MYRSKYT 1943
18.07.1943
RUNSAASTI UKKOSILMAN TUHOJA POHJOIS-SAVOSSA
Sunnuntaina iltapäivällä liikkui Pohjois-Savossa ankara ukonilma. Salamat ja paikoin jopa 2-senttiset rakeet pirstoivat puita, särkivät ja lakouttivat kasvavia viljoja sekä rikkoivat ikkunaruutuja tehden myös muuta vahinkoa. Myös ihmishenkiä menetettiin ja tulipaloja syttyi pitkin maakuntaa.
Pielaveden Pajukylässä A. Ahlströmin taloon iski salama sunnuntai-iltana kesken syntymäpäiväjuhlan pirstoen sen asumiskelvottomaan kuntoon ennen perusteellista korjausta. Talossa oli toistakymmentä syntymäpäivävierasta, joista 62-vuotias leskiemäntä Kustaava Martikainen sai heti surmansa ja kaksi lasta sekä eräs rouva saivat palohaavoja ja muita vammoja.
Tuusniemellä vaati ukkonen myös kuolonuhrin. Juurikkamäen kylässä työmies Matti Kristensson oli vaimonsa kanssa soutamassa uistinta, kun salama iski Mattiin, joka silmänräpäyksessä sai surmansa.
Vesannon kirkonkylässä salama iski paikallispäällikkö Jyrkkäsen 9-vuotiaan pojan tainnoksiin, mutta hänet saatiin tekohengityksellä virkoamaan. Muuruvedellä salamaniskuun kuoli laidunkarjasta kaksi lehmää.
Vieremällä vallitsi myös harvinaisen ankara ukonilma. Kello 13.30 salama iski kirkonkylän keskustassa sijaitsevaan liikemies Juho Huttusen kauppakartanoon sytyttäen sen tuleen. Kahden palokunnan työskentelystä huolimatta rakennus paloi maan tasalle samoin kuin lähellä olleet makasiini- ja vajarakennus. Myös kunnantalo, lottala ja apteekki olivat vaarassa, mutta ne saatiin varjeltua. Vahingot nousevat noin 500 000 markkaan. Vieremän kirkonkylän alueella kaatui puhelinlinjoja noin kilometrin pituudelta. (HS 20.7)
Lauantaina 17.7 Inarissa ankara ukonilma surmasi kaksi miestä. He olivat Laanilan tunturissa suojautuneet rankkasateelta ison puun alle, johon salama iski. Surmansa saaneista poikamies Olavi Kiviranta oli syntynyt v. 1920 ja perheellinen Toivo Harju 1909.
19-20.07.1943
JÄTTILÄISRAKEET JA MYRSKY HÄVITTIVÄT VILJELYKSIÄ
Viimeaikaiset ukkoset ovat tehneet eri puolilla maata, ennen kaikkea Pohjanmaalla, suuria tuhoja. Niinpä maanantaina raivosi ankara ukkonen Ylihärmässä sytyttäen mm. kolme tulipaloa. Maanviljelijä A. Pöyhösen perikunnan heinäsuojan mukana paloi 5 000 kiloa kuivia heiniä ja erään toisenkin ladon sytytti salama. Samalla raivosi tavaton rae- ja vesisade. Rakeet olivat aina 4 sentin läpimittaisia ja tuhot olivat suuret. Ikkunoita särkyi runsaasti, mm. kirkon ikkunat pirstoutuivat. Viljelykset kärsivät suuria vahinkoja.
Halsualla oli niinikään tavaton rajuilma. Ukkosen aikana sataneet rakeet olivat jopa 5 sentin läpimittaisia. Myrsky kaatoi mm. 100 puuta eräälläkin mäellä ja hakkasi viljapellot aivan mustalle mullalle. Niinpä mm. ministeri Kalliokosken tilan sato tuhoutui täydellisesti.
Alajärven Kurejoelle ulottui rajuilma myös. Aleksi Juutin 18-vuotias poika Pauli sai surmansa salamaniskusta mentyään isänsä kanssa suojaan heinälatoon. Isäkin meni tainnoksiin, mutta virkosi myöhemmin.
Ukkonen ja myrsky tuhosivat näillä seuduin monin paikoin puhelinlinjat, joten tarkempia tietoja ei heti voitu saada. Kaikesta päättäen rajuilmat olivat tehneet kuitenkin hyvin suurta tuhoa. (HS 24.7)
Maanantain vastaisena yönä surmasi salama Joroisten Ruokoniemen kylässä talollisen A. Multasen nuoren tammahevosen ja sen varsan, sekä vikuutti vielä kolmatta hevosta. Arvoltaan menetykset olivat 80 00 - 90 000 markkaa.
Tiistaita (20.7) vasten yöllä raivosi Pieksämäellä ja Joroisissa hirvittävä ukonilma, jonka kaltaista ei miesmuistiin paikkakunnalla ole ollut. Salamat leimusivat yli koko taivaan noin tunnin ajan ja rajuilma oli voimakkaimmillaan kello yhden maissa yöllä. Rajuilmaa seurasi kaatosade, joka painoi paikkakunnan kaikki viljat lakoon ja sai aikaan muitakin vaurioita.
Noin kello 0.45 iski salama Pieksämäen pitäjän Rantakylässä mv. Ilmari Takkisen talon sähkömittariin sytyttäen tulipalon. Talon isäntä ja emäntä kahden pikkulapsensa kanssa pelastuivat hädin tuskin ikkunasta ulos alusvaatteissaan. Sen sijaan talon toisessa päässä nukkumassa ollut 11-vuotias kesävierastyttö jäi palavaan rakennukseen ja. Hänen ruumiinsa jäänteitä löydettiin eteisen kohdalta.
Puhelinyhteyden katkeamisen vuoksi ei saatu yhteyttä palokuntiin, josta olisi voitu saada moottoriruiskut apuun. Sankojen, ämpäreiden ym. käsisammutusvälineiden ja runsaan sammutusväen avulla saatiin navetta ja aittarakennus suojeltua, mutta viisihuoneinen asuinrakennus, arvoltaan noin 150 000 markkaa, paloi irtaimistoineen maan tasalle ollen vakuutettu vain vähäisestä summasta. (HS 21.7)
17.11.1943
SYYSMYRSKY KAATOI TUHANSIA PUITA RANNIKOLLA
Keskiviikon vastaisena yönä ja torstaiaamuna raivonnut myrsky, jonka veroisia ei ole vuosikausiin koettu, aiheutti mm. Helsingissä ja lähiseudulla melkoisia vaurioita sekä häiriöitä liikenteessä, sähkö- ja puhelinyhteyksissä. Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan Helsingistä ja sen lähiympäristöstä on kaatunut ainakin 2 000, mutta luultavasti kolmekin tuhatta puuta, joista yksin Seurasaaresta noin 250, Takatöölöstä, Eläintarhan ja Alppilan tienoilta kustakin 60, Vallilasta ja Kumpulasta useita kymmeniä, Kaivopuistosta, Hesperiasta, Kaisaniemestä, Liisanpuistosta ym. muutamia, Korkeasaaresta viitisentoista jne.
Puiden kaatuminen oli sulkenut osittain liikennelinjoja niin, että kaupungin rakennustoimiston katurakennusosaston koko työväki sai olla päivän raivaustöissä. Eräällä sivutiellä lähellä Oulunkylää oli kilometrin matkalla 40 kaatunutta puuta. Linja-autolinjoista olivat poikki pitkän matkan reitit Myrskylään ja Nurmijärvelle, mutta paikallisreiteillä selvittiin vähäisillä myöhästymisillä aikatauluista. Kuuleman mukaan jotkut Helsinkiin saapuneet junat myöhästyivät myrskyn vuoksi.
Helsingin ja Kotkan välillä on tuhansia puita kaatunut eräin paikoin niinkin pahasti, että autoliikenne oli jonkin aikaa pysähdyksissä.
Puita oli kaatunut runsaasti sähkö- ja puhelinlinjojen päälle katkoen johtimia ja sähköpylväitä. Lisäksi tuuli repi irti suuria kattojen osia, savupiippujen tuulihattuja ja mainoskilpiä sekä särki joukoittain lasiruutuja eri puolilla kaupunkia, kaatoi aitoja ja kaupungin laitamilla myös ulkorakennuksia.
Esimerkiksi Sepänkatu 15:ssa, Yrjönkatu 25:ssä sekä HOP:n talosta Aleksanterinkatu 17:ssa lensi puoli kattoa tuulen mukana. Albertinkatu 17:sta taas oli purkautunut huomattava osa tiilikattoa. Onnettomuuksia ihmisille ei kuitenkaan sattunut. Useita vesillä tai laitureissa olleita soutuveneitä ja muita pienempiä aluksia oli murskautunut rantaäyrästä vasten.
Sähkölaitoksen tietojen mukaan sähköjohdot Lauttasaareen, Meilahteen, Munkkiniemeen, osaan Ruskeasuota, Käpylää ja Herttuanientä olivat vaurioituneina, mikä lyhyemmän mikä pitemmän aikaa. Varsinaisen kaupungin alueella ei ole ilmajohtoja eikä ollut sanottavammin häiriöitäkään, kuten ei myöskään raitiovaunuliikenteessä lukuun ottamatta Kulosaarta, jonka raitiolinjan loppuosa oli kelle 7 jälkeen muutaman tunnin poikki kaatuneiden puiden ja katkenneiden ajojohtojen vuoksi.
Helsingin lähiympäristössä miltei kaikki paikkakunnat olivat ainakin jonkin aikaa ilman sähköä, osa vielä yönkin. Puhelinyhteydet lähes kaikkiin Helsingin Puhelinyhdistyksen maaseutukeskuksiin olivat poikki siitä huolimatta, että puhelinlinjat yleensä paremmin kestävät kaatuneitten puiden painon.
Saatujen tietojen mukaan ovat niinikään Helsingin-Riihimäen radalla olevat sekä Helsingistä itään sijaitsevien rannikkokaupunkien ym. paikkakuntien väliset puhelinlinjat olleet suurimmaksi osaksi katkenneina koko torstaipäivän. (HS 18.11)
Porvoon Sähkölaitoksen julkaisussa "Sähköä Porvoossa 100 vuotta" on maininta syysmyrskystä:
"Marraskuun 17. päivänä vuonna 1943 riehui Porvoon seudulla raju lounaismyrsky, jota verrattiin vuoden 1890 elokuun myrskyyn rajuudessaan. ESV:n verkossa pisimmät katkokset olivat neljän vuorokauden mittaisia. Vielä tuolloin lähdettiin linjojen korjaamiseen hevospelillä."