1972 Superukkosia superhelteissä (mm. Puumalan myrsky)

Last Updated: Sunday, 15 September 2019 21:15
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1972

 

 

 

03.07.1972

UKKOSMYRSKYJEN SARJA useina päivinä lähes ennätyksellisen hellejakson aikana. Maanantaina 3.7 iltapäivällä aiheutti epätavallisen voimakas ukkosmyrsky  huomattavat vahingot Turun seudulla. Tuuli repi satamassa laivoja irti laiturista ja irrotteli rakennusten kattolevyjä. Salama sytytti tuleen neljä omakotitaloa, joista yksi tuhoutui pahoin. Palokunta sai 10 tulipalohälytystä ja lukuisia muita avunpyyntöjä mm. tulvivasta vedestä.

Kosken ja Lammin eteläosien yli pyyhälsi myös maanantaina kova myrskytuuli. Metsää kaatui ja viljaa lakoontui. Kaatosateista kärsittiin monin paikoin Etelä-Suomessa, mm. Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa Turun lisäksi. (ESS).

 

 

 

13-14.07.1972

UKKOSTUHOJA KEURUULLA

Kaksi kuollutta lehmää Pohjoisjärvellä ja sadoittain myrskyn kaatamia havupuita      Multialla Soutujoen ja Vehkoon kylien tienoilla lienevät suurimmat vahingot, jotka torstain vastaisena yönä raivonnut raju ukonilma aiheutti. Salamatiheys puolenyön tienoilla oli ennätysmäinen ja ukkosen jyrinä lähes katkeamaton. Kesän ukkoskausi on kokonaisuudessaan ehtinyt aiheuttaa jo tähän mennessä enemmän tuhoa kuin monen edelliskesän ukkoset yhteensä. Kaikkiaan viisi muuntajaa on ehtinyt runsaan viikon kuluessa särkyä.

Soutujoen tienhaarasta monen kilometrin päähän Väätäiskylän suuntaan ukkosmyrsky kaatoi tien varrelta sadoittain tukkipuita 50-100 metrin levyisenä vyönä. Liikenteen kannalta tuuli onneksi puhalsi tien suuntaisena ja vain muutamia puita kaatui tielle. Myös puhelinpylväät pysyivät pystyssä, vaikka langat menivätkin poikki useasta kohdin.

Multialla viisi puuta kaatui suurjännitelinjalle aivan lyhyellä matkalla ja korjaustyöt kestivät aamuun saakka. Myös Keuruun keskustassa sähköt olivat poikki jonkun aikaa.

Tarhapään järven eteläpäässä iski salama satoja vuosia vanhaan kuuseen, kuten äskettäin Ekolassa Huhkojärvelläkin. Puu katkesi keskeltä kaatuen tielle. Keuruun palokunta hälytettiin puoliyön jälkeen Reino Martikaisen talolle, johon salama oli iskenyt. Palonalku sammui itsestään, mutta vasta myöhemmin havaittiin navetassa kahden lehmän kuolleen.

 

Kaaos puhelinlinjoilla

Keuruun verkkoryhmän sisäisten puhelinyhteyksien suhteen oltiin salama- ja myrskytuhojen takia välillä jo lähellä katastrofia, kertoi puhelinmestari Ahti Virkkala. Vikailmoituksia tuli joka puolelta verkkoryhmän alueelta ja valvomon pöydälle kertyneet vikailmoituslaput peittivät koko pöydän. Tilaajien puhelinjohdot olivat lähes 100-prosenttisesti poikki. Kaikkiaan viisi autoa oli liikkeellä yksittäisten vikojen perässä, mutta siitä huolimatta korjaukset viivästyivät niin, että tilaajat "ovat jo alkaneet äkääntyä".

Luonnonvoimien kanssa ei ole pystytty vauhdissa kilpailemaan ja oli syytä toivoa edes hieman pitempää taukoa ennen seuraavaa myllerrystä. (Keuruun Sanomat 15.7)

 

 

 

05.07.1972

PAIKALLINEN TÄYSTUHO ASIKKALASSA

Kuin tykistökeskityksen jäljiltä oli näkymä 300 metrin pituisella ja 50-100 metriä leveällä kaistaleella Taipaleen perikunnan komeassa mäntymetsässä Urajärven kylän Rutalahdessa Asikkalan kunnassa. Miesmuistiin ankarin ukonilma riehui paikkakunnalla keskiviikkoiltana kaataen tuhatkunta vankkaa mäntyä, tukkien teitä ja katkoen puhelinyhteyksiä.

Myrskyn voimaa kuvaa se, että muutamat järeät tukkipuut pirstoutuivat poikki 3-5 metrin korkeudelta kuin jättiläiskäden katkaisemina. Osa puista oli kaartunut luokille latvan viistäessä maata, osa kaatunut juurineen. Tuhoalueen poikki kulkeva Ilmivallanniemen yksityistie jäi kaatuneiden puiden peittoon jättäen kymmenet ihmiset mottiin. Puhelinyhteydet katkesivat saman tien.

Vain hieman ennen rajuilman puhkeamista oli eräs asukas ajanut ohi tuhoalueen ja viipynyt asiallaan onnekkaasti sen verran, ettei paluumatkallaan joutunut juuri keskelle kaatuilevia puita. Kotimatka kuitenkin viivästyi raivaustöiden ajaksi, jossa oli mukana kolme moottorisahaa, traktori ja useita miehiä.

Maanviljelijä Erkki Taipale ei ollut uskoa silmiään tiistai-iltana ukkosmyrskyn riehuttua perikunnan omistamassa metsässä. Tuhoutunutta metsää ei oltu vakuutettu, mutta puut olisi saatava pois metsästä parissa viikossa, mikäli ne mielitään saada myytyä. Sama myrsky tuhosi jonkin verran myös Rauma-Repolan omistamaa metsää.

 

KUHMOISTEN kirkonkylän luoteispuolella raivosi iltapäivällä myös kova ukonilma. Salama pirstoi puita, mutta varsinaiset vahingot aiheutuivat neljän senttimetrin pituisista rakeista.

– Näin suuria rakeita en ole aikaisemmin nähnyt, sanoi mv. Sulo Korpinen, jonka tilan puutarhassa raesade myllersi kasvimaan mullokselle tai lakoonnutti kaiken tielleen osuneen. (ESS).

 

                       

 

06.07.1972  

HÄMEENLINNAN  RANKKASADE  toi  vedenpaisumuksen  kaduille ja kellareihin. Vettä satoi kahdessa tunnissa 60 mm. Hämeenlinnan palomestari Erkki Koskela ei aiemmin 14 virkavuotensa aikana ollut kokenut vastaavaa. Kello 22 mennessä oli ollut 40 pumppaustehtävää liikkeissä, teollisuuslaitosten varastotiloissa ja kellareissa. (ESS).

 

 

 

08.07.1972

PUUMALAN RAJUMYRSKY

Kymmenet hajallaan olevat katot ja kymmenet tuhannet puunrungot olivat merkkinä Puumalassa raivonneesta vuosisadan pahimmasta rajumyrskystä. Lauantai-iltana vain puolen tunnin ajan riehunut ukkosmyrsky rikkoi rakennuksia ja tuhosi metsää 14 000 hehtaarin alueelta, josta täysin tuhoutunutta oli 4 500 hehtaaria. Puuta kaatui koko pitäjän kolmen vuoden hakkuiden verran, noin 440 000 kuutiometriä.

 

Kaikkiaan metsää tuhoutui kaakkoisessa Suomessa 20 000 hehtaaria 13 kunnan alueella. Myrskyn reitti kulki Rautjärveltä kuutostien tuntumassa Imatralle ja Joutsenoon, edeten Saimaalle kohti Puumalaa ja Mikkeliä.

Poliisit, palokunnat, paikkakuntalaiset ja miehiä Kaakkois-Suomen rajavartiostosta Immolasta raivasivat teitä auki koko yön. He kertoivat, että ”myrskyn jälkiä on vaikea kuvailla”. Se on ollut paljon laajempi kuin ikimuistettava hirmumyrsky alueella v. 1957. (Ks. 27.7.-57).

 

Puumalassa myrsky koetteli pahimmin juuri kirkonkylää. Rajuilma jätti jälkensä keskuskouluun, terveyskeskukseen sekä kunnalliskotiin ja kunnantaloon. Myrskyn mukaan lähti myös osa seurakuntatalon kattoa. Jopa Puumalan hautausmaan se myllersi aivan sekaisin. Kaikki yhteydet muuhun maailmaan katkesivat. Seuraavan päivän kuluessa saatiin kiertoteitse yksi puhelinlinja toimimaan. Korjaamista riitti, sillä yksin Puumalassa rikkoutui 100 kilometriä sähkölinjaa ja 180 kilometriä puhelinlinjaa. Sähköt olivat poikki pahimmillaan yli neljä viikkoa.

Koskenselän leirintäalueella rikkoutui lukuisia lomamökkejä ja viisi autoa. Lieviä loukkaantumisia oli lukuisia, mutta ihmishenkien menetyksiltä vältyttiin. Hinaajat korjasivat Puumalan vesiltä yöllä monia irrallaan ajelehtivia veneitä. Kirkonkylän lossi ajelehti Koskenselällä vaijerin katkettua, kunnes pääsi omilla koneilla takaisin tuulen laannuttua.

 

Ruokolahdella yksikään kunnan 1 400 tilasta ei selvinnyt vahingoitta. Saimaan rantamilla tuhoisimmat jäljet näkyivät Ruokolahden Utulan ja Kietävälän kylissä, missä metsää kaatui useiden kilometrien alueella. Sähköpula vaikeutti elämää vielä viikkoja tuhojen syntymisen jälkeen. Lypsykoneet olivat epäkunnossa, maidon jäähdyttäminen oli hankalaa, eikä tilojen vesihuolto toiminut.

 

Joutsenossa metsää menetettiin yli neljän miljoonan markan arvosta. Kylän keskustasta myrsky tempoi mukaansa talojen kattoja, särki sähköjohtoja ja katkoi puhelinpylväitä. Imatralla niin ikään repeytyi kattoja, särkyi näyteikkunoita ja kaatui puita mm. historiallisen valtion hotellin puistosta. (ESS:n mikrofilmiarkisto ja HS)

 

 

Helsingin Sanomat 16.6.2002

30 v. TAKAINEN SUURMYRSKY MUISTETAAN YHÄ PUUMALASSA

Muisto kolme vuosikymmentä sitten riehuneesta rajuilmasta elää useiden eteläsavolaisten mielessä. Liki 700 Puumalan kunnan asukasta, metsänomistajaa ja kesämökkiläistä kokoontui lauantaina myrskyn 30-vuotisjuhlan merkeissä Huuhkaalaan, jossa kasvaa nuorta metsää myrskyn tuhoaman puuston paikalla. Monilla myrskyn tuhoamilla tiloilla harvennetaan uutta puustoa tänä kesänä ensi kerran.                                                                          

 

Heinäkuinen lauantai vuodelta 1972 on säilynyt tuoreena puumalalaisen Olavi Kietäväisen mielessä. Tuolloin 16-vuotias nuorukainen vietti kesäiltaa kotitilansa rantasaunalla, kun valtaisat ukkospilvet äkkiä ilmestyivät taivaalle.

"Syntyi kova tuuli ja vettä alkoi sataa vaakatasossa. Ehdin juuri sisälle taloon, ennen kuin puita alkoi kaatua", Kietäväinen muistaa. Isänsä omistuksessa silloin olleen Kietäväisen tilalla kärsittiin paikkakunnan pahimmat yksityisiin metsiin kohdistuneet vahingot. Luukkolan kylässä sijaitsevilta mailta tärveltyi tykkänään 60 hehtaaria tukkipuuta ja lievempiä vahinkoja korjailtiin 40 hehtaarin alueelta. 300 hehtaarin pinta-alasta kolmannes sai tuhojen perusteella verovapauden.

 

"Lex Puumala" 

Puumalan silloisten kunnallismiesten ja metsänhoitoyhdistyksen aloitteesta hyväksyttiin metsätuhoalueiden verovapauslaki, joka on voimassa edelleen. "Lex Puumalaa" sovelletaan nykyäänkin alueilla, joilla tuho on yli 50-prosenttinen.

Terho Kaipaisen tilalta Puumalan kirjonkylästä muuttui 53 hehtaaria metsää verovapaaksi yhdessä rysäyksessä, ja asuintalokin meni puolittain palasiksi.  Suurimmat tuhot syntyivät kymmenessä minuutissa, eikä koko myrsky jatkunut tuntiakaan. Legendaksi muodostuneena lauantaiehtoona heinäpellolta palailemassa ollut Kaipainen muistaa huomanneensa etelästä lähestyneen ukkospilven.

"Tuuli painoi metsät peltojen ympäriltä matalaksi. Vesi koskessa nousi metrin, puolitoista, ja veneet kohosivat rannasta metsään. Eläimet karkasivat laitumelta etsimään suojaa."

 

Ihmeen kaupalla kukaan ei menettänyt myrskyssä henkeään. Ei, vaikka Puumalan leirintäalueeltakin kaatuili puita pitkin poikin tiheästi pystytettyjen telttojen sekaan. Myöhemmin raivaustöissä metsäkoneen kuljettaja sai surmansa sähköiskusta, kun hydraulikuormain tarttui sähkölinjaan.

Hakkuutöillä oli kiire, etteivät puut pilaantuisi metsään.  Metsureita tuli Rovaniemeä myöten raivaamaan tuhoja. Ulkopaikkakuntalaisia metsureita oli kaikkiaan noin 800. Kahden kuukauden aikana  Puumalassa kiikutettiin järveen säilytettäväksi pitkästi yli 10 000 runkoa. Hyönteis- ja lumituhot jäivät pelättyä pienemmiksi olosuhteiden ja ripeän korjuun ansiosta.

 

 

UKKOSMYRSKYJÄ MYÖS MUUALLA MAASSA

Mikkelin seudulla lauantaina 8.7 kaksi eri kertaa vieraillut ukonilma aiheutti metsävahinkoja mm. Pertunmaalla, Mäntyharjulla, Ristiinassa, Juvalla ja Kangasniemellä. Teitä raivattiin mm. TVL:n ja paikallisten traktorinomistajien turvin. Valtatiet 5 ja 14 Juvan suunnalla olivat järeiden tukkipuiden salpaamat. Salamaniskut sytyttivät tulipaloja maatiloilla ja palokunnilla oli vaikeuksia päästä sammutustöihin kaatuneiden puiden vuoksi.

Myös Lapissa esiintyi voimakkaita ukkosia. Rankkasateet taltuttivat osaltaan syttyneitä metsäpaloja.

 

Keuruun Sanomat 11.7

RAJUMYRSKY RIEHUI METSÄÄ NURIN JA RIKKOI KATTOJA KEURUULLA

Lauantaina iltapäivällä riehunut ukkosmyrsky Keuruun seudulla aiheutti alueellisesti valtavat vahingot, vaikkei se aivan kaakossa riehuneen myrskyn veroinen ollutkaan. Myrsky riehui melko kapealla vyöhykkeellä Keuruun eteläosissa. Pohjoisjärven suunnalla myrsky tuli Keurusselän yli jatkaen matkaansa koilliseen. Voimaa oli puhurilla mm. Jaakko Lintulan talon mailla, missä meni paljon suuria mäntyjä nurin tai katkeili usean metrin korkeudelta. Laitumella ollut lehmä kuoli ukkosmyrskyn aikana.

Keski-Suomessa Keuruu/Mäntässä rakeet olivat 6-8-senttisiä (lähde Jari Tuovisen raetutkimus).

Kananmunan kokoiset rakeet rikkoivat ikkunoita ja pieksivät talojen kattoja hajalle Liesjärven suunnalla sekä Jukojärvellä. Joistakin taloista kattoja vaurioitui 300-400 neliömetrin verran ja aiheutuneet vahingot olivat suuria. Jukojärvellä mitattujen suurimpien rakeiden paino oli 100 grammaa.

Sähkö- ja puhelinmiehet tekivät täystyöllistettyjä päiviä korjatessaan linjoja, joita ukkosmyrskyn kaatamat puut olivat katkoneet.

 

Keuruun Sanomat 27.7

8.7 raivonneen ukkosmyrskyn metsätuhot on saatu arvioiduksi ja korjuutyöt hyvään vauhtiin Keuruulla. Kaatuneet puut myytiin Keuruun Metsänhoitoyhdistyksen yhteismyyntinä ruoveteläiselle Pohjan Sahalle.

Kaikkiaan kaatui noin 5 000 runkoa kilometrin levyiseltä ja 10 km pitkältä vyöhykkeeltä, joka alkaa Liukosta ja päättyy Pohjoisjärven itärannalle, kertoi metsäteknikko Heikki Tikanto. Karkeasti arvioiden aukkoja syntyi noin 100 hehtaaria, josta vain 10 ha on uudistuskelpoista ja loput pieniä lukemattomia reikiä pystyyn jääneen metsän keskellä.

Vahinkoa kärsineitä tiloja on parikymmentä ja vahinkosummat kymmeniä tuhansia markkoja. Hukkaprosentti rungosta katkenneitten puitten johdosta vaihtelee 2-20 välillä. Noin 80 prosentilla tiloista oli vähintään vahingot osittain peittävä vakuutus.

 

         

 

19-23.08.1972

YÖUKKOSIA. (Omat muistiinpanot: Elokuun 19-23 päivinä vallitsi maassamme, varsinkin kaakossa, erittäin lämmin sää, jossa esiintyi ukkosta etenkin öisin. Ukkonen nousi päälle useita kertoja ja salamointi oli ajoittain hyvin tiheää. Venäjällä oli pitkään majaillut hyvin helteistä ilmamassaa, jossa maksimit kohosivat 30-35 asteeseen. Suomi kuului helteisen ja Länsi-Euroopan viileämmän ilmamassan rajavyöhykkeeseen.)

                      

 

                                        

15.09.1972

RAJU UKKOSMYRSKY kaatoi puita ja sähköpylväitä sekä mykisti 200 puhelinta Joutsassa. Yöllä riehuneen ukkosmyrskyn aikana salama sytytti Angesselän rannalla Aulis Soilun talon tuleen ja rikkoi kalustoa. Myös kilometrin mittainen pätkä piikkilanka-aitaa hävisi jäljettömiin. (ESS).

                      

(Omat muistiinpanot:  Ukkossää vallitsi laajalla alueella Etelä-Suomessa ja läpi yön kestänyt salamointi saavutti aivan kesäisen voimakkuuden. Ajankohtaan nähden harvinainen lämpöaalto kesti viikon ja lämpötila kohosi useana päivänä yli 20 asteen. Oman mittauksen maksimi 23 astetta 12.9.

Jo 8.9 illalla ja sitä seuranneena yönä ukkonen aiheutti vahinkoja Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Puhelinyhteydet olivat poikki laajalti. Sääennuste syyskuun toiselle kokonaiselle viikolle lupaili lämpöä ja jopa rajuja ukkosmyrskyjä. Ukkosta ennustettiin kahdeksana päivänä peräkkäin.)