1967 Raemyrskyjä ja pyörretuulia

Last Updated: Saturday, 22 August 2020 22:39
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1967

 

                  

 

07.02.1967 

KYLMÄN RINTAMAN MYRSKYNPUUSKIA

Yhdeksän boforin lumimyrsky yllätti Kuopion laskiaisyönä  - Lumitöitä riittää     kahdeksi viikoksi (otsikot Savon Sanomista). Kuopio ja lähiympäristö saivat laskiaistiistain vastaisena yönä lunta kerrankin kosolti. Tuskin on moneen vuoteen koettu vastaavanlaista lumista kaaosta, jota lisäsi vielä puuskittainen myrskytuuli. 

Lumimyrskyn riehuessa pahimmillaan oli jopa vaikea erottaa kadun vastakkaisella puolella olevia rakennuksia. Liikenne pysähtyi osittain huonon näkyvyyden ja kasautuneen lumen vuoksi.

Rissalan säähavaintoasemalta kerrottiin lunta tulleen maanantai-illan ja tiistaiaamun kello kuuden välissä 15 senttiä. Kaikkein kovin tuisku ja pahimmat luoteistuulen puuskat ajoittuivat kello 2-3 välille. Myrskyn huippu kirjautui kello 2.15 ja lukema oli 43 solmua eli 9 boforia (9 bf = 20,8-24,5 m/s). Keskinopeudet olivat yön aikana 6 boforin luokkaa (alle 15 m/s).

Säähavaintoasemalta kerrottiin tällaisen talvimyrskyn olevan melko harvinainen, eikä vastaavaa ole koettu vuosiin. (Savon Sanomat).

 

 

 

27-28.02.1967

TUISKU TUKKI KULKUVÄYLÄT ETELÄ-POHJANMAALLA

Junat ja autot juuttuivat kinoksiin

Maanantai-iltana alkanut ja koko yön ja tiistaipäivän jatkunut voimakas lumituisku aiheutti suuria vaikeuksia ajoväylillä ja rautateillä Etelä-Pohjanmaalla. Lukuisilla sivuteillä liikenne oli tykkänään keskeytyksissä ja pääteilläkin se sujui vain vaivoin. Linja-autot myöhästelivät tiistaipäivänä tuntikausia. Aurauskalusto on ollut keskeytymättä töissä ja ehtinyt käytännössä vain pääteiden kunnostuksiin. Vallinnut lumituisku oli sikäli vaikea, että tuulen kuljettama lumi oli nuoskaista pakkautuen painaviksi nietoksiksi. Tuulen suunta oli etelästä ja se puhalsi voimakkaana myös muualla. (Hirmumyrsky Saksassa puhalsi puuskissa kaikkien aikojen ennätyksen, 216 km/h = 60 m/s.)

Pulmallisin oli tilanne Suupohjan radalla tiistaiaamuna, missä monet junat juuttuivat kiinni ja apuun lähetettyjen vetureiden kävi samoin. Liikennepiirin päällikkö O. Niinikangas kertoi Suupohjan olevan alueen radoista herkin lumipyryille ja siellä syntyy helposti vaikeita kinostumia.

Kauhajoelta kello 5 jälkeen lähtenyt kiskoauto juuttui ensimmäisenä kinoksiin ennen Kurikkaa. Nuoska lumi oli niin tiukkaan pusertunutta, että apuun lähetetyn kahden veturikalustonkin pyöräparit luistivat pois kiskoilta ja suma oli valmis. Matkustajat kuljetettiin linja-autoilla ja takseilla eteenpäin, mutta maanteillä vallinnut ruuhka ja kinokset muodostivat tulppia viivyttäen matkantekoa esimerkiksi Seinäjoelle tuntikaupalla. Junarata saatiin puhdistetuksi kinoksista ja liikennöitävään kuntoon vasta kello 13.45.

Suupohjan suma keskeytti myös muiden radalla liikennöivien junien matkanteon. Matkan jatkumista odottelivat ainakin aamupostijuna, selluloosatavarajuna, sorajuna, kiitotavarajuna ja yksi kiskoautojuna (ns. "lättähattu"). Lisäksi tulivat tietysti maantieliikenteen kulkuongelmat. Linja-autot myöhästelivät 1,5 - 2,5 tuntiin varsinkin Suupohjan, Nurmon ja Lapuan teillä. Kuljettajat, rahastajat ja matkustajatkin joutuivat lumitöihin matkan jatkumiseksi - seuraavaan kinokseen saakka. Seinäjoki - Lapua tie oli myös yksi pahimmista mutkaisena ja matalana kerätessään helposti nietoksia.

- Tilanne on todella vaikea ja ellei se ala hellittää meiltä menee sormet suuhun, kerrottiin Seinäjoen tiemestaripiiristä, johon kuuluvat myös Ilmajoki ja Kurikka. Teitä on aurattavana liki 500 km, mutta sivuteitä ei vielä tiistaina ole voitu ajatellakaan. Pahimmat paikat olivat Nikkolanneva ja Munakan tie, jossa iltapäivällä juuttuivat aurausautotkin kiinni.

- Nikkolannevalla oli aamulla jo satojen autojen jono pyrkimässä eteenpäin.

 

Jalasjärvellä nostatti pyry tielle paikoin 1,5 - 2 metrin korkuisia kinoksia ja aurauskalusto joutui miltei ylivoimaisen tehtävän eteen. Yöllä pääsi kolmostie Kurikan ja Jalasjärven välillä Lapionevan kohdalla tukkeutumaan pahoin synnyttäen melkoisen autoruuhkan. Myös Jokipiin vanha tie tukkeutui täysin. Pahimmillaan parin metrin kinokset pakkautuivat Komsin ja Hirvijärven välille, mutta lumiaurojen ponnistelulla puoli tietä saatiin joten kuten pidetyksi liikennekelpoisena.

Niin raju kuin yöllinen ja tiistaiaamuinen pyry olikin, se ei aiheuttanut puhelinliikenteelle mitään vaurioita, todettiin E-Pohjanmaan Puhelin Oy:stä. Nykyään ei enää pyryille alttiita avojohtoja ole niin runsaasti kuin ennen, johdot ovat maakaapeleina enenevässä määrin ja kantoaaltoyhteydet ovat niinikään yleistyneet. (Ilkka)

 

Talvinen ukonilma Lahden seudulla

Poikkeuksellisen aikainen ukonilma yllätti kansalaiset tiistaina Lahden seuduilla. Ilmiön merkillisyyttä todisti sekin, että vihjeitä ukonilmasta tuli useammaltakin taholta. Autoilija Armas Iivonen Hollolan kirkolta soitti ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomien toimitukseen ja kertoi ukkosen jyrähdelleen ja salaman leimahdelleen kello 15.23. Vähän myöhemmin soitettiin Hollolan Siikaniemestä ja myös Lahdessa monet ihmiset havaitsivat saman ilmiön. Ilman tuhoja ei talvinen ukonilma jäänyt, sillä Hollolan Salpakankaalla löi salama rakennusnosturiin. (ESS)

 

 

 

26-27.06.1967

YÖUKKONEN POHJOIS-SAVOSSA 

Kesän ankarin ja yhtenäisin ukonilma raivosi maanantain ja tiistain välisenä yönä    Pohjois-Savossa katkoen sähkö -ja puhelinyhteyksiä ja aiheuttaen mm. vesivahinkoja. Ukkonen oli parhaimmillaan puolenyön tienoilla, jolloin se mm. Kuopiossa järjesti runsaan puoli tuntia kestäneen yhtäjaksoisen ilotulituksen ja kaatosateen. Kaupungissa eivät salamat tehneet mainittavia tuhoja, mutta paikoitellen puoli metriä syvinä puroina virrannut vesi tunkeutui kellareihin ja vei mennessään katujen ja teiden pohjaushiekan aiheuttaen lukuisia sortumia.

Vahinkoja tapahtui eri puolilla maakuntaa runsaasti, mm. Iisvedellä salama tappoi neljä lehmää.

 

                           

 

29.06.1967

YLLÄTYSSAVOTTA SALAHMILLA – LATOJA TAIVAALLE, METSÄÄ NURIN.

Noin kahdeksan hehtaaria järeää petäjikköä kaatoi ankara pyörremyrskypuuska Vieremän Salahmin Lehtorannassa torstai-iltana. Pohjois-etelä-suunnassa kulkenut pyörremyrsky kesti vain viitisen minuuttia mutta ennätti kaataa metsää noin 100 metrin kaistalta.

Sekä Kalle Eskelisen, että Väinö Kovalaisen tiloilta metsää meni nurin neljä hehtaaria. Eskeliseltä myrsky särki lisäksi suuren lautarakenteisen puimalan, hirsisen ladon sekä maatalouskoneita. Kovalaiselta myrsky rikkoi ladon ja veneen. Salahmin järvellä nähtiin myrskyn aikana noin 50 metriä korkea vesipatsas.

 

Maanviljelijä Eskelinen kertoi, että pyörremyrsky katkoi piikkilankojakin monesta kohdasta ja aitapylväitä kuin terävällä kirveellä. Lautainen 8x16-metrinen puimala ja hirsilato särkyivät aivan pirstaleiksi.

- On sillä myrskyllä ollut valtava voima, kun puimalan kehikot olivat kuuden tuuman nauloilla kiinni ja nekin olivat irronneet.

Puimalassa olleen niittokoneen myrsky heitti yli 50 metrin päähän rikkoen sen romutuskuntoon. Harava- ja kylvökone rikkoutuivat myös.

- Onneksi olimme kaikki sisällä ja eläimet navetassa. Laudat ja parrut lentelivät juuri siihen kohtaan, mistä hain hevosen pois puolta tuntia aiemmin. Puimalan kattopäreitä ja laudankappaleita lenteli puolen kilometrin päässä olevalle järvelle saakka. Apulantojakin oli puimalassa, mutta ne hävisivät kokonaan, Eskelinen kertoi.

 

Savon Voima poisti sähkölinjojen päälle kaatuneet kuusi puunrunkoa. Mv. Eskelinen muistaa, että puolikymmentä vuotta sitten Salahmilla riehunut samantapainen pyörremyrsky kaatoi silloin Pitkäkankaalta toistasataa runkoa. (Savon Sanomat).

 

 

 

26.07.1967

ÄKÄINEN PYÖRRE KÄVI NURMOSSA

Raivoisa pyörremyrsky yllätti torstaiaamuna Nurmon Mäenkylän asukkaat pyyhkäisemällä maan tasalle kymmeniä miespolvien ikäisiä puuvanhuksia, hajottamalla rakennuksia ja lennättäen kattoja satojen metrien päähän. Vain tuokion kestäneen väkivaltaisen pyörteen jäljet olivat kaameat.

Kaunismäen ja Korkeamäen talojen kohdalla näytti siltä kuin koko tienoo olisi joutunut tykistökeskitykseen; toisella puolella maantietä sojottivat puunjuuret yhtenä linjana rumasti irvistäen, toisella puolella sikin sokin kaatuneet ja katkeilleet puut olivat sellaisena rytönä, ettei tarvinnut kuvitellakaan pääsevänsä eteenpäin ennen kuin moottorisahat ja väkevät raivauskoneet olivat raivanneet enimmät esteet. Peltikaton palasia, laudan ja hirren kappaleita sekä muuta roinaa oli lisäksi ympäriinsä kertomassa aamuisesta maiseman pahoinpitelijästä.

Myrsky riehui runsaan kilometrin mittaisella kapealla alueella puuston ja rakennuksien yli, sen  sijaan viljapelloissa eivät sen jäljet paljon näkyneet. Vahingot olivat melkoiset, sillä yksin Jaskarin perikunnan omistamasta Korkeamäen talosta myrsky vei useita kymmeniä neliömetrejä peltikattoa ja kauniista puistosta kymmeniä järeitä puita, joukossa useita omenapuita. Myös taloon johtava koivukuja oli turmeltunut, täynnä pitkin ja poikin olevia vahvoja puunrunkoja ja oksia. Emäntä Rauha Jaskari kertoo olleensa myrskyn riehuessa sisällä talossa:

- Ei siinä paljon ehtinyt mitään ajatella, jotenkin tuntui että maailmanloppu saattaisi olla tällainen. Käsiäni koetin hapuilla ristiin ja pyytää, että tämä pian loppuisi. Mikä onni että ihmiset säästyivät, ajatella miten tuossa tiellä kulkijankin olisi käynyt.

                     

Kaunismäen talosta kaatui mm. toistakymmentä pihakoivua ja kauempana vainiolla ollut 3-pesäinen hirsilato katosi osittain taivaan tuuliin. Sisarukset Hautamäen omistamasta asuinrakennuksesta tuuli heitti puolet uudesta huopakatosta kattotuoleineen naapurin puutarhaan. Hautamäet kertovat:

- Olimme juuri lähdössä ulos keräämään sadevesiä aamullisen sateen jäljiltä, kun tuuli paiskasi eteisen ikkunan rikki, heitti kukat lattialle ja katolta alkoi kuulua kolinaa tiilien lennellessä savupiipusta ja samassa kiskaistiin koko katto irti. Kaikki tapahtui niin äkkiä ettei siinä ehtinyt muuta kuin kauhistua paikoilleen ja odottaa mitä seuraava silmänräpäys tuo tullessaan.

Myöskin Väinö Korpelan huvilan katto joutui myrskyn kulkureitille. Kylän toisella laidalla sijainneen Oiva Peltolan puimalan se raastoi matalaksi jätepuukasaksi, joiden alle jäivät puimakone ja leikkuukone pahoin vaurioituneena. Lisäksi sattui pienempiä vahinkoja siellä täällä.

                  

Pyörremyrsky aivan paikallinen

Nurmossa riehunut pyörremyrsky näyttää olleen aivan paikallinen, eikä siihen liene liittynyt ukkosta eikä sadetta, vaan ilma oli yöllisen sateen jälkeen raikas ja kaunis, kuten myrskyn jälkeenkin.

Mikko Männikkö sattui näkemään tapahtumien kulun sivusta päin ja kertoi, että myrskyn edellä taivaanranta oli täysin kirkas, mutta tummat sadepilvet kulkivat Seinäjoen suunnasta Lapualle päin. Yhtäkkiä pilvet ikään kuin kääntyivät takaisin ja muodostivat tumman katon kylän ylle ja kohta olikin kylän länsilaidan vainiolla oleva Kaunismäen lato kappaleina ilmassa ja saman tien kovan kohinan saattamana riuhtoi pyörre läpi kylän repien kaiken mikä tielle sattui. Sitten oli taas tyyntä ja rauhallista.

Muutaman sadan metrin päässä em. taloista oli emäntä Marita Virtanen myrskyn riehuessa aamuaskareillaan navetassa, mutta tiesi vasta jälkeen päin, mitä naapureissa oli tapahtunut.

- Kyllä minä jotain kohinaa kuulin, mutta en kiinnittänyt siihen enempää huomiota, liekö ollut sateen tai tuulen ääntä, jota kuulin. Mistään myrskystä ei tosiaan ollut aavistustakaan.

 

Odotin vain koska talo hajoaa

- Olin juuri hakenut postin siinä puoli kahdeksan maissa, ja aloimme tutkia sitä isännän kanssa ylhäällä kuistin päällä. Yhtäkkiä alkoi tuulla ja sähkö räpyttää. Kiirehdin sammuttamaan valon ja siinä samassa alkoi ryminä: niin kuin näkymätön, voimakas käsi olisi tarttunut pihan laidassa oleviin koivuihin, repinyt ne irti, taitellut ja viskonut tielle. Tien toisella puolella Korkeamäen talosta viskoutuivat kattopellit ilmaan ja lensivät jonnekin...Odotin vain koska tämä talo alkaa hajota.

- Mutta yhtä nopeasti kuin myrsky tuli päälle ja teki tekonsa, yhtä nopeasti se oli kadonnut. Hiljaisuus ympäröi niin kuin ei mitään olisi tapahtunut ellei olisi nähnyt myrskyn jälkiä...

Näin kuvaili tapahtumaa emäntä Tuovi Kaunismäki, joka miehensä Villen kanssa oli sattunut kokemaan myllerryksen koko valtavuudessaan. 3-pesäinen hirsilatokin meni, mutta enemmän emäntä pahoitteli 12 mahtavan pihakoivun tuhoa. Puut olivat olleet viime vuonna yli 80-vuotiaana kuolleen vanhaisännän erityisen huolenpidon kohteena koko hänen ikänsä.

 

Hurja pyörremyrsky myös Alajärvellä

Pyörremyrsky kulki eilen torstaina valtavalla voimalla Kurejokisuulta Vieruahon suuntaan kaataen ja repien metsää. Se särki Vieruahon talon riihen katon ja otti mukaansa Eemeli Joensuun kotivainiolta heiniä täynnä olleen ladon. Vielä myrsky repi Helge Joensuun tupaa ja kuljetti pitkiä matkoja paria Kurejoen suulta mukaansa ottanutta venettä. (Ilkka)

 

                       

Savon Sanomat kertoi Nurmon myrskystä:

Keskiviikkoaamuna kello seitsemän aikaan Nurmon Mäenkylässä riehunut suppea-alainen pyörremyrsky katkaisi tie-, sähkö- ja puhelinyhteydet tälle suhteellisen tiheästi asutulle seudulle. Silminnäkijän kertoman mukaan nopeasti edennyt pilvipatsas liikkui vanhan Lapuantien suunnassa kohisten ja tuhoten kaiken tielle osuneen. Pyörteen yllä taivas oli pilvetön, mutta lähiympäristössä satoi hetken aikaa rankasti. Tuhoalue oli runsaan kilometrin pituinen ja muutamien kymmenien metrien levyinen.

Tielle kaatuneet puut olivat 6-8 tuuman vahvuisia ja useimmat kaatuivat juurineen. Ihmisuhreilta säästyttiin. Tapahtumaa koko ajan seurannut maanviljelijä kertoi:

- Kukaan meistä ei osannut odottaa tällaista. Pelästyimme vasta silloin, kun puut alkoivat kaatua, katot repeillä ja patsas tuli yllemme.

Vahingot kohdistuivat yhteen kokonaan hajonneeseen puimalatoon, muutaman katon särkymiseen ja puiden kaatumisesta aiheutuneisiin menetyksiin. Myrskyseudulle vedettiin väliaikainen puhelinlinja, mutta iltapäivällä myös vakinaiset yhteydet saatiin kuntoon. Muutamat nurmolaiset puhuivat ”Jumalan tuomiosta syntisen elämän vuoksi”.

 

 

 

29.07.1966

HELLE PURKAUTUI RAJUNA UKKOSENA

Lauantaina aamusta alkaen Etelä-Pohjanmaalla vallinnut helle ja kostean painostava sää purkautui iltapäivällä kovaksi ukonilmaksi ja sateeksi. Salamat aiheuttivat paljon tulipaloja ja palonalkuja. Nurmossa koettiin äkillinen rajumyrsky jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä. (Ilkka 6.8: Kesän toistaiseksi ankarin rajuilma koettiin Pirttikoskella heinäkuun 29 pv, jolloin maahan iski 1 287 salamaa. Pirttikoski oli ainoa paikka, jolla salamanlaskin värähti heinäkuussa yli tuhat kertaa, yhteensä 1 770. Pirttikoski sijaitsee Rovaniemeltä 80 km itäkaakkoon. Alavudella heinäkuun lukema oli 757 salamaa).

 

Salama teki monenlaista vahinkoa, varsinkin nautakarja kohteena

Alavuden suunnalla sattui monenlaista vahinkoa. Puhelimista olivat puolet mykkinä Alavuden verkkoryhmässä. Myös sähköt olivat poikki lähinnä Koillis-Satakunnassa, missä salama (?) oli kaatanut puita sähkölinjoille.

Kontiaisilla iski salama Puoriaisen talon pihakuuseen, josta se kulki sisälle rikkoen sähkölaitteet ja pudottaen vesikattilan hellalta lattialle. Naapurista mentiin palokuntaa hälyttämään, mutta puhelinhuoneessa oli salama myös käväissyt ja seinätäytteet paloivat. Palot saatiin sammumaan ilman palokuntaa, jota ei voitu hälyttää.

Johannes Linnalta salama tappoi lehmän ja Veikko Mäkiseltä neljä lihotussikaa. Töysässä meni yksi lehmä Emmi Valtaalan karjasta. Sampsalammilla menetti karjanomistaja kolme lehmää.

 

Alajärvellä salamat polttivat eri puolilla useita latoja, iskivät sähkölaitteisiin aiheuttaen pieniä palonalkuja ja melkoisen pitkiä sähkökatkoja. Ulkosalla liikkuneet olivat kuin sulkutulessa ja jokunen keskitys osuikin, onneksi suhteellisen vähin vaurioin. Kaikkiaan salamanlaskija rekisteröi tunnin aikana 608 iskua (tiedossa ei ole miten laajalla alueella).

Salama tainnutti kaksi ulkona ollutta henkilöä, mutta he virkosivat myöhemmin.  Salama iski myös 15-vuotiaan Irmeli-tyttären tajuttomaksi tämän ollessa hakemassa maitokannua kotinsa eteisessä. Hänet saatiin suusta-suuhun menetelmän ja sydänhieronnan avulla virkoamaan ja kuljetettiin shokkitilassa Alajärven kunnansairaalaan ja sieltä Seinäjoen keskussairaalaan.

Edelleen salama iski mv. Pentti Metsäpellon navettaan hänen ollessa kiinnittämässä lehmiä. Shokkitilassa hän meni pihakaivon kannelle istumaan, mistä kotiväki hänet löysi. Kunnansairaalassa käynnin jälkeen hän ei myöhemmin muistanut tapahtumasta mitään. Salama iski toisaalla hengiltä mv. A. Luoma-ahon lehmän. Menkijärvellä saatiin saunapalo sammutetuksi.

Alajärven Haukkalassa iski salama bensiinitankin palamaan Jaakko Etulan kaupan pihassa. Paikkakuntalaisten ja Eila Etulan ripeän toiminnan ansiosta saatiin palon leviäminen suureen maanalaiseen säiliöön estettyä. Palokunnan työksi jäi jälkisammutus. Paavo Rajalaa salama iski vasempaan jalkaan ja hän joutui turvautumaan lääkärin apuun.

Alahärmässä kello 15 aikaan raivonnut kova ukonilma tappoi Perkiönmäessä mv. Aarne Pirttimäen kaksi kantakirjalehmää ja samassa kylässä mv. Aarne Perkiömäeltä yhden lehmän.

Lapualla salamaniskusta syttynyt heinälato paloi heinineen, samoin Vimpelissä paloi lato ja 10 000 kg kuivaa heinää.

 

Jälleen myrskysi Nurmossa

Rajumyrsky yllätti Nurmon jo toisen kerran kahden vuorokauden sisällä. Tuhot saattoivat kohota vielä suuremmiksi kuin torstaina tapahtuneesta. Myrsky alkoi yhtäkkiä noin kello 15.15 Lylyn kylän lounais-eteläpuolella olevalta pellolta. Koko päivän jatkunut painostavan kostea helle purkautui rajuksi myrskyksi ja raesateeksi salamoineen ja jyrinöineen.

Kun voimakas tuulirintama saavutti metsänreunan, se taittoi ja repi juurineen männikkökankaalta niin mäntyjä kuin koivujakin noin 40 metrin levyisenä rintamana, Pahimmissa paikoissa oli myrsky katkonut järjestelmällisesti runkoja parinkymmenen metrin leveydeltä.  Lauantai-iltana maanomistajat arvelivat tuhoalueen olevan 8 - 10 hehtaaria. Suurin tuho tapahtui Pekka Paukun ja Jooseppi Tuokon metsissä, joihin oli juuri laadittu tuotantosuunnitelma, jossa piti suosia mäntypuuta.

Metsän reunassa olevien talojen väki huomasi rajuilman nousun taivaan pimetessä. Muutamassa hetkessä saavutti joidenkin satojen metrien päästä alkanut myrsky pihapiirit ja asukkaiden kertoman mukaan tuntui siltä kuin talot olisivat liikkuneet. Sisällä olleet pakenivat tuulen alapuolella sijainneisiin huoneisiin peläten myrskyn painavan ikkunat sisälle. Asuinrakennuksille ei myrsky aiheuttanut kuitenkaan suurempia vaurioita. Jooseppi Tuokon pihassa kaatui koivu talon nurkalle räystästä hipoen.

Nurmon seutu näyttää olevan tavallista alttiimpi myrskyille. Joka kesä sattuu tienoolla pienempiä rajumyrskyjä, jotka useimmin eivät aiheuta näin huomattavia tuhoja. Ilmeisesti laajat aukeat keräävät päälleen lämmintä ilmaa, joka otollisten olosuhteiden sattuessa purkautuvat myrskyksi.

 

Myös Evijärvellä Särkijärven kylässä riehui myrsky lauantaina kello 16 ukkosen yhteydessä. Kankaan talojen lähellä se katkoi suuria puita ja hajotti Kauko Kivijärven ulkorakennuksesta suuren osan tiilikattoa, särki puhelimia ja vioitti kylän puhelinkeskusta. Myrskyn aikana satoi jäitä, jotka vaurioittivat perunanvarsia ja mahdollisesti viljaa. Sää oli ankarimpia, mitä paikkakunnalla on esiintynyt. (Ilkka)

 

 

 

04.08.1967

MUNSALAN RAEMYRSKY, RAJUILMAA POHJOISESSA 

Raekuuro ja rajuilma turmelivat viljan ja kaatoivat puita perjantaina Munsalan Jussilankylässä ja Pensalassa. Tulitikkurasian kokoiset rakeet rikkoivat talojen kattoja ja ikkunaruutuja ja löivät lommoille autojen peltejä. Tuuli riuhtoi maasta satoja täysikasvuisia puita 7-8 kilometrin pituisella ja 2 km:n levyisellä alueella. Pyörremyrsky ja raekuuro raivosivat puolisen tuntia tyyntyen sitten täysin. Vahingot arvioitiin ainakin neljännesmiljoonaksi markaksi.

Erään maanviljelijän vuosi sitten rakennettu kuivausriihi hajosi laajalle alueelle. Laitumella olleita lehmiä raekuuro pieksi niin, että eläimet olivat verta vuotavina aitauksissaan. (Savon Sanomat).

 

Ukkonen riehui myös muualla Etelä-Pohjanmaalla raivoisana katkaisten sähkö- ja puhelinyhteyksiä sekä iskien rakennuksiin. Myös rankkasateita saatiin. Varhain aamulla Peräseinäjoella voimakkaasta salamaniskusta eriytynyt kirkkaanpunainen suuri pallosalama tuli puhelinjohtoja pitkin mv. Aarne Köykän taloon rikkoen sisustusta. Ulkona se silpoi lähimpiä puita, tappoi vasikan ja pisti piikkilanka-aidan pieneksi silpuksi. Puhelinyhteydet paikkakunnalla olivat poikki ja myöhemmin päivällä ukkonen rikkoi korjatut yhteydet uudelleen. Samoin Kourassa yöllä kolmen aikaan noussut ukonilma rikkoi puhelimia ja sähköjä tehden sen korjausten jälkeen iltapäivällä vielä uudestaan.

Isossakyrössä paloi riihen mukana mm. viljankuivaaja ja ladon mukana 15 000 kiloa heinää. Salamoinnin lisäksi saatiin paikoin kärsiä hyvin rankasta sateesta, kuten myös Laihialla. Ylistarossa jyristeli ukkonen moneenkin otteeseen ja varsinkin kirkonkylän, aseman ja Kainaston seuduilla satoi ajoittain aivan kaatamalla.

Ähtärin säähavaintoasemalla Tuomarniemessä ehdittiin mitata kesän lämpöennätys 28,5 astetta ennen ukkosen räjähtämistä kello 17 tienoissa valtavalla voimalla. (Ilkka)

 

Rajuilmaa pohjoisessakin

Tornionjokilaaksossa raivosi perjantai-iltana erittäin ankara ukonilma. Ylitorniolla Pessalompolon ja Meltosjärven välillä kaatoi ankara myrsky metsässä ehkä tuhansiin runkoihin nousevan määrän puita. "Kuin jättiläisen jäljiltä" oli alue, jossa paksujakin mäntyjä oli katkennut keskeltä runkoa tai kaatunut juurineen. Yksityisille metsänomistajille aiheutui huomattavat vahingot.

Myös Rovaniemen maalaiskunnan Tolosenkylässä ja Meltauksessa aiheutti rajuilma samanlaisia vaurioita. Tällaista säätä ei ole ollut vuosikymmeniin.

Tornion kaupungissa oli ukkonen päällä puolisen tuntia ja salamointi niin ankaraa, että täällä on sellaista harvoin nähty. Ukkonen mykisti puhelimia, katkoi sähköjä ja sytytteli tulipaloja. Ylitornion Kapustavuomalla iski salama sähköpylvääseen ja sen kaatuessa johdot koskettivat aitalankoihin, jolloin laitumella olleet hieho ja vasikka saivat surmansa. Muut eläimet säästyivät. Lauantaiaamuna iski ukkonen seudulle vielä uudestaan.

 

Lauantaiaamuna 5.8 kulki Kuusamon ylitse ukkos- ja myrskyrintama, joka aiheutti tulipaloja ja metsätuhon. Yksi huvilarakennus paloi perustuksiaan myöten. Kahteen eri navettaan iskenyt salama tappoi yhden hyvälypsyisen lehmän kummassakin.

Kuusamon Koskenkylässä riehui pyörremyrsky kaataen pienellä alalla satoja mäntyjä. Pienemmät puut kaatuivat juurineen, suuremmat katkesivat latvasta tai puolirungosta. Puita kaatui myös maantielle, mutta se saatiin pian liikennöitävään kuntoon. (Kaleva)

 

(Maassamme vallitsi elokuun alkupäivinä hyvin lämmin säätyyppi, jonka korkein lämpötila 31,2 astetta mitattiin Utissa 4.8. Oulussakin oli 30,6 astetta ja Lapissa saavutettiin useilla paikkakunnilla vuosisadan elokuun lämpöennätykset.)

 

 

 

6-7.08.1967

MYRSKYSYKLONI AIHEUTTI SUURTULVAT JA METSÄTUHOT

Suomenlahdella sunnuntai-iltana sijainnut myrskykeskus liikkui koilliseen aiheuttaen huomattavia vahinkoja rankkasateineen ja tuulituhoineen Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Merialueilla ja rannikoilla tuulen voimakkuus kohosi jopa 11 boforiin (28-32 m/s). Viikonlopuksi merelle lähteneet eivät päässeet palaamaan takaisin. Satoja myrskyn saariin ja luodoille eristämiä ihmisiä kuljetettiin turvaan mantereelle ja toistasataa oli vielä kateissa maanantai-iltana. Merivartiostot ja Meripelastusseurojen väki tekivät pitkiä työpäiviä luonnonvoimien keskellä. Myrskyn aikana ja sen jälkeen tehtiin merivartiostolle ilmoitukset 344 kadonneesta veneestä ja 1 200 ihmisestä. Kadoksissa olevista veneistä oli Suomenlahdella 170, Saaristomerellä 116 ja Pohjanlahdella 58. Suoranaisena ihmeenä on pidettävä, että ihmishenkien menetyksiltä lopulta vältyttiin.

 

Myrsky kaatoi puita aiheuttaen pahimmat vahingot sitten Maire-myrskyn vuonna 1961. Arvopuustoa tuhoutui suurimmat määrät lännessä lähempänä rannikkoa Pohjanmaalta Lounais-Suomeen. Sunnuntaina Ruokolahdella ainakin 5 000 tukkipuuta kaatui myrskyn saapuessa kapeana vyöhykkeenä Saimaalta ja kulkiessa Salonsaaren yli Kotaniemeen, jossa syntyivät suurimmat tuhot. 12 tuuman vahvuiset tukkipuut katkeilivat parin-kolmen metrin korkeudelta, mutta  suurimmaksi osaksi  kaatuivat juurineen.

 

Myrskyyn liittyneet ennätysmäiset rankkasateet aiheuttivat Pohjanmaan maakunnissa ennen kokemattoman suurtulvan jokien paisuttua yli äyräidensä. Etelä-Pohjanmaalla saatiin paikoin kahdessa vuorokaudessa kahden kuukauden sademäärä. Ylistarossa mitattiin sunnuntaina 120 mm ja koko viikonvaihteessa 144 mm:n sademäärä. Vaasassa satoi 84,1 mm niin ikään sunnuntaipäivänä. 

Veden korkeus nousi kahdessa vuorokaudessa pahimmillaan 65 sentistä 420 senttiin. Tuhansia hehtaareja peltoja jäi tulvan alle. Kyrön- ja Lapuanjokien virtaamakorkeus kohosi lähes kolme metriä ylittäen puolella metrillä normaalin kevättulvakorkeuden.

Myrskysade aiheutti tulvan lisäksi viljoille miljoonien markkojen lakotappiot. Pahimmat alueet olivat lehtitietojen mukaan Etelä-Hämeessä, jossa lukuisat kauravainiot olivat kuin jyrän jäljiltä.

 

Valtatie Vaasasta Kokkolaan katkesi, kun vesi vei yöllä sillan mennessään Oravaisten eteläpuolella. Kaikki pienimmät kiertotietkin olivat poikki, joten Vaasasta pohjoiseen pääsi vain Lapuan kautta. Liikenne pääväylällä saatiin avatuksi varasillan avulla vasta maanantaina illansuussa. Monet maantiet olivat vielä maanantai-iltana veden alla ja osaksi poikki teiden syöpymien tai siltojen ja rumpujen sortumien vuoksi. Oravaisten tulva-alueella oli vesi korkeimmillaan lähes kaksi metriä normaalin kevättulvakorkeuden yläpuolella. Maanantain vastaisena yönä räjäytettiin Oravaisten sähkölaitoksen pato, jotta vedenkorkeus saatiin laskemaan.

Oravaisissa hukkui 57 000 minkkiä aiheuttaen miljoonien markkojen vahingon ja tiettävästi myrskytulvan suurimman yksittäisen taloudellisen menetyksen. Vain 3 000 kallisarvoista turkkia pelastui.

Pietarsaaren Asemakadulla soudettiin yöllä veneillä 300 metrin pituisella matkalla, kun pumppukaivoja oltiin avaamassa yli metrin syvyisessä vedessä. 23 pumppua tyhjensi keskikaupungilla talojen kellareita. (Savon Sanomat)

(Tämä elokuinen myrsky hallitsi neljän päivän ajan lehtien pääotsikoita ja vahinkoja arvioitiin myös seuraavien viikkojen aikana useaan otteeseen).

 

 

Seuraavassa Ilkan uutisointia myrskystä ja ennätystulvista

 

Ilkka 7.8 (koskee tapahtumia lauantai-illasta sunnuntai-iltaan)

MYRSKY JA KAATOSADE YHTEISTYÖSSÄ

Vilja maassa - vettä kellareissa - maanteitä ja sähköjä poikki

Vettä, vettä, vettä. Vettä on nyt kaikkialla tulvimiseen saakka. Viikkokausia kestäneen kuivuuden jälkeen sadetta jo toivottiin, mutta kun se lauantai-iltana alkoi, niin se jatkui ja jatkui vielä sunnuntai-iltana. Myrsky kaatoi eri puolilla teille ja sähkölinjoille puita ja vikapartiot joutuivat olemaan päivästä lähtien liikkeellä. Seinäjoen kaupungin sähkölaitoksella oli illalla 20 vikailmoitusta odottamassa korjaajaa.

Vesi tulvi mm. Seinäjoella omakotitalojen ja useimpien liike- ja teollisuuslaitosten kellareihin, joissa tapahtui melkoisia vahinkoja. Palokunnan kaikki irrotettava kalusto ja kaikki tavoitetut palomiehet olivat pumppaamassa vettä, mitä viemäriverkosto ei alkuunkaan ehtinyt niellä. Palokuntia kutsuttiin kymmeniin paikkoihin, mutta ne ehtivät vain suurimpiin hätiin, koska vain kuusi pumppua oli käytettävissä.

Nurmon palokunta oli apuna Seinäjoella pumppaamassa vettä SOK:n aluevaraston kellarista, joka oli lähes täynnä. OTK:n aluevarastossa pumppasi yksi pumppu useita tunteja ja Martikkala Oy:n kellarin varaosavarastossa ehti tapahtua suuria vahinkoja. Oriolassa tulva jo kohosi lähelle lääkevarastoja ja vesi uhkasi Seinäjoen keskusmielisairaalan röntgenlaitteita. Omakotitaloihin ei ennätetty lainkaan. Kaupunki suojeli omia tärkeitä laitoksiaan, kun vesi pyrki mm. kaupungintalon, koulujen, seurakuntakeskuksen ja Lakeuden Ristin alakertoihin.

Seinäjoella Lapuantien alikäytävään kertynyt vesimäärä oli liki kaksi metriä ja liikenne keskeytyi jo iltapäivällä. Melko laaja alue jäi sähköittä, kun Kansalliskauppa Sammon kellarissa sijaitsevaan muuntajaan pääsi vesi.

 

Rajusään vaikutukset tuntuivat jopa rautatieliikenteessäkin. Nurmon ja Ruhan asemien välillä nopeus rajoitettiin viiteen kilometriin tunnissa syöpymien vuoksi. Syöpymispaikalla toimii työjuna. Edelleen muutamin paikoin annettiin 15 - 25 km/h nopeusrajoituksia.

 

Sade-ennätyksiä

- Koskaan aikaisemmin Etelä-Pohjanmaan Kasvinviljelykoeasemalla Ylistarossa ei ole satanut vuorokauden aikana enempää kuin nyt lauantai-illasta sunnuntai-iltaan, kertoi maisteri Teemu Honkavaara, kun vettä oli satanut 135 mm.

- Tässä on 100 mm liikaa, 35 olisi kovasti riittänyt. Aikaisempi ennätys oli 44 mm vuodelta 1948 eli siis kolme kertaa vähemmän kuin tällä kertaa. Koeasema on ollut toiminnassa 40 vuotta!

Maisteri Honkavaara totesi edelleen, että sunnuntain aikana satonäkymät muuttuivat melkoisesti. Vielä aamulla kaikki oli näyttänyt hyvältä, kun vettä oli saatu 22 mm, mutta pian sade muuttui tauottomaksi rankkasateeksi. Sadetta tuli 10 mm tunnissa ja vasta illalla kello 20.30 jälkeen se alkoi heiketä.

- Vesisateita ei enää tänä syksynä kaivata! Kuinka suurta vahinkoa tämä sade aiheutti, on vielä arvoitus. Ruisvainiot ovat ainakin kuin jyrättyjä.

Agronomi Jouko J. Salminen kertoi, että hänen epäviralliseen sademittariinsa kertyi vettä lauantai-illasta sunnuntai-iltaan kello 19.30 mennessä 112 mm eli viidennes alueen vuotuisesta sademäärästä, joka on 550 mm. Vaasan lentokentän sademäärä 20 tunnin ajalta klo 22-18 oli 84,1 mm, kun heinäkuussa satoi vain 15,7 mm.

Viljakasvuston osittainen selviytyminen vaatisi nyt pitkää poutaa. Paikoin on myrsky ollut niin ankara, että kasvustot ovat hakkautuneet poikki ja nämä on kyllä menetetty.

 

Lapualla 101 mm. Sade-ennätyksen kertoi mitanneensa myös isännöitsijä Matti V. Peltola Lapuan Tiistenjoelta. Sunnuntai-iltaan kello 19 mennessä oli kertynyt 101 mm vajaan vuorokauden aikana. Niinpä Lapuan palokunnan kolme autoa joutui illansuussa täystyöllistetyksi, kun keskustan viemäriverkko tulvi yli. Melkoisia vesivahinkoja ei täälläkään pystytty välttämään. Lisäksi voimakas myrsky yhdessä sateen kanssa vei heikko-olkisen kevätviljan, varsinkin ohran, lakoon maata myöten.

Kauhavan Ilmasotakoulunsäähavaintoasemalla satoi niin ikään lauantai-illasta sunnuntai-iltaan 120 mm ja maanantai-iltaan mennessä vielä 11 mm lisää.

Alahärmän Lahdenkylässä on epävirallisesti mitattu sunnuntain sademääräksi muutamaa milliä vaille 200 mm (Ilkka 9.8).

 

Myös Alavudella vesi oli jo noussut alavimmille pelloille ja kymmenien omakotitalojen kellareihin keskustassa, kun vesi ei enää mahtunut Lapuanjokeen. Hevonkosken korjaamon pihassa oli vettä toista metriä. Teitä alittavat pienet rummut eivät kykene juoksuttamaan rankkasateiden vesiä ja synnyttävät paikallisia tulvakohtia.

Ylihärmässä ei koskaan ennen Haapojanluoma ole paisunut niin voimakkaasti kuin tällä kertaa. Vesimassat siirsivät Haapojanluoman ylittävän sillan Kivimäen kylässä pois paikoiltaan.

 

 

ARVAAMATTOMIA TUHOJA E-POHJANMAAN METSISSÄ

Myrsky kaatoi todennäköisesti kymmeniä tuhansia puita eri puolilla maakuntaa. Ensimmäiset, eilen maanantaina tulleet tiedot olivat jo hälyttäviä. Maanviljelijä Paavo Rinta Isostakyröstä kävi toteamassa metsässään ainakin 600 - 700 rungon olevan nurin. Pahalta näytti, totesi myös mv. Tauno Nurmela metsiään tarkastaessaan. Isonkyrön metsistä kantautui vähitellen lisää tietoja huomattavista,  jopa tuhansien puiden tuhoista koko pitäjän alueella.

Kurikassa Kampinkylään johtavan tien varressa myrsky kaatoi Jussi-Pekka Ala-Jyrän metsässä parilta hehtaarilta suurimman osan tukkipuista, jotka samalla tukkivat maantien ja katkoivat puhelinjohdot. Saman tien varressa toisaalla oli erään talon puhelinlinja pitkän matkaa maassa.

Metsäteknikko A. Eskeli Laihialta sanoi hänelle tulleen jo useita tietoja vahingoista, joiden ilmoittelu oli vasta alkuvaiheessa. Metsäteknikko Paavo Vähä-Paavola Lapualta arveli, että varsinkin hakkuualueiden reunamilla ja siemenpuumetsiköissä on tapahtunut runsaasti puiden kaatumisia.

Iltalypsyt jouduttiin suorittamaan monin paikoin käsin voimakkaan myrskyn kaadettua puita sekä Kauhajoen että Päntäneen sähkölinjoille. Vikapartiot olivat matkassa klo 16 lähtien. Kauhajoen palokunta joutui raivaamaan esteitä tieltä mm. Osuusmeijerin kohdalta.

 

Myrskyn tuhoja Kurikassa

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä raivonnut myrsky teki tuhoisaa jälkeä Kurikassa. Kirkonkylän alueella puutarhojen hopeapajut eivät kestäneet tuulen valtavaa voimaa, vaan Yhteiskoulun komeasta rivistöstä osa kaatui ja osa jäi rujona kallelleen. Kunnanlääkärin puutarhasta kirkon luota kaatui hopeapajuryhmä seurakunnan vajarakennuksen päälle. Kankaankylässä taas eräästä puutarhasta kaatui hopeapaju talon päälle, mutta rakennus oli tarpeeksi luja ja paju pyörähti katolta maahan.

 

Vaasan poliisilaitokselta kerrottiin, että myrsky oli kaatanut vanhoja koivuja ainakin Hovioikeudenpuistikolla, Rantakadulla ja Hietalahden urheilukentän lähistöllä. Palosaarenkatu 22:ssa käytiin kiinnittämässä myrskyn irti repimä peltikatto paikalleen.

 

 

Ilkka 8.8, kun lopullinen totuus alkaa paljastua

VALTAVAT TUHOTULVAT ETELÄ-POHJANMAALLA

Viikonvaihteen rankkasateet ovat aiheuttaneet jo tähän mennessä vahingot, joiden taloudellisia menetyksiä ei kenties koskaan kyetä arvioimaan. Lapuan Alajoella oli maanantaina tuhansia hehtaareja vesimassojen peitossa, mitä ei ole tapahtunut koskaan ennen tähän aikaan vuodesta. Noin 10 vuotta sitten oli viimeksi kesätulva, mutta ei tämänkaltainen. Alajoella puhutaankin nyt täydellisestä katastrofista, sillä viljan tuho on monin paikoin selvää ja ladoissa olevien heinien kohtalo lienee sama. Jo sunnuntai-iltana oli monien tilojen viljelyksistä 90 % veden alla ja kaikki kanavat joesta virtasivat pelloille päin lisäten tulvaa.

Laitumilla kahlailevat lehmät oli evakuoitava aamulla kiireesti pois, huomasivat aamulypsylle menneet alajokelaiset. Vesi oli nimittäin noussut monin paikoin niin korkealle, että eläimet olivat utareitaan myöten vedessä. Ainoaksi keinoksi jäi kuljettaa ne navettoihinsa traktorin peräkärryllä.

Tilanne oli kokonaan toinen joen toisella puolella, jossa pumppaamot pitävät veden poissa pelloilta. Mutta Hellanmaan puolella kysellään, koska koko Lapuanjoen tulvasuojelu yleensä aiotaan toteuttaa. Suunnitelmat ovat olleet valmiina jo kauan. (Ilmeisesti oli kyse tulvavallien ym. rakentamisista, koosteen tekijän huomautus).

 

Tulvavesi koetteli autoilijoita ja muita kulkijoita, koska monin paikoin tiet olivat yksinkertaisesti hävinneet vesimassojen alle, varsinkin joen läheisyydessä ne olivat liikennekelvottomia. Hellanmaan Kujanpäässä tunki vesi tielle jo sunnuntai-iltana. Saarenkankaalla syntyi retkeilymajalle johtavalle tielle kolme metriä leveä ja pari metriä syvä sortuma.

Lapuan palokunta joutui maanantaina tyhjentämään keskustan kellareita seitsemän pumpun voimalla. Ammattikoululla jouduttiin olemaan töissä jo sunnuntaina ja vielä maanantaina koko päivä. Myös muilla kouluilla ja monissa liike- ja teollisuusrakennuksissa pumpattiin. Yksityistaloille ei tosiaankaan ollut aikaa ja välillä jouduttiin poikkeamaan mm. Hellanmaalla Osuuskaupan kellaria tyhjentämässä.

 

Tulvat saartaneet heinälatoja

Seinäjoen Alajoelle muodostui tulvajärvi, jonne joet, metsä- ym. ojat suoltavat koko ajan uutta vettä. Tulva-alue oli useita satoja hehtaareja. Kymmeniä heinää täynnä olevia latoja on joutunut tulvavesien valtaan Alakylässä, kertoi mv. Antti Kortemäki. Kun vesi kastelee heinät vaikkakin vain pohjalta, niin ne kaikki ovat menetetty, ellei kuivia siirretä päältä pois. Alimmaisten kuumetessa (mädäntyessä) palamishöyryt turmelevat ylimmätkin kerrokset. Mv. Kortesmäki muisteli, että viimeksi Alajoella oli kesätulva v. 1964.

 

Isonkyrön ongelmia

Ylihärmässä ja Isossakyrössä, erityisesti Lehmäojalla ja Ruusupurolla kylät ovat aivan "motissa" tulvien keskellä, jollaisia ei ole nähty milloinkaan pahimpien kevättulvienkaan aikaan. Vettä Lehmäjoella on mv. Anton Latvalan mukaan 50-60 cm enemmän kuin koskaan. Teitä ei pääse kulkemaan traktorillakaan, maitoja ei saa kuljetetuksi meijeriin. Sähkö oli pois puolitoista vuorokautta ja monet puhelimetkin olivat vaienneet.

Ruusupurolta kertoi mv. Jouko Ala-Reini, että vesi pyrkii moniin navettoihinkin. Kauhavalle matkannut postiauto joutui kääntymään takaisin. Isonkyrön - Lehmäjoen - Kaurajärven tiellä on vettä paikoin toista metriä. Korteluomalta Ritaalaan kulkeva Tervajoki tulvi 12 km:n matkalta.

 

Silta romahti

Vanha Seinäjoen - Lapuan kantatie 67 Nurmon rajalla Koskelankylässä katkesi, kun silta murtui vedenpaineesta. Lopullinen romahtaminen tapahtui klo 22, kun vedenkorkeus oli noussut sillan yläpuolella neljään metriin tavanomaisen metrin sijasta. Sillan aukko ei alkuunkaan pystynyt nielemään vesimäärää ja vähitellen vedenpaine koversi sillan kivisten arkkujen takaa uutta väylää, jonka seurauksena silta romahti pari-kolme metriä alemmaksi. Mukana kaatui kymmenkunta suurta koivua, mutta liikennevahingot ehdittiin estää.

 

Puita puhelinjohtoihin ja vettä kaapeleihin

Etelä-Pohjanmaan Puhelin Oy:n verkoston alueella tapahtui suuri määrä sekä linja- että kaapelivikoja. Kaikki irrotettavissa olleet miehet ovat olleet koko ajan korjaamassa vaurioita, kertoi mekaanikko Jaska Koivusalo. Suurin osa vioista johtuu linjojen päälle kaatuneista puista. Yksinomaan Koskenkorvan ja Nopankylän välillä on lankojen päälle keikahtanut toistakymmentä puuta.

Ensimmäiseksi pyrittiin korjaamaan yhdysjohdot ja sen jälkeen tilaajajohdot. Joka paikkaan ei ehditä yhtä aikaa, mutta korjaajat tekevät parhaansa. Myös viime viikon loppupuolen rajujen ukonilmojen aiheuttamia vikoja jäi vielä korjaamatta, kun rankkasade myrskyineen yllätti.

Kaapelivikoja on ilmennyt miltei yhtä paljon kuin linjavikojakin hajaantuen ympäri maakuntaa. Pitkän kuivuuden jälkeen kaapelit usein rapistuvat tai muuten vaurioituvat ja nämä ilmenevät vasta vesisateiden jälkeen kosteusvaurioina. Vaikea tilanne oli Lehmijoella, kun esiin tulleita vikoja ei päästy korjaamaan tulvavesien katkaistua kaikki kylään johtavat tiet.

(Puhelinliikenne ja sähkönjakelu oli tiistain aikana jo saatu kuntoon ja myös kellaritulvat selvitetyksi).

 

 

Ilkka 9.8

VEDEN PINTA NOUSI VIELÄ, MUTTA "MAATAKIN NÄKYVISSÄ"

Viikonvaihteen tulvasateiden vaikutus tuntuu edelleen Etelä-Pohjanmaalla paikoin yhä jatkuvana tulvaveden nousuna, katkenneina tieyhteyksinä, vaurioituneina rakennuksina ja mikä pahinta: korvaamattomina vahinkoina viljelyksille ja latoihin säilötyille heinille. Vahinkojen suuruudesta ei vielä tiistainakaan voitu sanoa edes summittaisia arvioita.

Lapuan Alajoella peitti vesi edelleen tiistaina tuhansia hehtaareja peltoja, eikä tilanne näyttänyt helpottumisen merkkejä, päinvastoin tulva-alue vielä hiljalleen laajeni. E-Pohjanmaan Maanviljelysseuran toiminnanjohtaja Pentti Kytöharju totesi tilanteen olevan surkein Lapuan- ja Kyrönjokien alajuoksuilla, joista keväisinkin joutuu yhteensä yli 10 000 hehtaaria tulvan alle. Tiistaina alkoivat tulvamerkit olemaan yläjuoksuilla samoissa kohdin kuin keväisin, mikä merkitsee tuhansien hehtaarien laajuisten tulvajärvien syntymistä, vaikka nyt ei olekaan routaa estämässä maahan imeytymistä.

Veden nousua kuvaavat viralliset mittausluvut päivittäin Lapualta:

6. elokuuta 65 cm

7. elokuuta 224 cm

8. elokuuta 420 cm.

Tavanomainen tulvakorkeus ilmaistaan luvulla 370 cm.

 

Alahärmässä peitti tulvajärvi lähes 1 000 hehtaaria peltoa, myös rakennukset ovat kärsineet vahinkoja, tiet ovat monin paikoin kokonaan poikki tai niin veden peittämiä, ettei niillä voi liikennöidä ainakaan henkilöautoilla. Vielä tiistaina näytti Lapuanjoen pinta hiljalleen pikemminkin nousevan kuin alkavan laskea. Suurin tulvajärvi on Yliviitalan, Hakolan ja Laiturin aukealla, jossa vesi niin korkealla, että harvoin keväälläkään. Laiturin kylä on kuin saaressa. Kymmeniä heinälatoja on puoleksi veden alla.

Myös Ekoluoman jokivarrella peitti tulva satoja hehtaareja ja monia kyliä. Kunnarinluoman ylittävää siltaa ei voida liikennöidä. Vesi on kuluttanut sillan molemmin puolin tiepenkereeseen 3 - 4 metriä syvät kaivannot. Kyläläiset yrittävät talkoovoimin saada tietä kuntoon, mutta se vienee pari kolme päivää.

 

Ylihärmän viljelymaista oli vielä tiistaiaamuna noin puolet veden alla, mutta päivän kuluessa alkoi vesi laskea ylämaissa ja tulva pienentynyt illaksi huomattavasti. Veden lisäksi on suurilta perkaustyömailta pelloille ajautunut savi ja liete tehnyt pahaa viljakasveille. Ylihärmästä ulos johtavat tiet oli saatu suureksi osaksi liikennöitävään kuntoon.

 

Ylistarossa tievahingot jäivät alueen tiemestarin A. J. Saaren mukaan huuhtoutumisia lukuun ottamatta odotettua pienemmiksi, tiistaina suurin osa veden alla olleista teistä vapautunut ja kunnostukset saatu käyntiin. Pahimmalla tulva-alueella aseman seudulla on vesi jo asettunut oikeaan jokiuomaansa, mutta Lehmäjoen tien kohtalo Isossakyrössä on tuntematon veden peittäessä vielä useiden kilometrien matkalla paikoin yli metrinkin vahvuudelta ajotietä. Samoin suuret viljelymaa-alueet kuin laitumetkin ovat edelleen veden alla ja lehmät navetoissa, joihin niihinkin paikoin on vesi tunkeutunut.

- Vettä on vieläkin niin paljon, että sähkölinjojen korjaustöissä toimivat miehet näyttävät kävelevän tuossa tiellä kainaloitaan myöten vedessä,kertoi mv. Viljo Luoma Lehmäjoelta tiistaina lehdellemme.

 

Oravaisten Tehtaiden minkkitarhoilla noin 55 000 minkkiä ja 600 - 700 kettua on hukkunut tulvaveteen. Hengissä oli selvinnyt vain 2 000 - 3 000 minkkiä. Tiistaina eloonjääneitä kuljetettiin jo takaisin tilapäisestä suojasta, kun vesi oli laskenut tarhalla lähes metrin ja alueella päästiin jo liikkumaan traktorilla. Vakuutusyhtiön miehet olivat arvioimassa vahinkoja tarhalla. Kauppaneuvos Emil Höglund arveli menetysten nousevan runsaasti yli miljoonan markan.

 

Yleisesti ottaen kaikista myrskytuhoista vain harvat olivat vakuutusten piirissä. Vakuutusyhtiöille tuli myrskyn jälkeen paljon vahingonkorvauskyselyjä.

 

 

Turun Sanomien myrskyuutisointia

 

Turun Sanomat 8.8, pääotsikko

VUOSISADAN MYRSKY - VALTAVAA TUHOA ELOMYRSKYN JÄLJILTÄ

Tie- ja vesiliikenteen sekasorto, lomailijat saarrettuina saariin

Kaksi päivää raivonnut 10 boforin myrsky teki tuhojaan lähes koko maassa. Ankarimman pieksännän kohteeksi joutuivat kuitenkin rannikkoseudut. Myrsky katkoi puita, pirstoi laitureita, lennätteli kattoja ja aiheutti epätoivoa merellä. Saaristolaiset jäivät uutispimentoon, puhelinyhteydet katkesivat, sähkö pimeni, tiet tukkeutuivat. Särkisalon saaren ja mantereen välistä siltapengertä sortui 300 m. Kymmeniä veneitä miehistöineen jäi loukkuun luodoille, veneitä on uponnut laitureissa ja rannoilla, ihmisiä yhä kateissa saaristossa...

- Kymmenkunta venettä jäi Vepsään odottelemaan myrskyn laantumista,kertoi Aarne Kari, joka poikansa kanssa oli kiinnittämässä moottorivenettään Aurajoen laituriin. Veneen sisällä oli kaikki märkää, mutta monella Vepsään jääneellä, palelevalla miehellä ja naisella oli asiat huonommin.

Kaikesta huolimatta myrsky sattui onnekkaaseen ajankohtaan alkaessaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä yltyen sitten pyhäpäivän kuluessa sellaiseksi, ettei paluumatkoja saaristosta voinut ajatellakaan. Näin vältyttiin suuremmilta murheviesteiltä vesillä. Maanantaina myrsky oli laantunut 4-6 boforin luokkaan.

 

Viikonvaihde osoitti, että tuotantoelämä on yhä luonnon armoilla. Sähkön katkettua ei töitä päästy aloittamaan läheskään kaikissa tuotantolaitoksissa, ja miltei kaikkialla kaivattiin työntekijöitä, jotka myrsky oli sulkenut vesireittien takaisille kesämökeille taikka puiden tukkimille teille. Kaasun jakelussa sattunut häiriö saattoi myös turkulaisia ravintoloita ja kotitalouksia pulaan.

 

Viljasato kärsi Varsinais-Suomessakin rankkasateista. Syysviljat lakoontuivat kauttaaltaan, samoin aikaiset kevätviljalajikkeet. Paikoin pellot olivat kuin jyrättyjä. Rypsi ehdittiin puida juuri ennen myrskyjä. Muuten tähkä oli jo niin kypsää ja raskasta, ettei kuiva tuulikaan pysty enää viljaa nostamaan - tosin se pelastaa osan sadosta.

Hedelmäsatokin menetettiin suureksi osaksi. Herukkasato oli juuri kypsynyt, mutta ellei niitä ehditty poimia, ovat ne varisseet myrskyssä maahan. Omenasadosta menetettiin suuri osa maakunnassa, sillä myrsky pudotteli runsaasti raakileita.

 

Sademääriä. Suurin vuorokautinen sademäärä Varsinais-Suomessa mitattiin Maataloudellisen tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasemalla Mietoisissa. Lauantai-illan ja sunnuntai-illan välisenä aikana kertyi mittalasiin 88 mmm. Maanantaiaamuun jatkettuna sademäärä oli 117 mm. Turussa satoi noin 80 mm. Vain Etelä-Pohjanmaalla mitattiin suurempia sademääriä.

 

Oulun edustalla meren pinta aleni koillisenpuoleisen tuulen johdosta suurimmillaan 63 cm. Satama-alueella vesi laski uhkaavasti ja saattoi suurten alusten tulon vaaranalaiseksi. Hailuoto-laiva jäi mottiin eikä päässyt maanantaiaamuna lähtemään normaalille vuorolleen Hailuodosta Ouluun. Myrsky kiersi itse Oulun kaupungin lähes kokonaan eikä siellä satanut lainkaan, vaikka kaupungin etelä- ja pohjoispuolella oli rankkasade.

 

Puuta kaatui

Hangon kaupungin puistot olivat kuin tykistökeskityksen jäljiltä, puita makasi maassa sikin sokin. Maanantaiaamuna Hankoon suunnanneet autoilijat auttoivat TVH:n miehiä moottorisahojen avulla läpi valtatiellä olleiden puumurrokoitten. Puhelin- ja sähkölinjat saatiin maanantaina korjatuiksi. Myöskin Tammisaaressa jatkuivat raivaustyöt maanantaina myrskyn kaadettua kymmeniä puita ja rannoilla on murskaantuneita veneitä.

Paimiossa rysähteli puita maahan pitkin päivää ja yötä. Turun - Helsingin valtatie oli pariinkin otteeseen runkojen tukkimana. Myös pienemmällä Valkojan tiellä saivat koko yön raivaustöissä olleet miehet käydä vähän väliä.

Kolme autoa ja niissä useita nuoria ihmisiä olivat jäädä suuren kaatuvan hongan alle Mäntyrinteen huvipaikalla Paimiossa sunnuntai-iltana. Puu jäi kuitenkin roikkumaan toisen puun rungon ja oksan varaan, ja autot saatiin turvaan. Paimion Vistan asuntoalueella puita kaatui omakotitalojen katoille ja ainakin kolme kattoa vaurioitui.

 

Särkisalon siltapenkere mureni

Myrsky pyyhälsi sunnuntai-iltana rajulla voimalla yli Särkisalon saaristokunnan. Kaatuilevat puut katkoivat sähkö- ja puhelinjohtimet niin, että puhelinmotti oli vielä maanantaina iltapäivällä lähes täydellinen. Sähkönjakelu saatiin osittain kuntoon. Raivoavan meren vaahtopääaallot murensivat Särkisalonsalmen ylittävän maantiesillan penkereen toista sivua lähes 300 metrin pituudelta. Tuulen voimaksi salmessa arveltiin 8 - 10 boforia.

Kello 21 aikaan tiepenkerettä ylittäneet eivät havainneet vielä mitään tavallisuudesta poikkeavaa, mutta tuntia myöhemmin huomio kiinnittyi alkaviin murtumiin. Tieviranomaisille ilmoittamista vaikeutti puhelinyhteyksien täyskatkos.

Myllertävä meri ehti vaurioittaa penkerettä niin pahoin, että sora- ja kivikerros huuhtoutui pois paikoitellen lähes puoliväliin tien leveyttä, mukanaan suojakaiteet. Ajoradan vaarallisuutta lisäsivät veden päällysteen alle kaivamat syvät onkalot, joita ei päälle päin havainnut.

Neljä vuotta sitten valmistuneen siltapenkereen korjaustöissä oli maanantaina kymmenen kuorma-autoa, jotka ajoivat murtumaan täytettä Fårbyn murskaamolta. Iltapäivällä TVH:n korjausryhmä vielä ollut päässyt tilanteen herraksi, mutta pahin vaara oli saatu torjutuksi jatkuvana ketjuna mereen pudotettujen kivikuormien avulla. Ennakkolaskelmien mukaan arveltiin mereen huuhtoutuneitten maamassojen olevan yli 2 000 kuution luokkaa.

 

 

Etelä-Saimaa-lehdestä löytyi pikku-uutinen kaakon ukkosmyrskystä:

Myrsky tihutöissä.Ukonilma ja myrsky tekivät sunnuntaina tuhojaan kautta maan. Lappeenrannan seuduilla puhallelleen tuulen voimakkuudeksi mitattiin sääasemalla 6 beaufortia. Luumäellä motellin seuduilla puu kaatui kaukokirjoitinlinjojen päälle katkaisten kaukokirjoitin- ja puhelinyhteydet useiksi tunneiksi. Lehtemme toimitus kärsi tämän katkon monen tunnin "uutisettomana kautena". Myrsky teki tuhojaan myös Vuoksenniskalla ja Ruokolahdella, jossa se kaatoi puita. (Lehdellä oli laajat artikkelit läntisen Suomen myrskysateista).

Helsingin Sanomat tiedotti: Ruokolahden Kotaniemen ja Syypohjan välinen alue oli pahin. Siellä oli noin 8 hehtaarin suuruinen metsäalue täysin maassa. Melkoinen osa puista oli katkennut useasta kohtaa, joten niistä ei ole tukkipuiksi. Enso-Gtzeit Oy:n noin kahden hehtaarin kokoiselta alueelta olivat kaikki puut kaatuneet. Vielä tiistaina oli useilla paikallisteillä Ruokolahdella liikenne poikki, kun kaatuneita puita ei vielä ollut ennätetty raivata.

 

HS 9.8:

Varoitus myrskytuulesta annettiin liian myöhään.

Ilmatieteellinen keskuslaitos arvioi myrskytuulen voimakkuuden liian pieneksi. Väite, ettei tuulesta varoitettu lainkaan, ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa. Lauantai-iltana annettiin klo 19 kovan tuulen varoitus kaikille merialueille.

Fil. maist. Erkki Harjama kertoi lehdelle:

- Tuulen voimakkuus arvioitiin liian pieneksi, koska matalapaine yllätti kehittymällä niin nopeasti lähellä maatamme ja tällaisia rajumyrskyjä on hyvin vaikea ennustaa. Jos matala olisi syntynyt jossakin kauempana ja aikaisemmin, havainnot olisivat antaneet selvemmän kuvan säätilan kehityksestä. Nyt myrskystä varoitettiin vasta sunnuntaina.

- Toisaalta viikonvaihteen kaltaisia ilmoja on vain kerran kesässä, joten tapaus oli harvinainen. Ruotsin sääpalvelu arvioi tilanteen jokseenkin samanlaiseksi ja kummatkin myöhästyivät muutamia tunteja. Jos sääpalveluun uhrattaisiin enemmän varoja, ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin.Viime vuosien aikana sääpalvelussa onkin tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, maisteri Harjama totesi.

 

 

 

07.08.1967

UKKOSMYRSKYJÄ POHJOIS-POHJANMAALLA

METSÄÄ KAATUI MAAKUNNAN ERI PUOLILLA (Kaleva 8.8)

Voimakas tuuli, ukkosmyrskyt ja rankkasateet riepottelivat Pohjois-Pohjanmaata sekä osin Etelä-Lappia kaataen puita ja vaikeuttaen puhelinyhteyksiä. Muutamin paikoin rankat saderyöpyt kaatoivat maanantain rajuilmoilta pystyyn jäänyttä viljaa lakoon vielä tiistainakin.

Ukkonen riehui ankarana Ylitorniolla jo sunnuntai-iltana (6.8) kaataen metsää ja tappaen Taroniemen kylässä laitumella olleen lehmän. Myöhemmin yöllä Väistäjän kylällä kova myrskytuuli kaatoi metsästä satoihin nousevan puumäärän. Ukkosilman yhteydessä oli myös erittäin ankaria sateita.

Kuusamon ylitse kulki maanantaiaamuna ukkos- ja myrskyrintama aiheuttaen tuhoa niin metsille kuin puhelin- ja sähkölinjoille. Ukkosen aikana Kuusamon Koskenkylässä riehunut pyörremyrsky kaatoi pieneltä alalta satoja mäntyjä. Salamat iskivät rakennuksiin aiheuttaen tulipaloja tai palonalkuja ja yhden hyvälypsyisen lehmän surman.

 

Ankara ukonilma ja myrsky teki vahinkoa maanantaina iltapäivästä lähtien eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Noin puolen tunnin liikenneseisaus aiheutui kello 16 jälkeen Haapajärveltä Köyhänperän kautta Reisjärvelle johtavalla tieosuudella. Myrsky kaatoi puita tielle noin kilometrin matkalla ja sähkölinjaa noin 500 metrin osuudelta. Myös puhelinpaaluja meni kymmenkunta saman tien ja Reisjärvi jäi illaksi täydelliseen puhelinmottiin. Kaikkiaan myrsky oli kaatanut satoja puita Haapajärven ja Reisjärven välillä. Pahin tuho oli Kainuun tienhaaran maastossa, missä kymmenittäin puita kaatui tielle. Alueen metsä oli verrattain harvaa ja hyvässä metsässä olisi syntynyt myrskyn voimakkuudesta päätellen paljon tuntuvampaa vahinkoa. Näin kävi edelliskesänä, kun raemyrsky kaatoi samoilla seuduin kymmeniä hehtaareja laatumetsää.

 

Maanantai-iltana raivosi rajuilma Hailuodossa kaataen täälläkin satoja puita ja aiheuttaen sähkön katkeamisen osassa saarta. Useita puhelimia oli epäkunnossa vielä tiistaina ja varastojen sekä latojen kattoja lojui maassa myrskyn jäljiltä. Kylän läpi kulkenut raekuuro rikkoi kymmeniä ikkunoita ja jätti seiniin selvästi havaittavia jälkiä. Venevahinkoja ei sattunut, koska äkillisesti laskenut vesi jätti ne kuiville.

Muhoksella iski salama illalla kauppias Jurvakaisen asuinrakennukseen, mutta samanaikainen "ennennäkemättömäksi" luonnehdittu rankkasade esti tulipalon syttymisen. Sade hakkasi Pyhänsivulle johtavan tien melkein ajokelvottomaksi.

Kemijärvellä ja Rovaniemellä maanantai-iltana vallinnut ukkossää pimensi koko Kemijärven kauppalan salaman iskettyä Koillis-Lapin Sähkö Oy:n päämuuntajaan Kemijärvellä. Salamanisku osui suoraan päämuuntajaan, jota yhtiön toimitusjohtaja piti erittäin harvinaisena tapahtumana. Salama poltti myös kaksi muuta muuntajaa. Puhelin- ja kaukokirjoitinliikenne oli koko illan vaikeuksissa sekä Kemijärvellä että Rovaniemellä.

Ranuan pohjoisosissa raivosi idästä länteen kulkenut kova myrsky ja ukkonen kello 18-19 välillä. Vahinkoa aiheutui lähinnä puhelinlinjoille.

Lumijoen Hirvaanniemelle iski pyörremyrsky maanantai-iltana. Lauri Peuralahden tilalla myrsky lennätti ulkorakennuksen katon harjan yli ja runteli rakenteilla olleen talon peltikattoa. Mv. Niilo Sutelan tilalla pyörremyrsky vei osan navettarakennuksen pärekattoa. 20-metrinen kuusi kaatui tielle sulkien liikenteen joksikin aikaa. Myös muualla Lumijoella kaatui puita ja sähköpylväitä sekä latojen kattoja irtaantui. Vilja meni lakoon myrskysäässä ympäri kylää.

Siikajoen Turpeenperän Kurikanrannassa 12-vuotiaat serkkupojat menettivät tajuntansa salaman iskettyä veneeseen, jonka alle he olivat hakeutuneet suojaan rajuilmalta. Poikien veneen yli vetämä pressu repesi palasiksi salaman iskiessä ja molemmat saivat ensimmäisen asteen palovammoja jalkoihinsa ja muualle kehoonsa. Toiselta pojalta paloivat housunlahkeet. Onnettomuuden uhrit pääsivät Raahen aluesairaalasta sidonnan jälkeen kotihoitoon. 

 

 

 

20.08.1967

PYÖRREMYRSKY RIEHUI SULKAVALLA

Sunnuntai-iltana Sulkavalla riehunut pyörremyrsky kaatoi noin 3 km pitkältä ja 200-300 metriä leveältä alueelta metsää arviolta yli tuhat runkoa. Pahimmat myrskytuhot on todettu olevan Hannes Saastamoisen, Tauno Ikosen, Martti Jauhiaisen, veljekset Silvennoisten ja Viljami Kumpulaisen omistamissa metsissä.

Myrskyn voimasta puut olivat kaatuneet juurineen tai katkeilleet pystyyn. Pyörremyrskylle ominaisella tavalla ovat puiden rungot kaatuilleet sikin sokin, joten myrskyn kulkusuuntaa oli maastossa vaikea havaita. Pyöreisen talon emäntä Helmi Ikonen kertoi myrskyn aiheuttaneen kulkiessaan valtavan jyminän. Onneksi myrskyn kulkureitille ei sattunut rakennuksia, lähimmät jäivät muutamien satojen metrien päähän. Kohdalle osuessaan esimerkiksi Ikosten uudesta, upeasta kasvihuoneesta olisi tullut selvää jälkeä.

Myös Keiteleellä oli ankara ukonilma ja sade sunnuntai-iltana. Tiettävästi salama ei tehnyt vahinkoja, mutta pyörremyrsky ruhjoi metsää Hamulan laitamilla, jossa mv. Johannes Luhtapuron maalla Orisuon tilalla se katkoi parisenkymmentä tukkipuuta. Myrskynpuuska tuli lounaistuulen mukana kulkien myös Utterin metsän kautta Saastamoisen yhtiön maille, mutta vähemmin tuhoin. Sade oli niin kova, että vesi pyrki sisään ikkunoiden ylälaidoista ja pihamaat lainehtivat. (Pielavesi-Keitele-lehti)

 

 

 

25.08.1967

ETELÄRANNIKKO UKKOSEN KOURISSA

Etelärannikolla raivosi varhain perjantaiaamuna harvinaisen raju ukonilma, joka alkoi Porvoossa kello kolme aamuyöllä ja saapui pääkaupunkiseudulle vähän ennen kuutta. Ukkosen yhteyteen liittyi kaatosade ja ainakin Porvoossa satoi myös suuria rakeita. Porvoossa salama poltti useita muuntajia.                 

                       

Sade lamautti pääkaupungin liikenteen

Parisen tuntia kestänyt raju ukonilma ja rankkasade aiheutti monenlaista vahinkoa Helsingissä. Kaduille kertyi jopa toistametrisiä vesimassoja, kun viemärit eivät jaksaneet vetää kaikkea liikavettä. Katujen tulviminen saattoi liikenteen täydelliseen kaaokseen ja lamautti sen lähes täysin. Myös raitiovaunu- ja bussiliikenne oli suurissa vaikeuksissa ja bussien myöhästely vaikutti myös lentovuorojen lähtöihin.  

Vesi tunkeutui rakennusten kellareihin, esimerkiksi Hakaniemen hallin kellari täyttyi lähes kokonaan. Tulviminen aiheutti myös pienehköjä vikoja sähkönjakeluverkkoon ukkosen lisäksi. Palokunta sai kaikkiaan 35 avustuspyyntöä.

 

Vettä satoi Kaisaniemessä kahdessa tunnissa 53 mm, mitä enemmän kerralla on satanut tällä vuosisadalla Helsingissä vain vuoden 1960 ukkosmyrskyssä. Sadealue oli melko rajoittunut, sillä Seutulassa satoi vain 2 mm ja Malmilla 8 mm.  (ESS)

 

 

 

26.08.1967

RAIVOISA UKKOSMYRSKY SAVOSSA - METSÄÄ KAATUI KAAVILLA

Kaavin Luikonlahden kylässä raivosi kesän rajuin ukkosmyrsky lauantaina iltapäivällä. Maanviljelijöiden Veikko ja Eino Mustosen sekä Viljo Tiilikaisen maita kohdannut hävitys pisti täysin paljaaksi ainakin 8 hehtaaria metsää tuhoalueen ollessa kaikkiaan 20-30 hehtaaria. Alueella kasvoi järeää mäntyä, koivua ja vähän kuustakin.  Luikonniemen alue, jota pitkin myrsky eteni, on pari kilometriä pitkä ja noin 300 metriä leveä.

Paikalla käynyt metsänhoidonneuvoja arvioi Veikko Mustosen metsästä kaatuneen ainakin 5 000 runkoa kahdeksalta hehtaarilta, ja koko alueelta noin 10 000 runkoa. Hyväkuntoisen metsän vahinkoarvio oli yli 100 000 markkaa. Mustosten metsät olivat vakuutettuja.

Eniten metsää menettänyt mv. Veikko Mustonen kertoi: 

- Metsä näytti myrskyn tauottua samalta kuin sota-aikana tykistökeskityksen jälkeen. Minun maallani puut olivat järkiään nurin, mutta noiden toisten metsästä olivat puut katkenneet rungosta poikki.

Luikonlahdelle näytti tulevan vain pieni sadekuuro. Vähän klo 14 jälkeen pieni pilvi yllättäen muuttuikin rajuksi ukkoskuuroksi, johon liittynyt pyörremyrsky alkoi kaataa metsää. Mustosen talosta seurattiin pilven lähestymistä. Talon emäntä huudahti yht´äkkiä:

- Nyt siellä kaatui puu ja nyt jo toinen! Pian oli koko Luikonniemen aluetuhoutunut.

Talosta oli myös väkeä marjastamassa. Pilven lähestyessä he lähtivät heti kävelemään kohti taloa, vaikka sateen ei arveltu kovinkaan uhkaavan. Vain muutama minuutti heidän kotipihaan pääsystään alkoi puita kaatuilla.

 

Päättymässä olevan kesän ankarin ukkosmyrsky riehui myös muualla Savossa. Sadetta tuli ennätysmäärin ja monin paikoin liikenne seisahtui näkyvyyden mennessä olemattomaksi. Muun muassa Varkauden seudulla kaatui puita ja puhelinlinjoja rikkoutui. Pieniä tulipaloja oli useissa pitäjissä.

Muuruvedellä suurimmat vahingot aiheutuivat rankasta vesi- ja raesateesta sekä myrskytuulesta, joka kaatoi satoja viljaseipäitä. Eräänkin tilan pellolle jäi pystyyn ainoastaan neljä viljaseivästä.

Rankkasateet olivat lisäksi ylimääräinen isku kesän jo ennestään pahoin lakoontuneille viljoille. Satotoiveet näyttivät paikka paikoin lähes menetetyiltä. (Savon Sanomat).

 

 

 

7-9.09.1967

KOVIA SYYSUKONILMOJA ETELÄ- JA KESKI-SUOMESSA. PYÖRREMYRSKY KAINUUSSA 

6-10.9.1967 etelästä ja kaakosta pyrki maahamme ajoittain hyvin lämmintä ilmamassaa, jossa lämpötila kohosi parhaimmillaan reilusti päälle 20 asteen, Punkaharjulla jopa 25 asteeseen. Jo 6-7 päivien välisenä yönä ukkosteli rajunlaisesti Keski-Suomessa, mutta varsinkin torsta-iltana 7.9 ja perjantaita vasten yöllä esiintyi voimakkaita rajuilmoja suuressa osassa maata, ilmeisesti kylmään rintamaan liittyen.

Syyskuiseksi harvinaisen lämmin päivä purkautui mm. Helsingissä torstaina illalla klo 21 jälkeen kovaksi ukonilmaksi ja raemyrskyksi. Lyhyen ajan sisällä kaduille kertyivät sellaiset vesimassat, että paikoin talojen ulko-ovia ei saanut auki veden painaessa niitä. Yöllä Porvoon seudulla ukkosmyrsky kaatoi runsaasti puita teille, puhelin- ja sähkölinjoille. Vahinkoja tapahtui myös Mäntsälässä erityisesti Nummisten ja Kaanaan kylissä. Ukonilma alkoi klo 22 kestäen aamuyöhön.

 

Ukonilmaa Keski-Suomessa

Raju ukonilma liikkui torstaita vasten yöllä (6-7.8) levikkialueemme pohjoisissa pitäjissä. Lämmin kostea sää jatkui vielä koko torstaipäivän ja siellä täällä salamoi, joskin vaimeammin. Ähtärin ja Töysän rajalla paloi myöhään keskiviikkoiltana junamies Kalle Väliahon 8x15-metrinen ulkokartano kokonaan salaman sytyttämänä, mukanaan maatalousirtaimistoa. Ukkosen rikottua puhelinyhteydet palohälytys oli toimitettava autoillen. Karstulan Kortejärvellä salama iski yöllä mv. Eino Pellonpään navettarakennukseen tappaen viiden Ay-lehmän karjasta kaksi nuorta lehmää. Salama sytytti myös kookkaan äskettäin uusitun ladon ja mukana paloivat niin heinät kuin pari peltotyökonettakin.

 

Puita kaatui Pihtiputaalla

Vuodenaikaan nähden harvinaisen kova ukonilma nousi keskiviikkoiltana kello 23.30 kirkonkylän ylle ja erittäin voimakasta salamointia kesti noin tunnin verran. Ukkosen aikana vallinnut myrsky kaatoi Rönnyn kylässä kymmeniä puita, jotka katkoivat sähköjohtimia pimentäen Elämäjärven kylän koko yöksi. Korjaustyöt saatiin päätökseen aamuun mennessä. Rasilanperällä salama iski sähköpylvääseen sytyttäen sen palamaan ja aiheuttaen sähkövian.

Myös Viitasaarella viivähti torstain vastaisena yönä lyhytaikainen ankara ukonilma. Sen aikana hyvin kapealla alueella liikkunut pyörre kaatoi Keihärinkosken Valkeajärvellä toistasataa puuta. Päivän aikana korjattiin Keski-Suomessa ukkosmyrskyn jäljiltä puhelin- ja sähköjohtoja kymmenissä eri muuntopiireissä. Korjauksia riitti vielä perjantaillekin. (Keskisuomalainen 8.9)

 

Salamapaloja ja eläinsurmia Kuopion seudulla

Ankara ukonilma ja sitä seuranneet rankkasateet ja myrskytuulet raivosivat perjantaita vasten yöllä (7-8.8) maakunnassa vahingoittaen pahoin viljelyksiä. Palokunnilla riitti töitä koko yöksi, kuten myös sähkö- ja puhelinyhteyksien korjaajille. Telex- ja puhelinliikenne Savosta etelään oli poikki noin tunnin ajan.

Ankara salamointi sytytti tulipaloja; muun muassa Pieksämäen maalaiskunnan Lahnasella suuri hirsilautarakenteinen puimalarakennus maatalouskoneineen tuhoutui  palossa. Kuopion maalaiskunnan Niemisjärvellä salama tappoi hiehon, vasikan ja lehmän.

Iisalmessa, Lapinlahdella ja Rautalammilla raivosi jo torstaina iltapäivällä voimakas ukonilma aiheuttamatta kuitenkaan suurempia vahinkoja. Lapinlahden kirkonkylästä menivät sähköt vasta illalla kymmenen jälkeen jatkuneissa ukonilmoissa. (Savon Sanomat 8.9)

 

(Omista muistiinpanoista Vesannolta 7-8.8: Ukkosti jo päivällä ja illansuussa kauempana. Rajumpi ukkonen illalla kello 20.30 jälkeen, kun "läpät alkoivat aukeilla puhelinkeskuksessa ja huikaisevan kirkkaat salamat halkoivat taivasta jopa 4-7 kertaa minuutissa...osa oli maapaukkuja ja talon sähkömittarista kuului kovia napsahduksia. Sähköt meni laajalta alalta runsaaksi tunniksi. Välähtelyn alkaessa etääntyä itätaivaalla salamoi jo lännen puolella jatkuvasti. Ajankohtaisessa studiossa iltasella ilmoittivat, että eräs radion kanava joudutaan sulkemaan kovan ukkosmyrskyn takia.

Iltayöllä salamointi jatkui ilman jyrinää. Puolenyön jälkeen aukesivat taivaan räppänät selkosen selälleen ja rankkasade jatkui useita tunteja. Sateen kohinan seasta erottui muutama etäinen, kumea ukkosen jyrähdys. Vesi nousi kaivossa 20 sentillä...)

 

 

Helsingin Sanomat 8.9

Ankara ukonilma toi lievitystä helteeseen

Voimakas ukonilma vesi- ja raekuuroineen lopetti hiostavan sään Helsingin tienoilla torstai-iltana (7.9). Äkillisen raivokkaan kuuron jäljiltä keräytyi sadevesi kaduille ja risteyksiin haitaten liikennettä ja aiheuttaen tuntuvia vaikeuksia jalankulkijoille. Salamat ja myrskynpuuskat pimensivät osan pääkaupunkia pahimmillaan useiksi tunneiksi. Viikin latokartanon pellolla oleva salamanlaskijalaite rekisteröi 511 maahan tullutta salamaniskua. Viime kuun lopulla riehuneen ukonilman aikana lukema oli 337. Laite rekisteröi iskut 15 km säteellä.

Helsingin lentoasemalla riehunut tuuli tempaisi DC-3-tyyppisen lentokoneen pysäköintipaikaltaan liikkeelle, ja kone törmäsi unkarilaiseen matkustajakoneeseen. Myrskyn voimakkuus oli paikoin 11 boforia. Ukkosen takia lopetti Helsinki AM-1 radioasema ohjelman lähettämisen puoleksi tunniksi. Itä-Helsingissä Satamasaaressa salama iski pieneen kesämökkiin, joka paloi maan tasalle.

Pysyvältä tuntuvan ukkosrintaman keskus oli Länsi-Suomessa, mutta paikoin rankkoja ukkoskuuroja on saatu muuallakin maassa. Saman ukkosrintaman toinen haara liikkui kohti Lappia ja riehui edellisenä yönä Pohjanmaalla, missä koettiin kesän ankarin rajuilma. Toholammilla salama tappoi laitumelle kolme lehmää, televisioita särkyi ja maakunnan puhelinyhteydet katkesivat.

 

Helsingin Sanomat kertoi 9.9 perjantaita vasten yöllä riehuneesta ukkosmyrskystä. Myrsky repi Porolahden kansakoulusta peltikattoa irti noin 300 neliömetriä heittäen ne koulun pihalle. Koulun kolmen siipirakennuksen katot säilyivät ehjinä. Kaatuvat puut vaurioittivat muutamia autoja ja omakotitaloja sekä sähkö- ja puhelinlinjoja. Kellareihin tulvi vettä ja kaupungissa vesi vaurioitti jonkun verran kaapeleita. Vuosaareen saatiin sähköt kahden jälkeen yöllä. Yhden muuntopiirin korjaaminen kesti perjantai-iltapäivään saakka.

Myös Helsingin ympäristön puhelinverkko kärsi ukkosmyrskyssä. Eniten vikoja oli alueen länsi- ja itäosissa, jossa puita oli kaatunut puhelinlinjoille. Viikonlopun aikana oli korjaustöissä ylimääräistä henkilökuntaa ja ruuhkasta arveltiin selvittävän.

Paikoitellen yöllisellä myrskynpuuskalla oli pyörremyrskyn luonne, mm. Helsingin lentoaseman laidassa. Myllykylässä ja Ruotsinkylässä on metsää nurin pyörteen jäljiltä.

Yöllinen ukkonen poltti Kärkölässä isokokoisen navetan mukanaan 10 000 kiloa heinää ja maatalouskalustoa. Paikalle ehtineet kuusi palokuntaa eivät voineet enää pelastaa navettaa, mutta saivat varjeltua muut lähistön rakennukset.

 

Myrsky ruhjoi DC-3:n

Aeron DC-3 lentokone paiskautui perjantain vastaisena yönä tuulen voimasta päin unkarilaista matkustajakonetta Helsingin lentoasemalla. Dipl.ins. Jorma Jalkanen kulkulaitosministeriön ilmailuosastolta epäili, että kentällä on käynyt pyörremyrsky. Hän totesi, että lentokoneiden pyörien alla käytettävät kiilat, joiden tarkoituksena on estää yllättävät liikkeellelähdöt, olivat asianmukaisesti paikoillaan, mutta ne eivät estäneet tuulen riuhtaisua.

Tuulen nopeus lentoasemalla oli pahimpien puuskien aikana 63 solmua eli 115 km/h (noin 32 km/s). DC-3:n tyhjäpaino on 8 tonnia, mutta sillä on vastaavasti suuri siipipinta-ala, johon tuuli pääsee hyvin kiinni. Kone kiiti pitkin autiota kenttää noin 250 metriä tuulen painamana, ennen kuin se paiskautui lentoaseman päärekennuksen edessä seisoneen Iljushin-18:n alle perä edellä. Myrsky ja sade pitivät aseman henkilökunnan sisällä, eikä tapauksella ole silminnäkijöitä.

Oli epävarmaa, kannattaako viime aikoina vain rahdinkuljetukseen käytettyä konetta laisinkaan korjata. Unkarilainen Malevin-yhtiön kone ei vaurioitunut yhtä pahoin ja on kunnostettavissa.

 

Satotoiveet menneet Pohjanmaalla. Jo kolmas kesätulva huuhtoi pois satojen viljelijöiden viimeisetkin satotoiveet Etelä-Pohjanmaalla. Torstaina oli noin 2 500 hehtaaria peltoa veden alla ja illalla vesi nousi noin 2,5 cm tunnissa. Huolimatta perjantaisesta poutasäästä laajenivat tulvajärvet vielä aamupäivällä ja vesimassat peittivät yhteensä lähes 3 000 ha peltoa (Kyrönjoen alue 1600 ja Lapuanjoen alue 1 000 ha).

 

 

Kainuun Sanomat 8.9

SUOMUSSALMELLA RIEHUI RAJU PYÖRREMYRSKY

Ukonilman mukana tullut raju pyörremyrsky riehui Suomussalmen Kiannanniemellä myöhään torstai-iltana. 5 - 10 sekuntia kestänyt myrsky särki rakennuksia, lennätti veneitä satojen metrien päähän ja katkoi puita. Yöllä ei pimeän vuoksi voitu tehdä tarkkaa vahinkoarviota, mutta ne lienevät noin 10 000 markkaa.

Kiannaniemelle pyörremyrsky tuli etelästä kello 20.45 pitkin Kiantajärveä. Myrskyn keskus kulki maalla noin 50 metrin levyisenä rintamana 150 metriä Junnolan ja Päätalon välistä mennen niemen yli järvelle. Maanviljelijä Urho Moilasen omistaman Junnolan talon hirsinen 5x7-metrinen aittarakennus pyörähti neljänneskierroksen ympäri, mutta jäi muuten paikoilleen. Aitan sisällä laareissa olleet jyvät valuivat osaksi maahan ja kalaverkot repeytyivät. Junnolan talosta särkyi myös ikkunoita.

Talon rannassa olleet 6-7 soutu- ja moottorivenettä myrsky viskasi aina sadan metrin päähän metsään, jossa veneet särkyivät puihin. Talon pihalta lensivät leikkimökki ja puutarhakalusteet sadan metrin päähän pellolle. Toiselta puolen niemeä Viljo Moilasen omistaman Päätalon rannasta myrsky riisti useita veneitä järvelle.

Myrsky kaatoi ja repi puita juurineen. Moilasten talojen välisestä metsiköstä 140-vuotias koivuvanhus, tyvestä noin metrin läpimittainen, meni rinnan korkeudelta poikki. Pyörre nosti maasta turnipsia jättäen jälkeensä vain pahoin myllerretyn multapenkereen.

 

Lisää aiheesta, Kainuun Sanomat 9.9

Rajumyrskystä suuria tuhoja Kiannaniemellä

Kiannaniemellä myöhään torstai-iltana raivonneen pyörremyrskyn jäljet osoittautuivat päivänvalossa paljon suuremmiksi, ne olivat "lohduttomia kuin pahemmankin trooppisen myrskyn temmellyksiä". 14 venettä, melkein kaikki mitä rannoilla oli, olivat säpäleinä enemmän tai vähemmän. Junnolan ja Päätalon pihamailta ovat vuosisataiset puut katkeilleet tai kaatuneet juurineen. Kauempana Keträvaaralla kaatui noin 500 runkoa siemenpuita.

Miesmuistiin pahimman myrskyn keskus kulki Kiannanniemen yli Haavikon, Junnolan ja Päätalon ohitse järven puolelta. Kiantajärveltä tulleen pyörteen tiellä oli ensimmäisinä kaksi verkkokotaa, jotka siirtyivät paikoiltaan. Toisen vajan alle lensi Pentti Moilasen vene. Kaarlo Juntusen ranta-aitasta oli koko yläosa hajonnut tuulen mukaan, samoin Päätalon saunasta. Pyörre hajotti ohraseipäitä kolmisenkymmentä paiskaten ne haasialle piikkilanka-aitaa vasten.

Pyörre liikkui maalla mutkitellen 30-40 metrin levyisenä rintamana 300 metriä. Suurin rakennusvahinko tuli Urho Moilaselle, jonka muutama vuosi sitten rakennettu aitta särkyi samalla kun se pyörähti 90 astetta. Aitasta muutaman metrin päässä laiturilla olleen kevyen puusaavin tuuli jätti paikoilleen, kun taas pihamaan tapulista lensivät laudat järveen.

- Katsoin ikkunasta ja näin haapojen pihalla taipuvan. Luulin puiden kaatuvan ensin talon päälle. Melkein heti juoksin rantaan ja hämmästyin, kun veneitä oli lentänyt kauaksi maalle ja saunan yläosa oli poissa,kertoi mv. Ilpo Moilanen.

- Ukkonen ei jyrissyt myrskyn aikana paljoakaan, mutta koko ajan salamoi. Pyörteestä ei tullut mitään suurempaa ääntä. Talon seinään satoi vain lautoja ja päreitä sen 5-10 sekuntia, minkä rajumyrsky kesti.

Kiannanniemeläisten hyvin alkanut kalastuskausi on nyt ainakin pyydysten ja veneiden osalta loppunut. Pyörre repi myös useita nuottia ja sotki ne pilalle. Maatilavakuutus korvaa myrskyn vahingot kaikkiin rakennuksiin nähden, kerrottiin vakuutusthtiöstä.

 

Myrsky riehui Kuhmossakin

Perjantaita vasten yöllä riehui myös Kuhmossa paikka paikoin ankara ukkosmyrsky. Iivantiiran suunnalla kaatoi myrsky puita useiden talojen metsistä satoja runkoja. Iivantiiran maantiestä lähtevä Pekintie tukkeutui kaatuneista puista samalla. Myös puhelinyhteydet ja sähkölinjat kärsivät. Eräs heinälato paiskautui sijoiltaan kahden suuren kivenlohkareen väliin. Lisäksi Lentiiran hoitoalueen metsissä Kivijärven ja Mertaperän välikannaksella kaatui noin 1 000 runkoa.

Kuhmon Ylä- ja Alavieksillä kaatui puita suurjännitelinjan päälle katkoen pylväitäkin. 11 muuntopiiriä joutui vaille sähköä. Sähkönjakelussa oli Kainuussa pidempiä häiriöitä pääasiassa sivukylillä, kirkonkylissä vain lyhyitä hetkiä.

Puolangan Pihlajavaaralla salamaniskusta syttynyt tulipalo tuhosi Kusti Heikkisen pienehkön suksiverstaan koneineen, laitteineen ja raaka-aineineen maan tasalle. Salama sytytti pienempiä paloja myös lähitaloissa ja vahingoitti asukkaita Leppälän talossa, jonka isäntä meni vähän aikaa tajuttomaksi ja tytär sai pahoja palovammoja.

 

 

 

14.10.1967

SYYSMYRSKY

Etelämyrskyn tuulenvoimakkuus kohosi läntisillä merialueilla puuskissa 10 boforiin eli 24-28 m/s. Kotkassa oli meriveden nousua 86 cm.

Sisämaassa erittäin puuskainen tuuli oli voimakkaimmillaan kääntyessään lounaan puolelta länteen. Rissalan sääasemalla  Kuopiossa korkeimmat lukemat 9 boforia mitattiin klo 10 aikaan, noin 20 m/s. Se riitti kaatamaan puustoa ja aiheuttamaan paljon sähkö- ja puhelinlinjojen vaurioita ja muita vahinkoja. Korjausmiehillä riitti töitä koko päiväksi.

Suonenjoen lähiympäristön maanteillä katkesi liikenne myrskyn kaatamien puiden takia.  Suonteen kylässä saatiin tulla koko lauantaipäivä toimeen ilman sähköä ja puhelinyhteyksiä. Rautalammilla irtoili kattoja eräistä kirkonkyläläisten autotalleista.

Lapinlahdella kaatui iso mänty yhteiskoulun päälle ja Juvan kirkon katon kuparipeltiä kiertyi rullalle. (Savon Sanomat).

 

Syysukkonen salamoi ja jyrähteli 16.10 illalla Etelä- ja Itä-Suomessa  (mainittu radion myöhäisuutisissa).

 

 

 

18.10.1967

MYRSKYKESKUS liikkui eteläisen Suomen yli koilliseen ja merellä tuulen voimakkuudet yöllä olivat samaa luokkaa kuin neljä päivää aikaisemmin. Alukset olivat vaikeuksissa erityisesti Saaristomerellä ja Suomenlahdella.

Vesi nousi etelärannikolla korkeammalle kuin 30 vuoteen: Haminassa 155, Kotkassa 153, Loviisassa 135 ja Helsingissä 124 senttiä normaalitason yläpuolelle.

Porvoossa eristi vesi mm. kaupungintalon (kanslian lattiallakin 30 cm), Helsingissä merivesi nousi Kauppatorille ja laiturit jäivät monin paikoin upoksiin. Veneitä irtoili tuuliajolle. Vesi nousi myös Helsingin ja Porvoon väliselle tieosuudelle, kun Sipoon Östersundissa 40 metrin matkalla vettä oli puolen metrin syvyydeltä. Aamupäivään mennessä se oli kuivunut.

Tietoliikenneyhteydet Suomesta länteen päin olivat jo edellisillasta lähtien suurissa vaikeuksissa. Helsingissä erään lähetysaseman radioantenni heilui niin paljon, ettei lähetystä voinut jatkaa. Eri puolilla maata kaatuneet puut katkoivat jälleen puhelin- ja sähkölinjoja. Muun muassa Hämeenlinnassa kymmenien puiden raivaus kesti iltaan saakka. Myrsky oli pahimmillaan kello 11 aamupäivällä.

Vanajavedellä eräs kalastaja kertoi aaltojen olleen korkeammat kuin 12. vuoteen. Isonselän rannoilta löydettiin kuolleita kaloja laineiden paiskattua niitä kuivalle maalle.

 

Luoteis-Euroopassa sykloni yltyi hirmumyrskyn voimaan aiheuttaen suurta tuhoa ja 11 ihmistä sai surmansa.  Pohjanmerellä aluksen haaksirikossa menehtyi 22 ihmistä. (Savon Sanomat).