MYRSKYT 1995
23.01.1995
TALVIMYRSKY VISA PIEKSI SUOMEA
Poikkeuksellisen voimakas talvimyrsky riepotteli eteläistä ja keskistä Suomea maanantaiaamusta alkaen. Ilmatieteen laitos antoi ylimääräisen myrskyvaroituksen, koska haluttiin säätilaan kiinnitettävän erityistä huomiota myrskyisän tuulen ja sakean lumipyryn vuoksi.
Irlannin eteläpuolella sunnuntaina syntynyt myrskykeskus liikkui lähes koko matkan Tanskan eteläpuolelta Itämerelle veden päällä. Bornholmissa mitattiin tuulen nopeudeksi 39 metriä sekunnissa ja matkallaan myrsky teki tuhojaan Tanskan lisäksi mm. Saksassa. Myrskykeskus keräsi lisäenergiaa verraten lämpimästä eteläisestä Itämerestä. Edetessään kohti Suomea merivesi syvensi matalapaineen alueen osamatalan poikkeuksellisen ärhäkäksi myrskyksi. Vihuri alkoi rauhoittua vähitellen siirryttyään sulan meren päältä sisämaahan.
Tuulen voimakkuudessa sivuttiin maamme kaikkien aikojen myrskyennätystä, kun Hangon Tulliniemessä mitattiin 10 minuutin lounaistuulen keskinopeudeksi 31 metriä sekunnissa. Samat lukemat kirjattiin 24 vuotta sitten helmikuussa Valassaaren säähavaintoasemalla. Myrskyn alkuvaiheen itätuuli puhalsi sekin lähes 30 sekuntimetrin keskituulilukemat.
Suomenlahdella korkein keskituulennopeus oli 27 m/s ja puuskissa yli 30 m/s. Rannikkoseuduilla mitattiin useilla asemilla 30 sekuntimetrin tuulennopeuksia. Maa-asemilla päästiin 15-16 sekuntimetriin ja puuskissa ylitettiin myrskyraja 21 m/s.
Etelä-Suomessa myös salamoi maanantaina. Ilmiö havaittiin ainakin Vihdissä ja Sipoossa. Salamointi liittyy joskus voimakkaaseen lumentuloon, ja talvella salamat pysyvät pilvien sisällä. Voimakkaat ilmakehän pystyliikkeet saavat aikaan pilvien sisällä sähkövarauksia, jotka purkautuvat näkyvinä salamoina.
ETELÄ-SUOMI PUUROUTUI PYRYYN - LIIKENNE YHTÄ KAAOSTA
Myrskytuuli repi kattoja ja puita, sotki pahoin liikennettä ja aiheutti sähkökatkoksia. Myrskyvahingot ja liikenteen ongelmat työllistivät pelastuslaitoksia ennätystahtiin.
Helsingin palolaitos oli puoleenyöhön mennessä hoitanut lähes koko urakkansa, kolmisensataa hälytystä, muutama kiireetön tapaus oli vielä edessä. Pelastuslaitoksen yksiköt ampuivat kattoja kiinni naulapyssyillä sellaista vauhtia, että naulat loppuivat jo iltapäivällä. Niitä jouduttiin haalimaan lisää lähikulmien rautakaupoista.
Helsingin Sammatintie 7:ssä irtosi koko satametrisen talon katto. Siilitiellä jouduttiin katu katkaisemaan liikenteeltä, kun Siilitie 7:n kattopelti uhkasi lentää maahan. Myös Naistenklinikan katto oli vähällä irrota.
Helsingin ohella vilkkainta oli Turussa ja Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan hälytyskeskuksen alueella ehdittiin iltaan mennessä naulata 45 repsottavaa kattoa. Jyväskylän tienoo selvisi säikähdyksellä, minkä nyt myräkkä tukki teitä. Jyväskylän pelastuskeskuksen miehet ehtivät naulata kattoja kiinni ennen kuin pellit irtosivat.
BUSSIT, JUNAT, LAIVAT JA LENTOKONEET VAIKEUKSISSA
Liikenne takkusi tuulen ja lumentulon takia niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Junat, lentokoneet, linja-autot ja laivat myöhästelivät ja vuoroja jouduttiin perumaan. Ratapihoilla lumentulo tukkeutti vaihteita, niin että mm. Tampereen, Kouvolan ja Joensuun rataosuuksilla kaikki junat eivät päässeet liikkeelle. Automaattiset sähkösulatuslaitteet eivät riittäneet pitämään vaihteita sulina. Kaukoliikenteen vuoroja peruttiin kymmenkunta. Myös Helsingin lähiraideliikenne oli pahasti sekaisin.
Kaatuvat puut, kova lumentulo, ojaanajot ja kolarit tukkivat tieliikennettä niin, että tilannetta kuvattiin paikoin kaaosmaiseksi.
Lunta satoi esimerkiksi Lahdessa 14 senttiä, mutta myrskytuuli kasasi paikoin lähes metrin korkuisia kinoksia. Aurauskalusto oli mahdottoman tehtävän edessä pitääkseen kaikki tiet ajokunnossa. Matka Helsingistä Lahteen kesti kolmisen tuntia ja tiepuoleen liukasteli niin busseja, rekkoja kuin henkilöautojakin. Autojonot pääsivät eteenpäin kuitenkin vain mateluvauhtia, mikä hillitsi vahinkoja.
Kaikki kalusto, esimerkiksi Lahden tiemestaripiirin 35 yksikköä oli liikkeellä koko päivän. Pääteitä aurattiin välillä kahden tunnin välein lumen kertymisen vuoksi, pikkuteille kalustoa liikeni paljon harvemmin. Aurattavia kilometrejä maakunnassa on noin 1 200. Lahden kaupungin katuja oli puhdistamassa yli 50 yksikköä, kaupungin omia ja yksityisiä.
Ainoita, joka oli pyrystä mielissään, oli Salpausselän kisojen ratamestari, jolle lumimäärä tuli kuin tilauksesta.
Pääkaupunkiseudulla vältyttiin vakavilta liikenneonnettomuuksilta huolimatta kymmenistä ulosajoista ja kolareista. Sen sijaan liikenne puuroutui täysin lumen, huonon näkyvyyden ja liukkauden yhteisvaikutuksesta.
Erityisesti pääteille juuttuneet rekat haittasivat liikennettä. Pitkin ja poikin liukuneiden rekkojen aiheuttamia tukoksia oli pääkaupunkiseudulla mm. Kehä III:n Tuusulantien liittymässä, Turunväylällä, Espoon keskustassa ja Länsiväylällä Hanasaaren kohdalla. Hanasaaren tukos aiheutti lisäksi pienen kolarin.
Helsinkiin saapuvat kaukobussit viivästelivät puolesta tunnista puoleentoista, Matkahuollosta kerrottiin. Tosin osa saapui aikataulun mukaisesti. Bussien kulkua jarruttivat lumen takia hidastunut liikennevirta sekä monin paikoin tielle jumiutuneet tai ajoradalle poikki luistelleet rekat.
Kuopion ja Jyväskylän korkeudella bussit myöhästelivät keskimäärin vain viisi minuuttia, Vaasassa pysyttiin pääosin aikataulussa.
Hämeenlinnan moottoritie jouduttiin sulkemaan kahdeksi tunniksi kello 17-19, kun tien yli rakennettu Linnatuulen matkailuasema vaurioitui myrskyssä. Puolet sen kattorakenteista lensi ajoväylille ja liikenne ohjattiin vanhalle kolmostielle. Kaksi palokuntien yksikköä keräili tielle lennelleitä pellinpalasia, huopariekaleita ja lankunpätkiä kolmisen tuntia. Linnatuulen kattorakenteita korjattiin vielä myöhään illalla.
Liikenne kolmostiellä puuroutui pahoin myös Hämeenlinnan ja Iittalan välillä. Kaksi rekkaa juuttui kinoksiin kello 16 tienoilla. Suman purku kesti kolme tuntia, ennen kuin liikenne pääsi kulkemaan molempia kaistoja pitkin.
Forssassa kahden henkilöauton ja kolmen rekan ketjukolari jumiutti liikenteen täysin Vt. 10:llä neljäksi tunniksi. Liikenne ohjattiin Forssan keskustan kautta.
Lohjalla henkilöauto romuttui ja kuljettaja loukkaantui, kun tuulenpuuska heitti sen vastaantulevan liikenteen kaistalle päin kuorma-autoa. Kun romuttunut auto oli kiinnitetty hinausauton perään, sen päälle kaatui vielä puu.
Turun seudulla ja saaristossa myrsky myös tukki teitä. Turun ja Helsingin välinen bussiliikenne sujui varsin hyvin, mutta pohjoisesta Turkuun tulleet autot olivat myöhässä jopa tunnin. Turku-Helsinki tie tukkeutui Paimion kohdalta joksikin aikaa mäkeen jääneiden rekkojen takia. Tiellä myös henkilöauto törmäsi poliisiauton perään, kun se oli pysähtynyt selvittämään kolaria.
Kuolonkolari Kouvolassa
Yksi kuoli ja kaksi loukkaantui, kun henkilö- ja pakettiauto törmäsivät lumimyrskyssä Kouvola-Jaala kantatiellä Valkealassa iltapäivällä. Surmansa sai valkealalainen 16-vuotias nuorukainen.
Kolme ihmistä loukkaantui henkilöautojen törmäyksessä Kotka-Kouvola-valtatiellä Kouvolan Niinimäessä puolilta päivin. Loukkaantuneilla ei ole hengenvaaraa.
Kova tuuli ja huono keli painoi kaikkiaan neljä linja-autoa ojaan Vt. 6:lla Elimäellä, mutta kukaan ei loukkaantunut. Elimäellä myös Vt. 6:lla pakettiautoa väistänyt paperilastissa ollut rekka suistui ojaan.
Laivaliikenne myrskyn armoilla
Helsinkiin saapumassa ollut Silja Serenade odotteli turhaan tuulen tyyntymistä Harmajan edustalla. Koska isolla laivalla ei voinut kovassa aallokossa ajaa kapeaan Kustaanmiekan salmeen, joutui alus lopuksi kääntymään takaisin Tukholmaan. Silja Europa puolestaan jätti yöllä väliin poikkeamisen Maarianhaminassa matkallaan Tukholmaan.
Viime syyskuussa uponneen Estonian seuraaja, Mare Baltikum ei uhannut Itämeren aaltoja vaan jäi Tukholmaan. Pienemmät Viking Linen alukset sen sijaan pystyivät liikennöimään lähes normaalisti, vain tunnin-parin myöhästymisillä.
Helsingin satama suljettiin saapuvalta liikenteeltä puolenpäivän aikaan, kun luotsien työ kävi mahdottomaksi. Alukset siirtyivät lähemmäs Viron rannikkoa suojaan pahimmalta aallokolta. Harmajan luotsiasemalla mitattiin tuulta enimmillään jopa 32 metriä sekunnissa.
Tuuli eristi Hangon sataman
Paikoin hirmumyrskyksi äitynyt kaakkoistuuli katkaisi koko Hangon laivaliikenteen maanantaina. Junalautta Railship, kaksi suurta autojenkuljetusalusta sekä yksi paperilaiva joutuivat kääntymään takaisin avomerelle ja ajamaan suojaan Viron rannikon tuntumaan, kun Hangon Ulkosatamaan ja Länsisatamaan ajaminen osoittautui liian vaaralliseksi.
Hangon merivartioasemalla mitattiin tuulen huippulukemiksi kahden aikoihin iltapäivällä lähes 35 metriä sekunnissa, kun hirmumyrskyn raja on 33 sekuntimetriä. Hangon luotsiasemalla saatiin vieläkin ärhäkämmät lukemat: 36,5 metriä sekunnissa. Päivän aikana Hangossa mitattu 10 minuutin keskituuli 31 m/s jäi yhden yksikön päähän virallisesti hirmumyrskyksi laskettavasta 32 m/s keskituulesta.
Neljää Hangon merialueelta pois kääntynyttä alusta lukuun ottamatta ei etelärannikolla ollut vesilläliikkujia.
- Ne, jotka ovat satamassa, saavat olla siitä onnellisia; muut ovat joutuneet etsimään suojaa. Neuvoin kaikille täällä, ettei tällaisella tuulella ole viisasta mennä ulos, kiteyttää luotsi Roger Åkerlund Hangon luotsiasemalta. Myös luotseille maanantain keli merellä oli liian kova.
Hangon Tulliniemen kupeeseen viime viikon myrskystä hinattu ja ankkuroitu kotkalainen troolari keikkui uhkaavasti yli viiden metrin aallokossa.
Tutkimusalus Aranda osui Gotlannissa "härskiin keliin"
Merentutkimuslaitoksen Aranda-alus joutui Itämerellä suoraan talvimyrskyn ytimeen lähellä Gotlannin rannikkoa. Aluksen yliperämies Jarmo Viljanen kertoo, että pahimmillaan tuulihuiput olivat 44 metriä sekunnissa maanantaina aamupäivällä.
- Oli härskin näköistä, Viljanen kuittaa.
Arandaa rynkyttivät lähes kymmenmetriset aallot noin 30 merimailia Gotlannista itään. Viljasen mukaan Aranda on ajanut myrskyssä kolmen solmun nopeutta tuulta vasten. Nopeutta oli vain sen verran, että aluksen ohjailtavuus säilyi.
Lentoliikenne myöhästeli puolesta tunnista tuntiin, koska kaikki lähtevät koneet jouduttiin huuhtelemaan lumesta kuumalla vedellä ja sen jälkeen käsittelemään jäänestoaineella. Helsinki-Vantaan pääkiitorata oli vain 10 minuuttia suljettuna keskipäivällä lumenaurauksen takia. Lentoja jouduttiin peruuttamaan ainakin Turkuun, Maarianhaminaan ja Tallinnaan, koska niiden kentät olivat osan päivää kiinni keliolojen takia.
SÄHKÖT KATKEILIVAT
Myrsky toi täystyöllisyyden myös sähköyhtiöille. Avojohtoihin kaatuilleet puut keskeyttivät sähkönjakelun mm. useissa Hämeen kunnissa. Kanta-Hämeessä Hämeen Sähkö Oy ilmoitti illalla noin 20 viasta suurjänniteverkossa. Teille ja maastoon kertynyt lumimäärä hidasti vikojen korjaamista.
Etelä-Suomen Sähkö Itä-Hämeessä sai vikailmoituksia "joka puolelta", runsaimmin Hartolasta ja Sysmästä. Sähkökatkot kestivät pisimmillään kuitenkin vain pari tuntia.
Katkoksia oli myös esimerkiksi Turussa, Nauvossa, Korppoossa ja Houtskarissa sekä monin paikoin Kaakkois-Suomessa, jossa suurimmat vaikeudet olivat Kymenlaakson Sähkön alueella etelärannikolla. Siellä tuhansia talouksia oli sähköittä ja pisimmillään katkokset kestivät yli puoli vuorokautta, kun lumentulo haittasi korjausmiesten liikkumista. Suurjännitevikoja Kymenlaaksossa kirjattiin 35 kappaletta ja muissakin Kaakkois-Suomen laitoksissa kymmeniä.
Helsingin seudulla valoja pimeni mm. Sipoossa ja Espoon Leppävaarassa.
Suur-Savon sähkön pahin turma sattui Lievestuoreella, jossa muuntajan katto lensi langoille ja aiheutti puolentoista tunnin katkoksen Vaajakoskea myöten.
Sähkölaitosten energianjakelu saatiin pääosin kuntoon yön aikana, mutta paikoin korjaustyöt jatkuivat tiistaipäivän.
MYRSKYSSÄ KOETTUA
Silja Serenadella "koko rahan edestä"
Suomalaiset ja ruotsalaiset ainakin ovat rauhallista väkeä. "Mikäs tässä on mennessä", sanoo merta porrasaulan ikkunasta katseleva nainen. On maanantain alkuiltapäivä, ja Silja Serenade on kallistellut Helsingin kasuunin luona neljä tuntia.
Ostospromenadilla kansa kulkee kuin olisi risteilylle lähdössä, mutta huomattavan vinossa ja hajareisin. Suomen lippu Serenaden ahterissa on kietoutunut kuudesti salon ympäri. Tax free -myymälät avataan, ja kuulutus kutsuu ilmaiseksi elokuviin. Infopiste on jakanut mukikaupalla pahoinvointipillereitä, mutta joku ei ollut ehtinyt omaansa hakea. Elokuvasalin kokolattiamatolla on okesnnusta ja lasinsirpaleita.
"Porealthat ja kaikki on ilmasta", sanoo eläkeläinen ostoskadulla. Puhelinkortteja myydään solkenaan 30 markkaa tai 40 kruunua kappale, ja puhelinkoppeihin on jatkuva jono. Hyttien käytävillä kuuluu piipitys, kun väki höylää luottokorttipuhelimia. Harva onnistuu pääsemään läpi.
Jotkut keskustelevat Estoniasta, ja kun aalto oikein jysäyttää ja lasit helisevät, moni hätkähtää. Kello 18.23 tulee kuulutus. Helsingin satama on suljettu, ja matka vie takaisin Tukholmaan. Jostain kuuluu hurraa-huutoja ja taputuksia.
"Nythän tässä maailma taas järjestyy. Pitää saada ruokaa ja pahoinvointipillereitä tarvitseville. Risteillään nyt koko rahan edestä", sanoo helsinkiläinen Sirkku Hannula. Mukana ovat mies sekä 11-, 7- ja 3-vuotiaat lapset.
"Luotin ja luotan kapteeniin koko ajan - että hän tietää, mitä tekee eikä riskeeraa ihmisten henkiä." Jossain isoäiti kehuu lapsenlapselleen, että tämä voi rehennellä olleensa vaarallisella matkalla. Poika ei edes ymmärrä, mitä sana vaarallinen tarkoittaa.
Ranskalaisryhmä lumisafarilla
Ranskalaisryhmän Päijänne-safarista tuli suunniteltua suurempi seikkailu, kun se jouduttiin keskeyttämään lumimyräkässä ja hetken aikaa yhden miehen luultiin kokonaan kadonneen.
Ranskalaisen yrityksen seminaarivieraat oli ensimmäinen ranskalaisryhmä, jolle Päijät-Hämeen matkailu oli järjestänyt ohjelman. Ryhmä ei välittänyt varovaisesta estelystä, vaan halusi maanantaiksi luvatulle potkukelkka-, moottorikelkka- ja pilkkiretkelle. Retkue rantautui siinä vaiheessa, kun 150 metrin välein merkitty reitti ei enää näkynyt. Kalustoa jouduttiin jättämään lumeen, jotka järjestävät kaivavat esiin tiistaiaamuna. Luvunlaskussa puuttui yksi mies, mutta hän käveli kuivissa vaatteissa hotellihuoneesta juuri, kun isompi etsintä oli alkamassa. (ESS)
Pilkkimies pelastui myräkästä konttaamalla saareen suojaan
Iitin kunnasta kotoisin oleva 37-vuotias Ossi Tuominen koki maanantaina elämänsä pilkkireissun Loviisan edustalla. Myrskyn keskellä astmakohtauksen saanut pilkkimes ryömi pienen autiosaaren suojiin yöksi odottelemaan myräkän laantumista.
Tiistaiaamuna kotiinsa päässeen kylmettyneen ja rättiväsyneen Tuomisen tuliaisina ei ollut pienintäkään sinttiä: "Ahvenet jätin sinne saareen; ei niitä tullut edes syötyä, kun ei ollut tulentekovehkeitäkään mukana."
Tuominen oli maanantaiaamuna lähtenyt nastolalaisen kaverinsa kanssa pilkille Loviisan Ahvenkoskenlahdelle. Vielä mantereella miehet miettivät, kannattaako jäälle lähteä, kun tuuli puhalsi jo äkäisesti. "Jätettiin silti auto Glossholmenin luo ja talsittiin kolmen kilometrin päähän saaren taakse, jossa oli suojaisa paikka onkia."
Päivän mittaan tuuli ja lumipyry yltyivät ja miehet päättivät palata mantereelle. "Minä lähdin siitä ensin ja kaveri ei ilmeisesti huomannut sitä. Oikaisin saaren poikki ja pääsin mantereelle päin pari sataa metriä, kun alkoi henkeen ottaa niin kovaa, että melkein taju lähti." Hetken jäällä lepäiltyään Tuominen lähti takaisin saaren suuntaan. "Silloin tuuli jo niin kovaa, että saareen pääsi vain konttaamalla ja ryömimällä. Kaverillakin oli mennyt monta tuntia ennen kuin pääsi takaisin autolle; se oli myös kontannut ja kiskonut kairalla itseään eteenpäin."
"Mulla oli astmalääkkeet mukana ja olo alkoi hiljalleen helpottaa, mutta kun tuuli näytti vain yltyvän, ajattelin että oli viisainta jäädä saareen suojaan." Tuomisen kaveri oli mantereelle päästyään tehnyt katoamisilmoituksen; merivartioston helikopteri haravoi Loviisan merialuetta jonkin aikaa.
Tuominen näki helikopterin. "Siirryin saaresta vähän etäämmäksi jäälle, jotta helikopteri olisi helpommin löytänyt minut. Pääsin kymmenen metriä rannasta ja molskahdin jään läpi kainaloitani myöten veteen, kun jää oli heikentynyt veden kertymisen vuoksi. Aika vauhdilla pääsin vedestä ylös, mutta sitten oli pakko palata takaisin saareen."
Tuominen puserteli vaatteensa niin kuiviksi kuin mahdollista ja rakensi saaren puiden suojiin havuista ja muovipusseista patjan. "Kertaakaan ei tullut hirmu kylmä, kun vähän väliä liikkui." Aamulla viiden aikoihin Tuominen käveli mantereelle ja sai maantieltä liftin Loviisan poliisiasemalle. Kyyti jatkui Lahteen, josta Tuomisen pilkkikaveri ajoi hänet kotiin Iittiin. Kalastusinto ei rankasta reissusta hiipunut: "Ensi lauantaina lähdetään pilkille Vironlahdelle."
Lahdesta Lohjalle
Koosteen tekijän omakohtaistakin kokemusta kertyi ajaessani myrskypäivänä Lahdesta Lohjalle illansuussa. Lumimyrsky oli kiihtynyt kovimmilleen. Näkyvyys oli olematon tuiskun ja lasinpyyhkijöihin kerääntyneen lumen vuoksi. Moottoritiellä jono mateli noin viittäkymppiä, mutta Mäntsälä-Hyvinkää-välillä vauhti tippui 30-40 kilometriin tunnissa. Tiellä oli syvät raiteet ja mieleen hiipi ajatus, näinkö päästään perille ollenkaan? Opel Kadett selviytyi kuitenkin hienosti, vaikka pohja laahasi ajoittain sataneeseen lumeen.
Lohjalla jouduttiin pahimpaan myrskynsilmään. Viimeisille kadunpätkille ennen määränpäätä oli juuri kaatunut puita ja jouduimme kiertämään kerrostalojen pihojen kautta. Kun pysäköimme, suuria ja pienempiä oksia lenteli ilmassa, kuinkahan autonkin käy? Samalla hetkellä tuli pimeys, kun sähköt menivät. Jotensakin kaameaa tunnelmaa lisäsivät siniset valoilmiöt taivaalla, kun voimalinjat joutuivat katkeilevien puiden ja oksien riepoteltaviksi.
Selvittiin siitä kuitenkin sisätiloihin ja sähkötkin palasivat aikanaan. Auto säilyi myös vahingoittumattomana. Paluumatka myöhemmin illalla myötätuulessa sujui jo helpommin.
Ennätyksellisen talvimyrskyn aiheuttamia tuhoja ryhdyttiin korjaamaan eri puolella Suomea tiistaina, tuulen ja tuiskun laannuttua edellisenä yönä. Kaatuneita puita ja irroneita kattoja riitti, mutta vahingot paljastuivat silti pelättyä vähäisemmiksi. Vakuutusyhtiöiden keskusliitossa arvioitiin korjattavien vahinkojen yhteissummaksi 20 miljoonaa markkaa. Arvio perustui viranomaisilta ja tiedotusvälineiltä saatuihin tietoihin, sekä vakuutusyhtiöihin tehtyihin alustaviin ilmoituksiin.
(Koosteet pääasiassa Helsingin Sanomista, täydennystä Etelä-Suomen Sanomista)
SÄÄENNUSTEIDEN ALKULÄHTEILLÄ
HS: Miksi Ilmatieteen laitos ei ennustanut myrskyä?
Lauantaina tehdyt sääennusteet lupasivat maanantaiksi merialueille kovaa tuulta, jonka ennustettiin iltapäivällä heikkenevän. Sunnuntaina ennustettiin maanantaiksi Saaristomerelle 18-23 m/s tuulia. Tuulta olikin huomattavasti enemmän. Miksi myrskystä ei kerrottu hyvissä ajoin, Ilmatieteen laitoksen sääpalvelutoimiston päällikkö Pirkko Saarikivi?
- Edellisenä päivänä annoimme jo tuulivaroituksia. Kokonaistilanne oli tiedossa mutta myrskyn rajuus selvisi vasta maanantaiaamuna. Myrsky keräsi Itämerellä koko ajan voimia lämpimästä vedestä.
Tämän tarkempia ennustuksia on hyvin vaikea tehdä. Miksi?
- Matalapaine on äärimmäisen monimutkainen ilmiö. Sitä ei voi edes suurilla tietokoneajoilla ennustaa tarkasti. Lisäksi myrsky kulki merta pitkin. Lukuun ottamatta joitakin sääpoijuja ei siellä juuri ole säähavaintoasemia.
Kehittyykö ilmatiede? Saammeko tulevaisuudessa tarkempia ennustuksia, niin että katot voidaan jo etukäteen naulata kiinni?
- Ilmatiede kehittyy koko ajan. Toukokuussa saamme käyttöaikaa uusista Cray-supertietokoneista, mikä tarkoittaa sitä, että ennustukset ovat varmempia ja alueellisesti tarkempia kuin nyt.
Myrskyn aikana päivystänyt meteorologi Mikael Frisk, miksi myrskylle ei annettu nimeä?
- En tiedä. Yleensä nimi katsotaan almanakasta myrskyn syntypäivän mukaan. Tässä tapauksessa se olisi Visa. Meillä on sen niminen meteorologi töissä eikä olisi kivaa, jos myrskyllä olisi sama nimi. Ehkä se voisi olla Enni. Maanantaina oli Ennin päivä.
Millaiset olivat tunnelmat Ilmatieteen laitoksella myrskyn riehuessa hurjimmillaan?
- Ei se tietysti ole kivaa, kun ihmisillä on kurjaa, mutta kyllä se meille oli sykähdyttävä päivä. Jännityksellä odotettiin, menevätkö ennätykset rikki. Oli ilo olla töissä.
Toisaalta...
HS 4.2.1995: "Pommi" ei syntynyt salassa. Säämalli hoksasi jo lauantaina, että Atlantilla keiteltiin maanantaiksi myrskyä Suomeen (Pirkko Saarikivi)
Maanantaina 23. tammikuuta luonto näytti pitkästä aikaa mihin se pahimmillaan meidän leveysasteillamme äityy. Edellinen yhtä kova talvimyrsky oli koettu yli 20 vuotta aikaisemmin.
Vaikka erityisesti etelärannikon ja Lounais-Suomen asukkaat joutuivatkin tuskailemaan hirveässä kelissä ja väistelemään irronneita kattopeltejä ja kaatuvia puita, oli eräs joukko Helsingin Kaisaniemessä tavallistakin innostuneempi: päivystävillä metereologeilla oli samanlainen olo kuin kalastajalla, joka on juuri saanut siiman päähän elämänsä kalan. Erityisen tyytyväisiä oltiin siitä, että myrsky ei tullut yllätyksenä, vaan siitä varoitettiin kansalaisia jo hyvissä ajoin.
Visan päivänä syntynyt myrsky sai alkunsa pienestä aaltohäiriöstä pohjoisella Atlantilla. Jo lauantaina klo 14:n havainnoista ajetut tietokone-ennusteet kertoivat meteorologille, että maanantaina Suomessa tuulee kovaa ja sataa lunta. Mallit pystyivät jo silloin päättelemään, että tilanne Pohjois-Atlantilla on räjähdysherkkä ja siellä oleva suuri keskusmatala synnyttää pian ärhäkän syklonin, jonka linkoaa kohti Skandinaviaa.
Ennusteen mukaan maanantaina klo 14 Keski-Ruotsissa olisi matalan keskus, jossa ilmanpaine on 971 millibaaria. Kunnon myräkkä oli siis luvassa, muttei mitenkään epätavallisen voimakas. Lauantaina klo 19 annettiin ensimmäinen myrskyvaroitus merelle sunnuntai-illaksi 21 m/s ja maa-alueille kelivaroitus. Ensimmäiset merkit lähestyvästä myrskystä näkyivät sääkartalla ja satelliittikuvista sunnuntaina aamuyöllä.
Suomen sääpalvelun tärkeä työväline on pohjoismaisena yhteistyönä kehitetty ilmakehämalli Hirlam, joka ajetaan Otaniemessä sijaitsevalla supertietokoneella neljä kertaa vuorokaudessa. Se ennustaa Euroopan alueen sään 0-48 tuntia eteenpäin. Mallissa on 31 korkeustasoa ja laskentapisteiden väli on vaakasuunnassa noin 50 kilometriä. Ennuste lasketaan Hirlamilla kuuden tunnin välein. Jokaiseen laskentaan kuluu puoli tuntia.
Visa-myrskyn antamat kokemukset osoittavat, miten tärkeää on laskea uusi ennuste melkein heti edellisen jälkeen.
Näin asiat etenivät myrskyä odoteltaessa:
Lauantaina iltapäivällä tehty ennuste tarkentuu uusien havaintojen myötä. Sykloni alkaa syventyä vauhdikkaasti. Se kulkee itsepintaisesti meren päällä ja saa siitä ylimääräistä puhtia, koska pintakitka on vähäinen ja merestä huokuu vielä keskellä talveakin kosteutta ja lämpöä.
Hurjimmat syklonit saavat kunniamaininnan "pommi", jos ilmanpaine laskee yli 24 mb vuorokaudessa. Visa syveni 30 mb vuorokaudessa!
Sunnuntai-aamuna klo 8 annetaan merelle yöksi myrskyvaroitus 23 m/s ja maa-alueilla varoitetaan voimakkaasta tuulesta ja huonosta kelistä. Hirlam ennustaa päivän kuluessa syvimmän vaiheen paineeksi 964 mb. Malli arvioi syklonin kuitenkin liian kauas länteen tai etelään.
Maanantaina aamuyöllä klo 2 tehdyistä havainnoista Hirlam huomaa, että nyt on piru merrassa. Se ennustaa iltapäiväksi peräti 959 millibarin matalapaineen Tukholman eteläpuolelle. Meteorologi toteaa varhain aamulla, ettei ole koskaan nähnyt näin suuria ennustettuja tuulennopeuksia Suomessa. Myrskyvaroitus nostetaan hurjaan lukuun 25 m/s ja pian on pakko nostaa se vielä kerran ennätykselliseen arvoon 29 m/s.
Yleisradioon toimitetaan klo 10.30 ylimääräinen säävaroitus, joka luetaan kesken muun ohjelman. Tässä vaiheessa myrskykeskus on vielä kaukana Gotlannissa. Pahin on vasta tulossa. Keskus ei jääkään Ruotsiin vaan kulkee suoraan kohti Suomea ja saapuu lounaissaaristoon neljältä iltapäivällä.
Syklonin säärintamien edellä lähellä maanpintaa puhaltaa erityisen voimakas tuuli, jota kutsutaan rajakerroksen suihkuvirtaukseksi. Suurimmat Visan aiheuttamat myrskytuhot liittynevät juuri tähän ilmiöön. Suihkuvirtauksen voimaa ja arvaamattomuutta osoittaa, että kun rintama ohitti Tampereen Näsineulan 160 metrin korkeudella olevan mittarin, tuulen nopeudeksi mastossa mitattiin 32 m/s mutta alhaalla Siilinkarilla vain 15 m/s.
Myrskyn uhatessa sanomalehti ei ehdi välittää säätietoja riittävän nopeasti. Tilanteen kehittymistä tulisikin seurata radion ja tv:n lähetyksistä tai puhelinpalveluista varsinkin, jos täytyy liikkua merellä, ilmassa tai maanteillä.
HS 2.2.1995: Seija Paasonen Ilmatieteen laitoksen ennustushuoneessa
Ilmatieteen laitoksen päivystyshuoneen lasin takana lumi pölähteli Kaisaniemen puistoon Helsingissä keskiviikko-iltapäivänä (1.2), samalla kun tuulen voima kohosi myrskyvaroitukseen. Sisällä meteorologit eivät juuri hötkyilleet, vaikka ulkona kansalaiset taistelivat tuulessa pipot korvilla.
"Tämä menee ihan ennusteen mukaan", hymyili meteorologi Seija Paasonen ja kehtasi kutsua myteriä kakunpalaksi: "Piece of cake." Vielä viime viikolla päivystyshuoneessa kävi säpinä, kun maanantaimyrsky pyyhkäisi Suomen yli. Arvaamaton ennätysmyrsky oli säätieteilijälle vähän niin kuin devalvaatio valuuttakeinottelijalle tai Mäntyniemen rakentaminen kirvesmiesporukalle: kaikki kynnelle kykenevät meteorologit pakkautuivat päivystyshuoneeseen seuraamaan tilannetta ja jännäämään, tuleeko uutta tuuliennätystä. Puhelimet kilisivät ruuhkaksi asti, kun kansalaiset ja tiedotusvälineet halusivat tietoa.
"Yhtä herkullisia sääilmiöitä ei kovin usein satu kohdalle", Seija Paasonen myöntelee.
"Viime viikon myrsky oli ärhäkkä hyrrä, joka lähti pyörimään meren päällä. Sen kääntyilemistä on hyvin vaikea ennustaa. Tämän (keskiviikon 1.2) myrskyn seuraaminen on aika helppoa, se menee ihan odotusten mukaan".
Tiedotusvälineet odottivat myräkästä hyvää uutisaihetta ja pistivät keskiviikkona Ilmatieteen laitoksen puhelimet soimaan. Kolme meteorologia paiski hommia ennusteiden parissa ja yksi vastaili puhelimeen.
14.05.1995
ÄITIENPÄIVÄN LUMIMYRÄKKÄ
Suven suloisuus oli kaukana tämänvuotisesta äitienpäivän säästä. Myrskyrintama pyyhkäisi aamulla ja päivällä Etelä-Suomen yli ja jatkoi kulkuaan pohjoiseen. Pohjanmaan se tavoitti illansuussa. Vesisade muuttui lumisateeksi puolenpäivän maissa Etelä-Suomessa ja lunta tuli lähituntien aikana niin sakeaan, että aura-autot lähtivät puhdistamaan ajoväyliä. Lunta satoi 5-10 senttiä.
Talvista tunnelmaa keskellä kevättä lisäsi voimakas pohjoistuuli. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Bengt Fougstedtin mukaan myteri sai alkunsa Välimereltä Italian tienoilta, josta se kulki suoraan pohjoiseen. Suurin tuulennopeus mitattiin Kalbådagrundissa, 24 m/s. Helsingin Harmajan luotsiasemalla tuuli aamulla ja puoliltapäivin yli 20 m/s. Sisämaassa lukemat vaihtelivat 10-12 m/s, puuskissa yli 15 m/s.
Vallinnut sää oli vuodenaikaan nähden harvinaisuudessaan lähes ainutkertainen. Ilmatieteen laitoksen tilastopalvelujen meteorologi Jaakko Helminen luonnehti sunnuntaista lumimyrskyä ja läpi toukokuun jatkuneita yöpakkasia ”äärimmäiseksi tapahtumaksi”. Käytössä oleva digitaalinen tilastointi yltää vuoteen 1961, eikä näiden 34 vuoden aikana ole lumipeitettä ollut Etelä-Suomessa yhtä myöhään kuin nyt.
Liikenne sekaisin
Äitienpäivämyrsky sekoitti liikenteen, kaatoi puita, katkoi sähköjä ja mykisti puhelimia kautta koko eteläisen Suomen. Sakea lumisade ja loskaisen liukkaat tiet yllättivät kesärenkaisiin siirtyneet autoilijat perusteellisesti. Sohjoisilla teillä sattuneissa turmissa kuoli kaksi ihmistä. Lumi tukki teitä etenkin Hämeessä ja aiheutti kymmenittäin ojaanajoja.
Henkilöauton kuljettaja kuoli ja viisi ihmistä loukkaantui Euran-Laitilan tiellä puolenpäivän aikaan.Metsäsaarekkeen suojasta peltoaukealle ajanut auto ajautui mahdollisesti rajun tuulenpuuskan seurauksena sohjoisella tiellä väärälle kaistalle ja iskeytyi päin vastaan ajanutta autoa, jonka kuljettaja kuoli. Muut autoissa olleet loukkaantuivat.
Lahden ohitustien ja Kouvolan tien Vt.12 risteyksessä kuoli myös henkilöauton kuljettaja auton suistuttua sohjoisella tiellä päin vastaan tullutta. Yksi matkustaja loukkaantui vakavasti, kaksi muuta lievemmin. Tie oli raivausten takia pari tuntia poikki.
Paha liikennekatkos ja suma syntyi Heinolan pohjoispuolella noin kilometri Lusista Jyväskylään päin. Tielle ja ojiin pyörähtäneet autot tukkivat tien ja liikenne oli täysin pysähdyksissä klo 19 alkaen toista tuntia. Vähän pohjoisempana Onkiniemen suoralla meni viisi autoa ojaan yhdessä letkassa. Pula hinausautoista hidasti tielle jääneiden auttamista ja Heinolan poliisin puhelin olikin illan mittaan kuumana jonoihin jääneiden autoilijoiden kiukunpurkauksista.
Loimaalla kahden auton törmäyksestä kuljetettiin yhdeksän henkeä sairaalaan.
Orivedeltä Kangasalle johtavalla tiellä viisi autoa rytisi yhteen, ja tie oli jonkin aikaa suljettuna. Lempäälässä valtatie 9:llä oli usean auton ketjutörmäys, joka keräsi pitkät jonot.
Itä-Suomessa Savitaipaleelta Taavettiin johtavalla tiellä kahden henkilöauton yhteenajossa loukkaantui kolme henkilöä, joista kaksi palokunta joutui irrottamaan romuautoista.
Poliisin mukaan autoilijat kautta Etelä-Suomen soittelivat poliisiasemille ja kyselivät teiden kunnosta. Matkantekoa lykättiin pyryn ja myrskyn loppumisen toivossa.
Viron-liikenteen kantosiipialukset ja katamaraanit jäivät sunnuntaina laituriin. Kaikki viisi Helsingistä ja Tallinnasta lähtevää vuoroa peruutettiin aalloille herkkien alusten tuulirajoitusten vuoksi. Muu laivaliikenne kulki normaalisti.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla lumisade myöhästytti lentoja pisimmillään tunnin verran, kun koneiden päälle kertynyt lumikuorma piti puhdistaa. Pahimmat viivytykset sattuivat sunnuntaina iltapäivällä kahden jälkeen. Tuulella ei ollut vaikutusta koneiden nousuihin eikä laskuihin, koska se puhalsi suoraan toisen kiitoradan suuntaisesti.
Sähkökatkot
Myräkkä häiritsi myös sähkönjakelua. Helsingin energialaitos tosin selvisi ilman ainuttakaan vikailmoitusta, mutta esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla sähkö katkesi monin paikoin puiden kaatuiltua suurjännitelinjoille. Vantaalla myrskystä kärsivät pahiten Seutulan-Keimolan tienoot, joissa sata muuntopiiriä pimeni ja jätti pari tuhatta vantaalaista sähköä vaille.
Suur-Savon Sähkön alueella Mikkelin läänissä oli pahimmillaan noin 10 000 taloutta ilman sähköä linjoille kaatuneiden puiden vuoksi. Yhtiö toimittaa sähköä Mikkelin kaupunkia ja Heinolan aluetta lukuunottamatta koko muuhun lääniin.
Helsingin aluehälytyskeskus sai kuutisenkymmentä hälytystä myrskyn vuoksi. Keskuksen alue kattaa noin miljoonan ihmisen asuinseudun Helsingissä ja sen ympäristössä. Eniten palokuntien apua tarvittiin kaatuneiden puiden raivaamiseen. Myös peltikattoja irtoili siellä täällä. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut myrskyn kourissa. Myrskytuuli aiheutti runsaasti puiden kaatumisia ja sähkökatkoksia myös mm. Lahdessa. (HS/ESS)
23.05.1995
SALAMAN SYTYTÄMÄSSÄ NAVETTAPALOSSA kuoli yli 20 nautaa Sonkajärvellä tiistain vastaisena yönä. Talonväki ehti pelastaa vain neljä 27 eläimestä. Ylä-Savossa riehui yöllä kova ukonilma. Vähän ennen kello kahta sonkakoskelaisen maatalon väki heräsi kovaan pamaukseen, ja pian nähtiin navetan pääty liekeissä. Navetan lisäksi tuli tuhosi rehusuojan ja AIV-tornin. (HS)
05.06.1995
UKKONEN MELLASTI LÄNSI-UUDELLAMAALLA maanantaina aamuyöllä. Yli kaksi tuntia riehunut ukkosmyrsky teetätti palokunnilla töitä vesivahinkojen ja tulipalojen torjumisessa.
Pohjan Fiskarsin kylässä salama sytytti navetan, joka paloi maan tasalle mukanaan 20 lehmää. Kolme eläintä ennätettiin pelastaa ennen katon romahtamista.
Inkoon Degerbyssä paloi asuinrakennus, myös oletettavasti salaman sytyttämänä. Palokunnan tehtäväksi jäi vain ympäröivän maaston suojeleminen.
Automaattihälytykset aiheuttivat turhaa työtä poliisille muun muassa Mustiossa.
Varsinais-Suomessa kevätkylvöt ovat keskeytyneet peltojen märkyyden vuoksi. Useilla paikkakunnilla vesi seisoo pelloilla. Viime päivien rajut ukkossateet eivät ole ainakaan auttaneet asiaa. Lounais-Suomen Mietoisten tutkimusaseman johtaja Yrjö Salo kertoi kylvökauden venyneen poikkeuksellisen pitkäksi.
14.06.1995
RAJU UKKOSMYRSKY aiheutti suuria aineellisia tuhoja keskiviikkoiltana Mäntässä, Myrsky kaatoi puita, katkoi sähkö- ja puhelinlinjoja sekä Mäntänvuoressa sijaitsevan yleisradiomaston aiheuttaen näin häiriöitä tv- ja radiolähetyksiin. Myrskyn kouriin joutui myös useita ulkorakennuksia. Kattojen päälle kaatuneet puut ja voimakas tuuli hajottivat piharakennuksia eri puolilla Mänttää.
05.07.1995
ÄRHÄKKÄ KESKIKESÄN SYKLONI
Kova tuuli kaatoi satoja puita ja pakotti veneitä satamiin ympäri Etelä-Suomea. Merellä etelälounainen tuuli puhalsi keskimäärin 14-16 metriä sekunnissa, mutta eteläisellä Selkämerellä tuuli ylitti selvästi myrskyrajan 21 m/s. Kova tuuli keskittyi Suomenlahdelle, Selkämerelle sekä Ahvenanmaan saaristoon, pohjoisella Itämerellä oli suhteellisen tyyntä. Ahvenanmerellä tuuli puhalsi koko päivän noin 16 metriä sekunnissa. Puuskissa tuuli oli jopa kaksi kertaa voimakkaampi.
Myrsky kaatoi puita ja veneitä
Kaatuneet puut aiheuttivat paljon aineellisia vahinkoja kaatuillessaan rakennusten ja autojen päälle, kaduille ja sähkölinjoille. Pelkästään Helsingin, Vantaan ja Espoon alueella kaatui yli sata puuta.
Myrsky pakotti Tallinkin ja Viking Linen kantosiipialukset jäämään Tallinnan satamaan odottelemaan sään tyyntymistä. Pienveneet joutuivat myös pysymään rannassa ja vesilläolleet hakeutuivat ulapoilta turvaan rannikon ja saarten suojiin. Tuuli irrotti satamista veneitä, joita viranomaiset hinasivat takaisin pitkin päivää.
Ainakin yksi purjevene kaatui Helsingin edustalla, mutta meripelastuslaitos onnistui noukkimaan sen matkustajat merestä. Meripelastuslaitos joutui myös hinaamaan useita veneitä turvaan, joukossa ainakin kuusi purjevenettä.
Myrsky työllisti pääkaupunkiseudun palokuntia koko päivän. Palokunnat raivasivat kaatuneita puita Helsingissä yli 40, Espoossa noin 40, Vantaalla yli 20 ja Porvoossa 20. Ainakin Espoossa ja Kirkkonummella tuulen kaatamat puut aiheuttivat sähkökatkoksia.
Raumalla kova myrsky katkoi useiden veneiden kiinnitysköysiä.
- Tuuli sopi poikkeuksellisen hyvin Rauman venesatamaan, ja ehkä veneet näin kesäkelillä oli pistetty kiinni "pualhualimattomasti", päivystävä palomestari arvioi.
Palolaitos ja meripelastusseura kiinnittivät seitsemän karkuun lähtenyttä venettä ennen kuin ne ehtivät kolhia toisia tai karata ulommaksi. Myös kauempana merellä yksin ajelehtinut vene työllisti poliisin ja palokunnan. Vene oli karannut Laitilasta ilman matkustajia.
Mastot murtuivat ja purjeveneitä kaatui MM-purjehduksessa
Navakka etelätuuli ja vesisade sekoittivat lightning-veneiden MM-purjehduksen Kuopiossa.Puuskittainen tuuli puhalsi Kallavedellä ajoittain yli 15 metriä sekunnissa. Toistakymmentä venettä kaatui ja yhtä moni jätti kilpailun kesken. Useiden veneiden mastot murtuivat.
Jyrkkä aallokko laittoi meriolosuhteisiinkin tottuneet venekunnat koville, sillä ne eivät olleet osanneet varautua keskiviikon kaltaiseen myräkkään. Erityisesti ulkomaisille kilpailijoille myrsky tuli yllätyksenä. (HS)
Päijät-Hämeessä palokunnat joutuivat raivaamaan teille kaatuneita puita ainakin Lahdessa, Asikkalassa, Sysmässä ja Hämeenkoskella. Ensimmäiset raivaustehtävät alkoivat heti puolenpäivän jälkeen ja sitten tehtävää riitti pitkin päivää.
Kymmenet kaatuneet puut työllistivät myös Porvoon seudun palokuntia, samoin kuin Myrskylässä ja Hyvinkäällä. (ESS)
03.09.1995
KOVA TUULI JA UKKONEN TYÖLLISTIVÄT PALOKUNTIA
Raju tuuli ja ukkonen työllistivät palokuntia Etelä-Suomessa sunnuntaina. Espoon Kivenlahdessa kuusenjärkäle kaatui aamulla pysäköitynä olleen henkilöauton päälle. Helsingin Kalliossa palokunta kiinnitti iltapäivällä kerrostalon irronnutta kattopeltiä. Rajuinta tuuli oli Hangon Tulliniemessä, kovimmillaan keskimäärin 22 metriä sekunnissa.
Tampereen ja Porin seudulla jyrissyt kova ukonilma aiheutti sunnuntain vastaisena yönä usean paikkakunnan pelastuslaitoksille äkkilähtöjä. Erityisen rajuna ukkonen jylisi Nokian Siurossa. Myös Vammalassa salamat leiskuivat tiuhaan. Nokialla salama sytytti tulipalon, kuten myös Kankaanpäässä, Jämijärvellä ja Kokemäellä.
Harvinaisen lämmintä. Sunnuntaina Helsinki-Vantaan lentoasemalla ylittyi helleraja, 25 astetta. Ivalossakin mitattiin 20 astetta. Ilmatieteen laitoksen mukaan moisia lämpötiloja on vain muutaman kerran sadassa vuodessa. Vielä lämpimämpää oli alkusyksystä 1968, jolloin 6. syyskuuta Helsingissä hikoiltiin 28 asteen helteessä.
Harvinaista säässä on nyt ollut myös se, että lämpimään ilmaan on liittynyt kovaa tuulta.
Viron rannikolla upposi sunnuntaina puolenpäivän aikaan proomu, jolla oltiin tuomassa Tallinnaan suomalaista graniittisepeliä. Hinaaja ja proomu olivat lähteneet liikkelle Inkoon satamasta. Proomu joutui kovaan aallokkoon, jolloin sen venttiilit pettivät ja vesi pääsi ruumaan. Proomu upposi 60 metrin syvyyteen noin kaksi ja puoli meripeninkulmaa Naissaaresta länteen. Ihmisiä uponneessa proomussa ei ollut. (HS)