MYRSKYT 1934
09.07.1934
SALAMA SURMASI
Viikonlopun vaiheilla raivosi ukonilma monissa paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa surmaten ja aiheuttaen suuria aineellisia vaurioita, Lauantain vastaisena yönä Maaningalla kello 2-3 tienoissa kovan ukkosen vallitessa salama iski Puustelli-nimisen talon laitumella olleeseen karjaan surmaten koko 10-päisen lauman. Salama oli iskenyt puun kautta eläimiin.
Sunnuntaina Paavolan Rukkisperällä salama löi Juho Pietarilan taloon savupiipusta särkien sen sekä huonekaluja ja ikkunoita. Salama tappoi lapsi sylissään istuneen nuoren isännän Kalle Pietarilan, mutta lapsi jäi henkiin. Syttynyt tulipalo saatiin sammumaan.
Haapajärvellä lauantaina ja sunnuntaina raivonnutta ankaraa rajuilmaa seurasi raekuuro, joka hävitti kirkonkylän luona viljan 3 x 4 km:n kokoiselta alalta. Rakeet olivat tuuman vahvuisia ja särkivät monista taloista ikkunaruudut.
Maanantaipäivän aikana raivosi Lounais-Hämeessä ankara ukonilma saaden aikaan paikoin tuntuvaa tuhoa. Puhelinyhteydet kärsivät eri puolilla ukkosen särjettyä puhelinpylväitä ja -lankoja mm. Matkussa.
Ypäjällä ukkossää vaati ihmishengen. Salama iski noin kello 17.30 aikaan Mannisten kylässä Lehtimäen taloon, jossa vierailemassa ollut teurastaja Erland Kulmalan vaimo Hulda kuoli silmänräpäyksessä ja muutkin samassa huoneessa olleet henkilöt löi ukkonen miltei tajuttomiksi. Syttynyt tulipalo saatiin sammutetuksi. Salama jatkoi kulkuaan pihamaalle särkien kaivon, sekä edelleen navettaan tappaen porsaan. Henkensä menettänyt 45-vuotias Hulda Kulmala jätti jälkeensä puolison sekä 8 lasta, joista 7 alaikäisiä. (Aamulehti 11.7).
Tiistaina klo 18 ajoissa jälleen Maaningalla raivosi ukkonen tappaen 9 nautaa puun juurelle. Tämä tapahtui Tavinsalmen kylässä mv. Aaro Voutilaisen perillisten maatilalla.
11.07.1934
TUHOISA PYÖRREMYRSKYJEN PÄIVÄ MAAN KESKIOSISTA POHJOIS-POHJANMAALLE
HIRVEÄÄ JÄLKEÄ PYÖRREMYRSKYSTÄ KIURUVEDELLÄ
Keskiviikkona raivosi Kiuruvedellä ankara ja seurauksiltaan tuhoisa pyörremyrsky. Tapahtumasta on Helsingin Sanomain kirjeenvaihtaja saanut seuraavia tietoja:
Keskiviikkona aamupäivällä vallitsi pilvinen ja sateisen kostea, mutta suorastaan hiostavan lämmin sää. Kellon lähestyessä kahtatoista alkoi äkkiä kuulua kumeaa kohinaa, joka lähestyi nopeasti kiihtyen korvia huumaavaksi ulvonnaksi, jota kesti noin kymmenen minuutin ajan. Myrskyn raivotessa ilma pimeni, kuului ukkosen kaltaista jylinää ja vinhasti pyörivän pyörteen mukana lensi kaikenlaista tavaraa rankkasateen syöksyessä maahan.(Pääasiassa lehdistö kirjoitti "myrskyn aikana kerrottiin olleen ukkosta ilmassa, mutta mitään ukkosenjyrinää ei kuulunut eikä salamoita näkynyt. Vasta 1,5 tuntia myrskyn jälkeen puhkesi rankkasade").
Pyörremyrsky tuli etelän suunnasta, kulki kirkonkylän keskustan ja järven rannan välistä aluetta myöten kadoten pohjoiseen Haapakummun suuntaan. Pyörteen, jonka leveys oli noin 400 metriä, repivä voima oli tavaton. Järven rannan läheisyydessä sijaitsevan puistikon, ns. "Lystin metsän", hävitti pyörre täydellisesti. Kymmenet suuret petäjät ja koivut katkeilivat kuin korret ja mahtavia puita tempautui juurineen maasta sinkoutuen sinne tänne.
Metsän läheisyydessä sijaitsi venhevalkama, jossa venheitä kohosi korkealle ilmaan ja maahan syöksyessään useita ruhjoutui kappaleiksi. Uimahuone lensi järvelle, mutta sen katto aivan toiselle suunnalle. Rannassa Kiuruveden Sähköosakeyhtiön omistamasta saha- ja sähkölaitoksesta myrsky repi tiiliseinän hajalle tempaisten mukaansa katot, jotka katosivat näkymättömiin. Sahalaitoksen lautatapulit hajosivat ilmaan ja lautoja sateli pitkien matkojen päähän. Sahan työmiehet sattuivat onneksi juuri silloin olemaan poissa paikalta.
Myrskyn kulkusuuntaan sattui myöskin Kiuruveden Osuusmeijeri, josta myrsky repäisi peltikaton irti, kaatoi savupiippuja ja vei mukanaan kaikkien ulkorakennustenkin katot hajottaen ne pieniksi kappaleiksi. Kattojen osia löytyi jopa 3 km päästä.
Pappilan seudun tuhot
Varsin pahoin runnelluksi joutui myös Kiuruveden seurakunnan kappalaisen pappila: Vanhasta päärakennuksesta myrsky repi puolet kattoa heittäen sen pihamaalle ja miltei kaikki ikkunat puitteineen rikkoutuivat. Huoneiden uunit ja savupiiput hajosivat ja sisään satoi irtonaisia parrun pätkiä. Rakennuksen seinä pullistui myrskyn valtavasta voimasta. Ihmisiä oli sisällä huoneissa, mutta onneksi he säilyivät vahingoittumattomina.
Pappilan ulkorakennuksista katosivat katot, ja rantasaunan katon sekä ylimmän hirsikerroksen pyörre lennätti keskelle pihaa. Rannassa olleen venheen sinkautti myrsky korkealle ilmaan ja se jäi pudotessaan erään suuren puun latvaan. Myös pappilan puutarha tuhoutui täydellisesti ja komeasta vanhasta lehtokujasta pirstoutui suuria puita.
Pappilan takana sijaitseva vanha hautausmaa muuttui sekavaksi ryteiköksi kymmenien ikivanhojen puiden katkeillessa tai kaatuessa juurineen. Nimismiehen asuintalon pihamaalta katkesi paksuja koivuja. Myrsky lennätti puutavaraa ja kiviä myös rovastin pappilarakennukseen rikkoen ikkunat ja repien ulkorakennusten katot täälläkin. Pihassa ollutta autoa heitteli myrsky paikasta toiseen, mutta auto jäi kuitenkin eheäksi. Pappilan alueen latojen katot lensivät kauas pelloille.
Pappilaa vastapäätä olevassa Lapinsaaressa tuhosi myrsky suuren joukon puita katkoen niitä kuin korsia.
Myrsky vaati ihmisuhrin
Kiuruveden Metsänhoitoyhdistyksen metsätalousneuvoja Eetu Oikarisen 24-vuotias vaimo Katri Oikarinen (o.s. Mäkäräinen) oli myrskyn yllättäessä pesemässä järven rannassa pyykkiä. Myrskyn jälkeen löydettiin hänet tajuttomassa tilassa ja runsaasti verta vuoti hänen suustaan, mutta ulkonaisia vammoja ei havaittu. Oikarinen kuljetettiin nopeasti kotiinsa, jossa hän kuoli tajuihinsa tulematta lääkärin avusta huolimatta. Kaikesta päättäen oli pyörre temmannut hänet ilmaan ja maahan paiskautuessaan saanut kohtalokkaita sisäisiä ruhjeita. (Pääosa lehdistöstä kertoi naisen jääneen kaatuvien puiden ruhjottavaksi).
Kiuruveden pyörremyrsky aiheutti suuret vahingot
Kiuruveden piirin nimismies Vilho Heinolta illalla saatujen tietojen mukaan pyörremyrsky teki tuhoja noin kahdeksan kilometrin pituisella matkalla kulkien jokseenkin suoraviivaisesti lähtöpaikastaan, noin 3 km:n päästä Kiuruveden eteläpuolelta. Myrsky eteni harvaan asuttua rantaseutua Hyvölänniemen kautta lakaisten vankkaa metsää tieltään noin 200 metrin leveydeltä. Järvellä kävi ankara aallokko.
Kirkonkylän ranta-alueen jälkeen kulki myrsky vielä pohjoisen suuntaan hirvittävällä vauhdilla noin viisi kilometriä päätyen Kiuruveden Remeskylään. Tällä matkalla hävitti myrsky perusteellisesti useiden tilojen hyvää metsää. Sen tielle sattui ainakin puolenkymmentä taloa, joista myrsky riisti katot ja teki muita tuhoja pihamailla ja ympäristössä, kuten hävitti aitoja ja repi puhelinjohtoja. Lisäksi särki myrsky lukuisia heinälatoja, joiden katot ja yläosat lensivät pyörteen mukana.
Oli suuri onni, että myrsky ohitti Kiuruveden taajaväkisen yhdyskunnan keskustan, sillä siinä tapauksessa olisivat seuraukset saattaneet olla suorastaan hirveät ja ihmishenkienkin hukka suuri. Pyörremyrsky teki paikkakunnalla tyrmistyttävän vaikutuksen ja vielä myöhään illalla liikkui suuria ihmisjoukkoja myrskyn jälkiä ihmettelemässä.
Summittaisesti arvioiden noussevat kirkonkylän alueella rakennuksien kärsimät vahingot korkeintaan 125 000 markkaan. Vanhan pappilan vahingot sisältynevät 30 000 markkaan; mm. savupiiput ja uunit vioittuivat käyttökelvottomiksi. Yksityisten taloista kärsi vahinkoja parikymmentä.
Metsiä kohdanneita vahinkoja on myöskin vaikea arvioida. Jos lasketaan yksinomaan tuhansien kaatuneitten puiden arvo, nousee kaikkien vahinkojen suuruus satoihin tuhansiin markkoihin. Kaatuneita puita voidaan kuitenkin hyödyntää mm. halkoina ja propseina, mikä alentaa menetyksen suuruutta. Suurimmat vahingot kärsittiin yksityismetsissä. Monen pienviljelijän metsä tuhoutui kokonaan. Seurakunnan metsille koitui noin 50 000 markan vahinko.
Myrskyn jälki on kuin suoraviivaisesti hakattu linja. Tuhojen korjaustyöt on aloitettu.
Kaksi vastakkaista ilmavirtausta kohtasi seudulla
Ilmatieteellisen laitoksen sääkarttojen mukaan sijaitsi Itä-Suomessa heikko matalan keskus ja ilmanpaine vaihteli maassamme 750-760 mm välillä. Näillä seuduilla, missä pyörremyrsky raivosi, on todennäköisesti kaksi vastakkaista ilmavirtausta kohdannut toisensa. Kajaanissa ja Kuopiossa on ilmavirtaus kulkenut lännestä kaakkoon, Oulussa pohjoisesta käsin ja Jyväskylässä lännestä. Pohjanmaan ja Savon rajoilla ovat vastakkaiset ilmavirtaukset yhtyneet ja todennäköisesti aiheuttaneet sanotun pyörremyrskyn.
Tutkimus: Myrsky alkoi vesipyörteillä
Ilmatieteellisestä Keskuslaitoksesta lähti torstai-iltana tohtori J.M. A n g e r v o matkalle Kiuruvedelle, jonne hän saapui perjantai-iltana. Angervo aloitti tutkimukset heti perille tultuaan ja kuulusteli jo illalla useita henkilöitä.
Pyörremyrskyn kerrotaan alkaneen jo Ryönänjoen pysäkin tienoilta. Eräät henkilöt olivat nähneet järvessä syntyvän vesipyörteitä, jotka vinhasti pyörien kohosivat suppilomaisina vedenpintaa korkeammalle. Myrsky alkoi kahdesta suuresta ja tavattoman synkästä ukkospilvestä, jotka rinnakkain kulkien lähestyivät jyrkästi kaartaen toisiaan, Pilvien yhtyessä leimahti valtaisa, häikäisevä salama ja kaikui hirvittävän kova jyrinä. Tällöin lähti yhtyneistä pilvistä harmaa pyörre kiitämään viistosti alaspäin.
Myöhemmin saatiin seuraavat täydennetyt tiedot: Pyörremyrsky näyttää syntyneen Kiuruveden selällä Ryönän pysäkin seuduilla, jossa ensin syntyi veden pinnalla mahtava vesipatsas, joka nopeasti eteni maata kohden. Maalle tultuaan pyörteen voima kasvoi tavattomasti kaataen eteen sattuneen metsän leveältä alalta. Kynnös ulottuu kirkolta Remeskylään ja Koskikylään 100-200 metriä leveänä.
Kiuruveden kohdalla päättyi myrsky Remes- ja Koskenkylien rajoilla, mutta teki muutamaa tuntia myöhemmin tuhoja Oulun läänin puolella mm. Pulkkilassa, tuhoten metsää noin 5 kilometrin matkalla ja särkien 9 ladon katot. Hirmumyrskyn vaikutukset tuntuivatkin noin 70 kilometrin matkalla. (HS 12-14.7.1934)
Karjalainen: "Myrskyn liikehtiminen oli omituista riehuntaa ylös ja alas. Suuret esineet sinkoutuivat väliin korkealle ilmaan ja sieltä jälleen alas palatakseen taas jälleen korkeuteen, mistä ne myrskyn tyynnyttyä putoilivat alas maahan."
HIRMUMYRSKY MYÖS POHJOIS-POHJANMAALLA
Aiheutti huomattavan suuria vahinkoja metsille, ladoille ja rakennuksille
Ankara myrsky ja sitä seurannut kova ukonilma raivosi Pohjois-Suomessa keskiviikkona (11.7) ja vielä torstainakin. Puhelinlinjojen rikkoutumisen vuoksi vasta torstaista lähtien onnistuttiin saamaan tietoja tuhoista.
Pudasjärvellä myrsky raivosi hirvittävällä voimalla keskiviikkona iltapäivällä kaataen kymmeniätuhansia puita Puhoksen, Livon, Korpisen, Iinattijärven sekä Hirvaskosken alueilla. Metsät olivat suurimmaksi osaksi valtion omistamaa tukkimetsää. Erään yksityisen talon metsästä Hirvaskoskella myrsky kaatoi arviolta noin tuhat tukkipuuta.
Puhoksen ja Livon maanteillä, jotka ovat Kuusamon valtatiestä eroavia kyläteitä, kaatoi myrsky puita niin paljon, että liikenne oli keskiviikkona pysähdyksissä. Vasta torstaina usean kymmenen miehen ollessa siirtämässä ja hakkaamassa puita, saatiin liikenne avatuksi. Myrsky särki lisäksi kymmenittäin latoja ja Korpisella repinyt rakennusten kattojakin.
Pudasjärven Pintamon kylässä tappoi salama talokas Kalle Isomursun. Metsässä ollessaan hän suojautui rankkasateelta tuuhean puun alle, johon salama iski. Perheellinen, 49-vuotias Isomursu sai surmansa silmänräpäyksessä. (HS 13.7, täydennystä Savon Sanomista 14.7)
Ilkka 18.7: Pohjois-Suomessa viime päivinä raivonneiden myrskyjen jälkiä on nyt ryhdytty puhdistamaan. Pudasjärvellä, jossa myrsky kaatoi metsää laajoilla alueilla arviolta noin 10 000 puuta, on aloitettu hakkaus- ja raivaustyöt. Urakalla tehtäviä töitä suorittaa noin 50 miestä.
Oulussa satoi vettä ½ tunnissa niin paljon, että sitä oli kaduilla paikoin puolisääreen ja urheilukentälläkin olisi voinut soudella veneellä. Kauppatori oli eräiltä osiltaan kohisevana koskena, kun eri kaduilta syöksyvä vesi etsi tietään meren. Vesi tunkeutui myös katutasossa oleviin kivijalkakauppoihin. (Kaleva 12.7)
(Lapin Kansa 14.7)
HURJA PYÖRREMYRSKY PULKKILASSA
Pulkkilassa liikkui keskiviikkona harvinaisen ankara pyörremyrsky, jonkamoista ei liene ennen nähty näillä mailla. Tosin se kesti vain muutaman minuutin, mutta ennätti tehdä tavattomasti hävitystyötä. Noin kello 13.30 huomattiin pilvien omituisesta liikunnasta ja pyörimisestä, että jotain erikoista on tulossa. Pilvet "kirnusivat" sinne tänne tavattomalla nopeudella. Ukkospilvi oli juuri mennyt ohitse ja tämä luonnonilmiö havaittiin heti sen jälkeen.
Tuskin oli ehditty havaita merkit pilvissä, kun pyörremyrsky iski. Sen ensimmäiset jäljet havaittiin noin 2 km Pulkkilan kirkolta itään päin Ahon kankaalla. Myrsky katkoi ja kaatoi suuret puut pirstoten ne maahan, tempaisi ulkorakennuksista katot lennättäen niitä kymmeniä metrejä, hajotti latoja ja rikkoi aitoja. Erään lammasnavetan katon tuuli lennätti löytämättömiin.
Myrsky jatkoi Ahon kankaalta ylittäen Oulun maantien 2 km Pulkkilan kirkolta Ouluun päin, ns. Maaselällä. Täältä se tempautui Jylhänrannan tietä kohti pirstoten mennessään metsää yhä enemmän. Noin puoli kilometriä ennen tietä se teki valtavan noin 100 metriä leveän väylän metsään raivaten kaikki esteet maata myöten. Jopa 30-senttiset puunrungot katkeilivat tai tempautuivat irti juurineen (lentäen kauas paikoiltansa). Jylhänrannantietä raivasi monta miestä pitkän aikaa sahoin ja kirvein myrskyn jälkeen.
Jylhänrannantieltä pohjoiseen kulki pyörre 100 metriä 20 metrin levyisenä samoin tuhoin Jaakko Lautaojan viljelyksille, missä se repi 3 latoa kokonaan palasiksi ja 6 latoa puoliksi. Kattoja lensi jopa 20 metrin päähän ja hirsiä upposi syvälle maahan. Pellolta pyörre liiti edelleen eteenpäin samoin seurauksin, koko 5 km:n kulkumatkaltaan kaakosta luoteeseen kaikki joutui luonnonvoiman hävityksen alaiseksi noin 10 minuutin aikana. Kuten sanottu, kulki pyörre ukkospilven jäljessä.
Onneksi se ei vaatinut ihmisuhreja. Pienempiä vammoja se kuitenkin aiheutti. Lapsia, jotka sattuivat olemaan paraikaa ulkosalla, myrsky pyöritteli sinne tänne, mutta onneksi ilman pahempia vammoja. Aidaksia lenteli kymmenien metrien päähän ja eräs veräjäkin löytyi noin 50 metrin päästä.
Myrskyn kokeneita ja nähneitä
Pohjolan Sanomat 13.7:
Työmies Ilmari Kemppainen oli tulossa työmaaltaan ja etsi lähenevän rajuilman johdosta suojaa Lautaojan talon lähellä olevasta ladosta. Kun myrsky raivosi pahimmillaan se oli kaataa miehen, mutta hän sai ladon ovesta kiinni. Lato huojui jo pahoin, mutta oli sen verran myrskyn keskuksesta syrjässä, että säästyi. Kemppainen kertoi, että 50 metrin päässä ollut lato kohosi keveästi ilmaan, pyörähti siellä ikään kuin jonkun käden kääntämänä ja hajosi pitkin peltoa. Muutkin kolme latoa olivat samassa hetkessä ilmassa sirpaleina ja päreinä lentäen hyvin korkealla ja hajoten viimein pellolle.
Naapuritalon isäntä Jaakko Lautaoja sattui juuri latojen hajotessa olemaan pihamaallansa. Hänen kertomansa mukaan ladot kohosivat silmänräpäyksessä myrskyn kourissa ilmaan ja ladon palasia lenteli kauas metsään. Eljas Lautaojalta myrsky kaatoi ja runteli peltoaitoja puolisen kilometriä.
Eräs henkilö näki kauempaa myrskyn kulun. Noin kello 13.20 hän näki lähestyvän ukkospilven itäreunalla pilvipyörteen, joka ajoittain ulottui maahan saakka kohoten toisinaan ylemmäksi. Se liikkui suurella nopeudella kaaressa kaakolta luoteelle. Näky oli valtava. Pilvet näyttivät joka puolella taivaalla liikkuvan eri suuntiin. Oikealla etelässä päin kulki ukonilma suoraan länteen, vasemmalla pyörremyrskyn vaikutuksesta pilvet liikkuivat vastaavasti etelään. Auringon kirkas loisto antoi pilville kaamean valon. Huomasi selvästi, että kysymyksessä oli vakavanlaatuinen myrsky.
Pyörremyrsky hävitti noin 5 km:n pituisella matkalla monta kymmentä hehtaaria metsää kulkien kangasmaita, joilla metsänkasvu on runsaampaa kuin muualla. Seuraavassa lisää pyörteen reittiselvitystä Pohjolan Sanomia ja osaksi Kalevaa yhdistellen, mikä hieman poikkeaa Lapin Kansasta:
Myrsky kulki kaarella ukonilman itäreunaa alkaen Marjomaan sydänmaan tienoilta. Aluksi se kulki jonkin matkaa melkein pohjoiseen Viionahon talon luota. Näillä seuduilla myrsky teki perusteellisempia tuhoja Viionahon talon luona kaataen suuren alueen hyvälaatuista männikkömetsää. Myrsky kulki kaartaen vähitellen lounaalle ja mennen noin 1 km Pulkkilan kirkolta pohjoiseen päin maantien yli, kulkien ns. Maanselän kankaita myöten välillä heikentyenkin luodetta kohden Lamujoen varrella olevien Lautaojan talojen luokse.
Rajuimpana se esiintyi mainitun Lautaojan talon itäpuolella hävittäen metsän tyystin ½ kilometrin mittaisella ja 100 metrin levyisellä alueella. Jylhänrannantien se samalla löi aivan tukkoon. Kolme miestä teki tunnin ankarasti töitä saadakseen tien avatuksi. Tästä myrsky meni joen yli jatkaen tuhoaan Lautaojan talon metsissä, mutta ei enää niin rajusti. Vähitellen myrsky heikentyi, mutta vielä yli kilometrin päässä Lautaojan talosta se oli kaatanut hakamaan aitaa noin 50 metriä sekä suuren joukon puita.
12.07.1934
RAJUT MYRSKYT JATKUIVAT POHJOIS-POHJANMAALLA
Torstainakin liikkui raju ukkosilma laajoilla seuduilla Pohjois-Suomessa sekoittaen pahoin puhelinyhteyksiä ja aiheuttaen vahinkoa rakennuksille ja metsille. Ukkoset ulottuivat Ivaloon saakka. Pellossa ukkossää oli pahimmillaan klo 14-16 jatkuen lievempänä iltakahdeksaan asti. Pellon-Orajärven välillä katkesi kymmenkunta puhelinpylvästä.
Taivalkoskella kaatoi myrsky niin ikään puhelinpylväitä sekä metsää ankaran ukonilman yhteydessä. Rankkasateet tuhosivat viljan ja runtelivat perunanvarret monin paikoin. Myös Kuusamon suunnalla oli ankara ukkonen, joka rikkoi kaikki puhelinlinjat. Kittilän Alakylässä kaatui puita metsästä, samoin Rovaniemen-Kemijärven radan varressa oli nähtävissä 150 metriä leveä tuhoalue, josta ei tiedetty kuinka syvälle metsään se ulottui. Rovaniemen ja Posion välissä Auttissa salama "katkaisi 6 puhelinpylvästä veistäen niistä 2 miltei päreiksi". (Lapin Kansa)
Edelleen torstaina vallitsi tavallista voimakkaampi myrsky Kuhmoniemen eteläpuolella lähellä Nurmeksen rajaa. Paitsi pienempiä puita, kaatoi myrsky usean sadan metrin suuruiselta alalta Ristimäen asutustilalta hyvää tukkimetsää maahan.
Ylisotkamossa Sotkamon Petäjävaarantiellä, noin 25 km:n päässä kirkonkylästä, maantielle kaatui parisataa puunrunkoa. Tämän sulun vuoksi ajoneuvoliikenne tiellä oli mahdotonta, kunnes puut saatiin raivatuksi. (Kainuun Sanomat 14.7)
Savon Sanomat 14.7:
Taivalkoskella on myöskin ollut ankara ukonilma keskiviikon-torstain vaiheilla. Varsinkin torstainen ukonilma on tehnyt tuhoja kaataen laajat alat metsää, katkonut puhelinpylväitä, särkenyt heinälatoja ja repinyt asuinrakennusten kattoja. Ukkosta ja myrskyä seurannut ankara vesisade teki Taivalkoskella ja Pudasjärvellä tavattoman suurta vahinkoa viljapelloille ja perunalle. Ruis kaatui kokonaan lakoon ja kevätvilja runneltui pahoin, samoin perunamaat menivät paikoin aivan mustalle mullalle.
Ankara myrsky Suomussalmella
Torstaina raivosi Suomusalmen Ruhtinaansalmella harvinaisen ankara myrsky ja ukonilma kaataen mm. Varpovaaran näkötornin. Puita kaatui laajoilla alueilla Selkokylällä ja Ruhtinaansalmella, arviot liikkuivat useissa tuhansissa. Esimerkiksi Raappanan asutustilalta kaatui yli sata runkoa. Metsää kaatui niinikään laajoilta alueilta Juntusrannan-Hossan välillä. Myöskin kaatui myrskyssä useita sanomalankapylväitä.
Myrskyn mukana satoi runsaasti rakeita, niin että vilja kokonaan turmeltui ja oli se niitettävä pois. Suurimmat tuhot viljalle tulivat Rasilassa ja Nosolassa. (Kainuun Sanomat 19.7)
Järkyttävä tapaus Utajärvellä
Torstai-iltana olivat Utajärven Ahmasilla pientilallisen Matti Huovisen 16-vuotias tytär Eeva ja Pekka Pyykön 12-vuotias tytär Nanni onkimassa. Kello 10 tienoissa nousi äkkiä ukonilma ja tytöt juoksivat läheiseen heinälatoon suojaan. Salama iskikin latoon lyöden tytöt tainnoksiin ja sytyttäen sen palamaan. 12-vuotiaan taju palasi sen verran, että hän pääsi konttaamalla pois palavasta ladosta, mutta 16-vuotias Eeva jäi sinne. Kun kylässä huomattiin ladon olevan tulessa, riennettiin sieltä paikalle ja tavattiin Nanni ladon lähellä puolitainnoksissa, mutta Eevan hiiltynyt ruumis löydettiin ladon jäännöksistä. (Pohjolan Sanomat 15.7)
14.07.1934
UKKOSILMA RAIVONNUT MONTA PÄIVÄÄ POHJOISESSA
Pohjois-Suomessa jatkuivat ankarat ukkosilmat jo neljättä päivää. Kemiin nousi helteisen päivän jälkeen kello 19 tienoilla ankara myrsky, joka nostatti suuria hiekkapilviä korkealle. Kello 19.30 aikaan iski salama Kemin kaupungissa muuntajaan rikkoen kaksi 20 000 voltin varoketta ja osa kaupunkia jäi ilman sähköä useaksi tunniksi. Kello 20 kohosi ukonilma uudelleen kaupungin ylle ankarasti salamoiden rankan sateen kanssa ja ukkonen jatkui voimakkaana pitkälle iltayöhön.
Kemin Hirmulassa salama iski sähköjohtoa pitkin taloon tappaen 20-vuotiaan Väinö Kalliosalmen, joka oli seisonut suljetun ikkunan edessä katsomassa rankkasadetta.
Ukkosmyrskyjä Oulun mailla
Lauantaista sunnuntaihin jatkui useissa Oulun läänin kunnissa ukkosilmat, jotka paikoin muodostuivat pyörremyrskyiksi. Moniin kuntiin ei sunnuntai-iltana puhelimella päässyt, joten tietoja kaikista tuhoista ei vielä saatu.
Yli- ja Alavieskassa riehui lauantaina kello 16-17 kova myrsky, ankara rankkasade ja ukkonen. Alavieskan kirkonkylässä iski salama kuuteen taloon, joissa ihmisiä meni tainnoksiin, mutta kukaan ei kuitenkaan kuollut. Pyörremyrsky repi irti vesikattoja ja ikkunanpieliä. Palonalut saatiin pääosin sammumaan.
Haapavedellä riehui pyörremyrsky lauantaina iltapuolella, joskaan ei niin voimakas kuin viime päivinä muualla sattuneet myrskyt. Kaatoi se kuitenkin kumoon joitakuita latoja, lennätti kattoja sekä rikkoi puhelinjohtoja. Lisäksi satoi tavattoman suuria rakeita, jotka myös rikkoivat kattoja (Suurimmat rakeet 6 cm, lähde Jari Tuovisen raetutkimus).
Oravaisten Kuoppalassa ukkosmyrsky raesateineen raivosi kello 21 kymmenen minuutin ajan rikkoen ikkunoita, latojen kattoja ym. Viljelyskasveja tuhoutui kaikkiaan 58 tilalla yhteensä 82 hehtaarin alalta, yhteisarvoltaan 76 000 mk.
Sievissä iski ukkonen lauantai-iltapäivällä kello 16-17 aikaan Jyringin kylässä itsellisen Terho Ruuttilan taloon, jossa Ruuttila sisaruksineen oli kotosalla. Salama iski kaikki pyörryksiin, mutta toiset virkosivat paitsi Ruuttila itse, joka sai surmansa. Ukonilma oli paikkakunnalla erittäin raju.
Ukkonen vei ihmishenkiä etelässä
Yöllisen salamaniskun katkaisema sähköjohto aiheutti kahden ihmishengen menetyksen lauantaina eräällä heinäpellolla Lappeen Myllykylässä. Talollinen Ville Teitto ja hänen vaimonsa menivät puolenpäivän jälkeen pellolle töihin ja nähtävästi vaaraa ymmärtämättä tarttuivat johtoon. Paikalle myöhemmin saapuneet ihmiset tapasivat heidät maassa hengettömänä. Miehen pään yläosa ja toinen käsi sekä vaimonsa jalat olivat palaneet pahoin. heiltä ei jäänyt lapsia.
Lauantaina kävi myös ankara ukkonen Nokialla. Salama iski Lauttalan kansakoululla opettajan asuntoon rikkoen ikkunat ja sytyttäen palonalun, joka sammui itsestään. Salama iski myös aseman takana Niilo Ketolan asuntoon sähköjohtoja myöten rikkoen permannon ja sen kannatinpuita sekä heittäen lattian täytteet ilmaan. Syttynyt palonalku saatiin sammumaan. (HS/Aamulehti 15-18.7)
Kainuun Sanomat 21.7: T.K. 14 p:nä raivosi klo 19 jälkeen Kuhmoniemen ja Hyrynsalmen rajamailla rajuilma tuottaen huomattavaa vahinkoa. Varsinkin Korjatun torpan kohdalla satoi suuria rakeita, noin tuuman läpimitaltaan, raastaen melkein kaiken kylvön maan tasalle. Vielä myöhään illalla oli maassa melkoisia jääkasoja. Monille vähävaraisille perheille tuli täydellinen kato. Myöskin muualla samalla seuduin myrsky repi kattoja ja kaatoi puita.
15.07.1934
RAJU UKKOSRINTAMA VYÖRYI YLI SUOMEN
Ukkosmyrsky riehui sunnuntaina laajalla alueella yli maamme kaakosta luoteeseen. Se raivosi kello 15 aikoihin Turussa, Helsingissä, Sortavalassa, Kuopiossa ja Tampereella sekä näiden välisellä maaseudulla paikoin myöhälle iltaan asti. Ukkonen räiskyi edelleen myös pohjoisessa. Venäjälle oli muodostunut matalan keskus, jonka reuna-alueeseen Suomi kuului. Ukkonen oli yleisenä säänä Itämeren maissa ja Venäjällä, mutta osaksi myös Saksassa ja Puolassa. Suomi oli muutaman päivän ajan Euroopan lämpimin maa.
Luonteeltaan ukonilma oli tavallista ankarampi liikkuen eteenpäin hyvin hitaasti viipyen samoilla seuduilla tuntikauden ja enemmänkin herkeämättä salamoiden ja jyristen. Tampereella havaitsivat muutamat henkilöt omituisen ukkosilmiön Hatanpäänniemen kohdalla. He kertoivat havainneensa ikään kuin hirren tapaisen esineen leijailevan ilmassa samaan aikaan, kun salama voimakkaimmin tällä kohtaa räjähti.
Ukonilmat sotkivat pahoin paikallisia puhelinyhteyksiä. Puhelinkeskukset olivat joko ukkosen tähden suljetut tai ukkosen vikuuttamia. Sen sijaan kaukopuhelinlinjat selvisivät vähemmillä häiriöillä.
TAMPEREEN SEUDULLA YÖTAIVAS TULIMERENÄ, RAETUHOJA
Harvinaisen voimakas ukonilma riehui aamuyöstä Orivedellä kestäen puolisen tuntia kello 2-3 välillä. Asukkaat heräsivät jatkuviin, voimakkaisiin tärähdyksiin ja taivas oli yhtenä tulimerenä. Rankkasade sai vahvat vesivirrat vyörymään teitä pitkin. Voitilan kylässä sytytti salama talousrakennuksen, johon kuuluneet navetta, talli, puimasuoja ja varastovaja tuhoutuivat lyhyessä ajassa täydellisesti. Irtaimistosta paloivat mukana mm. puimakone, sähkömoottori ja kotitarvemylly. Paikalle saapuneet kirkonkylän ruisku sekä Vehkalahden palokunta moottoriruiskuineen eivät ponnisteluista huolimatta saaneet rakennusta pelastetuksi.
Ruovedellä ei 20 vuoteen ole ollut sellaista ukonilmaa kuin sunnuntain vastaisena yönä. Vahingot jäivät kuitenkin vähäisiksi: joukko puita kaatui kirkonkylässä.
Raesateita
Tampereen ympäristössä raivosi taas iltapäivällä ankaranpuoleinen ukonilma laajalti, mutta seutu selvisi kaikkiaan melko vähäisin vahingoin. Ne jäivät tiettävästi puhelinliikenteen häiriöihin ja kaato- sekä raesateiden aiheuttamiin viljojen lakoontumisiin sekä muutamiin palonalkuihin.
Teiskon Taulaniemessä satoi lähes 3 cm läpimittaisia rakeita, ja missä kuuro osui viljapeltojen kohdalle oli jälki hyvin tuhoisaa. Salama iski eräällä laitumella lehmään, jota juuri lypsettiin. Sekä lypsäjä että lypsettävä lensivät nurin, mutta tointuivat vakavammitta seurauksitta.
Vesilahdella kävi ukkonen kello 16 aikaan voimakkaana kaakosta luoteeseen ja Krääkkiön kulmalla saatiin harvinaisen rankka raesade. Rakeet olivat jopa 3-4 sentin läpimittaisia ja lensivät vinhassa tuulessa niin raskaasti, että useista asumuksista menivät ikkunat säpäleiksi. Kasvullisuudelle raekuuro oli erittäin tuhoisa. Perunamaat olivat monissa taloissa kuin kynnön jäljiltä ja viljoja turmeltui pahoin suuri määrä.
RAJUILMOJA POHJOIS-HÄMEESSÄ
Kurussa rajuilma hajotti latoja, kaatoi pylväitä ja rikkoi johtoja. Kurun Aureessa Vanhan Kiimingin talossa iski ukkonen kello 19 aikaan navetan päätyyn särkien sen ja katon sekä tappaen yhden lehmän. Navetasta se siirtyi työhuoneeseen, missä heitteli työkalut sikin sokin, sen jälkeen asuinrakennuksen alle rikkoen samalla ikkunoita ja puhelinjohdot sekä pylväitä parin kilometrin pituudelta. Hieman "leikkisäksi heittäytynyt" salama käväisi myös juurikasvimaalla ryhtymällä kasviharvennukseen tavallista perusteellisemmin.
Parkanossa pyörremyrsky ja raetuho
Parkanon Kuivasjärven kylässä raivosi sunnuntaina iltapäivällä tavattoman voimakas pyörremyrsky ja ukonilma raesateineen. Pahin tuho tapahtui Kuivaniemen talon metsässä, missä 300 metrin levyiseltä alalta kaatui toistasataa tukkipuuta. Jopa 14 tuuman vahvuiset puut taittuivat kuin korret tai kaatuivat kumolleen. Monista ladoista kiskoi pyörre katot irti ja viskoi matkojen päähän. Myrsky teki tuhoa vielä myös Hirvelän, Joukasen ja Talasniemen talojen mailla.
Pyörremyrsky kesti noin 15 minuuttia ja kohta sen päätyttyä puhkesi tavattoman rankka raesade, joka hävitti noin 1,5 kilometrin levyiseltä alueelta kaiken kasvullisuuden, kuten perunan, ohran, kauran ja rukiin. Muutamat rakeet olivat aivan harvinaisen suurikokoisia, lähes 5 cm läpimittaisia. Eräiden talojen mailta rakeet raastoivat perunanvarret täysin rikki ja hautasi ne multaan. Vahingot saattavat nousta satoihin tuhansiin markkoihin.
Kihniön Nerkoon kulmalla raivosi vähän Parkanoa aikaisemmin samanlainen pyörremyrsky. Ankara raesade pieksi kovan tuulen saattelemana Lahdentaustan ympäristössä ikkunaruutuja rikki. Rakeet olivat noin kolmen sentin läpimittaisia raadellen kasvimaita suorastaan mullalle.
LAHDEN SEUTU
Lahden seudullakoettiin myös ankara rajuilma sunnuntaina. Pohjois-Orimattilassa ukonilma alkoi kello 14 aikaan jatkuen parisen tuntia ja vaatien kaksi kuolonuhria. Leitsaman kylässä iski salama pientilallisen Väinö Siltalan vaimon tainnoksiin ja Vieno-nimisen 10-vuotiaan tyttären kuoliaaksi. Myöskin muualla pitäjässä salamat iskivät asumuksiin ja yhteen muuntajaan tekemättä kuitenkaan huomattavampaa vahinkoa.
Heinämaan kylässä iski salama sähköjohdon kautta Siltalan taloon surmaten 20-vuotiaan tyttären silmänräpäyksessä. Muut huoneessa olleet eivät vahingoittuneet. Ulkona sähköpylvään juurella istuneen pojan löi salama tainnoksiin ja toiselta poltti jalat mustiksi.
Pitäjän pohjoisosassa satoi runsaasti rakeita, jotka hakkasivat kaiken kasvullisuuden maan tasalle. Kello 19 puhkesi jälleen niin ankara rankkasade, etteivät sen kaltaista vanhimmatkaan paikkakuntalaiset muista heidän aikanaan sattuneen.
Padasjoella salama tappoi lukuisia lampaita ja ainakin yhden lehmän. Hollolan Toimelassa salama iski kansakouluun polttaen seinäpapereita.
Höyrylaiva vaikeuksissa Vesijärvellä
Lahdesta Vääksyynhuvimatkalaisia kuljettanut höyrylaiva Taru joutui ukkosmyrskyssä suureen vaaraan Kajaanselällä. Ankara tuulenpuuska kallisti laivaa siinä määrin, että vesi nousi välikannelle alkaen tunkeutua torvista laivan sisälle. Tilannetta pahensi matkustajain keskellä syntynyt paniikki. Rae- ja kaatosade oli niin ankara, ettei nähnyt mitään.
Vakavassa tilanteessa kapteeni määräsi pelastusvyöt otettavaksi esille. Onneksi myrsky kuitenkin taukosi nopeasti ja laiva jatkoi matkaansa Vääksyyn. Kanavaan tultaessa oli laivan koko irtaimisto täydellisen sekasorron vallassa.
Rannalla myrsky aikaansai myöskin rumaa jälkeä repiessään kanavakonttorin lähellä suuren lehmuksen ja kaataen ainakin kanavan Vesijärven puoleisessa päässä mäntyjä. Viljelmille rankkasade teki pahoja tuhoja.
LOUNAIS-SUOMI
Lounais-Suomessa kävi sunnuntaina useilla paikkakunnilla rajuilmoja paikoittaisine tuhoineen. Muurlassa salama iski Piilijärven rannalla kuoliaaksi 19-vuotiaan Ville Virta-nimisen nuorukaisen. Lähellä olleista henkilöistä useat saivat palohaavoja niin, että viiden oli turvauduttava lääkärin apuun.
Uskelan Lopen kylässä Mäkisen huvilassa asunut työmies Vihtori Virtanen astui aamulla kello 4:n tienoissa keittiön pihamaalle, jolloin salama iski hänet kuoliaaksi.
Forssan seuduilla tavallista ankarampi ukkonen kävi sunnuntaina kello 15-17 välillä ankarine kaato- ja raesateineen, jotka saivat kaikki kauppalan kadut ja tiet suorastaan lainehtimaan. Myös Loimaalla, Humppilassa ja Punkalaitumella oli ankara raesade, jossa harvinaisen suuret rakeet vioittivat kasvustoja (3,5 cm rakeita, lähde Jari Tuovisen raetutkimus). Urjalassakin vieraili parin tunnin ajan varsin kova ukonilma ja Honkolan seutuvilla raskas raesade.
Kokemäen tienoilla ukkosen mukana tuli kesän kovin rankkasade, joka hetkiseksi vaihtui myös raesateeksi. Noin neljännestunnin verran sade oli niin runsasta, että tiet ja kujat muuttuivat todellisiksi virroiksi. Ilma oli sateen aikana melkein tyyni, minkä vuoksi viljat eivät kärsineet kovin pahoin.
Kokemäen kartanon alueella iski salama sähköjohtoihin, osittain kaataen ja rikkoen puolisen tusinaa sähköpylvästä, joista eräästä pirstaleita lensi 60 metrin päähän. Salamanisku poltti pahoin kaksi muuntajaa sekä varakappaleita useista paikoista. Vaurioiden perusteellisempi korjaus jäi seuraaviin päiviin.
Samanaikaisesti, kun salama iski edellä kerrotuin seurauksin, ilmestyi Pyhäkorvan talon talliin isohko tulipallo räjähtäen siellä, mutta tallissa olleet ihmiset ja hevoset eivät mainittavammin loukkaantuneet. Myös Kokemäen kartanon pajassa pistäytyi salama iskien vasaran sepän kädestä pajan seinään, mutta seppä selvisi tapahtumasta säikähdyksellä.
KESKI-SUOMI
Korpilahdella myrsky katkoi ja viskoi suuria puita
Keski-Suomessa Korpilahdellaukkonen ja rankkasade olivat ankarimmillaan kello 19.30-21.30 välillä. Salamat leimahtelivat yhtenään ja muodostuneista tulvavirroista aiheutui vahinkoja. 24 kilometriä Jyväskylästä Korpilahdelle päin syöksyi vesi kohisten maantien poikki alempana olevalle kaurapellolle, jossa tulva vei suurelta osalta mullan ja kauran mennessään. Kello 22 aikaan lähtenyt linja-auto pääsi paikan yli varasiltaa pitkin jatkamaan Jyväskylään.
Muuramen ja Korpilahden välillä satoi kahden peukalonpään kokoisia rakeita, joitten vaikutuksesta monin paikoin huuhtoutui maantieltä kaikki sora ojiin ja tiet tarvitsivat perusteellista korjausta.
Korpilahden kirkonkylässä vallitsi tavaton myrsky. Se katkoi lääkärin asunnon läheisyydestä suuria puita viskaten erään niistä talon katolle. Kansakoulun mäeltä kaatui vanhoja mäntyjä.
Keuruun ja Virtain puolella raivosi myös ukkonen sunnuntaina harvinaisen ankarana. Pilvien liikkeen ollessa erikoisen hidasta ukonilma kesti eri paikkakunnilla jopa tuntikausia. Niinpä Keuruulla ukkosen jyrähtely ja salamat ennustivat rajuilman lähestymistä jo kello 6 tienoista alkaen, mutta vasta kello 20 aikaan ennätti sen keskus kirkonkylään. Toista tuntia salamat leimahtelivat kaiken aikaa miltei puolen minuutin välein ukkosen jyrinän jatkuessa yhtämittaisena.
Kello 21 tienoilla särki salama kirkonkylän muuntaja-aseman ja sähköt katkesivat koko yöksi kirkonkylällä. Työväentaloilla sähkölamput rikkoutuivat, joitakin puita pirstoutui ja puhelimet menivät pahasti epäkuntoon, mutta muuten maahan iskeneet salamat eivät aiheuttaneet varsin suurta vahinkoa.
Pohjois-Savossa sunnuntaisen ankaran ukkossään aikana iski salama Leppävirran Kotalahdessa laiduntaneeseen karjaan, jolloin viisi lypsylehmää sai surmansa. Samoihin aikoihin Iisalmen Iirannalla karja väheni kolmella eläimellä.
POHJANMAA
Sadoittain tukkipuita nurin Kestilässä, myös suuria rakeita
Sunnuntaina raivosi Kestilässä Pohjois-Pohjanmaan kaakkoisosassa tavattoman raju ukkonen useita tunteja. Kirkonkylällä satoi kolmessa tunnissa 35 mm ja syrjäkylillä taas liikkui tuhoisa raesade. Niinpä kaatoi ja katkoi se Heinjoen kylässä kaiken viljan sekä perunanvarret niin pahoin, ettei viljankorjuuseen tarvinne tänä kesänä ryhtyä muutoin kuin eläinten rehuksi. Rakeet olivat tavattoman suuria ja ne pirstoivat monin paikoin ikkunoita. Sateen tauottua oli maassa rakeita parin sentin vahvuudelta, joukossa läpimitaltaan jopa 6,5 sentin kokoisia.
Myrsky kaatoi sadoittain tukkipuita, yksistään eräästäkin talosta 300 - 400 runkoa. Laitumella ilmoitetaan useiden hevosten ja lehmien saaneen surmansa.
Myös Oulujokivarressa kävi sunnuntaina tuhoisa ukonilma, joka iski erään talon pikkutytön kuoliaaksi Muhoksella. Oulun seuduilla ja Keski-Pohjanmaalla salamat tappoivat useita lehmiä ja hevosia. (Aamulehti/Uusi Aura/HS/LK 16-18.7)
Hirvittävä raesade Vuolijoella
Sunnuntaina kello 16 aikaan liikkui Vuolijoen kirkonkylällä ankara raesade ja ukkosilma kovan pyörremyrskyn vallitessa. Raesade oli rakeiden suuruuteen nähden vertaistaan hakeva. Ihmishenkiä ei mennyt, mutta aineelliset vahingot olivat suuria.
Noin neljän senttimetrin läpimittaiset rakeet tuhosivat kaikkiaan kahdeksan talon viljelykset kokonaan. Tosin paikoin kertyi viljapelloille jopa puolen metrin vahvuudelta vettä, ja maa meni kokonaan mustaksi niiltä paikoin, missä raesade oli kulkenut. Näitä suuria rakeita näkyi vielä maanantaiaamuna monin paikoin. Lisäksi kaatui lähiseudun metsistä puita ja puhelinlinjat olivat poikki. (Kainuun Sanomat 17.7)
16.07.1934
UKONILMAT JATKUIVAT ETELÄSTÄ POHJOISEEN
Salossa ei miesmuistiin ole ollut niin rajua ukonilmaa kuin maanantaina aamuyöstä, jolloin se riehui kovimmillaan iskien yhtä mittaa puihin ja taloihin. Laivuri Linnamäen talon lipputankoon Oskarin- ja Inkerinkatujen kulmauksessa salama iski sellaisella voimalla, että talosta särkyi 17 ikkunaa ja vielä naapuritalostakin muutama. Useat heinäseipäät paloivat tyystin salaman iskiessä niihin. Rauhalinnan kohdalla puhelinpylväät menivät samoin pirstaleiksi. Kolme tuntia kestäneestä tavattoman lujasta ukkosesta huolimatta vakavampia onnettomuuksia ei sattunut. Erään talon porstuassa kissa heitti henkensä salaman vieraillessa.
Maanantaiaamuna kello 4-6 välillä raivosi ankara ukonilma Uskelassa Turun lähellä. Kun kunnanhoidokki Kustaa Virtanen tuolloin meni asunnostaan ulos Uskelan Lopenkylässä, iski salama hänet kuoliaaksi. Hän oli perheellinen.
Hirmumyrskyn tapainen ukonilma Nousiaisissa
Päivän kuluessa ukonilma jatkui vielä Varsinais-Suomessa ilman mainittavampia tuhoja. Tosin iltapäivällä puhkesi Nousiaisissa paikallinen hirmumyrskyn tapainen ukonilma, jota seurasi rankka- ja raesade. Myrsky katkoi ja kaatoi puita juurineen teille ja puhelinlangoille.
Suuria, jopa kaksisenttisiä rakeita satoi lyhyen ajan, mutta ennättivät hetkessä tehdä pahaa jälkeä pelloilla lyöden ja katkoen viljan lakoon. Erityisesti perunamaat kärsivät. Ns. Haaviston mäessä vesi uursi ja syövytti tien reunat liikenteelle vaaralliseen kuntoon. (Uusi Aura)
Puhelinliikenne Turusta maaseudulle oli pitkän aikaa poikki. Kaukolinjoista oli päivemmällä hyvin monta epäkunnossa - esimerkiksi Helsingin 12 johdosta toimi illan edetessä vasta 3. Sen sijaan valtion linjoilla ei ollut juurikaan häiriöitä.
Imatralla aiheutti salamanisku kello 16 jälkeen Hikiän muuntaja-asemalla öljykytkimen laukeamisen, minkä vuoksi osa Varsinais-Suomea, kuten mm. Turku, jäivät noin 15 minuutiksi ilman sähköä. Tämä aiheutti luonnollisesti tuntuvan häiriön sähköllä käyvälle teollisuudelle, raitioliikenteelle yms.
Ukkosen tuhoja Tuusulassa ja Nurmijärvellä
Iltapäivällä raivonneen ukonilman yhteydessä satoi Tuusulan Rusutjärven kylässä suuria rakeita, jotka hakkasivat viljan lakoon pelloilla ja katkoivat perunanvarsia. Nurmijärvellä ankara rankkasade aiheutti myös vahinkoa viljapelloille. Siellä täällä pitäjää pirstoi salama puita ja puhelinpylväitä. Metsäkylän Kaitarannan talossa salama tappoi sikalaan 2-vuotiaan emakon, joka olisi porsinut muutaman päivän päästä.
Kemissä tuhoisa ukonkäynti
Kova ukkosilma vallitsi sunnuntai-iltana ja jälleen maanantaina myös Pohjois-Suomessa. Maanantaina Kemiin iski rajuilma, jonka veroista ei seudulla ole nähty pitkiin aikoihin. Rajumyrsky kaatosateineen alkoi noin kello 19 ja ankarimpana se riehui kello 21 aikoihin. Salama sytytti esikaupunkialueella seitsemän tulipaloa, jotka saatiin kuitenkin sammutetuiksi miltei alkuunsa. Kemin Ritikassa salama pirstoi lipputangon, murskasi Nivan talon seinään suuren aukon, rikkoi ikkunat, särki huonekalut ja porsliini- sekä lasiastiat.
Samoihin aikoihin salama sytytti Kemin mlk:n Laurilan aseman vesitornin katon tuleen, mutta palon leviäminen saatiin ehkäistyksi. Laurilan asemakonttorissa teki salama hävitystään lyöden myös junamiehen tainnoksiin.
Kemin seudulla sähkö- ja puhelinjohdot kärsivät huomattavia vahinkoja saattaen kaupungin totaaliseen pimeyteen useiden tuntien ajaksi. Puhelinyhteyksissä oli vakavia ongelmia pohjoisessa jo sunnuntain vastaisesta yöstä lähtien, varsinkin Rovaniemen seudulta itään Posiolle ja Kuusamoon, sekä Sodankylästä pohjoiseen.
Ilkka 18.7: Myrskyjen tuhoista saapuu vielä lisätietoa jatkuvasti. Niinpä ilmoitettiin Kemistä, että Kemin maalaiskunnan Lautionsaaressa on salama iskenyt maanantaina 20 taloon ja lyönyt kymmeniä ihmisiä tainnoksiin. Kukaan ei kuitenkaan menettänyt henkeään.
Kaatosade ja rakeet tekivät suurta tuhoa Kittilässä
Maanantainen ukkosilma raivosi erikoisen ankarana Kittilän Puljunkylässä. Salamat eivät juurikaan tehneet vahinkoa, mutta sitä suuremmat olivat parisen tuntia raivonneen kaato- ja raesateen aiheuttamat tuhot, mitä eivät vanhimmatkaan kyläläiset muista koskaan nähneensä. Vettä ja suuria rakeita tuli aivan taivaan täydeltä ja hakkasivat ne puljulaisten vilja- ja perunapellot aivan maan tasalle. Muutamia kattoja repi rajuilma myöskin aivan kokonaan. Sateen jälkeen oli kylä tulvan vallassa, tiet, pellot ja alavammat paikat veden alla. Talojen kaivotkin tulvivat yli äyräittensä. (Lapin Kansa 19.7)
Metsäpaloja Perä-Pohjolassa
Ukonilmat ja pyörremyrskyt raivosivat edelleen maanantaina myös Perä-Pohjolassa sytyttäen myös useampia metsäpaloja. Salama sytytti suuren erämaametsäpalon Sodankylässä lähellä Maanselän tunturia. Lähiseuduilta hälytettiin miehet sitä sammuttamaan, mutta palo jatkui vielä myöhään illalla.
Inarin Paloselässä paloi metsää noin 25 hehtaaria, Lompolovaarassa noin 80 hehtaaria jotapaitsi kuloja on ollut myös Ivalon Kultalassa, Luiron hoitoalueella ja Savukoskella. Eräissä tapauksissa metsäpalojen on arveltu syttyneen salaman iskuista, mutta kaikki palot taas ovat sammuneet ukkossäiden rankkasateisiin.
(Aamulehti/HS/Lapin Kansa 17-18.7)
Meteorologin analyysia
Suomessa on vallinnut hellesää ja ukonilmoja. Sunnuntaina 15.7 mitattiin Sodankylässä ja Viipurissa 32 astetta, maanantaina yleisesti 27-29 astetta. Venäjällä on laajalti helteistä ilmamassaa.
Uuden Auran toimittaja kysyi meteorologilta, maisteri Nurmiselta (heleä naisääni) puhelimitse "äskeisistä ukonilmoista":
"Tässä on nyt vallinnut osapuilleen samanlainen säätilanne, joskin heikompi kuin se, joka aiheutti esimerkiksi Kiuruveden pyörremyrskyn taannoin. Länsiosissa maata tuuli viikonvaihteessa pohjoisesta, mutta itäosissa kaakosta ja idästä. Tuulten törmätessä ne muodostivat rintaman, jonka alueella ovat käyneet pyörremyrskyt ja ukonilmat. Maanantaina rintama kulki Hangosta koilliseen aina Kajaaniin saakka ja iltapäivällä tällä välillä ukkosti joka paikassa. Lännessä ukkoset ylsivät Turkuun ja Ouluun, mutta iltaan mennessä jo Sortavalaan asti."
"Helsingissä nousi merestä jo aika ajoin oikeita vesipatsaita ilmaan, niin ankaraa oli rajusää."
Maanantaina riehui harvinaisen kova pyörremyrsky Lahnasjärven ja Laakajärven maisemissa, alkaen kello 15 tienoissa päivällä. Se kulki noin kolmen kilometrin levyisenä vyöhykkeenä tehden puhdasta jälkeä. Muun muassa Sääskiahon tilalta metsää kaatui suurelta alalta (arvioinnit käynnissä). Perunanvarret myrsky ja raesade löi maan tasalle, samoin muut juurikasvien taimet ja päälle vielä tulivat viljavahingot. Samanlaista tuhoa myrsky teki muidenkin tilojen mailla.
Kainuun Sanomat 21,7: Kuusamosta ilmoitettiin, että siellä on ukkonen liikuskellut varsinkin syrjäkylillä erikoisen ankarana.. Maanantaina seurasivat Kitkalla salamat miltei lakkaamatta toisiaan ja raju raesade löi paikoin kaikki perunan ja viljan maan tasalle. Ukkonen iski useihin taloihin, pirstoen mm. eräässä tuvassa seinäkellon pieniksi kappaleiksi vahingoittamatta kuitenkaan ihmisiä.
17.07.1934
TAMPEREELLA ANKARA YÖUKKONEN (16-17.7)
Uhkaavannäköisiä pilviä ilmestyi jälleen maanantai-iltana kaakon suunnalta Tampereen taivaalle puhjeten puolenyön jälkeen tavattoman ankaraksi ukonilmaksi, joka jatkui pitkin aamuyötä tiistaiaamuun kello 7 vaiheille saakka. Pahimmillaan ukkonen raivosi kello 2-4 välillä iskien mm. Lamminpäässä viiteen eri asuinrakennukseen ja Osuusliike Voiman myymälään särkien paikkoja ja katkaisten sähköt puoleenpäivään saakka.
Näsinlinnan trasselitehtaassa rikkoi salama kalliita koneita ja sytytti 500 kilon trasseliläjän, mutta Lamminpään VPK sai estettyä suuremmat tuhot.
Suunnilleen samaan aikaan tehtaasta pohjoiseen iski mv. Petäjän taloon salama katon kautta ensin kamariin polttaen seinäpapereita ja ovenpielet sekä paiskaten ikkunan alas. Seuraavaksi se meni saliin, jossa isäntäväki oli levolla ja pirstottuaan sähkömittarin halkaisi alapuolella olleen sängynpäädyn laudoituksen lyöden samalla aviopuolisot hetkeksi tajuttomaan tilaan. Tuhotyöt tehtyään jatkoi salama ulko-ovesta pihalle rikkoen mennessään koko oven karmeineen. Isäntäväen tultua tajuihinsa he ehtivät vielä sammuttamaan alkavan palon. Talon pojat olivat nukkumassa sattumalta yötään ulkovajassa, josta katselivat kuinka salama kierteli asuinrakennuksessa valaisten sen kirkkaasti.
Salama iski kello kuuden aikaan aamulla Lamminkylän muuntajaan särkien sen. Tämän vuoksi Nokia Ab:n sähkövoimalaitoksen virranjako keskeytyi ja mm. useat tehtaat jäivät sähköittä puoleenpäivään saakka. Myös Pispala jäi ilman sähköä.
Erityisesti tämä yöukkonen kohdistui kaupungin länsi- ja luoteispuolelle ja mm. Lempäälässä kävi ukkonen vain vaisusti. Rajummasta ukkosesta ja rankkasateista saivat osansa myös mm. Kiikka, Karkku, Tyrvää, Urjala, Hämeenkyrö, Aitolahti ja Ylöjärvi kun taas esimerkiksi Kylmäkosken, Valkeakosken, Viialan, Vilppulan, Ikaalisen ja Juupajoen ukonilmat sivuuttivat.
Suinulassa kävi ukkonen varhain tiistaiaamuna erittäin rajusti. Myrsky katkoi puita ja puhelinpylväitä teiden varsilta. Längelmäellä oli ukkosen puolesta rauhallista, mutta rankkasade lakoonnutti täälläkin viljoja.
Rankkasateita
Yöllinen rankkasade oli kovimmillaan kello 2-5.30 välillä. Mittausten mukaan satoi Tampereella yön kuluessa 28 mm, kun koko kesäkuussa oli satanut yhteensä 29 mm. Runsas vedentulo sai kaupungin kadut lainehtimaan. Viinikkaan johtava uusi Jokikatu kärsi pahoja vaurioita. Veden juostessa tien poikki Viinikanojaan sorrutti se samalla tienpenkkaa uomaan.
Viinikan ja Nekalan välissä olevalle puistoalueelle syntyi "järvi", jossa vettä oli 30-40 cm vahvuudelta ja niillä seuduin nähtiin poikien soutelevan kanootilla. Ahlmanintien sekatavarakauppaan vettä tunkeutui 30-40 sentin verran pilaten liikkeen tuotteita tuhansien markkojen arvosta. Myös kolme omakotitalon tonttia joutui kokonaan veden valtaan. Rongankadun suutarinliikkeessä aiheutti 30 cm vesikerros myös jonkun verran vahinkoja.
Lähes kaksi viikkoa jatkuneet ukkossateet ovat nostaneet vesien korkeuden keväiselle tasolle.
Ypäjällä rankkaa
Kaikkialla Lounais-Hämeessä on ukkonen viime päivinä raivonnut ankarasti. Ukkonen on tehnyt suurta vahinkoa mm. puhelinjohdoissa ja viljapelloilla.
Erityisesti Ypäjällä rajuilma on jatkunut miltei keskeytymättä kolmena päivänä verraten tuhoisine vaikutuksineen. Tiistaina vaati ukkonen Ypäjällä jälleen ihmishengen. Noin kello 15 aikaan iski salama Perttulan kylässä heinäpellolle, jolla heinäseivästä maahan työntämässä ollut mv. Kustaa Kedonperän 12-vuotias tytär Alli sai silmänräpäyksessä surmansa. Muut pellolla olleet eivät vahingoittuneet.
Salamat ovat iskeneet polttaen mm. lukuisia heinäseipäitä. Maanantaina iski salama Varsanojan kartanon tallirakennukseen rikkoen ikkunat. (Aamulehti)
Pohjois-Savossa Sonkajärven Kainuunmäessä maanantain ja tiistain välisenä yönä riehunut erittäin ankara ukonilma tappoi Kalvenmäen tilan laitumelle neljä lehmää ja vasikan. Salamanisku oli ilmeisesti osunut peltoon, johon oli muodostunut noin sadan metrin pituinen syvä oja. Samaan aikaan myrsky kaatoi Kalvenmäen tilan läheltä lähes parikymmentä puhelinpylvästä ja löi lakoon viljaa ja heinää monin paikoin.
Siirryttyään Kajaanin maalaiskunnan Lahnajärvelle myrsky kaatoi metsää ja salama iski mm. kallioon särkien sitä ja viskoen suuria kivipaasia hajalleen.
Kuhmossa satoja puita nurin, suuria rakeita
Tiistaina raivosi Kuhmoniemen Lentuankylässä ankara ukonilma ja raesade. Siellä satoi noin kahden sentin läpimittaisia särmikkäitä rakeita, jotka löivät Kannaksen ja Viitamäen torppien kaikki viljelykset maan tasalle. Kannaksen ja Lentiiran välillä kaatui pujelinlinjojen päälle useita satoja puita. Lisäksi myrsky on muuallakin niilä seuduin kaatanut paljon metsää. (Kainuun Sanomat)
18.07.1934
SALAMA SURMANNUT IHMISIÄ JA KARJAA. UKKOSEN TUHOJA YMPÄRI MAATA
Pitkin keskiviikkopäivää suorastaan tulvi maaseudulta sanomia ukkosen tuhoista. Myös itse pääkaupungissa jylisi, salamoi ja satoi aamusta iltamyöhään pienin väliajoin aiheuttamatta kuitenkaan erikoisempaa vahinkoa. Kaatosade tosin saattoi eräät katu- ja toriosat tulvaveden valtaan (mm. Kluuvikatu) ja Malmin hautausmaalla syntyi jonkin verran hävitystä. Ukonilma jylläsi myös Haminan suunnalla.
Salama tappoi koko karjan
Aamulla kello neljän aikaan teki ukonilma kaameaa jälkeä Jyväskylän pitäjän Palokan kylässä. Salama tappoi pientilallisen Aleks Vertaisen koko karjan. Yöllä puhjenneen rankkasateen vuoksi olivat lehmät kerääntyneet karjatarhan läheisyydessä olevaan vesakkoon, jossa kasvoi kaksi suurta koivua. Niistä toisen koivun alla oli viisi lehmää yhdessä ja kolme hieman sivummalla, kun kello 4 aikaan salama iski hirvittävällä voimalla koivuun pirstoen sen kokonaan ja tappaen silmänräpäyksessä kaikki 8 eläintä. Lehmät olivat lysähtäneet polvilleen maahan ja jääneet siihen asentoon hengettöminä. Karjan arvo oli 12 000 - 15 000 markkaa ja se oli vakuutettu ainoastaan 5 000 markasta.
Salamaniskuista ihmisuhreja
Anttolan Pitkälahden kylässä salama iski kello 13 aikaan talollisen Otto Rasan kartanoon surmaten sisällä olleet 21-vuotiaan tyttären Tyynen ompelukoneen äärelle ja 17-vuotiaan pojan Veikon. Paikalle saatiin nopeasti diakonissasisar, jonka saapuessa Veikko oli vielä hengissä, mutta häntäkään ei voitu enää pelastaa. Tapahtuma teki paikkakunnalla hyvin järkyttävän vaikutuksen.
Leppävedellä surmasi salama aamuyöllä Kurkelan talon maalla olevan Piilolan mäkituvan isännän Olli Huttusen. Salama iski rakennuksen savupiippuun särkien sitä ja uunia. 30-vuotiaan isännän kuolema huomattiin vasta aamulla, kun häntä ryhdyttiin herättelemään. Häneltä jäi vaimo ja kolme alaikäistä lasta.
Mikkelin kaupungin sähkölaitos kahdesti ukkosen kohteena
Jo tiistaina iltapäivällä Mikkelin seudulla raivonnut ukonilma vioitti Hirvensalmella olevaa Kissakosken voimalaitosta kello 17 tienoissa. Koko kaupunki pimeni kuudeksi tunniksi ennen kuin sähkövirtaa saatiin kaupungin oman sähkölaitoksen varavoimalla. Kissakosken Voimalaitoksen generaattorin korjaus kestänee parisen viikkoa.
Keskiviikkoiltapäivänä raivosi alueella jälleen ukonilma ja salamanisku rikkoi myös Mikkelin kaupungin sähkölaitoksen generaattorin. Eräässä sikäläisessä lehdessä ladottiin juuri uutista eilispäivän ukonilman aiheuttamista sähkönjakeluhäiriöistä, kun salama iski pysäyttäen latomakoneen. Tällä kertaa jopa useamman päivän odotettavissa olevalta sähkökatkotilanteelta pelasti sopimus Otavan Saha Oy:n kanssa, joka suostui toimittamaan kaupungille sähköä 50-60 kW:ia, mikä riitti tyydyttämään sähköntarpeen lukuun ottamatta maaseutulinjoja ja valssimyllyä.
Tuhoisa ratapenkereen sortuma - 19 junavaunua suohon
Kun tavarajuna n:ro 1706 keskiviikkoiltana kello 22.40 lähti Pieksämäeltä etelään, kohtasi sitä tuhoisa onnettomuus. Viimeaikaiset rankkasateet olivat liottaneet ratapenkerettä, joka sortui Lamminmäen pysäkiltä noin 2 km etelään päin. Tuolla kohtaa maaperä on pehmeää suota ja penkereen sortuessa tavarajunan 40 vaunusta 19 kaatui toisiinsa törmäillen sikin sokin onnettomuuspaikalle. Veturin jäljessä lankkulastissa olleet 10 vaunua ehtivät paikan yli, mutta sanomalehtipaperilla lastatut seuraavat vaunut vajosivat suohon. Mainittakoon, että kaksi tuntia aikaisemmin paikan sivuutti onnellisesti Savon matkustajajuna matkallaan Helsinkiin.
Sanomalehtipaperi, joka oli matkalla Varkaudesta San Franciscoon, osittain kastui ja turmeltui tärähdyksessä siinä määrin, ettei sitä enää voitu viedä maasta. Valtionrautatiet korvannevat paperilastin arvon 1,4 milj. mk Varkauden tehtaille. Rautatievaunuille koituneet vahingot arvioitiin 0,5 milj. markaksi.
Torstai-iltaan kello 23 mennessä oli kuusi vaunua saatu nostetuksi suosta. Onnettomuuspaikalla oli ratakiskot vaihdettava 130 metrin osuudella. Korjaustöitä suoritettiin 70 miehen voimalla läpi yön ja rata saatiin kuntoon perjantai-iltaan mennessä. (HS/Aamulehti 19-20.7)
24.07.1934
UKKOSEN JA RAJUILMAN TUHOJA ITÄ-SUOMESSA
Tiistaina raivosi Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa ankara ukonilma yöstä kello 3 alkaen koko aamupäivän. Vettä tuli kaatamalla, salamaniskut sytyttivät heinäseipäitä ja Peijonniemen kylässä tappoi salama erään talon karjasta kolme lehmää.
Savonlinnan seuduilla raivosi sekä tiistain- että keskiviikon vastaisena yönä tuhoisa ukonilma. Kerimäen Ruokolanjärvellä tappoi salama talollisen Antti Sairasen 16-vuotiaan tyttären Laina Katariinan tämän nukkuessa. Samassa vuoteessa nukkunut tyttösen täti jäi vahingoittumattomaksi. Kerimäellä, Enonkoskella ja Säämingissä kuoli myös karjaeläimiä sekä 6 000 markan arvoinen hevonen.
Leppävirran ja Varkauden rajamailla raivosi jo maanantai-iltana (23.7) ennenkuulumattoman ankara rankkasade ja ukonilma. Sarkamäen tienoilla rajuilma hävitti Kangaslammille menevää tietä 100 metrin pituudelta huuhtoen tieltä pois hiekkaa ja soraa 90 sentin vahvuudelta, rikkoen tietä useissa kohdin ja tehden muitakin tuhoja. Alavimmille niityille tulvi vettä niin runsaasti, että vielä seuraavana päivänä ylsi vesi heinämiesten polven yläpuolelle. (HS 26.7)
26.07.1934
HELSINGIN KOVA UKKONEN PYSÄYTTI RAITIOLIIKENTEEN
Torstaina raivosi pääkaupunkiseudulla kova ukkonen ja kaatosade. Ennen puoltapäivää tuli vettä varsinkin Pakinkylässä, Pukinmäellä ja Oulunkylässä. Monin paikoin löi rankkasade viljan pahasti lakoon ja myös marjapensaat vahingoittuivat tuntuvasti. Vantaanjoen pinta nousi seuraavaan aamuun mennessä 85 senttiä ja rantaviiva muovautui aivan uudelleen. Yksityiset venelaiturit jäivät veden alle ja irronneita veneitä ym. liikehti joella.
Iltapäivällä muodostuivat ukkosen tuhot pahemmiksi kuin sateen, sillä salama iski maahan useissa paikoissa heti kello 14 jälkeen miltei yhtäaikaisesti pysäyttäen mm. raitiotieliikenteen yli 1,5 tunniksi lähes kaikilla linjoilla. Tapahtunut liikennehäiriö johtui virransyötön katkeamisesta ja oli pahin, mitä Helsingin raitioteiden historiassa milloinkaan oli tapahtunut. Yleisö, joka oli tottunut raitiovaunujen luotettavaan kulkuun, ei osannut laisinkaan odottaa tällaista tapahtuvaksi. Samalla se vei yhtiöltä yli 10 000 markan pilettitulot.
Samoihin aikoihin iski salama kovalla paukkeella Tilkan sotilassairaalan erääseen henkilökunnan rakennukseen savupiipun kautta aiheuttaen tuhoa, vaikkakin palo saatiin pian sammutetuksi.
Niin ikään kello 14 ajoissa iski ukkonen Turuntie 12:ssa erääseen huoneistoon polttaen sähköjohdot ja rikkoen valaistuksen. Paikalla olleet saivat vain päänsärkyä. Tuberkuloosisairaalan alueella salama löi yksittäiseen mäntyyn jättäen siihen syvän uurnan ja kallioon mustan kolon. Metallikutomon tehtaaseen salama iski kaksikin kertaa mustuttaen vain seiniä.
Ruskeasuolla salama iski maahan useassakin kohtaa, mutta "pääasiallisimpana vaikutuksena oli, kuten meille on kerrottu, että ihmiset kovasti säikähtyivät ankaraa pauketta, menettäen eräs nuori nainen aivan täydelleen malttinsa juosten edestakaisin huoneissa".
Salama iski torimyyjiin kotimatkalla
Huonommin kävi kahden poikasen, 15- ja 12-vuotiaiden Lennart ja Kai Löfströmin kotimatkallaan Espoon Krösaan vihannesten myyntireissulta. Heidän ajaessaan rattailla ulos kaupungista iski salama Ruskeasuon kohdalla alas. Hevonen putosi polvilleen ja molemmat pojat putosivat rattailta tielle menettäen tajuntansa. Heidät toimitettiin kirurgille, jossa myöhemmin virkosivat. Nuorempi oli saanut aivotärähdyksen ja hänen selkärankansa vioittui. Ruskeasuon poliisin mukaan olivat molemmat poikaset tapahtumasta niin sekaisin, että tuskin tiesivät omaa nimeään.
Pakinkylän salamaturmassa niin ikään torimyyntimatkalta oli palaamassa Helsingin pitäjästä kotoisin ollut v. 1892 syntynyt Hulda Rosvali. Hän matkasi muitten torimiesten karavaanissa lapsensa kanssa kotia kohti. Hyrylän tiellä Tuomarinkylän peltojen kohdalla iski salama alas surmaten hänet silmänräpäyksessä. Malmin sairaalassa toimitetut henkiinherättämisyritykset osoittautuivat turhiksi.
Ukkonen rikkoi Pakinkylässä kaikki puhelimet, kuten monessa paikassa Helsingin ympäristössä. Myös Helsingin Yleisradioasema oli lähes tunnin toimintakyvytön virranpuutteen vuoksi lähetysajan alkaessa kello 18.50. (HS 27.7)
28.07.1934
RAJUILMA POHJOIS-SUOMESSA
Lauantai-iltana raivosi Pohjois-Suomessa ankara ukonilma, joka useilla seuduilla särki ikkunoita ja latoja. Suurinta tuhoa syntyi Karungissa Suomen puolella. Täällä iski salama kello 19 aikaan erääseen latoon, jossa oli neljä henkilöä. Kaksi nuorukaista, 15-vuotias Eino Vanhatalo ja hänen toverinsa sinkoutuivat ulos ladosta, jolloin Eino sai surmansa. Hänen toverinsa, samoin kuin latoon jääneet ja ulkopuolella ollut hevonen menivät tainnoksiin. Lisäksi hajotti salama perinpohjin paikkakunnalla myös eräitä muita latoja.
Monin paikoin salamat iskivät ihmisiä tajuttomiksi, mutta he selvisivät pääasiassa vammoitta. Kemin lähellä paloi uusi hyväkuntoinen talo perustuksiaan myöten, arvoltaan 200 000 mk. Vakuutukset olivat 150 000 mk:sta. (HS/Ilkka 29.7)
Kuivaniemen Oijärvellä harvinaisen raju myrskytuuli kaatoi Kontioaho-nimisestä paikasta Kustaa Uusitalon metsästä noin 200 tukkipuuta. Niistä suuri osa kaatui maantielle keskeyttäen täydellisesti liikenteen. Paikalle lähetettiin vielä lauantai-iltana 15 miestä raivaustöihin. Kuivajokivarresta särki myrsky heinälatoja, hajotti heinäsuovia ja vei mukanaan erään veneen, joka myöhemmin löydettiin läheisestä metsästä rikkoutuneena. (Lapin Kansa 2.8)
Perjantaina 27.7 ukkonen raivosi tuhoisana kello 17 jälkeen iskien Muhoksella kaksi henkilöä kuoliaaksi. Surmat tapahtuivat Ylikylässä ja Suokylässä, missä salama lisäksi tainnutti kaksi henkilöä. Myöskin Utajärvellä raivosi voimakas ukonilma. Koko Pohjois-Pohjanmaalla satoi rankasti keskeyttäen heinätyöt. (Ilkka 28.8)
Hyrynsalmen Oravivaaralla riehui lauantaina kello 13 ankara ukonilma ja pyörremyrsky raesateineen niin, etteivät vanhatkaan ihmiset sano ennen sellaista nähneensä. Puita kaatui huomattavat määrät ja vikanaisia ikkunaruutuja raesade löi sisään asuinhuoneisiin. Perunanvarret ja juurikasvit menivät maan tasalle, samoin viljat ja ohrista rakeet riipi jyviä ja tähkiä. Rakeet olivat hyvin suuria ja nousevat myrskyn aiheuttamat vahingot melkoisiin summiin. (Kainuun Sanomat 31.7).
30.07.1934
ANKARA RAESADE JA RAJUMYRSKY TEKI SUURTA TUHOA E-POHJANMAALLA JA K-SUOMESSA
Luonnonvoimat tekivät maanantai-iltana monin paikoin Etelä-Pohjanmaalla sellaista tuhoa, ettei miesmuistiin ole sellaista sattunut. Alavudella raivosi ukonilma ja pyörremyrsky kello 19 aikoihin tehden tuhoja Sapsalammin ja Sulkavan kylissä noin 10 minuutin ajan. Myrsky särki ikkunaruutuja, kiskoi irti ovien ja ikkunoiden vuorilautoja sekä asuinrakennusten kattoja. Lisäksi kaatui metsistä paljon puita.
Samanaikaisesti satoi rakeita, joista muutamat olivat pienen perunan kokoisia. Niitä kertyi maahan 10 sentin kerros, mutta paikoin ne ajautuivat puolenkin metrin paksuisiksi nietoksiksi. Vielä seuraavana aamuna maa oli valkeana useiden senttien vahvuudelta. Rakeet rusikoivat vuoden satoa siinä määrin, että on kyseenalaista, tuleeko juurikasveista enempää kuin viljastakaan paikoittain lainkaan korjattavaa. Vahingot arvioitiin sadoiksi tuhansiksi markoiksi.
Pahinta tuhoa teki pyörremyrsky Matti ja Eeti Pyylammin, Rikalan, Vehniän, Nesten, Harjun ja Huhtalan taloissa sekä rakennuksille, viljelyksille että metsille. Melko suurella alalla kaatui puita juurineen tai katkesi.
Vähän myöhemmin ankara ukonilma raivosi myös Lapualla, Seinäjoella, Kauhavalla ja Oravaisissa. Erityisesti Lapuan ja Nurmon rajamailla Ruhan ja Koskelan kylissä teki ukkosmyrsky tuhoaan klo 20 ajoissa. Raevahingot olivat suuria ja lisäksi pyörremyrsky repi kattoja ja rikkoi ikkunoita sekä kaatoi puita mm. Kaaran männikössä tukkien teitäkin. Akseli Ojalan talosta rikkoutui 14 ikkunaa, Kustaa Jaskarin talosta kymmenkunta. Vuorenmaan loukolla olivat ukkosmyrskyn seurauksena jokseenkin kaikkien talojen ja asumusten ikkunat säpäleinä. Myös Alanurmon kylässä rikkoi myrsky myös latojen ja muiden rakennusten kattoja hyvin runsaasti, ehkä noin kymmenkunnalla tilalla.
Seinäjoki - Lapua maantien varrelta kaatoi ja pirstoi rajuilma noin 30 puhelinpylvästä. Ilmajoella salamointi oli tavattoman voimakasta. Ujaisten kylässä satoi suuria rakeita vahingoittaen viljelyksiä. Kauhavalla iski salama klo 20 tienoissa puhelinjohtoihin ja kirkonkylän puhelinkeskusasemaan polttaen kaikki ristikytkintelineen johdot, minkä seurauksena koko pitäjän puhelinverkko oli epäkunnossa.
Hevonen kuoli johtoihin
Myöhemmin oli Kustaa Jaskarin poika ollut kotoaan Ruhankylästä ajamassa hevosella hietakuormaa pitkin maantietä. Kun myrsky oli kaatanut puhelinjohdot yli tien ja ne joutuivat kosketuksiin sähköjohtojen kanssa, sai hevonen johtolankoja ylittäessään sähköiskun, tuupertui maahan ja kuoli. Hevosen ajaja meni kangen kanssa yrittämään hevosta pois ja tuupertui itsekin sähköiskun saaneena, viroten kuitenkin ennen pitkää.
Salamaniskuihin kuoli ainakin kaksi muuta hevosta ja varsaa ja joitakin henkilöitä meni tainnoksiin. Muut salamatuhot jäivät palonalkuihin. (HS 1.8/LKansa 2.8)
Alajärvellä jo iltapäivällä liikkunut rajuilma oli kovin vuosikymmeniin ja vettä satoi kaatamalla. Kello 16 tienoilla alkoi sataa suuria jäärakeita, joiden läpimitta oli noin 4 cm. Niitä tuli Ojajärven, Paalijärven, Hoiskon Kirkon kylissä. Rakeet särkivät ikkunoita ja pirstoivat viljelykset. Kello 20 aikaan nousi ukonilma uudelleen heikompana, mutta vettä satoi tavattoman runsaasti puoliyöhön saakka aiheuttaen tulvia.
Myöskin muilta seuduilta Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta on saapunut tietoja rakeitten ja ukkosen aiheuttamista vahingoista. Kyyjärvellä oli myrsky kaatanut niin runsaasti metsää, että tiistaiaamuna oli pakko raivata Alajärvelle johtava tie auki.
Luonnonkatastrofi
Laaja-alaisten rankkasateiden vuoksi kaikkialla alkoivat joet tulvia ja niinpä vesi Lapuan- ja Nurmonjoessa nousi yli äyräittensä. Viljat ovat lakoontuneet ja heinätyöt keskeytyksissä.
Tiistai-iltana pidettiin Alavudella luonnonvoimista kärsimään joutuneitten maanviljelijöiden kesken kokous. Todettiin, että raesateet ovat tuhonneet kaiken viljan ja juurikasvit yhteensä 300 hehtaarin suuruiselta alueelta. Edelleen todettiin, että kaurassa ja ohrassa samoin kuin perunassa ei ole raealueella mitään korjattavaa jäljellä, mutta rukiista voidaan ehkä pelastaa vähäinen määrä. Keskusteltiin mahdollisuudesta saada valtiolta avustusta menetyksiä kokeneille. (HS 1.8/Lapin Kansa 2.8)
Raetuhoista lisäinfoa Helsingin Sanomissa 15.8:
Kuten aikoinaan kerroimme, raivosi tuonnoittain eräissä Etelä-Pohjanmaan kunnissa ankara ukkosmyrsky tehden viljelyksille huomattavaa tuhoa. Nyttemmin on Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran toimesta arvioitu lopulliset vahingot, jotka olivat yhteensä neljän pitäjän alueella 214 tilan viljelyksillä 638 hehtaaria, raha-arvoltaan 590 837 markkaa. Vahinkoja kärsineitä maatiloja oli Lapuan Ruhassa 78 (264 ha), Alavudella 71 (271 ha), Oravaisten Kuoppalassa 58 (82 ha) ja Kauhavan Ylikylässä 7 (20 ha).
Täsmentävää tietoa Ilkassa 14.8
Myrsky raivosi Alavudella 30.7 klo 18.30 aikaan. Arvion mukaan tuulen nopeus oli 8-10 beaufortia ja rakeet 4,5 cm paksuisia, kestäen niiden sulaminen paikoittain kaksikin vuorokautta. Rakeet särkivät ikkunoita ja myrsky kaatoi 10-12-tuumaisia tukkeja. Sapsalammin kylän tiloilla kärsittiin suurimmat viljelystuhot.
JYVÄSKYLÄSSÄ JOPA 10-SENTTISIÄ RAKEITA
Jyväskylässä raivosi maanantaina 30.7 kello 15 aikoihin 10-15 minuuttia kestänyt ankara rajuilma, joka aiheutti suuret vahingot. Rajuilma alkoi vesisateella, mutta muuttui pian raesateeksi ja lopulta olivat rakeet jopa 9-10 cm läpimitaltaan ja 100-500 g painoltaan.
Jyväskylässä ja sen ympäristössä särkyi satoja ikkunaruutuja ja useista taloista rikkoutuivat huopa- ja pärekatot sekä puutarhojen ansarien ruudut. Puutarhat kärsivät pahoin; perunanvarret, marjapensaat, mansikantaimet ym. tuhoutuivat kokonaan. Kaupungin katuihin muodostui vesivirroista vakoja. Pahimmat vahingot aiheutuivat opistokadulle, jota jo edellinen kaatosade oli pahoin vioittanut. (Lapin Kansa)
Paikallista faktaa, sanomalehti Keskisuomalainen 31.7:
Eilen iltapäivällä sattui Jyväskylän seudulla jälleen rajuja ukkospurkauksia, joista ensimmäisessä tuli sellainen rae- ja jääsade, ettei moista liene usein sattunut. klo 15 alkoi kasaantua uhkaavannäköisiä pilviä ja läntisellä taivaalla salamoida. Kaupungin tienootkin saivat osansa sateen muodossa, ja ennen pitkää alkoi seassa pudota maahan rakeita ja jäitä, joista monet olivat kooltaan valtavan kokoisia, 3-8 senttisiä. Ilmoitettiinpa meille eräästä paikasta tavatun jäämöhkäle, joka oli läpimitaltaan kokonaista 10 cm painaen 120 g.
Luonnollisesti tällainen jääsade aiheutti monenlaista vahinkoa. Ikkunoita särkyi monin paikoin Nisulassa, Taulumäellä, Tourulassa ja ainakin Ilmarisenkadun varrella parista talosta. Kasvilavojen lasit menivät tietenkin säpäleiksi ja puutarhojen hävitys oli perusteellista. Erään talon peltikattoon oli tullut syviä "runtuja" ja autojen ollessa autoasemilla rakeet rikkoivat vaunujen kattopäällystystä.
Raesade ei onneksi kestänyt kauan eikä alue ollut laaja. Esimerkiksi Keljossa, Vaajakoskella, Palokassa ja Nyrölässä säästyttiin rakeilta ja näyttää siltä, että raealue on kulkenut kapeana vyönä Jyväskylästä Kintaudelle, missä rakeet olivat jo selvästi pienempiä.
HS 31.7.1934: KAHDEN ILMAMASSAN VÄLINEN KAMPPAILU.
Puolan tulvat ja Suomen poikkeuksellinen ukkossäätila. "Kun kosteat ja viileät merituulet kohtasivat Venäjän mannermaiset ilmamassat, syntyi pitkiä ukkosrintamia kovine sateineen. Puola tuli ilmamassojen päätemmellyskentäksi...rajapinnalla syntyi ukkosia ja hirvittäviä pyörteitä, jotka joskus ulottuivat maanpinnalle saakka muodostaen pyörremyrskyjä.
Puolassa rankkasateet synnyttivät tuhoa tuottaneet tulvat ja ukkosrintamat ulottuivat heinäkuun 4 päivän tienoilta lähtien Suomeen saakka, ollen siis yli 2 000 km:n pituisia. Etelä- ja Keski-Suomen osaksi tuli pitkäaikainen ukonilmojen kausi - idässä paljon lämmintä ja paljon sadetta, lännessä vähän lämmintä, mutta runsaasti sadetta." (HS 31.7)
Useita satoja tukkipuita kaatui (Kainuun Sanomat torstaina 9.8)
Vime viikolla kulki Puolangan Otermankylässä ukkosilman mukana myrsky, joka Laamalan talon metsästä kaatoi useita satoja tukkipuita ja hajoitti niityillä heinäsuovia.
Eräs metsätyönjohtaja souti myrskyn puhjetessa venheellä Laamusjärvellä, jolloin myrsky viskasi hänet venheineen järven vastakkaiselle rannalle. Siellä venhe kaatui maan reunaan kumolleen, jolloin mainittu mies jäi venheen alle. Tässä rytäkässä ei hänelle tullut mitään vammaa, vaan oli hän venheen alla hyvässä turvassa, kun samalla hetkellä puhkesi satamaan vettä ja rakeita kuin saavista kaataen. (tarkka pvm ei tiedossa).
08.08.1934
RAESADE VIKAJÄRVELLÄ
Keskiviikkona raivosi Rovaniemen Vikajärvellä kova ukonilma raesateineen, onneksi pienellä alueella. 2-3 sentin läpimittaisia rakeita oli tullut kuin kaatamalla ja ne tekivät pahaa jälkeä. Vilja- ja perunapellot menivät kokonaan pilalle ja puista repivät rakeet vielä lehdet ja ylemmät oksat. Ulkona liikkuminen oli rajuilman aikana ollut mahdotonta. (Lapin Kansa 14.8)
Kihniössä raivosi tiistaina kello 12-14 varsin kova ukonilma ja katosade. Pahimmin salama temmelsi Rikhard Sointulan talossa, jossa se iski mm. useita ikkunoita säpäleiksi ja tainnutti isännän. Navetassa salama tappoi sian, rikkoi vesipumpun ja teki kymmeniä reikiä kattoon ja seiniin.
Vaasassa satoi maanantaiaamuna 14 millimetriä ja illalla 30 mm. Kaatosade vallitsi myös tiistaina aamupäivällä. (Ilkka 14 ja 17.8)
13.08.1934
UKKOSMYRSKY NÄRPIÖSSÄ
Maanantain vastaisena yönä raivonneen ukonilman aikana salama tappoi kaksi hevosta ja poltti kolme heinälatoa. Ukonilmaa seurannut pyörremyrsky kaateli metsää ja heitteli talojen kattoja melko pitkän matkan päähän. Vahinkojen suuruudesta ei toistaiseksi ole tietoja. (HS 15.8)
17.08.1934
ANKARA KAATOSADE YLLÄTTI HELSINGIN
Keskikaupungilla "ennätysluontoisia tulvia"
Perjantaina puoli kahdentoista tienoissa yllätti pääkaupungin ankara ukkossadekuuro, joka parissakymmenessä minuutissa ylikuormitti viemärit ja saattoi kadut keskikaupungilla lainehtimaan. Mikonkadun ja Hallituskadun kulmassa kohosi vesi nopeasti lähes puoleen metriin, Rautatientori muistutti pientä järveä, Aleksanterin- ja Kuluuvikadun kulmassa peitti vesi katukäytävät ja autot ajelivat kuin venetsialaismaisemassa komeat vesisuihkut sivuillaan. Pikkuruuhkia syntyi osaksi siitä syystä, kun auton moottorit pysähtyivät vedenpaljouteen.
Ilmatieteen laitos totesi ukkosluontoisen sadekuuron yhdeksi vuoden voimakkaimmista tuoden vettä 15 minuutissa 15 mm. (HS 18.8)