2017 Kiira ukkosmyrsky

MYRSKYT 2017

 

 

04.01.2017

UKKONEN JYRISI ESPOOSSA LUMIPYRYN KESKELLÄ

Ilmatieteen laitos kertoi twitter-viestissään, että kello 00.32 paikannettiin pääkaupunkiseudun länsiosassa lumipyryn yhteydessä yksi salama. Myöhemmin tarkennettiin, että salama oli iskenyt kahdesti, Porkkalanniemellä ja Espoon Leppävaarassa.

Talviukkonen on ilmiönä harvinainen ja salamointia havaitaan keskimäärin kerran talvessa, kertoi päivystävä meteorologi Ari Mustala. Havainnot painottuvat merialueille ja rannikolle, missä sulana pysytellyt meri vaikuttaa ilmiöön tarvittaviin suuriin lämpötilaeroihin ja kyllin voimakkaisiin nousuvirtauksiin.

 

Talvinen salama tekee enemmän tuhoa

Talvella salamat ovat harvinaisia, sillä pilvet jäävät matalammiksi ja nousuvirtaukset heikommaksi kuin kesällä, jolloin pilvet voivat kasvaa aina kymmeneen kilometriin asti.

- Kesällä voi olla tuhansia salamia ja talvella korkeintaan muutama. Siihen nähden on aika erikoista, että ne muutamat saattavat olla aika tuhoisia, Mustala sanoo.

Kesällä salamat tulevat enemmän pilven yläosasta, talviset salamat taas syntyvät Mustalan mukaan alaosassa. Tästä saattaa johtua se, että talven pakkasilla räiskähtävät salamat ovat yllättävän tuhoisia. (Yle Espoo)

 

 

 

11-12.01.2017

TOINI - MYRSKYSSÄ POIKKEKSELLISEN KORKEITA AALTOJA

Norjanmereltä saapunut voimakas matalapaine aiheutti talvimyrskyn, joka nostatti Pohjois-Itämerellä poikkeuksellisen kovaa aallokkoa keskiviikkoillan ja torstaiaamun kello 22-07 välillä. Ilmatieteen laitoksen mukaan merkitsevä aallonkorkeus oli 8 metriä ja korkein yksittäinen aalto arvioitiin 15-metriseksi Pohjoisen Itämeren aaltopoijulla keskiyöllä. Vastaaviin lukuihin on päästy mittaushistorian aikana kerran, vuonna 2004 Rafael-myrskyn yhteydessä.

- Aallokkoa on kasvattanut se, että tuuli puhalsi Itämerta pitkin Pohjois-Itämerelle sopivasta suunnasta hyvin pitkän aikaa, kertoi päivystävä meteorologi Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta.

Ilmatieteen laitoksen varoituskartalla Pohjois-Itämerelle oli merkitty (punainen) vaarallisen tuulen varoitus ja siellä esiintyy myrskyaallokkoa, jossa merkitsevä aallonkorkeus ylittää 7 metriä. Myrskyvaroitus 22-24 m/s annettiin kaikille merialueille. Merialueiden korkein puuskalukema mitattiin Kokarin Bogskärissä, 32,4 metriä sekunnissa.

Ilmatieteen laitoksen twitter-päivitys: "Hurjaa aallokkoa Pohjois-Itämerellä. Ilmatieteen laitoksen aulassa olevasta aaltotolpasta loppuu asteikko kesken."

 

Ilmatieteen laitoksen tiedote 8.12.2017:

Toini-myrsky tammikuussa 2017 oli toinen kerta mittaushistorian aikana, kun merkitsevä aallonkorkeus ylsi 8 metriin. Ennätys jäi kuitenkin nipin napin joulukuussa 2004 puhaltaneen Rafael-myrskyn haltuun (8,2 m). Tammikuussa 2005 Gudrun-myrskyn aikana arvioidaan olleen vielä korkeampia aaltoja - asiantuntijoiden mukaan merkitsevä aallonkorkeus saattoi olla jopa 9,5 metriä, mutta mittauspoijulla se jäi vain 7,2 metriin.

Tutkimuksessa todettiin, että Toini-myrsky oli ennätyksellisen pitkäkestoinen: merkitsevä aallonkorkeus pysytteli yli 6 metrissä 15,5 tuntia.

 

 

Laivat vaikeuksissa myrskytuulissa

Harvinaisen kova talvimyrsky ja aallokko on haitannut alusliikennettä Suomen rannikolla, kertoi Liikenneviraston Länsi-Suomen meriliikennekeskus. Merelle lähdössä olleet alukset jäivät monin paikoin satamiin odottamaan tuulen tyyntymistä. Meriliikennekeskus kertoi torstaina iltapäivällä, että jotkut satamat ovat ruuhkautuneet odottamaan joutuneiden alusten vuoksi. Hurjasta kelistä huolimatta merivartiosto selvisi esimerkiksi Satakunnassa ilman pelastustehtäviä.

- Isoilla aluksilla on sujunut hyvin, ja pienemmällä kalustolla liikkuvat ovat ilmeisesti ymmärtäneet pysyä pois mereltä, totesi Samu Hiljanen Turun meripelastuskeskuksesta.

Turun ja Ruotsin välillä liikennöivät matkustajalautat eivät käynet yöllä Långnäsin satamassa, jonka laituriin kiinnittyminen on kovassa kelissä hankalaa. Risteilylaiva Romantikan tutka-antenni lensi yöllä kello 3.40 yhtä laivan keulaikkunaa kohti rikkoen sen ja vettä pääsi aluksen sisätiloihin Vesivahingot rajoittuivat pääosin laivan baarin takaosaan eikä matkustajille aiheutunut vaaraa.

Selkämerellä luotsaus jouduttiin keskeyttämään Rauman ja Porin edustalla. Alukset odottivat sääolojen parantumista avomerellä tai ankkuripaikoilla. Perämerellä myrskytuuli painoi jäitä Perämeren pohjukkaan aiheuttaen ahtaumia. Jäänmurtajat avustivat alukset yksi kerrallaan satamaan tai merelle.

 

Maa-alueilla myrskynpuuskat rajoittuivat pääasiassa etelä- ja länsirannikolle. Rauman Kylmäpihlajassa kovimmat tuulenpuuskat ylsivät 28,5 metriin sekunnissa keskituulennopeuksien ollessa myrskyrajan 21 m/s tuntumassa. Sisämaassa mitattiin 17-19 sekuntimetrin tuulenpuuskia ja 10-11 m/s keskituulia.

Pelastuslaitoksilla oli vain yksittäisiä myrskytehtäviä. Energiateollisuuden häiriökartan mukaan sähkökatkoja oli enimmillään 5 000 - 6 000 lukuun ottamatta hetkellistä piikkiä keskiviikkona kello 13 aikoihin (runsas 10 000).

 

 

19.01.2017

HIRMUMYRSKYÄ TUNTURISSA, SALAMOINTIA KESKI-SUOMESSA

Talvimyrskyn tuulet ylsivät hirmumyrskylukemiin Muoniossa torstaina. Ilmatieteen laitoksen mukaan Pallastunturin Laukukerolla mitattiin iltakuudelta keskituuli, joka oli ylimmillään lähes 37 m/s ja puuskissa tuuli yltyi jopa 44 metriin sekunnissa.  Viimeksi Suomen tunturialueilla tuiversi näin kovaa joulukuun alussa 2013. Kovia tuulia mitattiin myös muilla tunturialueilla; mm. Pyhätunturilla Pelkosenniemellä keskituuli oli 30 m/s.

- Jos vastaava tuuli puhaltaisi Rovaniemellä tai Oulussa, siellä olisi valtava hävitys,luonnehti tuulta Ilmatieteen laitoksen meteorologi Erik Saarikalle.

Lapin hirmumyrskytuulet ovat hyvin paikallisia ilmiöitä tunturipaljakassa. Esimerkiksi Muonion kirkonkylän mittausasemalla tuulen nopeus oli voimakkaimmissakin puuskissa noin 18 m/s. Lisäksi täytyy olla kova perusvirtaus ylempänä ilmakehässä.

Ylen meteorologi Toni Hellinen kertoi tuulten olleen kovia tunturialueen lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudulla. Hailuodossa ja Raahessa puuskat ylsivät 33 metriin sekunnissa ja keskituulikin oli yli 25 m/s. Myrskyn aiheutti voimakas matalapaine, jonka keskus kulki Suomen pohjoispuolelta pohjoisella Jäämerellä. Samaan aikaan Keski-Euroopassa oli vahva korkeapaine ja paine-ero muodostui myrskyalueilla suureksi. Puuskaisuus liittyi kylmän ilman purkaukseen.

Ilmatieteen laitos varoitti Etelä- ja Keski-Lappia sekä Pohjois-Pohjanmaata myrskytuulesta ja kovista puuskista. Illalla puuskavaroitukset päivitettiin koskemaan  myös maan keskiosia.

 

Pohjois-Ruotsissa ennätyskova tuuli

Stekenjokkin sääasemalla Västerbottenin läänissä Norjan rajan tuntumassa mitattiin tuulen keskinopeudeksi 47,8 m/s. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle puhuneen meteorologin mukaan puuskissa tuulen nopeus oli 61 m/s. Tämän kategorian Ruotsin ennätys on peräti 78 m/s. Stekenjokkin sääasema sijaitsee tunturissa yli kilometrin korkeudessa. Siellä on mitattu myös Ruotsin edellinen tuuliennätys v. 2013.

 

Muoniossa ei vahinkoja

Muonion palopäällikön Pekka Väliheikin mukaan torstai-illan säässä ei ollut oikeastaan mitään ihmeellistä eikä myrskytuuli aiheuttanut pelastuslaitokselle tehtäviä, edes sähkökatkoja ei ollut. Muoniossa herättiin tavalliseen arkiaamuun.

- Ei se nyt niin poikkeuksellista ollut. Kyllähän tunturin päällä monesti tuulee, mutta me täällä alhaalla ei välttämättä tiedetä siitä mitään.

Kilpisjärvelle torstain myrskyrintamat toivat runsaasti lumisateita. Kilpisjärven tiellä tuisku aiheutti ongelmia ja pari autoa jäi kiinni kinoksiin vähän ennen Norjan rajaa. Norjan puolella valtatie 21 suljettiin joksikin aikaa.

 

Myrskytuuli kaatoi puita ja repi kattoja Pohjanmaalla

Kova tuuli työllisti pelastuslaitoksia sekä Pietarsaaressa että Kokkolassa. Pietarsaaressa raivattiin muun muassa satamaan kulkevan sähköradan päälle kaatuneista puita. Kokkolassa palomiehillä oli kymmenkunta tehtävää: puiden kaatumisia ja kattopeltien korjaamisia. Sähköttä oli pahimmillaan 800 kotitaloutta.

Pohjanmaan junaradan liikenne keskeytyi lähes viideksi tunniksi, kun puu kaatui radalle Kruunupyyssä. Raskas puu vaurioitti rakenteita, jonka vuoksi korjaaminen kesti pitkään. Junat korvattiin busseilla seisokin aikana. (mm. Yle)

 

Salamoiko Jyväskylässä?

Keski-Suomessa parituhatta asiakasta kärsi sähkökatkoista. Pelastuslaitos sai useita vahingontorjuntatehtäviä kaatuneista puista eri puolilla maakuntaa. Keskisuomalaiseen yhteyttä ottanut lukija kertoi nähneensä erikoisia välähdyksiä eteläisellä taivaalla. Kaksi välähdystä muistuttivat erehdyttävästi salamoita.

- Samaan aikaan puhalsi kova tuuli ja näin kaksi kirkasta välähdystä Vaajakoskelta Muuramen suuntaan katsottuna. Ihmettelin, olivatko ne salamoita, lukija kertoi. (KSML)

 

(Ilmatieteen laitoksen salamatutkassa näkyi kaikkiaan neljä maasalamaa kello 17.00-18.15 välisenä aikana. Kaksi oli Kuopion koillispuolella, yksi lähellä Pielistä ja yksi Pieksämäen paikkeilla.)

 

Kuopio: "Rakennus sortui kuin korttitalo"

Rakenteilla ollut suurehko omakotitalo sortui torstai-iltana myrskynpuuskassa maan tasalle Kuopion Pirttiniemessä. Talon rakentaminen oli jo runkovaiheessa.

- Siinä oli jo tiilikatto päällä, mutta ei ikkunoita. Osittain oli laitettu tuulensuojalevyjä, mutta juuri sillä puolella missä tuuli pääsi rakennuksen sisään, seinät olivat vielä auki. Ei se muuta tarvitse: rakennus irtosi alustastaan ja sortui kuin korttitalo konsanaan,selvitti palomestari Arto Lappi Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Palomestarin mukaan kyseessä on todella harvinaislaatuinen onnettomuus. Henkilövahinkoja ei aiheutunut.

- Kyseessä oli pohja-alaltaan iso, yksikerroksinen omakotitalo aukealla paikalla ja todella kovia puuskia tuli koko ajan. Joskus aiempina vuosina on esimerkiksi rakennustelineitä lähtenyt kaatumaan myrskytuulella, Lappi kertoi.

(Uutisen yhteydessä ollut kuva todisti tapahtuman dramaattisuuden. Ilmaisu "maan tasalla" piti täydellisesti paikkansa).

 

Kovat tuulet työllistivät pelastuslaitosta torstai-iltapäivän ja illan aikana eri puolilla Savoa. Vahingontorjuntatehtäviä oli etenkin Ylä-Savossa Lapinlahti-Kiuruvesi-akselilla ja Iisalmessa.

Tuulenpuuskat puhalsivat kovimmillaan noin 21-26 metriä sekunnissa ja puita kaatui sähkölinjoille ja teille. Savon Voiman verkkoalueella oli kello 17 jälkeen sähköttä pahimmillaan lähes 8 500 asiakasta. (Savon Sanomat)

 

Ilta-Sanomien mukaan koululaisia kuljettanut bussi ajoi 50-60 km/h vauhtia, kun kova tuuli tarttui siihen ja suisti auton ojaan kyljelleen Lumimetsäntiellä Lampisaarella (Oulainen). Kyydissä olleet seitsemän ihmistä eivät vahingoittuneet.

 

 

 

13.02.2017

LAUKUKEROLLA PUUSKAT YLI 50 m/s

Lapin tuntureilla mitattiin jälleen hirmumyrskylukemia. Maanantaipäivän tuulenpuuskat olivat jopa harvinaisen kovia Muonion Pallastunturin Laukukeron mittauspisteellä, joka sijaitsee 750 metriä merenpinnan yläpuolella. Tuuli yltyi puuskassa jopa reiluun 50 metriin sekunnissa ja keskiarvo kymmenen minuutin ajalla oli parhaimmillaan 41,5 m/s. Kovempaa tuulta on mitattu viimeksi vuonna 2008 Kilpisjärven Saanatunturilla, jossa myös nyt yllettiin hirmumyrskylukemiin.

Koko maata helli Föhn-virtaus ja lämpötila oli plussan puolella. Vaasassa mitattiin tämän talven lämpöennätys, 8 astetta ja Pellossakin yllettiin lähes samaan.

 

Yle Radio Suomi haastatteli myrskyn jälkeisenä päivänä hotellin johtajaa Pisko Kopraa. Hotelli Pallas sijaitsee parisataa metriä Laukukeron huippua alempana.

- Harvoin meillä on ihan tällaista tuulta, mutta eilen tästäkin saatiin nauttia. Keli oli jo päivällä erikoinen, koska oli tosi lämmintä ja siihen liittyi näitä tuulia. Maisema muuttui ihan täysin, kun lumi lähti puista. Kun tulin aamulla töihin, kyllä oli roskainen tie tuossa työmatkan varrella ja puita oli ensinnäkin kaatunut. Roskaa ja oksia oli ihan ympäriinsä Pallastunturin tietä, Kopra kertoi ja luonnehti myräkkää poikkeukselliseksi, mutta kyllä joskus aikaisemminkin nähdyksi.

- Sähköt menivät joksikin aikaa ja täytyy sanoa, että viiden vuoden aikana ei ole kyllä tuuli tällä tavalla nurkissa tutissut. Kun ollaan puuttomalla alueella, niin täällä tuuli tuivertaa ihan toisella tavalla kuin tuolla alempana. Hiihtäjiä oli vielä päivällä laduilla, mutta ilta meni kyllä tiiviisti takkatulen ääressä. Hiihtokeskus avataan varsinaisesti lauantaina. Hiihtohissit olisivat kyllä olleet suljettuina tuiverruksen aikana.

 

 

 

22.03.2016

SALAMAT VÄLKKYIVÄT ESPOOSSA

Iltalehden lukija kertoi havainneensa Espoon Kauklahdessa keskiviikkoyönä kirkkaan salaman ja kovan pamauksen. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen vahvisti, että kolmen aikaan yöllä todellakin iski kaksi salamaa, toinen Kivenlahden seudulla ja toinen Bodominjärven pohjoispuolella.

Myös vettä tuli Iltalehden lukijan mukaan rankasti. Vuorokauden sademäärä pääkaupunkiseudulla oli ylimmillään noin 9 millimetriä, mutta Tuovisen mukaan ukkospilvet ovat niin pieniä, että jossain vettä on voinut tulla reippaammin.

 

 

 

26.03.2017

FÖHVIRTAUKSIA, PUUSKATUULIA JA UKKOSTAKIN

Myrskynpuuskat aiheuttivat harmia eri puolilla maata sunnuntaina kaataen puita ja katkoen sähköjä. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko kertoi, että kovin tuulilukema mitattiin Kittilässä, 28 m/s. Tuulenpuuskat yltyivät 20-25 metriin sekunnissa useilla paikkakunnilla Etelä- ja Keski-Suomessa.

Vallinneessa föhnvirtauksessa lämpötila kohosi Ahvenanmaan Jomalassa peräti 15,9 asteeseen, mitä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeana. Kaarinassa mitattiin 13,3, Salossa 12,6 ja Rovaniemelläkin 7 astetta. Kylmän rintaman kuuropuuskiin liittyi myös maaliskuiseksi harvinaisempia ukkosia Kainuussa ja Keski-Suomessa.

 

Energiateollisuuden sähkökartan mukaan pahimmillaan sähköt olivat poikki sunnuntai-iltana yli 20 000 asiakkaalta.

Junaliikenne Kouvolan ja Mikkelin välillä keskeytyi radalle kaatuneiden puiden takia. Oulun ja Helsingin välinen juna törmäsi puuhun Mäntyharjulla. Junavuoroja korvattiin busseilla ja rata saatiin kuntoon vasta maanantaina iltapäivällä.

 

Rankat sadekuurot pyyhkäisivät nopeasti Pohjois-Karjalan ylitse sunnuntaina iltapäivällä kello 16 ja 19 välillä ja tarjosivat muassaan myös rakeita. Myrskynpuuskat kaatoivat puita Kontiolahdella. Tuuli voimistui alkuillasta ja pelastuslaitos joutui raivaamaan Kajaanintielle ja Lukkarilantiellä talon päälle kaatuneita puita. Tuulen nopeus oli puuskissa jopa 22 metriä sekunnissa. Lyhyt myräkkä työllisti myös sähköyhtiötä; katkoista kärsi parituhatta asiakasta.

 

Pohjois-Savossa myrskytuhoja oli Varkaudesta Iisalmeen ja palokunnat alkoivat saada hälytyksiä illansuusta alkaen. Sähköittä jäi parituhatta asiakasta.

- Siellä täällä ympäri Itä-Suomea on tuuli kaatanut puita pienissä plänteissä, ei mitään isoja ryppäitä ole ollut. Vettä tuli välillä kuuroista kuin kesällä rankkasateen aikaan, Pohjois-Savon päivystävä palomestari Antti Korhonen kuvasi tilannetta.

Etelä-Savossa sähkökatkoista kärsi yhteensä noin 6 000 asiakasta. Etelä-Karjalassa sähköttöminä oli illalla yli 2 700 asiakasta. Sen sijaan Kymenlaaksossa sähkökatkot jäivät muutamaan sataan.

Myös Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla on tullut tietoon rutkasti vahinkotehtäviä. Satakunnassa puuskat kaatoivat enimmäkseen puita, mutta osansa saivat myös vaalitelineet.

 

Iltalehti kertoi Kilpisjärven sunnuntai-illan lumimyrskystä, joka tukki tiet ja pysäytti liikenteen raja-alueella. Norjan puolelta tuli hinausautoja selvittämään tilannetta.

 

Ukkonen sulki Syötteen hissit 

Koillismaan yli pyyhkäisi sunnuntaina talviaikaan harvinainen ukkosrintama. Iltapäivän ukkonen koettiin laajalla alueella. Iso-Syötteellä laskettelurinteiden hissit suljettiin vaaran vuoksi. 35 vuotta metsätöitä ja muita ulkohommia tehnyt Vesa Riekki oli hisseillä töissä ja kertoi, ettei muista vastaavaa.

- Ukonilma lähestyi kesän tapaan, alkoi jytinä kuulua. Ajattelimme ensin , että ovatko ne suihkareita. Se vain voimistui ja turvavastaavat alkoivat seurata tilannetta. Siinä vaiheessa, kun ensimmäiset salamat näkyivät, päätti turvavastaava sulkea hissit välittömästi ja rinteet tyhjennettiin muutamassa minuutissa.

- Siihen on valmiit suunnitelmat, mutta kyllähän ihmiset kuulivat sen jo muutenkin. Puolessa tunnissa tilanne oli ohi ja aurinko paistoi. Ihmiset ymmärsivät tilanteen oikein hyvin.

 

Päivä ei ollut ruuhkaisimpia, mutta väkeä oli normaalisunnuntain tapaan rinteissä paljon. Jokainen hissi oli toiminnassa ja sää mitä parhain. Riekki on lukenut aiemmin talvisista ukkosista, mutta ei ollut kokenut itse.

- Rajuja sadekuuroja oli ja vettä satoi. Kaikki ilmat koettiin yhden päivän aikana. Lämpötila hurahti kuuteen asteeseen aamupäivän nollasta ja paisteessa mentiin vielä ylemmäs. Tietkin pehmenivät muutamassa tunnissa, Riekki kertoi.

Ukkosalueella sadetta tuli kaikissa olomuodoissa, lumena, räntänä, vetenä ja rakeina. Pudasjärven sääasemalla mitattiin puolenpäivän aikaan lämpöasteita 6,5. Myöhemmin iltapäivällä tuuli puhalsi voimakkaana luoteen suunnalta. Keskituuli oli 14 m/s, puuskissa jopa 21 m/s. (Koillissanomat)

 

 

 

27.03.2017

UUSI ÄRHÄKKÄ MATALA, EILISTÄ ENEMMÄN SÄHKÖKATKOJA

Edellispäivän myrskynpuuskien jälkeen uusi voimakas matalapaine liikkui maanatain  aikana nopeasti Keski-Suomen yli itäkaakkoon. Puuskainen luoteistuuli puhalsi Kokkolan seudulla iltapäivällä 24-25 metriä sekunnissa ja merellä melkein 29 m/s. Maa-alueillakin ainakin Keski-Suomessa yllettiin puuskissa 25 metriin sekunnissa (Jämsä 25,2 m/s).

Norjan vuoriston yli kulkeneet ilmamassat toivat mukanaan hyvin lämpimän föhnvirtauksen. Jomalassa Ahvenanmaalla mitattiin jopa 17,4 astetta, mikä jäi vain kymmenyksen päivälleen 10 vuotta sitten Helsinki-Vantaalla mitatusta maaliskuun lämpöennätyksestä. Myös Ruotsin puolella mitattiin korkeita lukemia ja Norjassa lähes 22 astetta, kerrottiin Ilmatieteen laitokselta.

 

Suomen kaakkois- ja eteläosissa illalla puhaltanut puuskittainen tuuli aiheutti runsaasti pelastustehtäviä ja sähkökatkoja. Sähköt olivat poikki enimmillään yhtäaikaisesti runsaalta 30 000 taloudelta kello 20 aikoihin, eli piikki oli samaan aikaan kuin edellisenä iltana. Esimerkiksi Elenialla sähköttä oli tuhansia Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Itä-Hämeessä.

VR:n mukaan tuuli kaatoi puita junaraiteille, mutta suurilta myöhästymisiltä vältyttiin.

 

Keski-Suomen nopealiikkeinen matalapaine ylitti myöhäisen iltapäivän ja illan aikana jopa 25 m/s yltävine puuskineen. Pelastuslaitos oli tehostetussa tilanneseurannassa. Vahinkotehtäviä tuli 30, jotka painottuivat Jyväskylään ja eteläiseen Keski-Suomeen. Tehtävät olivat yksittäisiä kaatuneita puita sähkölinjoilla ja liikenneväylillä. Kolmen talon päälle kaatui puita lievin vahingoin. Länkipohjassa myrskypuuska irrotti noin 30 neliötä jäähallin peltikattoa.

 

Pirkanmaalla vahinkohälytyksiä oli myös kolmisenkymmentä, noin kymmenkunta tunnissa kello viiden jälkeen. Puita oli kaatunut siellä täällä, muutamissa rakennuksissa kattoa irronnut ja työmailla peltiä lennellyt. Palomestari Pauli Keskisen mukaan aika lievää on ollut loppujen lopuksi.

 

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella oli maanantai-iltana vilkas työpäivä. Kova puuskittainen tuuli aiheutti kaikkiaan 69 vahingontorjuntatehtävää. Pahimmilla alueilla apua tarvittiin Lahdessa 25, Orimattilassa 15 ja Hollolassa 10 kertaa.

- Puita ei kaatunut ihan niin paljon kuin oletettiin, mutta työtehtäviä riitti eri puolilla maakuntaa, kertoi palomestari Harri Kittelä.

Puuskainen tuuli kaatoi puita tieväylille ja pihoihin. Tie numero 612 suljettiin iltayhdeksän jälkeen liikenteeltä noin tunniksi myrskyvaurioiden vuoksi Sysmä- Tammijärvi osuudelta. Pelastuslaitos raivasi myös rakennusten ja ajoneuvojen päälle kaatuneita puita sekä korjaili joitakin irronneita kattorakenteita.

Sähköyhtiöt raivasivat linjojen päälle kaatuneita puita. Kello 22.30 oli sähköttömiä talouksia yhteensä runsaat 7 000, erityisesti Padasjoella.

 

Kymenlaaksossa Kouvolan ja Iitin alueella  maanantai-illan ja tiistain aamuyön kova tuuli aiheutti pelastuslaitokselle 38 hälytystä tiistaiaamuun mennessä. Puita meni nurin niin sähkölinjoille kuin ajoradoillekin. Pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen kertoi tuulen käyneen luoteesta, joten Iitti otti ne kovimmat puuskat. Kymenlaakson Sähköverkon jakelualueella pahimmillaan kello 22 aikaan sähköttömiä oli 6 000, mutta katkot olivat pääsääntöisesti lyhyitä.

 

Maaliskuinen ukonilma hämmästytti Kangasniemellä

Etelä-Savon Kangasniemellä asuva Marja-Leena Kuitunen ei ollut uskoa silmiään ja korviaan maanantaina, kun taivaalla välähti salama ja jyrähti ukkonen.

- Yhtäkkiä valot välähtivät ja saman tien räiskähti, Kuitunen kuvaili.

Salamoita ja jyrähdyksiä tuli useita ja samaan aikaan taivaalta alkoi sataa rakeita. Kuitunen ei muista ennen nähneensä vastaavaa.

- Kerran on ollut huhtikuun lopulla ukkosenilma, mutta maaliskuussa ei kyllä koskaan, ja minä olen kuitenkin jo ikäihminen ja muistan asioita pitkältä, 68-vuotias Kuitunen sanoi.

- Ei se kestänyt varmaan kuin 10-15 minuuttia. Mutta viime kesänä esimerkiksi ei ollut kertaakaan noin rajua ukkosta kuin nyt oli, Kuitunen jatkaa.

 

Sääilmiö havaittiin myös Ilmatieteen laitoksella. Meteorologi Jari Tuovisen mukaan ukkospilvet ovat tähän aikaan vuodesta lyhytikäisiä ja matalia, mutta ukkosta saattaa ilmetä, kun lämpötilaero yläilmakehän ja maan pinnan välillä kasvaa suureksi. Myös kovalla tuulella on osuutensa tämän päivän ukkosen muodostumiseen.

 

 

05.04.2017

KUUROPILVIÄ, RAKEITA JA UKKOSTA

Ukonilma jylläsi Etelä-Pohjanmaalla keskiviikkona. Ylistarossa, Kauhavalla, Lapualla ja Ylihärmässä salamoi ja ukkosti välillä oikein kunnolla illansuussa ja alkuillasta. Myös Alajärvellä jyrähteli ja tuli taivaan täydeltä rakeita sekä räntää. Alajärven ja Vimpelin suunnalla räntäsade vaikeutti myös liikennettä ja lumiaurakin oli liikkeellä. (Ilkka)

Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan salamoita havaittiin Vaasan suunnalla muutaman tunnin aikana kymmenkunta ja Hämeessäkin muutamia. Aurinko lämmitti näillä seuduin voimakkaasti maanpintaa, mikä aiheutti ilman nousuliikettä ja sitä kautta voimakkaita sadekuuroja.

 

 

 

 10.04.2017 

TUULENPUUSKIA, SALAMOINTIA

Eteläisessä Suomessa puhaltanut voimakas tuuli aiheutti maanantaina harmia mm. sähkönjakelulle. Ilmatieteen laitoksen mukaan tuulen puuskanopeudet nousivat paikoin yli 20 metriin sekunnissa. Tuuli aiheutti sähkökatkoja etenkin Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä sekä Pirkanmaalla. Enimmillään sähkökatkoista kärsi runsaat 7 000 kotitaloutta.

Varsinais-Suomessa paikalliseen saderintamaan liittyi myös salamointia 10 iskun verran.

 

Puu kaatui pikkutytön päälle. Pikkutyttö loukkaantui Nurmijärvellä suuren kuusen kaaduttua hänen päälleen. Alle 10-vuotias tyttö kuljetettiin hoitoon Helsinkiin Lastenklinikalle. Kuusi kaatui illansuussa omakotitalon pihalla Raalantiellä voimakkaan tuulenpuuskan takia. Tapahtuma-aikaan lähettyvillä oli muitakin lapsia sekä aikuisia, mutta he eivät loukkaantuneet. Paikalle hälytetty pelastuslaitos sai nostovälineillään kohotettua puuta sen verran, että tyttö saatiin pois sen alta.

 

 

 

 21.04.2017 

RAEKUUROJA, UKKOSTA

Salamat leiskuivat Satakunnassa heti perjantaiaamuna. Ajankohtaan ja keliin nähden epätyypillistä salamointia havaittiin Pori-Tampere-linjan pohjoispuolella kaikkiaan kymmenkunnan iskun verran. Ilmatieteen laitoksen meteorologi Kristian Roineen mukaan havaitut ukkoset olivat tyypiltään kesäkuuroja, terävärajaisia ja äkillisiä, mutta toki vaatimattomia ja pieniä kesäisiin ukkoskuuroihin verrattuna. (Satakunnan Kansa)

Raekuurot siirtyivät päivän aikana itään ja kaakkoon. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että kello 18 mennessä oli lyönyt viitisenkymmentä salamaa, mikä on tavallista enemmän vuodenaikaan nähden. Etelä-Savon seudulta on havainto viidestä salamasta, mutta runsaimmin salamoi Porvoon seudulla sekä Suomenlahdella.

(Erikoista oli, että voimakkain ukkonen esiintyi salamakarttojen mukaan kylmän meren päällä keskellä Suomenlahtea noin kello 17). 

 

Salama poltti saunan

Mäntyharjulla salama sytytti iltapäivällä rantasaunan, joka tuhoutui palossa täysin. Etelä-Savon päivystävä palomestari Eero Aho piti tapausta hyvin erikoisena. Etelä-Tervajärven rannalle oli iskenyt raju ukonilma. Ahon mukaan rantasaunan läheisyydessä olleissa puissa oli jäljet salamaniskusta. Mökkinaapuri ilmoitti palosta pelastuslaitokselle kello 16 aikaan.

- Täällä oli tosi raju ukonilma, jota kyläläisetkin kokoontuivat ihmettelemään. Alueella satoi myös rakeita, Aho kertoi. (Yle)

 

Vantaalla 2-3 sentin rakeita

Vantaalla ihmeteltiin perjantaina voimakasta raekuuroa. Esimerkiksi Keimolan Syväojalla peltikatot ja ikkunalaudat kolisivat jättirakeiden sataessa. Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja kertoi yli 40 vuotta paikkakunnalla asuneena, ettei ole koskaan nähnyt vastaavaa raesyöksyä. Hänen mukaansa (kuvien kera) suurimmat rakeet olivat 2-3 sentin kokoisia raerykelmiä ja jääkimpaleita Myös ainakin Korson suunnalla hämmästeltiin rakeita. (Vantaan Sanomat)

 

Hurja raekuuro liikenteen riesana

Klaukkalalainen Katariina Räsänen oli palaamassa Nurmijärveltä töistä kotiin, kun rankka raekuuro pysäytti autoja Kolmostiellä. Rakeet olivat sellaisia kimpaleita, että Katariina pelkäsi autonsa puolesta. Alussa hän luuli satavan räntää, mutta rapinasta päätellen seassa oli rakeita. Rakeet tulivat lopulta valtavalla voimalla.

- Rakeet olivat sellaisia peukalonpään kokoisia kimpaleita. Oli niin hirveä meteli, että ajattelin, että auto on säpäleinä.

Taivaalla meni pilviraja. Klaukkalan yllä oli kirkasta, mutta Nurmijärven yllä olivat valtavat tummat pilvet. Katriina oli ihmetellyt, miksi vastaan tulevien kaistalla autoja on pysähtynyt tien varteen.

- Selvisi, että autot olivat tulleet jo raekuuron läpi ja jouduin itsekin niin rajuun kuuroon, etten uskaltanut ajaa. Jotkut autoilijat kyllä vain posottivat ja vetivät suvereenisti ohitse.

Kuuroa kesti joitakin minuutteja, sitten pilvet hälvenivät, mutta kohta tuli uusi kuuro. Katariina päätti kuvata raekuuron videolle todistusaineistoksi vakuutusyhtiölle, jos autolle kävisi huonosti. (Iltalehti)

 

 

 

 25.05.2017 

HURJA PÖLYPYÖRRE TALLENTUI VIDEOLLE TAMPEREELLA

Tampereen Sorsapuistossa eilen iltapäivällä olleet hieraisivat silmiään varmasti kaksi kertaa, kun tuuli nosti äkkiä maata kymmenien metrien korkuiseksi pylvääksi ja kierrätti pyörrettä useita minuutteja ennen kuin ihmeellinen ilmiö oli ohi.

Tamperelainen Panida Phongpraphan Repo huomasi hiekkapylvään puistossa kolmen aikoihin iltapäivällä. Hän kaivoi nopeasti kännykän esiin ja sai luonnonilmiön tallennetuksi videolle.

– Mietin hetken, mitä ihmettä tapahtuu. Sitten otin kännykän esille ja aloin videoida. Välillä katsoin trombia kamerasta, ja välillä ihan omin silmin, Repo kuvailee tilannetta ja kertoo puistossa olleen paljon muitakin ihmisiä "trombia" ihmettelemässä. Itse hän ei ehtinyt vinhasti pyörivää hiekkapylvästä edes säikähtää.

– Ehdin vain ajatella, että kyse on jostain maasta tulevasta kaasusta, joka nostaa hiekan ilmaan, Repo naurahtaa.Hiekkapylväs luikerteli hänen mukaansa kentälle kerrostalojen välistä.

- Korkeimmillaan pylväs oli 20–30 metrinen. Ilmiötä kesti noin viisi minuuttia, minkä jälkeen patsas sammui ja hiekat valuivat maahan.

Sää oli Revon mukaan eilen muuten ihan tavallinen aurinkoinen ja poutainen kevätsää, eikä tuuli ollut normaalia kovempi. Thaimaasta kotoisin oleva Repo ei ole kertomansa mukaan nähnyt vastaavaa koskaan ennen, vaikka pienemmät hiekkapyörteet ovatkin tuttuja.

 

MTV Uutisten meteorologi Mette Mannonen kertoi Tampereella nähdyn hiekkapylvään olleen tavallinen pölypyörre, tosin tavanomaista korkeampi. Mannosen mukaan kyseessä ei voinut olla trombi, koska keli oli tapahtuma-aikaan kirkas: trombit kehittyvät vain kuuro- tai ukkospilvien yhteydessä.

– Kyllä tuo hurjalta kuitenkin näyttää, Mannonen toteaa videota katsoessaan. 

 

Salama iskiiltapäivällä noin kello 16.30 Savonlinnan tuomiokirkon torniin sytyttäen tulipalon, jonka pelastuslaitos sai pian rajattua. Tornin huipun sammutus jatkui noin puoli kahdeksaan illalla.

 

 

 

 1-2.06.2017 

KYLMÄNPURKAUS TOI PUUSKIA

Torstaista perjantai-iltapäivään  puhaltanut puuskainen luoteistuuli teki jonkun verran vahinkoa lähinnä maan keski- ja pohjoisosissa. Kaatuneet puut muun muassa katkaisivat junaliikenteen perjantaina alkuiltapäivästä Jyväskylän ja Tampereen välisellä rataosuudella. Sähköratavaurion paikka oli Jämsänkosken ja Saakosken välillä.

Torstaina Lapissa tuuli puhalsi ajoittain yli 20 m/s nopeudella. Pelastuslaitos oli varautunut ennustettuun myrskyyn ja jopa lumentuloon, mutta valmiuspäällikkö Ari Soppelan mukaan tehtäviä oli kuitenkin lopulta hyvin vähän. Tähän vaikutti osaltaan myös routainen maa ja lehtipuiden lehdettömyys. Kaatuneet puut olivat havupuita. Kemijärvellä kaksi puuta kaatui ajoneuvojen päälle ja myös Pellossa sattui vaaratilanne puun kaaduttua Rovaniementielle iltapäivällä. (Lapin Kansa)

Puuskissa 24 m/s lukemiin yltynyt myrsky ei aiheuttanut pelastuslaitoksen mukaan suurempia tuhoja Keski-Pohjanmaalla. Kokkolan Morsiussaaren sillalle oli perjantain aamupäivän aikana ilmestynyt soutuvene ja mökki. Rannoista liikkeelle lähteneet karkurit jumiutuivat sillan kohdalle odottelemaan omistajiaan. Mökin omistajalle tiedotettiin rakennuksen olinpaikasta. Sannanrannantiellä Kokkolassa työmatkalaisen kohdalle oli sattunut keskellä tietä pyörivä terassipöydän aurinkovarjo. (KP24)

 

Raju raekuuro kuin seinä nelostiellä

Paikallinen kova raekuuro aiheutti onnettomuuksia ja useita vaaratilanteita nelostiellä Lahden Renkomäen pohjoisen liittymän kohdilla. Kolari ja kaksi ulosajoa sattuivat neljän minuutin aikana torstaina ennen kello yhtätoista.

- Autot ajoivat kuin seinään. Rakeita oli tiellä yli viiden sentin paksuudelta ja autot joutuivat liirtoon, kertoi päivystänyt palomestari Erkki Santero.

Kaksi pohjoisen suuntaan mennyttä henkilöautoa ajoi ulos tieltä, mutta kukaan ei loukkaantunut. Pien etelän suuntaan ajanut henkilöauto törmäsi suojakaiteeseen ja toinen henkilöauto ajoi sen perään. Perään ajaneesta autosta yksi vietiin sairaalaan. Renkomäessä oli kuuron aikana myös useita läheltä piti-tilanteita.

Tuntia myöhemmin raekuuro iski vähän pohjoisempana Ahtialan rampin kohdalla. Kaksi henkilöautoa pyörähteli ja ajautui tieltä.

Myös rajut tuulenpuuskat työllistivät Päijät-Hämeen pelastuslaitosta iltapäivällä muutamilla puunkaadoilla. Järvipelastajat kävivät Lahden Niemessä auttamassa laiturista irronnutta ja kivikkoon ajautunutta saunalauttaa. (ESS)

 

 

 

 21.06.2017 

PALLOSALAMA ISKI YLEEN

Keskiviikkona Helsingissä pauhasi voimakas ukonilma. Salamat leiskuivat ja Pasilassa jyrähteli iltapäivällä, mutta aivan Ylen lähetystornin alapuolella kolmannessa kerroksessa koettiin astetta hämmentävämpiä hetkiä.

Vuorotyönjohtaja Keijo Lund oli työkaverinsa kanssa kahden työpisteessään radion kytkentäkeskuksessa, jonka kautta kaikki ympäri maata sijaitsevien radiotoimitusten yhteydet kulkevat Pasilaan. Siis eräänlainen radiolähetysten tekninen sydän. Hieman ennen kello neljää iltapäivällä omituinen valoilmiö iski.

- Se oli sellainen sininen, tennispallon kokoinen kirkas pallo. Se meni niin nopeasti, että siinä oli lähinnä hämmästys, että mitä oikein tapahtui, kuvaili Lund.

Pallo näytti tulleen vaijeria pitkin, joka tulee välikaton kautta sisälle "Savunpoisto, käsinlaukaisu"-laitteeseen.

- Yhtäkkiä tennispallon kokoinen, sininen pyöreä pallo liikkui vaijeria pitkin ja sitten hyppäsi siitä hieman ulos keikkuen ilmassa parin metrin korkeudella. Se oli selkeästi sisäpuolella lähellä ikkunaa. Sitten se räsähti ja lakkasi olemasta, Lund jatkoi.

Mitään muuta omituista hän ei huomannut. Vierellä istunut kollega säikähti kovaa ääntä joka ilmiöstä lähti.

- Räsähdys, särähdys vai poksahdus. Ehkä kuvailisin sitä ääneksi joka syntyy, kun vasaralla iskee vanhaan sähkölamppuun.

 

"Kuin puusta pudonnut"

Pallosalama, joka ilmiö todennäköisesti oli, synnytti varsin erikoisen tunnelman huoneeseen. Tilanne kesti Lundin mukaan ihan lyhyen hetken - muutamia sekunteja.

- Olin ihan puusta pudonnut. Tajusin mitä tavallaan tapahtui, mutta en ymmärtänyt että tuohon se nyt oikeasti tuli. Katsoimme työkaverin kanssa toisiamme naamat hämmästyneinä. Yritin selittää, että "siinä kävi pallo, siinä oli sähköä ja se poksahti", Lund naurahtaa.

Hetken hämmennyksen jälkeen työkaksikko alkoi käydä tekniikkaa läpi. Koneelle ilmestyi virheilmoitus ja komentokeskus meni hetkeksi nurin. Lähetyksiin luonnonilmiö ei kuitenkaan vaikuttanut.

- Tuo oli jotakin sellaista, mitä en ole elämäni varrella koskaan nähnyt - enkä välttämättä haluakaan. Olisi voinut käydä hassusti.

 

Meteorologi Toni Hellinen kuuntelee kiinnostuneena Lundin kuvailemaa tilannetta. Hän ei keksi kuulemiensa kuvailujen perusteella mitään mikä kieltäisi sen, etteikö kyseessä olisi voinut olla pallosalama. Hellisen mukaan pallosalama on erittäin harvinainen ilmiö ja siksi huonosti tunnettu ja hankala tutkimuskohde.

- Se mitä tällä hetkellä tiedetään on kokoluokka, eli muutamasta senttimetristä jopa metriin, ja muutaman sekunnin kesto. Ne ovat yleensä hidasliikkeisiä ja voivat tavallaan leijua paikallaan. Kadotessaan se saattaa paukahtaa tai olla äänetön.

Hellisen mukaan pallosalamaa kannattaa väistää, ja niin kyllä ehtii tehdä sen hidasliikkeisyyden vuoksi. Pallosalama on myös ilmeisesti todella kuuma, eli ei kannata kokeilla ja polttaa näppejään. (Yle)

 

 

 

 30.06.2017 

HARVINAINEN KESÄMYRSKY ETELÄSSÄ

Etelä-Suomessa riehunut harvinainen kesämyrsky katkoi sähköt ja kaatoi puita teiden ja rakennusten päälle. Sähkökatkojen määrä alkoi kasvaa kello 11 jälkeen rajusti. Pahimmillaan ilman sähköä oli iltapäivällä yhtäaikaisesti yli 14 000 asiakasta yli 50 kunnassa, mm. Salossa noin 1 000. Eniten sähköttömiä koteja oli Espoossa, Kirkkonummella, Raaseporissa, Salossa ja Vihdissä. Iltayhdeksään mennessä sähköt puuttuivat vielä noin 4 000 asiakkaalta, joista kolme neljäsosaa sähkönsiirtoyhtiö Carunalla, loput lähinnä Elenialla.

 

Ilmatieteen laitos luonnehti kesämyrskyä harvinaiseksi, koska myrskyt liittyvät kesällä yleensä ukkosiin, mutta nyt kyseessä oli ennemminkin kylmänä vuodenaikana esiintyvä myrskymatalapaine. Tuulen suunta oli myös poikkeuksellisesti idästä, mikä lisäsi tuhoja. Puut ovat sopeutuneet paremmin itää yleisempiin lounaistuuliin.

Kovimmat tuulennopeudet mitattiin Hangossa, missä keskituuli ylsi 22,5 m/s ja puuskamaksimi 27,8 sekuntimetriin. Sisämaassa Espoon Tapiolassa puuskamaksimi oli 21 m/s.

 

Etelä-Suomen pelastuslaitokset saivat lukuisia tehtäviä teille ja katoille kaatuneista puista. Pelkästään Länsi-Uudenmaan alueella tehtäviä oli yli sata, mutta vahingot jäivät pelastuslaitoksen mukaan pieniksi. Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta tuli samaa viestiä. Päivystävän päällikön Mika Viljasen mukaan puita on alueella kaatunut 15-20 kappaleen tuntivauhtia. Sähkölinjojen vaurioitumisesta oli syttynyt muutamia maasto- ja metsäpaloja.

Puuskittainen myrskytuuli piti merivartioston miehet valmiudessa. Aallokkovaroitus merkitsevästä aallonkorkeudesta oli haarukoitu neljään metriin.  Myrsky keikutti Tallinnaan ja Tukholmaan suunnanneita matkustaja-aluksia. Pienten ja keskikokoisten veneiden kestokyky on ollut koetuksella ja näkyvyys heikko, mutta mitään vakavampaa ei tietoon tullut.

 

 

 

 1 8.07.2017 

UKKOSTA JA RAKEITA SAVOSSA. UTÖSSÄ VESIPATSAITA

Ukkonen ja ukkospuuskat aiheuttivat vahinkoja Pohjois-Savossa tiistai-iltapäivän aikana. Ukkonen kulki etenkin nauhamaisella alueella, joka ulottui Suonenjoelta Kuopion Hiltulanlahden yli Vehmersalmelle, Kaaville, Juankoskelle ja Nilsiään. Myös Siilinjärvellä ja Iisalmessa jyrähteli. Itä-Suomeen oli annettu varoitus voimakkaista ukkospuuskista.

 

Ilta-Sanomat:

Raju ukkosmyrsky yllätti Merjan Savossa, auton katto paukkui ja puita kaatui

Riistavedeltä Rautavaaralle autolla ajanut Merja, 60, hämmästyi rajua ukkosmyrskyä, joka pyyhki lämpimän aamupäivän jälkeen Pohjois-Savon yli. Noin puoli neljän aikaan tilanne muuttui tien päällä kaoottiseksi.

- Siellä tuli vettä kuin aisaa, eikä autolla voinut ajaa, vaan kaikki olivat jonossa tienposkessa. Jatkoin hitaasti pariakymppiä eteenpäin ja rakeita tuli niin, että katto paukkui. Sitten Juankosken kohdalla oli tullut lunta tielle. Ensin katsoin, että ne olivat rakeita, mutta lunta oli tullut viisi senttiä kilometrin matkalle, Merja kuvaili.

Tiellä oli vain ajoura, eikä Merja uskaltanut ensin ajaa eteenpäin, vaan pysähtyi tien reunaan.

- En meinannut päästä siitä tienposkesta liikkeelle, kun lunta oli niin paljon. Puita oli kaatunut tielle ja palokunta korjasi niitä pois. Se oli tosi raju ukkosmyrsky, en ole nähnyt eläessäni tuollaista myräkkää.

Hän ajoi loppumatkan 10-20 kilometrin tuntivauhtia taistellen liirtoa vastaan. Pyöräilijät painuivat metsään puun alle rajuilmaa suojaan. Perille päästyään myräkkä loppui.

 

Raesateita yleisesti

18.7 oli koko kesän vilkkain raepäivä (Ilmatieteen laitoksen tiedote 20.10.2017).

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Anniina Valtosen mukaan rakeita on tullut tiistaina pääkaupunkiseudulla sekä maan keski- ja itäosissa, eniten Jyväskylästä itään. Rakeet ovat olleet halkaisijaltaan alle yhdestä jopa kolmeen senttiin ja niitä on satanut lähes jokaisen vähänkin voimakkaamman ukkoskuuron yhteydessä.

Pohjois-Savossa on kaatunut päivän aikana puita. Kuopiossa tuulennopeudeksi on mitattu jopa 17,4 m/s. Valtonen arvelee, että havaintoasemalle tarttuneen lukeman lisäksi on tietenkin voinut olla voimakkaampiakin ukkospuuskia. Meteorologin mukaan näillä lämpötiloilla lumisateet eivät kuitenkaan ole mahdollisia.

- Kyllä ne rakeita ovat olleet. Rakeita on tullut paikallisesti niin voimalla lyhyen hetken, että sen vuoksi maisema voi näyttää vähän talviselta.

Salamat sytyttivät myös muutamia tulipaloja tai palonalkuja. Sen lisäksi salama iski Finnairin koneeseen Kuopion lähistöllä. Kone pääsi laskeutumaan normaalisti Rissalan lentokentälle.

 

VESIPATSAS ÄLLISTYTTI SAARISTOMERELLÄ

Hurja sääilmiö nähtiin tiistaina iltapäivällä Utön liepeillä. Kesälomaansa saarella viettävä Peter Öhman oli tiistaina yhden aikaan yhteysalus Eivoria vastassa, kun hän bongasi mereltä vaikuttavan näyn ja kaivoi kameransa esiin.

- Se näytti komealta. Hyvin näkyi, kuinka se otti vettä merestä ylös, mies hehkutti. Hän bongasi mereltä yhteensä kolme vesipatsasta: yhden pienen alun, yhden suuremman ja yhden "aivan valtavan". Miehen arvion mukaan patsaat jylläsivät noin 5-10 kilometrin etäisyydellä.

- Olen nähnyt trombeja ennenkin, mutta en koskaan näin läheltä. Ne ovat todella upeita, mutta niiden keskelle en haluaisi joutua, Öhman sanoi. Hän myös kertoi Utön saaneen nauttia auringonpaisteesta tiistain aikana. Ukkonen tuli saaren pohjoispuolelta, mutta meni niukasti ohi.

 

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Ari Mustalan mukaan nyt ei ole ollut kovin otollinen aika vesipatsaiden syntymiselle, koska merivesi on (viileän kesän takia) aika kylmää, mutta jotenkin nämä vain ovat päässeet syntymään. (Ilta-Sanomat)

 

 

 

31.07-3.8.2017

VAISUN UKKOSKESÄN KUUROTTELUJA

Pohjanmaalla salamanisku muuntajaan katkaisi sähköt yli 20 000 taloudelta maanantaina (31.7). Sähköt olivat poikki noin tunnin ajan Pietarsaaren lisäksi muun muassa Vöyrin Oravaisissa, Uusikaarlepyyssä, Luodossa ja Ähtävällä. Sähkökatkos alkoi kello 23.03 ja päättyi kello 21.30. Sähköjä ei saatu kytkettyä kauko-ohjattuna, vaan työ tehtiin käsin. (Pohjalainen)

 

Pirkanmaan yli pyyhkäisi pari ärhäkkää ukkoskuuroa maanantaina. hälytyskeskukseen ukkosen tuomia ilmoituksia oli suhteessa vähän, mutta tilanteet vakavia. Aamupäivällä ukkonen riehui Sastamalan Houhajärvellä ja salama sytytti tuleen varastotilan, jossa säilytettiin vanhoja purkutalon hirsiä uuden talon rakentamista varten. Salama oli iskenyt viereiseen mäntyyn ja sytyttänyt varastoidut hirret palamaan, päivystävä palomestari Jari Suokonautio kuvaili. Ainakin kolme täyttä traktorin peräkärryllistä hirsiä paloivat täysin ja omistajalle koituneet vahingot noussevat kymmeniin tuhansiin euroihin.

Surullisin hälytys tuli illalla, kun rintamamiestalo syttyi palamaan niin ikään viereiseen mäntyyn iskeneestä salamasta kello kahdeksan aikoihin. Talon yläkerta ja kattorakenteet paloivat pahoin ja alakerta koki savuvaurioita. Osa talon lemmikeistä menehtyi, palolaitos pelasti pienen ajokoiran ja kultakalan. Talon asukkaat olivat poissa ja ohi ajanut henkilö teki hälytyksen. (Aamulehti)

 

Toijalassa Miros Orimus ikuisti videolle rajun ukkosmyrskyn, joka synnytti trombimaisen ilmavirtauksen illansuussa. Orimus oli lopettelemassa työpäiväänsä ulkona, kun rajuilma alkoi.

- Yhtäkkiä alkoi hirveä kaatosade ja ukkonen. Sitä jatkui hetken, minkä jälkeen taivas kirkastui täysin ja tuli todella lämmin.

Seuraavaksi hän katsoi työkaverinsa kanssa taivaalle, joka alkoi pyöriä ympyrää. Orimus kertoo, että ilmavirtaus vyöryi horisonttiin vauhdilla, mutta hän ehti nappaamaan videon tilanteesta.. Myrskyä kesti paikalla 5-10 minuuttia, minkä jälkeen se laantui. Ennen ja jälkeen ilmavirtausta alueella ukkosti rajusti. Miehen kuuleman mukaan myrsky oli liikkunut siitä Valkeakoskelle.

- Ei ole ennen tuollaista tullut silmän alle. Se oli sellainen pyörre, etten ole ennen nähnyt, sanoi Orimus. (Satakunnan Kansa)

 

Pohjois-Savossa ukkonen aiheutti harmia maanantain ja tiistain välisenä yönä. Salamanisku osui neljään taloon ja sähkökatkoja oli runsaasti. Kuopiossa asuva valokuvaaja Atacan Ergin kuvasi Väinölänniemellä Kuopion ylle levittyviä ukkospilviä. Hän kertoi, että yöllä salamoi runsaasti erityisesti pohjoisella taivaalla. (Savon Sanomien verkkolehdessä näyttäviä kuvia).

Savossa ukkosti uudelleen melko rajusti torstaiaamuna (3.8) ja sähköt katkesivat Savon Voiman alueella parilta tuhannelta taloudelta, etenkin Leppävirralla, Suonenjoella, Varkaudessa ja Pieksämäellä. Myös Järvi-Suomen Energian alueella ilmeni päivän mittaan tuhatkunta vikaa, mm. Juvalla ja Mikkelissä.

 

Kuusamossa koettiin tiistaina maanjäristys ja ukkonen, joten päivä oli luonnonilmiöiden puolesta kaikkea muuta kuin vaisu. Ukkoskesä sen sijaan on tähän mennessä ollut ennätyksellisen vaisu, mutta tiistai-iltana Koillismaalla jyrähteli mukavasti ja ukkosherra päätti pistää tuulemaan - kirjaimellisesti. Sateenvarjotkin kääntyivät illalla nurinniskoin rankkojen ukkoskuurojen ja voimakkaan tuulen seurauksena. Ympäri Koillismaata satoi rankasti. (Koillismaa)

 

Varsinais-Suomessa keskiviikkoiltana ukonilma pysytteli alueella useita tunteja. Taivaan pauhua tallensi puhelimensa kameralla vähän ennen puoltayötä mm. Samuli Saksi ja lopputuloksena videolle tallentui "taivaankannen tarjoama hurja valoshow". (Iltalehti)

Kesän suurimmat rakeet. Ukkoskuuroja liikkui myös Pohjanmaan suunnalla keskiviikkona. Vaisun ukkoskesän suurimmat ilmoitetut rakeet olivat halkaisijaltaan kolmisenttisiä ja ne havaittiin Alavetelissä. (Ilmatieteen laitoksen tiedote 20.10)

Henkilöjunat Seinäjoen ja Vaasan välillä korvattiin torstaina linja-autoilla liikenteenohjausjärjestelmän vioituttua ukkosen vuoksi. Paraisilla tiistaiaamun puolen tunnin ukkoskuuro toi muassaan salamointia ja rakeita.

 

 

 

12.08.2017

KIIRA-RAJUILMA OSUI VOIMALLISESTI RUUHKASUOMEEN

Lauantaina Kiiran päivänä voimakas ukkosjärjestelmä saapui lounaasta etelärannikolle, josta se eteni nopeasti itään ja koilliseen. Säätilanteessa oli samoja piirteitä kuin vuoden 2010 Sylvin päivän rajuilmassa, joka vaikutusalueeltaan tosin oli huomattavasti laajempi. Kiiran voimakkain alue rajoittui suunnilleen linjan Hanko -Lahti - Kouvola - Vaalimaa eteläpuolelle.

Kiira-rajuilma jätti jälkeensä laajaa tuhoa, joita pelastuslaitokset raivasivat pitkälle sunnuntai-iltaan ja alkuviikolle saakka. Rajuilman osuessa täydellä voimallaan tiheästi asutulle pääkaupunkiseudulle olivat vaikutukset mittavia. Suurimmat puustotuhot tapahtuivat Keski- ja Itä-Uudellamaalla, Päijät-Hämeen Orimattilassa ja Kouvolan seudulla. Salamat sytyttivät lukuisia rakennuspaloja, mutta niistä selvittiin ilman henkilövahinkoja. Sähköt olivat poikki enimmillään lähes 50 000 taloudelta.

 

Salamointi oli maan eteläosassa rajua. Suurin salamoinnin intensiteetti oli Uudenmaan itäosassa, missä niitä paikannettiin rajuimmillaan 78 sataa neliökilometriä kohden. Maasalamoita iski yli 6 000, mutta Suomenlahti ja Baltia mukaan lukien jopa 20 000.  Lähes yhtenäinen ukkospilvirypäs oli parhaimmillaan 700 kilometriä pitkä nauha ulottuen Suomesta Liettuaan saakka.

Meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta kertoi vertailuksi, että vuoden 2010 Sylvin päivän myrskyssä Suomeen iski yli 24 000 salamaa kulkiessaan koko maan halki, toisin kuin Kiira, joka raapaisi vain etelää. Myrskyt eivät siksi ole aivan vertailukelpoisia. Kiira oli kuitenkin intensiteetiltään todella raju.

Rankkasateet aiheuttivat ongelmia, joskin odotettua vähemmän ja isoilta vesivahingoilta pitkälti vältyttiin.  Sademäärät eivät yltäneet poikkeuksellisen suuriksi rintaman ylitettyä alueet nopeasti, paitsi Kymenlaaksossa, jossa se viivytteli pidempään. Viranomaiset olivat varautuneet huomattavasti suurempiin sademääriin.

 

Kiira lukuina

Kovin puuska merialueilla:  Helsingin majakka 32,5 m/s

Kovin puuska maa-alueilla:  Helsinki Kaisaniemi 29,6 m/s

Suurin tuntisade:  Kotka Rankki 27,9 mm/h

Suurin vuorokausisade:  Kotka Rankki 42,1 mm

Maasalamoiden määrä Suomessa:  noin 6 300

Pelastustoimen tehtävät: vajaat 1 000

Sähköttömiä asiakkaita enimmillään vajaat 50 000

 

Rajuilman ennakointi ja lähestyminen

Ilmatieteen laitos antoi ensimmäisen ennakkovaroituksen rajuilmasta torstaina eli kaksi vuorokautta ennen ukkosrintaman saapumista. Säämallit näyttivät, että pitkän aikaa eteläistä ja keskistä Eurooppaa piinannut helteinen ilmamassa yltäisi hetkeksi maamme eteläosiin ja loisi otolliset olosuhteet rajuillekin ukkosille. Ukkosmyrskyt aiheuttivat jo perjantain ja lauantain välisenä yönä suurta tuhoa Puolassa sekä viiden ihmishengen menetyksen.

Perjantaina annettiin oranssin tason varoitus rankkasateista sekä voimakkaista ukkospuuskista lauantaille. Pelastuslaitokset aloittivat myrskyyn varautumisen saadessaan iltapäivällä oman Luova-viranomaisvaroituksensa. Meteorologit yrittivät parhaansa mukaan selvittää säämalleista, milloin, mihin ja millä voimakkuudella rajuilma puhkeaisi, jos ollenkaan?

 

Melko myöhään lauantai-iltapäivänä Itämeren keskiosiin alkoi syntyä aktiviteettia ja kello 16 aikoihin oli Saarenmaan paikkeilla satelliittikuvista nähtävissä jo noin 100 kilometrin läpimittainen ukkossolu. Vähän myöhemmin Viron länsirannikolla meren päällä alkoi etelärannikkoamme kohti liikkuvan järjestelmän etureuna saada kaarikaikumaisia muotoja.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi sai Viron vastaavalta laitokselta (EMHI) tiedon Viron luoteisrannikon Osmussaarella puhaltaneesta 38 sekuntimetrin ukkospuuskasta.  Tässä vaiheessa alettiin varautua mahdollisen vaaratiedotteen antamiseen, mutta siihen tarvittiin vielä reaalifaktaa Suomen rannikolta, jota kohti rintama lähestyi. Ukkosrintamalla oli jo tässä vaiheessa pituutta läpi Baltian rannikkovyöhykkeen.

 

Kello 18.43 Ylen nettiuutisten päivityksessä meteorologi Kerttu Kotakorpi seuraa herkeämättä ukkosrintaman liikkumista Itämerellä. Rintama on hyvin voimakas. Ennen iltakuutta Kotakorpi arvioi menevän tunti tai kaksi kunnes rintama on Helsingissä. Mahdollisesti jo iltaseitsemältä. Iltapäivän aikana se on liikkunut Länsi-Viron yli, lähinnä meren päällä.

- Se liikkuu nopeasti ja salamointi on hyvin voimakasta. Kyseessä on ukkosrykelmä, meteorologi tarkentaa. Hän muistutti vielä, että lähituntien aikana voi mitä tahansa tapahtua. Ukkoset voivat iskeä tai sitten koko rintama voi hajota. Rintama liikkuu Varsinais-Suomesta Etelä-Suomen läpi itään.

Helleraja rikkoutui Helsingissä ensimmäistä kertaa tänä kesänä, Malmilla. Ilmamassa oli hyvin kosteaa ja ukkonen sai kerättyä lisäenergiaa, kun taivas selkeni muutamaksi hetkeksi lämpimän sektorin noustua Etelä-Suomen päälle.

 

Kiira saapuu Suomeen

Noin kello 18.40 Ilmatieteen laitos sai havainnon Kirkkonummen edustalta Mäkiluodolta 30,8 m/s ukkospuuskasta. Rajuilma oli rantautunut ja tämä laukaisi vaaratiedotteen antamiskynnyksen: Suomenlahdella sekä pääkaupunkiseudulla ja Itä-Uudellamaalla esiintyy parin lähitunnin aikana vaarallisen voimakkaita ukkospuuskia, jotka voivat aiheuttaa paikoin huomattavaa vahinkoa. Ihmisiä kehotetaan siirtymään sisätiloihin ja veneilijöitä varautumaan erittäin voimakkaisiin tuulenpuuskiin sekä rantautumaan mikäli mahdollista.

Vaaratiedote julkaistiin Ylen verkossa sekä radio- ja tv-kanavilla heti seitsemän jälkeen ja purettiin iltayhdeksän maissa. Tiedotteen julkaisuhetkellä nopeasti edennyt  rajuilma oli jo ehtinyt iskeä pääkaupunkiseudulle. Viive Ilmatieteen laitoksen päätöksestä tiedotteen julkaisemiseen ei jäänyt huomiotta (siitä tarkemmin Kiira-koosteen loppuosassa).

Myös erittäin huonosta ajokelistä varoitettiin voimakkaan vesisateen ja tuulen vuoksi mm. Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla. Teillä saattoi olla ajoesteitä monin paikoin  eteläisessä Suomessa puiden kaaduttua ajoradoille.

 

Rajuilma eteni vauhdilla

Rajuilma eteni nopeasti Uudellemaalle, Päijät-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon. Ilmatieteen laitoksen tutkakuvista näkyy Kiira-rajuilman iskeytyminen pääkaupunkiseudulle kello 19. Lounaasta saapunut myrsky pyyhälsi sadan kilometrin tuntivauhtia kohti itää. Lahteen se saapui kello 20, Kouvolaan kello 20.30 ja Kotkaan hetkeä myöhemmin. Etelä-Saimaa ja Lappeenranta olivat laantumisen merkkejä osoittaneen ukkosmyrskyn kourissa kello 21.40.

- Tietysti kaikki kohdat rajuilman reunasta eivät edenneet aivan yhtä nopeasti, vaan siinä oli nopeampia ja hitaampia kohtia, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Paavo Korpela kertoi Ylelle.

Ukkosrintama eteni hieman epätahdissa etureunaltaan eri alueilla. Kaakossa se hidasti vauhtiaan ja Kotkan, Haminan ja Vaalimaan seuduilla se käytännössä pysähtyi jonkun aikaa paikoilleen, vaikka vauhti jatkui Saimaalla voimakkaana edelleen. Sademäärät olivatkin suurimmat tuolla Kiiran hidastelun alueella, salamointi kiivainta Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa ja syöksyvirtaukset rajuja etelärannikolta Kouvolan seudulle saakka.  Saimaan alueella puuskat ylsivät 15 metriin sekunnissa, mutta 20 m/s ei enää ylittynyt. Rankkaa sadetta ja salamointia oli paljon, ukkospuuskia ei niinkään. Voimakkain sade ja salamointi väistyivät itään noin kello 23 Etelä-Karjalan alueella.

Tutkakuvien mukaan heikompien ukkosten vyöhyke ylsi suunnilleen Salo - Hämeenlinna - Varkaus - Joensuu - linjalle saakka ja heikommat sateet rajoinaan suunnilleen Turku - Tampere - Kuopio - Joensuu.

 

 

KIIRAN VAIKUTUKSIA

Sähkökatkojen määrä kohosi hyvin nopeasti Kiiran iskettyä. Pahimmillaan ilman sähköä oli Energiateollisuuden sähkövikakartan mukaan 47 959 taloutta kello 20.51 kahdeksalla yhtiöllä 27 kunnassa. Sähköyhtiö Carunan osuus Keski- ja Länsi-Uudellamaalla oli noin 20 000.

KSS Verkossa erityisesti Kouvolan seudulla sähköttömiä oli 13 500 syöksyvirtausten pyyhkäistessä ylitse kello 20 maissa. Itä-Uudellamaalla sähkökatkoista kärsi noin 10 000 taloutta, erityisesti Porvoon seudulla. Porvoon Sähkölaitoksella oli enimmillään noin 6 000 sähkötöntä taloutta.

Sunnuntaina puoliltapäivin sähköt puuttuivat vielä noin 5 500 asiakkaalta pääasiassa KSS:lta sekä Kymenlaakson Sähköltä Itä-Uudellamaalla.

Paikkakunnittain eniten sähköjä oli poikki Espoossa (12 045 taloutta), Kouvolassa (10 719), Sipoossa (4 531) ja Porvoossa (4057).

 

Pelastuslaitosten tehtävät painottuivat pääkaupunkiseudulle ja Kymenlaaksoon. Muutaman tunnin aikana pääkaupunkiseudulla tuli noin 500 tehtävää. Illalla töissä olivat myös kaikki sopimuspalokuntalaiset. Koko myrskyalueella oli lähes tuhatkunta hälytystä. Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokin mukaan luku on poikkeuksellisen suuri; "2010-luvulla ei ole ollut yhtä paljon tehtäviä yhden vuorokauden aikana."

- Lyhyessä ajassa tuli hurja määrä tehtäviä. Nyt oli kovat tuulenpuuskat, jotka aiheuttivat myrskyvahinkoja, kertoi puolestaan väsynyt palomestari Paul Nyberg, joka jakeli tehtäviä illalla lennosta, kun ruuhka oli niin kova.

 

Kiira vikuutti kasapäin operaattoreiden tukiasemia. Ukkonen ja myrsky aiheuttivat runsaasti häiriöitä sekä matkapuhelinverkkoihin että kiinteään verkkoon.Operaattorit raportoivat mittavista häiriöistä laitteistossaan. Suurin osa verkkojen ongelmista johtui sähköjen katkeamisesta.Telian häiriöraportin mukaan Etelä- ja Keski-Suomessa oli enimmillään vialla 70 kpl 2g-tukiasemia, 75 kpl 3g-tukiasemia sekä 16 kpl 4g-tukiasemia.

Ilmatieteen laitoksen nettisivut olivat illan aikana kaatuneena suurten käyttäjämäärien vuoksi. Palvelimet eivät kestäneet ryntäystä.

 

Rajuilma ruuhkauttialueelliset hätäkeskukset Keravalla ja Kuopiossa lauantaina. Uudenmaan aluetta päivystävän Keravan hätäkeskukseen tuli 4 200 puhelua. Kello 18-24 välillä viranomaisille välitettiin 2 000 tehtävää, mistä 800 oli vahingontorjuntatehtäviä. Hätänumeron keskimääräinen jonotusaika oli 3,57 minuuttia ja jonossa oli enimmillään 282 puhelua. Jonotusaika oli pisimmillään 19,49 minuuttia Helsingin alueella.

Itäisen Suomen ja Kymenlaakson päivystykseen Kuopiossa tuli iltaseitsemästä aamukolmeen yli 2 000 puhelua, joka on huomattavasti tavanomaista enemmän.

 

Vakuutusyhtiöillä myös ruuhkaa

Vahinkoilmoitukset ruuhkauttivat vakuutusyhtiöiden puhelinpalvelut maanantaina. Esimerkiksi LähiTapiolan puhelinpalvelu ruuhkautui aamulla pariksi tunniksi. OP:stä kerrottiin kyselyjä tulleen normaaliin verrattuna kolminkertaisesti.

Korvauksia on anottu etenkin kaatuneiden puiden rakennuksille ja autoille aiheuttamista vahingoista sekä tuulen repimistä kattopelleistä, mutta myös salamaniskuista tai vesivahingoista aiheutuneista vahingoista.

Myös vahinkoyhtiö Ifillä on ollut selvästi ruuhkaa ja vahinkoilmoituksista suuri osa on koskenut kiinteistöjä. Aineellisissa vahingoissa Kiira ei kuitenkaan vedä vertoja menneiden vuosien hurjimmille kesämyrskyille, arvioi korvauskeskusjohtaja Juha T.Virtanen.

 

 

RAJUILMAN VAIKUTUKSIA ALUEITTAIN

 

PORKKALAN SAARISTO

Purjehtija Martti Alatalo odotti myrskyä Porkkalan saaristossa. Hän kiikaroi lähestyviä pilviä saaren korkeilta kohdilta, näki lähestyvän sadeseinämän ja laskeutui laiturille.

- Se tuli niin että pimeni. Salamointi lisääntyi ja sitten alkoi tuuli, joka kuljetti vettä meren pintaa pitkin vaakatasossa. vene oli laiturissa, ja silti se kallistui yhtä paljon kuin purjeilla, Alatalo kuvaa.

12-metrisen veneen kiinnitys oli varmistettu kahdella poijulla. Masto, puomi ja veneen runko loivat tuulipintaa ja ylimääräisistä köysistä huolimatta tuuli painoi veneitä. Matalapaineiden liikkuessa meri laskee ja nousee. Nyt liike oli kuin nopeutettua.

- Meri alkoi virrata. vesi meni ulos lahdesta valtavaa vauhtia, ja tuli valtavaa vauhtia takaisin - kymmenen minuutin aikana. Korkeusero oli kymmenessä minuutissa kolmekymmentä senttiä.

 

Sääennusteita oli ilmiselvästi seurattu. Suomenlahden merivartiosto kävi poimimassa merestä yhden kaatuneen jollan miehistön, mutta muita vahinkoja ei illalla ollut tiedossa. Merellä olleiden partioveneiden mittarit näyttivät puuskissa yli 30 sekuntimetrin tuulia.

 

 

PÄÄKAUPUNKISEUTU  (HS, Yle ym.)

Taivas pimeni pääkaupunkiseudulla kello seitsemän aikaan. Minuuteissa vyöryi yli sysimustia ukkosmassoja. Rajut tuulenpuuskat ja syöksyvirtaukset sekä vaakasuoraan piiskannut sade ryöpyttivät kaupunkia, salamointi oli paikoin rajua. Helsingissä havaittiin puuskia, jotka puhalsivat liki 30 m/s (Kaisaniemi 29,6 m/s, sääaseman ennätys). Ilmatieteen laitos antoi erittäin harvinaisen varoituksen, jossa kehotettiin ihmisiä siirtymään sisätiloihin. Edellisen kerran varoitus oli annettu v. 2013 Elviira-myrskyn yhteydessä.

Meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta sanoi myrskyn vaikuttaneen varsin pienellä alueella painottuen voimakkaasti Uudellemaalle, ja rajuuden tuntua lisäsi kovimman vaiheen osuminen tiheään asutulle seudulle.

Rajuilman sademäärät jäivät pääkaupunkiseudulla yllättäenkin vain 10-20 milliin, vaikka paikoin satoi voimakkaasti. Sateet olivat kuitenkin lyhytkestoisia. Rajuilman vyöryessä päälle lämpötila romahti vartissa esimerkiksi Helsinki-Vantaalla 23,5 asteesta 16 asteeseen.

 

Puita kaatui ajoradoille, sähkölinjoille, rakennusten päälle ja ne ruhjoivat pysäköityjä autoja. Keskeisistä väylistä esimerkiksi Länsiväylälle kaatui puita ja kaksi ajokaistaa oli suljettu liikenteeltä illan aikana. Peltikattoja repeytyi ja lasi-ikkunoita rikkoutui korkeista rakennuksista, mm. Sanomatalon julkisivusta putosi lasielementtejä alas Postikujalle. Ison Omenan ostoskeskuksessa tapahtui vesivahinko sadevesiputken halkeamisen vuoksi.

Ensihoidosta kerrottiin sunnuntai-iltana myrskyssä sattuneen yhteensä viisi lievää loukkaantumista. Oulunkyläntiellä 11-vuotias poika jäi kaatuvan puun alle.

 

Lentoliikenne oli puoli tuntia keskeytyksissä salamoinnin ja tuulen takia. Finavian mukaan muutama lento ohjattiin laskuun Vantaan sijasta Tampereelle.

Junaradalle tuli sähköratavaurio Martinlaakso-Vantaankoski-välille. Raideliikennettä jouduttiin karsimaan sekä kehäradalla että Lahden oikoradalla, jonka matkustajaliikenne normalisoitui kello kymmenen jälkeen illalla. Muutama kaukojunavuoro jäi aikatauluistaan jälkeen joutuessaan ajamaan Riihimäen kautta. Liikenneviraston ratakeskus kertoi sunnuntaiaamuna, että Martinlaakson ja Vantaankosken välisen rataosion raivaus- ja korjaustöitä on tehty koko yö ja korjaustyö saataneen valmiiksi kello 19 mennessä.

 

Pelastuslaitokset kovilla

Helsingin pelastuslaitoksen mukaan myrskyn jäljiltä tehtäviä oli yhteensä 280. Eniten työllistivät kaatuneet puut (220 keikkaa), liikennemerkit ja muu myrskyn riepottama irtain. Suurimmat myrskyvahingot osuivat Haagaan, Käpylään ja Pakilaan sekä Vantaanjoen länsipuolelle, muualla vauriot olivat pelastuslaitoksen mukaan yksittäisempiä.

Pelastustoimen päällikkö Jari Korkiamäki kertoi käytössä olleen kaikki Helsingin sopimuspalokunnat yhtä (luvan saanutta) lukuun ottamatta. Hän ei muista virkauraltaan montakaan vastaavaa tilannetta.

 

Kiira-rajuilman ankara mylvintä yllätti myös kokeneen päivystävän palomestarin Tommi Sivulan. Ukkospilvet vyöryivät taivaalla todella nopeasti. Sivula sanoi hälytyksiä tulleen vilkkaimmillaan jopa kymmenen kuuden minuutin aikana.

- En ole näin nopeasti etenevää myrskyä ennen nähnyt, Sivula pudistelee päätään. Paljon on kaatunut puita autojen päälle ja laseja paukkunut korkeissa toimistorakennuksissa, hän kuvaili kiireistä menoa. Raitiovaunujen ajolangatkin räsähtivät paikoin alas.

Sivula kirjasi hälytyksiä lauantaina parisensataa ennen puolta yötä. Kaikki yksiköt olivat jatkuvasti liikkeellä. Sunnuntaiaamua Sivula kuvaili:

- Illalla ja yöllä tulleet tehtävät saatiin hoidettua aamuviiteen mennessä, mutta aamun valjettua ja ihmisten lähdettyä liikkeelle vauriopaikkoja löytyi lisää ja pelastuslaitoksen autot lähtivät ajamaan tasaiseen tahtiin. Oletuksena on, että ne jatkuvat ainakin sunnuntaipäivän. Keskuspuisto on haasteellinen paikka, emme ole päässeet sinne ollenkaan. Puita on kaatunut paljon ja raivaustyöt saattavat mennä huomiseen saakka,

- Ihme on, ettei mitään vakavampaa ole sattunut, vaikka puita kaatui aika monien autojen päälle ja rakennustyömaiden materiaaleja sekä talojen kattoja on irronnut ja pudonnut maahan, Sivula jatkoi.

 

Helsingin poliisin päivystävän komisarion Arto Laitisen mukaan poliisi keskittyi ohjaamaan liikennettä, että pelastuslaitos saisi kaatuneet puut raivattua pois teiltä. Laitinen kertoi tilanteen olleen "aika kaoottinen hetken aikaa".

Kiiran vahinkojen määrää on ensi vaiheessa mahdoton arvioida. Johtaja Risto Karhunen Finanssialan etujärjestöstä sanoi, että rakennustelineet näyttävät olleen riskikohteita rankkasateessa ja tuulessa. Rakennustöiden vuoksi peitetty talo on rajuilman aikaan kuin purje.

 

Flow-festivaaliHelsingin Suvilahdessa keskeytyi tunniksi ison teltan repeydyttyä rajuilmassa. Myös päälavan iso screen rikkoutui. Festivaali kuitenkin jatkui.

 

 

Raivaukset jatkuivat maanantaina

Kiira-rajuilman tuhoja korjattiin maanantaina pitkin pääkaupunkiseutua. Sähkökatkot saatiin lähes selvitettyä, mutta puiden raivaamista ja erilaisten rakenteiden korjaamista on riittänyt koko päiväksi sekä pelastuslaitokselle, että Helsingin kaupungin ympäristön hoidosta vastaavalle Staralle.

- Olen ollut alueella töissä 20 vuotta ja kyllä tämä on yksi suurimpia myrskyjä, mitä meillä on sattunut. Koko piirialueella on kaatunut satoja puita ja niitä on edelleen mm. puistonpenkkien, aitojen, valaisimien ja sähkölinjojen päällä, kertoi läntisen Helsingin piiripuutarhuri Jussi Luntamo, jonka mukaan vahingot ovat kuitenkin jääneet melko pieniksi.

- Lähinnä olemme avanneet kevyen liikenteen väyliä ja vilkkaimpien ajoratojen reunoja, lähinnä paikkailleet pelastuslaitoksen lauantain ja sunnuntain töiden jälkiä.

 

 

HELSINKILÄISTEN KOKEMUKSIA KIIRASTA

Kansalaiset kuvasivat ja videoivat myrskyä eri puolilla. Vantaalainen Maria Airama kuvasi parvekkeeltaan Kivistössä, kun "valkoinen myrskyrintama vyöryi päälle kuin seinä". Itä-Helsingin Alppikylässä Helsingin Sanomien lukijan kuvaamalla videolla näkyy parkkipaikalla kaatuneiden puiden runtelemia ajoneuvoja, joukossa kaksi asuntovaunua. Silminnäkijöiden mukaan Käpylässä kokonainen ravintolan terassi lennähti keskelle Mäkelänkatua.

 

Untamontie 9:n pihassa seisoo pariskunta Matti ja Heikki Härkönen ja runsaasti muitakin ihmisiä on lähtenyt katsomaan rajuilman aikaansaannoksia. Härkösten piha on kuin metsäyhtiön ahneimman hakkuun jäljiltä. Viitisen minuuttia ennen tuhoa Härköset kertovat vielä leikkineensä pihan hiekkalaatikolla lastensa kanssa.

- Puut räsähtivät rikki 30 sekunnissa, eikä ääntä edes kuulunut. Rajuilma peitti senkin alleen. Eivät sentään kaatuneet talon päälle, Matti Härkönen kertoo. Untamontie 13:ssa nippu vaahteroita retkottaa vasten kerrostalon seinää. Ylimmän kerroksen ikkuna on rikki.

 

Helsingin Pirkkolassa 100-vuotias kuusi ei kestänyt Kiiran raivoa vaan katkesi kuudesta metristä.

- Kyllähän se naksahti. Katsottiin kuusta ihan livenä, kuinka tuuli sitä puisteli. Sanoin vaimolle, että ei se katkea. Kolmentoista sekunnin päästä katkesi liiterin päälle, joka on nyt somasti kasassa, Pasi Siistonen ihmettelee. Myös rintaman vauhti hämmästytti.

- Olin päättänyt putsata rännit, oli lämmin ja ukkosen kumina kuului kaukaa. Tulin katolta alas, siirsin auton pois puun alta ja sitten se alkoi.

 

Iltalehden juttuja:

Riia pakeni myrskyä ostoskeskuksen parkkihalliin

Riia Kurvinen lähti poikaystävänsä kanssa autolla Vantaan Martinlaaksosta kyläilemästä juuri silloin, kun Kiira-myrsky puhkesi pääkaupunkiseudun yllä. He hakivat suojaa Martinlaakson ostoskeskuksen parkkihallista.

- Alkoi sataa vettä niin kaatamalla ja puita kaatua tielle, että meidän oli pakko mennä suojaan. Piti ihan hieraista silmiä, kun sinne oli ilmestynyt suihkulähde viemäriin, Kurvinen kertoo.

Vettä kerääntyi parkkihallin lattialle ja sai sen suorastaan lainehtimaan. Pariskunta odotti noin 15 minuuttia, kunnes sade laantui sen verran, että he päättivät jatkaa matkaa. Kurvinen kertoi, ettei ole aiemmin nähnyt vastaavaa Suomen oloissa.

- Oli se aika pelottavaa, kun ei nähnyt ajaakaan. Puita oli paljon kaatunut tielle ja pelotti, että kaatuu meidän päälle.

 

Sipoolaisella Kari Hiltusella oli ollut sähköt poikki jo 25 tuntia. Energialaitokselta ei osattu sanoa, milloin sähköt palaisivat. Hiltusen mukaan Kiira-myrsky kaatoi Sipoossa paljon puita. Aggregaattia miehellä ei ole, mutta hän kertoi laittavansa sen heti ostoslistalle.

- Alkoi ottaa vähän pattiin, kun alkaa jo ruuat pilaantua, pakkasessa on paljon mansikoita ja mustikoita. Ensimmäinen kerta 25 vuoteen, kun täällä käy näin, Hiltunen kertoi.

 

Äidin ja kolmen lapsen kauhunhetket uimarannalla

Myrsky yllätti vantaalaisen perheenäidin, joka lähti kolmen lapsensa kanssa Kuusijärven uimarannalle vilvoittelemaan. Kotipihassa autoon noustessa noin puoli kahdeksan aikaan taivas oli pilvessä, mutta merkkejä lähestyvästä rajuilmasta ei vielä ollut ilmassa.

Perillä äiti laski lasten vaatekassit vesirajan lähellä olevalle uimavalvojan penkille. Samassa taivaalta alkoi ripottaa vettä ja äiti siirsi kassit uimakopin vierustalle sateensuojaan, kun järveltä nousikin jo voimakas puhuri.  Yksi lapsi oli vielä vedessä, kun äiti siirtyi kahden muun lapsensa kanssa sateensuojaan uimakopin seinän viereen. Järkytyksekseen he huomasivat, että koppi alkoi hiljalleen kallistua heitä kohti. Samassa arviolta noin metrin päähän kaatui suuri mänty, joka vielä hetki aiemmin seisoi uimakopin viereisellä maaperällä.

- Tajusin jälkeenpäin, että kun puun juuret nousivat ilmaan, ne työnsivät koppia meitä päin. Samassa rytäkässä kaatui myös uimavalvojan tähystyskoppi.

Huolestunut äiti etsi katseella 10-vuotiasta poikaansa, joka vielä hetki sitten oli uinut rantavedessä. Poikaa ei ensin näkynyt, mutta samassa äiti kuuli selkänsä takaa tutun äänen.

- Kyllä me kaikki säikähdimme pahasti, mutta onneksi ei käynyt kuinkaan. Jos lapset olisivat pelästyneet ja lähteneet juoksemaan, he olisivat voineet jäädä puun alle. En olisi ehtinyt tehdä yhtään mitään.

Pahin puhuri meni ohi parissa minuutissa. Äiti ja lapset sujahtivat rannan kahvilarakennuksen katokseen odottamaan sateen päättymistä. Vettä tuli niin paljon, ettei autolla voinut ajaa. Lapset ottivat tilanteen yllättävän rauhallisesti, kun äiti selitti pelottavaa tilannetta heille. Olo oli onnekas ja myös opetti, että Suomessakin voivat luonnonvoimat myllätä.

 

Sähköpulssin tuhovoimaa Espoossa? Vaaka hajosi pirstaleiksi

Myrsky aiheutti kummallisen tilanteen Espoon Leppävaarassa erään miehen asunnossa. Miehen kertoman mukaan kolmikerroksisen kerrostalon pihaan iski salama noin puoli kahdeksan aikaan illalla, ja samalla hetkellä toisessa kerroksessa sijaitsevan asunnon lattialla ollut tuliterä, tämän vuoden puolella ostettu lasipinnoitteinen henkilövaaka hajosi sirpaleiksi. Leppävaarassa oli tapahtumahetkellä erittäin kova tuuli ja rankkasade. Salamat leiskuivat tiuhaan tahtiin noin viiden minuutin ajan.

- Olihan se hurja myrsky. Ilma tuntui todella sähköiseltä. Vaa'an hajoamisesta ei oikeastaan kuulunut mitään, kun ukkonen peitti äänet alleen. Vasta hieman jälkeenpäin huomasin vaa'an murentuneena, mies pohti.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi, myös sähkötekniikkaa opiskellut Hannu Valta piti lasivaa'an hajoamista salamaniskun seurauksena teoriassa mahdollisena, koska salamasta lähtee voimakas sähköimpulssi ympäristöön. Toimintaperiaatteesta riippuen vaaka voi hajota kuten muutkin laitteet voimakkaan sähkökentän vaikutuksesta.

 

 

Kiira-myrskyn jälkien korjaus jatkuu yhä (Yle 31.8)

Kiira-myrsky aiheutti Helsingissä paikoin merkittäviä puustotuhoja. Kaupunki arvioi jälkien korjausten ja puiden korjuiden jatkuvan vielä useita viikkoja. Kaupungin puisto- ja vihersuunnitteluyksikössä arvioitiin myrskyn kaataneen tai vaurioittaneen Helsingissä enimmillään jopa 10 000 puuta. Ongelmallisia ovat myös puut, jotka jäivät myrskyn myötä sijainniltaan alttiiksi uusille tuhoille.

Helsingissä myrsky osui rajuimmin Lauttasaaren, Lehtisaaren, Pasilan, Maunulan, Oulunkylän, Pukinmäen ja Malmin puustoon. Keskuspuistossa laajimpia rytöjä syntyi Pasilanmetsän pohjoisosaan, Maunulanmetsään sekä Pirkkolan liikuntapuiston liepeille. Raivauksissa keskityttiin alkuun selkeiden vaaranpaikkojen hoitamiseen, konkeloiden laukaisemiseen ja kulkureittien avaamiseen.

Metsäsuunnittelija Markus Holsten kertoi yhden kiireellisen kohteen olleen Pohjois-Pasilassa, jossa myrsky kaatoi ja kallisti järeää kuusikkoa eläinten hautausmaalle, ulkoilureiteille ja sähköjohdoille. Vilkkaasti käytetyt pääreitit olivat poikki ja osa puista oli erityisen vaarallisia suuren kokonsa ja tuulille alttiiden kapeiden metsikkövyöhykkeiden vuoksi. Haastavassa kohteessa metsäkoneen käyttö todettiin turvallisimmaksi ratkaisuksi ja myös pystypuita poistettiin, koska ne kaatuisivat kuitenkin tulevissa tuulissa.

Keskuspuiston tuhoalueilla pidettiin maanantaina 28.8.2017 maastokatselmus, johon osallistui luontojärjestön edustajia sekä korjuutöiden toteuttajia. Näin haettiin yhteisymmärrystä kohteiden tulevista korjuuperiaatteista.

 

 

UUSIMAA

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle hälytyksiä kertyi 70 lauantaina kello 18-21 välillä, niistä valtaosa Espoosta ja Kirkkonummelta. Sunnuntai-iltaan mennessä alueelle oli tullut yhteensä 129 tehtävää, suurin osa vahingontorjuntaa. Myös kaikki Espoon ja Kirkkonummen sopimuspalokunnat sekä osa Lohjan ja Tammisaaren alueen sopimuspalokunnista oli hoitamassa kiireettömiä vahingontorjuntatehtäviä. Puiden kaatumisten lisäksi Länsi-Uudellamaalla oli myös kahdeksan tulipaloa. Lohjalla iskenyt salama aiheutti mittavat vahingot, kun rakennuksen katto syttyi tuleen ja kuivaamon vilja tuhoutui.

Itä-Uudellamaalla  hälytysten määrä lähenteli sataa.

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle tuli illan aikana noin 200 hälytystä. Eniten vahingontorjuntatehtäviä oli Länsi-Vantaalla. Pääosin raivaustyöt saatiin tehtyä sunnuntain iltakahdeksaan mennessä. Päivystävän päällikön Jaakko Selinin mukaan Kiira oli kovimpia myrskyjä, joita 2004 perustetun pelastuslaitoksen toiminta-aikana on ollut. Rajuilma iski Vantaalle noin kello 19 ja pahin oli ohi puolessa tunnissa. Paikoittain tuuli puhalsi noin 30 m/s.

Vantaan sähköverkon kannalta Kiira-myrsky oli hyvin poikkeuksellinen ja sitä voidaan pitää yhtiön historian yhtenä pahimmista. Verkkoa jouduttiin rakentamaan jopa uudestaan alusta saakka. Kohteisiin tarvittiin paikalle muun muassa uusia sähköpylväitä ja pystytykseen soveltuvaa kalustoa.

Illan ja yön aikana Vantaan Energialla oli kaiken kaikkiaan noin 2 000 sähkötöntä asiakasta. Muuntamoautomaation avulla sähköt saatiin kuitenkin nopeasti palautettua 400 asiakkaalle. Viiden tunnin kuluttua myrskyn alkamisesta sähköttä oli enää 40 asiakasta. (Vantaan Sanomat)

 

 

"Koko tie kuin pommituksen jäljiltä"

Kiira-myrsky teki pahaa jälkeä mm. Keimolassa Saraksentiellä. Lapsiperheen piha näytti myrskyn jälkeen sotatantereelta.

– Koko tie, pitkä metsäpolku meille asti, on kuin pommituksen jäljiltä. Kuin ihmeen kaupalla rakennukset eivät kärsineet kuin pikkuvaurioita, kun kokonainen metsänkaistale kaatui talomme päätyyn, kertoo perheenäiti Päivi Virokannas. Perhe ei ollut tapahtumien aikaan kotona, mutta naapurin iäkäs pariskunta oli aivan järkyttynyt.

Perheenisän saapuessa illalla Saraksentielle edessä avautui tyrmistyttävä näky. Kymmeniä puita oli kaatunut kotitalon ympäristössä. Isoja mäntyjä ja koivuja oli rojahtanut heidän toisen autonsa ja pojan mopon päälle.

- Ilmeisesti trombi kulki pihamaan läpi. Auto meni lunastuskuntoon, mies sanoi.

Saraksentie on yksityisen tiekunnan omistuksessa, ja osakkaiden pitäisi raivata puut pois alueiltaan omin avuin. Virokannaksen mukaan pelastuslaitoksesta tai sähköyhtiöstä ei raivausapua heltiä. Vantaan Energia ilmoitti, että se tulee nostamaan kaatuneen sähkötolpan pystyyn, kun myrskyn repimät koivut on poistettu.

Virokangasta raivausurakka hirvitti. Puita on paljon - muun muassa jättimänty kaatui naapurin puolelta perheen pihalle ja edelleen puita on kallellaan ja kaatumassa ympäristössä. Saraksentien suunnalla on nyt hankalaa liikkua, esimerkiksi pojan koulumatka vaikeutuu, kun hän ei enää pääse metsäpolkua pitkin lähimmälle bussipysäkille.

- Koska se on kuin viidakko, Virokangas kuvailee. Myös läheisellä Kivipellontiellä on hurjannäköistä.

Myös Keimola-golfin alue sai osansa myrskytuhoista. Puita kaatui golfkeskuksen alueella 500-600 kuution verran. Tuhot eivät pysäytä keskuksen toimintaa täysin, vaikka toinen kentistä suljettiin toistaiseksi kokonaan ja toinen osittain. Klubirakennuksen terassikatos sai "tällin" kaatuneiden puiden takia.

 

 

Kiira murjoi Järvenpään hautausmaata

Järvenpään hautausmaa Uudellamaalla oli lohduton näky lauantai-iltana, kun hautausmaan yli puhalsi kaksi voimakasta myrskyvirtausta. Järvenpään seurakunnan talousjohtaja Kari Hietala kertoi alueella kaatuneen 97 puuta. Yksi kaatui siunauskappelin katolle vaurioittaen sitä - samalla tuli vettä sisään. Monta hautakiveä ei rikkoutunut, mutta niitä jäi puiden alle ja kaatui.

- Kun eilen illalla yhdeksän jälkeen kirkkoherran kanssa kävelimme hautausmaalla, totesimme sen olevan kuin tykistökeskityksen jäljiltä, Hietala sanoi.

Raivaustyöt on talousjohtajan mukaan tehtävä kiireaikataululla. Ensin avataan käytävät ja poistetaan puut alueelta, lopuksi siistitään paikkoja, koska sunnuntaina on jo uusia hautaustilaisuuksia. Hietalan mukaan ensimmäinen rajupuuska tuli paikoitusalueen suunnasta kohti kappelia, toinen riehui uudella alueella. (Ilta-Sanomat)

 

Syöksyvirtaus repi kuusiaidan Tuusulassa

Pitkin Uuttamaata riehuneiden syöksyvirtausparvien yhdeksi kohteeksi joutui muun muassa Einolanmäki Tuusulan Jokelassa. Tuusulalaisnainen kertoi Yle uutisille kylää kohdanneista vahingoista.

- Kylällä on tapahtunut paljon vahinkoja. Puita on kaatunut teiden päälle, mutta tuo minun kuusiaitani on ennennäkemätön juttu. Rajuilma iski päälle hieman ennen puolta kahdeksaa, nousi kova tuuli, ukkonen ja sade. Menin verannalle tilanteen jälkeen ja ihmettelin, että en ole ennen koskaan nähnyt tästä naapurin pellolle.

Koko vuosikymmeniä paikallaan seissyt kuusiaita, isoja puita rivissä, oli kaatunut juuriltaan samaan suuntaan ja koko tontin leveydeltä. Naisen vanhemmat olivat istuttaneet kuusiaidan vuonna 1960.

- Kun näin tapahtuneen, itkin. Olin kyllä joskus ajatellut laittaa siihen tuija-aidan tilalle. Nyt ei auta muu kuin metsurit paikalle. Niin siististi menivät, nyt löytyy puuta mökin lämmittämiseen, nainen kertasi tilannetta.

Ilmatieteen laitokselta meteorologi Paavo Korpela vahvistaa, että hyvin isolla varmuudella kuusiaidan on kaatanut juuri syöksyvirtaus.

 

 

Kiira Porvoossa

Poikkeuksellisiin puuskanopeuksiin yltänyt Kiira-myrsky teki runsaasti tuhoja Porvoossa ja itäisellä Uudellamaalla. Myrsky iski voimalla Porvooseen iltaseitsemän jälkeen. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestarin Mika Siitosen mukaan koko alueella myrskytehtäviä oli arviolta 70-100. Voimakkain myrskyrintama viipyi seudulla parisen tuntia.

Ilmatieteen laitos antoi vaaratiedotteen vasta hiukan ennen myrskyn iskua. Palomestari Siitosen mukaan tulevasta oli kuitenkin varoitettu useaan otteeseen, alkaen kaksi vuorokautta ennen myrskyä, joten sen olisi pitänyt olla kaikkien tiedossa.

- Viimeinen vaaratiedote oli hyvä, se varmaan vielä vähensi henkilövahinkojen riskiä.

 

Rajuilma kaatoi runsaasti puita rakennusten päälle, liikenneväylille ja sähkölinjoille. Vilkasliikenteisimmät raivattavat kohteet olivat Myrskyläntiellä ja Mäntsäläntiellä. Sikosaarentiellä autoilija törmäsi tielle kaatuneeseen puuhun.

Myrsky repi Kuninkaanportissa sijaitsevan toimistotalon kattoa. Porvoon Tokmannissa salama aiheutti savunpoistoluukkujen aukeamisen, mikä johti puolestaan vesivahinkoihin. Veckjärvellä omakotitalon palo havaittiin vasta aamuyöllä ja tuli ehti levitä talon molempiin kerroksiin.

Näyttävä, mutta lähes vuosittain toistuva tilanne koettiin lauantai-iltana Porvoon jokirannassa. Vesi  nousi korkealle empirekeskustan Jokikadulle ja sosiaalisessa mediassa päästiin veistelemään Pohjolan Venetsiasta. Pelastuslaitokselle tämä ei aiheuttanut toimenpiteitä, koska Jokirannan kiinteistönomistajat ovat varautuneet veden nousuihin. (Uusimaa-lehti)

 

Kymenlaakson Sähköverkon alueella Itä-Uudellamaalla tuli paljon vahinkoa. Käyttöpäällikkö Harri Nummenpää sunnuntaiaamuna:

- Korjausmiehiä ollaan haalimassa lisää vähän kauempaa. Työt etenivät hyvin yön mittaan, mutta toisaalta tuhot ovat merkittäviä. Puita ja puuryppäitä on kaatunut paljon sähkölinjoille ja pylväitä ja linjoja on poikki. Vaatii ponnisteluja meiltä, että saadaan sähköt kuntoon.

Yöllä oli rankkasateen vuoksi hieman ongelmia viestiliikenteessä, mikä vaikeutti työn rajaamista. Sateen loputtua kaikki alkoi toimia normaalisti.

 

 

PÄIJÄT-HÄME

Kiira-myrsky iski voimalla Orimattilaan - yhdellä tietä sata puuta

Päijät-Hämeessä Kiira ei tehnyt vahinkoa juuri muualla kuin Orimattilan alueella, jossa rajuilma riehui voimakkaana. Pelastuslaitoksella oli kaikkiaan noin 50 tehtävää, joista yli 40 Orimattilassa. Ukonilma ja rajut tuulenpuuskat alkoivat Orimattilassa kello 20 aikaan lauantaina.

- Lintulan omakotialueella tuuli repi kattoa irti ainakin kolmesta talosta. Puita kaatui useamman talon päälle ja trampoliinit lensivät pihoissa, kertoi päivystävä palomestari Juha Lahtinen.

Samaan aikaan Helsingintiellä Orimattilan Kankaanmäellä tuuli kaatoi puita ja sähkötolppia. Yhdeksältä illalla Ylöstalontiellä kaatui puita tien yli. Iltakymmenen jälkeen puu kaatui Orimattilan Mallusjoentiellä omakotitalon ulko-oven eteen, eivätkä asukkaat päässeet ovesta ulos. Yhdentoista aikaan Artjärvellä noin 100 puuta kaatui Kotipellontielle. Kaksi pelastuslaitoksen yksikköä yritti raivata tietä auki.

- Yöllä työt jouduttiin keskeyttämään, sillä siellä ei ollut turvallista työskennellä. Ketään ei ole motissa, koska toista kautta pystyy kiertämään. Raivaus jatkuu varmaan metsäkoneen kanssa ja osa tuhoista paljastuu vasta aamulla, kun ihmiset lähtevät liikkeelle, Lahtinen kertoo.

 

Aamuviideltä hätäkeskukseen ilmoitettiin, että Köyliöntiellä sähköjohdot olivat pudonneet tielle ja voivat aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Lauttatiellä irtosi 50 neliötä peltikattoa entisestä navetasta. Aamuyön ja sunnuntaiaamun aikana tielle kaatuneita puita on Orimattilassa käyty raivaamassa myös Haankujalla, Majasuontiellä, Niinikoskentiellä, Halmantiellä ja Mallusjoentiellä. 

Työt jatkuivat sunnuntaina niin kiireisinä, että aamupäivällä pyydettiin raivausapuun sopimuspalokunta Orimattilan vpk. Kaatuneita puita oli Kalliojärven uimarannan parkkipaikalla, Hilsdahlintiellä, Latolantiellä, Lempiahontiellä ja Korvenpääntiellä.  Kankaanmäellä viisitoista puuta oli kaatunut kuntopolulle tai sen viereen ja vetänyt alas valaisinjohtoja. Kuivannolla salama sytytti yli hehtaarin metsää palamaan. Sade sammutti tulen, pelastuslaitokselle jäi varmistaminen.

- Joissakin myrskyissä meillä on ollut enemmän tehtäviä, mutta nyt nämä olivat hyvin suppealla alueella. Myrsky rajoittui lähinnä Orimattilaan ja osin Nastolaan, päivystävä palomestari Harri Paukkunen sanoo. Heinolassa kaatui kaksi puuta nelostien toiselle ajokaistalle.

 

Virenojalla kulki lauantai-iltana mahdollisesti myös trombi, joka niitti puita tieltään. Osaan kylätaajaman taloista sähköt palasivat yhdeksän tunnin jälkeen, mutta muutama talo oli ilman sähköä vielä sunnuntai-iltana, vuorokautta myöhemmin. (ESS)

 

 

KYMENLAAKSO  (Kouvolan Sanomat ym.)

Kiira-myrskyn riepottelemassa Kymenlaaksossa oli kiireinen ilta ja yö, kun rajuilma runteli pelastuslaitoksen mukaan erityisesti Kouvolan seutua. Puita on kaatunut lukuisten rakennusten ja sähkölinjojen päälle ja mökkitiet ovat monessa paikassa poikki. Palomestari Ari Tenhunen kertoi sunnuntaina, että Kouvolan ja Iitin seuduilla tehtäviä on ollut 20 tunnissa 220 lauantai-illasta lähtien.

Päällikköpäivystäjä Ilpo Tolonen kertoi hälytysten suman alkaneen noin kello 20.20. Syöksyvirtaukset kaatoivat useissa kohteissa puita toistakymmentä samalta alueelta. Eräässä kohteessa puita kaatui neljän lähekkäin sijaitsevan loma-asunnon kattojen päälle.

Rakennusten ja autojen päälle oli kaatunut puita 40 kohteessa, teille 80 ja lisäksi 40 erilliskohteessa sähkölinjoille. Yhdelläkin tienpätkällä syöksyvirtaus oli kaatanut puut usean sadan metrin matkalla.

Voikkaalla Hirvelän koulun peltikattoa kuoriutui rullalle 150 neliötä, noin neljännes koko alasta. Tulipaloja alueella oli viisi, joista yksi saaressa. Siellä kallis luksusmökki paloi kivijalkaan kun palo havaittiin liian myöhään.

- Oli kunnon myräkkä, joka aiheutti yllättävän paljon vahinkoa. Töitä on ollut ihan hirvittävästi. Uni maittaa ensi yönä, Tolonen sanoi. Hän kiitteli niin vakinaista väkeä kuin sopimuspalokuntiakin, jotka jaksoivat uurastaa läpi yön. Käytössä oli 22 yhteensä 35:stä sopimuspalokunnasta. Kiitoksia saa myös Ilmatieteen laitos oikeaan osuneista ennusteista, jotka auttoivat varautumisessa tulevaan. Valmiutta nostettiin jo lauantaina puoliltapäivin.

 

Sähköverkoille tuli paljon vahinkoa erityisesti Iitin ja Valkealan alueella. Pelkästään Iitissä katkesivat sähköt 4 900 asiakkaalta. KSS Verkko Oy:n toimitusjohtajan Petri Tuomaisen mukaan eniten sähköverkkoa tuhoutui Iitin eteläosissa (Kausala). Muita pahoja vika-alueita olivat Pohjois-Valkeala ja Pilkanmaa. Tyypillisesti vahingot syntyivät puiden kaatumisista sähkölinjojen, sähköpylväiden ja muuntamoiden päälle. Vahinkojen arvioitiin ylittävän 100 000 euroa.

 

Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Jari Ursinin mukaan myrsky runteli Kymenlaaksossa varsinkin Kausalan taajamaa, Etelä-Iittiä ja Kouvolan seutua ylipäätään. Syöksyvirtaukset tulivat Kausalaan Orimattilan ja Mäntsälän suunnalta, missä myös syntyi vakavia metsätuhoja. Pahin yksittäinen tiedossa oleva tuho on parituhatta kuutiota, mikä tarkoittaa noin viiden hehtaarin tuhoaluetta, arvoltaan noin 20 000 euroa.

- Onneksi sahat ovat jo kesäseisokin jälkeen käynnissä ja kaatuneelle puulle ottajia.

 

 

Myrskykokemuksia Kouvolan seudulta

Tilan isäntä heräsi karmeaan aamuun - Kiira kaatoi 30 puuta pihalle

Kuusankoskelainen Pekka Mykrä arvasi lauantai-iltana, että nyt kotitilalla taitaa tapahtua jotakin. Mies seurasi myrskyn kehittymistä 50 km:n päässä kesämökillään Savitaipaleella. Kotona Pilkanmaassa lähdettiin käymään vielä iltahämärissä. Taskulampun valossa Mykrä ja hänen vaimonsa tekivät ensiarvion tilanteesta pimeässä elokuun yössä. Sähköt olivat poikki.

- Tulimme tänne puolenyön aikaan ja totesimme, että pahasti oli käynyt. Ei voinut muuta kuin pahalla mielellä lähteä takaisin mökille, sanoi tilan isäntä suraavana päivänä katsellen tontilla raivaustöitä tekevien miesten työskentelyä. Raivaus- ja korjaustöitä riittää ainakin koko alkaneelle viikolle.

Seuraava päivä paljasti kaiken. Koko piha ja pihatie olivat täynnä kaatuneita puita ja oksia. Osa puista oli rojahtanut asuintalon päälle, osa varastona toimivan entisen navetan päälle. Navetan katolle kaatunut mänty oli katkennut rakennuksen harjan kohdalta.

- Havainto oli shokki. Tunsin itseni avuttomaksi ja huomasin, että yksi ihminen ei pysty paljon tekemään.

Kahdentoista hehtaarin tontilta kaatui varovasti arvioiden kolmisenkymmentä, osin jopa 150-vuotiasta puuta. Niiden tunnearvoa ei rahalla mitata. Pihapiiriin jäi tosin Kiirankin jälkeen vielä pystyyn runsaasti korkeita kuusia ja mäntyjä.

Pekka Mykrän synnyinkotitila on rakennettu 1940-luvun loppupuolella. Kuin ihmeen kaupalla isompia vaurioita ei rakennuksiin tullut. Navetan päädyssä ollut katos oli kuitenkin säpäleinä maassa. Vahinkojen arvoksi kertynee 20 000-30 000 euroa riippuen ulkopuolisen avun määrästä.

- Ihmishenkiä ei ole mennyt ja materiaalinhan voi korvata. Toivottavasti kaikilla myrskytuhoja kokeneilla on vakuutukset kunnossa, suhtautui mies tulevaisuuteen myönteisesti vielä lopuksi.

 

Mökkeilijät motissa Iitissä

Kalliojärven rannalla Iitin Lyöttilässä koettiin unohtumaton lauantai-ilta. Helsingissä asuva Hannu Jokinen tyttärensä ja tyttärenpoikansa kanssa päättivät jäädä mökilleen, vaikka kaikki muut ainakin järven pohjoisrannalta olivat paenneet ennustettua rajuilmaa.

- Radiossa sanottiin, että varokaa myrsky tulee. Päätimme kuitenkin jäädä. Ajoin auton talliin ja laitoimme kynttilät pöydälle, Hannu Jokinen sanoi. Päätös alkoi pian kaduttaa.

- Se oli kauhea kokemus. Salamoi, kolisi ja tärisi. Sähköt menivät heti alussa ja ulkona oli täysin pimeää. Seisoimme sisällä, emmekä ehtineet edes tajuta, kun koivut kaatuivat taloa päin. Tontilta kaatui 7-8 puuta. Jokinen oli iloinen, että tytär ja lapsenlapsi selvisivät vahingoittumattomina.

Mökiltä poistuminen vaati poikkeusjärjestelyjä. Soitosta pelastuslaitokselle myrskyn jälkeen ei ollut apua. Sieltä kerrottiin, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia päästä auttamaan.

- Soudimme järven yli naapurilta lainatulla veneellä ja pääsimme pois sunnuntaina iltapäivällä.

 

Kiira iski tuhoisasti Kuusankosken ja Iitin maisemissa. Puut katkeilivat kuin tulitikut mm. Nauhan ulkoilureitin varrella. Kalliojärvelle johtavan Retkeilijäntien varrella kulkee toistasataa metriä leveä myrskyn pahoin raiskaama kaistale. Kiira kuritti pahoin myös Kalliojärven eteläpuolista maastoa mökkeineen.

Päivi Nummilalle myrsky oli erityisen tuhoisa, kun sekä kotitalo että mökki osuivat myrskynsilmään. Talon päälle ei kaatunut puita, mutta kuivuri on entinen ja muutaman sadan metrin päässä Kalliojärven rantamökki jäi täysin kaatuneiden puiden alle. Ainakin mökin katto menee uusiksi. Rakennukset on vakuutettu, mutta vakuutusta myrskyn varalle ei ollut.

- Tuuli oli älyttömän kova ja salamat iskivät kohtisuoraan alas. Sitä kesti pari tuntia. Paavo-koira säikkyi ja haki turvaa minun jaloissa.

Suurin tuho kohtasi Nummilan yli 20 hehtaarin metsäalaa, jonka vahingot ovat mittavat. Puita tuhoutui paljon ja osa mennee sellun valmistukseen. Sahalle menevät tulisi saada viikon sisällä korjattua sinistymisvaaran takia.

 

Kiira-myrsky pisti rivitalon elämän uusiksi

Pertti ja Maija Petsalon rivitalokodin olohuoneessa Iitin Kausalassa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi valkoiseen muoviämpäriin ja auki revittyyn sohvaan. Lauantai-iltainen Kiira-myrsky johdatti syöksyvirtauksen heidän rivitalokotinsa kohdalle. Virtaus rullasi peltikattoa yhdessä humauksessa ja lennätti sen viereisen rivitalon yli Vatajantielle. 40-50 metrin matkalla se vei mennessään savupiipun ja katuvaloja. Jokin virtaus kaatoi myös taloyhtiön lipputangon.

Kattopeltejä lähti myös muiden asuntojen ja yhden muun alueen rivitalon katolta. Puita kaatui lähistöllä runsaasti, mutta yksikään ei vahingoittanut isosti asuintaloja. Henkilövahingoiltakin alueella vältyttiin. Korjaamista ja raivaamista riittää kuitenkin pitkäksi aikaa ja vahinkoja vasta arvioidaan.

 

"Yhden kerran jyrähti ja humahti"

- Mökiltä kotiin tultaessa kuulimme radiosta, että myrsky on tulossa. Kotona asettauduimme iltauutisille television äärelle. Samalla huomasimme, kun valtavat salamat pyörivät eteläisellä taivaalla. Sitten jyrähti ja humahti, Pertti Petsalo muistelee.

Hän lähti ulos katsomaan, mitä siellä tapahtui. Vielä tuolloin hän ei tajunnut menettäneensä kattoa päänsä päältä. Tielle päästyään Pertti Petsalo ihmetteli rullalla olevia peltejä ja palasi sisälle. Siellä puoliso oli jo kuivaamassa lattiaa. Samalla selkeni, mistä pelti oli peräisin.

- Maija-Liisa levitteli lattialle niin pyyhkeitä kuin sanomalehtiä ja siirrettiin olohuoneesta tavaroita viereiseen huoneeseen, mutta sitten sielläkin tuli vettä katosta.

Pimenevässä illassa avuksi olivat kiirehtineet myös naapurit. Seiniltä irroteltiin tauluja ja Petsalot kiikuttivat vatia ja ämpäriä paikasta toiseen. Nyt osa tauluista odottaa uutta paikkaa makuuhuoneen keinutuolissa. Pertti Petsalon perintöikonit ovat olohuoneen seinällä, mutta jos uusi sadekuuro tulee, ne ovat taas vaarassa. Pressu katolla on heikko suoja.

- Myrskyn jälkeen täällä on kuivailtu, putsattu ja siirrelty tavaroita paikasta toiseen sekä käyty vakuutusyhtiössä, Pertti Petsalo luettelee. Vaurioita löytyy myös pesu- ja vaatehuonetiloista.

 

Tuhoyönä taloyhtiössä apuna oli myös Iitin vapaapalokunnan väkeä, joka asensi katolle mm. pressun. Omin toimin on kaikin tavoin pyritty estämään lisävahinkojen syntymistä. Uusiksi menevät ainakin itse laitettu katto ja mieluisa parkettilattia, iso osa huonekaluja ja tekstiilejä. Remontti on edessä ja he toivovat saavansa pihalle lämpimän kontin, johon varastoida tavaroita remontin ajaksi. Talo on rakennettu vuonna 1976.

Maanantaina taloyhtiössä kävi vahinkotarkastaja Ilkka Vaara. Petsaloiden asunnon lisäksi vaurioita aiheutui eri puolilla yhtiötä. Ongelmia aiheutui myös pitkästä sähkökatkosta. Sähköt menivät taloyhtiöstä heti 20.30 maissa ja katkos kesti 28 tuntia.

- Koskaan aiemmin ei ole tällainen myrsky tullut päälle. Luultiin, että saadaan olla tässä rauhassa loppuun asti, Maija-Liisa Petsalo harmittelee ja kiittelee myös naapuriapua. Sunnuntaina he kävivät syömässä Matkakeitaalla. (ESS)

 

Paddingin Paratiisi katkesi iittiläisissä häissä

Iitin elokuisissa hääjuhlissa myrskynpuuska aiheutti epäjärjestystä. Häämuusikko Simo Helkalan kitara vaikeni sähkön katkettua. Ensimmäisten valssien aikana pihalla oli käynyt puuska ja juhlateltta oli tohjona. Onneksi kukaan ei ollut teltassa vaan tanssimassa häätansseja.

Tunnin sähkökatkon jälkeen hääbändi pääsi jälleen soittamaan - Paratiisia. Yleisö hurrasi riemusta aina sähköjen palatessa, mutta neljästi ne katkesivat, aina ensimmäisen säkeistön puolivälissä.

- Sitten saimme akustiset kitarat ja kynttilänvalossa soitettiin. Nuotteja ei nähty mutta tunnelmaa oli. Onnea vaan hääparille, muusikko Helkala kuvaa yöhön jatkuneita häitä.

Iitissä keskeytettiin Road Rock ja Korialla Kymijoki beerfestival myrskyn takia.

 

Etelä-Karjala selvisi vähin vaurioin heikentymässä olleen Kiiran saavuttua maakuntaan. Pelastuslaitokselle tuli yhteensä vain kymmenkunta tehtävää salamaniskuista, vesivahingoista ja puiden kaatumisista.

 

 

METSÄTUHOT

Kiira koetteli metsiä: Pahimmissa paikoissa mennyt tuhansia motteja

Kiira-myrsky iski pahiten Orimattilan, Mäntsälän ja Iitin metsäalueille. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson toiminnanjohtaja Jari Ursin kertoo pahimpien tuhojen osuneen Etelä-Iitin ja Kuusankosken alueille. Etelä-Iitin alueella koettiin myös pahimmat sähköhäiriöt. Pääosin on kaatunut joko yksittäisiä puita tai isompia yksittäisiä aukkoja, joihin on todennäköisesti osunut syöksyvirtaus.

Ursinin mukaan metsänomistajat soittelivat Metsänhoitoyhdistyksen henkilökunnalle jo sunnuntaina, ja puhelimet ovat jatkaneet soimistaan koko maanantaiaamun.

- Aamulla oli tupa täynnä isäntiä. Sellaista viestiä on tullut, että joltain metsänomistajalta on kaatunut pari tuhatta mottia, ja puhetta on ollut myös yhtenäisestä 7–8 hehtaarin tuhoalueesta, Ursin tarkentaa.

- Alustava alueellinen metsätuhojen kokonaisarvio nousee jopa kymmeniin tuhansiin motteihin. Onneksi myrsky sattui elokuulle eikä heinäkuulle, jolloin sahat ovat kesätauolla. Nyt sahat ottavat puuta vastaan, joten myrskypuiden korjuu saadaan heti käyntiin.

Toimittajamme Jouko Kyytsösen Mäntsälässä sijaitsevassa metsässä kaatui juurineen jopa 60–80 tukkipuuta. (Maaseudun Tulevaisuus 14.8)

 

 

Metsäkeskus: Kiiran tuhot eivät pahimpia, mutta paikallisesti mittavia

Metsäkeskuksen arvion mukaan Kiira-myrsky kaatoi puuta noin kolmen miljoonan euron arvosta. Paikalliset tuhot ovat merkittäviä, mutta kovimpien myrskyjen joukkoon Kiira ei yllä. Vertailun vuoksi vuoden 2010 Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt aiheuttivat metsävahinkoja yhteensä lähes 50 miljoonan ja viime vuoren Rauli-kesämyrsky noin 5 miljoonan euron edestä.  Kiiran vaikutusalueella puustoa vahingoittui noin 100 000 kuution verran.

– Tässä meidän metsänhoitoyhdistys Uusimaan alueella Kiira teki tuhoja lähes 50 000 kuution verran, eli puhutaan mittavasta ja isosta tuhosta, kertoo toiminnanjohtaja Timo Leirimaa metsänhoitoyhdistys Uusimaasta.

Pahimmat tuhoalueet näyttäisivät olleen Keski-Uudellamaalla Tuusulan pohjoispuolella ja Mäntsälän kaakkoisosissa, Orimattilan itäosassa ja paikoin Uudenmaan itäosissa. Yksittäisten tietojen perusteella syöksyvirtausalueella puuta on kaatunut tuhansia motteja ja lisäksi on paljon katkenneita runkoja.

– Viime vuoden Rauli-myrsky oli samaa suuruusluokkaa ja 2010 Asta Kiiraa suurempi. Siinä välissä on sitten ollut vaihtelevasti myrskyjä. Eli Kiira ei ollut pahimmasta päästä, mutta aiheutti silti merkittäviä vahinkoja etenkin yksittäisen maanomistajan kohdalla, arvioi Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Mikko Kallioinen. Vahinkojen lopullinen määrä riippuu siitä, miten paljon puusta voidaan vielä käyttää arvokkaimpana tukkipuuna. (MTV 17.8)

 

 

VAKUUTUSKORVAUKSET  (verkkouutiset 29.8)

Kiira-myrskyn vahingot vaikuttavat vakuutusyhtiöiden mukaan jääneen melko pieniksi, kertoo Finanssiala ry. Vahinkoilmoitukset koskivat lähinnä ukkosen rikkomia sähkölaitteita, kaatuneita puita, vaurioituneita ajoneuvoja ja vahingoittuneita rakennuksia kuten kattojen irtoamisia.

Kiira-myrskyn vahinkomenot näyttävät jäävän alemmiksi kuin esimerkiksi vuoden 2011 Hannu- ja Tapani-myrskyjen, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia yhteensä yli 102 miljoonaa euroa.

Vahingontorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen Finanssiala ry:stä kuitenkin muistuttaa Kiira-myrskyn olleen paikoin hyvinkin voimakas.

– Myrskyiltana ja seuraavan päivän aikana pelastuslaitoksilla oli 746 tehtävää, mikä on tämän vuosikymmenen vuorokausiennätys, Karhunen kertoo tiedotteessa.

Eniten tuhoa Kiira aiheutti metsille, joiden vahinkojen arvioidaan nousevan noin kolmeen miljoonaan euroon. Vertailun vuoksi vuoden 2010 Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt aiheuttivat metsävahinkoja yhteensä lähes 50 miljoonaa euroa.

Henkilövahinkoja Kiira aiheutti puolenkymmentä.

- Myrskyn puhkeamisen aikaan Suomessa oli menossa useita isoja yleisötapahtumia. Yleisön turvallisuuden takaamisessa onnistuttiin ilmeisen hyvin, Karhunen toteaa.

 

Kiira-myrsky iski pahiten Mäntsälään  (Mäntsälän Uutiset 26.9)

Kiira-myrsky teki Uudenmaan kunnista eniten tuhoja Mäntsälässä, kertovat vakuutusyhtiö LähiTapiolan tilastot. Vahinkotapauksia on eniten Porvoossa, tähän mennessä 81, kun Mäntsälässä niitä on 76. Mäntsälään on kuitenkin maksettu eniten korvauksia, yli kaksinkertainen määrä verrattuna Porvooseen.

Mäntsälän korvaukset ovat yli 89 000 euroa, hieman yli 1000 euroa vahinkoa kohden keskimäärin. Toiseksi eniten rahaa on mennyt Järvenpäähän, 45 tapausta ja yli 83 000 euroa. Kaikkiaan LähiTapiola oli maksanut syyskuun loppupuolelle mennessä lähes puolen miljoonan euron verran korvauksia Uudellamaalla. Korvausten maksaminen on kuitenkin kesken, LähiTapiola Uusimaan toimitusjohtaja Erik Valros kertoo.

 

LähiTapiolalla on neljänneksen markkinaosuus Mäntsälässä. Sen perusteella Mäntsälään kertyy noin puolen miljoonan euron korvauspotti kaikilta vakuutusyhtiöiltä yhteensä, mikäli muut yhtiöt maksavat suurin piirtein samassa suhteessa myrskytuhoja.

Ajoneuvoille oli yhtiön Uudenmaan alueella maksettu lähes 66 000 euron verran korvauksia 16 eri tapaukselle. Venevahinkoja Lähi Tapiolalle oli ilmoitettu neljä kappaletta. Lähi Tapiolan korvattavaksi koko Uudellamaalla tuli Kiiran takia yksi tulipalo.

Hyvää Kiirassa oli, että se tiedettiin ajoissa ja siihen osattiin varautua.

– Se on näkynyt siinä, että henkilövahinkoja ei ole tullut meille yhtään. Ihmiset osasivat varautua, Valros kiittelee.

 

 

HUOMIOITA KIIRAN TIIMOILTA

Miksi viive vaaratiedotteessa? (IS 13.8)

Keskustelua herätti, miksi Ilmatieteen laitoksen Kiira-rajuilmasta antama vaaratiedote julkaistiin reilun 20 minuutin viiveellä? Tiedotteesta päätettiin kello 18.40, kun Kirkkonummella havaittiin voimakkaita yli 30 m/s puuskia. Vaaratiedote tuli julki radiossa ja televisiossa kuitenkin, kun Kiira oli ehtinyt jo pääkaupunkiseudulle asti. Ilmatieteen laitoksen mukaan viivettä aiheuttavat vaaratiedotteen lähettämiseen liittyvät toimenpiteet, kuten lähettäminen hätäkeskuksen kautta.

- Siinä oli kieltämättä yllättävän pitkä viive, jonka takia julkaisu meni yli seitsemään. Viive olisi tietenkin hyvä saada pois, sanoi päivystävä meteorologi Hannu Valta.

Rajuilman lähes 100 km/h etenemisnopeus vaikutti myös asiaan. Hangossa ei ollut kovin kovia puuskia (mitattu 19 m/s), mutta Porkkalanniemeltä alkaen voimakkaat syöksyvirtaukset pääsivät meren- ja maanpintaan, mihin Ilmatieteen laitoksella välittömästi reagoitiin. Tajuttiin rajuilman vaarallisuus ja että se iskee pääkaupunkiseudulle.

Vaaratiedotetta ei voida antaa etukäteen ja ennakoiden.

- Ei niitä huvikseen anneta. Se luetaan radiossa ja teksti tulee televisioon, joten antamiseen täytyy olla painava peruste, Teho laskee, jos niitä annetaan turhaan. Tuulen täytyy olla hyvin voimakasta, selvästi yli 25 m/s puuskissa ja kaikkeen pitää olla faktaa eli varmat havainnot, Valta tähdentää.

 

Tuulenpuuskat liikaa Ilmatieteen laitoksen mittareille

Sisämaassa mitataan harvoin yli 25 m/s tuulia, mutta lauantai-iltana niitä mitattiin useilla asemilla. Helsingissä rajuilman mukanaan tuomat tuulenpuuskat olivat jopa 32,5 metriä sekunnissa ja liian kovia mittauslaitteille.

- Kun rauhalliseen tuuleen yhtäkkiä tulee raju puuskapiikki, automaattiset järjestelmät tulkitsevat sen vääräksi lukemaksi. Tämmöiset aiheuttaa vähän päänvaivaa, kun lukemat sitten tarkistetaan manuaalisesti, kuvaa meteorologi Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta.

Järjestelmän tarkoitus on lisätä mittausten luotettavuutta. Kiiran rajujen puuskien osuttua myös mittauslaitteiden kohdalle tarvittiin tarkistuksia automaattijärjestelmän ohi.

– Puuskat olivat tosi rajuja varsinkin Helsingin tienoolla ja Helsingin edustalla. Ilmatieteen laitoksen automaattinen havainnontarkastus hylkäsi mittaustuloksia, koska niiden lukemat olivat niin kovia,meteorologi Henri Nyman toteaa.

 

Sopimuspalokunnat korvaamaton apu

Helsingin pelastustoimen päällikkö Jari Korkiamäen mukaan sopimuspalokunnat ovat korvaamaton apu, koska niillä on paljon kokemusta vahingontorjuntatehtävistä hoitaessaan usein pienempien myrskyjen tuhoja. Tilanne, jossa tehtäviä tulee paljon lyhyen ajan sisällä, on myös johtamisjärjestelmän koeponnistus. Kiira-myrsky oli todella kova piikki verrattuna normaaliin viikonloppuun tehtävien tullessa lyhyelle ajalle ja pienelle alueelle.

- Onnistuimme siinä hirvittävän hyvin. Tilannekeskus pyöritti suvereenisti tehtävien jonotusta ja eteenpäin antamista. Se osoitti mielestäni tilannekeskusjohtamisen mallin toimivan hyvin tällaisessa tilanteessa, hän arvioi.

 

 

TÄHTIHARRASTAJAT KUVASIVAT  JA VIDEOIVAT KEIJUSALAMAT

Mikkeliläiset tähtiharrastajat Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne onnistuivat kuvaamaan (mystiset) keijusalamat. Useita keijusalamoita saatiin kuvattua tähtitornista lauantain vastaisen aamuyön (12.8) pimeinä tunteina, Mikkelin Ursa kertoi tiedotteessa. Voimakas ukkosrintama oli tuolloin noin 500 kilometrin päässä Baltian edustalla.

Koska yläsalamat ovat valoisuudeltaan heikkoja, on niiden havaitseminen korkeilla leveysasteilla vaikeaa.

- Nyt loppukesällä öiden pimentyessä yläsalamoiden kuvaaminen voi olla mahdollista, jos ukkosia esiintyy sopivalla etäisyydellä. Osasin nyt näitä vähän odottaakin, koska kaikki tuntui kelin puoleen osuvan kohdalleen, Taavitsainen sanoi.

Keijusalama on yläsalamoista tunnetuin, pilvestä ylöspäin nouseva himmeä ja nopea valoilmiö, joka kohoaa jopa 100 kilometrin korkeudelle ilmakehään. Kirkkain osa on tyypillisesti 65-70 kilometrin korkeudessa. Ilmiö kestää vain noin 3-10 millisekuntia. Ensimmäiset viralliset havainnot saatiin vasta v. 1989, jonka jälkeen niitä on jahdattu ympäri maailmaa. (Kouvolan Sanomat).

 

Keijusalamat myös videolle

Samat miehet onnistuivat myös videoimaan keijusalamat runsasta viikkoa myöhemmin maanantain vastaisena yönä (21.8) kello 01.20. Ukkosrintama oli tuolloin reilun 300 kilometrin etäisyydellä Mikkelistä kaakkoon. Mikelin Ursan puheenjohtajan Aki Taavitsaisen mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun keijusalamat on saatu videoitua. (Itä-Savo)

 

 

 

24.11.2017

LUMIMYRÄKÄSSÄ SALAMOINTIA PERÄMERELLÄ

Perämerellä Kemin ja Tornion edustalla salamoi myöhään torstai-iltana lumipyryn yhteydessä. Ilmatieteenlaitoksen mukaan muutama salama havaittiin noin kello 23 aikaan merellä. Meri-Lapissa oli myös kuulunut jyrähtelyä mantereella asti.

Pohjois-Suomessa pyrytti lunta paikoin yli kymmenen senttiä ja voimakas tuuli teki  puolimetrisiäkin kinoksia pitäen aurauskaluston työllistettynä. Läntisille merialueille annettiin myrskyvaroituksia.

 

Pohjois-Norjassa Ylva-rajuilma aiheutti suuria vahinkoja, kertoi maan yleisradioyhtiö NRK. Norjan kahden pohjoisimman läänin alueella vahingoittui torstai-iltana useita rakennuksia kovassa tuulessa. Monista rakennuksista irtosi paloja katoista tai jopa koko katto. Liikenne oli poikki useilla tieosuuksilla ja laivareiteillä. Monilla valtateillä jouduttiin ajamaan ns. kolonnissa runsaan lumen vuoksi.