2020 Päivö, Aila ja Liisa sekä Kainuun rajumyrsky Uuno

MYRSKYT 2020

 

 

10.02.2020

MYRSKYTUULET KATKOIVAT SÄHKÖJÄ

Myrskytuuli pyyhkäisi sunnuntain ja maanantain välisen yön aikana merialueiden ja eteläisen Suomen ylitse. Kyseessä olivat Yhdysvaltain rannikolla käynnistyneen Ciara-myrskyn jäänteet. Euroopassa eniten tuhoa syntyi Britanniassa, jossa oli ennätystulvia. Englannissa saatiin paikoin puolentoista kuukauden sademäärä vuorokauden sisällä. Walesissa tuuli puhalsi 42 m/s. Pelkästään Amsterdamin Schipolin kentällä peruttiin 240 lentoa.

Suomessa tuuli puhalsi kovimmillaan merellä 27 m/s ja maa-alueilla Turun puuskissa 24 m/s. Ilmanpaine laski lähes ennätyksellisen alhaiseksi, alimmillaan 942,7 hPa. Suomen ennätys on v. 1990 Rauman Kuuskajaskarilla mitattu 940,0 hPa (lähde Ilmatieteen laitos).

 

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan pahin sähkökatkopiikki tuli noin kello 3 yöllä, jolloin yli 16 000 asiakasta oli yhtä aikaa sähköittä. Länsirannikon lisäksi katkot ulottuivat Etelä-Suomessa Lappeenrantaan saakka.

Saaristossa sähköt olivat kolme päivää poikki Iniön itäpuolella sijaitsevilla Björkholmin ja Perkalan saarilla sekä niiden ympäristön pienemmillä saarilla.  Huoltohenkilökunta teki alueella töitä lähes yötä päivää kolme vuorokautta. Caruna etsi vaurioita helikopterilla myrskyn kaadettua sähköpylväitä ja johtoja. Korjaukseen tarvittavia uusia pylväitä, kaapelia ja asennuskaivinkoneita tuotiin saarille lautalla.

 

Sunnuntai-iltana ja yöllä myrskysää teetti töitä pelastustoimelle varsinkin maan lounaisosissa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella kirjattiin noin 200  tehtävää, kun koko maassa niitä oli noin 500. Pelastuslaitoksen yksiköt raivasivat pääasiassa teille, sähkölinjoille ja katoille kaatuneita puita, lisäksi tuuli irrotteli peltikattoja.

Kovat tuulet vaikuttivat myös lautta- ja laivaliikenteeseen. Sunnuntai-iltana Naantalista Ruotsin Kapellskäriin matkannut Finnlinesin M7S Finnswan-autolautta joutui kääntymään takaisin Naantaliin. Silja Linen ja Vikingin Ruotsin-laivoja jätti Maarianhaminan pysähtymisen väliin. Saaristoliikenteen yhteysalukset peruuttivat vuorojaan, myös Kotkan suunnalla.

Karjalan radalla Joutsenon ja Lappeenrannan välillä henkilöjunia korvattiin linja-autoilla myrskyvaurioiden vuoksi ja järjestelyn arveltiin kestävän koko päivän. Myös Savon radalla oli vastaavia toimia sähköratavaurion vuoksi aamun aikana.

Lappeenrannassa 16 sekuntimetrin tuulenpuuskat aiheuttivat vaaratilanteen siltatyömaalla. Tuuli tarttui rakenteilla olevan yli 200 metrisen sillan yllä olleisiin suojatelttoihin lennättäen puolet niistä nykyisen vanhan rautatiesillan päälle.

 

Myrsky aiheutti historiallisen tilanteen tuulivoimatuotannolle, kun pörssisähkön hinta kääntyi negatiiviseksi neljän tunnin ajaksi maanantaina aamuyöllä. Muun muassa Suomen suurin tuulivoimayhtiö Tuuliwatti negatiivisia hintoja ennakoiden pysäytti hyvästä tuulesta huolimatta suurimman osan voimaloistaan aamuyöksi. Tuuliwatilla on 136 voimalaa. Kello 01 - 02 välillä pörssisähkö maksoi -0,20 euroa megawattitunnilta.

- Kyse oli myös kulutuksen poikkeustilanteesta, kun lauha sää ja paperiteollisuuden lakot vähensivät kulutusta,kertoi Tuuliwatin operatiivinen johtaja Tuomas Candelin-Palmqvist.

 

 

 

16-17.02.2020

DENNIS-MYRSKY SAAVUTTI SUOMEN

Lauantaina Atlantilla kiihtynyt ja Britanniassa riehunut Dennis-myrsky saavutti sunnuntaina Suomen. Lapin yli liikkuneella voimakkaalla matalapaineella oli vaikutuksia koko maassa, mutta kovimmin myrsky riehui länsirannikolla ollen voimakkaimmillaan puolenyön molemmin puolin. Sähköt katkesivat kymmeniltä tuhansilta kodeilta. Yhtäaikaisesti ilman sähköjä oli enimmillään 16 000 taloutta noin kello 22.30 sunnuntai-iltana.

Voimakkaimmat tuulet puhalsivat Pohjanmaan rannikolla. Keskituuli nousi Raahessa 24,1 metriin sekunnissa ja puuska tasan 30 m/s. Vaasassa mitattiin 28,4 m/s puuska. Wasaline joutui perumaan kaksi lähtöä Vaasasta Uumajaan. Oulun seudulla tuuli oli kovimmillaan kello 2.30-3.30, jolloin Marjaniemessä puuska kohosi 26 m/s. Suomenlahdella Haapasaaressa puuska ylsi 22,6 m/s. Maa-alueilla tuuli ei noussut myrskylukemiin.

Lämpötilat kohosivat vauhdilla sunnuntai-iltana. Maan etelä- ja keskiosissa mitattiin laajalti yli +5 astetta, Porissa ja Kokemäellä + 8,3 ja Märketissä jopa +9 astetta.

 

Pelastuslaitoksilla oli kiireisintä Pohjanmaalla ja paikoin etelässä. Ilmoituksia tuli mm. kaatuneista puista, vesivahingoista ja kattopeltien irtoamisista. Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli sunnuntai-illasta kello 18 alkaen nelisenkymmentä myrskytehtävää. Tilanne rauhoittui puoleenyöhön mennessä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta kerrottiin, ettei Oulun seudulla ollut yhtään vahingontorjuntatehtävää illan ja yön aikana.

Länsi-Uudellamaalla myrskytehtäviä oli yli 20. Kirkkonummella bussi törmäsi tielle kaatuneeseen puuhun. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa. Helsingissä oli vain kaksi myrskyyn liittynyttä tehtävää, mutta idempänä Pyhtäällä, Kotkassa ja Haminassa raivattiin jonkun verran mm. kaatuneita puita.

 

Oulussa merivesi nousi vauhdilla myrskyn vuoksi ja tulva ylsi noin kello 2.30 yöllä jo torin laidalle. Ilmatieteen laitoksen mukaan kello 2.29 merivedenkorkeus oli +150 cm. Maanantaina iltapäivällä se oli laskenut +60 senttiin. Oulussa kaikkien aikojen mitattu vedenkorkeusennätys on +183 cm tammikuulta 1984. Myös Haminassa veden pinta nousi hetkeksi 130 cm normaalin yläpuolelle.

Dennis-myrsky toi etelään jopa kuukauden sademäärät. Vettä satoi monin paikoin 30-40 mm rannikolla Salosta Helsinkiin ulottuvalla alueella. Helsingin Kumpulassa satoi 39,3 mm/vrk, mikä on helmikuun toiseksi suurin kautta aikojen. Suurin helmikuussa mitattu vuorokausisademäärä on 41,2 mm (Kolari 10.2.1998). Tyypillinen koko helmikuun sademäärä Suomessa on 34 mm.

Pienimuotoisia tulvia aiheutui siellä täällä, mm. Espoossa vettä oli kaduilla ja kevyenliikenteen väylillä Mankkaan ja Olarinluoman suunnalla.

Talviukkosta. Ilmatieteen laitoksen järjestelmän mukaan havaittiin sunnuntai-iltana ennen kello 22 harvinaista talvisalamointia Kemin lähistöllä ja Tervolan luoteispuolella.

 

 

 

22-23.02.2020

TUULI-MYRSKY NOSTI MERIVETTÄ

Suomea kuritti lauantai-iltana ja yöllä voimakas myrsky, jonka johdosta etenkin Lounais-Suomessa meriveden nousu aiheutti tulvia ja tuhannet kotitaloudet jäivät ilman sähköä. Sähkökatkojen piikki osui iltakymmenen paikkeille, jolloin sähköittä jäi yhtäaikaisesti lähes 23 000 asiakasta etenkin lounais- ja etelärannikolla sekä idässä. Voimakkaimmat tuulet heikkenivät sunnuntain valjetessa, kerrottiin Ilmatieteen laitokselta.

Tuulenpuuskat yltyivät myrskylukemiin eli 23–24 metriin sekunnissa iltayöllä osissa Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. Yli 20 metriä sekunnissa puhaltavia puuskia koettiin laajemminkin maan länsi- ja eteläosissa. Voimakkaimmat tuulenpuuskat osuivat lauantai-iltana Rauman ja Turun välille. Kustavin Isokarilla mitattiin 31,9 ja Rauman Kylmäpihlajassa 31,6 m/s puuskat. Kovin maa-alueiden puuska 24,1 m/s mitattiin Porin lentoasemalla. Tampereen Siilinkarin lukema oli 21,9 m/s.

Lauantaina vesi nousi teille muun muassa Raumalla, Turussa, Porvoossa, Salossa ja Eurajoella. Merivesi oli korkealla etenkin Lounais-Suomen rannikolla. Ilmatieteen laitos ilmoitti Twitterissä, että Rauman mareografilla mitattiin paikallinen meriveden korkeusennätys lauantai-iltana. 135 cm ylitti 12 sentillä edellisen ennätyksen vuodelta 2007. Turun Ruissalossa vesi nousi 105 cm.

 

Tuuli ja tulvivat vedet näkyivät pelastuslaitosten hälytysmäärissä. Esimerkiksi Satakunnan pelastuslaitos tviittasi "länsituulen puhkumasta tehtäväpiikistä". Lauantain myöhäisillassa laitos hoiti viiden tunnin aikana noin 60 tehtävää, pääosin kaatuneita puita. Yhteensä tehtäviä kertyi yön aikana yli 100. Sähköyhtiöiden keskeytyskartta näytti lauantai-illalle yli 6 700 vikatilannetta. Kankaanpään Säkylässä autoilija törmäsi kahteen ajoradalle kaatuneeseen puuhun.

Meriveden ennätyskorkeus yhdistettynä sateeseen ja sopivaan tuulensuuntaan nosti Rauman keskustan kanaalin vesiä osin pyöräteille ja kaduille. 10 senttiä lisää, ja rakennusten ovenpieliin olisi alkanut nousemaan vesi. Päivystävän palomestarin Kari Kankaanpään mukaan vesitilanteen seuraaminen oli yöllä oleellisinta. Hän kertoi vedenkorkeuden kohonneen jopa +149 senttimetrin ennätyslukemaan, mutta pumppaustehtäviin ei kuitenkaan tarvinnut ryhtyä.

Porin Yyterissä hiekkadyynit saivat kyytiä, kun tulva kävi yli rajan, johon päästään tilastojen mukaan vain kerran 50 vuodessa, kertoi Porin infrayksijön päällikkö Markku Koppelomäki. Yöllinen huippulukema ymparisto.fi:n tilaston mukaan Launaisten ja Kivinin mittauspisteellä oli 123 cm kello 01 sunnuntain puolella. Tulvarajaksi on määritelty täällä 80 cm.

Porin Reposaaressa työskentelevä nainen otti Iltalehteen yhteyttä ja kertoi korkeiden aaltojen murjoneen saarta. Naisen lähettämistä kuvista näkyi, miten saaressa asfaltti oli haljennut säpäleiksi. Moni muukin oli tullut ihmettelemään Reposaaren tuhoja. Myös Kokemäenjoki tulvi Porissa osittain Kirjurinluodolle peittäen alleen mm. uimarantaa ja grillauspaikkoja.

 

Helsingissä Kaivopuiston rannassa nousi merivesi kadulle. Helsingin pelastuslaitoksella oli noin 40 tehtävää irronneiden kattopeltien ja kaatuneiden puiden muodossa, mutta ei tulviin liittyviä hälytyksiä. Kymenlaaksossa merivesi nousi toista metriä ja rankkasade aiheutti tulvia myös alueen sisäosissa.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella vahingontorjuntatehtäviä oli maakunnassa yli 100, joista valtaosa kaatuneita puita. Pääosa tehtävistä oli Uudenkaupungin ja Salon alueella.

Pirkanmaan pelastuslaitoksella oli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 45 myrskyyn liittyvää tehtävää. Lisää puunraivauksia tuli vielä sunnuntaina aamupäivällä. Kanta- ja Päijät-Hämeessä vahingontorjuntatehtäviä oli lähes saman verran. Kärkölässä yhden talon pihapiirissä kaatui useita puita, joista yksi osittain talon päälle.

 

Jäät murskaksi sisävesillä

Etelä-Suomen järvet olivat koko talven monin paikoin sulina tai saaneet vain heikon jääkannen. Tuuli-myrsky rikkoi keskellä talvea rytinällä jääpeitteet röykkiöiksi pitkin tuulenpuoleisia rantoja. Näin kävi mm. Lahden Vesijärvellä ja Säkylän Pyhäjärvellä.

Koosteen tekijän lähijärvi Nastolan Iso Kukkasjärvi vapautui jäistä talven aikana neljään kertaan, ja Tuuli-myrsky teki sen kertaalleen keskellä helmikuuta.

 

 

 

17.05.2020

UKKOSTA JA RAKEITA KYLMÄSSÄ ILMAMASSASSA

Sunnuntaipäivän kuurot toivat mukanaan ukkosta ja rakeita. Salamointia esiintyi aamulla Varsinais-Suomessa ja iltapäivällä pääkaupunkiseudulla. Matalapaineen keskus Suomen itäpuolella liikkui kohti Vienanmerta ja kylmää ilmamassaa valui maamme ylle. Yöllä maan länsi- ja pohjoisosissa pakkasta oli yleisesti. Kiikalassa mitattiin -3,2 astetta ja Enontekiössä jopa lähes 8 pakkasastetta. Uudellamaalla on ollut tähän asti toukokuussa 14 pakkasyötä 17:sta.

- Jännä juttu, että näin kylmällä ilmalla esiintyy näin paljon ukkosta, Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi sanoi. Hän epäili, että Helsinki-Vantaan lentokenttä saattaa selittää ainakin osan ukkosista, koska lentokoneet voivat saada sellaisen salaman purkautumaan, joka ei muuten olisi purkautunut.

Meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta kertoi ilmiön taustalla olleen ajankohtaan nähden hyvin voimakkaan auringonsäteilyn, joka vastasi heinäkuun lukemia.

- Otollisissa olosuhteissa, kun keski- ja yläilmakehä ovat tarpeeksi kylmiä, ne muuttuvat kuuropilviksi, joiden seurauksena voi olla ukkosta, rakeita ja salamointia, Valta kertoo.

Salamatutkat havaitsivat sunnuntaina 41 maasalamaa, mikä ei ole suuri määrä. Yksi niistä osui Finnairin lentokoneeseen, kun Shanghaista matkannut lento AY088 oli lähestymässä Helsinkiä. Finnairin mediasuhteiden johtajan Päivyt Tallqvistin mukaan salamanisku ei aiheuttanut vaaraa matkustajille.

– Erityisesti kesäaikaan, kun on paljon ukkosmyrskyjä, näitä tapahtuu hyvin usein, Tallqvist kertoi MTV:lle. Isku lentokoneeseen tallentui Marko Tolvasen kuvaamalle videolle, joka julkaistiin MTV:llä.

 

Ukkoskuurojen yhteydessä Varsinais-Suomen Paimiossa satoi päivällä kookkaita rakeita, ja Vantaalla lämpötila laski sadekuuron aikana noin kymmenestä asteesta kahteen asteeseen.

Maan lounaisosaan muodostui sunnuntaina aamupäivällä ukkoskuuroja, joista satoi alas jäärakeita  mm. Karjaan, Piikkiön, Mynämäen ja Laitilan suunnilla. Paimion kohdalla tienpinnat olivat jonkun aikaa kokonaan rakeiden peittämiä. Rauman Lapissa ukkonen jyrisi ja vettä satoi noin tunnin ajan.

Salamanisku sytytti piharakennuksen ja arvokkaita keräilyautoja sisältäneen navetan palamaan Vantaalla Fallbackankaarella. Pelastuslaitos sai hälytyksen kello 13.36. Piharakennus tuhoutui, mutta navetta saatiin pelastettua ja mittavilta omaisuusvahingoilta säästyttiin. (HS, L-S ja MTV)

 

 

 

04.06.2020

PÖLYPYÖRRE TUUSULASSA

Eija kohtasi Tuusulan Kellokoskella koiralenkillä harvinaisen pyörremyrskyn. Osa siitä tallentui videolle.

– Ajattelin lenkittää koiran ennen lounasaikaa. Ehdimme omalle pihalle, kun koira meni ihmettelemään Kellokosken pellolla pyörivää multaa. Minä tulin perässä. Bongasin melkoisen myräkän. Nyt kun olisi ollut puhelimelle tarvetta, niin se jäi sisälle, Eija naurahtaa.

Eija lähti etsimään puhelinta ja oli poissa arvionsa mukaan noin 15 sekuntia. Siinä ajassa trombi oli ehtinyt edetä peltoalueen toiseen reunaan.

– Trombille oli matkaa ainakin 50 metriä, mutta tuuli oli todella kova. Trombi nappasi mukaansa linnun, joka joutui ihan uusille lentoreiteille. Sen voi nähdä kuvaamastani videosta.

Videon kuvaamisen jälkeen Eija seurasi vauhdikasta trombia talonsa taakse. Se liikkui pientaloalueen halki menevää puistoväylää pitkin kolistellen peltikattoja ja puutarhakalusteita tekemättä kuitenkaan havaittavaa tuhoa. Eija vaihtoi pihalle saapuneen naapurin kanssa hämmentyneet katseet. Tilanne oli sekunneissa ohi.

– Todella hyvä tuuri, ettei se mennyt pihojen välistä. Silloin olisi voinut esimerkiksi trampoliinit lähteä matkaan. Ehkä se koki puistoväylän helpoimmaksi reitiksi kulkea. (Ilta-Sanomat)

 

 

 

6-7.06.2020

KUURONAUHAT MYRSKYISINÄ

Poikkeuksellisen kovat kesätuulet riepottelivat Suomea lauantai-illan ja sunnuntain aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan yllättäen muodostunut voimakas "kuuronauha" toi myrskytuulet Etelä-Suomeen ennusteisiin verrattuna etuajassa. Tällaisen sääilmiön kohdalla säätieteilijät puhuvat "otuksesta". Hetkellisiä myrskypuuskia aiheuttaneet kuurot etenivät etelästä kohti pohjoista tehden paikallisia tuhoja mm. Pohjanmaalla ja Lapissa. Kuuroihin ei juurikaan liittynyt ukkosia.

Maan eteläosissa puuskat veivät sähköt lauantaina enimmillään noin 18 000 asiakkaalta, joista suurin osa Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Korkeimmat puuskalukemat mitattiin Tampere-Pirkkalan lentoasemalla, 23,9 m/s. (Vaasa Klemettilä 26,7 Ilmatiet.lait. Ilmastokatsaus).

Pirkanmaan pelastuslaitokselta kerrottiin kaatuneista puista aiheutuneita vahingontorjuntatehtäviä olleen alkuiltaan mennessä jo satakunta. Radalle kaatunut puu keskeytti junaliikenteen Hämeenlinnan ja Toijalan välillä. Eniten vahinkoja esiintyi Uudeltamaalta Pirkanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä, ja pelastuslaitoksille tehtäviä aiheutui yhteensä lähes 400 kappaletta, Ilmatieteen laitos kertoi myöhemmin Twitterissä. Varsinais-Suomessa vahinkotehtäviä kertyi kuutisenkymmentä.

 

Voimakkaat myrskynpuuskat jatkuivat sunnuntaina ympäri Suomea

Voimakkaat tuulet puhalsivat lähes koko maassa sunnuntaina aiheuttaen vahinkoja Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Myrskypuuskia oli päivän aikana erityisesti Etelä-Pohjanmaalta Etelä-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä, missä oli voimassa varoitus vaarallisen voimakkaasta tuulesta iltaan asti. Puuskissa tuulen nopeus oli kovimmillaan yli 20 metriä sekunnissa.

Pohjanmaan pelastuslaitoksilla riitti kiirettä aamupäivästä asti. Iltapäivään mennessä vahingontorjuntatehtäviä oli ollut jo noin 300, kertoi Ilmatieteen laitos Twitterissä. Tehtävistä suurin osa johtui teille ja sähkölinjoille kaatuneista puista. Pohjanmaan päivystävä palomestari Joonas Nuolioja kertoi, että lehdessä olevat puut kaatuvat nyt herkemmin kuin perinteisissä syysmyrskyissä.

Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos ilmoitti Kokkolan keskustassa toimistorakennus I-Parkin peltikattoa irronneen noin 450 neliön verran ja Mesilän Niittykadun matalamman korjaamohallin kattoa 700 neliömetriä. Etelä-Pohjanmaalla Teuvalla teollisuusrakennuksen peltikattoa irtosi 400 neliötä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tuuli oli sunnuntaina puuskissa kovaa, yli 15 metriä sekunnissa laajoilla alueilla koko maassa. Puolenpäivän aikaan yli 8 000 taloutta oli sähköittä, iltapäivällä reilut 5 000 pääosin tuulisilla alueilla.

 

Sunnuntai-iltaan mennessä myrskypuuskat ehtivät Etelä-Lappiin. Kaikkiaan maakunnassa oli 160 vahingontorjuntatehtävää, joista pääosa Kemi-Torniossa, Tervolassa ja varsinkin Rovaniemellä (100 tehtävää). Pahimmillaan sähköt olivat poikki yli 5 000 taloudesta (Rovaniemellä 2 000). Tornion sähköyhtiöstä kerrottiin neljän autokunnan korjaavan linjoja iltamyöhäiseen saakka ja töiden jatkuvan vielä huomenna.

 

Vesilintujen pesintä vaarantui. Viikonlopun myrskytuulet tuhosivat osan vesilintujen pesistä Pohjanmaan rannikolla. Veden nousu vei jonkin verran munia ja pesiä mennessään. Myrskystä kärsivät erityisesti ulkosaaristossa parhaillaan pesivät kalalokit, tiirat ja selkälokit. Vaurioita kärsivät myös matalilla niittyrannoilla viihtyvän tukkasotkan pesät. Asiasta kertoi Birdlife Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Juhani Hannila.

Kaleva kertoi, kuinka Tyrnävällä myrskytuuli nostatti hiekkaa ja multapölyä ilmaan avarilta peltoaukeilta. Verkkolehden hienot lukijan kuvat puhuivat puolestaan.

 

 

 

18.06.2020

UKKOSRINTAMA VÄLÄYTTI 11 200 MAASALAMAA

Pääkaupunkiseutu heräili varhain torstaiaamuna voimakkaaseen salamointiin ja ukkosen paukkeeseen. Aamuyhdeksään mennessä Suomenlahdelta Päijänteen ylle levittäytyneessä rintamassa oli iskenyt jo 6 000 maasalamaa ja 14 000 pilvisalamaa. Voimakkaita ukkosryppäitä levisi aamupäivän kuluessa vielä idän suuntaan, varsinkin Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. Alkuiltaan mennessä maasalamoiden määrä oli noussut yli 11 000 iskuun.

Ukkoset ja sateet aiheuttivat Helsingissä kymmeniä tehtäviä pelastuslaitokselle aamulla puoli viiden jälkeen. Pahimmillaan oli jonossa kuusi tehtävää päällekkäin. Muun muassa kauppakeskus Itikseen valui runsaan sateen takia vettä kolmeen eri kerrokseen. Espoossa syttyi kello neljän aikoihin rakennuspalo. Aamun metroliikenteessä oli harvennetut vuorovälit teknisten vikojen takia.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen kertoi salamoinnin olleen Helsingissä poikkeuksellisen rajua. Helsingin päällä sadan neliökilometrin alueella havaittiin kaikkiaan 104 salamaniskua.

- Tällaista salamointia nähtiin viimeksi ehkä Kiira-myrskyssä v. 2017, mutta Kiira meni nopeammin ohi. Nyt salamoi lähes kolme tuntia,Tuovinen sanoi.

Olosuhteet olivat suosiolliset ukkosille, kun hyvin epävakaista ja kosteaa ilmaa virtasi Suomeen etelästä. Kyseessä oli etelä-pohjoissuuntainen rintamatyyppinen nauha, joka tavallaan hidasteli eteläosiltaan siirtyessään itään. Illalla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yllä vaelteli vielä ukkoskuuroja.

Vettä satoi eniten Savonlinnan Punkaharjulla, 37,7 mm, Vaalassa mitattiin 35,6 mm ja Helsingissä 26 mm. Monella maan mittauspisteellä kertymät olivat 20-30 mm. (HS ja Yle)

 

Myrskybongauskokemuksia

Myrskybongari Nicholas Kujala valvoi koko yön odottaen ukkosrintaman lähestymistä. Näkymät olivat otolliset 14. kerroksen parvekkeelta Espoon Kivenlahdessa. Kolmen aikaan yöllä Kujala pohti, mennäkö nukkumaan vai jäädäkö odottamaan. Kujala valitsi jälkimmäisen arvioituaan, että sieltä on jotain merkittävää tulossa.

Tuntikausien osottelun jälkeen ukkosrintama saapuikin kotitalon ylle ja 17-kerroksinen Reimarintorni sai kyytiä.

– Kun se tuli kohdalle, niin olo oli aivan huikea. En ole koskaan ennen tällaista kokenut pääkaupunkiseudulla, pienestä pitäen myrskyjä bongaillut Kujala toteaa.

Maan jyristessä ja talon täristessä alkoi myös kokeneempaa ukkosbongaria jännittää.

– Tuli tunne, että kyllä ukkonen on ihmistä isompi juttu. Sen voima on niin käsittämätön, Kujala kuvailee. (MTV)

 

Pääkaupunkiseudun raju ukkosmyrsky ja salamointi sai  Artturi Jallin valvomaan viime yönä. Hän ajoi autolla varta vasten Espoon Jorvakseen salamointia ihailemaan ja videoimaan katsellen ensin sadetutkista ukkosen olevan tulossa.

- Ulkomaille en ole myrskyjen perässä lähtenyt, mutta hyvinä ukkoskesinä myrskybongaus on hauskaa Suomessakin. Joskus myrskyjen perässä on joutunut ajamaan kolmekin tuntia. (HS)

 

Helsingin Sanomien lukijan ottamassa videossa kuuluu, kuinka Mikael Agricolan kirkon kellot alkoivat soida aamuyöllä. Kyseessä oli todennäköisesti salamoinnin aiheuttama häiriö automaattisesti käynnistyvissä kelloissa. Video on taltioitu Eirassa kello 4.17. Seurakunnasta kerrottiin, että ukkonen on aiemminkin saanut kellot soimaan.

 

Ukkospilvi jämähti Savonlinnan ylle

Etelä-Savon yli ukkosrintama pyyhkäisi aamupäivällä. Taivas salamoi ja vettä satoi rankasti. Ukkosmyrsky kurmotti erityisesti Etelä-Savon itäosia, päivystävä palomestari Jon Himberg kertoi. Savonlinnassa ja Kerimäellä oli taajamatulvia. Paikalle jämähtänyt ukkospilvi ja siihen liittyvät rankkasateet saivat kadut tulvimaan. Maanteillä vesi syövytti penkereitä.

Savonlinnassa vettä tuli niin paljon, että viemärit eivät kunnolla vetäneet ja autot uivat paikoin jopa puolimetrisessä vedessä. Olavinkadun varrella olevalla parkkipaikalla autoja oli jumissa tulvavesissä ja palokunta tuli selvittämään tilannetta. Vahingontorjuntatehtäviä kertyi iltapäivään mennessä kolmisenkymmentä, pääasiassa salaman aiheuttamia. Päivän aikana syttyi viisi maastopaloa ja seitsemän rakennuspaloa. Tulvantorjuntaa oli kahdeksan kertaa. Vesi tulvi esimerkiksi kaupan sisätiloihin 150 neliön kokoiselle alueelle, kirkkoon ilmeisesti katon kautta ja useiden talojen kellareihin. Sähkökatkoja ei ollut merkittävissä määrin. (IS)

 

Keski-Suomessa illan ja yön ukkosmyterit katkoivat sähköjä maakunnassa. Jyväskylässä sähköt olivat poikki noin 1 000 Elenian asiakkaalta. Myös Kuhmoisissa, Jämsässä ja Muuramessa oli sähkökatkoja.

Hämeenlinnassa torstaiaamun rankkasade toi runsaasti vettä kaduille. Viemäreitä tukkeutui ja Lahdensivun alikulku jouduttiin katutulvan vuoksi sulkemaan. Jo edellispäivän ukkosmyrskyn jäljiltä imuautot joutuivat vetämään viemäreitä auki.

Myös mm. Kotkassa aamupäivän rankka kuurosade aiheutti taajamatulvia. Kello 13 jälkeen veden pumppaustehtävät oli saatu hoidettua.

 

 

 

25.06.2020

RAJU UKKOSMYRSKY (UUNO) TUHOTÖISSÄ KAINUUSSA

Raju ukkosmyrsky aiheutti pahoja tuhoja ympäri Kainuuta torstaina illansuussa. Kainuun pelastuslaitos ruuhkautui myrskytehtävien vuoksi. Puita kaatui rakennusten, autojen, sähkölinjojen, teiden ja rataosuuden päälle. Ainakin muutama metsäpalo syttyi salaman iskuista. Myrsky nousi Oulujärveltä Manamansalon ja Paltaniemen kautta ja kulki Kajaanin läpi Sotkamoon ja edelleen Paltamoon.

Kovin hetkellinen tuulenpuuska 27,4 m/s mitattiin Kajaanin lentoasemalla noin kello 18. Rajuudestaan huolimatta myrsky ei saanut virallista nimeä, koska se oli vain paikallinen kohdellen kaltoin noin puolta Kainuuta. Epävirallisesti alettiin käyttää Uunon päivän nimeä.

Kesän suurimmat rakeet. Ylikiimingissä satoi myöhään illalla noin neljän senttimetrin kokoisia rakeita, jotka aiheuttivat vahinkoja. Myös Kainuussa satoi tuolloin voimakkaiden ukkospuuskien yhteydessä 2–3-senttisiä rakeita. (lähde Ilmatiet.laitoksen tiedote 28.10.2020)

 

Helle: Pitkään jatkunut lämmin jakso huipentui Kainuun virallisilla mittauspisteillä huimiin lämpölukemiin. Kuuminta oli Sotkamon Tuhkakylällä, jossa lämpöasteita mitattiin 29,9. Satakunnassa ja Pohjanmaalla päästiin aivan kesäkuisiin huippulämpötiloihin. Kankaanpään Niinisalossa mitattiin peräti 33,5 astetta kello 17. Viimeksi vuonna 1939 on kesäkuussa ollut näin kuumia lukemia, kertoi Ylen meteorologi Matti Huutonen. Pohjanmaalla Kruunupyyssä mitattiin 32,8 astetta ja 32 astetta ylittyi myös ainakin Seinäjoella, Kokkolassa, Kauhavalla, Ylivieskassa, Alajärvellä sekä Kouvolassa. Ukkosrypäs syntyi helleilmamassan pohjoisreunan rintamavyöhykkeelle.

 

Pelastuslaitoksella kiirettä

Myräkkä aiheutti noin sata vahingontorjuntatehtävää, tiedotti Kainuun pelastuslaitos. Tehtävät ovat sijoittuneet Kajaanin, Sotkamon ja Paltamon alueille ja suurin osa niistä on johtunut myrskyn kaatamista puista. Pahimmin myrsky vaikuttaa iskeneen Kajaanin Paltaniemelle, missä  on kaatunut kymmeniä puita teiden päälle. Kovat puuskat irrottelivat myös veneitä laitureista. Pelastuslaitos toivoi ihmisiltä kärsivällisyyttä muun muassa teiltä raivattavien puiden aiheuttamien liikenneviivästysten vuoksi.

– Kainuussa ei noin pahaa ja noin isoja myrskyjä ole ollut vähään aikaan. Aika laajoja tuhoja se sai aikaan. Kiireisen illan jälkeen tehtävät on saatu aika lailla hoidettua ja tilanne rauhoittunut, päivystävä palomestari Petri Vehniäinen summasi perjantaiaamuna.

 

Paltaniemeltä Kainuun Sanomien toimittaja kertoi, että alueella on runsaasti kaatuneita runkoja. Myrsky katkaisi muun muassa Paltaniemen uimarannalle johtavan tien, minkä takia liikenne oli poikki. Puita näytti kaatuneen myös rannassa asutuksen lähellä.

Sotkamon Eevalassa paikalla ollut Sotkamo-lehden toimittaja kertoi, että alue on kärsinyt mittavista metsätuhoista. Maassa makasi satoja runkoja suuria tukkipuita.

– Näkymä oli kuin Raatteentiellä, Pertti Granqvist sanoi. Pahoja rakennustuhoja Eevalassa ei vaikuttanut olevan. Kaatuneet rungot pysäyttivät liikenteen Kuutostiellä. Ilmeisesti myös Petäjäniemessä vahingot ovat suuria.

Kuluntalahden ja Leihuvaaran maastossa Kajaanin ja Sotkamon välillä näky oli perjantaina myräkän jäljiltä lohduton.

 

Ilta-Sanomat 26.6. 19:49  Kajaanilaisen metsän päältä kuvattu droonivideo näyttää tuhojen laajuuden. Jälki on kuin Raatteentieltä. Uuno-myrskyn jälkiä siivottiin pahimmilla tuhoalueilla Kajaanin Paltaniemessä ja Kuluntalahdessa vauhdikkaasti jo perjantaina. Kaikeksi onneksi rajuimmat tuulenpuuskat iskivät pari kilometriä sivuun tiheään rakennetusta Paltaniemestä.

Kajaanin lentokentän lähimetsissä maisemat muistuttivat osin taistelutannerta. Puolivälistä katkenneita jyhkeitä mäntyjä, syöksyvirtausten kaatamia metsänkaistaleita ja jännitteisiä konkeloita toistensa päällä.

Myräkkä yllätt imyös Kajaanissa matkailleen sisäministeri Maria Ohisalon, joka twiittasi mm: "Se fiilis, kun oot just puhunut sään ääri-ilmiöistä ja ilmastonmuutoksesta ja paahtava helle vaihtuu yht'äkkiä myräkäksi"...

 

 

Sähköjä poikki

Paltamon ja Manamansalon kautta Oulujärveltä rantautunut myrsky riehui myös Nuasjärvellä, jonka ympäristössä oli sähköjä poikki vielä perjantaiaamuna. Palvelupäällikkö Ismo Reinikka sähköyhtiö Kajavesta:

- Myrsky pääsi yllättämään. Juhannuksen aikaan varauduttiin tuplamiehityksellä, mutta torstai-illan myräkkä tuli puun takaa. Pahimmillaan sähköjä on ollut poikki noin 3500 asiakkaalla. Alkuosa saatiin rajattua ja korjattua äkkiä. Illalla kymmenen aikaan sähköt puuttui tuhannelta asiakkaalta. Tällä hetkellä sähköttä on noin 300 asiakasta,Reinikka kertoo perjantaiaamuna ennen seitsemää.

Pahimmat paikat sähkökatkojen osalta olivat Lontanniemi Kontiojoelta Parkuan suuntaan sekä Nuasjärven toisella puolen Korvanniemi Kuluntalahteen päin sekä Sotkamon Vaarankylä.

– Siellä on nyt pahoja paikkoja. Pylväitä ja puita on kaatunut langoille. Toistaiseksi ei ole tiedossa, että kukaan olisi loukkaantunut rajusta myräkästä huolimatta.

 

 

Myrskykokemuksia

Kesän kuumin päivä katkesi Paltaniemen museotien varressa asuvassa Hälisen perheessä ikimuistoisella tavalla. Torstaina kello 18:n aikaan rantautui ennen näkemättömän raju ukkosmyrsky Oulujärven rantamaille.

– Minä ajoin ruohoa, kun pilvet rupesivat lähenemään Paltaselän yli. Olin ihan varma, ettei se siitä yli tule, vaan kääntyy sivulle. Mutta kun näin, että se tulee siitä yli, niin tiesin, että se on kova. Ajoin ruoholeikkurilla autotalliin odottamaan ja jäin katsomaan tilanteen kehittymistä.

– Sitten tuli hiekkamyrsky, joka pieksi auton kyljet. Kun yksi puu kaatui, niin siinä vaiheessa soitin sisälle, että menkää kellariin. Tavaraa rupesi tulemaan niin paljon, että pakko oli suojautua kunnolla, Ville Hälinen kertaa tilannetta. Perheen äiti Noora Hälinen pakeni lasten kanssa kellariin.

– Siellä maan alla tunsi olevansa turvansa. Niitä puita kaatui niin paljon ja kaikki tuntui tulevan ikkunasta sisään.

Perheen lapset olivat olleet uimassa Oulujärvessä, kun myrsky iski. Yleensä lasten uimaretket päättyivät pihan leikkimökkiin, mutta tällä kertaa raju myrsky ajoi lapset suoraan sisälle taloon ja kellariin. Onneksi näin, sillä yksi kaatuneista männyistä murskasi leikkimökin täysin. Talon tontilta mäntyjä kaatui puolenkymmentä, mutta tontin ja rannan väliseltä kaupungin maakaistaleelta kymmenittäin, niistä osa perheen omakotitalon päälle.

Perjantaina puolenpäivän aikaan puita raivattiin pois nosturiauton ja metsurin toimesta. Heti kohta motokin on tulossa paikalle. Vakuutusyhtiölle riittää yhteydenottoja niin talon, perheen autojen kuin kesämökinkin tiimoilta.

– Kaikissa autoissa oli jonkinlaisia jälkiä. Tuuli kuljetti niin paljon tavaraa mukanaan, ettei vahingoilta voinut välttyä, Hälinen harmittelee.

– Meidän saaressa olevasta mökistä myrsky särki viime talvena asennetun uuden katon ja terassilasit. Puita kaatui saaressa satoja kappaleita, Ville Hälinen jatkaa. (IS)

 

Paltaniemen uimarannalla hellepäivän iltaa oli viettämässä kajaanilainen Maijaliisa Mikkonen.

– Oli todella lämmintä ja Oulujärven selällä oli tummia pilviä, mutta rannalla paistoi aurinko. Rannalla oli aika paljon uimareita ja pilvet alkoivat salamoida jo järven päällä.  Ukkosmyräkkä iski päälle kymmenessä minuutissa,  tuuli oli voimakasta ja pöllytti hiekkaa rannassa, Mikkonen kertoi Ylelle torstaina.

– Me ehdimme autoon suojaan. Uimarannalle päin viettävässä rinteessä oli puita kaatunut tien ylle, ja ajoimme autolla niiden ali. Paltaniemellä näkyi paljon juurineen kaatuneita puita, Mikkonen kertoo.

 

"Se oli kuin pyörremyrsky" - Antti Toivanen koki ukkosen raivon

Antti Toivanen ehti juuri juosta turvaan mökkiinsä, kun ensimmäiset puut alkoivat kaatua Sotkamon Nuasjärvellä torstai-iltana. Samassa noussut myrsky oli hurja: puutarhakalusteet ja muu irtaimisto lensivät tuulen mukaan ja järeät puut katkesivat.

–Olimme järvellä kalastamassa. Vaikka olen yli 50 vuotta Nuasjärvellä liikkunut, en ole koskaan nähnyt niin nopeasti järven yli nousevaa ukkosmyrskyä. Siitä ei ollut säätiedoissa varoituksia etukäteen.

Toivanen ajoi veneellä täysillä kotirantaa kohti ja porukka pelastautui sisätiloihin juuri ajoissa. Myrsky alkoi torstai-iltana kello 18.38 ja se loppui kello 19 jälkeen. Jäljet olivat tuhoisat. 40 puuta kaatui lähellä. Onneksi ei mökin päälle. Nuasjärven pinta nousi yhtäkkiä 30 senttiä, mökin viereinen pieni joki kuohui ja virtasi päinvastaiseen suuntaan.

– Tuuli ujelsi, se oli kuin trooppinen sade. Puut taipuivat alas asti, vettä ja rakeita tuli vaakatasossa. Ikkunat menivät ihan huuruun kuumuuden vuoksi. Meillä oli hyvä tuuri. Parkissa oli kaksi autoa, puita kaatui 20 sentin päästä autoista. Lisäksi kolmihaarainen koivu rysähti tyttären skootterin yli niin, että se jäi puun haarojen väliin vahingoittumattomana.

Nuasjärvellä näkyi veneitä ajelehtimassa, mutta niille kaikille löytyi elävät omistajat. Vielä kello kahden aikaan perjantaiyönä Toivanen oli hinaamassa viimeistä venettä turvaan. Mökin irtaimistoa etsittiin perjantaina, esimerkiksi pelastusliivit löytyivät puolen kilometrin päästä. Teitä piti raivata, että väki pääsi liikkeelle mökeiltään ja taloistaan. Moottorisahat lauloivat joka puolella. (Kaleva)

 

 

Myrsky tavoitti myös Pohjois-Karjalan

P-Karjalan pelastuslaitos kutsui kesäkuun 25. päivää tiedotteessaan "touhutorstaiksi". Haastava maastopalo Pielisen Kynsisaaressa ja illan ukkosmyrskyn aiheuttamat tuhot aiheuttivat kiirettä ja hälytystilanne ruuhkautui ukkosen aikana. Rajumyrskystä seurasi illan ja yön aikana yli 50 tehtävää. Teille kaatuneet puut vaikeuttivat pelastustehtäville pääsyä.

Koska suuri osa henkilöstöstä oli kiinni Kynsisaaren jälkisammutuksessa, hälytettiin ukkosmyrskyn tuhoja korjaamaan henkilöstöä myös Lieksan paloasemilta.

"Viikonloppuna moni matkaa mökille, ja mökkiteillä voidaan otaksua olevan puita nurin. Toivomme, että he joilla on omaa osaamista puiden raivaukseen, hoitaisivat mökkitiet itse puhtaaksi, jotta kiireellistä apua tarvitsevien avunsaanti ei hidastuisi mökkiteiden raivauksen vuoksi.”, sanoo paloinsinööri Ville Leinonen tiedotteessa.

 

Pohjois-Karjalan pohjoisosien yli pyyhkäissyt myrsky aiheutti vaurioita sähköverkkoon. Keskijännitelinjaa on rikkoontunut useasta paikasta ja useiden pylväsvälien matkalta. Myös muuntoasemia on särkynyt ja pylväitä katkennut. Sähkölinjoille osuneet puut ovat kaatuneet kovalla vauhdilla, mikä on lisännyt vaurioiden vakavuutta. Pahimmillaan sähköittä oli reilut 3000 taloutta. Kymmenen jälkeen perjantaina aamupäivällä sähköttä oli vielä reilut 500 PKS:n asiakasta.

Ihmiset olivat ilman sähköä etenkin maakunnan pohjoisosissa Nurmeksessa, sekä Lieksassa, Joensuun Enossa ja Kontiolahdella.  Pitkin yötä töissä on huhkinut noin neljäkymmentä asentajaa ja koneurakoitsijaa.

 

UUNO-MYRSKYN METSÄTUHOJEN HINTALAPPU MILJOONIA

Uuno-myrskyn hintalappu metsänomistajille tulee olemaan iso Kainuussa. Tämän hetkisen arvion mukaan Uuno kaatoi ja katkoi metsää mennessään 100 000 mottia viime viikon torstaina. Metsäasiantuntija Mika Rautiainen Metsäkeskuksesta arvioi, että kyse on 2–3 miljoonan euron vahingosta metsänomistajille. Rautiaisen mukaan myrsky iski pahiten varttuneeseen, harvennuskypsään metsään, myös nuorta kasvatusmetsää on kaatunut.

Toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Klemetti Kainuun metsänhoitoyhdistyksestä kertoi tuhoarviopyyntöjä tulleen kymmenittäin metsänomistajilta. Pienimmät menetykset ovat joitakin satoja kaatuneita runkoja - toisessa päässä on mennyt kymmeniä hehtaareja metsää nurin "Uunon" riehuessa.

– Tuhon laajuus on sata metriä leveä ja 40 kilometrin pituinen juotti. Siitä pääsee selville tuhon laajuudesta,Klemetti sanoo. Pahin tilanne on Klemetin mukaan Kajaanissa Paltaniemellä ja Leihunvaaralla ja Sotkamon osalta Eevalassa.

– Kainuuta on nyt kuritettu. Toissa vuonna oli, ja vajaa kymmenen vuotta sitten oli vastaava syöksyvirtausrintama, joka tuhosi tuhansia kiintokuutiometrejä puuta, harmitteli Klemetti Ylelle (perjantaina 26.6).

 

Maaseudun Tulevaisuus 7.8.2020

Mittavien myrskytuhojen korjuu jatkuu yhä Kainuussa. Ensimmäisiä, kaukaisia jyrähdyksiä seurasi Sotkamon Rimpilänniemellä voimakas tuuli. Se piiskasi maasta irti suuria pölypilviä, joita seurasi rankka sade ja ukkonen. Sateen mukana tulleet rakeet olivat sormenpään kokoisia. Nuasjärven rantaveteen riipiytyi tiivis matto pienistä lehdistä ja oksista. Sade piiskasi hiekkatiet vilkkaiksi puroiksi.

Suuria mäntyjä räiskähti kankaalla keskeltä poikki ja kaatui laajoilta alueilta juurineen. Tuuli tuli niille väärältä suunnalta, sisämaalta päin. Myrsky oli seudulla viime vuosien voimakkain. Metsätuhojen laajuudeksi tuli ukkosen syöksyvirtauksien vuoksi sata metriä leveä ja 40 kilometrin pituinen juotti.

”Myrskytuhojen korjaamiseksi on sovittu hakkuita jo miljoonien eurojen arvosta ja summa tulee vielä kasvamaan”, Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Klemetti kertoo.

Myös alueeltaan laajempi Päivö-myrsky aiheutti Kainuussa tuhoja keskiviikkona 1.7. Sen aiheuttamat metsävahingot jäivät alueella kuitenkin huomattavasti pienemmiksi kuin kesäkuun myrskyn.

 

 

 

26.06.2020

RAJU UKKONEN RIEHUI POHJOIS-KARJALASSA

Kaksi erillistä ukkosrintamaa aiheutti useita tehtäviä pelastuslaitokselle perjantai-iltana Pohjois-Karjalassa. Ensimmäinen ukkosrintama iski alkuillasta kuuden jälkeen Kontiolahden, Enon ja Uimaharjun seudulla. Myräkkä kaatoi jonkin verran yksittäisiä puita, kertoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tiedotteessaan.

Joensuun Enossa trombi kaatoi puita kuitenkin laajemmalta alueelta. Trombi kaatoi satakunta puuta ja vaurioitti kesäasuntoja Jäsys-järven rannalla. Trombin riehunta alkoi iltakuuden jälkeen.

Paikalla ollut kesämökin omistaja kertoi palomiehille, että järveltä päin tuli ukonilma, voimakas tuuli ja raekuuro. Pian alkoi puita kaatua. Suurin osa puista oli täysikasvuisia mäntyjä. Puiden alle jäi kolmen kesäasunnon rakennuksia. Osa niistä kärsi pahoja vaurioita. Puita oli niin paljon, että niiden raivaamiseen tarvittiin harvesteri. Puiden raivaus jatkuu pelastuslaitoksen mukaan lauantaina.

 

Toinen ukkosrintama iski vähän ennen yhtätoista sytytellen useita tulipaloja. Pahimmat tuhot olivat Valtimossa ja Lieksassa. Valtimossa vähän alle 100-neliöinen asuinrakennus vaurioitui asuinkelvottomaksi. Lieksassa 250-neliöinen Varpasen seurantalo tuhoutui ja palokunnat tekivät jälkisammutusta aamuyöhön saakka. Runsas sade auttoi, ettei palo levinnyt maastoon.

Aamuviiden aikaan Juuassa salamaniskusta syttynyt lomamökki tuhoutui kokonaan.

 

 

 

30.06.2020

PÄIVÖ-MYRSKY RAATELI MAAN ITÄPUOLTA. KOVIA SADEMÄÄRIÄ

Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi harvinaisen voimakkaan kesämyrskyn riehuessa, kun parhaissa voimissaan puhkunut matalapaine liikkui itäisen Suomen yli pohjoiseen. Päivö-nimen virallisesti saaneen myrskymatalapaineen voimaa ja uhkaa kuvasi Ilmatieteen laitoksen länsituulista antama punaisen värin varoitus Etelä- ja Pohjois-Savoon sekä Pohjois-Karjalaan. Varoitukset annettiin tiistaiaamuna, kun myrskyn vaarallisuus oli varmistunut.

Punainen väri leiskuu kartoilla ani harvoin ja sen vaikutuskriteereinä ovat mm. yli 25 m/s puuskat, laajat vahinkoalueet, joissa on huomattava raivaustarve, pitkät sähkökatkot ja vaikeudet tieliikenteessä sekä tiedonsiirrossa.

 

Ilmatieteen laitoksen kesäkuun ilmastokatsauksesta ilmeni, että kovin havaittu sisämaan puuska oli Kuopion Ritoniemessä, 27,4 m/s ja keskituuli 21,4 m/s. Yli 25 m/s puuskia mitattiin myös Liperin Tuiskavanluodolla (26,9 m/s myöhään tiistaina), Siilinjärvellä, Varkaudessa sekä Suomenlahdella.

Ärhäkkä kesämatala toi mukanaan myös harvinaisen runsaat sateet, joista myös varoitettiin. Rankimmat yli 50 millimetrin sateet saatiin kaistaleella Itä-Uudeltamaalta Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen itäosien kautta Pohjois-Savoon ja Kainuuseen. Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-lehden mukaan suurin tilastovuorokautinen (9.00 - 9.00) sademäärä oli Pielavedellä Venetmäen asemalla havaittu 90,8 mm ja suurin tuntisademäärä Pyhtään 23,3 mm.

Koko kesäkuun normaalisademäärän ylittäviä määriä olivat myös mm. Joutsan 72,4 (koko sade 87,7 mm), Heinolan 76, Pyhtään 70, Maaningan 67,3 ja Vieremän 65,2 mm.

 

Rajut rankkasateet syövyttivät sorateitä. Muun muassa Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta on tullut tietoja sorateiden vesivaurioista ja jopa sortumisista. Meneillään oleva ilmastonmuutos lisää nykytiedon mukaan sään ääri-ilmiöitä, muun muassa rankkasateita.

– Teiden kunnossapidossa ei tähän ole juuri voitu varautua, yritämme korjata vaurioita äkillisenä hoitotyönä. Kun rakennetaan uutta tietä, on mahdollista tehdä esimerkiksi suurempia siltarumpuja, Partanen sanoo.

 

 

Sähkökatkot

Päivö-myrsky katkoi sähköt yli 100 000 taloudelta ja yhtäaikaisesti Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan 70 000 taloudelta tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kello 3-4 aikaan. Sähkökatkoja esiintyi erityisesti Savon maakunnissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.  Sähköyhtiöistä Savon Voimalla oli enimmillään 40 000 sähkötöntä taloutta, PKS:llä noin 20 000.

Kymenlaaksossa, missä myrsky ei vielä ollut kovimmassa voimassaan, sähköttömiä kohteita oli illan aikana alle 4 000. Kainuuseen ehdittyään siellä oli aamuyöllä sähköittä enimmillään noin 7 000 taloutta, pahimmin Sotkamossa ja Kuhmossa (Lentiira-Niemiskylä).

Runsaiden puiden linjoille kaatumisten vuoksi sähköjen palauttaminen voi viedä useita päiviä aina Etelä-Savosta Kainuuseen ulottuvalla alueella. Sähkökatkojen kartoitukset nopeutuivat helikopterilentojen ja asiakashavaintojen avulla. Kohteita on kuitenkin niin runsaasti ja niin laajalla alueella, että korjaustyö on hidasta, Pohjois-Karjalan Sähkö kertoi tiedotteessaan.

– Myrskyrintama ei ole vielä saavuttanut Pielisen-Karjalaa, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että suurhäiriötilanne on pahin vuosiin. Parhaillaan on käynnissä vikojen rajaus ja maastossa on noin 50 miestä korjaamassa vikoja, PKS tiedotti tiistai-iltana kello 22 jälkeen..

 

Iso osa Pohjois-Savossa olevista sähkövioista on taajamissa, joten myräkän päätyttyä osalle asiakkaista saadaan palautettua sähköt nopeasti. Pohjois-Karjalan alueella sähköjen palauttaminen puolestaan vie pidempään, sillä suurin osa vioista on maaseudulla. Korjausta joudutaan tekemään pienissä erissä, sillä viat ulottuvat linjoissa syöttöpisteille asti. PKS:n alueella puita on kaatunut runsaasti.

 

Päivö-myrsky aiheutti Itä-Suomessa laajoja matkapuhelinverkon häiriöitä. Häiriöt koskivat arviolta noin 50 000:ta ihmistä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Teleoperaattoreiden mukaan häiriöt alkoivat tiistai-iltana ja jatkuivat edelleen keskiviikkona. Häiriöt johtuvat myrskyn aiheuttamista vioista sähköverkossa ja matkapuhelinverkon tukiasemissa. Teleoperaattorit kertoivat, että häiriötilanteen korjaus jatkunee vielä huomiseen.

 

Järvi-Suomen Energian verkostopäällikkö Mika Matikaisen huomioita:

Verkostopäällikkö Mika Matikainen rajasi vika-alueita maastossa lähes koko yön. Normaalisti hän työskentelee konttorilla, mutta poikkeuksellisissa oloissa kaikki kynnelle kykenevät auttavat.

– Eilen illalla kuudelta lähdin ja lähes aamukolmeen asti tein rajaustöitä maastossa, eli tällaista edesauttavaa työtä, jossa etsitään ongelmakohdat heille, jotka korjaavat ne,Matikainen kertoo.

Matikaisen mukaan myrsky teki tuhojaan eniten Mikkelin itäpuolella. Hän oli itse rajaamassa vikoja Juvalla. Hänen liikkumalla alueella yksittäisiä puita oli kaatunut sähkölinjoille, mutta vahinkojen määrä vaihteli suuresti paikasta riippuen.

– Näytti siltä, että puuskat olivat hyvin erilaisia. Joissakin paikoissa puita oli sikin sokin. Luultavasti oli tuullut monesta suunnasta, koska useita runkoja oli metsässä nipussa ja vielä ristiin rastiin, Matikainen sanoo.

 

Märkyys, tuuli ja kesäyöstä huolimatta myös pimeys toivat työhön oman haasteensa. Pahin tuuli oli jo yöllä hellittänyt, eikä maastoon olisi muutenkaan ollut asiaa ennen kuin siellä on turvallista liikkua ja työskennellä.

– Välillä satoi ja tuuli, mutta hyvin paikallisesti. Itse olin niin märkä, että paikka paikoin normaalin työvarusteiden sijaan uimahousut olisi ollut parempi, että sen verran oli kosteita paikkoja metsässäkin sateen jälkeen, heittää Matikainen huumorilla. Matikainen kertoo jatkaneensa rajaustöitä maastossa keskiviikkona.

 

 

Pelastuslaitoksille myrskyyn liittyviä tehtäviä alkoi kertyä ensin Kymenlaaksossa noin kello 15 aikaan tiistaina. Vahingontorjuntatehtäviä oli Kymenlaaksossa 50, Etelä-Savossa 200, Pohjois-Savossa ja -Karjalassa molemmissa noin 250. Kainuussa vahingontorjuntaan lähdettiin 80 kertaa lähinnä Kajaanin, Sotkamon ja Kuhmon alueilla.

Suurin osa tehtävistä liittyi tavanomaisesti kaatuneisiin puihin, joita raivattiin talojen ja autojen päältä sekä ajoväyliltä. Myös veneitä on irtoillut kiinnityksistään ja peltikattoja repeytynyt irti tuulenpuuskissa. Myrskyn aiheuttamat ratavauriot aiheuttivat häiriöitä junaliikenteelle usealla rataosalla, kertoi VR.

Pelastuslaitokset myrskymaakunnissa suosittelivat välttämään tarpeetonta ulkona liikkumista myrskyn aikana ja varautumaan sähkökatkoksiin.

 

 

Metsätuhot jäivät pieniksi

Metsäkeskuksen alustavan arvion mukaan niin Pohjois-Savossa kuin Pohjois-Karjalassakin Päivö-myrsky kaatoi noin 60 000 kuutiometriä metsää. Määrä on pieni, sillä se on jakautunut koko maakunnan alueelle. Tuhot koostuvat lähinnä yksittäisistä voimakkaan tuulen kaatamista puista. Suuria kokonaan tuhoutuneita alueita ei ole tullut ilmi. Viime viikolla Pohjois-Karjalassa oli raju ukkosmyrsky, joka kaatoi Metsäkeskuksen mukaan puuta yhtä paljon kuin tämän viikon myrsky.

 

Uuno- ja Päivö-myrskyt kumosivat puita Suomen Metsäkeskuksen arvion mukaan yhteensä noin puoli miljoonaa kuutiometriä, yksittäisinä puina yli miljoona kappaletta. Pääosin metsätuhot sijoittuvat Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja Kainuuseen. Puuta on laossa noin 20 miljoonan euron arvosta.

– Nämä olivat aika maltillisia myrskyjä metsän kaatumisen näkökulmasta. Vuosikymmenen takainen Asta-myrsky oli valtava, puhuttiin yli 8 miljoonasta kuutiosta. Tapani-myrsky oli siitä noin puolet pienempi, metsäjohtaja Anna Rakemaa kuvailee.

 

Johtaja Harri Välimäki Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalasta Joensuusta:

– Ongelma näissä myrskyissä on se, että kaatopuut ovat pääosin hajallaan ja harvakseltaan pitkin metsiä. Yksittäisiä puita ei kannata hakea sahojen ja tehtaiden käyttöön. Puita pitää olla kaatuneina vähintään kymmeniä, että metsänomistajan kannattaa ruveta harkitsemaan myyntiä.

– Tämän myrskyn häviäjä on metsänomistaja, ellei hänellä ole metsävakuutusta myrskytuhojen varalta. Noin puolella se jo on. Myrskyn voittaja taas on Suomen luonto ja sen monimuotoisuus. Keskeinen ongelma Suomen metsissä on lahopuun liian vähäinen määrä. Sitä tulee nyt reilusti lisää, kun valtaosaa kaatopuista ei kannata kerätä pois, Välimäki sanoo.

 

Puuntuhoajahyönteiset ovat kuitenkin ongelma, joka jää jäljelle kun puita ei korjata pois. Myrskykaadot tarjoavat oivallisen alustan lisääntyä, levitä edelleen terveisiin kuusiin ja mäntyihin ja tappaa lopulta niitä. Metsätuholaki velvoittaa poistamaan yli 10 kuutiometrin erät kuusista pois juuri siksi, etteivät puuntuhoajat pääse liiaksi leviämään. Männyillä alamäärä on 20 kuutiota.

– Kyllä se on metsänomistajan oma etu korjata puut pois, jos kaatuneita runkoja alkaa olla kymmeniä, Välimäki sanoo.

Metsänomistajien polttopuutarpeiksi kerättyjen kaatojen lisäksi joitakin tuhansia kuutioita menee korjuuseen myös tehtaille ja sahoille. Valtion Metsähallitus suurena metsänomistaja Itä-Suomessa sai sekin osansa myrskykaadoista.

– Aika vähällä päästiin verrattuna esimerkiksi parin vuoden takaisiin lumituhoihin, sanoo Nurmeksen metsätiimin esimies Niko Korhonen Metsähallituksen Metsätalous oy:stä.

(Koosteet pääasiassa Yle)

 

 

 

07.07.2020

SYÖKSYVIRTAUS SANGINJOENTIELLÄ

Ukkoskuuro ja ilmeisesti siihen liittynyt syöksyvirtaus kaatoi puita Oulun itäpuolella Sanginjoentielle ja sen lähiympäristöön tiistaina iltapäivällä.  Pelastuslaitos sai tapahtuneesta hälytyksen kello 15 jälkeen. Asemamestari Jarkko Vasko pelastuslaitokselta kertoo, että kaatuneiden puiden alle jäi yksi auto, jossa oli kaksi henkilöä.

– Kumpikaan heistä ei loukkaantunut, mutta auto meni korjauskelvottomaan kuntoon.

Tielle oli kaatunut sadan metrin matkalla noin 30 mäntyä ja kuusta. Kaatuneita puita oli myös laajalti metsässä molemmin puolin tietä. Tapahtumapaikalle osunut Tuomas Verronen joutui vähän aikaa odottelemaan, jotta tie saatiin auki.

 

Noin kymmenen kilometrin päässä tapahtumapaikasta asuva Maria Sundfors pysähtyi katsomaan syöksyvirtauksen tuhoja töihin mennessään.

– Aivan järkyttävää. Tämä on kuin elokuvista. En ole ikinä nähnyt tällaista missään ja ihan meni kylmät väreet, hän kuvailee.

Sundforsin mukaan umpimetsään on tullut ikään kuin hakkuualue. Sata vuotta vanhoja mäntyjä on kaatunut juurineen. Paikalla on myös osittain kaatuneita puita, mikä saa Sundforsin varovaiseksi. Hänen mukaansa näky on kuin sotatantereella. Kyseessä oli ilmeisesti hyvin paikallinen ukkoskuuro, johon on liittynyt syöksyvirtaus. Niin Tuomas Verronen kuin Maria Sundfors sanovat, ettei alueella ole tänään ollut laajempaa ukkosrintamaa. (Kaleva)

 

 

 

03.08.2020

TROMBI NOSTI VESIPATSAAN KALAMIEHIEN VENEEN LÄHELLE

Iin Laitakarin edustalla kalastaneet kaverukset Jari Toivonen ja Jukka Pelkonen törmäsivät maanantaiaamuna kello kymmenen jälkeen erikoiseen näkyyn. Etelässä, Oulun suuntaan heidän veneestään näkyi valtava vesipatsas. Miehet tunnistivat ilmiön trombiksi, joka oli arviolta noin puolen kilometrin päässä. Toivosen kuvaamalla videolla näkyy, miten vesi nousee pyörteeseen. Vaikka trombi tuntui pysyvän paikallaan, miehet pitivät tilannetta silmällä.

- Kyllä oltiin varuillaan, ettei se lähde kohti tulemaan, Toivonen sanoo.

Maanantaiaamuna Iin edustalla ei Toivosen mukaan ukkostanut, mutta miehet havaitsivat sadekuuroja mantereella. Merellä ilma pysyi kuitenkin kuivana. Toivosen mukaan erikoisen sään ja ilmanapaineen vaihtelun huomasi myös kalojen käytöksestä. 

– Kun tuli auringon paiste ja lakkasi tuulemasta, kala lakkasi syömästä.

Toivonen ei ole täysin varma, missä vaiheessa trombi ilmestyi, mutta miehet ehtivät ihastella sitä reilut viisi minuuttia. Sen jälkeen trombi haihtui pikku hiljaa ilmaan. (MTV)

 

 

 

10.08.2020

SYÖKSYVIRTAUS KAATOI SATOJA PUITA LIPERISSÄ

Pelastusviranomaisillaoli useita samanaikaisia tehtäviä ukkosmyräkän takia Pohjois-Karjalassa.  Eräs työmaa oli Liperin Vaiviossa, missä palopäällikkö Yrjö Jantusen mukaan jokin trombin tapainen tai syöksyvirtaus oli pyyhkäissyt melkoisella voimalla. Puita kaatui autojen ja rakennusten päälle ainakin kahdessa mökkipihassa ja lisäksi sähkölinjaa oli tullut alas. Kaatuneita puita oli raivattavana paljon.

- Kyse on sadoista rungoista, Jantunen sanoi. Ensimmäinen hälytys puiden kaatumisesta tehtiin kello 19.50. 

Silminnäkijän mukaan näky Vaiviossa oli karmea. 

- Kävin vanhempieni luona heti trombin jälkeen, ja näky oli karmea, kun metsää oli kaatunut todella paljon, hän kertoi.

Vanhemmat säikähtivät rytäkkää. Asuintalo välttyi tuhoilta, mutta puita kaatui pihaan ja useiden rakennusten päälle. Naapurilla vaurioitui mökki. Ja muillakin naapureilla tuli vaurioita piharakennuksiin.

 

Toinen silminnäkijäkuvaus:

Liperiläiset Merja ja Pentti Pippuri joutuivat sunnuntai-iltana kokemaan luonnonvoimien mahdin. Ukkosrintamassa trombi tai trombinkaltainen voimakas myrsky iski Vaivioon ja kaatoi satamäärin isoja puita. Kaikki irtonaiset tavarat lentelivät tuulen voimasta, kertoivat Kuismantiellä lähellä Viinijärven rantaa asuvat Pippurit.

- Luonto näytti voimansa. Onhan näistä trombeista luettu, mutta ei tällaista voi kuvitellakaan, jos ei ole itse kokenut. Tavaraa lenteli ja vettä tuli vaakatasossa, kuvaili Merja Pippuri yön yli nukuttuaan.

- Näky on ihan mahdoton, puuta on nurin ihan älyttömästi. Kuin sotatoimet olisivat olleet käynnissä. Tavaraa lenteli, ja sadat isot puut lakosivat nurin kuin tulitikut. Ensimmäinen kerta, kun koen mitään tuollaista.

Myrskyn pahinvaihe kesti Pippurien arvion mukaan noin viisi minuuttia. Kaikeksi onneksi henkilövahingoilta Vaiviossa tiettävästi vältyttiin. Myrskyn jälkeen oli naapurit soiteltu ja kartoitettu tilannetta, kun huoli lähimmäisistä tuli.

Pippurien pihamaalla puu kaatui liiterin päälle, mutta talo ja autotalli säästyivät tuholta. Toisesta autosta hajosi tuulilasi. Pippurien mukaan heidän naapurinsa kärsi pahemmat tuhot.

 

Sunnuntai-illan ukkosrintama aiheutti Pohjois-Karjalassa myös muita tuhoja. Enon höyläämö tuhoutui ilmeisesti salaman aiheuttamassa tulipalossa Ahvenisentiellä.

Pohjois-Karjalan Sähkön mukaan sähköttömiä talouksia oli satoja. Noin kello 19 sähköt olivat poikki 800 talosta. Kajaanintie oli jonkin aikaa poikki Kontiolahden kirkonkylän pohjoispuolella, kun neljä puuta kaatui tielle. (Karjalainen)

 

Iltalehti: Ilmatieteen laitos ilmoitti sunnuntaina havaitun  yhteensä 2 000 salamaa eri puolilla maata. Kylmän rintaman ukkospurkauksia nähtiin niin Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, kaakossa, Pohjois-Karjalassa kuin Lapissakin. Kello 17.10 aikoihin säätutkaan ilmestyi Haukivuoren kohdalle voimakas ukkos- ja raekuuro, joka liikkui kohti Juvaa ja Savonlinnaa.

Ilmat.laitoksen twitter: Itärajan tuntumassa kello 19.35 säätutka indikoi Tuupovaaran lähellä mahdollisesti jopa 3-4 sentin kokoisia rakeita. Kiteen aluetta lähestyy myös raekuuro. (Raetiedotteessaan 28.10 Ilmatieteen laitos vahvisti Tuupovaaran noin 3 cm rakeet, jotka olivat keskimääräistä heikomman raekauden toiseksi suurimmat).

 

 

 

25.08.2020

LOSSIMATKUSTAJAT HIERAISIVAT SILMIÄÄN..

Pohjanmaalla Bergön ja Bredskärin saarien välissä olevalla lossilla kotimatkaansa taittava Iltalehden lukija todisti kummallisen näyn taivaalla tiistai-iltapäivällä. Forecan meteorologin mukaan lukijan videolla voi nähdä kumpupilvestä ulostulevia suppilopilviä.

– Niitä kun hetken aikaa siinä katseli, niin kaikki muutkin lähtivät pällistelemään, kertoo hän. Kyllä ne näyttivät aika hurjilta, kun ne muuttivat muotoaan siinä. Hetken katsoin, että ne tulisi suoraan päin silloin, kun olimme juuri lossilla keskellä ”lätäkköä” ja vettäkin rupesi roiskumaan pikkuisen.

 

Forecan meteorologi Kristian Roine kertoo, että lukijan kuvaamalla videolla on nähtävissä kumpu- tai kuuropilvi, josta tulee useita suppiloita, joita kutsutaan suppilopilviksi. Kyseiset pilvet ovat kartiomaisia pyörremyrskyjen esiasteita. Roineen mukaan videolla näkyy myös kapea vesipatsas, joka on trombin alalaji.

– Tosin pitää muistuttaa, että sillä ei ole mitään tekemistä myrskytuhoja maa-alueilla aiheuttavien trombien kanssa.

Roine kertoo trombien syntyvän valtaviin ukkospilviin kun taas vesipatsaat voivat syntyä viattomiin kumpupilviin. Roineen mukaan vesipatsaita voisi verrata keväällä kuivien peltojen päälle syntyviin pölypyörteisiin. Hän kertoo, etteivät vesipatsaat ole mitenkään harvinaisia tähän vuodenaikaan, sillä meren pintavesi on lämmintä samalla kun ilma viilenee, jolloin olosuhteet ovat näiden syntymiselle otolliset.

 

Närpiön taivaalla 7-8 vesipatsasta  

Närpiöläinen Jannice hämmästyi tänään tiistaina katsoessaan taivaalle puolenpäivän jälkeen. Tummat piikit ulottuivat pilvistä maahan saakka.

– Pilvet olivat todella synkät, ja niistä rupesi roikkumaan pikku tornadoja. Niitä oli paljon, ainakin seitsemän, ja ne vaan rupesivat kasvamaan, hän kertoo.

Jannice näki parhaimmillaan seitsemän–kahdeksan pyörrettä samalta istumalta. Hän ajoi rannalle Nämpnäsiin ihailemaan näkyä 1-vuotiaan tyttärensä kanssa. Pyörteet ulottuivat merenpintaan asti, jossa ne läiskyttivät vettä. Vähän aikaa merta pyöritettyään ne haihtuivat pois, ja uusi pyörre otti niiden paikan.

– Aina kun se tuli tiettyyn kohtaan, se pyöräytti veden pintaa ja häipyi pois. Kun seuraava tuli, se teki saman jutun. En ole mikään meteorologi, en tiedä, miksi ne tekivät näin, mutta tosi hienon näköistä, hän kertoo.

Pilvien tanssia jatkui yli tunnin verran. Pyörteet kohtasivat meren saaren takana kaukana rannasta. Jannicen puoliso kuvasi samoja pilviä eteläisestä naapurikunnasta Kaskisista käsin.

– Niitä tuli liukuhihnalla varmaan tunnin. Oli mielenkiintoinen ilmiö, en ole kyllä tuollaista nähnyt aiemmin.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Erik Saarikalletutustui kuviin Ilta-Sanomien pyynnöstä. Hänen mukaansa kyseessä näkyvillä on honteloita trombeja, jotka ulottuvat mereen asti ja nostattavat siellä vesipatsaita.

 

 

 

08.09.2020

ERIKOISEMPI TROMBITAPAUS HATTULASSA

Trombi – tai jokin muu hurja puhuri – esitteli tiistaina voimiaan Hattulassa tempaisemalla mukaansa autokatoksen ja lennättämällä sen omakotitalon yli. Kyseessä oli pellistä ja puusta tehty noin 20-neliöiden autokatos, ei mikään teltta. Siinä ei ollut lattiaa, mutta se oli kunnolla kiinni maassa. Katoksen alla ollut auto jäi niille sijoilleen. Kolhuitta sekään ei rytäkästä selvinnyt. Talo oli yksikerroksinen ja sen kattoon tullut reikä muutaman neliön kokoinen.

Puhuri ei koetellut voimiaan pelkkään autokatokseen. Se kumosi ainakin yhden puun talon päälle muutaman sadan metrin päässä kovia kokeneesta autokatoksesta. Kukaan ei nähnyt, kun kaikki tapahtui.

– Talossa kotona ollut asukas kuuli ryminää ja meni katsomaan. Siinä kohtaa hän näki, että auton ympäriltä puuttuu katos. Paikkailemme kattoa tässä, ettei sada enää sisään,  päivystävä palomestari Toni Pyökäri kertoo.

Katos, tai sen jäänteet, löytyivät toiselta puolen taloa asuinaluetta halkovalta tieltä noin sadan metrin päästä katoksen alkuperäisiltä sijoilta. Kyseessä oli kaiketi trombi, palomestari Pyökäri arvelee.

Syöksyvirtaus ei ole kyseessä, koska sen ei pitäisi nostaa tavaraa ylöspäin, palomestari pohtii. Toisaalta trombiin liittyy yleensä ukkonen, mutta sitä ei alueella ollut. Ukkosenomaista sadetta ja mustaa pilveä kyllä, mutta salamointia ei. Kyse oli joka tapauksessa sääilmiöstä, siitä Pyökäri oli varma. Mikä sitten olikaan, tapaus on niin harvinainen, ettei toista vastaavaa ole Pyökärin 20-vuotiselle työuralle mahtunut. Toisaalta Hattula on joutunut trombin kouriin aiemminkin.

Ilmatieteen laitokselta ei osata antaa ilmiölle täsmällistä selitystä. Säätutkat kertovat, että alueen yli kulki iltapäivällä säärintama, johon liittyi voimakkaita sateita. (IS)

 

 

 

16.09.2020

AILA-MYRSKY VARSIN MITTAVA

Torstaina 17. syyskuuta Suomen ylittänyt Aila-myrsky nousi vaikutuksiltaan samalle tasolle vuonna 2016 riehuneen Rauli-myrskyn kanssa. Vaikka tuulten voimakkuudessa ei ennätyksiä rikottu, ne olivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisia, pitkäkestoisia ja aiheuttivat paljon vahinkoja.

Matalapaine saapui Suomeen lännestä ja sen keskuksen lähestyessä maan itäosaa pohjoistuulet voimistuivat nopeasti jo keskiviikkoiltana Merenkurkussa ja Perämerellä sekä Pohjanmaalla. Ennen puolta yötä mitattiin jo yli 30 m/s puuskia. Yön kuluessa kovimmat tuulet puhalsivat pitkin länsirannikkoa leviten torstaipäivän edetessä maan itäosiin, missä torstai-iltana vielä mitattiin 15 m/s tuulenpuuskia.

 

Kovimmat mitatut puuskat olivat yöllä Pietarsaaren Kallanin sääasemalla 35,3 metriä sekunnissa. Oulun Marjaniemessä puhuri ylsi 33,2 m/s. Merialueilla kovin keskituuli, 29,4 m/s, mitattiin Rauman Kylmäpihlajalla. Maa-alueiden kovin puuskalukema oli 26,8 m/s Vaasan lentoasemalla 10 minuutin keskituulen yltäessä 20,5 m/s. Tampereen Siilinkarilta ilmoitettiin 23 m/s puuskalukema.

Myrsky vaikuttaa aiheuttaneen tämän vuosituhannen myrskyistä kolmanneksi eniten tuulivahingoista johtuvia pelastustehtäviä, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuomo Bergman. Hänen mukaansa tuulivahinkoja oli Ailan jäljiltä runsaasti siksi, että tuulen puuskat viipyivät Suomen päällä pitkään ja levittäytyivät laajalle alueelle. Tuulten osalta hidasliikkeisen myrskyn huippu oli Pohjanlahdella ja länsirannikolla keskiviikon-torstain välisenä yönä ja kaiken kaikkiaan Aila puhkui suurimmat voimansa maamme yllä.

Sisäministeriö kertoi perjantaina aamupäivällä Twitterissä, että torstain aikana pelastustoimelle tuli 2657 vahingontorjuntatehtävää. Helmikuussa Tuuli-myrsky aiheutti 675 ja kesäkuussa Päivö-myrsky 586 tehtävää. Tilastokärki on vuoden 2011 Tapani-myrskyn 5727 vahingontorjuntatehtävää yhden vuorokauden aikana.

Meteorologi Tuomo Bergman arvioi perjantaina aamuyöstä, että Aila-myrsky olisi ottamassa kolmossijan vuonna 2001 iskeneen Janikan ja 2011 peräjälkeen riehuneiden Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkeen. Jälkimmäistä kaksikkoa on Bergmanin mukaan vaikea erottaa toisistaan.

Ilmatieteen laitos antoi tuuli- ja sadevaroituksia. Torstaiksi keskiyöstä alkaen varoitettiin Satakuntaa, Ahvenanmaata, Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata hyvin vaarallisesta pohjoistuulesta, jossa puuskat voivat olla 25 m/s. Muualle maahan varoitukset olivat astetta lievempiä.

 

Eniten sadetta saatiin viimeisen kahden vuorokauden aikana Kainuussa. Ilmatieteen laitoksen Kajaanin keskustan sademittariin satoi vuorokaudessa 65,6 millimetriä vettä, ja sillä lukemalla Kajaani nousee syyskuun kaikkien aikojen sadetilastossa sijalle 13. Keskimäärin koko syyskuun sademäärä on 50 millimetriä. Toiseksi eniten satoi Puolangan Paljakassa, 65 millimetriä. Suomussalmen Pesiöllä lukema oli 63,7 millimetriä. Sademäärät ovat torstaiaamulta. Iltaseitsemältä rankkasateet alueella olivat jo ohi.

Meteorologi Hannu Vallan mukaan sateet jäävät historiaan, koska näin suuria sateita mitattiin laajalla alueella samanaikaisesti. Erikoisen tilanteesta tekee myös se, että kyse oli matalapaineen sadealueesta, ei kesäisistä ukkoskuuroista.

 

Aila-myrsky nostatti aallonkorkeuksia Pohjanlahdella. Ilmatieteen laitoksen mukaan merkitsevä aallonkorkeus oli Perämerellä 4,3 metriä, Selkämerellä 5,5 metriä ja Rauman edustalla 3,8 metriä. Pohjoisesta ja koillisesta käynyt tuuli painoi vettä kohti etelää, ja matalimmillaan vedenkorkeus oli Perämeren pohjukassa Kemissä 83 senttiä normaalin alapuolella kello 17 aikoihin. Oulun lukema oli 73 ja Raahen 72 cm.–Tornio-seudulla.

Valtakunnallisen Finnpilotin luotsipalvelujen Perämeren aluepäällikkö Ilkka Sipilä pitää myrskyä varsin poikkeuksellisen juuri meriveden laskun takia, mikä aiheutti ongelmia aluksille. Vedenkorkeus ei riitä suurimmille laivoille, jotka joutuivat odottamaan satamiin pääsyä ja toisaalta aallokon rauhoittumista. Vesi on näin alhaalla keskimäärin kerran vuodessa.

 

 

Sähkökatkot

Aila-myrsky aiheutti luonnollisesti laajoja sähkökatkoja. 100 000 raja ylitettiin. Suurin katkosuma ajoittui Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaantorstaina kello 12-18 välille (noin 80 000 taloutta). Pahimmillaan sähköt olivat poikki samanaikaisesti noin 95 000 kotitaloudelta kello 16-18 välillä.Varhain perjantaiaamuna sähköittä oli vielä noin 25 000 kotitaloutta 126 kunnassa, iltapäivällä sähköttömiä oli 12 000.

Sähkönjakeluyhtiöt varautuivat jo etukäteen laajoihin sähkökatkoksiin varaten lisää väkeä viankorjaukseen ja asiakaspalveluun. Vaasan Sähköverkko, joka kärsi pahimmin Aila-myrskyn seurauksista, arvioi torstaiaamun tiedotteessaan että kaikkien sähköjen palauttaminen vie päiviä, ja että sähköverkon viankorjaukset kestänevät viikkoja.

Sähkönjakeluyhtiö Carunan verkkoalueista Aila-myrsky iski pahimmin Pohjanmaan rannikolle, Varsinais-Suomeen ja Turun saaristoon. Sähkövian koki noin 50 000 eli noin seitsemän prosenttia yhtiön asiakkaista (20 000 enimmillään samanaikaisesti). Caruna on uusinut sähköverkkoaan säänkestäväksi nopealla tahdilla, mikä vähensi merkittävästi vikojen määrää ja kestoa aiempiin myrskyihin verrattuna.

– Myrskyennusteet pitivät hyvin paikkansa ja pystyimme mitoittamaan varautumista tämän mukaisesti. Meillä on nyt huomattavasti paremmat valmiudet lähteä myrskyihin kuin yhdeksän vuotta sitten Tapani-myrskyn aikaan, jolloin lähes puolet asiakkaistamme oli useita päiviä ilman sähköä, kertoo Carunan Sähköverkot-yksikön johtaja Kosti Rautiainen.

Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kertoi Aila-myrskyn olleen sähköverkolle poikkeuksellisen paha, koska puissa oli vielä lehtiä.

– Tähän myrskyyn yhdistyi myös hyvin pitkäkestoinen sade. Kun puissa oli vielä lehtiä, niin siitähän tulee vähän kuin saunavihta. Kun vihdan kastaa ämpäriin, niin siitä tulee paljon painavampi. Samalla kun maa on märkää jo ennestään, niin se on pehmeää. Nämä yhdistettynä rajuun myrskyyn, niin puita kaatui paljon.

 

Elisan, Telian ja DNA:n matkapuhelinverkoissa oli häiriöitä myrskyalueilla johtuen sähkökatkoksista. Häiriöt vaikuttivat matkapuhelinverkon puhe-, tekstiviesti- ja datapalveluiden toimivuuteen. Lisäksi laajakaistayhteyksissä ja yritysliittymissä saattoi olla häiriöitä. Sähkökatkot häiritsivät myös syksyn ylioppilaskirjoituksia.

 

 

HUOMIOITA MAAKUNNISTA

Pohjanmaa oli ehkäpä pahiten myrskystä kärsinyt maakunta. Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli myrskyvuorokauden aikana yli 400 tehtävää. Eniten vahinkoa ovat aiheuttaneet puut, joita on kaatunut sähkölinjojen, talojen ja autojen päälle.

– Nämä ovat hyvin tavanomaisia myrskytehtäviä eli puita on kaatunut etenkin sähkölinjoille ja peltikattoja on lähtenyt ilmaan muun muassa varastorakennuksista. Nämä kattotehtävät ovat olleet ehkä työläimpiä. Niihin liittyy aina myös ylhäällä työskentelemistä, päivystävä palomestari Terence Sam kertoo.

Vaikka tehtäviä oli paljon, Terence Sam kertoo henkilökunnan riittäneen ja tehtävien hajautuneen hyvin koko pelastuslaitoksen alueelle. Eniten hommia oli Vaasan ja Mustasaaren alueilla. Pelastuslaitos siirtyi torstaina kello 17 normaalivalmiuteen ja sopimushenkilöstö vapautettiin paloasemilta.

Sähköttömiä talouksia oli kello 10 aikaan aamulla noin 15 000, perjantaina illansuussa vielä kolmisentuhatta, lähinnä vapaa-ajan asuntoja. Vaasan sähköverkon toimitusjohtaja Juha Rintamäki vertasi Aila-myrskyn voimakkuutta parin vuoden takaiseen Aapeli-myrskyyn.

– Jos puuskat olivat kovia merellä, niillä oli voimaa myös yllättävän pitkälle mantereelle saakka. Huviloiden omistajat voivat joutua odottamaan sähköjä viikon ellei viikkoja. Verkko täytyy monessa paikassa rakentaa nollasta, sillä paikoin on ollut vastassa täystuho.

 

Vaasan Golfissa Aila-myrsky kaatoi kymmeniä puita

Vaasan Golfissa havahduttiin viime torstaina karuun näkymään, kun Aila-myrsky oli tehnyt tuhojaan Kråklundin kaupunginosassa sijaitsevalla kentällä. Puita kaatui varsinaisella pelialueella kolmisenkymmentä ja kentän reuna-alueilla suunnilleen saman verran lisää.

Raivokkaan tuulen ohella kaatosateen mukanaan tuonut Aila karkotti pelaajat 27-reikäisestä golfkeskuksesta jo keskiviikkona, jolloin seurassa alettiin jännittää miten edelleen yltyneen syysmyrskyn kanssa käy. "Täällä puhaltaa myrskyissä voimalla kolmesta suunnasta, kun meri on lähellä”, Vaasan Golfin toimitusjohtaja Janne Laaja kertoi.

Suurin osa kaatuneista puista oli koivuja ja isoja kuusia, joista kaksi rojahti sinisen kentän seiskan viheriölle. Muutamat oksat läpäisivät griinin pinnan, mutta "siististi olivat kentän puolella olleet puut väylille kaatuneet", Laaja sanoi.

Olennaisin muutos entiseen kenttänäkymään verrattuna oli kaatuneiden puiden tieltä paljastunut valo, jota kentällä on kaivattu kipeästi. Laajan mukaan myrskystä oli tässä mielessä jopa enemmän hyötyä kuin haittaa.

 

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen myrsky piti todella kiireisenä. Pelastuslaitos urakoi keskiviikkoyön ja torstaipäivän välillä noin 150 tehtävää, niistä valtaosan rannikkoalueella Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Myös Vetelissä, Luodossa ja Kruunupyyssä on käyty. Vielä aamukuuden ja yhdentoista välillä hälytyksiä tuli kuutisenkymmentä. Eniten lähtöjä aiheuttivat täälläkin kaatuneet tai kaatumaisillaan olevat puut sekä irronneet kattopellit. Sähkökatkoista kärsittiin pisimpään Kokkolan Öjassa, Trullevissa ja Möllerin alueilla.

Jokilaaksojen pelastuslaitoksella yö oli ruuhkainen, mutta ruuhkaohjemalli purettiin jo kello viiden aikaan, kun tilanne alkoi rauhoittua. Aamuseitsemään mennessä oli noin 40 vahinkotehtävää, joihin sisältyi myös muutama taajamatulva.

 

Etelä-Pohjanmaalla Aila-myrsky ei uhitellut samaan tapaan kuin rannikolla. Pelastusjohtaja Harri Setälän mukaan laitokselle kertyi vuorokaudessa noin 130–140 tehtävää. Tehtävät hajaantuivat pitkälle aikavälille, joten suuria ruuhkia ei tullut.

 

Satakunnassa kaatuneita pyöräkatoksia ja kasvihuoneita sekä puita, puita ja puita, otsikoi Yle. Varhain torstaina täydellä voimalla Satakuntaan iskenyt Aila-myrsky jätti jälkeensä kaatuneita puita ja sähkölinjoja. Pahimmillaan sähköttömiä talouksia oli noin 13 000. Pelastustehtäviä sateli vajaan 12 tunnin aikana 350.

 – Torstaina kello 14 mennessä meillä oli 143 tehtävää, Porissa vain 135, Raumalla majaansa pitävän Ala-Satakunan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Kari Kankaanpää sanoi.

– Puiden kaatumiset työllistivät, talojen päälle kaatuneita piti sahata pois ja peltikattoja kiinnitellä, päivystävä palomestari Perttu Kuhanen Porista summaa. Suuri osa oli hälytyksiä, kun kesäasuntojen kuntoaan tarkastamaan menneiden perille pääsy estyi mökkitien päälle katuneiden puiden vuoksi.

 

Varsinais-Suomessa pelastustehtäviä tuli torstaiaamun ja iltakuuden välillä noin 400. Sen jälkeen tilanne rauhoittui ja toiminnassa keskityttiin lisävahinkojen ehkäisyyn. Alueella puustoa lakosi teille ja useiden pysäköityinä olleiden autojen päälle. Vakavia loukkaantumisia tai suurempia yksittäisiä tuhoja ei ole tullut pelastuslaitoksen tietoon. Aineelliset vahingot ovat kuitenkin nousemassa mittaviksi.

Lauttaliikenne Paraisten ja Nauvon välillä keskeytettiin. Rataliikenne oli poikki Kokemäen ja Rauman välisellä rataosuudella, missä on vain tavaraliikennettä. Puoli kymmenen aikaan sähköttä oli reilut 14 000 taloutta, laajimmin rannikolla ja Vakka-Suomessa.

Myrskyn etenemistä ympäri maakuntaa seuranneet Yle Turun toimittajat Minna Rosvall ja Lassi Lähteenmäki kertoivat tuulen voimistuneen selkeästi kello seitsemän aikaan aamulla.

 

Keski-Suomessa pelastuslaitokselle tuli vuorokauden aikana noin 200 tehtävää. Päivystävä palomestari Janne Luoma-aho kertoi olleen poikkeuksellisen kiireistä, vaikka puiden kaatumiset sinänsä ovat olleet pääasiassa yksittäisiä. Varsinkin maaseudulla osattiin varautua myrskyyn ja tuhoja on korjattu omatoimisesti.

– Pelastuslaitokselle on soitettu puun kaatumisesta tielle. Kun olemme ehtineet paikalle, kansalaiset ovat jo omatoimisesti raivanneet puun tieltä ja paikalla on näkynyt vain sahanpuruja ja oksanjäänteitä.

Sähköittä oli pahimmillaan 13 000 taloutta, jotka lauantaihin mennessä oli korjattu.

 

Pirkanmaalle Aila-myrsky iski torstaina aamuyöllä. Siilinkarilla mitattiin puolilta päivin kovin puuskalukema 23 metriä sekunnissa. Voimakkaat tuulet puhalsivat alkuiltaan saakka. Myrsky piti pelastuslaitoksen kiireisenä lähes vuorokauden ajan. Myrskyyn liittyviä tehtäviä oli 260. Ruuhkaisin aika alkoi puoli neljältä aamuyöllä ja tehtävien määrä kasvoi kiihtyvällä tahdilla aamun aikana. Vahinkotehtäviä oli kaikkialla ympäri maakuntaa, myös kaupunkikeskittymissä ja ne jatkuivat torstaina iltaseitsemään.

Aila-myrsky näkyi Pirkanmaalla etenkin liikennettä haittaavina kaatuneina puina ja laajoina sähkökatkoina, joista kärsi yli 16 000 kotitaloutta. Puun kaatuminen Tampereen eteläpuolella aiheutti tuntien katkoksen junaliikenteeseen. Vahinkoja tuli myös ajoneuvoille ja kiinteistöille, omaisuutta karkaili pihoilta tuulen mukaan, vene upposi satamaan Ikaalisissa, Parkanossa tuuli irrotti linkkimaston vaijerin aiheuttaen alueen eristämistoimet.

 

Kanta- ja Päijät-Häme. Aila-myrsky iski Hämeeseen vasta iltapäivällä ja kovimmat puuskat koettiin illansuussa. Kanta-Hämeessä vahinkotehtäviä kertyi 75, joista suurin osa Hämeenlinnan ympäristössä. Päijät-Hämeessä oli yli 100 myrskytehtävää, joista noin 90 oli teille, linjoille tai talojen päälle kaatuneiden puiden raivausta kaikissa alueen kunnissa. Suurimmat myrskytuhot olivat totutusti Päijänteen ympäristökunnissa.

Messilän satamassa Hollolassa pohjoistuuli ja aallot irrottivat laiturin, jossa oli kiinni kymmeniä veneitä. Yksi pohjaan kiinnitetyistä ketjuista petti ja ponttoonilaituri kääntyi osin toista laituria kohti. Hälytys satamaan tuli kello 15:n jälkeen ja pelastustyöt jatkuivat useita tunteja. Lahden Sopenkorven teollisuusalueella tuuli tarttui isoon peltikattoon, josta osa piti irrottaa.

Sähköyhtiö Elenia kertoi kiireisimpien tuntien olleen iltapäivällä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Kello 19 aikaan maakunnissa oli yhteensä ilman sähköä lähes 14 000 taloutta, pahin paikka Hämeenlinnassa 3 500 sähköttömällä, Päijät-Hämeen puolella Asikkalassa, Sysmässä ja Padasjoella.

 

Pohjois-Savossa sähkökatkot alkoivat aamuyöllä neljän aikoihin lisääntyen siitä enimmillään 16 500 talouteen. Uusien vikojen ilmaantuminen hiipui kello 14 jälkeen. Iltapäivällä katkot painottuivat maakunnan eteläosiin, kuten Suonenjoelle ja Leppävirralle. Illansuussa maakunnassa oli vielä 12 000 sähkötöntä. Myrskyn jälkiä oli korjaamassa Savon Voimalta 160 asentajaa.

Savon Voimasta todettiin, että Aila-myrskyn aiheuttamat katkokset jäivät kauaksi kesän Päivö-myrskystä, joka vei sähköt 40 000 asiakkaalta. Kovimmat tuulenpuuskat ylsivät Pohjois-Savossa 19,5 metriin sekunnissa.

– Päivö-myrsky nousi voimakkaasti muutamassa tunnissa. Aila-myrskyn rintama eteni tasaisemmin maakunnan läpi, Savon Voiman Siltanen kertoo.

Valtatie 5 ja valtatie 9 ovat olleet useampaan otteeseen joko kokonaan tai osittain poikki tielle kaatuneiden puiden takia.

 

Etelä-Savossa pelastuslaitoksella oli kello 21 mennessä 65 vahingontorjuntatehtävää, jolloin laitos purki kohotetun valmiuden. Myrsky koetteli pahiten maakunnan länsiosia, mutta isoja määriä puustoa ei ole tiettävästi kaatunut missään päin Etelä-Savoa.

Järvi-Suomen Energian mukaan laajinta tuhoa syntyi sen verkkoalueella Lievestuoreen, Joutsan ja Kangasniemen seuduilla, jossa myrskytuulet viipyivät pidemmän aikaa. Eniten sähköttömiä talouksia oli Etelä-Savossa kello 17 aikoihin torstaina, jolloin ilman sähköjä oli noin 11 000 taloutta. Siitä lukema lähti nopeasti taittumaan alaspäin. Asiakaspuheluita vikapäivystykseen tuli reilu tuhat.

Korjauksia tehtiin maastossa 50 asentajan voimin. Myös helikopteripartio otettiin käyttöön tuulten laannuttua. Järvi-Suomen Energia kokeili myös droonien käyttöä vianpaikannukseen. Drooneja kokeilleet korjauspartiot totesivat, että hankalissa paikoissa sijaitsevien haarajohtojen viat löytyivät niiden avulla nopeammin kuin jalkaisin.

 

Kaakkois-Suomessa Aila-myrsky ei saanut enää aikaan merkittäviä vahinkoja. Pelastuslaitoksilla oli myrskyyn liittyen vajaat 80 tehtävää, pääasiassa puiden kaatumisia. Kymenlaakso/Etelä-Karjala vahinkotehtävät suhteessa 50/30. Sähköjä oli yhteensä poikki vajaalta 9 000 taloudelta. Myrsky alkoi tyyntyä myöhään illalla.

 

Uusimaa. Länsi-Uudellamaalla myrsky aiheutti yli 200 tehtävää, kertoi pelastuslaitos perjantaina iltapäivällä. Suurin osa tehtävistä oli myrskyn kaatamien puiden raivausta. Eniten tehtäviä oli Espoossa, jossa niitä kirjattiin 60.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella oli yhteensä 70 myrskyyn liittynyttä tehtävää, joista seitsemän osui Hyvinkäälle. Hyvinkään ja Riihimäen seutu selvisi suhteellisen vähällä torstaisesta Aila-myrskystä.

Itä-Uudellamaalla tuhot olivat kaakon tapaan huomattavasti vähäisemmät kuin maakunnan länsipuolella. Päivystävän palomestari Petri Lyttisen mukaan tehtäviä oli torstaina vajaat 60 koko pelastuslaitoksen alueella.

Helsingissä ei kaatunut yhtäkään kokonaista puuta juurineen. "Pienempää oksaa ropisi ja joitakin isompia yksittäisiä oksia ja rungonhaaroja", kertoi Sami Kiema liikelaitos Staran puidenhoidon työnjohtajan vakanssilla. (Koosteet pääasiassa Yle)

 

 

METSÄTUHOT

STT/media 21.9.2020. Metsäkeskus: Viime viikon Aila-myrskyssä vältyttiin suurialaisilta metsätuhoilta. Myrsky kaatoi pääasiassa yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä aukeiden alueiden eteläreunoilta. Isoimmat ja yhtenäisimmät tuhoalueet olivat Vaasan ja Kokkolan seuduilla sekä Satakunnan rannikkoalueilla. Näillä alueilla tuhoutuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 10–15 miljoonaa euroa. Koko maan tuhojen arvoksi metsäkeskus arvioi noin 15–20 miljoonaa euroa.

Metsäkeskuksen keräämien tietojen perusteella Ailan päivän myrsky kaatoi puustoa 0,4–0,7 miljoonaa kuutiometriä. Siitä noin kaksi kolmasosaa kaatui Satakunnassa, Pohjanmaalla ja kapealla Pohjanlahden rannikkoalueella. Muualla Suomessa myrsky tuhosi puustoa tuhansista kuutiometreistä muutamiin kymmeniin tuhansiin kuutiometreihin maakunnittain.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vahinkoja aiheuttavia kovan tuulen puuskia oli länsirannikolla 10–20 tunnin ajan ja idässä 5–10 tunnin ajan.

Puustovahinkojen lisäksi myrsky aiheutti vahinkoja muulle omaisuudelle kuten mökeille, asuintaloille ja autoille. Lisäksi oli kymmeniätuhansia sähkökatkoja, laajoja häiriöitä junaliikenteessä ja satoja pelastustehtäviä.

 

Aila-myrsky osattiin ennustaa lähes kuusi päivää ennen sen iskemistä

Syyskuun 11. päivä Suomen Ilmatieteen laitoksella tutkijana toimiva Mika Rantanen julkaisi Twitterissä päivityksen, joka ennakoi tulevaisuutta yllättävän tarkasti. Hän kertoi Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF ) mallinnuksesta, jonka perusteella myrskyn syntyminen osattiin ennustaa jo 132 tuntia eli 5,5 päivää ennen Ailan rantautumista Suomeen.

 

 

 

02.11.2020

SYYSMYRSKY

Lännestä Suomen yli liikkunut matalapaine toi mukanaan voimakkaita puuskatuulia suureen osaan maata. "Normaaliksi" luokiteltava syysmyrsky kaatoi puita ja irrotteli peltikattoja erityisesti läntisessä Suomessa. Puuskat olivat kovimmillaan alkuillasta Pohjanmaan seudulla, kunnes puhuri alkoi illalla heikentyen hivuttautua kohti itää. Kaskisissa mitattiin keskituuli 27,5 m/s ja puuska 35,8 m/s. Raahen edustalla puuskaili 32,8 m/s. Sisämaassakin puuskissa yllettiin paikoin yli 20 metrin sekuntilukemiin.

Myrskymatalapaine nostatti myös marraskuisen lämpöaallon aina Välimereltä saakka. Lämpötila kohosi maanantain ja tiistain välisenä yönä Porin lentoasemalla uuteen marraskuun Suomen ennätykseen, 14,7 asteeseen. Örebrossa Ruotsissa mitattiin jopa 18 astetta.

 

Pelastuslaitokset erityisesti lännessä kertoivat maanantaina lukuisista, mutta pääosin pienistä tuulivahinkoihin liittyvistä tehtävistä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla myrskyyn liittyviä tehtäviä oli iltakahdeksaan mennessä ehtinyt kertyä lähes 140. Suurin niistä liittyi irronneeseen teollisuushallin kattoon.

Pirkanmaalla tuuli oli kovimmillaan noin kello 15. Näsijärven Siilinkarilla kovin puuska oli 20,8 m/s. Pelastuslaitos ilmoitti noin 50:stä kiireettömästä tehtävästä. Yöllä lämpötila kohosi Pirkanmaalla peräti 13 asteeseen.

 

Sähköttömien talouksien määrä liikkui Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan iltapäivästä ja illasta pitkälti 20  000:n ja 30  000:n välillä. Piikki kello 16 näytti lähes 40 000 samanaikaista sähkökatkoa. Aiemmin Energiateollisuus kertoi Twitter-tilillä pahimpien tuulien näyttävän osuvan alueille, joilla maakaapelointi on jo pitkällä. Aikaisin tiistaiaamuna noin 10 000 kotitaloutta oli vielä ilman sähköjä.

Myrsky näkyi myös junaliikenteessä, joka jouduttiin maanantaina keskeyttämään sekä Oulun ja Kemin että Jämsän ja Jyväskylän välisillä rataosuuksilla. Rataliikennekeskuksen mukaan molemmat liittyivät tuulituhoihin.

 

Pelastuslaitoksen 20-metrinen öljyntorjuntavene upposi lähes kokonaan myrskyssä Oulun Virpiniemen laiturissa. Kello 15-16 vene oli kallellaan, josta se jatkoi uppoamistaan. Mitään vastaavaa ei muisteta aiemmin tapahtuneen.

– Keli oli tosi kova, sillä tuulen suunta oli suoraan kohti satamaa ja vedenkorkeus tosi korkealla. Nythän vene on siellä pohjassa. Sukeltajat käyvät tekemässä kuvauksia ja veneen nosto on alustavasti lauantaina, jos saadaan tarpeeksi iso nosturi paikalle. Sitten uppoamissyy selviää tarkemmin, kertoi palopäällikkö Tauno Toivanen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta MTV Uutisille.

Kyseessä oli Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suurin vene, 20 metriä pitkä 40-tonninen seitsemän metriä leveä öljyntorjuntavene. Alus oli valmistettu v. 1990.

 

 

 

06.11.2020

MYRSKYÄ PERÄMEREN RANNIKOLLA

Torstainen myrsky jylläsi voimakkaimpana aamupäivän aikana Pohjois-Pohjanmaalla ja Perämerellä, mutta kovaa tuulta on riittänyt paikoin aamuyöhön asti. Ilmatieteen laitos ilmoitti esimerkiksi Raahessa aamukymmenen aikaan keskituuleksi 27,3 metriä sekunnissa. Puolen yön aikaan tuuli oli vielä kovaa, mutta aamuneljän jälkeen se rauhoittui.

Myrskytuulta mitattiin  aamupäivällä puuskissa muun muassa Oulun Vihreäsaaressa 27,1 m/s, Siikajoella 24,1 m/s. Idemmäksi sisämaahan ei myrskytuuli yltänyt. Pelastuslaitoksilla oli torstaisen myrskyn vuoksi vähemmän tehtäviä kuin alkuviikon puhurissa - kahdella pelastuslaitoksella yhteensä noin 80.

Perämeren pohjoisosassa merenpinta nousi torstaina 5.11 hetkellisesti poikkeuksellisen korkealle kovan tuulen takia. Oulussa merivesi nousi mm. torilla Kiikelin vierasvenesataman laitureille. Rajahaudassa vesi katkaisi uimarannan tien ja levisi rannan metsiin.

 

 

 

19.11.2020

LIISA-MYRSKY ETELÄ- JA KESKI-SUOMEN RIESANA

Etelärannikolta Kainuuseen asti riehuneen Liisa-myrskyn tuulivahingot keskittyivät Kokkola-Joensuu-akselin eteläpuolelle. Maa-alueilla mitattiin monin paikoin myrskypuuskia etelässä ja lännessä ja ne liittyivät lännestä itään siirtyneisiin nopealiikkeisiin kuuronauhoihin, kertoi Ilmatieteen laitos.

Helsingin Kumpulassa puuska puhalsi 25,3 metriä sekunnissa ja Pirkanmaalla Virroilla 25,1m/s. Merialueiden kovin puuska oli Kaskisten 31,5 metriä sekunnissa, Rauman Kylmäpihlajassa 31,2 m/s ja Hangossa 31 m/s, eikä Näsijärven Siilinkarilla jääty kovin kauaksi 28,4 sekuntimetrin lukemin. Rantasalmen Rukkasluodolla päästiin 26,4 m/s.

 

Liisa-myrsky toi voimakkaiden tuulten lisäksi myös runsaita sateita erityisesti Länsi-Suomeen. Muutama salamakin havaittiin lounaassa. Kokkolan Santahaan mittausasemalla satoi jopa 54,5 millimetriä vuorokaudessa. Sade aiheutti vesivahingon useamman talon kellarissa Keski-Pohjanmaalla ja Kokkolassa vesi nousi Suntin alikulkutunneliin.

Porvoossa tulviva Porvoonjoki valtasi muun muassa tietyömaan sekä venesuojia ja tuuli kaatoi puita. "Vesi nousee ja sataa kaatamalla", kertoi porvoolainen Juha Havutie Maaseudun Tulevaisuudelle. Salon seudulla Halikossa oli muutama tie poikki.

 

Sähkökatkojen määrä alkoi nousta jyrkästi Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan kello 8 jälkeen aamulla. Kello 14 tienoille ajoittui pahin piikki, kun yhtä aikaa maassa oli noin 80 000 sähkötöntä asiakasta. Lukemat pysyivät korkealla vielä kello 19 saakka, ennen kuin ne alkoivat selvästi vähentyä.

Pohjois-Savossa myrsky vei sähköt illansuussa jopa 32 000 asiakkaalta, joista suurin osa Savon Voiman alueella. 150 työntekijää korjasi vaurioita koko perjantain ja työt jatkuivat lauantaina. Hankalimmat vikapaikat sijaitsivat mm. Nilakan, Konneveden, Iisveden ja Vesannon Ahvenisen ranta-alueilla (knoppitietona viime mainittu on koosteen tekijän kotikylää).

Pelastuslaitoksen 150 myrskytehtävästä suurin osa ajoittui kello 17-19.30 välille. Puita kaatui mm. Viitostielle ja Vt. 9:lle.

Junaliikenteeseen tuli myrskyn aiheuttamien ratajohdinvaurioiden vuoksi myös häiriöitä. Junat korvattiin busseilla Oriveden-Jyväskylän-Pieksämäen, Pieksämäen-Haukivuoren sekä Siilinjärven-Iisalmen välisillä rataosuuksilla.

 

Keski-Suomen pelastuslaitoksella kiireinen päivä

Torstai muistetaan yhtenä tämän vuoden kiireisimmistä päivistä Keski-Suomen pelastuslaitoksella, laitos tiedotti. Puolen vuorokauden aikana yksiköt hoitivat yhteensä 246 vahingontorjuntatehtävää, suurimmaksi osaksi puiden kaatumisia teille. Vaarallisin tapaus koettiin Sinervän leirintäalueella Multialla, jossa kaatunut puu tuhosi asuntovaunun, mutta henkilövahinkoja ei tullut. Tuulet riepoivat maakuntaa puolesta päivästä ilta kahdeksaan, jolloin sää alkoi rauhoittua.

 

Muiden pelastuslaitosten alustavia hälytysmääriä:

Etelä-Pohjanmaa 60, Pohjanmaa 20, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 15

Pohjois-Savo 150, Etelä-Savo 80, Pohjois-Karjala 10, Kainuu 10

Pirkanmaa 150, Kanta-Häme 40, Päijät-Häme 40

Satakunta 135, Varsinais-Suomi 50

Länsi-Uusimaa 120, Keski-Uusimaa 110, Itä-Uusimaa 50

Kymenlaakso 60, Etelä-Karjala 60

Yhteensä noin 1400

 

Huomioita Etelä-Savosta

Myrsky saavutti Etelä-Savon kello 13 aikaan iltapäivällä, kun alueen yli pyyhkäisi nopeasti liikkunut voimakas puuskarintama. Puhurin jälkeen pahin oli ohi, ja uusia vikapaikkoja tuli enää harvakseltaan. Järvi-Suomen Energian verkkoalueella oli sähköttömiä asiakkaita hetkellisesti jopa 20 000, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Yhtiön koko korjaushenkilöstö, noin sata asentajaa, siirtyi nopeasti maastotöihin, mutta kaatuneita puita oli paljon ja voimakas tuuli vaikeutti työtä. Sähköverkon korjaukset jatkuivat yön yli. Myräkkää pidettiin yhtenä rajuimmista Etelä-Savoa tänä vuonna koetelleista myrskyistä.

– Meillä oli Päivö-myrskyn aikaan saman verran asiakkaita sähköttä, mutta viime viikon myrskyssä puut rikkoi sähkölinjoja. Jouduimme uusimaan pylväitä ja katkenneita linjoja enemmän kuin aiemmin. Kyllä tämän voi tämän vuoden pahimmaksi myrskyksi laskea meidän osalta,Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen kertoi.

Kysymyksiä herättää myös se, että kovia myrskyjä on ollut yhden vuoden aikana jo useampi. Heinäkuun jälkeen maakuntaa ovat riepotelleet niin Päivö-, Aila- kuin myös Liisa-myrsky.

 

Helsingissä Kalasataman metroaseman Lautatarhantien-sisäänkäynti suljettiin myrskyvahingon takia. Yksi aseman ulkoverhoilulaseista irtosi kiinnikkeistään ja putosi kadulle, kertoo Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL tiedotteessaan.  (Koosteet maakuntien valtalehdet)

 

 

METSÄTUHOT

Metsäkeskuksen keräämien tietojen mukaan myrskyssä on tuhoutunut puuta 200 000–400 000 kuutiota arvoltaan 6-10 miljoonaa euroa, mikä on noin puolet aiempien Aila- ja Päivö-myrskyjen tuhoista. Myrsky kaatoi pääasiassa yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä tuulelle alttiilta kohdilta.

Tuhoista noin puolet on Pohjanmaan Kristiinankaupungin ja Pirkanmaan Virtain välisellä alueella, muuten suuri osa pitkin rannikkoa. Pohjois-Savon 30 000-50 000 kuutiometrin kaadot keskittyivät Kuopion ja Suonenjoen seudulle. Kymenlaaksossa kuusia kerrotaan kaatuneen aukkojen reunoilta enemmän kuin tämän vuoden aiemmissa myrskyissä. (Maaseudun Tulevaisuus).

 

Puuvanhusten vahinkoja

Valkealan Oravalassa Kymenlaaksossa räntää satoi vaakasuorassa ja  Liisa-myrsky pauhasi ja ulvoi torstaina erityisen kovalla voimalla. Niin kovalla, että vanhan koulurakennuksen takana ollut valtava mänty kaatui rakennuksen katon päälle.

– Tuuli oli niin kova, että se kaatoi puun juurineen. Lahoa puussa ei ollut, vaan se oli aivan terve, koulun omistava Jenni Pöyry arvioi.

Mänty on seissyt Oravalan koulun pihalla aina. Pöyry ei tiedä sen historiaa tai tarkkaa ikää. Hän on nähnyt kuvia 1900-luvun alkupuolelta. Jo tuolloin mänty on ollut valtava. Sen varovainen ikäarvio on yli 200 vuotta. Kun Oravalan koulu lakkautettiin kahdeksan vuotta sitten, viimeisinä töinään koulun johtokunta hankki männylle suojelupäätöksen.

Vakuutusyhtiöltä Pöyry sai korvauspäätöksen nopeasti perjantaiaamuna. Mänty nostettiin myöhemmin perjantaina pois rakennuksen päältä. Sen jälkeen rakennus suojattiin pressuilla. Pöyryä surettaa puuvanhuksen kohtalo. "Puu oli ihana, rakastin sitä."

Polttopuiksi se ei päädy. Paksuja oksia voi Pöyryn mukaan hyödyntää monella tavalla. Puun alimmat oksat olivat seitsemän metrin korkeudella. Sen halkaisija oli metrin verran.

– Siellä on puuta muutama tonni pötköllään. Jos puun sahauttaa täysileveäksi lankuksi, siitä voi tehdä vaikka mitä. (Kouvolan Sanomat)

 

Porvoossa torstain vastaisena yönä kaatui Piispankatu 18:n kiinteistön pihalla kasvanut Porvoon vanhin omenapuu. Porvoon Empirekaupungissa sijaitseva kiinteistö on tunnettu muun muassa Ville Vallgrenin lapsuudenkotina. Lavosen mukaan Porvoon kaupungin puuinventoija on todennut puun olevan kaupungin vanhin hedelmäpuu, yli 100 vuotta vanha. Itse talo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä.