MYRSKYT 1936
20.07.1936
UKKOSSÄÄTÄ
Sunnuntain vastaisena yönä kulki kova ukkonen yli Etelä- ja Keski-Suomen. Pohjanmerellä sijainnut matalan keskus toi lämmintä ja kosteaa ilmaa Koillis-Eurooppaan. Tämän ns. rintamaukkosen vasen siipi rajoittui luoteessa linjalle Turku-Tampere-Jyväskylä, oikean siiven ulottuessa Itämeren maihin ja Venäjälle.
Helsingissä huomattiin ensimmäiset salamanleimahdukset jo kello 23 aikaan sunnuntaina, mutta jyrähdyksiä alkoi kuulua vasta puoliltaöin. Tiheänä risteillyt salamointi muodosti Helsingin tummalle taivaalle harvinaisen juhlallisen näyn. Ukkosen tullessa suoraan kaupunkiin puhkesi tunnin kestänyt kaatosade.
Voimakkaimmillaan oli ukkonen Itämeren maissa ja Suomenlahdella, mistä "joitakin pyörretuulen puuskauksia raskaine sadepisaroineen ja rakeineen pistäytyi mantereellekin". Viipurissa ukkonen vieraili kello kolmen jälkeen, mutta Itä-Suomeen noustessaan sen voima oli melkoisesti heikentynyt.
Yöukkonen vikuutti useilla seuduilla sähkö- ja puhelinlinjoja. Iitissä salama sytytti kello kahden aikaan Kymin Oy:n ja Iitin Sähkön omistaman Pääskyjärven muuntajarakennuksen, joka sai rauhassa palaa perustuksiaan myöten, kun palokunnan hälytys viivästyi huonojen puhelinyhteyksien takia. Palokunnan saavuttua se joutui vain toimettomana seuraamaan muuntajan öljyn palamista valtavin lieskoin ja savuin. Palon seurauksena pimeni koko eteläinen Iitti vuorokaudeksi. Muuntajan vahingot olivat noin 200 000 mk. (HS 21.7)
23-24.07.1936
ANKARA UKONILMA JA RAESADE POHJOIS-SAVOSSA
Torstai-iltana ja pitkin yötä raivosi Pohjois-Savossa niin ankara ukonilma, ettei sellaista miesmuistiin maakunnassa ole sattunut. Salamat seurasivat toisiaan ja minuutin aikana saatettiin laskea jopa nelisenkymmentä salaman välähdystä. Ne tekivätkin eri puolilla maakuntaa paljon tuhoa.
Varpaisjärven Sälevällä salama iski Tuomas Vatasen asumukseen surmaten hänen 9-vuotiaan poikansa. Vatasen vaimo menetti tajuntansa, mutta virkosi myöhemmin selkä mustuneena. Saman pitäjän Korpijärvellä salamat sytyttivät mv. S. Nykäsen kaksi täysinäistä heinälatoa, jotka paloivat maan tasalle. Suonenjoen pitäjän Hulkkolan kylässä salama samoin poltti täysinäisen heinäladon.
Lapinlahden Alapitkällä salamat sytyttivät mv. Juho Miettisen talon kahteen kertaan tuleen, mutta tarmokkaiden ponnistusten ansiosta saatiin tuli sammumaan. Salama teki kuitenkin paljon tuhoa repien mm. vuorilaudoituksia myös ulkorakennuksesta. Vielä salama tappoi Alapitkällä laitumella olleen hevosen ja poltti ladon, joka oli täynnä heiniä. Vesannolla salama iski mv. Kalle Hytösen navettarakennukseen surmaten lehmän.
Yllämainitun lisäksi ukonilma teki muutakin tuhoa eri puolilla maakuntaa. Puita, sähkö- ja puhelinpylväitä kaatui ja monet rakennukset kärsivät vaurioita. Kovaa ukkosta seurasi ankara vesi- ja raesade, joka sekin lienee vertaansa vailla. Esimerkiksi Varpaisjärvellä satoi 3-4 cm läpimittaisia rakeita, Alapitkällä puolestaan 2-senttisiä. Rakeet löivät lakoon kasvavaa viljaa ja muuta kasvullisuutta.
Mikkelissä ja lähipitäjissä raivosi myös öiseen aikaan niin voimakas ukkonen, että onko täälläkään sellaista nähty miesmuistiin. Rajuilma alkoi torstai-iltana kello 22.30 aikaan raivoten täydellä voimalla kolmisen tuntia.
Mikkelin mlk:n Härmälän kylässä sytytti salama kauppias Albin Tolosen asuinrakennuksen, joka oli hetkessä kauttaaltaan liekeissä. Tuli levisi lisäksi vielä navettaan ja varastorakennukseen. Kolmen palokunnan sammutusyritykset osoittautuivat toivottomiksi ja rakennukset paloivat käytännössä maan tasalle. Varastorakennuksen mukana paloi mm. kuorma-auto, navetassa yksi sika ja kanoja.
Kangasniemellä torstai-iltana salama tappoi koko karjan Salmen kylässä Multamäen tilalla. Laitumelle menehtyi seitsemän lehmää ja yksi lammas, jäljelle jäi vain kaksi pientä hiehoa. (Uusi Suomi 25.7)