28.08.1890
SUOMEN TUNNETUN HISTORIAN KENTIES VOIMAKKAIN MYRSKY
Suomen tunnetun historian voimakkaimmasta myrskystä 120 vuotta
Helsingin Sanomat 28.8.2010
Elokuun lopulla vuonna 1890 maan eteläosiin saapui voimakas myrskymatalapaine, joka jaksaa herättää kiinnostusta vielä 120 vuotta myöhemmin. Kyseistä myrskyä onkin pidetty yhtenä Suomen tunnetun historian voimakkaimpana. Keskituulen nopeuden on väitetty olleen Helsingissä jopa 50 metriä sekunnissa.
Vuoden 1980 sanomalehdissä uutisoitiin, että torstaina 28.8.1890 tuulien kovin vaihe alkoi Helsingissä noin kello 17. Myrsky sai aikaan suurimmat vahingot muutaman tunnin aikana, mutta tuulet jatkuivat voimakkaina vielä pimeänkin tultua. Merellä aallokko oli kertomusten mukaan niin rajua, että näytti kuin meri olisi kiehunut. Ainakin kahden ihmisen kerrottiin hukkuneen, mutta todellisuudessa tämä määrä saattoi olla selvästi korkeampi.
Maa-alueilla myrsky vaati ainakin yhden ihmisen hengen ja sai aikaan mittavaa vahinkoa koko etelärannikolla ja myös sisämaassa muun muassa Hämeenlinnassa ja Kymenlaakson maakunnassa. Helsingissä sanomalehtien ja poliisin laskennoissa päädyttiin Kaisaniemen puistossa noin 950 kaatuneeseen puuhun. Aluetta kuvailtiinkin Uusi Suometar-lehdessä "erämaaksi", jossa "melkein kaikki puut olivat sortuneet - suuremmatkin koivut ja pihlajat kerrassaan kaikki". Lehti kiteytti puolestaan rakennuksiin kohdistuneet vahingot kirjoittamalla: "Mutta kuka ne jaksaa kaikki rikkoutuneet katot luetella".
Aineisto analysoitu uudelleen
- Uudelleen analysoitujen pintapainekarttojen perusteella myrskymatalapaine liikkui Pohjois-Saksasta Itämerta pitkin kohti Suomea. Paine-eroista on pystytty päättelemään, että Pohjois-Itämerellä keskituuli oli arviolta 30-35 m/s eli mahdollisesti hirmumyrskylukemissa, kertoo myrskyä tutkinut meteorologi Pauli Jokinen.
Maa-alueilla 10 minuutin keskituulen nopeudet olivat todennäköisesti ylimmillään 17-23 m/s. Helsingissä tehdyt tuulimittaukset osoittautuivat selvästi yliarvioiksi. Viimeinen tunnin keskituulihavainto, 45 m/s, olikin jälkikäteen korjatun yhtälön perusteella noin 16 m/s.
- Tämän jälkeen viideltä iltapäivällä tuulimittari putosi Kaisaniemessä talon katolta ja rikkoutui. Näin ollen tuulisimmalta jaksolta ei ole tehty tuulimittauksia vaan lukemat ovat ilmeisesti havainnontekijän arvioita. Lyhytikäiset puuskat olivat arviolta 27-40 m/s, mutta mahdollisten voimakkaimpien (ukkos)kuurojen yhteydessä puuskat ovat saattaneet olla valokuvien perusteella jopa yli 40 metriä sekunnissa, Pauli Jokinen toteaa.
28.8.1990 artikkeli Helsingin Sanomissa
Helsingin suurimmasta myrskystä 100 vuotta
Tänään tulee kuluneeksi tasan vuosisata siitä, kun Helsingissä raivosi tiettävästi sen kaikkien aikojen pahin myrsky. Tuuli tuiversi kaupungin kaduilla ja puistoissa parhaimmillaan 50 metrin sekuntinopeudella saaden aikaan melkoista hävitystä. Päivälehden reportteri kirjoittaa 29. elokuuta vuonna 1890 ilmestyneessä lehdessä mitä hän koki Helsingin kaduilla myrskypäivänä.
"Myrsky tulee vastaan sellaisella voimalla, että ei ainoastaan sikari, vaan sen suuluukin irtautuvat hampaista ja lentävät kuin akanat tiehensä".
Myrsky teki selvää jälkeä Espalanadin ja Bulevardin puuriveistä. Kaisaniemen puistossa myrsky kaatoi 950 puuta vain parin jäädessä pystyyn. Myrskystä hengissä selvinnyt kynsijalava kaatui vasta pari vuotta sitten vanhuuttaan.
Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan alueella on vielä pystyssä iso siperianlehtikuusi, joka kesti myrskyn riepotuksen. Puun iäksi arvioidaan noin 200 vuotta, joskin sen tyvi on ontto ja siksi iänmääritys on epätarkka. Myös kaksi noin 150 vuotta vanhaa sembramäntyä on vielä hengissä. Myrskystä puut selvisivät, mutta kaivuutyöt ympäristössä uhkaavat niitä. Metron rakentaminen Kaisaniemessä on laskenut pohjaveden pintaa ja kuivattanut puutarhan puuvanhuksia.
Vanhan kirkon puisto oli yhtenä rytönä: "Siinä tammea, siinä koivua, siinä vaahteraa, siinä pihlajaa pitkin ja poikki, mitä juurineen irtitemmattuna, mitä katkenneena, mitä muuten rikkoutuneena". Myrsky repi Punavuoressa talojen kattoja irti ja jopa tiiliseinätkin kaatuivat. Aleksanterinkadun itäpäässä kattopeltejä ja savupiippuja lojui kadulla. Katajanokan makasiineista suurin osa oli myrskyn jälkeen ilman kattoa.
Merellä tapahtui paljon vaurioita, muutamat ajoivat karille Helsingin edustalla ja upposivat. Satamissa laivat ja veneet irtosivat kiinnityksistään ja murskautuivat rantoihin. Hietalahden satamassa olivat laivat ajautuneet rantaan, kohonneet kuivalle tahi uponneet ihan laiturin viereen. Kaikki olivat hylkyinä, toisista olivat laidat särkyneet ja puhjenneet, toisista mastot katkenneet.
Vaikka myrsky aiheutti ihmisuhrejakin, myös pienempiin harmeihin joutuneiden ihmisten tarinoita kerrottiin lehdessä.
"Kun muuan lihavanlainen akka jossain Bulevardinkadulla päin kävellä rahnusti, yllätti hänet siinä tavallista vihaisempi tuulenpuuska, joka paisutti hameet palloksi ja nosti eukon korkealle ilmaan. Tuo nyt ei olisi ollut niinkään vaarallista, mutta miten lienevätkään ilmapurjehtijan laskuvarjot olleet huonossa reilassa, päättyi tämä korkeamman koulun ratsastus kuperkeikalla. Akkapaha oli alastultuaan aivan sinisenä säikähdyksestä. Onneksi sattui siihen tulemaan pari väkevämmän sukupuolen edustajaa, jotka lähtivät häntä tukemaan, jotta eukko pääsi yhdellä ilmaretkellä".
Tuulen voimakkuutta mitattiin 100 vuotta sitten meteoorologisessa päätoimistossa. Maksimilukemaksi mitattiin 45 metriä sekunnissa, mutta kello viiden aikaan iltapäivällä laitteet hajosivat. Ankarimmat puuskat riehuivat noin kuuden aikaan, josta on syntynyt arvio 50 metrin sekuntinopeudella riehuvasta tuulesta.
"Elokuun myrsky" oli hurjin
HS 28.1.1995
Myyttisen maineen saanut myrsky iski Helsinkiin elokuun 28. päivänä 1890. Silloisten mittauslaitteiden perusteella tuuli puhalsi peräti 50 m/s ja vielä keskellä kaupunkia, Vuorikadulla, missä nykyisinkin on Ilmatieteen laitos. Laitoksen havainnoija merkitsi tuona päivänä muistiin, että kello 16 oli tuulen nopeus 29 metriä sekunnissa ja tuntia myöhemmin jo 45 m/s. Huippuunsa myrskyn raivo nousi kello 18-19.
"Elokuun myrsky on tullut joskus vastaan eri yhteyksissä, ei sääjutuissa vaan ihmisten muistelmissa", kertoo Ilmatieteen laitoksen ilmastotoimiston päällikkö Raino Heino. Heino muistuttaa, että sadan vuoden takaisia tuulilukemia ei voida verrata nykyisiin. Tuulimittarit kalibroitiin vuosisadan vaihteessa ja silloin huomattiin, että ne näyttivät liikaa. Joten vähän epävarmaksi jää se väite, että elokuinen luonnonilmiö olisi ollut ainoa Suomea riepotellut hirmumyrsky.
Puita kaatui tuhansia
Ajan sanomalehdistä ilmenee, että myrsky oli toki poikkeuksellisen raju. Katot repeilivät, laivoja sinkoutui maihin satamassa, lennätinyhteydet katkeilivat. Puita kaatui tuhansia: yksistään Kaisaniemessä meni nurin 950 runkoa. Johanneksen kirkon rakennustyömaalta lennähti koolinki Ludviginkadulle asti. Kukaan ei kuitenkaan menettänyt henkeään kaameassa myräkässä.