- Vesivahinkoja oli paljon. Terveyskeskuksessa salama rikkoi savunpoistoluukun mekanismin, jolloin luukku aukesi ja rankkasade pääsi osaston käytävälle kakkoskerrokseen. Maakaasuvoimalassa lainehti lattia, parissa teollisuuslaitoksessa oli vielä torstaina vedet lattialla ja kunnanvirastossakin käytiin vettä pumppaamassa, Risto Ijäs jatkoi.
Matti Tommola Lahti Energiasta kertoi:
- En pysty edes luettelemaan, kuinka paljon sähkökatkoksia on ollut, jatkuvasti mennään ja vikoja riitti vielä torstainakin. Alueella on ollut pitkiäkin katkoksia. Koko meidän jakelualue on ollut yhtä sekamelskaa. Sanoisin, että tämä oli vähän pahempi kuin edellisyö. Porukat ovat kaksi yötä juosseet ja alkavat olla kypsiä kaikki.
Itä-Hämeessä raivattiin puita urakalla koko torstain ukonilman jatkuessa. Eniten tietoja myrskyn kaatamista puista on tullut Heinolan itäosissa sijaitsevista Marjoniemestä ja Pääsinniemestä, joissa suurimmat yksittäiset tuhoalueet olivat yli 400 rungon paikkoja. Pienempiä tuhoalueita on tullut tietoon lukuisasti.
Kaikkiaan tällä viikolla riehuneet ukkosmyrskyt kaatoivat useita tuhansia puita, arveltiin Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.
Tampereella ukkonen pysäytti voimalaitoksen ja tyhjensi Tammerkosken. Ukonilma aiheutti sähkövian muuntajien kytkimiin Takon tehtaan alakosken voimalaitoksella, mikä tyhjensi Tammerkosken. Voimalaitoksen luukut nousivat ylös, jolloin vettä ei virrannut turbiinien läpi. Voimalaitos ajettiin alas ja myös Tammerkosken yäpuolisten voimalaitosten luukut suljettiin. Hämeensillalta pystyi katsomaan kosken pohjakiviä. Vika saatiin korjattua, ja koski täyttyi taas puolenpäivän aikoihin.
Muutenkin rajuilma on riehunut Pirkanmaalla. Ukkonen mykisti puhelimia ja aiheutti useita sähkökatkoksia. Ukkosmyrsky rikkoi muuntajia ja kaatoi sähkölinjojen päälle puita. Raivaustyöt jatkuivat torstaina. Tampereen seutua huuhtonut rankkasade aiheutti runsaasti vesivahinkoja. Muun muassa Pirkkalassa sijaitsevan Partolan Citymarketin lattia lainehti kauttaaltaan.
Turkukaan ei säästynyt ukkosen tuhoilta. Ukkosmyrsky mykisti puhelimia, haittasi liikennettä ja kaatoi puita sähköjohtojen päälle, sekä sytytti pieniä tulipaloja.
Pääkaupunkiseudulla korjattiin keskiviikkopäivän aikana vielä tiistain myöhäisillan muun muassa puhelinyhteyksille aiheuttamia ukkosvaurioita. Uudesta ukkosmyrskystä selvittiin vähemmällä.
19.07.2001
UKKOSMYRSKY SIIRTYI MAAN ITÄOSIIN
Etelä-Karjalassa torstaiyönä ja aamulla riehunut ukkonen pistit maakunnan sekaisin. Sähköyhtiöiden puhelinlinjat tukkeutuivat vikailmoituksista. Puhelinlinjat olivat poikki ja junat myöhästelivät turvalaitteiden vioittumisen ja Luumäen itäpuolella radalle kaatuneen puun takia. Rata oli suljettuna neljä tuntia. Torstaiaamuun mennessä Lappeenrannassa vettä oli satanut 31 millimetriä.
- Meitä ovat työllistäneet eniten talojen ja ajoteiden päälle kaatuneet puut. Muun muassa valtatie 6 oli torstaiaamuna osittain tukossa. Pahimmat vauriot olivat Luumäen puolella. Suuremmilta vahingoilta on kuitenkin vältytty, kertoi Erkki Kajastila Lappeenrannan pelastuslaitokselta.
Viranomaisverkko Virve oli kokonaan poikki aamuyöllä ja vika saatiin korjattua vasta puoli yhdeksältä. Käytännössä puhelimet eivät toimineet mihinkään suuntaan. Sähkönsyöttöongelma Soneran verkossa mykisti myös 10 000 puhelinliittymää ja virastojen puhelinyhteyksiä. Ongelmat aiheuttivat Soneralle merkittäviä kustannuksia arvioiden liikkuessa miljoonissa markoissa.
Suurimmat yksittäiset sähkötuhot tapahtuivat Savitaipaleella, Taipalsaaressa ja Lemin kunnassa, joissa osa asiakkaista joutui olemaan useita tunteja ilman sähköjä. Pääkeskustaulut paukkuivat ympäriinsä, pienjännitevikoja oli lukemattomia. Ukkosmyrskyn mittavuudesta kertoo se, että vuorokauden aikana Lappeenrannassa ja lähialueilla vaihdettiin kuusi rikkoutunutta muuntajaa, kun niitä normaalivuosina vaihdetaan 2-4. Yksi muuntaja maksaa 10 000-15 000 markkaa.
Kaikki vapaat miehet ja lomilta kiinni saadut ovat korjaamassa ukkostuhoja, kertoi osastopäällikkö Matti Antikainen Lappeenrannan Energiasta. Puita on kaatunut paljon linjojen päälle. Korjaustöiden arvioitiin kestävän loppuviikon.
Myös Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan alueilla ukkosen tuhot olivat samaa luokkaa. Pahiten myräkkä riepoi puita linjojen päälle Rautjärvellä Partilan ja Vähikkälän kylissä sekä Asemanseudulla, Ruokolahdella Aitsaaren ja Ilmajärven alueella. Imatran seudulla jatkettiin puiden raivaamista perjantaina ja yksittäisistä vahingoista tuli edelleen ilmoituksia mökeilleen saapuneilta loma-asukkailta.
Kymenlaaksossa ja Itä-Uudellamaalla ukkosmyrskyt teettivät myös töitä energialaitoksilla. Pahimmat sähkökatkokset sattuivat Kotkan Mussalossa ja Inkeroisissa. Porvoon Halikossa ja Veckjärvellä ukkonen hajotti yöllä muuntajat. Torstaiaamun ukkonen poltti rakennuksia Kymenlaaksossa. Pikkuvahinkojen lisäksi oli kolme suurehkoa tulipaloa.
Maakunnissa kymmeniä tuhansia talouksia sähköittä
Pohjois-Karjalan torstaina iltapäivällä saavuttanut raju ukkosmyrsky sai jatkoa illalla ja vielä perjantain vastaisena yönä. Enimmillään lähes sata sähkömiestä korjasi linjavikoja ympäri Pohjois-Karjalaa yön aikana ja läpi perjantaipäivän. Korjaustöihin jouduttiin hälyttämään iso joukko lomalla olleita asentajia.
Pohjois-Karjalan Sähköstä kerrottiin, että puita kaatui linjoille etenkin Enon, Rääkkylän, Kiteen ja Tohmajärven alueilla. Myös joitakin muuntajia hajosi yöllä. Pahimmillaan sähköt olivat poikki noin 20 000 taloudesta, mutta perjantai-iltana ilman virtaa oli enää noin tuhat taloutta. Kaikki päälinjat arveltiin saatavan kuntoon lauantain vastaisena yönä. Helikopteri paikansi vikoja iltaan asti.
Töitä riitti vielä lauantaiaamuna runsaasti myös maakunnan pelastuslaitoksilla kaatuneiden puiden siivoamisessa.
Junaliikenne myöhästeli Karjalan-radalla perjantaiyönä ja -aamulla. Ukkonen aiheutti Karjalan radan turvalaitteisiin ja tietoliikenteen yhteyksiin runsaasti vikoja Kouvolan ja Joensuun välillä.
Liperissä 18-vuotias nuorukainen menehtyi salamaniskusta hieman ennen kello kymmentä torstaiaamuna. Onnettomuus tapahtui Käsämän ja Liperin välissä Kiiessalossa. Nuorukainen oli raivaamassa isänsä apuna kolmimetristä taimistoa metsäaukean lähellä, kun salama iski parin metrin päähän hänestä. 20 metrin päässä olut isä kuuli salaman jysähdyksen ja näki savua. Hän kiirehti paikalle ja näki pojan makaavan maassa. Alueella oli tapahtumahetkellä vähäistä salamointia ja ukkosta. (HS/Karjalainen)
Sama laaja ukkosalue ulottui torstaina myös Etelä- ja Pohjois-Savoon.
Puumalan Hurissalossa nähtiin trombin kaltainen pyörremyrsky, joka kaatoi puita ja tempaisi irti puolet yli 700 neliöisestä navetan katosta. Tuuli myös repi irti osan Mikkelissä sijaitsevan Suomen nuoriso-opiston katosta. Vahinkojen arvioidaan nousevan satoihin tuhansiin markkoihin.
Punkaharjulla tuuli kaatoi puun auton päälle, ja kuljettaja joutui sairaalaan. Savonlinnassa raju sade aiheutti vesivahinkoja. Palokunta joutui pumppaamaan vettä liiketilojen kellareista.
Mikkelin ympäristössä noin 20 000 taloutta jäi eri pituisiksi ajoiksi ilman sähköä. Sähkökatkokset kestivät paikoin useita tunteja ja Suur-Savon Sähköstä arvioitiin, että vikoja korjataan vielä perjantaina. Myös hätäkeskuksen sähkölaitteet vaurioituivat ja puhelinlinjoja rikkoutui eri puolilla Mikkeliä.
(Ukkoskauden 14.7-19.7 koosteet pääasiassa Karjalaisesta, Etelä-Saimaasta, Helsingin Sanomista ja Etelä-Suomen Sanomista)
21.07.2001
RAESADE AIHEUTTI VAARATILANTEEN HELSINKI-VANTAALLA
Voimakas raekuuro vaurioitti SAS:n matkustajakonetta sen ollessa laskeutumassa Tukholman lennolta Helsinki-Vantaalle iltapäivällä. Raesade Vihdin Nummelan yläpuolella vaurioitti koneen keulaa ja siipiä sekä ohjaamon monikerroksista ikkunalasia. MD-80-tyyppisessä koneessa oli 69 ihmistä henkilökunta mukaan lukien.
Koneen kapteeni ilmoitti vaurioista klo 17.45 lennonjohtoon, jossa painettiin ns. lento-onnettomuusnappulaa ja lentoasema asetettiin valmiustilaan. Lentoasemalle hälytettiin noin 20 pelastusyksikköä. Palomestari Arto Latvalan mukaan laskeutuminen sujui normaalisti, ja pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi vain sen varmistaminen. Tilannetta asetetaan tutkimaan tutkijalautakunta.
Salaman iskusta syttynyt tulipalo tuhosi lammen rannalla sijaitsevan mökin Karkkilassa lauantaina illansuussa. Salama iski rakennuksiin myös Räyskälässä ja Läyliäisissä, sekä Liljendahlissa kolmeen eri omakotitaloon. Kaikissa tapauksissa palokunta ehti paikalle ennen rakennusten tuhoutumista.
Ukonilma työllisti pelastajia lisäksi Tammisaaressa, jossa hälytyskeskus sai yli kolmekymmentä automaattihälytystä alle puolessa tunnissa iltapäivällä.
Riihimäellä ukonilma kaatoi runsaasti puita.
30.07.2001
SALAMANISKU LAMAUTTI HELSINGIN
Salamanisku Vuosaari-Vaaralan sähkönsiirtojohtoon maanantaina klo 16.30 aiheutti lähes koko Helsingin kattavan sähkökatkoksen. Kaikki sähköasemat Tapanilaa lukuun ottamatta lakkasivat toimimasta noin puoleksi tunniksi.
Virran puuttuminen ruuhka-aikaan sekoitti Helsingin keskustan katukuvan heti. Junat, metro ja raitiovaunut pysähtyivät. Liikkeitä, mm. Stockmannin ja Sokoksen tavaratalot jouduttiin sulkemaan. Satoja ihmisiä seisoskeli ovensa sulkeneiden myymälöiden ovikatoksissa rajua sadetta vältellen. Liikennevalojen sammuttua töistä palaavat ihmiset harppoivat vettä virtaavilla kaduilla autojen lomassa. Asematunneli muuttui sähköjen katkettua pilkkopimeäksi ja ihmiset hapuilivat törmäillen toisiinsa. Sairaalat turvautuivat varageneraattorijärjestelmiin.
Helsingin hätäkeskus ruuhkautui automaattisten palohälyttimien hälytyksistä, ja myös kaatuneista puista ja vesivahingoista tuli ilmoituksia. Lähes koko Helsingin kattanut sähkökatkos sattui viimeksi 1980-luvun puolivälissä (”Sanna”-ukkosmyrsky 10.8.1985).
Ukkonen aiheutti sähkökatkoksia myös muualla pääkaupunkiseudulla. Porkkalanniemi pimeni kahdeksi tunniksi ja myös Porvoossa oli lyhyitä katkoksia.(HS)
28.08.2001
ELOKUINEN MYRSKYMATALAPAINE
Kovat tuulet riepottelivat Lounais-Suomea ja eteläisiä rannikkoalueita elokuiseksi harvinaisen voimakkaasti yöllä ja aamupäivällä. Tuuli kaatoi puita voimalinjoille kaikkialla eteläisimmässä Suomessa aiheuttaen kymmeniä laajahkoja sähkökatkoksia, joita korjattiin koko päivä. Voimakas itätuuli irrotti myös veneitä laitureista ja niiden metsästys työllisti jonkin verran merivartiostoa. Veneitä kolhiutui myös laitureissa. Repsottaneet kattopellit aiheuttivat keikkoja palolaitoksille.
Matalan keskus liikkui Etelä-Skandinaviasta hyvin hitaasti kohti Baltiaa nostaen hyvin lämmintä ilmaa kohti pohjoista. Kaakkoistuuli voimistui Suomenlahdella saavuttaen yöllä ja aamulla paikoin myrskyn nopeuden. Kello 3.00 Hangon Tulliniemen mittaus oli 21 m/s ja kello 9-10 Porvoon Emäsalossa 22 m/s. Puuskissa saavutettiin 25 m/s.
Säärintamaan liittynyt sadealue kehittyi rannikon läheisyydessä voimakkaaksi rankkasateeksi. Suurin vuorokausisademäärä 66 mm mitattiin Mietoisissa Turun lähellä, mutta kokonaissademäärä kohosi paikoitellen lähelle 100 millimetriä (Merimasku Sannainen 97,7 mm 27.8, lähde Ilmatieteen laitos ja Suomen maakuntien ilmasto). Varsinais-Suomessa jo edellispäivänä kuurosateina alkanut sade voimistui yön aikana. Sadealue siirtyi hitaasti itään ja aamulla satoi rankasti erityisesti pääkaupunkiseudulla. Pohjoisempana Lahden tienoilla ei vettä tullut laisinkaan.
(Ilmatieteen laitos/MTV-3).
01.11.2001
PYRYN PÄIVÄN MYRSKY JA LUMITUHOT
Pyryn päivän märkä lumimyrsky iski voimakkaana pohjoispuhurina ja sitä kuvailtiin pahimmaksi vuosikymmeniin. Myrsky riepotteli lähes koko maata, mutta Keski-Suomen länsiosissa ja Etelä-Pohjanmaalla vahinkoja pahensi sakea ja märkä lumisade, joka tarttui raskaana kuormana puihin.
Läntisillä merialueilla mitatut suurimmat keskituulen nopeudet olivat 29 metriä sekunnissa, mm. Märketissä ja Bogskärissä aamuyöllä ja aamulla. Selkämeren eteläosassa Rauman Kylmäpihlajassa mitattiin klo 8.30 28 m/s. Ilmatieteen laitos luonnehti myrskyä ennätykselliseksi ajankohtaan nähden.
Mekitsevä aallonkorkeus oli aamupäivällä pohjoisella Itämerellä 5,8 metriä ja korkeimmat aallot noin 10-metrisiä. Uudenkaupungin edustalla yöllä konevian takia vaikeuksiin joutuneen iranilaisen rahtialuksen pelastustöiden yhteydessä mainittiin aallokon olleen 8-metristä ja tuulen jopa 37 metriä sekunnissa.
TUULEN JA LUMEN YHTEISVAIKUTUS AIHEUTTI SUURTUHOT METSILLE
Arviot liikkuivat jopa kymmenissä miljoonissa markoissa. Tuhojen laajuuden tarkempi arviointi tulee kestämään kuukausia. Tuuli kaatoi puita lähes koko maassa, mutta pahimmat tuhot syntyivät alueilla, missä satoi runsaasti märkää lunta. Talven ensilunta saatiin paikoittain jopa 30-40 senttiä Suomenselän alueella Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaan pohjoisosissa.
Sanomalehti Ilkan mukaan pelkästään Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsissä on kaatunut tai katkennut kymmeniätuhansia runkoja. Satoja hehtaareja metsää joudutaan uudistamaan. Kova tuuli kaatoi ja pirstoi etenkin hakkuuaukkojen reunametsiä ja aukoille jätettyjä siemenpuita, joista monet isotkin katkesivat puolivälistä. Märkä lumi taittoi nuorenkin metsän lakoon. Vahingoittunut nuori metsä ei kelpaa talousmetsäksi, vaan se on uudistettava.
Myrsky tuhosi myös Päijänteen rantametsiä. Neljän pahimmin kärsineen kunnan, Hartolan, Sysmän, Heinolan ja Asikkalan alueella vahingot olivat ensiarvioiden mukaan 10-15000 kuutiometriä. Yksi pahimpia alueita oli Asikkalan Salonsaari. Samat Päijänteen itärannan alueet kärsivät jo viime kesän ukkosmyrskyissä 20 000 kuutiometrin tuhot.
Pohjois-Karjala joutui myös myrskyn kouriin perjantain vastaisena yönä, mutta siellä sähkökatkokset ja muut vahingot jäivät vähäisemmiksi.
SÄHKÖKATKOISTA PALJON HANKALUUKSIA
Keski-Suomen Valon toimitusjohtajan Harri Lehtisen mukaan sähkönjakeluun aiheutuivat lähes yhtä suuret vahingot kuin Manta-myrskyssä v. 1985.
Jo keskiviikkoiltana sähkökatkot alkoivat Keski-Suomessa Jämsänkosken, Petäjäveden ja Uuraisten kunnissa. Torstaina iltapäivällä painopiste oli Viitasaaren, Saarijärven, Pylkönmäen ja Kyyjärven kunnissa sekä Pohjanmaan puolella Ähtärissä, Soinissa ja Perhossa.
150 korjausmiestä oli tauotta töissä keskiviikkoillasta torstai-iltaan ja uusista vahingoista tuli ilmoituksia koko päivän. Sähkölinjat vahingoittuivat, koska puita katkeili ja taipui linjoille märän ja raskaan lumen painosta. Myös sähköpylväitä rusahteli poikki. Kolme helikopteria tarkasti perjantaina satojen kilometrien matkalta suurjännitelinjoja. Koptereita ei aikaisemmin voitu päästää lentoon turvallisuussyistä.
Keski-Suomessa sähköittä jääneitä liittymiä oli yli 20 000, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla samoin noin 20 000, Savossa ja Pohjois-Karjalassa 30 000. Lisäksi muiden yhtiöiden verkoissa tuhansia Etelä-Suomessa aina Ahvenanmaata myöten.
Pohjanmaalla pahin tilanne oli Nurmon, Jalasjärven, Kurikan ja Peräseinäjoen kunnissa. Palokunnat siirsivät ympärivuorokautisesti puita teiltä ja linjojen päältä. 200 linjamiestä oli rämpimässä sähkölinjoilla yrittäen korjata yhä uusia ilmaantuvia vikoja. Savotan arveltiin kestävän parikin viikkoa, alkuun piti keskittyä vain oleellisimpaan. Esimerkiksi Seinäjoen aluehälytyskeskukseen tuli torstaina ilmoituksia ihmisiltä, jotka olivat jääneet mottiin kaatuneiden puiden väliin.
Jalasjärvellä järjestettiin vanhuksille 30 evakkopaikkaa. Kunnan kotipalvelu ja kotisairaanhoito tarkistivat yksin asuvia vanhuksia ja vanhuspotilaita. Heille toimitettiin polttopuita, ruokatarvikkeita ja jopa vettä tarpeen mukaan. Syrjäisimpiin kolkkiin päästiin vasta perjantaina, kun kaatuneet puut oli raivattu ja lumet aurattu teiltä.
MAATILOILLA HÄTÄTILANNE
Pitkä, jopa puolentoista vuorokauden sähkökatkos aiheutti hätätilanteen monilla maatiloilla. MTK:n Etelä-Pohjanmaan piiri yritti organisoida maatiloille varageneraattoreita muun muassa varuskunnista. Viljelijät kierrättivät eri tavoin hätäavuksi hankittuja aggregaatteja tiloilta toisille ja perinteinen naapuriapu ja yhteishenki oli arvossaan. Monet henkilöt tekivät vaivojaan säästämättä työtä organisoidessaan ja kuljettaessaan apua hätään joutuneille. Lehmiä lypsettiin yötä päivää sen mukaan, miten varavoimaa saatiin lopulta paikalle.
Sähkökatkokset osoittivat nykyaikaisen yhteiskunnan haavoittuvuuden. Sähkön puuttuessa tietotekniikkaan ja automatiikkaan perustuvat toiminnot pysähtyvät, ellei varavoimaa ole saatavilla. Esimerkiksi broilerihalleissa sähkökatkos aiheuttaa nopeasti katastrofin, jos varavoimaa ei ole hankittu jo etukäteen.
Kolmen päivän aikana koettiin eri puolilla Suomea pitkäaikaisia ja hetkellisiä sähkökatkoksia kaikkiaan lähes 100 000 taloudessa. Maaseutujen avojohtoalueet kärsivät luonnollisesti pahemmin kuin kaupungit, joissa suurin osa johdoista on kaivettu maahan.
Liikenteessä sattui ulosajoja ja kolareita vaikeassa kelissä. Etelä- ja Länsi-Suomessa myös lentoliikenne oli vaikeuksissa. Seinäjoen lentoasema oli sähköttä 17 tuntia ja torstain ensimmäinen kone pääsi laskeutumaan sinne vasta iltaseitsemältä. Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä rataosuudella junaliikenne pysähteli ja ajoi alennetuilla nopeuksilla radalle kaatuneiden puiden vuoksi.
Ahvenanmaa oli motissa sekä ilma- että vesiteitse. Matkustaja-alukset joutuivat ohittamaan Maarianhaminan pysähtymättä ja Helsingin-Maarianhaminan välisiä lentoja peruttiin.
15-16.11.2001
JANIKAN PÄIVÄN MYRSKY AINUTLAATUINEN
Etelä- ja Keski-Suomea kohtasi vieläkin pahempi, mutta ennen kaikkea laaja-alaisempi myrsky kuin Pyryn päivän myräkkä kaksi viikkoa aikaisemmin. Ilmatieteen laitoksen numeeriset ennustemallit näyttivät jo useita päiviä aiemmin, että Suomeen saapuu lännestä voimakas myrsky. Se osoittautui lopulta epätavallisen voimakkaaksi, laaja-alaiseksi ja pitkäkestoiseksi.
Torstaiaamun valjetessa lounaisvirtaus yltyi lähes kaikilla merialueillamme myrskyksi. Voimakkaimmillaan se oli Suomenlahdella, jossa aamupäivällä tuulen nopeudeksi mitattiin Jussarössä 26 m/s ja Bågaskärissä 24 m/s. Samaan aikaan valtasi maan etelä- ja kaakkoisosan myös voimakas lumipyry. Merivesi ehti nousta uuteen marraskuun ennätykseen Helsingissä ennen tuulen kääntymistä pohjoiseen. Kaivopuiston mittaus oli 128 senttiä klo 19. Entinen ennätys oli 120 cm vuodelta 1917. Viipurissa vedennousu oli kaksi metriä.
Lounaismyrskyn aikana mitattiin Helsingin edustan aaltopoijulla merkitseväksi aallonkorkeudeksi 5,2 metriä, mikä on korkein Suomenlahdella koskaan mitattu lukema. Arvio korkeimmasta yksittäisestä aallosta oli 9 metriä.
Matalan keskuksen kuljettua Etelä-Suomen yli tuulet kääntyivät pohjoisen puolelle ja voimistuivat torstai-illan aikana puunkaatokeliksi. Laajimmillaan myrsky oli vähän ennen puoltayötä. Kaikilla merialueillamme Saaristomerta lukuun ottamatta myrskysi 24-29 m/s voimalla. Kovin keskituulilukema mitattiin Selkämeren eteläosassa Rauman Kylmäpihlajassa perjantaina aamuyöllä, tasan 30 m/s.
Sisämaan mittausasemilla Länsi-Suomessa 10 minuutin keskituulet tuiversivat voimakkaimmillaan 14-20 m/s. Järvialueilla päästiin yleisesti 21-22 metriin sekunnissa, mm. Tampereen Siilinkarilla keskellä Näsijärveä pohjoistuulen keskinopeudeksi mitattiin 22 m/s.
Myrsky laantui sisämaassa vähitellen vasta perjantaiaamun ja aamupäivän kuluessa.
Tuulenpuuskien voima ainutlaatuista
Ilmatieteen laitos luonnehti tiedotteessaan sisämaan tuulen raivoa: Suurimmat vahingot aiheuttaneet lyhytaikaiset pohjoistuulen puuskat olivat hyvin voimakkaita. Puuston laaja-alaista vaurioitumista tapahtui, kun myrskypuuskat olivat jopa 30-50 m/s suuruusluokkaa. Janikan yhteydessä esiintynyt puuskaisuus oli luonteeltaan hyvin ainutlaatuinen.
Myrskytuuli aiheutti erityisesti Päijänteen ympäristökunnissa, Pirkanmaalla, Hämeen maakunnissa ja Uudellamaalla laaja-alaisia puunkaatoja ja muita aineellisia vahinkoja. Eriasteisia myrskytuhoja tapahtui kuitenkin kaikkialla Etelä- ja Keski-Suomessa.
SEURAAVASSA KOOSTE MYRSKYUUTISOINNISTA. Lähteinä mm. HS, ESS ja Karjalainen.
Myrsky työllisti pelastusjoukkoja.
Raju syysmyrsky työllisti koko perjantain vastaisen yön palokuntia ja poliisia Etelä- ja Keski-Suomen alueilla. Voimakkaan tuulen kaatamat puut ovat tukkineet teitä ja aiheuttaneet liikenneonnettomuuksia, mutta keskeiset väylät on saatu pidettyä auki. Aineellisia vahinkoja on syntynyt myös puiden kaatuillessa talojen ja autojen päälle.
Aluehälytyskeskukset mm. pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä vastaanottivat myrskyvauriohälytyksiä jatkuvalla syötöllä läpi koko yön. Hätäkeskukset ruuhkautuivat jopa niin paljon, että Tampereen aluepelastuslaitos pyysi tiedotusvälineiden kautta yleisöä ilmoittamaan vain todellisista vaaratilanteista. Korjauspartiot joutuivat työskentelemään pahimmillaan vuorokauden ympäri.
SÄHKÖHÄIRIÖT POIKKEUKSELLISEN VAKAVIA
Rajumyrskyn aiheuttamat sähköhäiriöt osoittautuivat poikkeuksellisen vakaviksi. Erityisesti Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla varauduttiin pahimmillaan usean päivän sähköttömyyteen. Yhden yön myrskyssä syntyi vikoja saman verran kuin tavallisesti vuodessa.
Useat tuhannet linjoille kaatuneet puut olivat pirstoneet pahoin sähköjohtoja ja muita sähköverkostorakenteita. Myrskyn jäljiltä oli tuhansittain puita johdoilla ja johtoja maassa, ja ne ovat hengenvaarallisia ennen raivausta, kertoi käyttöpäällikkö Markku Vänskä Vattenfallista lauantaina alkuillasta.
Sähköverkon vikatilannetta kartoitettiin helikopterilla perjantaina ja lauantaina. Haara- ja pienjänniteverkoston viat saattavat kestää päiviä pelkästään puuston raivauksen takia.
Pahimmat vikavauriopaikkakunnat: Urjala, Tammela, Renko, Loppi, Karkkila, Hauho, Hattula, Kalvola, Janakkala, Lammi, Hämeenkoski, Nokia, Pinsiö, Kuru, Kangasala, Sahalahti, Juupajoki, Orivesi, Längelmäki, Lupioinen, Kuhmoinen, Asikkala, Sysmä ja Hartola.
Sähkönjakeluhäiriöistä saivat osansa myös ainakin länsirannikko ja Keski-Suomi.
Sähkölinjojen korjaamiseen tarvittavat varaosat loppuivat osittain jo lauantaina. Johtavaan tukkuliikkeeseen niitä arveltiin saatavan pikalentorahtina Yhdysvalloista tiistaina tai keskiviikkona.
Karjatilat olivat suurissa vaikeuksissakaksi viikkoa sitten, ja sama toistui Janikan yhteydessä vieläkin vakavampana. Konevuokraamot yrittivät haalia aggregaatteja varavoimaksi ympäri maata, mutta kaikille niitä ei millään riittänyt.
Pääkaupunkiseudulla yli tuhat hälytystä
Helsingin hätäkeskus sai myrskyn alkamisesta lauantai-iltaan mennessä noin 1200 myrskyyn liittyvää tehtävää. Suurin osa pääkaupunkiseudun vapaapalokunnistakin oli raivaustöissä lauantaina, ja urakka jatkui vielä sunnuntaina.
Erityisen hankala tilanne oli Kirkkonummella, joka pimeni kokonaan yöllä kirkonkylää lukuun ottamatta. Lauantaina raivaustöissä olivat Kirkkonummen vakinaisen palokunnan lisäksi kaikki kunnan seitsemän vapaapalokuntaa.
Lauantai-iltaan mennessä runkoverkko eli keskijännitejohdot oli saatu korjatuiksi. Yksittäisiä kuluttajia ja muutaman talon ryhmiä oli edelleen sähköttä Kirkkonummella, Espoon saaristossa ja Pohjois-Espoossa. Osa korjauksista jäi seuraavalle viikolle.
Vantaalla ja Helsingissä sähkötilanne oli lauantai-iltana jo hyvä. Helsingin sähkönjakelua eivät myrskyt haittaa yhtä pahasti kuin esimerkiksi Espoota, sillä 97 prosenttia voimalinjoista on kaapeloitu maan alle.
Vakituiset taloudet Keski- ja Itä-Uudellamaalla pyrittiin saamaan sähkönjakelun piiriin sunnuntai-iltaan mennessä.
Espoon Sähkön vikapäivystyksestä kerrottiin varhain perjantaiaamuna tilanteen olevan todella vakava, sillä kun yksi kohde saadaan korjattua, tuuli kaataa puita toisella linjalla. Korjaajat eivät päässeet kaikkialla edes töihin, kun puita kaatui niin kiivaaseen tahtiin. Aamulla sähköttä oli 40 000 taloutta.
Mäntsälän Sähkön alueella myrskyn aiheuttamat häiriöt arvioitiin pahimmiksi yhtiön 75-vuotisen historian aikana. Myrskyn alkuvaiheessa 85 % asiakkaista oli ilman virtaa. Yhden puhelun aikana päivystyspuhelimeen tuli pahimmillaan satakunta muuta puhelua.
Lahdessa hälytyksiä oli tullut perjantai-iltaan mennessä ainakin 300 ja ruuhkaa purettiin koko ajan. Puita kaatuili maakunnassa perjantaihin puoleenpäivään saakka eli niin kauan kuin tuulen keskinopeus pysyi 10 metrissä sekunnissa.
Vakinaiset ja vapaapalokunnat aloittivat kaatuneiden puiden raivauksen jo torstai-iltana. Esimerkiksi Lahden ja Nastolan alueella puita kaatui kymmenien talojen päälle, mutta ketään ei tiettävästi loukkaantunut. Palokunnat eivät aina ehtineet edes kohteeseensa, kun joutuivat hätiin paikkoihin, joissa puu vasta uhkasi kaatua rakennusten päälle. Ajoittain työ metsissä jouduttiin keskeyttämään jatkuvasti kaatuvien puiden vuoksi.
Palokunnilla oli vielä myöhään perjantaina niin kiire, ettei kellään ollut käsitystä hälytystehtävien määrästä. Iltapäivään mennessä arveltiin käydyn jo yli sadassa paikassa.
Etelä-Karjala
Talvimyrsky mutkisti monen ihmisen arkea eri puolilla Etelä-Karjalaa. Eniten harmia tuottivat sähkölinjoille, teille ja junakiskoille kaatuneet puut. Lappeenrannan Julinintiellä vanha kuusi kaatui osittain talon päälle, mutta muuten myräkästä ei aiheutunut suoria taloudellisia vahinkoja.
Tuuli tuiversi erityisesti Savitaipaleella, Lemillä ja Taipalsaarella, jossa sähköt olivat perjantain vastaisena yönä poikki pahimmillaan kahdeksan tuntia. Yön läpi ahkeroineet Lappeenrannan Energian korjausmiehet saivat suurjänniteverkon kuntoon perjantaiaamuun mennessä. Yksittäisiä sähkövikoja korjailtiin kuitenkin vielä pitkin päivää.
Lyhyempiä sähkökatkoksia oli Lappeenrannassa ja Ylämaalla. Puita kaatui sähkölinjoille myös Joutsenossa ja Puumalassa.
Matkapuhelimet mykkinä. Sähkönsyötön ongelmat tukiasemille mykisti myös matkapuhelimia ympäri Suomea. Hankalimpia alueita olivat Turun saaristo, Pirkanmaa, Lahden ympäristö ja Keski-Suomessa Jämsän ja Korpilahden alue, kerrottiin Soneralta. Tärkeimpiin tukiasemiin on viety aggregaatteja, mutta niitä ei riittänyt kaikkialle.
Junaliikenne katkeili monin paikoin myrskyn katkottua puita ja raiteiden ajolankoja. Pahin vaurio sattui torstai-iltana klo 20.25 Nastolassa Uudenkylän kohdalla 20 km Lahdesta itään, kun ainakin 10 puuta kaatui ajolankojen päälle ja Pietarin juna jäi kaatuvan puun alle. Lahden ja Kouvolan rataosuudella kaatui kaikkiaan lähes 70 puuta ja molemmat raiteet jouduttiin sulkemaan. Liikenne alkoi kulkea toista raidetta pitkin perjantaiaamuna klo 8.45, mutta molemmat raiteet saatiin kuntoon vasta maanantaina. Mm. kahdeksan ratapylvästä jouduttiin uusimaan.
Helsingin ja Turun välinen rantarata oli myös poikki, samoin kuin Tampere-Seinäjoki, Turku-Toijala ja Lappeenranta-Imatra. Kaikissa näissä liikenne oli poikki tai vähintään toinen raide suljettuna useita tunteja ja myös pääkaupunkiseudun lähiliikenne takkuili.
Lukuisilla tiealueilla ympäri Etelä- ja Keski-Suomea jouduttiin puusavottaan ennen kuin liikenne pääsi kulkemaan. Varsinkin syrjäkylien koululaiskuljetukset olivat vaikeuksissa monin paikoin ja esimerkiksi Orimattilan kyläkoulujen oppilaille tuli ylimääräinen vapaapäivä, kun sähkökatkokset jäähdyttivät koulurakennukset.
METSÄTUHOT LAAJA-ALAISIA
Metsätuhot olivat laajassa mitassa selvästi Pyry-myrskyä pahemmat, erityisesti eteläisessä Suomessa. Kaatuneiden puiden määrä vastasi arviolta kymmenesosaa vuotuisista hakkuista.
Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella Heinolassa, Hartolassa, Sysmässä ja Asikkalassa arvioitiin myrskytuhoiksi 50 000 kuutiometriä (10 milj. mk), kun Pyry-myrskyn arvio oli 10-15 000 kuutiota.
14 metsänhoitoyhdistystä kattavan Etelä-Suomen metsänomistajien liiton ensiarvio tuhoista oli 500 000 kuutiometriä, vahinkoarvio rahaksi muutettuna nousee jopa 100 miljoonaan markkaan. Metsänomistajien liiton alue rajoittuu Lohja-Forssa-Kuhmoinen-Hartola-Anjalankoski-Kotka kehän eteläpuolelle.
- Ei muistu mieleen toista yhtä pahaa myrskytuhoa. Perjantaiyönä kaatui paljon yksittäisiä puita ja puuryhmiä läpi koko alueen, sanoi johtaja Reivo Järvenpää kyseisestä liitosta.
Myrsky herätti keskustelun katastrofitilanteisiin varautumisesta yhteiskunnassa. Sisäministeri Ville Itälä halusi selvittää kuntien pelastusvalmiuden myrskyjen varalta ja aikoi pyytää selvityksen syysmyrskyn aiheuttamista tuhoista.
Myöhemmin tarkentuneiden tietojen mukaan Pyry ja Janika-myrskyt kaatoivat yhteensä viitisen miljoonaa kuutiota puuta ja 90 000 puuta kaatui sähkölinjoille.
KERTOMUKSIA MYRSKY-YÖN KESKELTÄ
Palomiehet vaarassa yön raivaustöissä
Palomiesten työ pimeässä myrsky-yössä oli vaarallista ja lienee suoranainen ihme, ettei vakavia henkilövahinkoja sattunut.
- Jäimme itsekin välillä autoinemme pussiin kaatuvien puiden alle ja useammin kuin kerran piti lähteä karkuun. Ja kaatuvat puut olivat isoja, yli puolimetrisiä tyvestä, kertoi palomestari Juhani Tammisto radan varren raivauksesta. Tammisto aloitti työt torstai-iltana yhdeksältä, raivasi aamuviiteen ja jatkoi taas kello kahdeksalta. Iltapäivällä hän selvitteli Nastolassa sotkuja, joiden paikalla ennen oli kylätie.
- Käsipelillä näitä pitää pätkiä ja siirrellä, sillä seassa on vaijereita ja johtoja ja niitä roikkuu yläpuolellammekin. Lankoja on varovaisesti lauottava taivaalle, ennen kuin pääsee puihin edes käsiksi, Tammisto kertoi. (ESS)
Salojen takapiha kuin sotatanner. Myrsky kaatoi satakunta puuta eläkeläispariskunnan tontilta
Kauko ja Armi Salo heräsivät perjantain vastaisena yönä karmeaan rytinään ja paukkeeseen, kun myrsky kaatoi ja katkoi puita kuin tulitikkuja heidän pihallaan Klaukkalan Metsäkylässä.
- Ensimmäinen puu kaatui talon takapihalle vähän yli kello kaksi, Armi Salo muisteli.
- Kolmen jälkeen kaatuivat seuraavat ja viimeiset menivät nurin neljän jälkeen, Kauko Salo jatkoi.
Aamulla eläkeläispariskunnan takapiha Järvisen tiellä oli kuin sotatanner. Runsaan puolen hehtaarin alueella oli katkennut arviolta satakunta mäntyä ja kuusta.
- Pelkäsimme, että katto ei kestä tai joku puu kaatuu ikkunaan. Katto kuitenkin kesti puiden lähentelyn vankkojen kattotuolien ansiosta eikä ikkunoitakaan hajonnut. Sähkö katkesi kolmen tienoilla ja palasi ennen puoltapäivää. Salot sytyttivät kolme kynttilää olohuoneen pöydälle ja tunnelma oli aavemainen: syyspimeä, tuuli ulvoi ja puita rytkyi kumoon kuin dominopalikoita.
Palokunta raivasi katolta puolen tusinaa runkoa. Talo kärsi vain pieniä vaurioita ja tv-antenni rikkoutui. Raivaustöissä menee vielä viikko tai pari. Armi Salo harmitteli vahingoittunutta tammea, jota hän oli vaalinut vuosikausia.
- Yläkerran isäntä piti meidän saunapuista huolen. Niitä ei tarvitse ostaa eikä kaataa mutta olisin mieluummin pitänyt puut pystyssä, Kauko Salo totesi luvaten klapeja lähistöllä asuvalle tyttären perheelle sekä appiukolleen. (HS)