YHTEENVETO

Tiistaista saattaa kehkeytyä kesän toistaiseksi rajuin salamapäivä. Vuorokauden alkuvaiheessa salamoivaa kohokonvektiota saattaa olla liikkeessä kartan osoittaman vaara-alueen itäosista kohti luodetta. Iltapäivän tunteina salama-aktiivisuus kasvaa voimakkaasti akselilla, joka yltää Pohjois-Karjalan pohjoisosasta Torniojokilaaksoon. Asetelma on erityisen otollinen huomattaville ja taajamatulvia aiheuttaville sademäärille sekä suurille salamatiheyksille etenkin vaara-alueen länsiosassa, jossa ukkoskuuroryppäät voivat pysyä ajoittain lähes paikallaan. Vahinkoa aiheuttavat tuulet ovat todennäköisimpiä vaara-alueen eteläosassa, mikäli ukkoskuuronauhat kasvattavat liikenopeuttaan kohti pohjoista tai luodetta. Yötä kohti salamointi laantuu, mutta saattaa edelleen jatkua vaara-alueen läntisimmissä osissa. Maasalamamäärä ylittänee 5 000 salaman rajapyykin. Tilanne on vaikutuksiltaan keltaisen vaaratason ylälaidassa. Vastaava tilanne maan etelä- ja keskiosassa olisi todennäköisesti vaikutuksiltaan oranssia vaaratasoa.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Tiistaina on koossa ainekset merkittävälle salama-aktiivisuudelle maan pohjoisosassa. Jo vuorokauden pikkutunteja saattaa sävyttää kohokonvektion aikaansaama salamointi lähinnä vaara-alueen itäosissa. Mikäli läsnä on em. alatroposfäärin suihkuvirtaus, salamointi fokusoituu sen läheisyyteen. Yön ja aamun kuluessa vaara-alueella alatroposfääri muovautuu lämmön ja kosteuden advektion vuoksi huomattavasti. Pilvisyys lienee ainakin aluksi erittäin runsasta ja hidastaa syvän kostean konvektion juurtumista pintakerrokseen. Voimakkaan lämmön advektion vuoksi tilanteessa kehittynee laajalti yläinversio, joka tulppaa pintakerroksesta lähtevän konvektiosolukehityksen iltapäivän puolelle. Helpoimmin kehitys lähtee käyntiin, mikäli aurinko pääsee paistamaan kosteimmalla alueella, ja jos läsnä on vielä pintatuulten konvergenssia. Iltapäivän kuluessa ukkoskuuroja kehittyy monin paikoin "kosteuskehälle" eli Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pohjoisosasta Pohjois-Pohjanmaan länsiosan kautta Torniojokilaaksoon yltävälle alueelle. Mikäli aurinko on päässyt paistamaan, asetelma on varsin energeettinen ja mahdollistaa kesän toistaiseksi rajuimmat salamatiheydet. Kosteuskehän sisällä on hieman epävarmaa, onko kosteus-instabiilisuuskombo riittävä yhtä rajulle salamoinnille. Illan kuluessa salamointi heikkenee, mutta kosteudensyöttö lämpimälle rintamavyöhykkeelle jatkuu. Näin ollen yöukkosia saattaa esiintyä vaara-alueen länsi- ja lounaisosissa.

Tiistain konvektiosolut kehittyvät vähitellen heikkenevään kinemaattiseen ympäristöön. Yöajan lämpimän advektion leimaamat kaartuvat hodografit muuttuvat iltapäivällä vaara-alueella melko suoriksi ja kohti luodetta osoittaviksi. Niinpä yksittäiset konvektiosolut liikkuvat noin 15 m/s kohti luodetta. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että konvektiosolut ryhmittyvät pieniksi rykelmiksi ja jopa järjestelmätasolle saakka. Konvektiivinen moodi lienee alueesta riippuen kaksijakoinen. 1) Lapin länsiosassa ja Perämeren ympäristössä vallitsee otolliset olosuhteet ylävirtaan eteneville mesobetaelementeille. Energeettinen alue ja "CAPE-mylly" tulee jauhamaan koko päivän ajan ylävirran puolella. Niinpä konvektiosolurykelmistä voi tulla hyvin hidasliikkeisiä, minkä mahdollisuutta indikoivat myös varsin tyngiksi jäävät ylävirran Corfidi-vektorit. Tämän skenaarion toteutuessa on mahdollisuudet erittäin suuriin sadekertymiin. Todennäköisin haitta- ja vaaratekijä onkin em. alueella taajamatulvat, runsaan salamoinnin lisäksi. 2) Vaara-alueen eteläosassa muodostunee rintamavyöhykkeeltä orientaationsa perivä ukkoskuuronauha, jonka liike saattaa olla alkuvaiheessa pitkittäissuuntaan. Myös tämä kehityskulku mahdollistaisi erittäin suuret sademäärät ja taajamatulvat. On kuitenkin mahdollista, että myöhemmässä vaiheessa kuuronauha muuttuu ulosvirtauspainotteiseksi ja alkaa täten edetä enemmän kohti pohjoista. Toinen mahdollisuus on, että kuuronauhan luoteinen päätyy siirtyy downstream-moodiin ja alkaa edetä vauhdilla kohti luodetta. Tässä skenaariossa vahinkoa aiheuttavien ukkospuuskien mahdollisuus kasvaa selvästi. Ennustettujen tuuliprofiilien puolesta eteläinen alue on muutenkin todennäköisin syöksyvirtauksille - efektiivisesti vertikaalituuliväännettä on tarjolla 15-20 m/s. Lisäksi samalla alueella ekvivalenttipotentiaalilämpötilan pystyprofiili on kotimaisittain melko jyrkkä. Periaatteessa supersolujen esiintyminen voisi olla mahdollista, mutta niiden vaatimaa "yksityisyyttä" ei taida olla tiistain aikana kovin hyvin tarjolla.

Ma-illan numeeristen ennusteiden valossa tiistain kehityskulku näytti olevan melko luotettavalla tasolla. Salamoinnin osalta tilanne ei ole täysin riippuvainen pilvisyydestä. Lämpimän sektorin pilvisyys on jälleen pieni arvoitus, jolla on merkittävää vaikutusta tiistain salamamääriin. Edellä esitetty skenaario pohjautuu ajatukseen, että aurinko pääsisi sektorissa paistamaan melko laajalti. Epävarmuutta on myös konvektiivisen moodin suhteen alueen eteläosassa. Mikäli voimakas konvektiosolukehitys ryöpsähtää äkillisesti kohti pohjoista tai luodetta, on syytä varautua syöksyvirtauksiin. Kolmas epävarmuustekijä sijaitsee kosteuskehän sisällä - onko alueella kosteutta riittävästi mainittavaan salamointiin. On mahdollista, että esimerkiksi Koillismaalle ei juuri muodostu salamoivia konvektiosoluja ja sinne etenevätkin solut alkavat lopulta kärsiä kosteuden vajeesta. Aktiivisella alueella kosteudesta ei ole pulaa määrällisesti eikä kostean kerroksen paksuuden suhteen. Laaja kostea alue luokin mahdollisuudet kesän toistaiseksi aktiivisimmalle salamapäivälle sekä syvän kostean konvektion aiheuttamille vaaratilanteille.

Vaikutuksiltaan tapauksen merkittävyyttä saattaa rajoittaa sen pohjoinen sijainti. Suurista sademääristä, syöksyvirtauksista ja salamoinnista lienee haittaa lähinnä asutuskeskuksissa ja niiden lähistöllä. Vaikka tilanne on termodynaamisesti ja osin kinemaattisestikin melko vahva, sen valtakunnalliset vaikutukset eivät yllä 2000-luvun isojen rajuilmojen tasolle.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 500...1200 J/kg, Shear6km 15-20 m/s, Shear1km enimmäkseen < 7 m/s, MIXR500m 11...13 g/kg, PW ~35 mm