MYRSKYT 1954
03.01.1954
RAJUSÄÄ KATKOI PUHELIN- JA SÄHKÖLINJOJA
Sunnuntaina kulki voimakas myrskymatala maamme eteläosan yli aiheuttaen runsaasti häiriöitä sähkö- ja puhelinyhteyksiin. Rajuilman mukana tuli aluksi vesi-, myöhemmin runsaitakin lumi- ja räntäsateita, Itä-Suomessa jopa yli 20 cm. Lämpöasteet painuivat pakkaselle jäädyttäen lumikuormaa sähkö- ja puhelinlinjoille. Sunnuntai-illan koillismyrsky aiheutti lentoliikenteelle suurta haittaa ja Helsingin uudella lentokentällä kotimaan lentovuorot suurelta osalta peruttiin. Turun lentokentällä näkyväisyys oli lumimyrskyn takia melkein olematon ja tuulen voimakkuus puuskissa nousi jopa 10 beaufortiin keskituulen ollessa 7 bf.
Myrsky katkoi puita, sähköjä ja puhelinyhteyksiä
Helsingin puhelinkonttorin vikatiedonanto illalla kello 21 oli murheellinen. Moneen kaupunkiin olivat kaikki linjat poikki, joihinkin oltiin yhden tai muutaman varassa. Muutamia esimerkkejä (mainittu toimivat/normaalit yhteyksien määrät):
Jyväskylä 1/16, Kuopio 1/12, Mikkeli 4/11, Pori 1/21, Vaasa 0/13, Lappeenranta 0/12, Oulu 0/12, Rovaniemi 0/6, Hämeenlinna 0/6, Tampereelle hyvin monet 40 yhteydestä olivat poikki, Seinäjoelle kaikki. Kunnossa yhteydet olivat Helsingistä Turkuun ja rannikkokaupunkeihin itään.
Sähkökatkot koettelivat Helsinkiä illalla pääasiassa esikaupungeissa. Pimeään alueeseen kuuluivat laajimmillaan Herttoniemi, Laajasalo, Puistola, Oulunkylä, Pakila, Tuomarila, Pohjois-Haaga ja Pitäjänmäki osittain. Lahden radioaseman lähetys keskeytyi Helsingissä illalla pariksi tunniksi, syynä kolmen kaksoispylvään katkeaminen Järvenpäässä.
Suurin osa Lounais-Suomea joutui iltapäivästä alkaen olemaan kynttilänvalossa myrskyn katkaistua sähköyhteydet ja suurelta osin myös puhelinyhteydet. Turun tienoilla aamupäivän vesisade muuttui puolenpäivän jälkeen räntäsateeksi ja yhä kiihtyväksi tuuleksi. Lounais-Suomen Sähkö Oy:n pääkonttorista Paimiosta kerrottiin, että myrskyn aikaansaama tuho oli suorastaan ainutlaatuista eikä sen veroista viime vuosina ole todettu. Sähköyhtiön jakelualueen 50 pitäjästä olivat Kemiön saarta lukuun ottamatta kaikki pimeänä.
Tilannetta pahensi erityisesti tuhojen kohdistuminen 35 kilovoltin johtoihin, jotka jääkuormituksen painosta katkeilivat kaatuvien puiden lisätessä tuhoja. Korjausryhmien liikkumista eri puolilla haittasi teiden tukkeutuminen monin paikoin suurten pylväs- ja puuruuhkautumien takia. Tällaisia oli mm. Aurassa ja Somerolla. Turussa itäpuoli kaupunkia joutui pimeyteen noin puoleksi tunniksi, mutta vauriot olivat paikallista laatua. Myös puhelinpylväitä oli kaatunut kaupungin laitaosissa.
Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, erityisesti rannikkoalueella vallitsi 8-9 beaufortin myrskytuuli, joka kaatoi puita monin paikoin. Samalla satoi lumiräntää ja liukkaan kelin vuoksi tapahtui pienehköjä liikenneonnettomuuksia. Vaasan kaupunki joutui puhelinliikenteessä aivan eristyksiin yhteyksien Tampereelle ja Helsinkiin sekä suurimpaan osaan lähimaakuntaa ollessa tukossa. Vaasan sanomalehdet saivat uutisensa osaksi toimivien Kuopion yhteyksien kautta.
Tampereella ja maakunnassa ilmanvaihdos tapahtui nopeasti, sillä puolenpäivän silkka vesisade muuttui iltapäivällä lumipyryksi. Samalla tuuli voimistui ja puhkesi suoranaiseksi myrskyksi, jonka pahimpien puuskien aikana arvioitiin lähentelevän 10 beaufortin voimakkuutta. Tampereella myrsky ei aiheuttanut mainittavampaa tuhoa kello 19 mennessä, joskin tuuli riepotteli puistojen puita pahasti ja oksistoa katkeili runsaasti.
Puhelinyhteydet katkesivat suurelta osin eri puolille Suomea, mutta varsinkin maakuntaan illansuussa. Pahimmat vikapaikat lienevät olleet Tampereen ja Pälkäneen välillä sekä Forssan seudulla, jossa myrsky kaatoi todennäköisesti puita puhelinlinjojen päälle. Korjausmiehistöä oli vaikea saada kiinni sunnuntain vuoksi.
Suurin osa Pohjois-Hämeestä joutui viettämään vuoden ensimmäisen sunnuntain iltapäivän ja illan ainakin osittain kynttilöiden valossa sähköjen katkettua maakunnan pitäjissä.
Pohjois-Savossa koettiin myös äkillinen säänmuutos, sillä varhaisen sunnuntaiaamun vesisade muuttui myöhemmin kiihtyvän itätuulen myötä valtavaksi lumimyrskyksi, joka riehui koko päivän aina iltahämärään saakka. Lumisateesta koitui varsinkin kaupunkien lumiauroille raskas työtaakka. Linja-autoliikenne jatkui suuremmitta vaikeuksitta autojen otettua käyttöönsä omat lumiaurat. Illalla oli Kuopion seudulla pakkasta jo 10 astetta ja taivas seestynyt. Lunta satoi kaikkiaan parisenkymmentä senttiä.
Joensuusta myöhään illalla saamamme tiedon mukaan siellä vallitsi lumimyrsky, joka katkaisi koko päiväksi ainakin kaiken linja-autoliikenteen ja osittain haittasi myös junien kulkua.
Tuuli vei jäät Perämereltä
Reposaaren luotsiasemalta saadun tiedon mukaan Pohjanlahdella ajelehti myrskyn käsissä ainakin kaksi moottorialusta. Hailuodossa tuulen voimakkuus oli ainoastaan 7 beaufortia eikä myrsky Perämerellä aiheuttanut vahinkoja. Vedenpinta oli alempana kuin vuosikausiin. Martinniemen luotsiasemalta kerrottiin tuulen vieneen silmänkantamattomiin ulottuneen 4-5 tuuman vahvuisen jääpeitteen mukanaan.
Kiukkuinen myrsky siirteli autoja Ruotsissa
Tukholmassa ja suurimmassa osassa Itä-Ruotsia riehui sunnuntaina tavattoman ankara lumimyrsky, joka aiheutti pitkäaikaisia liikennehäiriöitä korkeiden lumikinosten sulkiessa tiet ja rautatiekiskot. Myrskyn vauhti oli 35 metriä sekunnissa.
Eteläisellä Pohjanlahdella joutui useita laivoja merihätään. Useilla seuduilla Itä-Ruotsissa oli mahdotonta päästä eteenpäin maanteillä. Niinpä Upsalan ja Gävlen valtateillä liikenne oli täysin lamassa, sillä myrsky kaatoi puita ja kuljetti suuria lumivalleja tielle näkyvyyden ollessa vain muutama metri. Myrsky vei mennessään talojen kattoja, vieläpä se tarttui tielle juuttuneisiin autoihinkin ja kuljetti niitä mukanaan.
Tukholman keskusasemalla syntyi valtava sekasorto, kun vähän ennen kello 17 kaikki junat jäivät seisomaan pitkähköksi ajaksi. Samoin häiriintyi pahasti Tukholman ja ympäristöseutujen auto- ja junaliikenne. (HS 4.1)
Puhelinlinjojen korjaukset
Valtionpuhelimessa vallitsi vielä maanantaina kova ruuhka. Helsingistä oli miltei toivotonta saada puhelinyhteyksiä maaseudulle. Erittäin kiireellisinäkin otettuja puheluita sai odottaa useita tunteja. Myrskyn puhelinlinjoille aiheuttamat tappiot nousevat miljooniin markkoihin, jotka suurimmaksi osaksi johtuvat puhelinmaksujen vähentymisistä.
Korjaustöissä oli maanantaina 300 miestä ja korjausten arveltiin kestävän kolme päivää. Turun suunnalla oli sotilaita komennettu auttamaan puhelinmiehiä. Pahin vaurio oli sattunut Helsingin - Riihimäen linjalla, missä oli katkennut kolmisenkymmentä raskasta kaksoispylvästä, joissa jokaisessa toistasataa johdinta. (HS 5.1)
13-14.07.1954
KOHTALOKKAITA SALAMANISKUJA
Sääksmäen Vedentaankylän tietyömaalla tiistaina noin kello 15 olivat Juho Huhtala ja Nikolai Jokinen räjäyttämässä kalliota ukonilman puhjetessa. Rajusta sateesta huolimatta miehet menivät työmaalleen, jolloin salama iski Huhtalaa suoraan päähän ja hän sai heti surmansa. Vieressä ollut Jokinen sai myös iskun, mutta toipui Valkeakosken sairaalassa. Surmansa saaneelta jäi vaimo ja kolme lasta.
Samoihin aikoihin Varsinais-Suomessa vallinneen ukonilman aikana iski salama Kalannissa mv. Olga Söderholmin taloon, jonka eteisessä seisoi Paula Aaltonen 1½ vuoden ikäinen lapsi sylissään. Rouva Aaltonen meni salamaniskusta tajuttomaksi samoin kuin hänen miehensäkin, joka juuri astui ovesta sisään. Mies kuitenkin virkosi ja kutsui paikalle Kalannin kunnanlääkärin, jonka antamasta parituntisesta tekohengityksestä ei kuitenkaan ollut apua, vaan 20-vuotias äiti menehtyi. Lapsi säilyi vammoitta.
Rauman seudulla kävi keskiviikkona kello 17-18 aikaan melko ankara ukkonen, joka vioitti runsaasti varsinkin puhelimia ja puhelinlinjoja sekä sähköjohtoja. Ukkonen raivosi pahimmin Pyhärannassa, Eurajoella, Lapissa ja Paneliassa. Erittäin voimakas sade keskeytti heinätyöt ja monin paikoin vilja meni rumasti lakoon. Eurassa tuli myös rakeita ja Pyhärannassa ei muisteta vuosikausiin sataneen kerralla niin paljon kuin nyt.
Pahimmillaan raivotessaan salama löi Pyhärannan kirkonkylässä konstaapeli Peltosen asuntoon. Ensin salamanisku aukaisi ulko-oven, ja kun sitä mentiin sulkemaan, toinen salama iski särkien puhelimen ja lamput sekä löi rouva Peltosen hetkeksi tajuttomaksi. Talon ulkorappaustakin repi salama irti. Myös Peltosen naapurissa rikkoutui lamppuja ja sulakkeita.
Lapin Kulmanperässä runteli salama korkeajännitepylväitä ja rankkasade oli tavallista voimakkaampi. (HS 16.7)
15.07.1954
RAJUMYRSKY TUHOTÖISSÄ KEMIN YMPÄRISTÖSSÄ
Torstaina raivosi Kemin seudulla harvinaisen voimakas rajumyrsky, jonka aikana satoi noin 3 cm läpimittaisia rakeita ja salamointi oli erittäin voimakasta. Mereltä päin saapunut myrsky vei yhteensä 4 000 neliömetriä huopakattoja ja rakeet särkivät toistasataa ikkunaa.
Kemin ympäristössä myrsky aiheutti viljelyksille huomattavia vahinkoja. Perunanvarret lakoontuivat laajalla alueella. Laurilan muuntajapalo aiheutti miljoonavahingot. Kemin Pajusaaressa syttyi kaksi muuntajaa tuleen, mutta ne saatiin sammutetuksi verrattain nopeasti. Rajuilman kokonaisvahingoista ei vielä samana iltana saatu tarkempia tietoja. (HS 16.7)
Pohjolan Sanomat 16.7
RAJU MYRSKYNPUUSKA KAATOI PUITA, SÄRKI IKKUNOITA JA HAJOTTI TORIKAUPPIAIDEN TAVARAT
Kemin seudulla raivosi torstaina lyhytaikainen, erittäin paikallinen rajuilma vahinkoa tehden. Niinpä Ajoksen syväsatamassa tuulen voimakkuus oli vain noin 5 beaufortia, kun taas sisäredillä tuuli siirteli laivojakin. Esimerkiksi Ylipaakkolassa ei tuullut eikä satanut lainkaan, mutta salamasta syttynyt lato paloi heinineen aiheuttaen 30 000 markan vahingon. Veitsiluodossa satoi suuria rakeita ja Kemissä ankarasti vettä. Rajuilman jälkeen sää pian kirkastui ja kirkas auringonpaiste heloitti tienoolla.
Veitsiluodosta kerrottiin rakeiden olleen läpimitaltaan jopa 4 senttimetriä. Paljon ikkunoita särkyi, kattopahveja irtaantui ja perunanvarret katkeilivat kaikkialla.
Kemin torilla myrsky löi täysin hajalle kaksi myyntikojua, heitteli tavaroita hujan hajan kastellen ne lopuksi perusteellisesti. Kaupungissa kaatui paljon puita ja kaupungintalon lipputanko, jossa liehui Suomen lippu Stalingradin vieraiden kunniaksi.
Puhelinlaitoksen teknikot kertoivat rajuilman aiheuttaneen heidän alueellaan noin 30 paikallisvikaa avojohtoverkossa. Suurempia häiriöitä puhelinliikenteelle ei myrsky kuitenkaan tuottanut. Kemissä ja Karungissa ukkonen poltti muuntajia, jonka vuoksi osa alueista jäi ilman virtaa siihen saakka, kun uudet muuntajat saadaan hankituksi.
Tervolassa salama surmasi puolenpäivän aikaan kaksi nuorta hyvätuottoista lehmää Väinö Ylimaunun karjasta.
Ukkosrintama syntyi kylmän ja lämpimän ilman raja-alueelle. Pohjois-Suomessa oli kaikkein lämpimintä: Nuorgam ja Ivalo 28, Sodankylä 27 ja Kemi 27,5 astetta. (Pohjolan Sanomat)
Ukkonen kierteli myös muualla maan länsiosissa
Etelä-Pohjanmaalla Isojoen Kodesjärvellä löydettiin ukonilman jälkeen mv. Akseli Kohtakangas kuolleena maantieltä. Mies oli matkalla heinäpellolle kello 18 tienoissa, kun ukkonen yllätti. Kohtakangas jätti niittokoneen tien varteen ja suuntasi hevosineen takaisin kotiin, mutta hänet löydettiin myöhemmin tielle tuupertuneena. Kunnanlääkäri voi vain todeta salamaniskun tehneen tekonsa. v. 1902 syntyneeltä mieheltä jäi vaimo ja 9 lasta.
Ukkosen vuoksi menivät Etelä-Pohjanmaalla puhelinyhteydet heikkoon kuntoon ja sähkövirran jakelu katkeili. Vaasan kaupunki pimeni pariin otteeseen kokonaan lyhyiksi tuokioiksi. Lisäksi ukkonen sytytteli tulipaloja.
Iltapäivällä ukkonen kierteli Pohjois-Hämeessä sytytellen palonalkuja ja pimentäen puhelimia. Tampereen ukkonen sen sijaan ohitti.
Varsinais-Suomessa Loimaalla salama kierteli hurjana kello 16 aikaan maanviljelijä Salosen tilalla. Salama iski sähkömittariin ja kulki pirtin kautta keittiöön, jossa hellan ääressä ollut emäntä ja 1½-vuotias tytär menivät tiedottomaksi. Myös pihamaalla olleet kaksi tytärtä salama iski tajuttomiksi. Tallirakennuksessa salama löi vielä talon poikaan Kalevi Saloseen. Toiset loukkaantuneet toipuivat myöhemmin illalla, mutta poika sai niin vaikeita vammoja, että hänet vietiin Loimaan sairaalaan.
Salama kierteli myös ulkorakennuksessa tappaen kolme sikaa. Navetan puolella salama särki savupiipun pieniksi palasiksi ja tainnutti 10 kanaa, joista neljä kuoli illan kuluessa. (HS 16.7)
19-20.07.1954
HURJA KAATOSADE OULUSSA, VEDENPAISUMUS POHJANMAALLA
Myöhään maanantai-iltana puhkesi Oulussa niin ankara kaatosade, ettei sellaista nykypolvien ajoilta muisteta. Kaakosta saapunut laaja kuuropilvi (salamointia ja jyrinää ei esiintynyt) syöksi vettä niin runsaasti, että kaupungin viemärit täyttyivät nopeasti ja vesi tunkeutui kaduille ja rakennusten kellarikerroksiin.
Puoliyön maissa saapui palokunnalle lukuisia kiireellisiä hälytyksiä, joissa pyydettiin apua veden pumppaamiseksi tulvehtivista kellareista. Avuksi hälytettiin myös VPK sekä varuskunnan sotilaita. Vaarallisin tilanne syntyi Aga Oyn kaasutehtaassa, jossa vesi uhkasi 10 000 tonnin karbidivarastoa. Autoruiskuin ja padotusten avulla sotilaat saivat lopulta aamuyöstä ehkäistyksi karbidivaraston räjähtämisen, mikä olisi tuhonnut tehtaan ympäristöineen.
Arviolta suurimmat aineelliset vahingot tulivat Asko Oy:n äskettäin valmistuneelle liiketalolle, jonka laajan 350 neliömetrin kellarikerroksen huonekaluvarastolle ja rakennukselle tulva tuotti 3-4 milj. markan vahingon. Kerroksen koko lattia rikkoutui kohoten 30-40 cm sen alle tunkeutuneen veden paineesta, joka oli 2 000 kg/neliömetrille.
Suuren vahingon koki myös Oulun diakonissalaitoksen kellarikerros, jossa 180 senttiin kohonnut tulvavesi peitti varastotilan koneistoineen. Lukuisissa muissakin rakennuksissa kellarikerroksiin tunkeutunut vesi vahingoitti mm. lämpökeskuksia, varastoja ja asukkaiden tavaroita. Pumpuille riitti tyhjentämistyötä koko yön ja pitkälle päivään.
Myös ulkosalla vesi tuotti vahinkoja, joista suurimpana Oulun uudella urheilukentällä Raatin saarella pitkä osa juoksurataa sortui syvältä. Maaseudulla rankkasateesta kärsivät viljat, etenkin heilimöivät rukiit, jotka monin paikoin olivat kuin jyrättyinä maan tasalle. Myös heinät ovat kärsineet ja mm. peruna- ja puutarhaviljelmiä joutui veden valtaan.
Oulun säähavaintoasema mittasi vuorokauden sademääräksi 70,9 mm, mikä todennäköisesti on ennätyksellinen määrä. Lämpötilankin pysytellessä koko yön 17 asteessa, vallitsi "täysin troopillinen tunnelma".
Vedenpaisumus peittää tuhansia hehtaareja Pohjois-Pohjanmaan pelloista kuin pahimpien kevättulvien aikana. Heinätyöt ovat keskeytyneet kaikkialla ja märkyys pilaa lupaavan sadon suurelta osin. Sadevahingot nousevat maakunnassa useisiin miljooniin markkoihin.
Seinäjoella satoi maanantai-iltana rakeita niin runsaasti, että maa oli paikkapaikoin aivan valkoisena. Salamat iskivät Isossakyrössä muutamaan rakennukseen ja myös ihmisiin, jotka kuitenkin tointuivat. (HS 21-22.7)
Etelä-Ruotsin pelloilla kaloja. Tukholma 19.7. Naisten viikko ei tietenkään tuonut mitään toivoa sateitten loppumisesta maanviljelijöille, jotka epätoivoisina pelkäävät vuoden satonsa mätänevän pelloille, joita veden alla on tuhansia hehtaareja. Heinä mätänee haasioissa ja seipäissä.
Erinäisillä tahoilla maanviljelijät ovat ryhtyneet kalastamaan ankeriaita viljapelloiltaan. Liikenteen ylläpitämiseksi on ollut pakko ryhtyä rakentamaan väliaikaisia siltoja. Joillakin alueilla vesi on kohonnut kaksikin metriä. Skonen pohjoisimmissakin osissa on sademäärä ollut tavattoman suuri. Vyöryvät vesimassat ovat vieneet useita siltoja ja tuhoavat viljaa kymmenientuhansien kruunujen arvosta. (HS 20.7)
22-23.07.1954
UKONILMOJA ERI PUOLILLA MAATA
Ukonilmat raivosivat erittäin ankarina miltei kaikkialla maassa ja salamaniskuista syttyneet tulipalot aiheuttivat miljoonavahinkoja. Useissa paikoissa iski salama myös ihmisiä tainnoksiin ja Keuruulla menetti mieshenkilö muuntajapaloa sammuttaessaan henkensä.
Pääkaupunkiseutu. Ukkonen ei ole viime päivien mellasteluissaan piitannut edes pääkaupungin ja sen ympäristön monista ukkosenjohdattimista, vaan päässyt tekemään tuhojaan. Salama iski perjantaiaamun ukonilman aikana tajuttomaksi Helsingin liepeillä kaksi miestä, jotka toimitettiin Punaisen Ristin sairaalaan. Joukko pieniä tulipaloja syttyi salaman iskiessä muuntajiin ja sähkömittareihin. Voimakkaan sateen vuoksi joutui palokunta suorittamaan 5-6 pumppausta Maunulassa vesien virratessa kellareihin.
Erityisesti Tikkurilassa palokunnalla oli kiirettä, sillä noin 1½ tunnin aikana sammutettiin viisi paloa ukkosen iskiessä kuin tykistökeskityksessä ja veden valuessa virtanaan. Koko laaja luoteinen liitosalue jäi ilman sähköä perjantaina aamupäivällä Tuomarinkylän muuntamopalon johdosta.
Riihimäellä torstaina päivällä iski salama Riihiviidan kartanon lähettyvillä maahan osuen tiellä ajavaan traktoriin. Kyseessä oli pallosalama, joka tainnutti traktoria kuljettaneen Pentti Kirveslahden sekä hänen sylissään olleen 3-vuotiaan tyttären. Ohjaajatta jäänyt traktori työntyi ojaan, mutta salamaniskun saaneet selviytyivät jonkun ajan kuluttua.
Kouvolassa salamaniskusta kello 11 aikoihin syttynyt puimalarakennus paloi maan tasalle aiheuttaen pariin miljoonaan markkaan nousevat vahingot. Otto Prihan perikunnan omistaman puimalarakennuksen mukana tuhoutui koko vilja- ja rehuvarasto sekä työkalut ja -koneet, kuten kotitarvemylly, puimakone, pärehöylä, viljankuivaaja, katkaisusirkkeli, silppukone, sähkömoottoreita ym. Vakuutukset eivät vastaa vahinkoja.
Tampereella ja ympäristössä vallinneen ukonilman aikana sattui tämän tästä kaatosateita. Salama erikoistui täälläkin muuntajaiskuihin aiheuttaen pitkähköjä sähkönjakelun keskeytyksiä.
TULVAVESI NOUSEE YHÄ POHJANMAALLA
Pohjois-Pohjanmaalla viime päivinä vallinneet rajuimmat kaatosateet vuosikymmeniin ovat pahimmilla tulva-alueilla Rantsilassa ja Merijärvellä saattaneet laajoja alueita veden valtaan. Rantsilan Mankilan kylässä on tulvavesi torstai-iltaan mennessä noussut jo kaksi metriä. Merijärvellä uhkaa vesi tuhota pengerrysalueen ulkopuolella olevat viljelykset. Vesi peittää laajat alat niittyjä ja alavia viljelysmaita ja kevätviljojen kohdalta on tilanne suorastaan toivoton. Pattijoella ovat tulvat myös saaneet aikaan melkoisia vahinkoja. Liikenneyhteydet ovat poikki Temmeksen ja Mankilan välillä.
Siikajoen vesi on edelleen nousussa ja saavuttanee huippunsa perjantaina. Haapavedellä on heinämaita noin 200 hehtaaria tulvaveden alla ja myös Ylivieskassa on vesi paikoin noussut pelloille. Pudasjärvellä ovat luonnonniityt veden alla Kiiminginjoen noustua puolisen metriä. Pyhänkoskella on myös vesi joessa nousussa peittäen sielläkin niittyjä ja viljelyksiä.
Rankkasadetta ja raekuuroja saatiin monissa paikoin Etelä-Pohjanmaalla jälleen perjantaina iltapäivällä. Peräseinäjoella rakeitten kerrottiin olleen harvinaisen isoja, milteipä sormenpään suuruisia. Raesateita sattui myös mm. Ilmajoella, Seinäjoen ympäristössä ja Vöyrin pitäjän eteläosissa.
Jo pitkän aikaa jatkuneet sateet ovat täyttäneet Kauhavan ja Lapuan välisellä osuudella laskuojat, jonka vuoksi paikkakuntien välinen maantie on paikkapaikoin tulvavesien uhkaama. Myös Kauhajoki on vuodenaikaan nähden harvinaisen runsasvetinen.
Oulaisten Petäjäkoskella tuhoutunut muuntaja aiheutti Revon Sähkö Oy:lle 500 000 markan vahingon. Ukkosen yhteydessä satoi noin 1 cm läpimittaisia rakeita. (HS 24.7)
27.07.1954
RAE- JA KARJATUHOJA
Satakunnassa riehui tiistaina voimakkain ukonilma miesmuistiin tappaen eläimiä ja tuhoten viljaa. Lavian Niemenkylässä mv. Paavo Rantamäen laitumella olleista eläimistä salamanisku verotti kuusi lehmää, kolme hiehoa ja viisi lammasta sekä naapuriltakin hiehon. Rantamäelle jäi vain yksi lehmä.
Lauttakylässä mv. Antti Pietilän lehmät olivat lähteneet sadetta ja ukkosta pakoon puun alle, johon salama iski tappaen kolme lehmää. Vahingot noin 150 000 mk.
Lavian Heinolankylässä valtava raekuuro suurine rakeineen tuhosi miltei koko juurikasvi- ja viljasadon mv. Viljo Heinolta. Sen lisäksi rikkoutui asuinrakennuksesta ikkunoita.
(Toisen otsikon alla kuvailtiin: Heinolan kulmalla satoi lisäksi suuria rakeita, jotka pieksivät paikoitellen koko sadon piloille ja rikkoivat kasvihuoneiden ikkunoita.) (HS 29.7)
29-30.07.1954
RAJUSÄÄTÄ ERI PUOLILLA
Tuhoisa ukkosmyrsky Etelä-Kymenlaaksossa
Torstaina (29.7) puolenpäivän jälkeen riehui Etelä-Kymenlaaksossa harvinaisen voimakas rajusää, joka aiheutti suuria vahinkoja.
Pyörremyrsky lähestyi mannerta mereltä päin tempaisten Hillon sataman lautatapulien katoksia ilmaan. Myrsky siirtyi täältä Vehkalahden Metsäkylään, missä se sai suurimmat tuhot aikaan. Kylän keskustassa pyörremyrsky tempaisi Hilma Ahosen talon peltikatosta melkein toisen puolen irti ja nosti heinäladon katon paikoiltaan paiskaten sen niittokoneen päälle, joka särkyi pahoin. Tämän jälkeen myrsky ravisteli mv. Sipilän taloa rikkoen ikkunoita ja huonekaluja.
Suurimmat aineelliset vahingot rajusää sai aikaan Metsäkylän ja Liikkalan rajamailla, jossa se kaatoi sadoittain arvokkaita puita tehden varsinkin Hovin perillisten metsässä pahaa jälkeä. Ankara ukonilma vesikuuroineen kaatoi viljan aivan lakoon. Ukkosta kesti koko seuraavan yön ja se särki puhelimia ja katkoi voimajohtoja aiheuttaen häiriötiloja koko Etelä-Kymenlaaksossa. (HS 1.8)
Pyörremyrsky Porissa
Torstaina kello 19.30 aikaan Porin seudulla raivonneen ukonilman jälkeen seurasi pyörremyrsky, joka Vanhan Koiviston kaupunginosassa hajotti autonkuljettaja Arvo Haanan autotallin heittäen sen katon pitkän matkan päähän. Myrsky hajotti myös useita lautatapuleja ja erään keskeneräisen rakennuksen. (HS 30.7)
Tulvat ja salamat tuhotöissä Pohjois-Suomessa
Ukonilmat ja rankkasateet ovat edelleen raivonneet kautta Pohjois-Suomen. Salamaniskut polttivat torstaina ja perjantaina muuntajia, sytyttivät tulipaloja ja vaurioittivat sähkö- ja puhelinlinjoja. Yhtämittaisesti uudistuvat ja paikoin hyvin rankatkin sateet ovat pahentaneet tulvatilannetta, mikä alavilla seuduilla uhkaa kokonaan tuhota vuoden sadon. Tasankoseutujen joet ja viemärit eivät pysty vetämään tulvavesiä, jotka täyttävät ojat ja laajalti pellotkin. Heinänteko on jo viikkokausia ollut kokonaan keskeytyneenä. Erityisesti Kalajokilaaksossa laajalti viljellystä siemenheinästä saadaan tuskin lainkaan kunnollista satoa.
Oulun seudulla puhkesi torstain ja perjantain välisenä yönä kaatosade, joka ei onneksi kestänyt kauan. Sade kuitenkin kohotti vallitsevaa tulvaa niin, että esimerkiksi Oulun esikaupunkialueella on lukuisia asuinrakennuksia kokonaan veden saartamina ja joistakin on asukkaiden pitänyt poistua.
Pohjois-Karjalassa riehui kova ukkonen perjantaina kello 10-13 välillä. Sähkö- ja puhelinlinjoja rikkoutui eri puolilla maakuntaa. Tohmajärvellä salama tappoi kirjakauppias Toini Tiilikaiselta kaksi lehmää kotipihassa. Ukonilman jälkeen tuli ankara kaatosade, ja mm. Rääkkylässä satoi suuria rakeita. Myös Joensuussa riehui ukkosmyrsky kovana ja kaatosade sai kadut lainehtimaan ja kellarit tulvimaan. (HS 31.7)