MYRSKYT 1966
27.04.1966
UKKOSTA, VETTÄ JA RÄNTÄÄ
Erittäin kylmän kevään jälkeen lumipeite oli maassa vielä rannikoita myöten, mm. Helsingissä huhtikuun 26 päivä 25 cm ja Turussa 20 cm. Lumisista olosuhteista huolimatta ukkonen jyrähteli etelärannikolla tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Ukkossadealue ulottui Hangon tienoilta itään päin pitkin rannikkoa. Näin huhtikuussa melko harvinainen ukonilma salamoi ja jyrähteli Helsingissä vielä kello 2-3 aikaan. Eräs majakkapalo sai todennäköisesti alkunsa salamaniskusta.
Etelä-Suomessa satoi myös paljon vettä. Yöllä sademääräksi kertyi esimerkiksi Hämeenlinnassa 25 ja Lahdessa 24 millimetriä. (Savon Sanomat)
23.06.1966
UKKOSMYRSKY JA RAKEET TUHOSIVAT VAINIOT
Raju ukonilma raekuuroineen riehui torstaina eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Erityisesti Kortesjärven Ylikylää Etelä-Pohjanmaalla kohtasi raskas onnettomuus luonnonvoimien riehuessa täydellä voimallaan. Kova ukkosmyrsky raesateineen tuhosi monen talon uurastuksen tulokset. Rakeita satoi Tepon ja Pitkäjärven kylien vaiheilla niin rankasti, että maisemat muuttuivat aivan talvisiksi. Vihreää ei paljonkaan näkynyt äsken niin viljavilta vainioilta.
Lehtemme edustaja sattui kylään ukkosmyrskyn riehuessa pahimmillaan. Vettä satoi niin rajusti, että autoa oli melkein mahdoton pitää tiellä eikä eteensä nähnyt. Sitten alkoi pudota rakeita. Hetkessä tie oli paksun raekerroksen peittämä ja pian auto juuttui rakeisiin. Tuntui siltä, että kovassa myrskyssä maahan pudonneet rakeet murskaavat auton alleen. Suurelle kiitolinja-autolle sen sijaan rakeet eivät mahtaneet mitään ja kiitolinjan jättämiä jälkiä myöten pikkuautokin pääsi jälleen eteenpäin.
Mikä outo ja katkera näky. Niin kauaksi kuin silmä kantaa oli maa valkoisena. Kevätviljapelloilla rakeet olivat murskanneet oraat ja painaneet ne maahan. Ruis on pirstoutunut risukoksi ja äsken niin rehevä heinä makasi murskattuna rakeitten alla. Perunamailla vaot olivat täynnä rakeita. Kaikki maantie- ja pelto-ojat olivat täynnä vettä ja Kujanpään ja Pitkänjärven välinen kytöaukea täysin veden alla.
Salama tappoi veljekset Hautalalta kolme parasta lehmää, vain kolme jäi jäljelle. Salama iski metsään ja sytytti sen tuleen 200 metrin päässä Herman Tepon talosta, mutta rankkasade tukahdutti tulen. Laajan kyläkunnan puhelimista ainakin kolmannes mykistyi.
- Kyllä vuodentulotoiveet meidän kylän kohdalla ovat olemattomat. Rukiit ovat melkein tuhoutuneet, heinä makaa maassa murskaantuneena. Alavimmat ja kevätviljavainiot ovat vesimassojen alla. Huonolta näyttää, lausui mv. Toivo Myllymäki.
Äsken Ylikylää koetteli paha tulipalo ja nyt luonnonvoimat riehuivat pahaa jälkeä. Mielet ovat apeita, vaikka pitäisi valmistautua vastaanottamaan kesän suurta juhlaa, juhannusta. Juhannuskoivuja hakiessa illalla metsässä oli vielä runsaasti lunta. (Ilkka)
Helsingin Sanomat:
Etelä-Pohjanmaan ukonilma aiheutti sähköhäiriöitä Helsingissä saakka torstaina illansuussa, kun Imatran Voiman kantaverkossa syntynyt vajaus alensi tehoa. Virranjakelua säännösteltiin katkaisemalla asutuskeskusten sähkönjakelua. Näin saatiin raitiovaunuille ja muulle liikenteelle tarpeellinen sähkö riittämään ja ruuhkaumat estetyiksi.
Tampereen seudulla aiheutti kova ukonilma torstaina viitisentoista eri suuruista tulipaloa. Lempäälässä tuhoutui kaksi omakotitaloa maan tasalle. Niistä toiseen iski salama illalla, mutta tuli kyti koko yön ja palo roihahti vasta aamulla kello 4.30. Pälkäneellä tuhoutui suuri navetta täysin iltapäivällä, Kuhmalahdella samoin navetta ja lisäksi riihirakennus. Ylöjärven Mutalassa juhannusyönä menehtyi viisi emakkoa ja 20 porsasta sikalan palaessa räjähdysmäisesti.
Ukkonen ja rankkasateet riehuivat myös Lahden ja Riihimäen seuduilla kello 16-17 vaiheilla sytytellen useita tulipaloja. Paikallisissa puhelinlaitteissa oli runsaasti vikoja.
02.07.1966
TODELLA TROOPPINEN UKKOSKUURO yllätti Kuopion eilen iltapäivällä noin kello 16.30 aikaan. Vettä ja lähes peukalonpään kokoisia rakeita tuli vajaan puolen tunnin ajan sananmukaisesti taivaan täydeltä.
Ukkosrintama ankarine vesi- ja raesateineen tuli Kuopioon Varkauden suunnasta. Varkauden ja Jäppilän välillä satoi vettä niin rankasti, että autoilijoiden oli pysähdyttävä. Samalla tieosuudella satoi rakeita 5-10 sentin kerroksena tielle suurimpien jääpalojen ollessa lähes tuuman läpimitaltaan.
Kuopiossa katujen viemärit eivät jaksaneet vetää valtavaa vesimäärää vaan työnsivät liikavetensä suihkukaivojen lailla ylöspäin. Rakeet muodostivat paikoin paksuja kinoksia - mm Kasarminkatu 7:n kohdalla puolen metrin korkuiset kinokset tukkivat koko ajoväylän. (Savon Sanomat).
10.07.1966
SATEITA JA VESIPATSAITA
Sateesta suurvahinkoja Savonlinnan seudulla
Täystyöllisyyden aiheutti Savonlinnan palokunnalle sunnuntain vastaisena yönä maakunnan yli kulkenut sadekuuro, joka seitsemässä tunnissa antoi vettä 39,4 milliä, lähimmällä sääasemalla Punkaharjulla mitattuna. Tätä suurempi sademäärä on kyseisellä asemalla mitattu vain kerran, vuonna 1957 52 mm. Sade alkoi kello 20.30 lauantai-iltana ja loppui noin 5.30 sunnuntaiaamuna.
Palokunta sai puoliyöstä lähtien sunnuntaiaamupäivään asti jatkuvasti avunpyyntöjä kellareiden tyhjennykseen. Suurimmat vesivahingot kohtasivat Itä-Suomen osuusliikkeen päävarastoa, jossa sade aiheutti ainakin 10 000 markan vahingot.
Yölliset vesipatsaat Raumanmerellä
Mahtava pyörremyrsky nähtiin yöllä Raumanmerellä. Se nosti kaksi valtavaa vesipatsasta satojen metrien korkeuteen Kylmäpihlajan majakkasaaren lähistöllä. Aikaisemmin yöllä oli ollut ukonilma ja taivas oli pilvinen, musta ja salamien valottama, kun mahtavat vesipatsaat nähtiin noin 1,5 tunnin ajan. Juuriltaan ne olivat useiden satojen metrien levyisiä, mutta eivät sattuneet laivareiteille. Tällaista ilmiötä ei muisteta ennen nähdyn Raumanmerellä, Suomenlahdella kylläkin. (HS)
25.07.1966
KESÄN ANKARIN UKKONEN ETELÄ-POHJANMAALLA (Ilkka)
Ukonilma ja sen mukana tullut rajusää raekuuroineen yllätti Etelä-Pohjanmaan maanantaina. Sähkö- ja puhelinpylväitä sekä puita kaatui eri puolilla maakuntaa. Kevätviljoille rankkasade aiheutti vaurioita mm. Ähtärissä ja Kauhavalla. Latopaloja sattui useampia ja parissa niistä paloi heinää 5 000 ja 2 000 kiloa. Pieniä salaman aiheuttamia palonalkuja oli lukuisia.
Vakavin tapaus oli Maalahden salamaturma, jossa menetettiin ihmishenkiä.
Isä ja poika paloivat latoon
Kaksi ihmishenkeä vaatimaanantaina iltapäivällä Etelä-Pohjanmaalla riehunut ankara ukkossää. Maalahden Börängenin kylässä salama iski latoon, johon isä ja poika etsiytyivät sateensuojaan heinänkorjuusta. Maanviljelijä Hemming Råholm oli juuri nousemassa sateensuojaan, kun salama iski. Hemming ja hänen 17-vuotias poikansa Mikael, joka jo oli ehtinyt latoon sisälle, saivat iskun salamasta ja paloivat ladon mukana. Hemming Råholmin vaimo Linnea oli vielä ladon ulkopuolella ja sai myös iskun salamasta, mutta säilyi hengissä. Paikalle hälytetty palokunta saattoi vain todeta ladon palaneen ja löysivät miesten hiiltyneet ruumiit raunioista. Linnea Råholm toimitettiiin lääkärihoitoon eikä hänellä ollut välitöntä hengenvaaraa.
Talo paloi - ihmiset pelastettiin
Ylihärmässä paloi talo, mutta siinä olleet vanhus ja seitsemän lasta pelastettiin. Salama iski Hirvelänkylässä Anna Moksusen kaksi huonetta käsittäneeseen taloon. Isku oli niin voimakas, että talon välikatto romahti ja ikkunat putosivat sisään. Asukkaat sinkoutuivat eri puolille huoneita. Talo sijaitsi hiukan erillään muista taloista, mutta naapurin väki oli läheisellä heinäpellolla ja huomasi alkaneen palon. He kiiruhtivat paikalle ja saivat vanhuksen ja seitsemän lasta ulos talosta. Kaikki selvisivät pelkällä säikähdyksellä, vain yksi tytöistä käytettiin lääkärissä poskeen tulleen suuremman naarmun takia.
Ylihärmän palokunta oli tapahtuma-aikaan sammuttamassa muuntajaa, eikä paikalle hälytetty Alahärmän palokunta ehtinyt enää pelastaa taloa, vaan se paloi perustuksiaan myöten. Mitään ei onnistuttu pelastamaan.
Salama tainnutti kaksi naista
Alavudella ukkonen teki monenlaista tuhoa. Sydänmaalla se iski Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vaasan osaston kesäsiirtolan keittiöön tainnuttaen emännät Marjatta Harjun ja Toini Härösen. Näistä Härönen virkosi jo siirtolan pihalla, mutta Härönen vasta Alavuden kunnansairaalassa, jonne heidät molemmat kuljetettiin.
Alavudella Karsinakosken Sähköstä kerrottiin, että kaikkiaan kuusi muuntajapiiriä on pimeänä. Satoja puhelimia oli mykkänä. Lehmä kuoli salamaniskusta.
Seinäjoen puhelinyhteyksistä puolet oli poikki kello 14 alkaneen ukkossään jälkeen. Vaasaan päin tilanne oli synkin, kun 28 linjasta oli illalla vain yksi kunnossa, kun taas Ouluun päin vain yksi oli vialla. Tilannetta pelasti maanantaipäivä, joka on viikon hiljaisin arkipäivä puhelinliikenteessä.
Seinäjoella ja Kauhavalla paloi useita muuntajia. Kauhavalla salama ehätti sähköjohtimia pitkin virvoitusjuomatehtaalle, mutta syttynyt tulipalo saatiin sammumaan alkuunsa. Sateen takia näkyvyyskin supistui hetkittäin alle kymmeneen metriin.
Sippolassa ukkosmyrsky katkoi pitäjän alueella puita, jotka veivät mennessään sähkö- ja puhelinpylväitä. Tuuli repi myös latojen kattoja.
Ilmajoella palokunta hillitsi salaman Nopankylässä sytyttämän metsäpalon. Ylistarossa salamasta syttyi kello 13.45 nevapalo, jonka sammuttamisessa sade ja paikalliset avustivat palokuntaa.
Satakunnassa Raumalla rajuilma aiheutti useita sähkökatkoja, mm. satamassa ja Kuuskajaskarin varuskunnassa.Luvian Luodonkylässä salama poltti muuntajan ja suuri osa pitäjää jäi ilman sähköä. Samoin Eurassa kaatui useita puita sähkölinjalle ja sähköt menivät osasta pitäjää. Eurajoella sormenpään kokoiset rakeet silpoivat juurikas- ja perunamaita ja löivät viljan pahasti lakoon.
01.08.1966
TAAS VESIPATSAS RAUMALLA
Maanantaina kello 16 aikaan havaittiin Kuuskajaskarin säähavaintoasemalta sekä maarianhaminalaiselta laivalta Norröstä noin kilometrin korkuinen ja läheltä vedenpintaa halkaisijaltaan 10-15-metrinen vesipatsas. Ilmiön lähtökohta oli Rihtniemen kärjessä ja se oli näkyvissä noin tunnin häviten Suokarin kärjestä Nurmekseen päin mentäessä. Pyörteen todettiin painaneen reimareita veden alle, mutta muuta vahinkoa se ei aiheuttanut.
Lappeella raivosi voimakas ukonilma maanantain vastaisena yönä. Salama sytytti Iitiän kylässä mv. Matti Kärjen omistaman navettarakennuksen. Palokuntien ponnisteluista huolimatta rakennus tuhoutui kokonaan ja mukana paloi maatalousirtaimistoa, lehmä ja sika. Vahingot olivat noin 30 000 markkaa.
Hytissä salama poltti muuntajan ja iski kylän postitoimistoon, jossa rikkoi kalustoa ja sisustusta. (HS)
18-19.12.1966
VOIMAKKAIN MYRSKYMATALA MONEEN VUOTEEN
Varhain lauantaiaamuna alkoi koko maassa puhaltaa voimakas etelän ja kaakon välinen myrskytuuli. Myrskymatalan keskus kulki Ruotsin puolelta koilliseen. Tuulennopeudet Itämerellä kohosivat 10-11 boforiin (25-32 m/s). Vaasan rannikkoradion mukaan Pohjanlahdella vallitsi kovin myrsky vuosikymmeniin. Aamupäivällä tuulen voima oli 10 boforia, mutta heikkeni iltaan mennessä jonkin verran. Suomenlahden länsiosissa myrskysi 9-10 boforin voimalla, itäosissa hivenen alhaisempina. Lauantai-iltana tuuli laantui ohimenevästi 6-7 boforiin.
Ilmatieteen laitoksen mukaan merialueiden korkein keskituulilukema oli Utössä 26 m/s, ja maa-alueilla Niinisalossa 19 m/s. Rissalan lentosääasemalla vallitsi keskimäärin seitsemän boforin (14-17 m/s) kaakkoistuuli, puuskissa jopa 9 boforia (21-24 m/s).
Etelä- ja Keski-Suomessa jouduttiin sunnuntaina lumimyrskyn kouriin, jollaista ei ole koettu vuosikausiin. Tuulen juoksuttamana kinokset kasautuivat paikoin jopa metrin korkuisiksi. Myös merialueilla lumipyry oli sankka vaikeuttaen ongelmiin joutuneiden alusten auttamistehtäviä. Suomusjärvellä sademääräksi mitattiin kello 8-20 välillä 28 mm, Mäntyluodossa ja Utössä 19 mm, Lahdessa ja Maarianhaminassa 14 mm.
Helsingin Sanomat otsikoi:
ANKARA MYRSKY TEKI TUHOJA KAUTTA MAAN
Liikenne lamassa - laivoja merihädässä
Yhdentoista boforin lumimyrskyssä Itämerellä ohjauskykynsä menettänyt belgialaisalus Artegas ajelehti sunnuntaina kohti Lågskärin matalikkoa, jossa sen odotetaan tuhoutuvan keskiyön maissa. Norjalainen laiva yrittää pelastaa aluksen 25 hengen miehistön. Kreikkalainen Zinner Gasia on karilla Uumajan edustalla, ja myös useat muut alukset olivat merihädässä ankarassa sunnuntain myrskyssä.
Rajuilma aiheutti hankaluuksia kaikelle liikenteelle. Junat juuttuivat lumeen ja lentovuoroja peruutettiin eikä kaikille kentille voinut tehdä välilaskuja lainkaan.
Autoja juuttui kinoksiin
Ankara lumimyrsky koetteli sunnuntaina pahoin tieliikennettä koko maassa, mutta varsinkin maan eteläosassa. Sadat autot juuttuivat kinoksiin tai liukuivat ojiin ajoteillä. Esimerkiksi Rauman seudulla sattui kolmisenkymmentä tieltä suistumista. Etenkin sivutiet menivät pahasti tukkoon ja auraaminen auttoi vain hetkeksi. Lumi tukki teitä huolimatta siitä, että koko TVH:n aurauskalusto oli jatkuvasti liikkeellä. Tuisku ja liukkaus suisti aura-autojakin ojaan. Muun muassa kolmostielle ennätti muodostua pahojakin kinostumia ennen kuin aurauskalusto saatiin iltahämärissä avuksi.
Joissakin etelän kaupungeissa pystyttiin pitämään kohtuullisessa ajokunnossa vain vilkkaimmat kadut. Liikenteen sanottiin olleen pääkaupungissakin kaaoksessa, vaikka se ei ollutkaan pahimpia seutuja.
Kymenlaaksossa tilanteen mainittiin olevan lähes katastrofaalinen illalla ja yöllä. Kaikki mahdollinen aurauskalusto oli liikkeellä, mutta siitä huolimatta autoja juuttui paikoitellen lähes metrin korkuisiin kinoksiin. TVH oli voimaton suuren lumimyrskyn edessä. Tilanne oli vaikea kaikkialla, mutta erityisesti Lappeenranta -Kouvola - valtatiellä Valkealan kunnan Rapojärven suurten aukeitten kohdalla. Paikalla oli pari aurausautoa, jotka auttelivat kinoksiin juuttuneita. Ojaanajoja ja pieniä peräänajoja oli lukemattomia eri puolilla, mutta minimaalisten nopeuksien vuoksi vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin.
Junat ja lentokoneet myöhässä
Junaliikenne oli suurissa vaikeuksissa ja Helsinkiin saapuneet pikajunat myöhästyivät poikkeuksetta tunnista kolmeen tuntiin. Pahiten liikenne puuroutui risteysasemilla, kun sähköiset tulo- ja lähtövaihteiden asetinlaitteet eivät toimineet ja miesvoimin tehtynä vaihteiden pudistaminen ja siirtäminen odotutti junia pahimmillaan tuntikaupalla. Vaikein paikka oli Riihimäki, jossa asemapäällikkö E.O.Rekola luonnehti lumiongelmia virkauransa pahimmiksi.
Vaikeudet alkoivat sunnuntaina kello 16 jälkeen. Iltamyöhällä oli asemalla lumitöissä useita kymmeniä miehiä. Tilanteen pahetessa yötä kohti keskityttiin hoitamaan vain kaukoliikennettä - lumen tukkeamilla radoilla joutuivat ns. "lättähatut" ylivoimaisiin vaikeuksiin. Tilanne jatkui yhtäjaksoisesti sunnuntai-illasta maanantai-iltaan toista metriä korkeiden myrskylumikinosten raivaamiseksi. Asemapäällikön mukaan kaivettiin maanantain aikana kinoksista esille viisi tavarajunaa, jotka lähtivät edelleen määräasemilleen. Puhdistustöissä oli koko päivän 40 sotilasta Riihimäen varuskunnasta oman henkilökunnan lisäksi. Matkustajaliikenne pääsi läpäisemään aseman jo maanantain varhaistunteina, joskin pahoin myöhässä aikatauluistaan.
Myös Kouvolan tilannetta mainittiin "pahimmaksi pullonkaulaksi". Matkustajajunat olivat yöllä ja aamulla useita tunteja myöhässä. Yksi matkustajajuna ja neljä tavarajunavuoroa jouduttiin peruuttamaan.
Uudestakaupungista Turkuun lähtenyt juna juuttui kiinni Mynämäellä. Matkustajat joutuivat olemaan kinosten keskellä pari tuntia, sillä puhelinyhteyksien katkeaminen esti avun pyytämisen. Karjaan ja Kirkkonummen välillä oli myös vaikeuksia samoin kuin Jyväskylän - Haapajärven välisellä rataosuudella. Rautateiden aurauskalusto oli koko yön täysilukuisena liikkeellä.
Raitiovaunuliikenne oli pakko keskeyttää Turussa sunnuntaina kello 16.20, kun vaunut olivat juuttuneet lumeen ja illalla oli Korppoismäessä kiinni seitsemän 2-linjan vaunua. Ajoittain myös aurausvaunut jäivät kiinni korkeisiin kinoksiin. Sen sijaan Turun sisäinen linja-autoliikenne sujui normaalisti.
Kaukolinjojen bussit olivat yleisesti pahasti myöhässä maantieliikenteen ongelmien takia ja mm. Turussa joitakin vuoroja jouduttiin perumaan.
Raideliikenne saatiin maanantai-iltaan mennessä lähes normaaliksi. Rautateiltä kerrottiin, että kello 17 lähtien kaikki henkilöjunat pääsivät lähtemään ajallaan Helsingistä ja ainoastaan Kouvolan kautta liikennöivät junat olivat runsaasti myöhässä. Tavarajunat myöhästelivät myös kautta linjan ja useita vuoroja jouduttiin jättämään pois.
Turun lentoasemalla oli sunnuntaina suuria vaikeuksia, sillä jatkuvasta auraamisesta huolimatta eivät iltakoneetkaan voineet laskeutua sinne. Turusta lähti sunnuntaina vain Tukholman vuorokone. Lumikerroksen vahvuus oli Turun kentällä 40 cm, kun Maarianhaminassa lunta ei ollut lainkaan.
Helsingin lentoasemalla myrsky ei suuremmin haitannut lentoliikennettä. Kaikki ulkomaan vuorot pystyttiin lentämään, mutta Kööpenhaminasta tullut lento ei tehnyt välilaskua Turkuun. Vain Helsingin - Lappeenrannan iltalento jouduttiin perumaan voimakkaan sivutuulen vuoksi ja muutama välilasku jäi tekemättä kotimaan lennoilla.
Myrskyn muita vaikutuksia
Myrsky irrotti myös rakennusten kattoja ja kaatoi puita aiheuttaen häiriöitä sähkönjakeluun sekä puhelinliikenteeseen. Etelässä eräät kylät joutuivat eristyksiin. Helsingin palolaitos sai toistakymmentä hälytystä repeytyneiden kattojen vuoksi.
Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan rannikkoalueella selvittiin HS:n mukaan ilman suuria vahinkoja. Voimakkaimmin tuuli puhalsi Kotkan seudulla, jossa muutamista rakennuksista irtosi kattopeltejä. Puita kaatui kuitenkin pitkin rannikkoa.
Lahdessa myrskynpuuska käänsi Lasitehtaan konttorirakennuksen etelänpuoleisen peltikaton lappeen toisen lappeen päälle.
"Myrsky avasi uusia savotoita" eri puolilla Pohjois-Karjalaa maanantain vastaisena yönä. Kaatuneiden runkojen määristä ei ollut vielä tietoa, mutta niiden raivaamiseksi tarvitaan metsätyömiehiä monin paikoin. Onkamon aseman läheisyydessä Tohmajärvellä todettiin myrskyn jäljiltä kangasalue pahoin runneltuna. Kiteen Tasapäässä ja Siikavaarassa oli samankaltaisia vahinkoja.
Odotettavissa on, että myrskyn metsätuhot havaitaan tarkastuksissa hyvin huomattaviksi.
Helsinki aloitti työviikon jatkamalla taistelua lumen kanssa. Vasta yöllä tauonnut lumimyrsky aiheutti suuren urakan puhtaanapitolaitokselle, talonmiehille ja yksityishenkilöille sotkien myös maanantain aamuliikenteen pahasti. Autoja juuttui lumikinoksiin, bussit ja raitiovaunut myöhästelivät ja pikkukolarit tukkivat muutenkin ahtaita ajoväyliä.
Puhtaanapitopäällikkö Heikki Saarento totesi HS:lle, että lumenajotyötä on vielä viikoiksi, vaikka kadut saataneen liikennöitävään kuntoon parissa päivässä. Puhtaanapitolaitos on liikkeellä koko voimallaan: 850 miestä, 30 aurausautoa, 80 lumenkuljetusautoa, 15 tiehöylää ja 120 traktoria.
Ilmalan säähavaintoasemalla satoi kello 8 päättyneen havaintovuorokauden aikana lunta vedeksi muutettuna seitsemän millimetriä, eli Helsingin alueella lumeksi muutettuna noin 3 miljardia kiloa, kertoi Helsingin Sanomat.
Turun puhtaanapitolaitoksella oli myös kiireinen yö ja maanantaipäivä. Autot puhdistivat katurakennusosaston höyläysautojen jäljessä katuja ja iltapäivään mennessä lunta oli siirretty 3 - 4 tuhatta kuutiometriä, mutta paljon oli tehtävää vielä jäljelläkin.
Luotsiasemalle vettä sisään
Harmajan luotsiaseman seinistä tuli vettä sisään koko sunnuntain vastaisen yön ja sitä kannettiin ämpäreillä ulos. Puoleen yöhön mennessä etelän puoleisten ikkunoiden eteen kertyi monen tuuman jääkerros, eikä ulos nähnyt lainkaan, kertoi luotsi Pekka Soinio maanantaina.
- Harvoin tällaista myrskyä on sattunut. Joskus aikaisemmin ikkunat ovat tulleet sisään, mutta nyt jää esti sen. Nukkuminen sujui sentään melko mukavasti, kun myrskyn puoleinen selnä jäätyi ja meteli hiljeni sen ansiosta vähän, hän kertoi.
Sähkö- ja puhelinhäiriöt
Puhelin-, telex- ja kaukovalintayhteydet olivat poikki pahimmillaan tunteja useissa lääneissä, samoin kuin sähkönjakeluhäiriöistä kärsittiin joka puolella Etelä- ja Keski-Suomea. Katkot johtuivat tuulen tekemistä oikosuluista johtojen koskettaessa toisiaan, sekä monin paikoin sähkölinjoille kaatuneista puista. Sähkökatkoja todettiin yhteensä ainakin 58 paikkakunnalla, mm. Helsingissä. Useita tunteja olivat ilman sähköä mm. Rauma, Mäntyluoto, Harjavalta, Salon seutu, Sammatti, Nummi, Lapua ja Nurmi.
Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso kärsivät sähkökatkoista sunnuntai-iltana koko alueella. Muun muassa koko Miehikkälän kunta oli pimeänä kello 19.30 aikaan. Kymenlaakson sähköosakeyhtiöstä kerrottiin kello 20 aikaan töissä olleen ainakin 60 korjausmiestä. Lumimyrskyn tukkimat tiet ja häiriöt puhelinliikenteessä vaikeuttivat korjauksia.
Lähes kaikki puhelin- ja kaukokirjoitinyhteydet Suomesta länteen katkesivat Turun ja Ahvenanmaan välisen yhteyden vioittuessa. Pääkeskusten puhelinvälittäjät odottelivat yhteyksien paluuta. Maanantaina kärsittiin vielä paikallisista häiriöistä eri puolilla.
MERILIIKENNE ONGELMISSA - haaksirikossa menehtyi 13 merimiestä
Ankaran talvimyrskyn raivotessa merellä liikkuneet alukset joutuivat lähes kaikkiin mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Laivoja joutui tuuliajolle ruori- tai konevikaisina, ankkurit eivät pitäneet tai niitä jopa katkeili, lastia siirtyi kovassa aallokossa jne. Esimerkiksi Kotkassa 10 000 dwt:n norjalaisalus ajautui Enso Gutzeitin tehdasalueen mutapohjaiseen rantaan.
Aluksia hakeutui suojaan ankaralta keliltä ja satamista lähdössä olleet jäivät odottelemaan sään paranemista. Esimerkiksi Kotkasta oli neljän aluksen määrä lähteä ulos, mutta myrsky ja rannikolle painautunut ahtojäävyöhyke pidätti niitä satamassa. Porin edustalla odotti myrskyn tyyntymistä myös neljä alusta. Vaasan - Uumajan liikenne oli niinikään keskeytetty. Orrengrundin luotsiasemalta kerrottiin, että merellä ei nyt liiku muita kuin vaahtopäälaineita. Laivojen, jotka myrskystä huolimatta yrittivät päästä eteenpäin, matkanteko hidastui merkittävästi.
Belgialainen 4 300 tonnin alus Artegas ajelehti ohjauskyvyttömänä kolmen solmun nopeudella kohti Lågskärin matalikkoa Ahvenanmaan eteläpuolella 10-11 boforin myrskyssä. Tieto laivan ajelehtimisesta tuli kello 13.30. Alusta tuskin voidaan pelastaa ja sen odotetaan tuhoutuvan matalikolle puolenyön maissa. 25 hengen miehistöä koettaa pelastaa norjalainen tankkilaiva Star Billsbang, ja Tursas sekä Herakles yrittävät saada Artegan hinaukseen.
(Alus ilmeisesti onnistuttiin pelastamaan, koska uutisointi tämän jälkeen keskittyi täysin Zinner Gasian haaksirikkoon).
Zinner Gasian (Sinergasia) haaksirikko
POHJANLAHDELLA MENETTI 13 IHMISTÄ HENKENSÄ
Kreikkalaisalus Zinner Gasia sai konevian ja haaksirikkoutui lumimyrskyssä ja kovassa merenkäynnissä.
Kreikkalainen 1 100 tonnin rahtialus sai konevian Uumajan lähistöllä lauantai-iltana kello 17.30. Hätäsanomat otettiin vastaan Ruotsin ja Suomen rannikkoradioasemilla. Pian tuli ilmoitus, että laivan ankkuri oli kiinnittynyt pohjaan lähellä Lövgrundetin matalikkoa. Paikalle hälytetty ruotsalainen luotsivene ja pelastusristeilijä kävivät lauantai-iltana Zinner Gasian luona, mutta laivan miehistö ei kehotuksista huolimatta siirtynyt pelastusaluksiin.
Sunnuntaiaamuna kello 8.30 saatiin Härnösundin rannikkoradioon laivalta ilmoitus, jossa kerrottiin ankkuriketjun katkenneen, laivan ajautuneen pohjoispuolellaan olleelle Lövgrundetin karikolle ja saaneen vuodon noin 10 km päässä Uumajan ulkosatamasta Holmsundista. Laivan 13 miestä halusivat pois vuotavasta aluksestaan. Tämän jälkeen sieltä ei enää saatu minkäänlaista sanomaa.
Sekä luotsivene että pelastusalus yrittivät ottaa kontaktia laivaan, mutta niiden oli mahdotonta päästä 10 boforin etelämyrskyssä lähietäisyydelle näkyvyyden ollessa lumituiskussa vain 100 metriä. Tämän jälkeen päätettiin pelastustehtäviin ryhtyä maanantaina päivällä, jos myrsky hellittää. Radiohiljaisuuden vallitessa Ruotsin rannikon poliisi, palokunta ja pelastushenkilöstö odottivat rannalla merkkejä noin neljän kilometrin päässä rannikosta olevasta aluksesta. Valmiudessa oli myös helikopteri. Sunnuntai elettiin Uumajassa tuskaisen epätietoisuuden vallassa. Sunnuntai-iltana kello 23 havaittiin Holmsundin autolauttasataman rannassa kaksi pelastusvyötä ja silloin alettiin pelätä, että pahin oli tapahtunut.
Maanantain kolkko totuus
Maanantaiaamuna oli lumisade tauonnut ja Merenkurkun pahin myrsky vuosikymmeniin - Bredskärin luotsin mukaan ankarin ainakin 40 vuoteen - laantunut. Ruotsin laivaston helikopteri ja kaksi pelastusalusta olivat onnettomuuspaikalla kello 8.30 etsiskelemässä mahdollisia uhreja. Luotsit löysivät haaksirikkoutuneen hylyn matalikolta vain 3,2 meripeninkulman päässä omasta asemastaan. Kahtia hajonneesta, aavemaisesta hylkyromusta löytyi jäätynyt ruumis, jota arveltiin aluksen kapteeniksi.
Iltaan mennessä oli löydetty jo 10 ruumista, joista yksi jäätyneestä hylystä, seitsemän helikopterin avulla merestä. Kaksi oli ajautunut pelastusliiveissä Uumajan ulkosatamaan Holmsundin lauttarantaan.
Järkyttävin löytö tehtiin rannalla helikopterin havaitessa jäätyneen miehen, joka jäljistä päätellen oli selvinnyt hengissä rantaan, mutta jäätynyt lumihankeen, vain sadan metrin päähän kalastajamökistä. Runsaasti yleisöä kerääntyi päivän kuluessa Holmsundiin, jossa murheellisena nähtävänä oli monenlaista hylystä irronnutta ja lumisohjon mukana rantaan ajautunutta romua.
(Kooste pääasiassa Helsingin Sanomista)
(Omat muistiinpanot: Radion "Päivän peilistä" oli omistettu lähes puolet myrskylle. Vielä maanantaina radion ajankohtaisista ohjelmista omistettiin suuri osa myrskyn jälkiseurausten tarkastelulle).
Salamavahingot. Arkistoista bongattu tietoisku
Seuraavassa pätkä Savon Sanomien artikkelista vuodelta 1966 otsikolla "Salaman aiheuttamia vahinkotapauksia kesäisin yli 5 500 - ihmishenkiä kymmenittäin".
Ukkosen tuhot ovat maassamme melkoiset. Viimeisten 10 vuoden aikana on salaman aiheuttamia vahinkotapauksia ollut vuodessa keskimäärin 5 500. Määrä on ilman pikkuvahinkoja, joita ei ilmoiteta vakuutusyhtiöille. Salamaniskuista aiheutuneita ihmishenkien menetyksiä on vuosittain useita kymmeniä. Paloissa menehtyneitä eläimiä on vuosittain satoja.
Huomattavin salamavahinkovuosi kymmenvuotiskaudella oli vuosi 1957, korvaussumma 5,5 milj. mk. Vähäisin salamavahinkovuosi taas oli 1965, korvaukset 3 milj. mk. Maire-ukkosmyrskyn vuotena 1961 vahinkotapauksia oli eniten, 9 100, korvaukset 4,2 milj. mk.