MYRSKYT 1938
16.07.1938
RUNSAASTI UKKOSEN TUHOTÖITÄ VARSINAIS-SUOMESSA
Lauantaina raivosi koko Varsinais-Suomessa ankara ukkosilma, joka aiheutti melkoisia vaurioita. Suurimmat tuhot syntyivät suuren riihirakennuksen palosta Askaisten Livonsaaren Vanhankylän tilalla. Kello 8-9 välillä iski salama ison kuusen kautta rehusuojaan, jonka suurehko olkimäärä syttyi heti ja tuli levisi koko rakennukseen.
Paikalle saatiin pian sammutusväkeä, mutta rakennus, joka sisälsi kolme rehulatoa, myllyn ja sirkkelisahan, paloi poroksi noin kahdessa tunnissa. Mukana tuhoutui paljon arvokasta irtaimistoa, kuten sirkkelisahan koneisto, kotitarvemylly, puimakone, höyrykone, ajokaluja, viljaa ym. Tilan muut rakennukset sen sijaan saatiin sopivan tuulen ja rankkasateen vallitessa pelastetuksi. Vahingot noussevat ainakin 80 000 markkaan, mutta rakennus oli vakuutettu vain 14 500 markasta.
Myöskin Vahdolla oli ukkosilma aamulla kello 9 aikaan harvinaisen ankara. Salama iski useissa paikoin alas. Pahimman hävityksen kohteena oli pappila, jossa salama rikkoi noin 20 ikkunaruutua, repi seinäpaperit ja ulkolaudoitusta, myllersi kanslian sekaisin ja sytytti seinät tuleen. Sisällä olleet pastori Tolvas perheineen sekä rovastileski Schönberg selvisivät vahingoittumattomina ja pastori sai ripeydellään myös palonalun sammumaan.
Yläneen Uudenkartanon alueella iski salama myös useisiin paikkoihin. Karhulan tilalla salama iski emännän tainnoksiin, mutta sattumalta ohi kulkenut lääkäri sai emännän virkoamaan. Koko alueella ukkonen vioitti sähkö- ja puhelinlaitteita ja aiheutti palonalkuja ym. vaurioita.
Lounais-Hämeessä Jokioisten Lammilla paloi suuri riihirakennus, joka syttyi salamaniskusta kello 17 aikaan. Pienviljelijä Otto Salmen tila sijaitsi noin 6 km:n päässä asutuskeskuksesta huonon tien takana, eikä palokunta ehtinyt ajoissa paikalle. Vahingot koneineen noin 20 000 markkaa, vakuutusten vastaavuus 5 000 mk. (HS 17.7)
Jo perjantai-iltana 15.7 riehui ukkonen Pohjois-Pohjanmaalla, mm. Oulussa. Salamat iskivät joihinkin asumuksiin rikkoen paikkoja, mutta alkaneet palot saatiin sammumaan. Taivalkosken Metsäkylässä salama tappoi neljä lehmää iskettyään puuhun, jonka alle eläimet olivat suojautuneet.
16-17.07.1938
RAJUJA UKONILMOJA JA RAESATEITA HÄMEESSÄ JA KARJALASSA
Lauantaina Tampereella ja maakunnassa raivonnut ankara ukkosmyrsky raesateineen aiheutti hyvin paljon vahinkoja. Myrsky riehui Tampereella kello 18 tienoissa kaataen puita, tuhoten viljelyksiä ja saattaen useita veneitä hätään Vesijärvellä jne. Ankara raesade kulki mm. Härmälän ja Järvensivun ylitse rikkoen ikkunoita, hakaten maahan perunanvarret ja viljan sekä aiheuttaen tuhoa hedelmäpuille ja puutarhoille. Myös Litukan ja Hatanpään siirtolapuutarha-puutarha-alueet kärsivät pahoin. Rakeet olivat tavattoman suuria. Joukossa oli jopa 6-7 cm mittaisia jääkimpaleita.
Kuljussa ja Messukylässä rajuilma tuhosi eräiden talojen viljelykset miltei täydellisesti. Aitolahdella raesade turmeli kasvillisuuden niin tarkoin, että muutamissa taloissa ei sadonkorjuuta tänä vuonna voida ajatellakaan. Sunnuntaina aamupäivällä oli paikoitellen lähes puolen metrin korkuisia raekinoksia maassa. Myös tiet olivat monin paikoin vioittuneet. Rakeet särkivät myös Hippoksen vahtimestarin talon katon ja samalla alueella kaatui useita kymmeniä puita, joukossa 7-8-tuumaisia.
10-15 minuuttia kestäneen sateen voimakkuudesta Tampereen kaupungissa kertoo, että Rongankadulla virtasi vettä noin ½ metrin vahvuudelta ja joihinkin myymälöihin tarvittiin vedenpumppausapua palokunnalta.
Ukkosilma, joka liikkui kautta Pohjois-Hämeen kello 14-16 tienoissa, ei aiheuttanut sanottavia vahinkoja maakunnan itäosissa. Näsijärven länsipuolella kulki ukkossää rankkasateineen myöhemmin illalla. Kello 23 aikaan salama tappoi Ikaalisten Luhalahdessa Särkijoen tilan karjasta 5 lehmää ja hiehon. Toisesta talosta meni hevonen.
Rajuilma kaatoi tuhansia puita Pohjois-Karjalassa
Lauantai-iltana ukkosmyrsky kaatoi metsänomistajien ilmoituksen mukaan useita tuhansia puita Juuan Vuokossa tukkien Etelä-Vuokon kohdalla Juuan-Nurmeksen maantien useiksi tunneiksi.
Sunnuntaiaamuna raivosi Juuan kirkonkylässä tavaton ukonilma. Salama poltti tyhjän heinäladon ja toisesta talosta suurehkon määrän koottua kuivaa heinää. Kirkonkylässä rikkoutui puhelinkoneita ja useita sähkömuuntajia, jonka vuoksi suuri osa alueesta jäi ilman sähkövirtaa.
Salamasurmia
Nurmeksessa sunnuntaita vasten yöllä raivonnut ukonilma teki Savin kylässä mv. Puoskarin talossa tuhoisaa jälkeä. Savupiipun kautta sisälle tunkeutunut salama eteni kamariin, jossa surmasi siellä nukkuneista pojista vanhemman, 15-vuotiaan Oskarin. Toisen pojan iho meni mustelmille. Eteisessä nukkunut isäntä heräsi rajuilman riehuntaan nousten istumaan vuoteelleen. Tällöin salama iski häneen polttaen vasemman jalan lonkasta varpaisiin saakka ja tehden hänet liikuntakyvyttömäksi.
Sen jälkeen salama kierteli vielä eri huoneissa, sytytti tulipaloja seiniin, siltapalkkeihin ym., mutta liekit saatiin sammumaan. Edelleen salama oli rikkonut lukuisasti astioita, emaljia, sinkkisankoja, riepottanut poroa (tuhkaa) ympäriinsä ja sai koko talonväen mielettömän pelon valtaan. Isäntä toimitettiin Nurmeksen sairaalaan ja hänen paranemisestaan on toiveita.
Lauantaina iltapäivällä Pohjois-Savossa teki ankara ukkonen tuhojaan mm. Karttulassa. Kello 19 aikoihin salama iski Airakselassa Kiviharjun taloon savupiipun kautta. Iltakahvipöydästä noussut isäntä käveli lattian poikki uunin luo, kun salama löi surmaten hänet silmänräpäyksessä. Muuta vahinkoa ei sanottavammin syntynyt, paitsi että salama räjähteli myös ullakolla pirstoten kaksi tuolia.
Sunnuntaina ukonilma riehui varsinkin Oulun läänin eteläosan pitäjissä. Haapaveden Mieluskoskella salama iski mv. Luttisen taloon, jossa talonväki meni tainnoksiin ja lattialla leikkinyt 6-vuotias tyttönen menehtyi.
Nivalassa salamanisku surmasi laitumelle 20 000 markan arvoisen kantakirjatamman sekä eri puolilla pitäjää toistakymmentä muuta kotieläintä. Salamanisku vaurioitti myös useita rakennuksia ja sähköjohtoja. Ukonilmaa seurasi ankara rae- ja vesisade tehden pahaa jälkeä vilja- ja perunapelloilla. Kaksi tuntia kestänyt sade nosti Malisjoen pintaa puolisen metriä.
Lohtajan Maringaisten kylässä löi salama sähkö- ja puhelinjohtoihin tullen sisään useissa taloissa ankaran ukonilman aikana aamuyöllä. Salanmanisku vaati myös kuolonuhrin surmaten mäkitupalaisen vaimon, 38-vuotiaan Lempi Pollarin lyöden myös hänen miehensä Yrjön tainnoksiin. Puoliorvoiksi jäi viisi 1-8-vuotiasta lasta. (HS ja Kaleva 19.7)
21-23.07.1938
RAKEET TUHOSIVAT VILJELYKSIÄ, SALAMAT SYTYTTIVÄT PALOJA.
Yhä jatkunut helle aiheutti monilla tahoilla jälleen ankaria ukonilmoja tuhoineen. Erittäin voimakkaana ukkonen esiintyi Lounais-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.
Tuhoisa rajuilma ja raesade alkoi Paimiossa kello 17.30 ajoissa. Läpimitaltaan 2,5-senttiset rakeet ja voimakas tuuli rikkoivat ikkunoita ja särkivät perusteellisesti mm. Sipurilan ja Pietilän tilojen rehumakasiinit. Pelloilla ja puutarhoissa kasvit ja viljat menivät lakoon ja perunanvarret katkeilivat.
Liedossa rajuilma teki myös tuhoaan mm. puutarhoissa ja kaatoi lisäksi metsässä satoja puita. Salama surmasi laitumelle Rauhalinnan arvokkaan hevosen ja poltti Maismäen talon heinäladon, mukanaan suuren määrän heiniä. Pöttisten kylässä paloi heinämakasiini ja heinää 11 000 kiloa.
Eri puolilla Varsinais-Suomea syttyi lukuisia palonalkuja ja Kemiössä metsäpalo. Maariassa paloi keskusmuuntaja koneistoineen poroksi aiheuttaen kymmenien tuhansien markkojen vahingon. Auran, Paattisten ja Liedon pitäjät sekä osa Maariaa joutuivat täydelliseen pimeyteen. Myös puhelinlinjoja rikkoutui monin paikoin.
Lounais-Hämeessä liikkui ankara ukkonen torstaina kello 20 aikaan. Humppilassa iski salama radioantenniin kärventäen kamarissa seinäpaperit ja tehden vesikattoon ison aukon. Salama kierteli myös puuvajassa ja saunarakennuksessa aiheuttamatta kuitenkaan tulipaloa. Isäntä ja emäntäkin saivat lievän iskun.
Loimaan pitäjän Kauhanojan kylässä poltti salama suuren makasiinin maatalousirtaimistoineen ja -koneineen aiheuttaen noin 50 000 marjan vahingot. Somerolla paloi myös makasiini ja salama murjoi pahoin teurastaja Tuomisen uudisrakennuksen. Tammelan pitäjän Jämijärvellä tappoi salamanisku hevosen ja neljä lehmää.
Riihimäellä salama iski ylijännitesuojauksesta huolimatta sähkölaitoksen suureen 1 800 KW:n turbiinin generaattoriin, joka paloi. Koneiden korjaus kestänee pari kuukautta ja maksanee 300 000 markkaa.
Lauantaina (23.7) raivosi kautta koko Etelä-Pohjanmaan harvinaisen ankara ukonilma rankkasateineen sytytellen riihi- ja latopaloja sekä muita palonalkuja. Puhelinyhteyksille aiheutui huomattavia häiriöitä.
Nivalassa salama tainnutti juuri ovea avaamassa olleen 16-vuotiaan Hilja Laakkosen. Kaksi tuntia kestäneiden henkiinherättämistoimenpiteiden jälkeen saatiin tytär virkoamaan, mutta iltaan mennessä ei hänen liikuntakykynsä ollut vielä palautunut.
Salama tappoi myös eräästä talosta viisi lehmää ja kahdesta muusta molemmista kolme. (HS 23-24.7)
Pulkkilan Vornassa koettiin lauantai-iltapäivänä raju ukonilma, jonka vaikutukset ulottuivat sekä Rantsilan, Kestilän että Pulkkilan kk:n puolelle saakka. Kello 16 aikaan iski salama Haaralan talon kohdalla puhelinlankoihin pirstoen puhelinpylväitä kilometrin pituiselta matkalta. Useista pylväistä jäi vain pieniä pirstaleita, jotka olivat levinneet laajalle ympäriinsä. Pari lähellä ollutta henkilöä meni tainnoksiin, mutta he virkosivat pian. Parinsadan metrin päässä Haaralasta iski salama mökkiin pirstoen ikkunan vuorilaudat.
Samanaikaisesti riehui ankara vesisade ja myrskytuuli kaadellen heinäseipäitä ja lyöden viljan pahasti lakoon. Kaleva kertoi toisaalla:..helle jatkui vielä illalla ja yölläkin, puolenyön aikaan ositti lämpömittari vielä pariakymmentä astetta, kun se päivällä varjossa oli näyttänyt 30 astetta. (Kaleva)
24.07.1938
ANKARA UKKONEN POLTTI JA SURMASI
Eri puolilla maata raivonneet ankarat ukonilmat aiheuttivat jälleen ihmishenkien menetyksiä ja aineellisia vahinkoja. Lapissa sunnuntain (24.7) seutuvilla aiheutti ukkonen eri puolilla useita metsäpaloja, mm. Ylikemin ja Kitisen hoitoalueilla sekä Posiolla. Sunnuntaina ilmoitettiin Sarvitunturin tähystyspaikalta seitsemästä salaman sytyttämästä kulosta Petsamon alueella. Ukonilmaa seurannut sade sammutti kuitenkin niistä kuusi. Vuornosjärven kulo jatkui maanantaille, jolloin lähetettiin sammutusväkeä paikalle.
Torniojokilaaksossa sunnuntaina vieraillut ankaranlainen ukkonen teki haittaa varsinkin puhelinlinjoille. Muoniossa seurasi ukonilmaa ankara kaatosade tehden tuhoa seudun viljelyksille. Tällaista sadetta ei siellä muistettu olleen pitkiin aikoihin. Myös Kittilässä ukkonen raivosi pari tuntia hyvin rankan sateen kanssa. Rajuilman aikana kaatui puita ja puhelinjohtoja joutui epäkuntoon. Ukonilma riehui myös etelämpänä Pellossa ja Ylitorniossa saakka. (Kaleva 26.7)
Tampereen Särkänniemessä tuhoutui sunnuntai-iltana suuri Särkänsaaren höyläämö. Kovan ukkosen vioittamat puhelinyhteydet estivät nopean hälytyksen, joka sitten toimitettiin ajamalla polkupyörällä paloasemalle kello 19.40. Vakinaisen palokunnan ja VPK:n saapuessa paikalle ei mitään ollut enää tehtävissä palon sammuttamiseksi, vaan tyydyttiin läheisten lautavarastojen suojeluun. HS:n edustajan käydessä palopaikalla kello 20 jälkeen oli koko höyläämörakennus jo rauniokasana. Vahingot lienevät puolen miljoonan markan luokkaa. Tulipalon aiheutti ilmeisesti sähkömoottoriin iskenyt salama. (HS 26.7)
Kainuun Sanomat kertoi Eestin länsirannikon ankarasta ukkosmyrskystä. Mäetagusessa oli raesade erittäin tuhoisa ja siellä tavattiin kananmunan kokoisia rakeita.
25-26.07.1938
UKKOSTA JA RAJUMYRSKYJÄ HELLEJAKSON JÄLKEEN
Salamat kylvivät kuolemaa
Viipuri: Maanantaina (25.7) kello 16.10 iski salama Kostealan kylässä työmies Juho Leskisen puutaloon tullen katon läpi kamariin ja sieltä keittiön kautta eteiseen, jossa oli Leskisen vaimo ja toinen naishenkilö. Salama iski Irja Leskiseen, joka meni tajuttomaksi ja kuljetettiin sairaalaan. Useiden tuntien tekohengityksen antamisesta huolimatta ei hän enää vironnut.
Samoihin aikoihin iski salama kuoliaaksi Juustilassa Saimaan kanavan hevosmiehen Oiva Aallon. Hän oli erään toisen hevosmiehen kanssa pitämässä sadetta maantien varressa olevan rakennuksen räystään alla, kun salama iski ja mies lyyhistyi heti maahan. Salama ei koskenut toiseen mieheen eikä hevoseen.
Suojärvi: Kaifaan Välikylässä salama tainnutti erääseen mökkiin työläisen vaimon Hilda Revon, hänen 8-vuotiaan tyttärensä ja naapurin pojan. He palasivat myöhemmin tajuihinsa ilman suurempia vammoja.
Savitaipale: Lavikanlahden kylässä oli maanviljelijä Illukka ja talon naisväki pyykillä läheisessä niemessä, kun salama iski 16-vuotiaan tytön kuoliaaksi ja hänen veljensä vaimo sai iskun jalkaansa.
Ilmajoki: Pohjanluoman kylässä iski salama päivällispöydässä istunutta 65-vuotiasta vanhaisäntää Juho Ojennusta päähän sillä seurauksella, että tämä heitti henkensä. Etelä-Pohjanmaalla ukkonen teki myös muualla paljon tuhoa, mm. tappoi Kurikassa kolme lehmää ja Alajärvellä hevosen. Reisjärvellä menehtyi 25 000 markan arvoinen kantakirjaori.
Teuva: Hyvin voimakas ukkonen kello 21-22 välillä vaati kuolonuhrin. Joitakin viikkoja sitten leskeksi jäänyt Urho Seppälä istui kahden pienen lapsensa kanssa talonsa eteisessä, kun salama iski häntä päähän ja kuolema seurasi heti. Seppälä oli 45 vuoden ikäinen ja orvoiksi jäi neljä poikaa ja vanhimpana 12-vuotias tyttö. Äiti oli menehtynyt kuumetautiin.
Valtimo: Tiistaina (26.7) puoliltapäivin Koppolan kylässä iski salama asutustilallisen Paavo Juutilaisen aittarakennukseen, jossa sadetta olivat pitämässä Juutisen 16- ja 13-vuotiaat tyttäret sekä pari muuta naishenkilöä. Molemmat tyttäret saivat surmansa toisten päästessä pelkällä säikähdyksellä. Aitta irtaimistoineen paloi poroksi, ainoastaan tyttäriensä ruumiit ennätti isäntä pelastaa palon keskeltä.
Aineellisia vahinkoja
Keski-Suomessa raivosi maanantaina puolenpäivän jälkeen miesmuistiin ankarin ukonilma. Kovimmin se raivosi Laukaan Leppävedellä sekä Uuraisilla, Äänekoskella ja Multialla. Ukkosmyrsky kaatoi paljon metsää sekä teki hävitystä mm. puutarhoissa katkoen omenapuiden oksia jne. Rajuilmaa seurasi tavattoman ankara kaato- ja raesade, joka paikkapaikoin löi rukiin kokonaan lakoon. Salamat sytyttivät joitakin metsä- sekä rakennuspaloja.
Länsi-Suomessa, varsinkin Porin seudulla liikkui maanantaina iltapäivällä ankara ukonilma iskien useissa paikoin maahan sytyttäen tulipaloja ja tappaen eläimiä. Ukkosta seurannut kaatosade aiheutti palokunnalle pumppaustehtäviä ja vaikeutti myös liikenneyhteyksiä. Illalla olivat miltei kaikki puhelinyhteydet Porista maaseudulle poikki.
Harjavallassa kello 21 ajoissa syttyi Horpan tilalla otaksuttavasti salamaniskusta suurehko, kivinen navettarakennus palaen maan tasalle mukanaan ylisillä olleet 100 kuormaa kuivaa heinää. Sen sijaan eläimet ja maatalouskalusto ehdittiin pelastaa. Rakennus oli vakuutettu 100 000 markasta.
Tampereen Särkänniemessä tuhoutui sunnuntai-iltana suuri Särkänsaaren höyläämö. Kovan ukkosen vioittamat puhelinyhteydet estivät nopean hälytyksen, joka sitten toimitettiin ajamalla polkupyörällä paloasemalle kello 19.40. Vakinaisen palokunnan ja VPK:n saapuessa paikalle ei mitään ollut enää tehtävissä palon sammuttamiseksi, vaan tyydyttiin läheisten lautavarastojen suojeluun. HS:n edustajan käydessä palopaikalla kello 20 jälkeen oli koko höyläämörakennus jo rauniokasana. Vahingot lienevät puolen miljoonan markan luokkaa. Tulipalon aiheutti ilmeisesti sähkömoottoriin iskenyt salama.
Pohjois-Savossa liikuskeli myös kova ukkonen maanantaina iltapäivällä. Kello 16-17 se kulki Pielaveden Säviän kylän yli surmaten maanviljelijöiden Jalmari Straniuksen ja Juho Utriaisen karjoista kuusi lehmää. Ukkosta seurasi kova raesade, ja puolentoista sentin läpimittaiset rakeet katkoivat perunanvarsia sekä löivät ohran ja kauran maahan. (HS 26-27.7)
Kaleva 27.7
POIKKEUKSELLISEN ANKARIA UKONILMOJA POHJOIS-SUOMESSA
Maanantai-iltana ja tiistaipäivän aikana vallitsi suurimmassa osassa Pohjois-Suomea ankaria ukonilmoja tuottaen tuntuvia vahinkoja metsille, viljelyksille, rakennuksille, puhelin- ja sähköjohdoille ym. Puhelinyhteyksien ollessa monille paikkakunnille katkenneina, ovat tietomme varmasti vielä puutteellisia, mutta niidenkin mukaan viime aikojen hellepäiviä seurannut ukkosvuorokausi on ollut poikkeuksellisen ankara.
Oulun seudulla alkoi ukonilma maanantai-iltana kello 22 tienoissa. Etelästä nousi musta pilvirintama kohti kaupunkia ja sen yläpuolella jyrisi ja salamoi parin tunnin ajan erittäin runsaasti. Aika ajoin oli taivas yhtenä valomerenä. Rankan sateen joukossa tuli alas myöskin suuria jäärakeita. Pienen tauon jälkeen alkoi rajuilma keskiyön aikaan uudelleen tiheinä toistuvine saderyöppyineen.
Aamulla kello 8-9 välillä saapui kaupungin kohdalle vielä uusi ukkoskeskus, joka kesti vain varttitunnin, mutta tuntui olevan voimakkaampi kuin yöllinen. Rakeiden sekaista vettä valui hetken aikaa kaatamalla muodostaen eri puolille kaupunkia alaville suuria lammikoita, joita viemärit eivät ehtineet vetää.
Aamupäiväksi taivas seestyi kirkkaaksi ja ilma oli edelleen paahtavan kuumaa lämpömittarin lähennellessä 30 astetta. Kolmas ukonilma nousi Oulun päälle tiistaina iltapäivällä kello 14-15 välillä itäeteläiseltä suunnalta. Ukkosen tuhot varsinaisessa kaupungissa jäivät verrattain vähäisiksi, kuten puhelimien ja sähkömittareiden rikkoutumisiksi ja salamaniskuista aiheutuneiksi pieniksi palonaluiksi. Puhelinyhteydet maaseudulle kärsivät toki melkoisesti.
UTAJÄRVELLÄ RAJUIMMAT TUHOT
Ukkosen tuhot maaseudulla olivat huomattavasti tuntuvammat kuin Oulun kaupungissa. Utajärvellä puhkesi idästä päin saapunut hirmuinen rajuilma tiistaina kello 14 aikoihin. Ukkosen edessä kulki nimittäin pyörremyrskyn tapainen puuska, jonka voima keskittyi pahimmin Utajärveltä Vaalaan johtavan maantien kahta puolta kirkonkylän ja Alaniskan välille. Noin 15 kilometrin matkalta kaatui puita itämyrskyssä tuhansittain. Ankarimmillaan olivat tuulenpyörteet Haapalan talon kohdalla, jossa se kaatoi hyvää metsää parin kilometrin leveydeltä melkein kokonaan, pystyyn jäi vain jokunen yksinäinen petäjä. Kaatuvat puut veivät mukanaan suuren joukon puhelinpylväitä ja puhelinyhteydet luonnollisesti katkesivat Utajärveltä itään päin.
Utajärven - Vaalan välillä katkesi kaikenlainen liikenne 3-4 tunniksi, ennen kuin kymmenien apuun rientäneiden miesten toimesta tie saatiin raivattua. Tuuli oli paikoin kaatanut suuretkin puut juurineen, joita se ei niitä saanut poikki, sikin sokin toistensa päälle. Erityisesti näytti tuulen voima vaikuttaneen isompikasvuisiin puihin ja hyvään metsään, jossa vauriot ovat huomattavasti suuremmat kuin heikon kasvukunnon metsissä.
Rajutuuli repi irti myöskin useilla niityillä heinälatojen kattoja, hajotti heinäsuovia jne. Myrskynpuhuria seurasi ankara ukonilma ja kaatosade lisäten edelleen hävitystä hakaten viljavainiot lakoon maahan asti. Alaniskan Tuliniemessä iski salama Jaakko Supperin talon pariin ulkorakennukseen polttaen ne perustuksiaan myöten. Kirkonkylän kansakoulurakennukseen iskenyt salama ei aiheuttanut vaurioita.
Ukkosen riehuntaa kesti paikkakunnalla noin tunnin ajan, minkä jälkeen sää kirkastui ja raivausmiehistö pääsi palopäällikön johdolla raivaamaan maantietä liikennöitävään kuntoon.
Kaleva 28.7:
OLOISSAMME ENNENKUULUMATONTA HÄVITYSTÄ AIHEUTTI RAJUILMA UTAJÄRVELLÄ
Toissapäiväisen ukonilman yhteydessä syntyneen rajumyrskyn tuhoista saimme eilen lisätietoa puhelinyhteyksien taas toimiessa. Niinpä Jaalangasta lähtien Oterman - Naamajärven kautta Alaniskalle saakka on metsässä noin peninkulman levyinen ja 5-6 peninkulman pituinen hirmumyrskyn raivoisaa kulkua osoittava juotti, jossa tuhannet ja taas tuhannet puut ovat sikin sokin kaatuneina suunnattomassa rytöläjässä. Pehmeämmässä maastossa ovat puut juurineen kumossa ja kivikkokankailla katkenneet kuin korret.
Naamajärvelle menevä kylätie oli 17 km:n pituudelta niin täynnä tien yli kaatuneita puita, että vain jalkamiehet vaivoin pääsivät siitä kulkemaan. Naamankylässä myrsky löi kaikki tuulen puolella olleet ikkunat säpäleiksi ja myllersi pellot mustalle muralle. Viljan korret katkesivat niin että väin sänki jäi törröttämään pystyyn. Näin tavatonta vahinkoa kärsineet joutuneet talolliset ovat pyytäneet Oulun läänin Talousseuran toimittamaan vahinkojen arvioinnin.
Vaalan metsänhoitajan mukaan teki myrsky suurta tuhoa valtion metsissä Vaalassa ja vahinkojen arviointi on aloitettu. Juurineen kaatuneista puista voidaan vielä saada käyttökelpoista tavaraa, sen sijaan katkenneista ei tule enää myyntikelpoista.
(Kalevan myöhemmistä lehdistä ei löytynyt arviointien tuloksia metsätuhoista, ainoastaan juttu, että arvionti viivästyy tuhojen laajuudesta johtuen).
Kaleva 30.7: Pyörremyrsky raivonnut myös Kuusamossa tiistaina 26.7. Kuusamon Törmäsenvaralla ankara pyörremyrsky repi eräästä asuinrakennuksesta kattoa ja rikkoi ikkunoita. Myrsky repi niinikään muutaman niittyladon katon pois paikoiltaan.
Posiolta tuli tuhotietoja myöhemmin
Kaleva 6.8: Viime viikon tiistai-iltana (26.7) vallitsi Posiolla paikoin melkoisen ankara ukonilma. Mainittuna iltana klo 21 tienoilla nousi ukkonen Posion Ylikitkalle läntiseltä taivaalta kovan myrskytuulen ja rankkasateen kanssa, toisin paikoin myös kookkaina rakeina. Akanlahden ja Taipaleen kohdalla satoi rakeita niin kovasti, että useat pellot turmeltuivat maata myöten niin, että niistä tuskin saadaan satoa.
Visalan talossa hajotti myrsky useita heinälatoja ja repi toisista kattoja. Myrsky ja raesade rikkoi myös ikkunaruutuja eräistä taloista ja kaatoi Kitkajärven pohjoispuolella metsää muutamia kymmeniä runkoja.
Kaleva 18.8: Kuten aikaisemmin jo kerroimme, teki jokin viikko sitten Posion Ylikitkalla raivonnut ukonilma suurta tuhoa. Tavattoman voimakas myrskytuuli kaatoi paikoin metsää niin, että nyt maassa makaa tuhansia runkoja, joiden arvo viime syksyn hintojen mukaan on lähes 100 000 mk. Pahinta jälkeä tuli Suonnankylässä, missä se kaatoi Suonnansaaren asutustilan metsästä laajalta alalta kaikki puut, kaikkiaan noin 1 000 runkoa suurelta osalta tukkikokoisia mäntyjä. Samassa kylässä Kaikkosen tilan metsästä kaatui arviolta noin 40 000 markan arvosta puita. Muissa lähitilojen metsissä vahingot jäivät suhteellisesti pienemmiksi.
Kainuun Sanomat 28.7: "Mikäli eilen kuulimme, liikkui viime tiistaina Kuhmon Lentiirankylässä ankara ukonilma. Yhtämittaista salamointia seurasi myrskytuuli ja rankkasade melkoisin tuhoin. Niinpä kaatui metsässä suuri joukko puita.
Poimintoja Oulun läänin ukkosvahingoista (Kaleva)
Ukonilma kulki varsin voimakkaana myös Kemijokilaaksossa, jossa se poltteli heinälatoja ja katkoi puhelinyhteyksiä. Sen sijaan Oulun läänin itäisimmissä kunnissa ukkonen oli jonkin verran heikompaa, mutta esim. Posiolla salama rikkoi pääpuhelinkeskuksen käyttökelvottomaksi.
Tervolassa jäi tiistai-iltana Ala-Ollitervon talon toistakymmentä päätä käsittävästä karjasta 6 lehmää saapumatta laitumelta kotia. Kadonneita etsittäessä löydettiin ne erään aukean reunasta melkein yhteen läjään kuolleina. Oletettavaa oli, että maanantain rajun ukkosen aikana oli salama iskenyt metsänreunasta suojaa etsineeseen karjaan ja surmannut nämä kuusi arvokasta eläintä.
Reisjärvellä maanantai-illan raju ukonilma sytytti poliisi Koiviston talon palamaan polttaen sen lähes kokonaan. Salama tappoi mv. Kalle Savolan 25 000 markan arvoisen kantakirjaoriin, jota talon poika oli juuri viemässä talliin suojaan. Hän oli irrottamassa päitsiä kun salama iski ja oli vähällä joutua katuvan hevosen alle. Vielä pirstoi rajuilma Reisjärven majatalosta ikkunoita, särki puhelinkeskuksen ja kymmeniä puhelimia sekä löi useita henkilöitä pitäjän eri puolilla tainnoksiin.
Vaalassa riehui tiistaina kello 13 tienoissa hirvittävä ukonilma, jonka aikana salama löi Nahkasalmen talossa kaikki ihmiset tainnoksiin, joista yksi ei vielä iltaan mennessä ollut vironnut. Puolangalle menevän maantien varressa repäisi myrsky metsästä kaikki puut kahden hehtaarin kokoiselta kasvupaikaltaan.
Kellossa iski salama Teppolan talon laitumelle tappaen 5 lehmää, jotka olivat kerääntyneet puun alle rajuilmaa pakoon. Lehmät löydettiin noin tunnin kuluttua ukonilman mentyä ohi.
Tyrnävällä salamat sytyttelivät heinäsuovia ja latoja tuleen. Yksi navetta talleineen ja heinävarastoineen paloi maan tasalle. Raesade vikuutti paikoin viljavainioita.
Limingan Kedonperällä maanantain ja tiistain välisenä yönä iski salama Saarelan talon niityllä kahteen täysinäiseen heinälatoon, jotka muutamassa minuutissa paloivat maan tasalle. Tiistaiaamuna poltti ukkonen Jäkälin heinäsaralla kymmenkunta heinäseivästä ja sytytti ladon tuleen, jonka kuitenkin rankkasade sammutti.
Ylivieskan Ojakylässä oli salama myös surmannut muutamia eläimiä.
28.07.1938
RAE- JA KAATOSATEITA, UKKOSEN TUHOJA
Etelä-Satakunta joutui ukkosen kouriin iltapäivällä. Useissa paikoissa salama iski alas särkien metsässä puita, pirstoen puhelinpylväitä ja puhelinlaitteita ja polttaen pelloilla heinäseipäitä. Pitkin pitäjiä paloi latoja heinineen sekä syttyi useita pieniä palonalkuja, jotka saatiin sammutetuksi. Kokemäellä ei miesmuistiin ole koettu torstai-iltapäivän kaltaista rajuilmaa. Ukkonen saapui rae- ja kaatosateena lakouttaen viljaa.
Tuhoisin latopalo lienee ollut Perniön Mäkisaurun kylässä, missä mv. Arttu Salmelan heinäladon mukana paloi äskettäin korjattuja heiniä noin 50 000 kg yhteisarvoltaan 40 000 markkaa, josta vakuutukset korvaavat 30 000 mk. Eurassa salamaniskusta syttynyt tulipalo poltti 5-huoneisen Pereen tilan päärakennuksen ja mukana paloi ullakolla sijainnut arvokas irtaimisto. Vahingot nousivat huomattaviksi.
Muutamilta pientilallisilta salama tappoi lehmiä. Aviopari selvisi vammoitta heihin osuneesta salamaniskusta Soanlahdella, missä myös metsätalousneuvoja Mielosen asuntoon iskenyt salama löi hänen vaimonsa tajuttomaksi. Lääkärin avulla hän kuitenkin virkosi.
Ukonilma raivosi torstaina varsin ankarana myös Helsingin ympäristössä. (HS 29.7)
HS 2.8: Viime viikolla Etelä-Satakunnassa vallinneet ukkos- ja kaatosateet nostivat Lapinjoessa normaalia vedenpintaa 1,5 metriä. Yläjuoksultaan perattu joki ei alempaa pystynyt vetämään suurta vesimäärää. Kuolimaan pitäjän parissa kylässä heinä- ja viljelysmaita oli veden alla lähes 100 hehtaaria, heinäseipäät uiskentelivat vedessä ja viljat mätänevät veden alle. Eilen illalla vesi osoitti laskemisen merkkejä.
29.07.1938
SALAMANISKU VELJESTEN TALOIHIN, MOLEMMISSA KUOLONUHRI
Perjantaina kello 16 tienoissa raivosi Kangaslammin Harjurannalla (nykyisin Varkauden kaupunkia) harvinaisen ankara ukonilma, joka vaati kaksi ihmishenkeä. Harjurannan Kukkolanmäellä iski salama veljeksien Armas ja Veikko Koposen vierekkäin oleviin taloihin. Ensin salama sattui 19-vuotiaaseen tyttäreen Outi Mirjamiin, joka meni heti tajuttomaksi ja myöhemmin, lääkärin antamasta tekohengityksestä huolimatta, menehtyi. Veikko Koposen talossa iskun sai 60-vuotias vanhaemäntä Hilma Koponen, joka kuoli heti.
Salamasurma järvellä. Taivalkosken Jokijärvellä oli työmies K.Seppänen kokemassa verkkoja mv. Juho Seppäsen kanssa, kun ukkonen yllätti heidät ja salama iski kolmantena mukana olleeseen Kalle Seppäseen. Juho souti rantaan kutsuen paikalle sairaanhoitajattaren, mutta Kallea ei enää saatu henkiin. (HS) (Kalevan mukaan Kalle Seppänen oli yksin kokemassa verkkoja ja rannalta oli huomattu ajelehtiva vene järvellä).
Kuusamon Kuontijärvellä tappoi salama laitumelle kolme hevosta, jotka olivat vakuuttamattomia. Hevoset löydettiin vasta maanantaina.
Oulun seudulta Keski-Suomeen saakka raivosi miltei kaikkialla ankaria ukonilmoja sytytellen tulipaloja ja rikkomalla puhelinjohtoja ja keskuksia. Muun muassa Simojoella poltti ukkonen perjantaina neljä latoa heinineen. Kälviän Jokikylässä iski salama asuinrakennukseen, jossa oli sisällä kaksi nuorukaista. Toinen heistä meni tajuttomaksi ja tarkastettaessa todettiin kuolleeksi.
Viipurissa ja Kannaksella raivonneessa ukonilmassa löi ukkonen pari naista tajuttomaksi, mutta he olivat illalla tointumassa sairaalassa. Maaseudulla tapahtuneista tuhoista ei vielä voitu saada selvyyttä puhelinjohtojen vioituttua. Salama iski useita kertoja myös sähköjohtoihin sammuttaen valot Viipurista.
Ukonilma raivosi kolmisen tuntia ja oli ankarimpia, mitä Viipurissa miesmuistiin on ollut. Helsingissä ukkonen ja rankkasade oli kiivaimmillaan yöllä noin 1.30 aikaan valtavien räjähdysten seuratessa iskuja. Pahempaa ei kuitenkaan sattunut. (HS 30.7)
30.07.1938
JÄNNITTÄVÄ PURJELENTO UKKOSPILVISSÄ
Jämijärveltä ilmaan lähetetty Komar-merkkinen purjelentokone teki uuden Suomessa lennetyn purjelennollisen matkaennätyksen laskeuduttuaan Kauhajoella 66,5 kilometrin etäisyydelle lähtöpaikastaan. Lentäjänä toiminut Jorma Norola ylitti Parkanon ja Kihniön laajat metsäalueet saapuen Virtain pitäjän rajamaille. Ukkosluonteinen ilma käänsikin näillä seuduin tuulen suuntaa ja kurssia oli muutettava lähes 90 astetta länsipohjoiseen samalla välttääkseen joutumasta ukkosmyrskyyn.
Erinäisten vaiheiden jälkeen purjelentäjä laskeutui onnistuneesti Kauhajoen Nummijärvellä Järvelän talon peltokaistaleelle kyläläisten suureksi ihmeeksi. Norolan suoritusta on pidettävä erittäin suuriarvoisena ja hyvin harkittuna suorituksena, sillä ilmasto-olosuhteet ukkosluontoisen sään takia olivat erittäin oikulliset.
Mainittakoon lopuksi, että neljännestunnin kuluttua laskeutumisen jälkeen paikkakunnan yllätti raivokas ukkosmyrsky, joka oli repiä koneen maassakin kappaleiksi, vaikka konetta pidettiin miesvoimin kiinni. (HS)
Salaman kiemuroita
Voimakas ukonilma saapui taas Oulun seudulle lauantaina kello 14 tienoissa, tällä kertaa mereltä päin. Kaatosade ja lakkaamaton jyrinä kestivät puolisen tuntia särkien taas mm. puhelinyhteyksiä pahemman kerran.
Tarina salaman reitistä. Sen ajan lehdissä oli usein tarkkaa kerrontaa salaman kulkureiteistä, tässä Kalevan kuvailemana, kun salama iski Koskelankylässä työmies J.Kärkkäisen taloon:
"Salama oli nähtävästi iskenyt radioantenniin, minkä kokonaan polttaen se tuli johtojen kautta sisälle rakennuksen keskellä olevaan pieneen huoneeseen. Huoneessa syntyi niin kova ilmanpaine, että useat siellä olleet esineet rikkoutuivat. Mm. seinällä ollut suuri peili särkyi ja lasinsirut lensivät toiselle seinälle niin kovalla voimalla, että olivat tunkeutuneet kuiviin ovilautoihin jopa 5 mm:n syvyyteen. Huoneen ikkuna niinikään meni aivan sirpaleiksi.
Sähköjohtoja myöten salama jatkoi matkaansa viereiseen keittiöön, missä se, rikottuaan jakorasian, jakaantui kahteen osaan. Toinen osa meni tiileistä muurattuun uuniin, johon se tiilien välistä meni kolmesta kohden sisään tullen sieltä ulos rakennuksen seinän alitse, mihin se oli uurtanut valtaisan reiän. Toinen osa salamasta kulki pitkin huoneen sivuseinällä ollutta johtoa nurkkaukseen, josta se sitten, repäistyään irti seinästä suojalaudoituksen, meni ulos sytyttäen samalla nurkan palamaan.
Huoneessa olleet J. Kärkkäisen vaimo ja kolme lasta säilyivät vahingoittumattomina, joskin he aluksi olivat hiukan pökerryksissä, mutta kun nurkka alkoi syttyä ilmiliekkiin, riensivät he sitä sammuttamaan onnistuen siinä jo ennen paikalle hälytettyä palokuntaa.
Samaan aikaan iski salama erääseen toiseenkin asuntoon. Se tuli sisälle savupiipusta, mistä se meni myöskin ulos vahinkoa tekemättä."
Ankara ukkonen Pohjois-Savossa
Lauantaina iltapuolella liikkui Pohjois-Savossa kova ukonilma, joka teki tuhoja usealla taholla. Kuopion kaupungissa keskeytyi sähkövirran jakelu useamman kerran. Ukkonen pirstoi pylväitä ja särki puhelimia eri puolilla maakuntaa. Tervossa paloi heiniä täynnä ollut lato salamasta syttyneenä, Karttulassa puimalarakennus vahinkojen noustessa 70 000 markkaan. Vehmersalmen Ritokylässä särki ukkonen useampia heinälatoja ja ukkonen riepotti myös Rautalampea.
Tuusniemellä pyörremyrsky ja kaatosade aiheuttivat huomattavat vahingot. Rautavaaralla salama tappoi kaksi lehmää. (HS 31.7)
Sunnuntain vastaisena yönä riehui Pietarsaaren lähellä Purmossa kova ukonilma. Salamanisku sytytti mv. A. Engvistin karjakartanon, joka tuhoutui kokonaan mukanaan 11 lehmää. (Kaleva 2.8)
16.08.1938
SALAMAN UHREJA
Tiista-iltana Kontiolahden Pusossa taivas oli ajoittain kauttaaltaan tulimerenä. Rajuilman aikana salama iski kuoliaaksi pientilallisen Heikki Koistisen, joka parhaillaan työskenteli ulkovajassa. 53-vuotias Koistinen jätti jälkeensä vaimon ja neljä lasta.
Keskiviikkona ukkonen raivosi osissa Satakuntaa ja Varsinais-Suomea rikkoen puhelimia ja sähkölaitteita. Kauvatsan pitäjässä salama surmasi laitumella olleet kaksi mv. Elli Eskolan hevosta, yhteisarvoltaan 40 000 markkaa (ei vakuutusta). (HS 18.8)
Äkillinen ukonilma yllätti Tyrnävän tiistaiaamuna kello 8 aikaan. Salama iski suurella voimalla Juho Tervon perikunnan omistamaan pitäjän suurimpaan heinämakasiiniin. Isku osui rakennukseen koko pituudeltaan sellaisella voimalla, että se näytti halkeavan. Toisen pään oviluukku lensi useiden kymmenien metrien päähän ja vastakkaisesta päädystä katkesivat seinälaudat mäsäksi. Makasiinin 35 000 kilon heinämäärä syttyi kauttaaltaan yhdeksi tulimereksi ja kaikki tuhoutui hetkessä. Vahinko oli huomattava 10 500 mk:n vakuutuksista huolimatta.
Toissa iltana oli Tyrnävällä kulkenut pyörremyrskyn tapainen tuulispää repien kattopäreitä, hajotellen heinäsuovia ja tehden muutakin vahinkoa. Pyörre kulki Ängeslevän joen yli häipyen Muhoksen suuntaan. (Kaleva 17.8)
20.08.1938
TAIFUUNIN TAPAINEN ANKARA PYÖRREMYRSKY RAIVOSI UTAJÄRVEN UTOSLAHDELLA
- Metsää kaatui hirvittävänä ryskeenä, rakennuksia hajosi ja vilja katosi pelloilta.
- Ankaraa myrskysäätä myös muualla Pohjois-Suomessa E-Pohjanmaata myöten. (Otsikot Kaleva-lehdestä 21.8)
Tavattoman ankarat pyörremyrskyn tapaiset äkilliset tuulenpuuskat ja kovat, osittaiset raesateet yllättivät eilen lauantaina monet läänimme paikkakunnat tuhoisana, kaataen metsiä, särkien kattoja ja lennätellen vasta leikattuja eloja tietymättömiin.
Ankarimmin riehui myrsky Utajärven Utoskylässä tehden hirvittävää hävitystä ehkä sataankin tuhanteen nousevien summien arvosta ja jättäen muutamien talojen asukkaat suorastaan vaille kattoa päänsä päälle. Tästä miesmuistiin kaameimmasta hirmumyrskystä saimme seuraavat tiedot:
Utajärvellä oli koko aamupäivän ollut tavallinen, hiukan tuulinen sää, kunnes vähän ennen kello 14 taivas vetäytyi pilveen, tuuli koveni ja rupesi vihmomaan vettä. Tätä jatkui jonkin aikaa tuulen ja sateen hiljalleen yltyessä. Kellon ollessa hiukan yli 14 yllätti Utoslahden kylän yht'äkkiä hirmuinen taifuunin tapainen pyörremyrsky, joka kulki lounaasta koilliseen 100-200 metrin levyisenä parin kilometrin matkan alkaen Putaalan talon takaiselta kankaalta viivasuoraa suuntaa kyläntakaiseen metsään saakka.
Lyhyen tuokion aikana oli myrskyn aiheuttama hävitys perusteellista. Putaalan asuintalo säästyi, mutta sivummalla ollut 15x10 metrinen vahvoista laudoista ja parruista rakennettu elosuoja hajosi sananmukaisesti silmänräpäyksessä alkutekijöihinsä. Katto nousi melkein kokonaisena suoraan ilmaan ja paiskautui vasta puolen kilometrin päässä mäsäksi maahan. Vahvat piiruparrut katkesivat kuin korret ja osa niistä katosi jäljettömiin.
Honkalan talosta myrsky pyyhkäisi neljä heinälatoa olemattomiin, vain nurkkalaudat jäivät osoittamaan niiden entistä paikkaa. Peltojen kuhilaat ja viljaseipäät luistivat kuin jättiläisharavan vetäiseminä Utosjokeen, josta virta vei ne mukanaan.
Kallion talosta riipaisi myrsky toisen asuinrakennuksen koko yläosan kuin leikaten pois paikoiltaan ja toisesta rakennuksesta, jossa oli vuokralla Utoslahden kansakoulu, meni puoli kattoa ja toinen yläpääty saman tien. Rannan kaksi aittaa keikahtivat kevyesti jokeen. Navetan ja tallirakennuksen katot ja yläosat lennähtivät myös kevyesti paikoiltaan ja pajasta puolestaan ei jäänyt juuri muuta jäljelle kuin tukevasti maahan lyöty alasin. Joen varrella olevasta Flinkin talon pihapiiristä irtaantuivat myös kaikki katot ja asuinrakennus meni kerrassaan asumattomaan kuntoon.
Tämän kaamean hävityksen tapahtuessa muutamassa silmänräpäytyksessä oli taivas yhtenä lentävien puiden, kattojen ja viljakuhilaiden pilvenä, joka sai kovaonniset asukkaat kammon valtaan. Tuntui kuin koko seutu olisi joutunut ilmapommituksen kohteeksi. Kumma kyllä ihmiset säästyivät mainittavammilta loukkaantumisilta ja tapaturmilta. Kerrottiin, että sen, joka taifuunin aikana sattui olemaan ulkona, oli lähes mahdotonta hengittää vastatuuleen päin.
MYRSKYTUHOJA LAAJALTI MUUALLAKIN
Vaasan seudulla 9 beaufortin myrsky teki huomattavaa vahinkoa ja vaikeutti merenkulkua. Muun muassa "Turisten", joka oli tulossa Uumajasta, myöhästyi tunnin verran taisteltuaan useita tunteja kovassa aallokossa.
Purmossa liikkui kello 13 aikaan pyörremyrsky, joka nousi mustan pilvenvonkaleen mukana. Aluksi myrsky iski vahvaan tukkimetsään kaataen suuria puita kuin tulitikkuja. Sen jälkeen saavuttuaan asuttuun kylään se ensin riuhtaisi irti erään heinäladon katon, katkoi suuren joukon sähköjohtoja ja siirtyi sitten eteenpäin vieden 10 talon omistamien heinälatojen kattoja suuren joukon. Eräässä talossa oli isäntä juuri puuvajassa, jonka myrsky kohotti maasta siirtäen sitä monta metriä, vieden samalla katon mennessään.
Myrsky raivosi noin 100 metrin levyisellä ja 5 km:n pituisella kaistaleella hävittäen lisäksi viljapeltoja, kaataen ja pirstoen aitoja ym. Jepualla ja Ähtävällä teki myrsky samanlaista jälkeä.
Vihannin Möykkyperällä Oulun läänin eteläosassa raivosi lauantaina myöskin äkillinen pyörremyrsky kaataen metsää 50 metrin leveydeltä ja 100 metrin pituudelta aivan puhtaaksi. Metsän reunassa olleen ladon yläosan se lennätti pitkän matkan päähän, kuten myös läheisen viljapellon kuhilaatkin aivan hukkateille. Vihannin asemalta kaatui pari suurta koivua.
Oulussa riehui myrsky noin 9 beaufortin voimalla, mutta tuhot jäivät yksittäisten puiden kaatumisiin ja oksien lentelemiseen. Merivesi nousi kuitenkin toista metriä keskiveden korkeuden yli ja liikenne rannikolla keskeytyi.
Siikajoella nosti iltapäivällä puhjennut myrsky vajaassa tunnissa meriveden niin korkealle, ettei 30 vuoteen muisteta sellaista tähän vuodenaikaan tapahtuneen. Kaikki rantalepikot joutuivat tulvivan veden alle. Myöskin täällä kaatui useita puita ja kuhilaat hajosivat pitkin peltoja. Piippolassa satoi iltapäivällä rankasti ja veden joukossa oli myös sentin läpimittaisia rakeita.
Myöskin Lappiin ja Koillis-Pohjanmaalle ulottui myrsky miltei kaikkialle. Useilla paikkakunnilla satoi erittäin rankasti. Maakunnan itäosissa rikkoi myrsky kaikki puhelinlinjat niin, että yhteydet katkesivat Kuusamoon, Taivalkoskelle, Ranualle, Puolangalle ja Posiolle. Mahdollisista muista myrskytuhoista emme sen vuoksi saaneet tietoja.
Kaleva 23.8:
UTAJÄRVELLÄ RAIVONNEEN HIRVITTÄVÄN PYÖRREMYRSKYN AIKAANSAAMAT VAURIOT JÄRKYTTÄVIÄ
Lauantai-iltana saamamme ensi tiedot Utajärven hirvittävästä (taifuunista) olivat tarkat ja oikeat, mutta puhelimitse otettuna antoi tietysti vain kalpeahkon kuvan siitä kaameasta hävityksestä, minkä tuo seuduillamme ennenkuulumaton orkaani oli aikaansaanut. Joutuihan Utajärvi jo aikaisemminkin tänä kesänä (26.7) hirmumyrskyn ja raesateen raadeltavaksi, mutta kaikki tämä oli vaatimatonta lauantaisen orkaanin rinnalla, joka sananmukaisesti pyyhkäisi lähes kaiken tielle sattuneen: puut, heinäladot, asuinrakennusten yläosat ja kaiken pelloilta leikatun viljan.
Kerrottiin, että jos tämä luonnonvoimien myllerrys olisi sattunut öiseen aikaan, olisi se muodostunut monen ihmisen maisen vaelluksen päätepisteeksi. Nyt ihmeellisten sattumien kautta säilyivät ihmishenget: useat olivat juuri minuutteja aikaisemmin kuin sallimuksen kuiskauksesta poistuneet hetken päästä maan tasalle rysähtelevistä rakennuksista ja siten pelastuneet varmasta tuhosta.
Edustajamme matkusti sunnuntaiaamuna
Utajärvelle tutustumaan myrskyn tuhoihin ja täytyy todella sanoa, että ne valtaisuudessaan ylittivät kaameimmatkin kuvitelmat. Utajärven kirkonkylällä ei myrskyn jälkiä vielä näkynyt, kuhilaat olivat pelloilla paikallaan kuten pitkin matkaa. Osuuskaupan kahvilaneidiltä tiedustellessamme hän ei tiennyt asiasta muuta kuin mitä lehdistä oli lukenut!
Pari kilometriä ajeltuamme näkyi tosiaankin pari katotonta heinälatoa eikä viljakuhilaista näkynyt pelloilla juuri jälkeäkään. Kolmen kilometrin päässä kirkolta Vaalaan päin, mäntyisellä Mustikkakankaalla sitten kohtasimme ensimmäiset vakuuttavat merkit taifuunin suunnattomasta voimasta. Tien leikkasi sakean metsän halki 50 metrin levyinen aukeama - näytti kuin siitä olisi kulkenut jättiläisen tylsäteräinen karhi kaataen ja pirstoen puut ja vääntäen monihaaraiset juurakot miehenkorkuisiksi mustiksi kummituksiksi.
Ohikulkijan mukaan tien eteläpuolinen metsä, jota oli tuhoutunut lähes kilometrin pituiselta 50 metrin levyiseltä kaistaleelta, kuului mv. Pekka Valkamalle. Suuret 8-tuumaiset petäjät olivat kaatuneet maantien ylitse katkoen puhelinlangat ja -pylväät, jotka nyt oli jo raivattu ja puhelinlinjat kunnostettu.
Pyörsimme ympäri ja em. paikkakuntalaisen opastuksella ajoimme kilometrin takaisin päin Putaalan taloon, josta tiesimme Utoslahden kylälle ja vielä viitisen kilometriä sivuitsekin orkaanin aikaansaaman suurimman tuhoalueen alkaneen. Edellä kerrotun Mustikkakankaan tuhon oli aiheuttanut erillinen myrskynpuuska.
Talon isäntä, mv. Eino Laitinen opasti meidät tuhojen keskelle. 50 metrin päässä Oulujokeen päin olleesta elosuojasta oli paikoillaan vain peruskivet, rakennuksen muut alkutekijät olivat pirstaleina hajallaan ties kuinka laajalla alueella. Elosuojan yhteydessä ollut vanhempi hirsinavetta oli lähes kauttaaltaan kasaan lysähtänyt ja seinämältä iso pärehöylä paiskautunut monen metrin päähän pahasti rikkoutuen. Sisällä ollut silppukone oli lennähtänyt lähes puolen sadan metrin päähän joen rannalle.
Myrsky oli tulosuunnassaan rynnännyt maantien takaisen metsän ylitse, laskeutuen lähellä maantietä alemmaksi, kaatanut muutamia puita ja riistänyt samalla lammaskatoksesta katon. Tien kartanon puolen pellolla kulki myrskyjuotti vähitellen levenevänä, minkä näki selvästi peltonotkelman viljaseipäistä. Notkelman kahden ladon katot ja ylimmät hirsikerrat myrsky myös vei mennessään. Kartanorykelmää se vain sivusi leikkaamalla navetan toisesta päästä kattoa 10 neliötä.
Parinsadan metrin päässä joen takana olevan Hiltulan saaren puhtaaksi nuollulla viljapellolla näkyi tukeva ja pitkä hirsi - Laitisen elosuojasta lähtöisin. Samalla suunnalla näkyi maahan paiskautuessaan murskaantunut katon puolikas sekä muuta puuntörkyä. Yli sadan metrin päässä hirsinen sauna oli tasakerrasta poikki listitty ja siinä välissä viljapelto puhtaaksi lakaistu. Hiltulan saaressa näkyivät taifuunin jäljet lisäksi sikin sokin kaatuneiden puiden 100 metrin levyisenä murroksena. Saaren takana joessa olevaan tukkisumaan oli myrskyn aikana satanut puita, turppaita ja eloja satojen metrien päästä.
Yhä saman levyisenä etelä-pohjoissuuntaansa noudattaen myrsky ryntäsi joen yli Utoslahden puolelle Honkalan talon vainioille ottaen mukaansa neljän heinäladon katot sekä seipäillä ja kuhilailla olleet viljat. Viljat ja muun töryn se oli syytänyt Utosjokeen ja sen ylitsekin, vielä kilometrien päässä viljavainioilta tavattiin metsissä ja kankailla orpoja viljalyhteiden jäännöksiä.
Seuraavakin, Jaakko Väänäsen talo osui onnettomuudekseen myrskyn tielle ja oli kauhean näköinen. Etummaisena ollut asuinrakennus oli tasakerrasta poikki ja seinät omituisesti pullistuneet. Katto lähti jonnekin joelle päin kun taasen savupiipun tiilet olivat yhdessä läjässä vastakkaisella suunnalla. Utosjoen rannalla melkein uusi, vahvoista laudoista rakennettu pajarakennus oli siirtynyt kokonaisena parinkymmenen metrin päähän alamaahan, jonne se oli murskaantunut. Pajan paikalle jäivät vain alasin ja ahjo sekä maalattialla olleita rautakaluja. Pajarakennuksen vierestä kaatui 80 cm läpimittainen kuusi jokeen ja toinen 7-tuumainen kuusi katkesi 5 metrin korkeudelta kuin leikaten.
Jonkun matkan päässä ollut Väänäsen toinen asuinrakennus, jossa oli Utoslahden kansakoulu vuokralla, jäi vaille kattoa ja toista päätyä. Rakennusryhmään lisäksi kuuluneet suuri kivinavetta, isompi puotirakennus ja Heikki Kallion asuinrakennus olivat myös ilman kattoa myrskyn jäljiltä. Syrjempänä sijainnut Väänäsen riihirakennus meni myös surkeaan kuntoon ja seinustalla ollut arvokas puimakone kaatui kumoon ja särkyi.
Joen rannan kahdesta aitasta jäi jäljelle vain alimmaiset hirsikerrat ja nekin poissa paikoiltaan. Muu osa oli lentänyt Utosjokeen. Toisen aitan ylisillä oli talon kahden tyttären kesäiset nukkumapaikat, alhaalla nukkuivat yönsä emäntä ja isäntä pikku tyttären kanssa. Edellisten vuode löydettiin myrskyn jälkeen uiskentelemassa joesta, jälkimmäinen vuode suuren hirsikasan alta. Jos myrsky olisi yllättänyt yöllä, hengenlähdöltä tuskin olisi vältytty.
Kaikkiaan särki myrsky Heikki Kallion talolta 10 rakennusta sekä vei edellisten lisäksi Jaakko Väänäsen vainiolta kolmen heinäladon katot, yläosat ja heinät melkein tyystin. Aittojen keikahdettua jokeen ei Kallion perheelle jäänyt muita vaatteita kuin päällään olevat ja ruokavarastona olleen aitan sisällöstä jäi kolme leipää, jotka löytyivät rannalta.
Ehkäpä kaikkein pahinta jälkeä
pyörremyrsky sai aikaan Utosjoen vastakkaisella rannalla Flinkin talossa, jonka omistaa mv. Eino Utoslahti. Siellä oli kartano melkein yhtenä rauniokasana. Asuinrakennuksen katto oli kokonaan poissa ja navetta sortunut sekavaksi hirsirykelmäksi. Kumma kyllä sisällä ollut lehmä oli säilynyt eheänä. Ulkopäädyssä ollut siankarsina jäi sortuvan seinän alle, mutta sika löydettiin juoksentelemassa kaukana metsässä. Osa asuinrakennuksen katosta oli lentänyt kauempana sijainneen toisen navetan katosta sisään. Rannalla olleen kellarin katto taas lensi kovalla voimalla 30 metrin päähän tallirakennuksen seinään rikkoen sen.
Rannalla olleen veneen kohotti pyörre ilmaan lennättäen sen yli 100 metrin päähän maalle sähköpylvästä vasten, joka kaatui vetäen kumoon muita pylväitä parinsadan metrin matkalta. Puolangan maantieltä taloon johtava kuja oli sinne lentäneiden hirsien ja katonkappaleiden sekamelskana.
Kotona olivat myrskyn riehuessa vain talon 3 ja 6-vuotiaat tytöt sekä 13-vuotias lapsentyttö, jotka säilyivät vahingoittumattomina. Muu väki työskenteli kilometrin päässä metsän takana pellolla tietämättä mitään tästä hävityksen kauhistuksesta, ennen kuin isännän veli huomattuaan hävityksen riensi juoksujalkaa siitä ilmoittamaan.
Jonkun matkan päässä sijainnut Lesolan talo oli pahimman vaikutussäteen ulkopuolella, mutta silti tuuli kallisteli sitä niin, että tulvehti kaatosade hirsisalvosten liikkuessa seinänraoista aivan tulvimalla sisään.
Flinkin talolle johtavan kujan suussa Puolangan maantien kohdalla oli suuria puita kaatunut pyörteen kynsissä kaikkiin suuntiin. Siitä jatkui myrskyjälki metsään kertoman mukaan useita kilometrejä. Flinkin kohdalta kilometri Puolangalle päin valmistumassa olevan Utoslahden uuden koulurakennuksen luona oli juuri vähän ennen myrskyn iskua saatu kuorma-auto lastatuksi propseilla ja ajajat poikenneet kotiinsa kahville. Myrskyn jälkeen palatessaan auton luokse he havaitsivat sen joutuneen suuren, metsästä kaatuneiden puiden muodostaman murroksen alle. Vaikka kuorma oli tiukasti köytetty, oli pyörre riipaissut osan kuormasta ja lennätellyt propsit yltympäri metsää.
Onnettomat asukkaat,
jotka olivat joutuneet luonnonvoimien näin hirvittävän hävityksen kohteeksi, näyttivät enimmäkseen fatalistin tyyneydellä suhtautuneen tapahtuneeseen. Monien vuosien työn tulokset oli armottomasti pyyhkäisty pois. Vain joskus saattoi paikallisen emännän silmänurkkaan kiertyä kimmeltävä kyynel ainoana näkyvänä merkkinä sielujensa pohjattomasta alakuloisuudesta.
Vaikeata oli tietää, mihin tulisi ensinnä ryhtyä. Kootako vielä elojen rippeitä vaiko ryhtyä rakennusten kunnostamiseen? Tavaton rankkasade oli kastellut kaikki välikaton täytteet, seinäpaperit ja lattiatäytteet, niistä ei ollut enää mihinkään. Kaikki olisi purettava ja kuivattava, rakennettava uudestaan.
Kaikkein kovaonnisimpana miehenä pidettiin mv. Eino Laitista, jota jo aiemmin olivat kohdanneet lukemattomat onnettomuudet - monet tulipalot, salaman tuhot ja vielä niitäkin pahemmat, joita ei viitsitä tässä edes mainita. Aina hän on noussut ja rakentanut elämäänsä uudestaan ja kelpaa esimerkiksi sinnikkyydestä muillekin tämän suuren onnettomuuden jälkeen.
Kaikki lehtemme myrskyvahinkokuvat on luovutettu Oulun läänin maaherralle mahdollisesti liitettäväksi maatalousministeriölle lähetettäviin myrskyonnettomuuden uhrien korvausanomuksiin. Vahinkojen arviointi aloitettiin tiistaina 23.7.
Tuhoisaa jälkeä mm. Posiolla
Viime lauantai-iltana kello 17-18 tienoilla raivosi tavattoman ankara rajumyrsky tuhoisana Posiolla. Myrskytuulen kulkusuunta oli etelästä pohjoiseen ja otaksuttiin sen olleen sama, joka hetkeä aikaisemmin riehui Utajärvellä. Hävitys alkoi Posion Mäntyjärven kylästä, jossa se repi rakennusten kattoja ja levitteli peltojen viljakuhilaat aivan hajalleen. Myrsky eteni nopeasti pohjoista kohden lakaisten Mäntyjärveltä alkavalta laajalta Jänissydänmaalta noin 5 km:n levyiseltä alalta 20 km:n pituisen matkan metsää miltei paljaaksi, kaataen siten useita kymmeniätuhansia runkoja puita.
Posion Pernunjärven kylään saavuttuaan myrsky teki sielläkin pahaa jälkeä vieden useista taloista katot ja rikkoen ikkunat. Pelloilta se hajotteli elosuojia ja kuhilaat pitkin maisemaa. Seuraava kohde samoin seurauksin oli Posionlamminvaaran kylä. Rajuilman aikana vallitsi paikoin myöskin raesade särkien mm. ikkunoita.
Lauantaina kello 16 aikaan iski ankara pyörremyrsky Kellossa työmies Väinö Suomelan rakenteilla olevaan, melkein valmiiseen navetta- ja saunarakennukseen hajottaen sen muutamassa silmänräpäyksessä miltei perustuksiaan myöten. Sama myrsky repäisi samalta kylältä Rikilä-Mannisen talon tallista katon kokonaan pois pudottaen sen lähelle maahan.
Raahen satamassa Lapaluodossa teki myrskytuuli lauantai-iltana tuntuvaa vahinkoa. Se hajotti useita Metsäkeskukselle ja Pohjanmaan Puulle kuuluvia propsilauttoja sekoittaen niiden puut niin pahoin keskenään, että ne on uudelleen lajiteltava. Propseja on monta sataa syltä.
Pateniemen sahan satamassa alkoi noin kello 14 lauantaina ankara myrskytuuli, jonka vaikutuksesta vesi kohosi nopeasti. Satamalaiturin reunassa olleita proomuja ei ehditty kuljettaa suojasatamaan ja raivokkaat aallot rikkoivat erään proomun käyttökelvottomaksi satamalaituria vasten ja kaksi muuta saivat vesilastin.
Rajuilma riehui myös Kuusamon Vasaraperällä, missä se hajotti Haatajan talon erään heinäladon perustuksiaan myöten sekä hajotteli pelloilta elokuhilaat ja -haasiat, kuten niin monessa paikkaa muuallakin. Samoin se tuhosi eräitä heinäsuovia ja kaatoi melkoisen määrän puita.
Ylivieskassa raivosi ukonilma sunnuntain vastaisena yönä. Salamanisku tappoi neljä lammasta. Heinäpelloilla ilma sai aikaan myös pienempiä tuhoja, mm. vei eräästä heinäladosta katon pitkän matkan päähän.
Myös Pulkkilassa raivosi rajuilma lauantaina ja sunnuntaita vasten yöllä särkien pelloilta kuhilaat melkein järkiään. Suurta vahinkoa tuli myös timotein siemenheinikoille, joiden päät myrskytuuli riipi melkein tyhjiksi. Vesisade ja kuuroja seuranneet tuulenpuuskat olivat peloittavan voimakkaita.
Kaleva 24-26.8:
Tuhojen vahinkoarviointi saatiin suoritettua ja todettiin, että Utajärven myrskystä eniten joutui kärsimään kuusi maanviljelystilaa, vähäisemmin vaurioin selvisi viisi tilaa. Yhteenlasketut vahinkokustannukset rakennuksista ja viljoista olivat 76 374 mk. Arvio, joka on sangen varovaisesti laadittu, tullaan vielä alistamaan Talousseuran rakennusmestari E. Kulmalan tarkistettavaksi. Metsätuhojen arvioinnit jatkuvat:
"Illalla kotiutuneet arvioijat olivat kertoneet, että esimerkiksi Pekka Valkaman metsässä oli eräässäkin paikassa vain 2 ha:n alalta kaatunut kokonaista 600 arvopuuta. Kerrottiin myös myrskyn vaikutusalueen alkaneen paljon kauempaa kuin oli otaksuttu. Niinpä oli tuhoja havaittu vielä 5 km:n päässä Eino Laitisen omistamasta Putaalan talosta etelään, siis myrskyn tulosuuntaan päin."
Arvioinnin tulokseksi saatiin yhteensä 14 ha:n alalta 1268 kaatunutta runkoa/334 pinokuutiometriä. Monet niin pien- kuin suurtilallisetkin luettivat vain kotipalstoillaan kaatuneet puut uskaltamatta kustannusten pelossa arvioittaa kauempana olevien ulkopalstojen lukua. Monet, joiden metsää oli myrsky pahastikin runnellut, eivät arvioittaneet vahinkoja ollenkaan. Samoin arvion ulkopuolelle jäivät kunnan, valtion ja yhtiöitten metsien vahingot, jotka ovat alueen laajuuden ja vahinkojen suuruuden puolesta moninkertaiset kuin kaikki arvioon sisältyneet yhteensä.
"Myrskyn tuhojen laajuutta ei vieläkään tarkalleen tiedetä, koska kymmenien kilometrien päässä varsinaisesta vaikutuskeskuksesta Utajärvellä on metsissä tavattu laajoja tuhoalueita mm. Muhoksen Kylmälänkylällä."