YHTEENVETO

Maanantain salamointi painottuu yöllä ja aamulla maan länsiosaan kohokonvektion muodossa ja myöhemmin iltapäivällä ja illalla pääosin maan keskivaiheille pinnasta ponnistavan konvektion muodossa. Suurin vaaratekijä näyttää olevan paikoin runsas salamointi, mutta yksittäisiä voimakkaita ukkospuuskia tai rakeita ei voida sulkea pois. Mielenkiintoa lisää mahdollinen, joskin melko epätodennäköinen Virosta illalla saapuva MCS.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Brittein saarten yllä olevasta ylämatalapaineesta lähtee laajempi sola nousemaan kohti Suomea. Siihen liittyvä kylmä advektio ylemmissä ilmakerroksissa parantaa iltapäivällä keskitroposfäärin lämpötilavähetettä lännestä alkaen. Itämerellä pohjois-etelä-suunnassa mutkitteleva rintamavyöhyke aaltoilee ja uusi pintamatalapaine nousee Pohjanlahdelle iltapäiväksi. Se kasvattaa uudemman kerran lämmön ja kosteuden advektioita maan etelä- ja keskiosassa. Matalapaineeseen liittyvä kylmä rintama kuroo lämmintä sektoria umpeen jo varhain maanantaina.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Etelästä nouseva matalapaine saattaa tuoda reippaasti ukkostelevaa kohokonvektiota jo yön aikana maan lounais- ja/tai eteläosiin. Näiden solujen yhteydessä salamointi ja sade voi olla jälleen runsasta.

Iltapäivän osalta pinnasta ponnistava syvä kostea konvektio on yleisesti ottaen mahdollista Lapin eteläpuolella. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö näyttää jäävän melko kapealle alueelle rintamavyöhykkeiden tuntumaan eli iltapäivällä Pohjanmaalta kohti maan kaakkoisnurkkaan ja toisaalta Pohjanmaalta kohti Kainuuta. Näillä alueilla tuulikonvergenssin avustamana on suurin todennäköisyys, että syvä kostea konvektio pääsee käynnistymään pinnasta.

Epävarmuutta maanantain ukkosille luo jälleen pilvisyys, joka voi esiintyessään torpata ukkoskehityksen melko helposti muualla, paitsi ehkä aivan pintamatalan ja rintamien läheisyydessä (jossa kosteus ja pakote näyttäisivät riittävän ainakin paikalliseen ukkoskehitykseen). Niinpä rintamista etäämmällä ongelmaksi saattaa muodostua kosteuden puute (vaikka aurinko paistaisikin). Lisäksi etelästä nousevan matalapaineen tarkassa reitissä, ajoituksessa sekä voimakkuudessa on mallien välillä vielä eroavaisuuksia. Niinpä kohtalaisen suuretkin muutokset ovat vielä mahdollisia.

Kuumalle ilmamassalle tyypilliseen tapaan pinnasta ponnistavan kuurokehityksen alku voi pitkittyä pitkällekin iltapäivään tai jopa iltaan saakka.

Tuuliväänteet ovat maanantaina yleisesti ottaen melko heikkoja, mutta aivan rintamien tuntumassa sekä pintamatalan läheisyydessä väännettä löytyy paikoin enemmän. Tämän myötä yksi päivän mielenkiintoisimmista aspekteista liittyy siihen, että syntyykö kylmää rintaman kylkeen pohjoiseen matkaava MCS, joka voisi nostattaa tuulivahinkojen riskiä suuremmaksi. Mikäli tällainen itä-länsi-suuntainen kuuronauha pääsee syntymään, voivat puuskat olla noin 20–25 m/s, muussa tapauksessa ukkospuuskariski jäänee pääosin 20 m/s tienoille tai sen alle. Su-iltapäivän näkemyksen mukaan tällaisen laaja-alaisemman MCS:n syntyminen on kuitenkin melko epätodennäköistä. Tosin jotkin numeeriset mallit ovat sellaista ennakoineet saapuvaksi illalla Virosta.

Ukkosten painopiste on siis ma-vastaisena yönä ja aamuna maan länsiosassa, mutta lämpimän sektorin okludoituessa painopiste siirtyy maan keskivaiheille ja mahdollisesti myöhemmin Itä-Suomeen.

Suurin vaaratekijä näyttää jälleen olevan runsas salamointi. Muut vaarailmiöt ovat mahdollisia, mutta niiden riskit eivät ole erityisen korostuneita. Voimakkaimmissa soluissa 2-5 cm rakeet ovat mahdollisia ja nauhamaisten solujen yhteydessä ukkospuuskat voivat aiheuttaa paikallista vahinkoa. Irrallisemmissa soluissa lähinnä Pohjanmaan maakunnissa ei yksittäisen trombin mahdollisuutta voida sulkea pois.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 700...1200 J/kg, Shear1km max. ~ 10 m/s, Shear6km max. ~ 13 m/s, MIXR500m 12...13 g/kg