YHTEENVETO

Keskiviikon syvä kostea konvektio esiintyy maan keskiosassa melko voimakkaan tuuliväänteen vallitessa kylmän rintamavyöhykkeen kaakkoispuolella. Näin ollen iltapäivään ja iltaan painottuva ukkoskuuroilu tulee todennäköisesti aiheuttamaan tuulivahinkoja kartan osoittamalla alueella. Syöksyvirtausten lisäksi runsaiden sateiden aiheuttamat taajamatulvat ovat mahdollisia. Yksittäiset konvektiosolut etenevät varsin nopeasti kohti koillista, mutta tulevat todennäköisesti ryhmittymään nauhamaiseksi ukkospilvijärjestelmäksi.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Suomen kaakkoispuolella on vahva yläselänne, joka yltää osittain maan kaakkoisosaan. Pohjois-Atlantin matalapaineenalueelta lähestyy keskiviikon aikana lyhyt yläsola, joka saapuu illalla maan länsiosaan. Tämän etupuolella on lounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus, joka yltää iltapäivällä Pohjanlahdelta Lapin poikki koilliseen. Riskialueella ylätroposfäärissä esiintyy tiistaihin verrattuna heikkoa kylmää advektiota.

Alempana troposfäärissä lämmintä ja kosteaa ilmamassaa on virrannut maan etelä- ja keskiosaan. Ilmamassaa rajaava rintamavyöhyke yltää iltapäivällä Kainuusta Etelä-Pohjanmaalle. Vyöhykkeeseen liittyy nopea tuulen kääntyminen etelälounaasta luoteeseen. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö majailee kapeahkona alueena välittömästi rintamavyöhykkeen kaakkoispuolella. Suurin ala- ja keskitroposfäärin välinen lapse rate puolestaan sijaitsee tästä edelleen kaakkoon, iltapäivällä likimain Helsinki-Joensuu-akselilla. Myös alatroposfäärin virtaukset ovat riskialueella melko voimakkaat ja rintamavyöhykkeeseen saattaa kehittyä matalapaineen osakeskus, joka voi paikallisesti muokata tuuliprofiileja vaaraa aiheuttavalle säälle otollisemmiksi.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Lähestyvän yläsolan, ylemmän troposfäärin voimistuvien virtausten sekä maan etelä- ja keskiosassa esiintyvän alatroposfäärin lämmön ja kosteuden advektion myötä keskiviikosta kehkeytyy otollinen päivä vaaraa aiheuttavan konvektion esiintymiselle. Salama-aktiivisuus painottuu tutusti iltapäivään ja kartan osoittamalla alueella ukkosriski on loppuiltapäivästä ja alkuillasta paikoin yli 60%. Yötä kohti aktiivisuus laskee, mutta saattaa jatkua riskialueen itäosissa rintamavyöhykkeen kupeessa.

Ukkoskuurokehityksen käynnistyminen saattaa mennä pitkällekin iltapäivän puolelle ennen kuin yläinversio antaa periksi. Numeeriset mallit ennakoivat kehityksen starttaavan rintaman suuntaisena (SW-NE) konvektiosolujen ketjuna, todenäköisesti Suomenselän alueella. Yksittäisten solujen liikesuunta on likimain koilliseen, mutta solut tulevat todennäköisesti ryhmittäytymään laajemmaksi konvektiojärjestelmäksi. Useimmat hienohilaisista malleista ennakoivat pitkittäin liikkuvaa konvektiojärjestelmää, jolloin syöksyvirtausriski jäisi melko vähäiseksi. On kuitenkin mahdollista, että kuuropilvinauha ”ruodottuu”, jolloin perusilmavirtauksia vastaan kohtisuorien ruotojen yhteydessä voisi esiintyä voimakkaita ukkospuuskia. Kylmän ilman patjan muodostuttua järjestelmän kaakkoinen etenemiskomponentti saattaa vahvistua ja koillinen osa kylmän ilman patjasta saattaa edetä nopeasti kaarikaikuna myötävirtaan. Pitkittäin liikkuvan nauhan yhteydessä on lisäksi olemassa huomattava taajamatulvariski. Supersolujen esiintyminen ennen solujen laajempaa järjestäytymistä on mahdollista. Lisäksi mahdollinen matalapaineen osakeskuksen muodotuminen lisää supersolujen esiintymismahdollisuuksia.

Tämänkertaisen ennusteen epävarmuudet liittyvät lämpenemistä hidastavaan pilvisyyteen, kosteuden riittävyyteen sekä syvän kostean konvektion käynnistymisen laaja-alaisuuteen. Riskialueella esiintyvä lämmin advektio lisää pilvisyyttä, mutta todennäköisesti aurinko pääsee iltapäivällä riittävästi paistamaan ukkoskuurokehityksen käynnistymiseksi. Suurempi ongelma saattaa olla kosteimman ilmamassan alueen laajuus. Ennusteiden valossa alue vaikuttaa varsin kapealta ja erityisesti tilanteessa, jossa konvektiosoluja syntyisi samanaikaisesti laajalti kostealle alueelle, energiavarastot kuluisivat nopeasti loppuun ja mm. vaaraa aiheuttavan konvektion riski jäisi yllä kuvattua alhaisemmaksi. Instabiilisuus – kosteus – tuuliväänne –kolmikosta, kaksi ensin mainittua jäävät tällä kertaa selvästi alhaisemmiksi kuin viime kesän myräköissä. Vaaraa aiheuttavan konvektion kannalta viimeksi mainittu on kuitenkin tärkein ja sen läsnäolo enteileekin kaudelle 2011 mahdollsesti räväkkää avausta.                                                              

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 500...1000 J/kg, Shear1km 10...15 m/s, Shear6km 15..20 m/s, MIXR500m 8...11 g/kg