1939 Konneveden pyörremyrsky

Last Updated: Saturday, 16 December 2017 14:28
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1939

 

 

 

8-9.07.1939

RAKEET VAHINGOITTIVAT ELÄIMIÄ, VILJELMIÄ JA RAKENNUKSIA

Lauantaina raivosi ankara ukonilma Ylivieskan Heittoperällä. Kello 19 ja 20 välillä satoi mainitussa kylässä noin kilometrin levyisellä alueella tavattoman kookkaita rakeita, jotka olivat läpimitaltaan jopa 4 senttimetriä. Rakeita tuli noin 15 minuutin ajan taivaan täydeltä.

Ensimmäiset rakeet satoivat Järvelän talon kohdalla. Pilven edetessä kiihtyi rakeiden tulo niin ankaraksi, että Järvelän omistamalla Pihlajakankaan pientilalla ne vioittivat kevätviljan ja perunan täydellisesti sekä hakkasivat talon ulkoseinien laudoituksen aivan pilalle. Joonas Peikon omistamalla Hirvelän tilalla viljelykset tuhoutuivat kokonaan ja Eino ja Feliks Peikon omistamalla Peikon tilalla osittain. Lisäksi rakeet hakkasivat ulkona olleiden lampaiden päät ja selät verille.

Kuuron kulkiessa eteenpäin se tuhosi mv. Kostakankaan kaikki viljelykset sekä osan Verneri Rahkolan ja Seppo Kamsulan viljelyksistä. Rakeiden suuruutta kuvaa se, että ne vielä sunnuntaina eivät olleet sulaneet. Kuuro kulki noin kilometrin leveydeltä, kun taas hävitysalue oli vain puolen kilometrin levyinen.

Raekuuro tuotti vähävaraisille viljelijöille arvaamatonta vahinkoa, jota arvioimaan matkusti paikalle maanantaina maatalousteknikko Toivo Salanne Oulun läänin Talousseurasta, mutta ei voinut ukkossateen takia arviotyötä aloittaa.

 

Haapajärvellä rakeet rikkoivat kymmenittäin ikkunaruutuja

Lauantain vastaisena yönä ja jälleen lauantaina iltapäivällä raivosi Haapajärvellä ankarahko ukkonen. Rajuilmaa seurannut raekuuro kulki kirkonkylästä Nivalaan päin tuhoten viljan jokseenkin kokonaan noin 4 kilometrin pituiselta ja kilometrin levyiseltä alueelta. Rakeiden mainittiin olleen tuuman vahvuisia.

Raesade särki Yrjö Haapasen talosta kolmattakymmentä ikkunaruutua ja aiheutti samanlaisia vaurioita muissakin taloissa. Janne Vähätiiton navetassa surmasi salama kaksi lehmää.

Myöskin muissa Oulun läänin eteläisissä kunnissa vieraili lauantaina ukkonen, mm. Oulaisissa. Pulkkilan Hyvärilän kylässä maanviljelijä Reijo Myllykankaan talossa löi salama keittiön tulisijaan hajottaen sen kokonaan. Huoneessa olleet useat henkilöt säilyivät vahingoittumattomina. Lukuisten paikkakuntien puhelinyhteydet olivat katkenneet.

 

Sunnuntaina salama tappoi Paavolassa Pohjois-Pohjanmaalla

Sunnuntaina kello 14 aikaan kulki hirvittävä ukonilma Paavolan (nyk. Ruukki) pitäjän yli. Salama iski kahteen taloon, ensin Rukkisperällä Juho Pietarilan taloon rikkoen savupiipun sekä huoneiden läpi kulkiessaan huonekaluja ja ikkunoita. Talon nuori isäntä istui keittiössä lapsi sylissään. Salama tappoi isän ja lapsi meni tajuttomaksi, mutta jäi henkiin. Talon emäntä  makasi toisen lapsen kanssa vuoteessa. Lapsi säilyi vahingoittumattomana, mutta emännältä riisui salama toisesta jalasta kengän ja sukan. Jalka ei vahingoittunut, mutta kylkeen tuli suuri naarmu.

Salama sytytti tulipalon ullakolla, mutta se saatiin sammumaan. Ukkosen vierailun jälkeen paikalle saapui lääkäri, mutta hän saattoi vain todeta Kalle Pietarin menettäneen henkensä.

Salama iski vähän myöhemmin toiseen taloon, mutta alkanut palo saatiin heti sammutetuksi. (HS 10-11.7)

 

Maanantaina 11.7 raivosi ukonilma useissa Etelä-Pohjanmaan pitäjissä ja salamaniskut aiheuttivat vaurioita ja tulipaloja omaisuusvahinkoineen. Ihmishenkiä ei tiettävästi menetetty. Erään talon isäntä ja kaksi poikaa saivat salamaniskun, mutta "kuin ihmeen kaupalla säästyivät he pahemmilta vammoilta".

 

 

 

21.07.1939

RAJUA UKKOSSÄÄTÄ RAETUHOINEEN ETELÄ- JA KESKI-SUOMESSA

Perjantain kuluessa raivosi laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa ankara ukkosilma, jota monin paikoin seurasi kaato- tai raesade. Salamaniskut aiheuttivat eri tahoilla runsaasti vahinkoja. Surullisimmat olivat seuraukset Joroisissa Kolman pysäkin seuduilla, jossa salama surmasi 30-vuotiaan työmiehenvaimo Olga Räisäsen. Hän oli aamulla kello 8 jälkeen heinäniityllä ehtinyt haravoida noin 20 minuuttia, kun salama yhtäkkiä iski häntä päähän, poltti huivin ja hiukset sekä teki päähän aukon. Kuolema seurasi heti. Ruumiista salama siirtyi haravan vartta myöten maahan kaivaen paikalle ison kuopan. Myös haravan varteen jätti salama merkkinsä.

Seudulla ei vallinnut sanottuun aikaan mainittavampaa ukonilmaa, vaikka jyrähdyksiä kuuluikin kauempaa.

 

Varsinais-Suomessa Ruskon kirkonkylässä sytytti salama mv. Kustaa Hiitolan talon päärakennuksen tuleen. Kun rajuilman johdosta paikkakuntalaiset olivat sulkeneet puhelimiaan ja Ruskon puhelinkeskuskin oli vioittunut, ei sammutusväkeä saatu hälytettyä. Paikalle onnistuttiin kuitenkin kutsumaan Maarian vpk, jonka toimesta palo saatiin rajoitettua ullakko-osaan, mikä tiilikattoineen kuitenkin tuhoutui. Alakerran kärsiessä myös pahoin sammutusvedestä vahinkoarvio nousi 100 000 markkaan. Rakennus oli vakuutettu vain 35 000 markasta.

Lounais-Suomessa Lokalahdella salama vaurioitti pahoin Perkkiön tilan päärakennusta. Salama tuli sisään puhelinjohtoja pitkin ja heitettyään puhelimen lattialle siirtyi kamarin puolelle rikkoen väliseinän ja ikkunaseinän. Kaikkialla huoneissa oli särkyneitä hirsien säröjä.

Kalannin Hyynisten kylässä Puukin tilalla oltiin heinänkorjuussa ja purkamassa kuudetta kuormaa heinälatoon, kun salamanisku sytytti sen palamaan. Töin tuskin pelastuivat sisällä olleet kolme miestä ja lato heinineen paloi maan tasalle. Tuli levisi myös läheiseen metsään, mutta nopeasti paikalle saapunut kylänväki sai suurin ponnistuksin palon sammumaan. Ukkosen yhteydessä ei satanut lainkaan.

Laitilan Kodjalassa ukonilma sytytti palamaan niin kansakoulun kuin saman kylän osuuskaupan myymälärakennuksenkin, jotka kärsivät seinä- ja sisustusvahinkoja. Lisäksi Pärkön tilalla salama iski alas heinäpellolle polttaen heinäseipäitä. Laitilassa ukkosta seurasi ankara vesi- ja raesade.

 

Helsingin ympäristössä 3-senttisiä rakeita

Perjantaina kello 14 seuduissa keskittyi raivoisa ukkonen Helsingin pohjoispuolen maaseutupaikkakunnille, kun taas kaupungissa salamoi ja jyrisi varsin heikosti. Tikkurilan kohdalla kävi ukkonen niin ankarasti, ettei ainakaan 10 vuoteen muisteta paikkakunnalla vastaavaa olleen. Puoli tuntia satoi ankarasti vettä ja rakeita, joista osa oli noin kolmen sentin läpimittaisia. Rakeet aiheuttivat melkoisia vahinkoja pelloilla ja kasvitarhoissa, sekä katkoivat ja lakosivat viljat ja silpoivat varsinkin perunamaat pahoin. Rakeita satoi niin paljon, että maa oli jonkin aikaa aivan valkoisena.

Suunnilleen samanaikaisesti riehui ukkonen myös Sipoossa. Talman kylässä satoi Tikkurilan tapaan suuria rakeita, jotka aiheuttivat pelto- ja puutarhakasveille tuntuvia vahinkoja. Lisäksi useista rakennuksista särkivät rakeet ikkunoita.

Kello 13 tienoissa lähellä Korson asemaa salamasta syttynyt tulipalo poltti kirjaltaja Ottmar Julius Ranckin omistaman asuinrakennuksen perustuksiaan myöten. Salama kulki talon läpi sytyttäen sen useasta kohdin tuleen vahingoittamatta kuitenkaan keittiön pöydän ääressä istuneita kahta henkilöä.

 

Raesade tuhotöissä Kirkkonummen Masalassa

Perjantaista kovaa rajuilmaa paikoitellen seuranneet ankarat raekuurot aiheuttivat varsinkin Masalan tienoilla suurta vahinkoa. Rakeiden kerrottiin olleen "kirsikankokoisia" ja sateen tauottua ojien täyttyneen niistä ääriään myöten. Rakeet lävistivät jopa asfalttikattoja tehden niistä "seuloja", mutta pahimmin kärsivät puutarhat ja viljelykset. Niinpä raekuurot tuhosivat 1 400 metriä kasvihuoneita. Useilla pienviljelystikoilla mm. perunaviljelmät, ruis- ja vehnävainiot sekä hedelmäpuut tuhoutuivat osittain tai kokonaan.

 

Itä-Uusimaa/Kymenlaakso

Myrskylässä ukkosen aiheuttamassa tulipalossa paloi Johan Askolinin omistamalla Hevonojan maatilalla kartanon työnjohtaja- ja karjakkorakennus perustuksiaan myöten kolmen ympäristöpalokunnan ponnisteluista huolimatta. Useat lähirakennukset olivat myös vaarassa. Vakuutukset vastannevat vahinkoja.

Puolenpäivän aikaan ukkonen raivosi Elimäellä ja Kuusankoskella. Elimäen kirkonkylässä salama iski tajuttomaksi erään naishenkilön, eikä hän vielä iltaan mennessä ollut vironnut sairaalassa. Elimäellä iski salama kuoliaaksi kolme hevosta ja yhden lehmän.

Ukkonen katkoi myös puhelinyhteyksiä monin paikoin. (HS 22-23.7)

 

 

 

31.07.1939

RAJU PYÖRREMYRSKY KONNEVEDELLÄ

Maanantaina iltapäivällä raivosi Konneveden ja Sumiaisten pitäjien rajamailla Kärkkäälän kylässä hirvittävä pyörremyrsky aikaansaaden huomattavia tuhoja. Kello 14-15 välillä alkoi Tankovuoren suunnasta sitä lähellä oleviin taloihin kuulua kovaa kohinaa. Muutaman tuokion kuluttua vuoren päältä nähtiin nopeaa vauhtia rajupyörteen lähestyvän ja kaatavan kulkiessaan maahan runsaasti metsää.

Myrsky kulki kohti Vanhan-Tankosen taloa, joka joutui noin 150 metrin levyisen pyörrekeskuksen piiriin. Ensin pyörretuuli kohtasi suuren kaksiosaisen ladon heittäen sen katon noin 30 metrin päähän ja hajottaen muutamassa silmänräpäyksessä koko rakennuksen maan tasalle. Samalla hetkellä se paiskasi erään toisen ladon katon kymmenien metrien päähän. Riihi ja aivan asuinrakennuksen lähellä ollut aittarakennus kokivat saman kohtalon. Päärakennusta pyörre ei kohdannut, mutta läheisyydessä olleet suuret puut vioittivat kaatuessaan sen kattoa.

Pyörteen lähestymisen havaitessaan talon väki aikoi ensin paeta kellariin, mutta katsoi kuitenkin parhaimmaksi ryhtyä pitelemään ovia miesvoimin, ettei tuuli pääsisi repimään niitä auki ja tekemään tuhoja sisällä. Pihapiirin ohitettuaan myrsky hajotti niityllä olleita heiniä suuret määrät sekä kaatoi metsästä jatkuvasti puita.

Pyörremyrskyn tavatonta voimaa kuvastaa raskaiden kattojen lentäminen paikoiltaan useiden kymmenien metrien päähän. Suurten havupuiden nähtiin nousevan korkealle ilmaan huolimatta siitä, että myrskyn on ensin täytynyt repiä ne juuriltaan irti maasta. Rakennusten särkymisestä ja puiden kaatumisesta aiheutunut ryske oli kuulunut useiden kilometrien päähän.

Pyörremyrskyn aiheuttamat vahingot nousevat huomattaviksi, sillä jo rakennusten osalta ne tekevät useita kymmeniä tuhansia markkoja ja päälle tulevat metsille sattuneet vauriot, jotka voivat kohota hyvinkin suuriksi. (HS 1.8)