13.8.2003

SYNOPTINEN TILANNE:
Venäjällä ja Pohjois-Atlantilla on ylämatalat. Niiden välissä, Suomen eteläpuolella on yläselänne, jota pitkin liikkuu aluksi vaimeneva lyhyt yläsola. Keskiviikkona Atlantin ylämatala lähestyy lännestä, mutta ehtii vasta Skandinavian länsiosaan. Antisyklonaalisesti kaareva ylätroposfäärin suihkuvirtausalue (YTSV) siirtyy iltapäiväksi lännestä osittain maan länsiosan päälle, mutta sillä ei ole konvektion suhteen merkittävää vaikutusta. 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne ulottuu päivällä kapeana kiilana Etelä-Baltiasta Selkämerelle. Maan länsiosassa esiintyy heikkoa alatroposfäärin lämmintä advektiota. Suomen yllä olevan satulapinnan sekä voimakkaasti diffluentin ylävirtauksen vuoksi EPL-selänne ja lämmin advektio etenevät itään hyvin hitaasti. Atlantin yläsolaan liittyvä syvenevä matalapaine liikkuu keskiviikon aikana Etelä-Norjasta Ruotsin itärannikolle.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Kuolevan yläsolan positiivinen pyörreadvektio yhdessä lämpimän ja kosteutta syöttävän alustan kanssa saattavat aiheuttaa jo yöllä ukkosia läntisillä merialueilla (Pohjois-Itämereltä Selkämerelle). Diffluentin ylävirtauksen vuoksi epävakaa alue ei kuitenkaan kunnolla pääse rantautumaan läntiseen Suomeen. Alueellinen ukkosriski on merellä aamupäivään asti ylimmillään 30%.

Päivemmällä yläselänteen väliaikaisen voimistumisen yhteydessä ylätroposfäärissä esiintyy stabiloivaa lämmintä advektiota. Iltaa kohti lähestyvän yläsolan kylmä advektio saattaa jo alkaa vaikuttaa, jolloin merialueilla ukkosten mahdollisuus kasvaa uudelleen. Vaaraa aiheuttavien puuskien todennäköisyys jää keskiviikkona hyvin marginaaliseksi.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 200-600, LI +1...-2, TR 11km/-53C, TD 13-18C

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.8.2003

SYNOPTINEN TILANNE:
Suomen itäpuolella oleva ylämatala lähtee hitaaseen liikkeeseen kohti eteläkaakkoa. Ylämatalaan liittyvä lyhyt sola liikkuu päivällä maan pohjoisosasta keskiosaan. Ylätroposfäärin luoteinen suihkuvirtaus (YTSV) on jo yöllä osittain maan länsiosan yllä ja iltapäivällä Pohjois-Ruotsista Baltian länsirannikolle kulkevalla linjalla. Keski- ja ylätroposfäärissä esiintyy aluksi heikkoa kylmää advektiota maan kaakkoisosassa. Myös pintamatala on Suomen itäpuolella ja kierrättää maahamme Jäämereltä viileämpää ilmaa. Tästä huolimatta vielä yöllä maan kaakkoisosaan yltää heikko 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne. Päivemmällä EPL-selänne vetäytyy Baltiaan. Alatroposfäärin virtaukset ovat voimakkaimpia maan keski- ja pohjoisosassa, etenkin idässä.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Viilenevä pohjoisvirtaus on tuomassa kuivahkoa ja melko stabiilia ilmamassaa Suomeen useaksi päiväksi. Koko lauantain konvektiivinen aktiivisuus keskittynee jo yöhön ja varhaiseen aamuun. Päivemmällä alueellinen ukkosriski jäänee koko Suomessa alle 20%:iin huolimatta pohjoisesta etelään liikkuvasta yläsolasta. Yöllä heikon YTSV:n vasemman jarruuntumisalueen positiivinen pyörreadvektio sekä keski/ylätroposfäärin kylmä advektio luovat edellytykset yöukkosille etelärannikon läheisyydessä, Kaakonkulmalla sekä erityisesti Suomenlahdella. Ohjaava virtaus kuljettaa konvektiosoluja eteläkaakkoon ja Suomenlahden ylittämiseen kuluva aika saattaa riittää konvektion rajakerrokseen "juurtumiseen". Tällöin lämmin meri tarjoaa soluille lämmön sekä kosteuden lähteen ja tämä yhdessä ylempänä esiintyvän kylmän advektion kanssa saattaa johtaa jopa lyhytikäisen yöllisen MCS:n syntyyn. Mikäli juurtuminen tapahtuu, uusia soluja saattaa syntyä Suomenlahden puolelle vanhojen solujen ajautuessa Baltian maa-alueille. Yön ja aamun aikana alueellinen ukkosriski jää kuitenkin korkeimmillaankin 30%:iin.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 100-600, LI +1...-2, TR 9,5km/-48C, TD 11-16C

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

28.7.2003

SYNOPTINEN TILANNE:
Pohjois-Atlantilla on laaja ylämatala ja Suomen itäpuolella lähes paikallaan pysyvä yläkorkea. Suomi kuuluu lämpimän ja kostean etelävirtauksen alueelle. Ylätroposfäärin virtaus on Suomessa lähes "suora" tai lievästi antisyklonaalisesti kaareutuva. Ylätroposfäärin suihkuvirtaus on Suomen länsipuolella eikä vaikuta maanantain syvään konvektioon. 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) epämääräisempi maksimialue liikkuu Lapissa pohjoiseen. Päivällä uusi, selväpiirteinen EPL-selänne nousee Baltiasta maan lounaisosaan. Illalla EPL-selänne levittäytyy koko maan länsiosaan ja liikkuu hitaasti itään lännestä lähestyvän rintamavyöhykkeen painamana. Illalla rintamavyöhyke on Merenkurkku-länsirannikko-linjalla. Päivän aikana matalapaineen osakeskus liikkuu Skandinavian eteläosasta Pohjois-Ruotsiin. Alatroposfäärissä, noin 1,5-2 kilometrin korkeudella on voimakas (max 20-25 m/s) suihkuvirtaus (ATSV), joka sijaitsee myöhään iltapäivällä maan länsiosan yllä.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Maanantain aktiivisuus jakaantunee kahdelle alueelle...

Lappi EPL-maksimin alueella esiintyy jo yöllä ja aamulla paikoin ukkosia Etelä- ja Keski-Lapissa. Päivemmällä EPL-maksimi siirtyy yhä pohjoisemmaksi ja illaksi ukkoset liikkunevat Lapin rajojen ulkopuolelle. Tuulen pystyprofiili tukee konvektiosolujen yhdistymistä laajemmaksi kokonaisuudeksi, jolloin todennäköisin asetelma on itä-länsi- tai luode-kaakko-suuntainen kuuronauha. Vaaraa aiheuttavien puuskien todennäköisyys on lievästi kohonnut.

Maan länsiosa Ennustettu tilanne on potentiaalisesti erittäin vaarallinen tilanne.

Aamupäivällä uuden EPL-selänteen saavuttaessa maan lounaisosan ukkosten mahdollisuus kasvaa nopeasti. Alatroposfäärissä esiintyy voimistuvaa lämmintä advektiota ja numeeriset mallit tulkitsevatkin maan länsiosaan laaja-alaista ilman nousevaa liikettä. Päivemmällä ukkosherkkä alue levittäytyy EPL-selänteen mukana myös muualle maan länsiosaan. Länsirannikolle iltapäivällä saapuva etelä-pohjois -suuntainen rintamavyöhyke synnyttänee etureunaansa voimakkaita konvektiosoluja, minkä myötä aiempi, rintaman etupuoleinen aktiivisuus saattaa heiketä. Mikäli rintaman etupuolelle ehtii kuitenkin tätä ennen muodostua laajahko konvektiivisesti aktiivinen alue, saattaa varsinainen rintamavyöhyke olla aluksi varsin vaisu. Yötä kohti rintamavyöhyke liikkuu pidemmälle sisämaahan ja tällöin kuuroherkkyys keskittynee tiiviisti rintaman yhteyteen. Troposfäärin alapuoliskon tuuliprofiili tukee selkeästi konvektiosolujen järjestäymistä laajemmiksi ryppäiksi. Iltapäivällä rintaman etupuoleiseen helteiseen ilmamassaan saattaa syntyä itä-länsisuuntainen nauhamainen konvektiivinen järjestelmä. Tässä tapauksessa bow echojen ja vaaraa aiheuttavien puuskien esiintyminen on todennäköistä. Rintamavyöhykkeellä konvektio saattaa esiintyä pohjois-eteläsuuntaisena nauhana, jossa nauhan eteläpääty lienee voimakkain. Tuuliprofiili tukee selkeästi myös supersolujen ja jopa supersolutornadojen esiintymistä. Runsas pilvisyys saattaa heikentää kehittyvää konvektiota, mutta alatroposfäärin lämmin advektio sekä rintamavyöhyke lienevät tarpeeksi voimakkaita ylläpitämään syvää konvektiota myös täysin pilvisessä tilanteessa. Maanantain aikana alueellinen ukkosriski on ylimmillään 40-60%. Seuraavana yönä ukkosia esiintynee vielä rintamavyöhykkeellä erityisesti Päijänteen ympäristössä.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 500-1200, LI -1...-4, TR 12,5km/-60C, TD 16-21C

 

 

 

 

22.7.2003

SYNOPTINEN TILANNE:
Yläselänne ulottuu itäisestä Euroopasta Suomen itäpuolelle. Brittein saarilla oleva terävä yläsola liikkuu hitaasti kohti Skandinaviaa. Toinen, mutta paljon heikompi yläsola liikkuu tiistain aikana maan etelä- ja keskiosan yli itään. Merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny ennustealueella. Maan etelä- ja keskiosassa lämmön advektiot ovat heikkoja, mutta Lapissa lämpimän rintaman yhteydessä esiintyy alatroposfäärissä melko voimakasta lämmintä advektiota. Siellä myös alemman troposfäärin virtaukset ovat muuta maata voimakkaampia. 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilakenttä (EPL) on suuressa osassa maata jokseenkin epämääräinen, mutta korkeimmat arvot esiintyvät maan itäosassa sekä Oulun läänissä. Myös pohjoisimpaan Lappiin yltää iltapäivällä EPL-maksimi lämpimän advektion vaikutuksesta.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Useiden edellisten päivien tapaan myös tiistain kuuroaktiivisuus on pääosin iltapäiväpainotteista. Itään liikkuvan lyhyen yläsolan positiivinen pyörreadvektio (PVA) saattaa kuitenkin ylläpitää konvektiota jo yön ja aamun aikana. Alueellinen ukkosriski jäänee kuitenkin yöllä ja aamulla 20%:iin Etelä-Pohjanmaalta Kymenlaaksoon kaartuvalla vyöhykkeellä.

Auringonlämmittävästä vaikutuksesta riippuvaisia ukkoskuuroja kehittynee iltapäivällä yleisesti maan itäosaan sekä Oulun läänin eteläosaan. Ensimmäiset iltapäiväkuurot syntyvät todennäköisesti P-Savon, P-Karjalan sekä Kainuun vaiheille. Heikon tuulen shearin vuoksi syntyvät solut ovat pääosin yksittäisiä tai muodostavat pieniä, lyhytikäisiä ryppäitä. Solujen liikesuunta on koilliseen tai pohjoiseen. Vaaraa aiheuttavat puuskat ovat epätodennäköisiä, joskin suurimman CAPEn alueilla niiden mahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois. Iltapäivällä alueellinen ukkoskuuroriski on ylimmillään 30-40% maan itäosassa sekä Kainuussa. Maan itäosassa ukkoskuurot saattavat elää alkuyöhön ja muodostaa jopa lyhytikäisen konvektiivisen järjestelmän yläsolan PVA:n vaikutuksesta.

Pohjois-Lapissa alatroposfäärin lämmön advektio aiheuttaa laaja-alaista ilman nousevaa liikettä sekä samalla voimistaa syntyvää syvää konvektiota. Koska tuulen vertikaalishear on alueella kohtalainen ja 850 EPL-maksimi suhteellisen lähellä, on konvektiivisen järjestelmän syntyminen mahdollista. Todennäköisin järjestelmän muoto on likimain etelä-pohjoissuuntainen kuuronauha. Tuuliprofiili tukee myös marginaalisesti supersolujen mahdollisuutta sekä vaaraa aiheuttavia puuskia. Alueellinen ukkosriski on ylimmillään aivan Lapin pohjoisosassa 40%.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 700-1500, LI -2...-5, TR 11,5km/-55C, TD 14-18C

 

 

 

 

 

 

 

17.7.2003

SYNOPTINEN TILANNE:
Skandinaviassa ja Suomessa on lämmin sulkukorkeapaine. Jäämerellä itään liikkuu yläsola ja Lappiin virtaa väliaikaisesti viileämpää ilmaa. Kylmä rintama liikkuu torstain aikana Pohjois-Lapista Etelä-Lappiin. Yläsolaan liittyvä ylätroposfäärin suihkuvirtaus on Suomen pohjoispuolella eikä vaikuta konvektiotilanteeseen. Maan etelä- ja keskiosassa koko troposfäärin virtaukset ovat edelleen yläkorkean vuoksi erittäin heikkoja ja ilma on laaja-alaisessa laskevassa liikkeessä. Tästä huolimatta maan keskivaiheille on jäänyt kostean ja epävakaan ilmamassan tasku. Tähän liittyvä 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan maksimi ulottuu Etelä-Pohjanmaalta Kainuuseen ja pysyy lähes paikallaan.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Torstain konvektiivinen aktiviisuus jakautuu kahdelle päävyöhykkeelle.

1) Lapissa etelään työntyvä kylmä rintama ja siinä esiintyvä pintatuulten konvergenssi sekä pakotettu konvektio voivat aiheuttaa ukkoskuuroja jo aamusta alkaen. Konvektiosolut myötäilevät rintamavyöhykettä huolimatta tuulen itäisestä shearkomponentista. 0-6 kilometrin välinen nopeusshear on noin 15-20 m/s, joten vaaraa aiheuttavien puuskien todennäköisyys on lievästi kohonnut. Mikäli kuuronauha kääntyy pohjois-eteläsuuntaan puuskien mahdollisuus on suurempi. Todennäköisesti aktiivisuus saavuttaa huippunsa vasta iltapäivällä, kun rintaman etupuoleinen ilma lämpenee helteiseksi. Ukkoset lienevät voimakkaimpia Lapin itäosassa pohjoisen yläsolan heikon pyörreadvektion vaikutuksesta. Alueellinen ukkosriski on iltapäivällä Itä-Lapissa 40%.

2) Maan keskivaiheille EPL-maksimin alueelle kehittynee jälleen runsaasti iltapäiväpainotteisia ja auringon lämmittävästä vaikutuksesta riippuvaisia ukkoskuuroja. Laaja-alainen ilman laskeva liike kuivattaa ylempää troposfääriä, mutta kosteutta lienee vielä tarpeeksi ukkosten syntyyn. Muutamat numeeriset mallit tulkitsevat heikkoa pintatuulten konvergenssia Etelä-Pohjanmaalle ja sen lähialueille (mahdollinen 1. solujen syntyseutu). Tilannetta mutkistaa keskiviikon Pohjanmaan runsaat sateet, joten alustassa on runsaasti kosteutta haihdutettavana. Syntyvät ukkoskuurot voivat olla siis ennakoitua voimaakkaampia, mikäli mallit eivät ole tulkinneet alustasta haihtuvan kosteuden määrää oikein. Syntyvät solut ovat erittäin hidasliikkeisiä ja melko lyhytikäisiä. Äkkitulvien mahdollisuus on siis asutuskeskuksissa kohonnut. Huolimatta heikoista virtauksista myös vaaraa aiheuttavien puuskien mahdollisuus on lievästi kohonnut johtuen suuresta instabiiliuden määrästä. Alueellinen ukkoskuuroriski on ylimmillään iltapäivällä Kaskinen-Kuhmo-linjalla, 40-60%. Iltaa kohden aktiivisuus laskee nopeasti.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 800-2000, LI -3...-6, KI 20-30, TR 11,5km/-55C, TD 17-21C

 

 

 

 

 

 

 

14.7.2003

SYNOPTINEN TILANNE:
Vahvistuva yläselänne ulottuu Länsi-Euroopasta Skandinaviaan ja Suomeen. Virtaukset ovat koko troposfäärissä heikkoja eikä merkittäviä suihkuvirtauksia esiinny millään korkeudella. Lappiin virtaa maanantain kuluessa lännestä hieman viileämpää ilmaa. Etelämpänä lämpötilan ja kosteuden pystyprofiilit ovat konvektiolle suotuisampia. Erityisesti maan itäosan alatroposfäärissä on runsaasti kosteutta. 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) maksimi saapuu päivällä Venäjältä maan itäosaan.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Maanantain konvektiivinen aktiivisuus on korostuneesti ilmamassatyyppistä ja siten iltapäivään painottuvaa. Vahvistuva yläselänne ja virtauskentän antisyklonaalisuus heikentävät konvektiosolujen elinoloja. Todennäköisesti aamupäivästä alkuiltapäivään aktiivisuus jää melko vaisuksi johtuen juuri laaja-alaisesta ilman laskevasta liikkeestä. Heikon alatrospofäärin shearin vuoksi konvektiosolut ovat pääasiassa yksittäisiä tai muodostavat pieniä, lyhytikäisiä ryppäitä. Laajempi konvektiosolujen sulautuminen ei ole todennäköistä. Myöskään vaaraa aiheuttavat puuskat eivät ole todennäköisiä, mutta solujen hitaasti liikkeestä johtuen äkkitulvien mahdollisuus asutuskeskuksissa on kohonnut. Alueellinen ukkosriski on korkeimmillaan myöhään iltapäivällä EPL-maksimin kohdalla - Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Kainuussa 30-40%. Iltaa kohti aktiivinen alue siirtynee kohti länsilounasta ja heikkenee nopeasti.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 500-1500, LI -1...-4, KI 20-30, TR 11,5km/-55C, TD 16-20C

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

12.7.2003

SYNOPTINEN TILANNE:
Suomen lounaispuolella on ylämatala ja koillispuolella yläkorkea. Suurin osa maastamme kuuluu siis lämpimään kaakkoisvirtaukseen. Ylätroposfäärin heikko, kaakkoinen suihkuvirtaus on Suomen poikki maan itäosasta Länsi-Lappiin. Suihkuvirtauksen merkitys konvektiolle jäänee kuitenkin vähäiseksi. Lapissa esiintyy alatroposfäärissä heikohkoa lämmintä advektiota. 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne ulottuu Vienanmeren kaakkoispuolelta Lappiin. EPL-maksimi liikkuu päivän aikana Itä-Lapin yli pohjoisluoteeseen. Numeeriset mallit tulkitsevatkin Lapin lämpimän advektion ja EPL-maksimin alueelle aamulla ja iltapäivällä heikkoa synoptisen mittakaavan nousuliikettä. Alatroposfäärin heikkenevä, kaakkoinen suihkuvirtaus (ATSV) on osittain itäisen Lapin yllä.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Lauantain konvektiivinen aktiivisuus keskittyy maan pohjoisosaan. Pilvisyys on siellä kuitenkin melko runsasta, joten konvektio tulee osittain olemaan riippuvainen synoptisen mittakaavan pakotteista. Heikko alatroposfäärin lämmön advektio yhdessä EPL- maksimin sekä ATSV:n kanssa auttavat konvektiopilvien syntymistä ilman välitöntä yhteyttä stabiilihkon rajakerroksen ilmaan. Mikäli aurinko pääsee lämmittämään ja lämpötilan pystyprofiili muuttu lähes kuiva-adiabaattiseksi, konvektio voi "juurtua" maanpinnanläheiseen kerrokseen ja voimistua selvästi. Aamun ja aamupäivän aikana ukkosten mahdollisuus jää melko pieneksi - todennäköisimmin ukkosta esiintyy kuitenkin Lapin ja Oulun läänin rajamailla. Päivemmällä lämpimän advektion alue siirtyy läntisen Lapin ylle. Toisaalta pilven rakoilu on todennäköisintä Itä-Lapissa. Näin ollen lännen konvektiosolut ovat enemmän synoptisten pakotteiden voimistamia ja idän solut enemmän pintakerroksen olosuhteista riippuvaisia. Heikon ATSV:n vuoksi vaaraa aiheuttavien puuskien riski on Itä-Lapissa lievästi kohonnut. TUuliprofiili tukee idässä marginaalisesti myös supersolujen syntyä, mutta todennäköisesti tuulen vertikaalishear jää kuitenkin liian pieneksi. Idässä syntyvät konvektiosolut muodostanevat laajempia kokonaisuuksia ja jopa lyhytikäisen MCS:n syntyminen mahdollista. Iltapäivällä ukkosia voi esiintyä lähes koko Lapin alueella. Alueellinen ukkosrriski on korkein Itä-Lapissa, 40-60%.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 400-800, LI -3...0, KI 25-30, TR 11,5km/-55C, TD 14-18C

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.7.2003

SYNOPTINEN TILANNE:
Skandinavian eteläosassa oleva ylämatala liikkuu hitaasti kaakkoon. Suurin osa maastamme kuuluu ylämatalan itäpuoleiseen diffluenttiin etelävirtaukseen. Tuulet koko troposfäärissä ovat melko heikkoja samoin kuin lämmön advektiot. Maan itäosassa on iltapäivällä heikko ylätroposfäärin suihkuvirtaus (YTSV), jolla saattaa olla vähäistä vaikutusta konvektioon. Kuitenkin koko maassa alimmassa 5 kilometrissä tuulen vertikaalishear on pieni. 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan maksimit ovat maan eteläosassa sekä Lapin ja Oulun läänin rajamailla. Numeeriset mallit ovat keskenään hieman erimielisiä ala- ja keskitroposfäärin kosteuden määrästä. Kosteus voi nousta voimakkaiden konvektiopakotteiden puuttuessa tärkeään rooliin, joten malleissa esiintyvä hajonta heikentää tilanteen ennustettavuutta. Joka tapauksessa, perjantaina Virossa ollut hieman runsaammin kosteutta sisältävä alue siirtyy lauantaiksi maan eteläosaan.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Edellisten päivien tapaan myös lauantaina syvä konvektio tulee olemaan olennaisesti iltapäiväpainotteista sekä riippuvaista auringon lämmittävästä vaikutuksesta. Heikon tuulen vertikaalishearin vuoksi syntyvät solut liikkuvat hyvin hitaasti, mikä lisää taajamissa äkkitulvan riskiä. Heikon shearin vuoksi konvektiosolut jäävät etenkin lännessä yksittäisiksi tai muodostavat lyhytikäisiä, pieniä ryppäitä. Idässä voimakkaamman ylätroposfäärin shearin alueella laajempien konvektiosolusulautumien syntyminen on mahdollista. Siellä myös YTSV:n vasen jarruuntumisalue saattaa piristää konvektiosoluja iltapäivän aikana. Pintapainekenttä on epämääräinen ja keskipäivän jälkeen maan lounaisosaan saattaa kehittyä terminen matalapaine, jossa esiintyvä pintatuulen konvergenssi voi laukaista sadekuurokehityksen. Myös Lapin ja Oulun läänin rajamailla on konvergenssialue, jolla kuurokehitys on mahdollistsa. Iltapäivällä aktiivisimmat alueet lienevät maan lounaisosassa, Salpausselän tienoilla sekä Oulun läänissä, alueellinen ukkoskuuroriski on 30-50%. Illalla konvektio heikkenee nopeasti.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 400-900, LI -3...0, KI 25-30, TR 10,5km/-53C, TD 12-17C

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.7.2003

SYNOPTINEN TILANNE:
Suomen lounaispuolella oleva ylämatala pysyy lähes paikallaan. Maan pohjoisosaan ulottuu idästä heikko yläselänne. Ylämatalaan liittyvä yläsola nousee torstaina hitaasti Baltiasta Suomeen. Solan etupuolella on hyvin vaatimaton itäinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus, jonka merkitys päivän konvektiotilanteeseen jäänee vähäiseksi. Suomen lounaispuolella olevan matalapaineen heikkenevä okluusiorintama nousee iltapäivällä maan eteläosaan. Alatropofäärin virtaukset ja lämmön advektiot ovat suuressa osassa maata hyvin pieniä. 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan maksimi sijaitsee iltapäivällä Oulun läänissä.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Torstain konvektiivinen aktiivisuus jakautuu ainakin alkuvaiheessa kahteen alueeseen. Maan keskiosassa ja Oulun läänissä konvektio on suurelta osin ilmamassatyyppistä. Etelämpänä okluusiorintama ja yläsolan positiivinen pyörreadvektio toimivat nousuliikepakotteina.

Maan keskiosa ja Oulun lääni Konvektio on tulee olemaan erittäin pitkälti riippuvainen pilvisyydestä ja pintalämpötilasta. Todennäköisesti pintalämpötila nousee keskipäivän jälkeen tarpeeksi korkeaksi konvektiosolujen syntymiseksi. Konvektiosolujen fokusoituminen ja ryhmittyminen on kuitenkin kyseenalaista tuulen konvergenssialueiden puuttumisen sekä erittäin heikon tuulen vertikaalishearin vuoksi. GFS:n ennustama instabiilius iltapäiväksi ja illaksi on kuitenkin niin suurta, että lyhytikäisten ja hitaasti liikkuvien konvektiosoluryhmien syntyminen on todennäköistä. Muilta osin konvektiosolut lienevät yksittäisiä ja melko lyhytikäisiä. Illalla maan keskiosan konvektiota saattaa piristää etelästä nouseva yläsola. Kaiken kaikkiaan aktiivisuus painottuu selvästi iltapäivään eikä yöllisiä ukkosia ole juurikaan odotettavissa. Vaaraa aiheuttavien puuskien todennäköisyys on lievästi kohonnut johtuen suuresta instabiiliudesta sekä kuivahkosta keskitroposfääristä. Alueellinen ukkosriski on suurimmillaan myöhään iltapäivällä ja alkuillasta maan keskiosan itäosassa sekä Kainuussa, 60%.

Maan eteläosa Numeeriset mallit tulkitsevat alueelle päivän mittaan heikkenevää, okluusiorintamaan liittyvää nousuliikettä. Runsaahkosta pilvisyydestä huolimatta okluusiorintama sekä yläsolan positiivinen pyörreadvektio saattavat aiheuttaa ukkoskuuroja iltapäivään asti. Kuurot esiintynevät rintamavyöhykettä itä-länsisuunnassa mukaillen. Ukkosriski jää ylimmilläänkin 30%:iin.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 500-1000, LI -4...0, KI 25-30, TR 11km/-55C, TD 12-18C

 

 

 

 

 

 

 

 

26.6.2003

SYNOPTINEN TILANNE:
Suomen länsipuolella on lähes paikallaan pysyvä yläselänne ja kaakkoispuolella hidasliikkeinen ylämatala. Näin ollen virtaukset ovat lähes koko troposfäärissä pohjoisen tai luoteen puolelta ja melko heikkoja. Ylätroposfäärin pohjoinen suihkuvirtaus on kaukana Suomen länsipuolella eikä vaikuta Suomen konvektioon. Heikko ylätroposfäärin sola liikkuu kuitenkin Suomen yli etelään ja saattaa osaltaan voimistaa torstain konvektiota. Ylätroposfäärissä vaatimaton kylmän ilman tasku liikkuu maan etelä- ja keskiosan yli etelään. Alatroposfäärissä virtaukset ja lämmön advektiot ovat heikkoja. Epämääräinen 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) maksimi on iltapäivällä maan keskiosassa ja liikkuu kohti etelää.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Aamun ja aamupäivän kuuroaktiivisuus lienee melko vaatimatonta ja rajoittuu ylätroposfäärin kylmän taskun ja heikon yläsolan positiivisen pyörreadvektion alueille (lähinnä Oulun lääniin). Useiden mallien mukaan pintatuulten konvergenssia esiintyy aamupäivällä likimain Päijät-Hämeestä Kainuuseen kulkevalla linjalla. Nousevan pintalämpötilan myötä myös tällä alueella on odotettavissa kuurokehitystä myöhemmin päivällä. Kun yläsola ja ylätroposfäärin kylmä tasku liikkuvat iltapäivällä etelämmäksi ja aurinko lämmittää ilman maanpinnan lähellä yli +20 asteeseen, myös ukkosten syntyminen on todennäköistä. Vaikka tilanteessa esiintyy vain heikohkoja synoptisia pakotteita, ne yhdessä pintatuulten konvergenssin ja lämpimän rajakerroksen ilman kanssa luovat otollisen alustan ukkosten synnylle. Synoptisten pakotteiden vaisuuden ja heikon alatroposfäärin shearin vuoksi ukkoskuurot tulevat olemaan selvästi iltapäiväpainotteisia. Konvektiosolut liikkuvat vallitsevan virtauksen mukana likimain etelään ja saattavat vaatimattomasta alatroposfäärin shearista huolimatta muodostaa pieniä ryppäitä ja lyhyitä itä-länsisuuntaisia nauhoja. Iltapäivällä alueellinen ukkoskuuroriski on suurimmillaan Päijänteen ympäristössä (40%), mutta monin paikoin myös muualla maan etelä- ja keskiosassa riski on yli 20%. Illaksi aktiivisin alue siirtynee Päijänteen eteläpuolelle. Aivan maan läntisimmässä osassa yläsolan ja kylmän taskun vaikutus jää vähäisemmäksi ja tämän myötä myös ukkosten mahdollisuus on melko pieni. Vaaraa aiheuttavien puuskien todennäköisyys on koko maassa pieni.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
LI -3...0, CAPE 200...500, TR 10km/-50C, TD 10...14C

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.6.2003

SYNOPTINEN TILANNE:
Yläselänne ulottuu Balkanilta Skandinaviaan, mutta Pohjois-Atlantin ylämatalaan liittyvä sola terävöityy ja lähestyy Skandinaviaa lännestä. Illaksi yläsola ehtii jo Ruotsin ylle ja samalla selänne Suomen yllä alkaa heiketä. Solan etupuolella on myös heikohko ylätroposfäärin suihkuvirtaus, joka ei kuitenkaan ole suotuisassa asemassa (oikea jarruuntumisalue) konvektion kehittymisen suhteen. Solan etupuolitse kohoaa etelästä hyvin lämmintä ilmamassaa, kun taas Suomen itäpuolella etelään purkautuu kylmää ilmaa. Tilanne synnyttää Suomen ylle varsin selväpiirteisen ilmamassan rajan, jonka pohjoispuolelle jää Suomen pohjoisosa. Lämpimän ilmamassaan liittyy myös selvä 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne, joka nousee iltapäiväksi Etelä-Ruotsiin. Illalla EPL-selänne siirtyy Itämeren ylle. EPL-selänteen takareunassa kylmässä rintamassa esiintyy frontogeneesiä diffluentin virtauksen vuoksi. Kylmä rintama saapuu illaksi likimain Etelä-Ruotsin itärannikolle. Rintaman takana keskitroposfäärin ilma on hyvin kuivaa ja edellytykset konvektiolle heikkenevät sen myötä ratkaisevasti.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Iltapäivällä sadekuuroja syntynee maan lounaisosan sisämaahan, mutta niiden konvektio tulee olemaan riippuvainen pitkäli auringonsäteilyn määrästä ja pintalämpötilan kohoamisesta. Ukkosen mahdollisuutta näissä soluissa ei voida sulkea pois, mutta alueellinen riski jäänee alle 20%:iin. Paremmat edellytykset syvälle konvektiolle ovat iltapäivällä Ruotsin puolella, missä etelästä nouseva EPL-selänne sekä lännestä lähestyvä yläsola vahvistavat kehitystä. Ukkostavia konvektiosoluja syntynee iltapäivällä Etelä-Ruotsiin missa kasvava alatroposfäärin tuulen shear parantaa edellytyksiä suurempien konvektiosolujärjestelmien syntymiseksi. Illalla konvektiivisesti aktiivinen alue siirtyy vähitellen Itämerelle. Samalla kylmä rintama muuttuu frontogeneesin myötä selväpiirteisemmäksi ja yläsolan positiivinen pyörreadvektio alkaa vaikuttaa soluihin vahvistavasti. Mallit tulkitsevatkin yötä kohti voimistuvaa synoptisen mittakaavan nousevaa liikettä. Kylmän Itämeren vuoksi edellytykset pinnasta lähtevälle konvektiolle heikkenevät, mutta tämän jälkeen solujen sisäänvirtausilma on peräisin stabiilin rajakerroksen yläpuolelta. On myös todennäköistä, että yötä kohti konvektio fokusoituu kylmän rintaman yhteyteen, missä konvektio on rintaman pakottamaa. Todennäköisin konvektion muoto on illalla kylmän rintaman ja alatroposfäärin shearin perusteella pohjois- eteläsuuntainen kuuronauha. Yötä kohti aktiivisin alue lähestyy Baltiaa ja lounaissaaristoa, jossa alueellinen riski kohoaa yli 20%:n. Vaaraa aiheuttavien puuskien mahdollisuus on melko pieni vaikkakin keskitroposfääriin virtaa kylmän rintaman yhteydessä kuivempaa ilmaa.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
LI -2...+1, KI 25-30, TR 11,5km/-60C, TD 10-15C