MYRSKYT 2010

 

 

26.01.2010

LUMIMYRSKY KOETTELI POHJOISINTA LAPPIA. Tuntureilla tuuli puhalsi puuskissa yli 30 m/s. Lähes koko Lapissa ajokeli oli erittäin huono ja talvimyrsky haittasi etenkin Kittilän ja Ivalon lentoja. Inarissa sattui muutamia tuulen aiheuttamia vaaratilanteita. (Lapin Kansa)

 

 

 

03.03.2010 

UKKOSMYRSKY RIEPOTTELI RUKAA maanantaina iltapäivällä, jolloin valtaosa hiihtokeskuksen hisseistä jouduttiin sulkemaan noin puoleksi tunniksi. Raesateen mukanaan tuonut myräkkä yltyi kello kahden jälkeen ja nousi täyteen voimaansa noin viidessätoista minuutissa.  Hissien tyhjentäminen ja sulkeminen on tavallinen toimenpide ukkosen aikaan, sillä metalliset rakenteet ovat otollinen kohde salamaniskuille. Rinnepäällikkö Manu Laarin mukaan ihmiset tulivat nopeasti sisälle suojaan.

– Ei siellä meinannut pystyssä pysyä, Laari kuvailee. Myräkän ennakointia auttoivat satelliittikuvat, joissa kapeahko ukkosrintama näkyi.

 

Harvinainen myräkkä

Ilmatieteen laitoksen mittausasema sijaitsee Rukatunturilla. Meteorologi Antti Jylhä-Ollila kertoi, että kovimmassa puuskassa tuulimittari näytti 29,3 metriä sekunnissa.

- Tähän vuodenaikaan näin voimakas ukkosrintama on sisämaassa harvinainen, Jylhä-Ollila pohtii. Rukaa koetelleen ukkosmyräkän aiheutti luoteesta kaakkoon kulkenut kylmä ilmamassa.

- Alueen ylitti kylmä rintama, jonka yhteydessä nopeat muutokset ovat tavallisia. Tilastoista näkyy selvästi, kuinka pakkanen kiristyi iltapäivällä välittömästi myräkän asetuttua.

 

Rintaman myrsky laantui ennen Kainuuta. Vuokatissa lumituisku yltyi kello viiden aikoihin, mutta varsinaista myrskyä ei noussut ja hiihtohissit pyörivät keskeytyksettä, eikä ukkosta havaittu. (Kainuun Sanomat)

 

 

 

17.04.2010

PAIKOITELLEN VOIMAKKAASTI PUHALTANUT TUULI aiheutti sähkökatkoksia mm. Lahden seudulla lauantai-iltana. Tuuli katkoi puita ja tiputti oksia linjoille, jonka vuoksi suurjännitelinjaan tuli häiriöitä Lahden Okeroisten ja Nastolan Villähteen ja Kureniityn alueella. Sähkökatkokset alkoivat noin kello 18.40.

 

Tuuli rojahdutti suuria puita tielle Nastolassa

Kovat tuulenpuhurit yllättivät autoilijat Nastolan Uudessakylässä. Nopeasti noussut myräkkä kaatoi Vanhalle Heinolantielle kaikkiaan kuusi järeää puuta, jotka pelastuslaitos kävi raivaamassa. Tielle syntyi pitkät autojonot ja liikenne oli seisahduksissa noin tunnin verran.

Pelastuslaitos sai puoli kuuden jälkeen lyhyin välein kaksi hälytystä Nastolassa. Kaatuneita puita oli kahdessa paikassa, jotka olivat noin kilometrin päässä toisistaan. Palomestari Risto Ijäs arvioi tuulen päässeen puhaltamaan etenkin Sylvöjärven ja hakkuuaukion kohdalla niin kovalla voimalla, että puut kaatuivat. Raivaustehtävän aikana puita rojahti lisää nurin myös tiealueen ulkopuolella. Kaatuneita puita jouduttiin raivaamaan lisäksi sähkö- ja puhelinlinjojen päältä.

Kova lounaan puoleinen tuuli riehui Nastolassa kaikkiaan parin tunnin ajan. (ESS)

 

 

 

19.05.2010

UKKONEN JA RANKKASADE myllersi suhteellisen pienellä alueella Rauman seudulla keskiviikon vastaisena yönä. Ukkonen työllisti runsaasti pelastuslaitosta sytytellen pienehköjä tulipaloja ja laukaisten automaattihälyttimiä. Kello kahden jälkeen tulipaloa sammutettiin Rauman Anninkulmantiellä, missä salama oli ilmeisesti iskenyt omakotitalon savupiippuun. Euran Hinnerjoella paloi kello kuuden aikaan muuntamo, josta palo ehti levitä maastoon.

Ukkoskuuroista tielle kertyneet vesimassat pakottivat paloautot ajamaan normaalia hillitymmin hälytysajoa, jotta ajoneuvot pysyivät tiellä, kertoi Ala-Satakunnan alueella yön päivystänyt palomestari Jari Eno.

Aamulla Ilmatieteen laitos antoi alueelle sadevaroituksen. Yön aikana useita tunteja maakunnassa viipyneet kuurot satoivat runsaasti, esimerkiksi Euran seudulla yli 40 mm. Aamupäivän aikana kuurot siirtyivät Selkämeren päälle samalla heikentyen. (Länsi-Suomi ja Satakunnan Kansa)

 

Meteorologiaa

Ukkospilvet syntyivät rintamavyöhykkeeseen, mikä erotti itäpuolisen selvästi kuivemman ilman länsipuolen kosteasta ilmasta. Jokioisten yöluotauksessa näkyi 400-500 metrin korkeudella ollut tuulimaksimi, mikä luultavasti on edesauttanut ukkospilvikehitystä. Ukkospilvet eivät ”juurtuneet” maanpinnan läheiseen ilmaan, vaan Jokioisten yöluotauksen perusteella reilun 1000 metrin korkeudella olleeseen kosteampaan ilmakerrokseen. Alueella näyttää vaikuttaneen myös ylämatalan alue, jonka keskus oli lounaisilla merialueilla/eteläisellä Selkämerellä.

Tutkakuvien perusteella ukkospilvet söivät ruokansa etelän/kaakon puolelta, joten parhaat näkymät salamanäytelmään olivat luultavimmin Huittinen-Eura-Laitila-Uuusikaupunki-linjalla.

Jokioisten luotauksen epävakaimman ilmapaketin  CAPE oli luokkaa 900 J/kg. Mallit olivat tilanteesta jossain määrin perillä, mutta ennustettavuus oli silti hankala. Viime- ja  myös toissaöinen tilanne olivatkin jälleen kerran hyviä esimerkkejä kohokonvektion vaikeasta ennustettavuudesta. (Paavo Korpela ja A-J.Punkka)

 

Myrskybongarien sähköpostilistalla oli maininta huikeasta salamanäytöksestä. Eurajoella iski kolmen sekunnin välein. Ukkosen kerrottiin olleen myös paikallisesti laajaa ja harvinaisen pitkäkestoista.

 

 

 

22.05.2010

VOIMAKKAITA UKKOS- JA RAEKUUROJA ETELÄ-SUOMESSA

Poikkeuksellinen toukokuinen hellejakso päättyi voimakkaisiin ukkos- ja raekuuroihin Etelä-Suomessa lauantaina. Ukkosrintama ulottui iltapäivän ja illan aikana Turusta Loviisan tienoille saakka yltäen pohjoisessa noin Lohja-Lahti-linjalle. Salamointi oli varsin voimakasta ja kuuroissa on ollut kunnolla rakeita. Näitä raeukkosmöykkyjä on ollut harvinaisen paljon, kuvaili MTV:n meteorologi Pekka Pouta.

Salamoita oli tunnin pätkässä havaintoanimaation mukaan niin tiheästi, ettei niitä voi yksittäin laskea. Niitä oli kymmeniä, pahimmillaan jopa sata tunnissa. Salamointi rajoittui melko suppealle alueelle, joten se oli paikallisesti tiheää. Eniten salamoita lauantain aikana, 60-100 kappaletta,  esiintyi Lohjan ja Salon ympäristössä.

Paikallisesti saatiin suuria sademääriä.. Hyvinkäällä mitattiin sadetta lauantain aikana lähes viisi senttiä. Myös Salossa, Kemiössä, Jokioisilla ja Lohjalla saatiin huomattavan kovia rankkasateita lauantai-iltapäivänä. Suurin Ilmatieteen laitoksen asemilla yhden tunnin aikana mitattu sademäärä saatiin Helsinki-Vantaalla klo 14-15, 21 mm.

Ilmatieteen laitos sai runsaasti havaintoja halkaisijaltaan isoista, 2-2,5-senttisistä rakeista pääkaupunkiseudulta ja läntiseltä Uudellamaalta. Lohjalla rankka raekuuro vaikeutti ajamista Turun moottoritiellä. Silminnäkijän mukaan osa autoista pyrki suojaan siltojen alle ja moottoritien tunnelista sammuivat valot hetkeksi.

 

Salamat sytyttivät lukuisia paloja Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Pelastuslaitoksen mukaan läntisellä Uudellamaalla on ollut jopa poikkeuksellisen paljon salamoiden aiheuttamia rakennus- ja maastopaloja sekä automaattihälytyksiä. Muun muassa Porvoon tuomiokirkko kärsi pienistä vesivahingoista sprinklereiden lauettua salamaniskusta. Salon Perttelissä salamaniskusta kuuden jälkeen illalla syttynyt tulipalo tuhosi ainakin seitsemän harrasteautoa. Autojen varastona ollut 400 neliön rakennus paloi maan tasalle.

 

Kaatosade aiheutti tulvan Perniössä

Varsinais-Suomessa Perniössä rankkasateen aiheuttama tulva on kastellut kymmeniä rakennuksia. Vettä oli kaduilla enimmillään noin 40 senttiä ja se pääsi useiden liikerakennusten alakertaan.

- Vettä on joka paikassa, tässä on baarit ja liikkeet ja kirjastokin, kuvaili Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Jorma Elovaara.

Pelastuslaitos auttoi joitakin säikähtäneitä ihmisiä pois veden saartamista taloista. Vettä myös pumpattiin pois alavalta keskusta-alueelta. Keskustan iso viemäri oli todennäköisesti tukossa, koska tulva oli ajanut sinne kaikenlaista rojua. Iltapäivän kaatosateista johtunut tulva oli korkeimmillaan alkuillasta, iltayhdeksältä vesi oli jo laskenut parikymmentä senttiä.

Salon ja Tammisaaren välinen tie 52 oli alkuillasta runsaan tunnin suljettuna sortumisvaaran vuoksi Perniön kohdalla.

- Ei tässä vielä tiedä, mitä kaikkea on sattunut. Eräs rouva kävi sanomassa, että heiltä on hävinnyt koko kotitie jossain tässä lähistöllä, Jorma Elovaara sanoi. (MTV-3)

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan voimakas ukkosalue liikkui maan eteläosan yli lauantain aikana. Salamanpaikannin havaitsi yhteensä reilut 1200 maasalamaa. Lukumäärä ei ole poikkeuksellinen, mutta melko suppealle alueelle rajoittuneena se oli paikallisesti voimakasta.

 

 

 

02.06.2010

ÄKILLINEN TUULENPYÖRRE lennätti telttakatosta ja muita tavaroita huonekaluliike Jyskin pihalla Rovaniemellä tiistaina iltapäivällä kello puoli kahden aikaan. Asiasta kertoi ensimmäisenä Lapin Radio. Jyskin kesäpiha oli onneksi tyhjä asiakkaista ja myyjistä kun pölypyörre iski. Jyskin naapurissa työskentelevä Markus Rautio pääsi todistamaan ilmiötä.

- Meidän kolarikorjaamossa on yleensä meteliä omasta takaa. Yhtäkkiä kuului, kuin olisi kivikuorma kaadettu pellin päälle, hän kuvailee.

- Menin pihalle katsomaan ja näin, että siellä menee Jyskin kesäpihan teltta katon yläpuolella. Aurinkovarjoja oli taivaalla todella ylhäällä, jopa sadan metrin korkeudessa.

Pyörre nosti myös teltan painona olleita betoniharkkoja ilmaan.

- Ilmiö oli lyhyt ja erittäin pienellä alalla. Kahden metrin päässä oli ulkomainoksia, jotka eivät liikahtaneetkaan, Rautio kertoo.

Meteorologin mukaan kyseessä oli mitä todennäköisimmin niin kutsuttu pölypyörre.

 

 

 

12.06.2010

MYRSKYMATALA riepotteli lauantaina erityisesti Etelä-Suomea ja Ilmatieteen laitos kertoi sen olleen maa-alueilla voimakkain kesäsykloni vuosiin. Viikonlopun matalapaine sai aikaan puuskia, joiden voimakkuus oli samaa luokkaa kuin vuoden 2002 juhannusmyrskyssä. Tuulien voimakkain vaihe alkoi lauantaina puolenpäivän jälkeen ja jatkui iltapäivän ajan. Maa-alueen suurin hetkittäinen puuskanopeus mitattiin Helsingin Kumpulassa, 24 m/s. Merellä puuskat ylsivät 26 metriin sekunnissa.

Viikonloppuna myös satoi rankasti. Lauantain suurin sademäärä 53 mm mitattiin Kuhmossa Kainuussa.

Etelässä puhaltanut kova tuuli katkoi sähköjä ja kaatoi puita mm. pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Fortumin asiakkaista oli Etelä-Suomessa ilman sähköä pahimmillaan yli 12 000 taloutta. Puiden kaatumisten lisäksi pelastuslaitoksille tuli ilmoituksia myös julkisivuremonttien peitteiden irtoamisista. Merivartiosto joutui pelastamaan useita veneilijöitä, joiden alukset jäivät konevian vuoksi tuuliajolle. Matkustaja-alukset kuitenkin kulkivat normaaliin tapaan.

Kova tuuli kymmenkertaisti pelastustoimen tehtävämäärän. Helsingin pelastuslaitoksella oli pelastustehtäviä lauantaina klo 9-23.30:n välillä 172 kappaletta, joista tuulen aiheuttamia 154. Tavanomainen määrä on päivässä 15-20 kappaletta. (Iltalehti ja MTV)

 

 

 

01.07.2010

UKKOSKUUROT aiheuttivat tuhoa Pohjois-Karjalassa, vaikka myräkät jäivätkin ennustettua lievemmiksi. Lännestä torstaina iltapäivällä saapunut voimakas ukkosrintama katkaisi illan mittaan sähköt tuhansilta talouksilta. Outokummussa sadevesi tulvi useassa paikassa kellareihin ja kaduille. Puita kaatui mm. Polvijärvellä, Valtimolla, Joensuussa, Uimaharjussa, Joensuussa, Lieksassa ja Kontiolahdella. Voimakkaimmillaan ukkonen jyrähteli maakunnan länsi- ja pohjoisosassa.

Salamaniskut olivat todennäköinen syy neljään tulipaloon Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Heinävedellä tuhoutui kokonaan suuri uusi kesäasunto. (Karjalainen/STT)

 

Maasalamoita paikannettiin lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa noin 9 000 kpl. Ilmatieteen laitokselle tuli tieto Rovaniemen Raajärvellä sataneista 4 cm rakeista.

 

 

 

08.07.2010 

UKKOSTA JA RANKKASATEITA KUUMANKOSTEASSA ILMAMASSASSA

Ukkoskuuroja kehittyi Etelä-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalan itäosissa myöhään iltapäivällä, illalla ja yöllä Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Suomessa havaittiin yhteensä 4600 salamaa, mikä on tähän asti kesän toiseksi suurin määrä. Rajuimmin ukkosti Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Juvalla nähtiin 200 salamaa ja Leppävirralla 180. Myös useilla muilla paikkakunnilla Itä-Suomessa taivasta halkoi yli sata salamaa. Sen sijaan Helsinkiä moukaroineen rankkasateen yhteydessä ukkonen jäi vähäiseksi (20 salamaa).

Puumalassa mitattiin kesän uusi lämpöennätys 32,8 astetta. 30 astetta rikottiin yleisesti ainakin Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa.

 

Helsingin kuuro

Rankkasade kasteli helsinkiläiset kesken helteen torstaina iltaviiden jälkeen. Kaisaniemessä lämpötila nousi ennen rankkaa ukkoskuuroa poikkeuksellisen korkealle, 29 asteeseen. Yleensä mereltä puhaltava tuuli viilentää keskustan kesäpäiviä.

Voimakkaimmillaan ukkoskuuro oli kello viidestä puoli seitsemään. Silloin satoi niin rankasti, etteivät viemärit kyenneet ottamaan kaikkea vettä vastaan. Kaisaniemen havaintoasemalla mitattiin vuorokauden sademääräksi 28 mm, josta klo 17-18 satoi 25 mm. Sademäärä vastaa noin kolmasosaa koko heinäkuun normaalisateista. Pääkaupunkiseudulla sateen voimakkuus oli hetkellisesti yli 100 milliä tunnissa, mikä luokitellaan poikkeukselliseksi.

Sateen aiheuttamat vahingot keskittyivät pääasiassa Helsingin keskustaan ja länsiosiin. Aleksilla ja Esplanadin puistossa jalankulkijat kahlasivat vedessä, ja Stockmannin tavaratalon parkkihallissa vesi ylettyi paikalla olleiden mukaan puolisääreen.

Liikenne oli paikoin jumissa. Jotkut kadut olivat tulvivan veden takia kokonaan poikki, eivätkä hälytysajoneuvot päässeet liikkumaan kaikkialla. Myös raitiovaunuliikenne takkuili. Vettä tulvi monien talojen kellareihin, hissikuiluihin ja rakennusten lattioille. Kaikkiaan vesivahinkojen kimpussa oli toistakymmentä Helsingin pelastuslaitoksen yksikköä. Kaupungin pelastuslaitokselle vedenpumppaus- ja vahingontorjuntatehtäviä kertyi illan mittaan toista sataa, mutta tuhot näyttivät jääneen kuitenkin pelättyä lievemmiksi.

 

Päijät-Hämeessä Rankkasade teki pahoja tuhoja Nastolassa. Pelastuslaitos sai ensimmäisen ukkoseen liittyvän hälytyksen puoli neljän aikaan. Sen jälkeen keikoista syntyi suma. Pelastuslaitos imi vettä rappukäytävistä, toimistotiloista ja kauppojen lattioilta. Ukkosesta aiheutui myös automaattihälytyksiä ja sähkökatkoksia. Muualla Päijät-Hämeessä tuhot jäivät vähäisiksi.

(Sääkoosteen tekijä Leevi Korpela mittasi Nastolassa Ilmatieteen laitoksen virallisella mittauspöntöllä ukkoskuuron sademääräksi 30 mm, josta 28 mm kertyi 23 minuutissa. Virallinen kovan sateen raja ylittyi. Orimattilalainen Jukka Hölttä mittasi samasta kuurosta toisaalla Nastolassa tuloksen 19 mm/10 min.)

 

Kymenlaakson puolella Nastolan naapurikunnassa Iitissä ukkoskuuron aikana kaatui puita. Virran sillan luona oli iltapäivällä käytössä vain yksi ajokaista kaatuneiden puiden raivauksen takia. Iitissä puita kaatui myös puhelinlinjan päälle.

 

Pohjois-Karjala

Kova ukkosmyrsky kaatoi torstaina metsää noin neljän aikaan iltapäivällä Tohmajärven Viesimossa. Tilanomistajan mukaan metsää on kaatunut hehtaaritolkulla.

- Näyttää siltä, että metsää on kaatunut myös Uskalin puolelta. Maatilamme pihapiiristä myrsky kaatoi yli 10 suurta kuusta, tapahtuma-aikaan muualla ollut tilanomistaja kertoi.

Yksi tilan suurista, toistasataa vuotta vanhoista pihakuusista kaatui tilan hirsisen päärakennuksen päälle. Lisäksi tuuli repi hajalle halkoliiterin katon.

- Ei ole monta päivää, kun kaadatin pihasta yhden puun. Oli puhetta, että puut pitäisi suojella, kun ovat niin vanhoja. Nyt jäljellä on enää yksi törröttämässä, omistaja huokaa.

 

Ukkosmyrsky kaatoi puita myös Joensuun Kiihtelysvaarassa Tikkala-Viesimo-tielle hieman klo 16 jälkeen. Puiden raivaus ajoradalta kesti noin tunnin.

Kiteen Huikkolassa pienellä alueella iltapäivällä pyörinyt ukkosmyrsky kaatoi isoja koivuja tielle ja korkeajännitelinjalle. Kaksi puista kaatui linjalle ja kolme Huikkolantielle Kirkkosuon tienhaarasta kuutostielle päin. Tapahtumapaikkaa raivattiin reilut kaksi tuntia.

 

Savo

Ukkoskuuro teki vahinkoa Kuopiossa myöhään torstai-iltana ja alkuyöstä, kun salama iski Etelä-Kallavedellä Honkasaareen puoliltaöin. Saari sijaitsee Rönön saaren vieressä. Salama iski maastoon, mutta sen voima sytytti yhden saaren rantasaunoista palamaan. Ukkosen jyrinä oli voimakas ja salamat erittäin värikkäitä ja monihaaraisia.

Perjantain vastaisena yönä Itä-Suomeen iskeneet ukkoskuurot aiheuttivat poikkeuksellisen paljon tulipaloja ja muita vahinkoja Kuopion seudulla. Kaikkiaan hälytyksiä oli toistakymmentä torstai-illan kello 19 ja perjantaiyön kello yhden välillä. Salaman aiheuttamia tulipaloja oli Kuopion keskustan lähialueilla, Vehmersalmella, Leppävirralla ja Kaavilla. Saunoja ja muita ulkorakennuksia paloi.

 

Salama teki isosta koivusta säleitä. Kuopion Petosella salama iski Petosenmutkan päiväkodin pihaan perjantain vastaisena yönä Teerentie 1:ssä. Pihalla syttyi pieni tulipalo, jonka palomiehet kävivät sammuttamassa. Päivällä havaittiin, että pihan iso koivu oli säleytynyt keskeltä kokonaan. Tuohen palasia oli lentänyt pitkin pihaa ja pehmennyt runko taipuili tuulessa. Kaupungin puistotoimisto ei uskaltanut koskea vaarallisesti säleytyneeseen puuhun sen enempää kuin paikalle hälytetyt palomiehetkään. Avuksi saatiin kuorma-autoilija Ari Hakokivi, joka nosturilla hipaisi puuta ja se kaatui kosketuksesta saman tien. Salama oli iskenyt koivuun pahat jäljet ja kuivattanut sen niin, että koivun kappaleet kalahtivat kuin kuivat klapit. 

 

 

 

09.07.2010

”TROMBIMAISTA” SÄÄTÄ IDÄSSÄ

Rajun ukonilman seurauksena koko Imatrankosken keskusta jäi ilman sähköä perjantaiaamuna kello seitsemän jälkeen. Ilman sähköä oli useita satoja talouksia. Sähkökatkoksen aiheutti Fortumin kytkinasemalla voimalinjaan iskenyt salama.

Lähellä Venäjän rajaa Ruokolahden Vaitin kylässä sähköt olivat poikki 11 tuntia perjantaista kello 17 alkaen. Sähköittä jäi 50 taloutta.  Imatran seudun sähköstä kerrotaan, että takana oli ilmeisesti trombin kaltainen ilmiö, joka kaatoi puita noin kilometrin mittaisella kaistaleella. (Yle Etelä-Karjala)

Verkkokarjalaisen mukaan ”trombimainen” ukkoskuuro kaatoi puita perjantaina myös Tolkeentielle  Lieksan ja Kuhmon rajalla. Pelastuslaitos kävi paikalla puoli viiden aikaan alkuillasta. Osa puista oli jo raivattu sitä ennen.

 

 

 

13.07.2010

ILTA- JA YÖUKKONEN RIEHUI POHJANMAALTA ETELÄ-LAPPIIN

Tiheimmät salamamäärät mitattiin Ylivieskassa, jossa yön aikana havaittiin 188 maasalamaa. Ylivieskan lisäksi kova ukkonen oli myös Siikajoella, Lumijoella ja Pudasjärvellä. Siellä salamamäärät olivat 100-150 luokkaa. Keski-Ruotsissa sama ukkosrintama aiheutti taajamatulvia ja paikoin satoi suuria rakeita.

Ukkonen alkoi Keski-Pohjanmaalla alkuillasta ja etelässä ukkosti jo aikaisemmin iltapäivällä, kertoi Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä. Pahimmillaan ukkonen oli kello 23-24 aikaan. Mäkelän mukaan on kesiä, että rajuimmatkaan ukkospäivät eivät ole eilisen veroisia. Maasalamia rekisteröitiin kaikkiaan noin 5000.

Luonnon valoshow piti palokuntia kiireisinä, mutta tehtävät olivat enimmäkseen automaattihälytysten tarkistamisia ja varmistuskäyntejä. Iissä paloi kaksikerroksisen piharakennuksen katto.

Ukkosmyrsky kaatoi puita ja katkoi sähköjä. Korpelan Voimasta kerrottiin, että  Ullavassa liikkunut trombi oli kallistanut muutaman suurjännitepylvään  tien päälle. Vika suurjännitelinjassa mykisti sähkönjakelun myös Lohtajalla Alaviirteen ja Marinkaisen välillä. Katkoksia oli myös mm. Sievissä ja Kaustisilla. Pelastuslaitos raivasi myös useita kaatuneita puita Sievissä ja Ylivieskassa.

 

Keski-Pohjanmaatakin enemmän ukkonen aiheutti töitä Uudenkaarlepyyn eteläpuolella ja Etelä-Pohjanmaalla sekä pohjoisessa mm. Oulaisissa ja Raahessa. Myös Oulussa hurja ukkosmyrsky sai ihmiset tarttumaan kameraan ja lähettämään kuvia Kalevan verkkosivuille. (Yle ja Kaleva)

 

 

 

14.07.2010

JÄLLEEN RAJUJA UKKOSIA LÄNNESSÄ JA POHJOISESSA

Ilmatieteenlaitos varoitti Lappia ukkospuuskista, joissa tuuli voi kohota yli 25 metriin sekunnissa. Pohjois- eteläsuuntaisten ukkoskuurojonojen yksi osa oli luoteisessa Lapissa, toinen Keski-Lapissa ja kolmas ulottui Etelä-Lapin itäosista Pohjanmaata pitkin Tampereen eteläpuolelle. Paikoin on satanut rakeita, esiintynyt puita kaataneita ukkospuuskia ja runsasta salamointia.

Ukkoskuurot alkoivat kehittyä aamupäivällä, mutta heikkenivät iltaan mennessä rintamalinjan liikkuessa hitaasti itään. Maahan iskeneiden salamoiden määrä ylitti kesän aiemmat lukemat, joten niissä mitattuna myräkkä oli kesän tähän saakka rankin.

 

UKKOSMYRSKY JYLLÄSI PIRKANMAALLA – TROMBI JA TULIPALOT PITIVÄT PELASTUSLAITOSTA KIIREISINÄ.   (Aamulehti ja Yle uutiset)

Kesäisen ukkosmyrskyn pyyhkäisy Pirkanmaan yli aiheutti rajua salamointia ja tulipaloja. Salama iski omakotitaloon Vesilahdessa, Ylöjärvellä ja Urjalassa. Vahingot jäivät pieniksi. Valkeakoskella syttyi tuleen sadan neliömetrin maatalousrakennus, Juupajoella salama sytytti maastopalon. Sähköt katkesivat vajaalta 5000 asiakkaalta eri puolilla Pirkanmaata.

Ukkosmyrsky kaatoi rajusti puita Urjalan ja Punkalaitumen rajamaastossa 230-tiellä Rekisuolla, kerrotaan pelastuslaitokselta. Raju tuuli kaatoi puita noin 2,5 kilometrin matkalta ja niitä kaatui useissa ryppäissä yhteensä kymmeniä. Alue rajoittui Punkalaitumen Vehkajärveen ja Urjalassa Puolimatkantiehen ja leirintäalueeseen. ”En tiedä, oliko se trombi, mutta puuta on kaatunut paljon”, sanoi päivystävä palomestari Urjalasta.

Ylen uutisten mukaan trombi kulki Urjalan ja Punkalaitumen välisellä alueella Taikayöntiellä tuhoten paljon metsää. Tien raivaaminen kesti pari tuntia.

 

RAJU UKKONEN RAVISTELI MAAKUNTAA (Yle Keski-Pohjanmaa)

Kesän tähän asti pahin ukkosmyrsky on katkonut sähköjä Reisjärvi-Haapajärvi-Haapavesi-Vihanti-Pyhäjoki-alueella yli 2000 Vattenfallin asiakastaloudelta. Oulun seudun sähkön alueelta sähköt olivat poikki mm. Lumijoella, Muhoksella ja Vaalassa.

Puita on kaatunut teille puolessa kymmenessä paikassa eri puolilla maakuntaa. Ukkonen aiheutti ongelmia myös junaliikenteeseen. Junat myöhästelivät mm. Tampereen ja Seinäjoen välillä ja yksi vuoro jouduttiin perumaan. Myös Iisalmi-Kontiomäki välillä myöhästeltiin. Ylivieska-Iisalmi väliä liikennöivä kiskobussi oli pysähdyksissä Haapajärvellä.

 

LAPISSA RAJUJA UKKOSIA (Yle Lappi)

Kolarin Pasmajärvellä ukkosmyrsky kaatoi keskiviikkona satoja puita. Lohinivan tieltä Pasmajärvelle kääntyvälle Sieppijärven tielle oli kaatunut yli sata runkoa, lähinnä mäntyjä.

- Monitoimikone sai rungot raivattua illalla, kertoi paikallinen asukas Jouko Pasma. Kyseessä oli Metsähallituksen talousmetsä. Yhteensä puita kaatui noin 1,5 kilometrin leveydeltä. Erään arvion mukaan mäntymetsää olisi kaatunut yhteensä lähes tuhat runkoa.

 

Ukkosmyrskyyn liittyvä trombi tai puuska rikkoi ikkunoita keskiviikkona iltapäivällä Kolarin yläasteella. Useita remontin vuoksi rakennuksesta irrotettuja ikkunoita särkyi. Metrien päähän lensi myös uusia asennettaviksi tarkoitettuja ruutuja. Uudet ikkunaruudut painavat useita satoja kiloja kukin.

- Vaikka rakennusmies yritti kaikin voimin estää ikkunoiden lentämisen, puuska vei ne mukanaan ja nekin tietysti särkyivät, kunnan rakennusmestari Mikko Hjulberg kertoi.

 

Lappi pimeni. Lapissa riehunut ukkosrintama pimensi puoleksi tunniksi koko Utsjoen kunnan, kun sähköt katkesivat puoli kuuden aikaan illalla. Sähkökatkoksia olikin lähes kaikkialla Lapissa. Uutisoinnissa mainittiin tässä yhteydessä mm. Muonio, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Pello ja Salla.

 

Ilmatieteen laitoksen mukaan paikallisia ukkospuuskia oli kaikkialla Lapissa iltaan asti lukuunottamatta Kemistä Rovaniemelle ulottuvaa kaistaletta. Muun muassa Käsivarren alueella ukkosti jo keskiviikkoaamuna.

 

 

 

22.07.2010 

PIRKANMAAN JA KESKI-SUOMEN UKKOSMYRSKYT

Satakunnasta Keski-Suomen kautta Pohjois-Savoon liikkunut ukkosrintama raivasi kymmeniä puita tieltään torstai-iltana. Muualla maassa oli kuitenkin ennustettua rauhallisempaa.

Voimakkaat myrskynpuuskat kaatoivat puita tielle Pirkanmaan pohjoisosissa. Virroilla pelastuslaitos joutui sukkuloimaan varsin ahkerasti alkuillasta runsaan parin tunnin ajan, kun parisenkymmentä puuta oli kaatunut enimmäkseen pienille ja vähäliikenteisille teille. Vähäisiin vahingontorjuntatehtäviin tuli kaikkiaan 14 hälytystä. Keskikesällä tällaista ei tapahdu edes joka vuosi, palomestari kommentoi hälytysten suurta määrää.

Puita kaatui myös ainakin Hämeenkyrössä, Parkanossa, Ikaalisissa ja Keski-Suomessa Saarijärvellä ja Karstulassa. Kihniössä ukkonen katkaisi sähköt palvelukodista ja rikkoi sen automaattisen paloilmoituskeskuksen.

Satakunnan puolella Kankaanpäässä puu kaatui sähkölinjalle aiheuttaen pienen maastopalon. Raju sade sai kaupungin keskustassa muutaman kiinteistön lattiat tulvimaan.

 

23.7 aamuyöllämyrskytuuli katkoi sähköjä Posiolla, Kuusamossa ja Taivalkoskella. Noin 2600 Fortumin asiakasta jäi ilman sähköä 1-3 tunniksi Vuotungin, Murtovaaran, Muojärven, Lämsänkylän, Ylä-Suingin, Määttälänvaaran, Säynäjävaaran, Yläsuolijärven ja Metsäkylän alueilla. (Aamulehti ja Keski-Suomalainen).

 

 

 

24-25.07.2010

HANGON YÖLLINEN UKONILMA aiheutti todennäköisesti venehallipalon ja arviolta 2-3 miljoonan euron vahingot. Tulipalo syttyi hieman ennen puoltayötä Esplanaadilla. Runsaan savun vuoksi pelastuslaitos kehotti Hangon keskustan alueen ihmisiä  pysyttelemään sisätiloissa ja sulkemaan ilmastoinnin. Sammutustöissä oli toistakymmentä yksikköä.

Poliisin mukaan rakennuksen noin 300 neliömetrin suuruinen lisäsiipi tuhoutui tulipalossa kokonaan, mutta samalla koko 2400 neliön rakennus kärsi lievempiä palo- ja savuvahinkoja. Myytäviä veneitä tuhoutui toistakymmentä, joista kaksi oli isoja kymmenmetrisiä aluksia.  Myös rakennuksen yhteydessä oleva katsastusliike kärsi vahinkoja. (Yle uutiset)

 

(Myrskybongari Peter Alroth  kertoi lauantain-sunnuntain välisenä yönä muutaman ukkossolun tulleen peräkkäin rannikon yli.  Valoshow oli ollut ”aikamoinen” ja salamointi parhaimmillaan luokkaa 2-3 salamaa sekunnissa.)

 

 

 

26.07.2010

SYÖKSYVIRTAUS TEKI TUHOJA KAUSTISELLA

Kello viiden aikaan maanantaina iltapäivällä Kaustisen keskustan yli pyyhkäissyt voimakas syöksyvirtaus kaatoi puita talojen, autojen ja sähkölinjojen päälle. Silminnäkijöiden mukaan kaatuneita puita on useita satoja ja vahinkoa  arvellaan tapahtuneen useiden neliökilometrien alueella. Kahdesta talosta lähti rytäkässä katto lentoon.

 

Hautausmaalla pahaa jälkeä

Suurinta vahinkoa äkillisesti noussut myrsky aiheutti Kappelinkankaan hautausmaalla, jossa kaatuneiden tai kaadettaviksi vaurioituneiden puiden määrä arvioidaan jopa sadaksi jykeväksi rungoksi. Viitisenkymmentä hautakiveä on kaatunut tai siirtynyt paikaltaan. Hautausmaa on toistaiseksi suljettu ja alueen siivoaminen kestänee muutaman päivän, arvioi kirkkoherra Veli-Pekka Harju.

- Kun tuli tieto, että puita on kaatunut paljon, lähdin itse paikalle katsomaan. Näky oli kyllä lohduton: kymmeniä puita oli kaatunut eri suuntiin, hautakiviä oli kumollaan ja puita niiden päällä.

 

Illan mittaan satoja ihmisiä vaelsi hautausmaalle tarkistamaan, ovatko sukulaisten haudat ehjänä.

Maanantai-iltana raivattiin pääkäytävät, jotta hälytysajoneuvot pääsevät kirkkoon, mutta raivaustyöt alkoivat toden teolla vasta tiistaiaamuna. Seurakunnan suntio ja hautausmaanhoitaja Jarkko Känsälä kertoi vanhimpia puita poistetun hautausmaalta jo viime talvena ja hanketta oli tarkoitus jatkaa syksyllä. Nyt luonto hoiti lisätyön kovalla kädellä.

Ukkosmyrskyn aiheuttamat tuhot järkyttivät monen seurakuntalaisen tuntoja sen verran, että tiistai-iltana järjestettiin Kaustisen kirkossa pieni hartaushetki.

 

Kansanmusiikkijuhlien areenalle kalliit vauriot

Syöksyvirtaus aiheutti tuhoja myös Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin juhla-alueella, kun myrsky repi esiintymispaikan pääareenan ”Villen Pipo”-katoksen. Samalla myös katosta kannattavat rautatolpat vääntyivät. Kansanmusiikkisäätiön asiamies Kimmo Pajukangas arvioi tuhojen nousevan 100.000 euroon, jos katosta ei voi korjata ja edessä on uuden katoksen hankinta.

Festivaalipuistossa vähäisempiä tuhoja aiheutui myös esiintyjien pukutilojen pleksikatoksille ja lastenteltalle.

 

Sähkökatkokset kiusasivat

Ukkosmyrsky katkaisi sähköt Kaustiselta ja Teerijärveltä useiksi tunneiksi. Sähköyhtiö Korpelan Voiman mukaan kolmella sähkölinjalla on pahoja vaurioita. Ensin saatiin palautettua sähköt kirkonkylälle, myöhemmin iltayöstä mm. Hanhikosken ja Salonkylän alueille. Viimeiset viat saatiin korjattua kello neljältä aamuyöllä. Myräkkä iski Korpelan Voiman sähköaseman viereen ja katkoi osan keskijännitelinjoista. Linjojen päälle kaatuneiden puiden raivausta jatketaan vielä ainakin tiistain ajan.

Sähkökatkos jumitti myös joidenkin kauppojen kassat ja kylmälaitteet. Osa alueen kaupoista oli kiinni vielä tiistaiaamuna. Myös vesi oli tulvinut rakennuksiin sisälle myrskyn aikana.

 

Pelastuslaitokselle tuli noin kahden tunnin aikana yli 30 vahingontorjuntatehtävää. Sitä työllisti pitkälle yli puolenyön kansanparannuspisteenä toimivan Pauanteen saunapalo, joten kevyenliikenteen väylille ja talojen päälle kaatuneet puut jäivät kiinteistöjen omistajien ja kunnan työntekijöiden vastuulle.

Kaustiselle tuli syöksyvirtauksen jälkeen tyyni ilma. Lukuisat kaatuneet puut keräsivät paikan päälle paljon katselijoita. Aineelliset vahingot jäävät kaikesta huolimatta melko pieniksi eikä kukaan loukkaantunut. Syöksyvirtaus aiheutti tuhoja myös Kaustisen naapurikunnassa Kruunupyyssä.

 

Silminnäkijöiden kertomuksia Kaustisen ukkosmyrskystä

- Kyllä se tuntui, että maailmanloppu vähintään tulee. Ikkunoista ei nähnyt ollenkaan ulos, totesi Heino Harju myllerrystä muistellessaan. Moni muukin kaustislainen hiljeni luonnonvoimia seuratessaan.

- Äkkiä se tuli päälle, ensimmäisistä jyrähtelyistä kesti varmaan viisi minuuttia, kun pahin oli paikalla. Hän arvioikin, ettei omaisuutta olisi ennättänyt suojata, jos sellaista olisi ollut pihalla irrallaan. Esimerkiksi autoa hän ei lähtenyt suojaan siirtelemään.

 

- Oli niin kauhea elämä, tuuli, satoi ja salama löi. Ei sitä osaa sanoin kuvata, en ole koskaan kokenut sellaista. Myrsky nousi nopeasti, sanoi Rauni Saarikettu katsellessaan talon päälle kaatuneita puita. Hän arvioi, että pahin myrskyn silmä kesti enintään 10 minuuttia.

 

Reijo Palosaari sanoi saaneensa tiedon lähestyvästä rintamasta pojaltaan.

- Sain tiedon Räyringistä, että meidän mökin katon päälle oli kaatunut koivu. Noin kymmenen minuutin kuluttua sama ukkosrintama oli Kaustiselle tulossa.

- Yritin mennä parvekkeelle ottamaan kuvaa, kun puut rupesivat notkumaan. Samalla salama löi ja ukkonen räsähti, puita kaatui ulkorakennuksen katolle. Totesin vaimolle, että mennään kellarikerrokseen, kertasi Palosaari kokemaansa.

 

Myrsky sai myös kirkkoherra Veli-Pekka Harjun hiljaiseksi.

- Olin ulkona keräämässä pihakalusteita ja aikaa oli noin minuutti, kun suljimme ikkunat ja näkyvyyttä ei ollut. Koin pienuutta luonnon edessä, iltarukous oli tavanomaista pitempi.

 

Tuhoalueella Kaustisen eteläpuolella asuva Jeremia Högnabba kertoi myrskyn alkaneen hetkessä ja yllättäen.

- Istuimme rauhassa, kun kuulimme ukkosen jyrähtävän pari kertaa. Yhtäkkiä vettä alkoi tulla, sähköt katkesivat ja verhot alkoivat lepattaa hurjasti. Pian ulos ei nähnyt ankaralta sateelta lähes ollenkaan. Näin silti, kuinka puita alkoi kaatua, hän kertoo.

- Myrsky nousi noin minuutissa ja oli ohi viidessä minuutissa En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa.

 

Arvi ja Paula Peltola sekä avuksi tullut Esko Hautakoski raivasivat tiistaiaamuna edellispäivän myrskytuhoja. Ulkorakennuksen päälle oli kaatunut mäntyjä, mutta vain katon nurkka vaurioitui ja polttopuuladon katon tiilet myrsky ”latoi uuteen järjestykseen”. Peltolat kuvailivat ukkosmyrskyn pelottavaa voimaa:

- Ukkosen yhtenäinen jyrinä oli niin voimakasta, ettei puiden kaatumista kuullut. Näimme puun kaatuvan naapurin pihasta, mutta omien pihapuiden kaatumista emme heti huomanneet. Myräkkä ei kestänyt kauan, mutta ihan tarpeeksi kauan!

(Keski-Pohjanmaa, Yle Keski-Pohjanmaa, IS)

 

Silja Serenade syöksyvirtauksessa (Ilta-Sanomat)

Tukholmasta Helsinkiin matkalla ollut Silja Serenade joutui maanantaiaamuna seitsemän aikaan rajuun ukkosmyrskyyn, jossa tuulen suunta ja nopeus vaihteli odottamatta. Tuulen nopeus oli syöksyvirtauksissa paikoitellen jopa 40 metriä sekunnissa.

- Muutaman sekunnin ajan oli kymmenen asteen kallistuma, mutta varsinaisesta vaaratilanteesta ei ollut kyse, kertoi tiedottaja Laura Saksala Tallink Siljalta.

- On erittäin epänormaalia, että tällainen myrsky tapahtuu heinäkuussa, Saksala sanoi. Hänen mukaansa aluksella ei tapahtunut särkyneitä astioita pahempia vaurioita.

- Matkustajille se on varmasti tuntunut epämukavana merenkäyntinä.

                                                                                                                              

 

 

28-29.07.2010

KESKI-POHJANMAALLA RAJUJEN UKKOSTEN KESKUS 

Keski-Pohjanmaa on ollut viime päivinä ja öinä rajujen ukkosmyrskyjen kohteena. Esimerkiksi 28-29 (ke-to) päivien välisenä yönä havaittiin Kälviällä jopa 120 maasalamaa sadalla neliökilometrillä. Myös lähipaikkakunnilla yllettiin 120 salamaan, kertoi meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta. Ukkosta pidetään poikkeuksellisen kovana, kun maasalamoiden määrä ylittää 80 kpl 10x10 km:n kokoisella alueella. Ilmatieteen laitos havainnoi maasalamien taajuutta koko maassa.

 

Seinäjoella riehui raju ukonilma myöhään keskiviikkoiltana. Kaupungin energialaitos sanoo kaiken kuitenkin sujuneen hyvin, kuin ihmeen kaupalla.

- Uskomaton ukonilma. Hälytyksiä pukkaa valvomoon jokaisen salaman mukana, mutta toistaiseksi on ollut vain lyhyt sähkökatkos Auneksessa, joka sekin on korjattu, Kari Österman Seinäjoen Energian vikapäivystyksestä sanoi. Ukkonen purkautui myös voimakkaana sateena, joka sai Seinäjoen kadut hetkellisesti lähes tulvan valtaan.

Torstaiyönä Kokkolassa riehunut kova ukkonen sytytti tuhoisia tulipaloja. Lohtajantiellä kaksi omakotitaloa paloi purkukuntoon, Kompontiellä autotalli- ja varastorakennus selvisi vähemmin vaurioin.

Pietarsaaressa samana yönä riehunut ukkonen teki tuhojaan Pedersören harmaakivikirkon vanhalla hautausmaalla. Salamanisku kaatoi ja pirstoi suuren koivun, joka romahti hautakivien päälle laajalla alueella. Puusta sinkoutui myös pitkiä ja painavia kappaleita sekä lastuja ympäri hautausmaata. Raivaustyöt kestivät pitkälle iltapäivään. /Keski-Pohjanmaa).

 

Viime päivinä jyllänneet ukkosmyrskyt ovat pitäneet Korpelan Voiman käyttövastaavan Toni Saarnion ja ukkostutkan kiireisinä. Päivystäjän työpäivät ovat venyneet jopa 29-tuntisiksi. Maanantainen Kaustisen syöksyvirtaus, torstaiyönä koko maakuntaa riepottanut myrsky (ja lisäksi perjantaiyön ukonilma Asta) ovat näkyneet ja tuntuneet Korpelan Voiman käyttökeskuksessa Kannuksessa. Torstaiyönä salama iski Kälviällä 100 neliökilometrin alueella 119 kertaa, mikä on Suomen ennätys. Koko viikon päivystänyt Saarnio on saanut vastaanottaa asiakkaiden tuoreet tuntemukset salamoinnin voimasta.

- Monet kuvailivat varsinkin keskiviikon ja torstain välisen yön salamointia taukoamattomaksi välkkeeksi. Niin kuin salamavalo olisi vilkkunut taivaalla tuntien ajan.

Keski-Pohjanmaalla torstaiyönä riehunut ukkosmyrsky olikin harvinaisen raju. Päivystäjälle yöt ovat olleet työntäyteisiä, korjausmiehiä on hälytetty tuon tuosta.

- Näin raskasta päivystysjaksoa en ole kokenut. Eikä sitä väsymystä heti huomaa. Vasta, kun tilanne rauhoittuu, tajuaa tarvitsevansa kunnon nokkaunet.

- Voimakas salamointi nousi etelän suunnasta, aiheutti sähkökatkoksia Kannuksessa ja riehui Himangalla puoleen yöhön saakka. Yöllä nousi sitten uusi rintama, joka aiheutti Kälviällä ja Lohtajalla kolme suurjännitevikaa. Puita kaatui linjoille mm. Passojalla. (Yle Keski-Pohjanmaa)

 

Myrskybongareiden sähköpostilistalta: Lapualla tuli juuri koettua aivan uskomaton show! Etelästä saapunut ukkosrintama löi aivan käsittämättömällä intensiteetillä salamaa, joka oli oikeasti kuin jenkeissä. Allekirjoittaneelle jo toinen uskomattoman voimakas yöukkonen viikon sisällä ja samalla itselle henkilökohtaisesti kovin ukkonen mitä on koskaan ollut, edellinen oli maanantaina. (Tuomo Perälä).

Samat sanat Kokkolan suunnalta, aivan uskomaton salamointi ja salamoiden lukumäärä jotain aivan uskomatonta…(Juhani Mäki).

 

Torniossa isoja rakeita

Ukkonen yllätti kesäasukkaat Tornion Puuluodossa torstaiaamuna. Mökin suojissa perhe seurasi luonnonvoimia lumoutuneen järkyttyneenä, kun hetken ajan alueella satoi ruhjovalla voimalla pingispallon kokoisia rakeita.

- Ensin satoi vettä koko aamun. Sitten alkoi tulla pieniä valkoisia rakeita ja pian tuli todella isoja läpinäkyviä rakeita, Jarno Jaskari kertoi harvinaisesta tilanteesta.

- Suurten rakeiden tulo kesti noin 2-3 minuuttia ja koko raesade noin 10 minuuttia. Vaimoni, tyttäreni ja minä seurasimme tilanteen kehitystä. Mökissä on peltikatto ja ryminä oli hirveä. En ole tällaista koskaan kokenut ja tuskin tulen kokemaan, Jaskari kertoo.

- Sateen jälkeen kävin tarkastamassa tuhoja ulkona. Onneksi vanhan Saabimme pellit vaikuttivat säilyneen yllättävän hyvin. Huvittaviakin piirteitä tilanteeseen liittyi, kun 12-vuotias kuuro labradorinnoutajakoiramme Allu otti tilanteen rennosti ja nukkui välillä sikeästi. (IS)

 

 

 

29.07.2010

UKKOSPUUSKISTA SÄHKÖKATKOJA Lounais-Suomessa. Ennätyshellettä seuranneetrajut ukonilmat saapuivat eteläiseen Suomeen torstaina iltayhdeksän maissa. Laajimmillaan sähköt olivat poissa Sammatissa Lohjalla 3000 asiakkaalta 1,5 tunnin ajan päämuuntajan lauettua verkosta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen mukaanukkosmyrskyn jäljiltä tuli hälytyksiä teiden, sähköjohtojen ja rakennuksien päälle kaatuneista puista. Muutamasta rakennuksesta rikkoutui myös vesikatto puiden kaatuessa. Lohjan Routiontiellä salamaniskusta syttynyt omakotitalo kärsi tulipalossa 300 000 euron vahingot.

Ukkoskuurot siirtyivät kohti länsirannikkoa yötä kohti. Someron pohjoisosissa katkesivat sähköt noin 2000 Fortumin asiakkaalta, pisimmillään 6,5 tunniksi. Voimakkaat tuulenpuuskat veivät sähköt myös Kustavin Kiparluodosta. Rajuin ukkosrintama ohitti käyttöpäällikkö Mikko Tegelin mukaan Fortumin verkkoalueen Etelä- ja Lounais-Suomessa. (Turun Sanomat, MTV)

 

Myrskybongauselämyksiä

Jotkut kokeneetkin myrskybongarit kokivat uransa kovimpia elämyksiä tuona yönä. Forssan - Porin suunnalla lipunut ”emoalus” tarjosi mm. vyöry- ja mammatuspilviä, alapilvimassan pyörimistä, tuulenpuuskia, isoja rakeita, kalevantulia ja ”käsittämättömän taajaa” salamatiheyttä, vähintään 25 salamaa/min. ”Salamointi oli pyörryttävän tiheää ja rajua” (Jari Luomanen).

 

 

30.07.2010

ASTA-UKKOSMYRSKY TEKI HURJAA JÄLKEÄ 

Voimakas ukkosmyrsky kulki heinäkuun viimeisen torstain ja perjantain välisenä yönä maamme poikki Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle. Ennätyksellinen helle purkautui rajuihin ukkospuuskiin, jotka kaatoivat metsää, katkaisivat sähkönjakelun paikoin useiksi päiviksi, pahimmillaan jopa viikoiksi, ja aiheuttivat paljon muuta vahinkoa. Jälkiä korjattiin paikoin pitkälle syksyyn.

Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että öinen myrsky muistutti luonteeltaan vuoden 2003 Unto-myrskyä. Laatokan eteläpuolelle syntyi torstai-illan aikana voimakas ukkossolukko, joka saapui kaakkoisrajalle vähän ennen puoltayötä. Se pysyi harvinaisen pitkään hengissä ja oli erittäin nopealiikkeinen. Noin 450 kilometrin matkan kaakkoisrajalta Rautjärven seuduilta Pohjanlahden rannikolle Kokkolan tienoille myrsky kulki noin 5,5 tunnissa (noin 80 km/h).

 

Kuuroryppään etureunassa syöksyvirtaukset seurasivat toisiaan ja niistä aiheutuivat suurimmat tuhot. Erikoista tilanteessa oli se, että rajut ukkospuuskat esiintyivät yöaikaan. Ilmatieteen laitoksen kovimmat tuulilukemat kirjattiin Rantasalmen Rukkasluodolla, jossa ukkospuuska ylsi 29 metriin sekunnissa, mutta Ilmatieteen laitokselta arvioitiin, että kovimmat puuskat ovat yltäneet yli 30 metriin sekunnissa.

Maa-alueiden mittauksissa lukuisilla mittauspaikoilla myrskyn reitin varrella päästiin 15-30 sekuntimetrin puuskalukemiin. Kovin virallisien mittausasemien kohdalle osunut lukema saatiin Varkauden lentoasemalla, 26 m/s.

Ukkoskuurot aiheuttivat myös kovaa tai rajua salamointia liikkuessaan kohti länsiluodetta. Suomessa paikannettiin torstaina ja perjantain vastaisena yönä yhteensä noin 6000 maasalamaa. Niiden määrä ei kuitenkaan ollut tämän kesän mittakaavassa erityisen suuri. Erityisesti salamoi Sisä-Savossa, jossa ukkonen iski myös taloihin ja rikkoi sähkölaitteita.

Ilmatieteen laitoksen myrskytutkija Ari-Juhani Punkka päätyi myöhemmissä tutkimuksissaan siihen, että Asta-rajuilmassa kyseessä oli tuhojälkien perusteella  ns. syöksyvirtausparvi (derecho). Tätä ennen Unto-myrsky oli ainoa dokumentoitu vastaava ilmiö Suomessa. Astasta tuli lisäksi Euroopan ensimmäinen varmistettu ja dokumentoitu öiseen aikaan tapahtunut syöksyvirtausparvi.

Joensuun lentoasemalla Liperissä rikkoutui lähes 100 vuotta vanha Suomen helle-ennätys, kun siellä mitattiin peräti 37,2 astetta.  Paikkakuntakohtaiset helle-ennätykset menivät laajalti uusiksi varsinkin etelässä ja idässä 29 ja 30.7.

 

 

ETELÄ-KARJALA ENSIMMÄISENÄ MYRSKYN KOURISSA

Etelä-Karjalaan ensin ehtinyt myrsky kaatoi metsää pahiten Ruokolahden ja Rautjärven rajalla satojen hehtaarien alueella. Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Markku Vaarion mukaan tuhojälki pahimmilla alueilla muistutti tykistökeskityksen jälkiä. Puita kaatui runsaasti  myös rakennusten päälle ja pelastuslaitoksen perjantaiaamuisen käsityksen mukaan noin 50 rakennusta on vaurioitunut. Ryhmään mahtui mökkejä, joiden katto oli särkynyt ja sisälle satanut vettä. Oli myös tapauksia, joissa ihmiset eivät päässeet ulos rakennuksesta kun ovien eteen oli kasaantunut tavaraa.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos perusti yöllä johtokeskuksen, joka ryhtyi koordinoimaan pelastustöitä myrskyalueella. Töissä oli yöllä parikymmentä sammutusyksikköä ja toistasataa palomiestä. Lisäksi apua saatiin metsäalan ammattilaisilta, koneurakoitsijoilta ja kuljetusyrityksiltä. Palokunnilla oli vaikeuksia päästä kohteisiin, koska esimerkiksi kuutostiellä oli usean kymmenen kilometrin matkalla kaatuneita puita. Hälytyksen tultua jonkun tien päähän saattoi kestää useita tunteja, ennen kuin yksikkö oli saanut raivattua tiensä perille.

- Tehtäviä rupesi kello yhden jälkeen satelemaan ja hyvin pian kävi selväksi, että meidän resurssit eivät tule millään riittämään kaikkien tehtävien hoitoon, perusteli johtokeskusta operaatiopäällikkö Sampsa Lintunen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

- Aamupäivällä hoitamattomia tehtäviä oli jonossa lähes 70 odottamassa pelastuslaitoksen apua ja uusia ilmoituksia tuli edelleen. Tosin matkapuhelinverkkojen tukiasemien mykistyminen sähkökatkojen seurauksena on vähentänyt puhelujen määrää.

- Pääpaino on isojen teiden raivauksessa ja siinä, että saataisiin sähköt alueille, joissa on paljon maataloutta, sillä lehmät pitäisi lypsää. Sen jälkeen vasta voimme tarkistaa vähäisempiä kohteita, kuten yksittäisiä puiden kaatumisia autojen ja talojen päälle, jatkaa Lintunen.

 

Johtokeskukseen tuli yön aikana satoja yhteydenottoja apua tarvitsevilta. Keskus on osaltaan helpottanut Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen tukkeutumista hälytysten paljouteen. Pahimman myrskyn aikana tilanne oli lähes kaoottinen, kun kaatuvat puut alkoivat tukkia kuutostietä ja autoja jäi niiden väliin. Loukkaantumisilta kuitenkin vältyttiin. Tilanne alkoi helpottua vasta kun tie saatiin liikennöitävään kuntoon lähes neljä tuntia kestäneen raivausurakan jälkeen. 

 

Sähkönjakelu kärsi yhä pahoista häiriöistä perjantaina. Ruokolahdella ja Rautjärvellä hieman vajaa tuhat Imatran seudun sähkön asiakasta oli iltapäivällä edelleen vailla sähköä. Linjoille oli kaatunut runsaasti puita ja sähköpylväitä katkennut jopa kilometrin matkalta kerrallaan. Ongelmallisin tilanne oli välillä Miettilä- Laikko-Mustakulkkula, jossa kymmeniä sähköpylväitä oli poikki. Parikkalan Valon asiakkaista 3600 eli 36 prosenttia oli vielä sähköittä perjantaina iltapäivällä. Huonoin tilanne siellä oli Torsanjärven ympäristössä, Säräjärvellä, Särkilahdella, Vuoriniemessä ja Utrasniemessä.  Puita on sielläkin kaatunut linjoille erittäin paljon ja teiden raivaus vei aikansa. Parikkalan Valo sai apua Lappeenrannan Energialta, paikallisilta sähköyhtiöiltä ja eläkkeellä olevilta sähkömiehiltä.

Kaikilla alueilla korjaustöiden arvioitiin kestävän ensi viikon alkupuolelle saakka. Lappeenrannassa sähköt olivat poikki 1800 asiakkaalta.

 

Ukkosmyrsky kaatoi yöllä puita raiteille vaurioittaen sähköradan rakenteita Karjalan ja Savon radoilla.

- Rataverkko näyttää melko huonolta, puita on kaatunut pistemäisesti ympäri rataverkkoa 20 kilometrin matkalta, sanoi VR:n sähkörataosaston vastaava työnjohtaja Vesa Rouhiainen.

- Siellä on kaatunut paljon paksuja puita, rata on poikki monesta paikkaa, koneella on vaikea päästä sinne ja nekin ovat rajallisia tällaisen tuhon mittasuhteissa, Rouhiainen sanoo.

Parikkalan ja Imatran välillä radan raivaustyöt kestävät liikenneviraston arvion mukaan useita päiviä. Junavuorot Helsingin ja Joensuun välillä pyritään silti hoitamaan normaaliaikataulujen mukaan, mutta korvaavien kuljetusten käyttö Imatran ja Parikkalan välillä viivästyttänee matkaa noin tunnilla.

Sen sijaan Kuopion ja Pieksämäen  sekä Parikkalan ja Savonlinnan välit on saatu jo  liikennöitävään kuntoon. (Yle Etelä-Karjala)

 

Ukkosmyrskyn eteneminen

Ukkosmyrsky eteni poikkeuksellisen nopeasti puolenyön maissa Etelä-Karjalan yli Etelä-Savoon, jossa pahimmat vahingot koettiin Savonlinnan ympäristössä. Myrskyrintama jatkoi hurjaa matkaansa luoteeseen ennättäen noin kahden aikaan jo Sisä-Savoon ja Keski-Suomeen, jossa se teki uudelleen suurta tuhoa mm. Konnevedellä ja Viitasaarella.

Keski-Pohjanmaan yli myrsky pyyhkäisi kello neljän aikaan aamulla. Tunnin päästä se oli jo matkalla meren yli Ruotsia kohti.

 

 

ETELÄ-SAVOSSA PAIKOIN TÄYSTUHO HETKESSÄ

Etelä-Savoon ehdittyään myrskytuuli kaatoi valtavan määrän puita talojen, autojen, teiden ja junaraiteiden päälle. Metsänhoitoyhdistyksen mukaan metsätuhoja raivataan Itä-Suomen myrskyalueilla talveen saakka. Esimerkiksi Sulkavalla ja Juvan itäosissa metsää kaatui satoja hehtaareja. Puita kaatui runsaasti myös Savonlinnassa, Rantasalmella, Joroisissa ja Pieksämäellä.

Myrskytuhot pitivät Etelä-Savon pelastusväen kiireisinä perjantaina. Savonlinnan alueella myrskyn aiheuttamia pelastustehtäviä oli 160, Pieksämäellä 70 ja Varkaudessa 40.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyri Silmäri kertoi, että puhutaan sadoista mökeistä ja samasta määrästä autoja, jotka ovat joutuneet puiden runtelemiksi. Kulokone kartoitti ilmasta vahinkojen kokonaistilannetta.

 

Hätäkeskus tukossa. Puheluiden määrä tukki hätäkeskuksen linjat. Pahimmillaan jonkin aikaa oli toistakymmentä ihmistä jonossa, kertoi Etelä-Savon hätäkeskuksen johtaja Heidi Lepistö. Jono kasvaa myös sen vuoksi, että jonossa olevat eivät malta odottaa ja yrittävät pian soittaa uudelleen. Aamukolmeen mennessä pelkästään Etelä-Savon pelastuslaitoksella oli ollut jo yli 170 tehtävää.

 

Etelä-Savon hätäkeskuksen tiedotus klo 30.7 klo 10:

Myrskytuhoalue kartoitettu ilmasta. Kaikissa kunnissa raivaus jatkuu. Sulkavalla huonoin tilanne, jossa tuhansia ellei kymmeniätuhansia puita kaatunut. Kuntien johtoryhmille annettu tieto yksittäisten vanhusten elinolosuhteiden turvaamiseksi. Sulkavalla tuhon aiheuttanut luoteissuuntainen nopeasti etenevä ukkossolu. Pelastuslaitokselta kaksi joukkuetta, noin 50 miestä töissä ja Suur-Savon sähköllä koko valmius käytössä.

 

MYRSKY VEI SÄHKÖT LÄHES KOKO ITÄ-SAVOSTA

Sähköt olivat pahimmillaan poikki 40.000 asiakkaalta Kaakkois-Suomessa. Myrsky riepotteli eniten Etelä-Savon aluetta, jossa sähköt olivat yöllä poikki 32.000 asiakkaalta pelkästään Suur-Savon Sähkön toimialueella. Sähköt katkesivat laajoista osista Juvaa, Joroista, Sulkavaa, Rantasalmea, Savonlinnaa, Kerimäkeä, Savonrantaa ja Enonkoskea. Myös vesi uhkasi loppua useista kunnista, kun vesitornien pumppausjärjestelmät eivät saaneet virtaa. Asukkaita kehotettiin välttämään ja vähentämään vedenkäyttöä.

Sähköyhtiöistä kerrottiin, että kaikki mahdolliset asentajat oli hälytetty korjaustöihin, osa jopa kesälomilta. Järvi-Suomen Energian siirtoteknikko Kari Mihailovin mukaan päivän aikana töihin saatiin 120-130 asentajaa ja lisäksi ulkopuolisia asentajia noin 50. Useilla alueilla jouduttiin rakentamaan täysin uusia johdotuksia, joten korjaustyöt veivät aikaa. Perjantaina klo 17 aikaan sähköt olivat edelleen poikki 7600 taloudelta.

Nopeimmin sähköt saatiin palautettua taajama-alueille, pisimpään sähköä joudutaan odottamaan maaseudun omakoti- ja kesäasunnoissa. Asiakkaita kehotettiinkin varautumaan useamman vuorokauden odotusaikoihin.

Sähkölaitosasentaja Keijo Suomalaisen mielestä pahasti vaurioituneen sähköverkon tilanne näytti hurjalta – välillä jopa toivottomalta. Puita piti raivata sähkölinjojen päältä, johtoja oikoa keskellä risukkoa ja poikki menneitä pylväitä korvata uusilla.

 

Koko Joroisten kunta pimeni

Yöllinen myrsky pimensi koko Joroisten kunnan Etelä-Savossa kello yhdestä lähtien. Sähköt olivat poikki vielä lauantaina iltapäivällä kunnan kaikista talouksista. Kaikki kirkonkylän kaupat ja pankki sekä kunnanvirasto olivat suljettuna koko perjantaipäivän. Kunnanjohtaja Tenho Haverisenmukaan vauriot ovat niin pahoja, että sähkölinjojen korjaus vie vielä aikaa. 5400 asukkaan Joroisilla on oma sähkölaitos.

Kunnanjohtaja oli myös itse arviointiryhmän mukana arvioimassa myrskytuhoja. Esimerkiksi Kuvansin suunnassa ryhmä ei kuitenkaan päässyt etenemään tielle kaatuneiden puiden takia.

Joroisissa myrskyn jälkiä korjaamaan on valjastettu Energialaitoksen omien asentajien lisäksi motoja, kaivinkoneita ja metsureita. Voimateliltä Kuopiosta ja Joensuun Energiasta saatiin avuksi kaksi työryhmää kummaltakin.

 

Palomestari Jorma Aaltonen Etelä-Savon pelastuslaitokselta kertoi, että puita on mennyt nurin koko kunnan alueelta ja raivaustyöt teillä ja sähkölinjoilla ovat käynnissä. Kaatuneiden puiden alle jäi niin rivitalonpäätyjä, ulkorakennuksia, omakotitaloja kuin autojakin.

Myrskyn tuhovoima hämmästytti joroislaisia. Kirkonkylällä perjantaina pyöräillyt Riitta Jouhilahti muisteli, että vastaavasta myrskystä Joroisissa on 44 vuotta. Asta-myrskyn tuhot näkyivät mm. hautausmaalla, jossa näkymät olivat kuin pommituksen jäljiltä.

Kalevi Häyrinen puolestaan kuvaili:

- Vähän niin kuin järkyttävän oloinen tämä kaatotyyli. Vanhat puut kun on täällä, niin tuhovoima näkyy kaikessa laajuudessa.

 

Juvalla raivataan sivuteitä

Ukkosmyrsky kaatoi puita eritoten Juvan kunnan itäosissa. Savonlinnantie, Vt 14, oli tukossa useita tunteja. Juvan palokunta oli raivaamassa puita koko aamuyön ja aamun apunaan tukkiauto, jonka nosturi siirteli puita syrjään. Myös yksi metsuri oli katkomassa puita. Sivuteiden raivaus jäi perjantaipäiväksi.

Palokunta raivasi ensin toisen kaistan kunnan rajalle saakka ja toisen takaisin tullessaan. Työmaata riitti Savonlinnan suuntaan, sillä puita oli kaatunut koko matkalta. Myrsky runteli pahiten Härkälän ja Rapion aluetta. Sähköt olivat poikki kaikissa talouksissa ja mm. kunnan päävedenottamon toiminta pysähtyi.

 

Sulkavalla pahimmat metsätuhot

Etelä-Savon pahimmat metsätuhot koettiin Sulkavalla, jossa pelastuspäällikkö Jyri Silmärin mukaan  on kaatunut jopa kymmeniätuhansia puita. Myös rakennusten päälle kaatui puita, eikä pelastuslaitos ensihätään ehtinyt auttamaan niiden raivaamisessa. Silmäri vertasi tuhojen voimakkuutta ja tuhoja vuoden 1985 Manta-myrskyyn.

- Olihan se sellainen luonnonmyllerrys, että kyllä se aika nöyräksi tekee jopa meidät ammattilaiset tuolla voimalla kun se lähtee liikkeelle.

 

Pelastuslaitos sai metsäalan ammattilaisilta apua puiden raivauksessa. Etelä-Savossa lauantaina päivystänyt palomestari Lauri Holappa kertoi kyläläisissä heränneestä talkoohengestä. Esimerkiksi Sulkavalla ihmisiä lähti sankoin joukoin apuun pikkuteiden raivaamiseen. Joillakin oli auttamishalun lisäksi myös ammattitaitoa ja kalustoa, Holappa raportoi. Hänen päivystysalueellaan oli vielä lauantaiaamuna useita kymmeniä mökkejä ja asukkaita taloillaan jumissa. Pelastuslaitoksen työntekijöillä piti kiirettä pelkästään hätääntyneiden paikallisten ja mökkiläisten neuvomisessa.

Sulkavan Iiniementiellä iäkäs pariskunta oli jäänyt kaatuneiden puiden saartamaksi autoonsa 12 tunnin ajaksi. He selvisivät kuitenkin vahingoittumatta ja heidät kuljetettiin alueelta lähimmälle kulkukelpoiselle tielle vesitse.

Sulkavan kunta lähetti kalastaja Ari Partasen sunnuntaina kiertelemään veneellä Iiniemen mottialueelle ja kyselemään avuntarvetta. Partanen sai mukaansa kuitenkin vain kaksi matkustajaa, jotka hekään eivät olleet hädässä, vaan lähtivät kyytiin säästääkseen heitä aiemmin kuljettaneen mökkinaapurin bensaa.

- Tässä näkee koko kirouksen, kun ajetaan pitkä lenkki veneellä. Kyllä näky on hirveä, kyyditettävä Kari Kaurola huokaa.

Hän kertoi oman mökkinsä päällä olevan kahdeksan tukkia, aitan päällä muutaman ja ulkovaraston päällä jokusen. Grillikatoksesta on kulma kokonaan rikki. Ruoat säilytetään maakuopassa.

 

Pahimmalta tuhoalueelta Sulkavalta tavoitettu Vuokko Juutilainen puolestaan kertoo:

- Myrsky alkoi yöllä kello yhden paikkeilla ja sähköt menivät heti poikki. Tuuli yltyi nopeasti ja se meni kapealla alueella selkeästi yhteen suuntaan.

Paljon kuvaa Juutilaisen mukaan se, että takapihalla olleet kukkaruukut säästyivät, vaikka lähellä puut kaatuivat. Pihaan ja omakotitalon tontille kaatui kymmeniä puita juurineen.

- Tuulen ääni oli niin voimakas, ettei puiden rytinää edes kuullut sen alta. Koko tilanne oli tunnissa ohi, jonka jälkeen lähdettiin tarkastamaan tuhoja taskulamppujen kanssa. Omassa pihassa puu kaatui auton ja ulkovaraston päälle, naapurissa talon päälle. Tiet olivat niin tukossa, ettei ollut toivoakaan, että olisi päässyt aamulla töihin.

 

Rantasalmen Tuusmäessä Kari Liljeström arvioi myrskyn pistäneen hänen metsiään nurin noin 24 hehtaaria. Suurin tuhoalue oli yli 15 hehtaaria. Osa metsästä olisi ollut jo hakkuukelpoista. Vahingot ovat reilusti yli 200 000 euroa.

- Pienempiä tuhoja on ollut ennenkin, mutta näin pahaa jälkeä ei täällä ole koskaan syntynyt.

Viikkoa myöhemmin Rantasalmen pahimmilla tuhoalueilla vieraili myös elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, joka tutustui myrskyn jälkiin sekä ilmasta että maasta käsin.

 

Puumalassa salama poltti 200 vuotta vanhan asuinrakennuksen maan tasalle. Hiljattain peruskorjatussa vanhassa talossa asui viisihenkinen perhe, jotka heräsivät yöllä salaman iskuun ja henkilövahingoilta vältyttiin.

(Yle Etelä-Savo ja maakuntalehti Länsi-Savo)

 

 

SAVONLINNAN SEUTU MYRSKYN SILMÄSSÄ (Ilta-Sanomat)

Savonlinnassa ilotulitus vaihtui salamointiin torstai-iltana kaupungin syntymäpäivän ja Pyhän Olavin päivän juhlallisuuksien lopuksi. Juhla keräsi tuhansia ihmisiä keskustaan ja myös kaupungin edustalla oli runsaasti veneilijöitä katsomassa ilotulitusta. Illan päättänyt ilotulitus vaihtui ”kuin tilauksesta” ukkosmyrskyyn, kertoi kaupungin kesäasukas, nukketaiteilija Juha Laukkanen.

- Välittömästi ilotulituksen jälkeen alkoi tuulla ja sataa kaatamalla. Puut heiluivat rajusti koko rantabulevardilla Olavinlinnasta keskustaan. Hopeapaju tuossa pihassa kaatui autojen päälle, kuvaili Laukkanen yön tunnelmia.

Savonlinnan ravintolat joutuivat myrskyn takia sulkemaan ovensa vuoden parhaana myynti-iltana. Lähes vaakasuoraan vihmonut sade ajoi kaupungilla Pyhän Olavin iltaa juhlimassa olleet etsiytymään suojaan.

 

Myrsky iski torille

Rajuilma iski puoliltaöin suoraan kaupungin sydämeen. Silminnäkijöiden mukaan myrsky nousi äkisti ja raivokkaasti ja riepotti keskustaan kokoontunutta juhlaväkeä. Roskikset lentelivät, ihmiset juoksentelivat pitkin toria ja yrittivät etsiä suojaa ja toisiaan.

Savonlinnan kupeessa mökkilomaa viettämässä ollut jääkiekkolegenda Timo Jutila oli myrskyn alkaessa Savonlinnan torin laidalla viettämässä iltaa yhdessä vaimonsa ja parin ystävänsä kanssa.

- Valtava oli myräkkä ja tuulen voima sellainen, etten ole nähnyt ikinä. Se, miten nopeasti kaikki tapahtui, yllätti. Myrsky iski kirjaimellisesti kuin salama kirkkaalta taivaalta ja se tuulen voima oli täysin sanoin kuvaamaton, Jutila kertoi perjantaina.

Tavarat ja sirpaleet lentelivät ilmassa ja puut kaatuivat. Jutiloilla oli onnea: heihin ei osunut mikään. – Esimerkiksi meidän terassin katos sekä aurinkovarjot lennähtivät hetkessä ilmaan. Kyllä se oli ilkeää katsottavaa. Tuntui, että koko kaupunki tärisi ja näky oli aivan uskomaton. Ihmiset pelkäsivät ja osa heistä yritti suojella toisia. Kyllä vaimoa sai rauhoitella jonkin aikaa.

Myyntikojujen rojahdellessa yksi toisensa perään torilla juhlineet aikuiset sekä vielä paikalla olleet lapsiperheet hakeutuivat rivakasti pois alueelta. Pian pimeni myös kaupunki, kun syöksyvirtaukset katkoivat puita.

– Iso puu kaatui ihan meidän lähelle, 15-vuotiaat ystävykset kertoivat IS:lle.

Keskusta pysyi pimeänä tunnin ajan ja ravintolat suljettiin kaaoksessa mahdollisimman nopeasti. Keskustassa myrsky vaurioitti mm. sairaalaa.

 

Satamaan saapuvalla risteilyaluksella ollut kaupungin kulttuuritoimenjohtaja kertoo, että torilla oli tuhansia ihmisiä. Tilanne vaikutti kaoottiselta.

- Vesillä oli myös paljon pienveneitä, jotka olivat tulleet katsomaan ilotulitusta. Osasta näki selvästi, ettei veneitä pystynyt enää hallitsemaan, vaan tuuli heitteli niitä ihan miten sattuu.

 

Laiva törmäsi siltaan

Rantautumassa ollut höyrylaiva s/s Punkaharju joutui pienveneitä väistäessään ohjaamaan kylkensä Torisillan kupeeseen. Kapteenin mukaan tilanne sujui kuitenkin hallitusti ja matkustajat pysyivät rauhallisina.

– Laiturilla olevat ihmiset tuntuivat olevan enemmän hädissään kuin vesillä olleet. Enemmän heitä sai rauhoitella, kapteeni Janne Leinonen kertoi.

 

Viisi vuotta myöhemmin samasta aiheesta Ylellä (30.7.2015):

Höyrylaivan kapteeni ei unohda hetkiä myrskyn silmässä

Savonlinnalainen höyrylaivapäällikkö Janne Leinonen ei unohda yön tapahtumia koskaan. Leinosella on vielä tuoreessa muistissa, kun hän lähti kipparoimaan tilausristeilyä Pihlajavedelle tarkoituksena viedä asiakkaat katsomaan Pyhän Olavin juhlien ilotulitusnäytöstä. Puoliyön aikaan sää oli niin seesteinen kuin vaan voi Saimaalla olla ja 30 asteen hellettä oli kestänyt jo kuukauden päivät.

Savonlinnan sataman edustalla oli risteilyalusten lisäksi kymmenittäin yksityisten pienveneitä. Muutama minuutti ilotulituksen jälkeen laivat lähtivät kohti satamaa. Höyrylaivan ruorin takaa Leinonen näki punaisen pilven ja tunsi ensimmäiset tuulenvireet. Samalla hän ymmärsi jotain täysin poikkeavaa olevan tapahtumassa kehottaen konemestaria olemaan kuulolla konehuoneessa, jotta saadaan laiva turvallisesti rantaan.

- Minäkin käänsin aluksen satamaa kohti, ja silloin Asta-myrsky iski. Kilometrin korkuinen punainen pilvi tuli etelän suunnasta iskien päälle täysin yllättäen. Se myrskyrintamahan eteni 100 km/h, eli täysin yhtäkkiä sää vaihtui tyynestä hirmumyrskyyn.

 

Kun ensimmäiset syöksyvirtaukset iskivät laivaan, asiakkaat ohjattiin alakertaan ja kaikki ovet ja luukut suljettiin.

- Tilanne oli vakava ja ranta muutaman sadan metrin päässä. Meidän laivan paikalle oli mennyt toisia veneitä myrskyä turvaan. Tuuli oli niin valtavan kovaa, etten päässyt enää sataman lahdesta poiskaan päin kääntymään. Jotkut puhuivat, että tuulen nopeus olisi ollut jopa 50 m/s, mikä on jo hirmumyrskylukemia,muistelee Leinonen.

 

Savonlinnan satama-altaassa aallot löivät laivan kylkeen ja menivät sen yli. Vettä tuli kannelle ja komentosillalle. Janne Leinonen mietti, miten hän pystyisi turvaamaan ihmiset ja säilyttämään laivankin kunnossa.

- Hetken mietin, ajaisinko laivan maihin Puistokadun puoleiselle rannalle. Hylkäsin ajatuksen kuitenkin nopeasti. Kyseessä oli vanha laiva, ja jos se menee myrskyssä matalikkoon, todennäköisyys kaatumiseen on suuri.

Sitten Leinoselle juohtui mieleen, että joitain vuosia sitten rakennettu torin kävelysilta voisi olla paikka, jossa vesi riittäisi alukselle. Sillasta saisi laivalle tukea, jos hän vain onnistuisi ohjaamaan sen sillan kupeeseen muiden veneiden lomasta.

- Yhteistyössä konemestarin kanssa saatiin kuin saatiinkin laivoja ja muita veneitä hipoen vietyä alus siihen kävelysillan kupeeseen. Vauriotkin jäivät minimaalisiksi. Muutama rikki mennyt lasi ja pieniä maalivaurioita. Isommat vauriot tulivat kävelysillan tukipuihin, jotka hiukan kärsivät. Siinä oli kyllä hyvä tuuri mukana.

 

Janne Leinonen kertoi olevansa yllättynyt, miten kylmän rauhallisesti hän pystyi toimimaana tilanteessa.

- Urheilutaustasta johtuen paineensietokykyni on suhteellisen hyvä. Pystyin ajattelemaan järjestelmällisesti ja laivan henkilökunta toimi täysin ohjeiden mukaan. Kun sain laivan asiakkaineen turvaan, mieli oli täysin vakaa. Ihan automaattisesti kävin katsomassa, mitä vaurioita laivaan oli tullut ja missä kunnossa matkustajat ja henkilökunta olivat.

Jälkivärinä iski Leinoseen muutaman tunnin päästä kotona. Uni ei meinannut tulla hänen pohtiessaan, miten pahimmillaan olisi voinut käydä.

- Tämä on ollut ainut kerta Saimaalla, kun olen nähnyt tilanteen niin uhkaavaksi, että asiakkaat on ohjattu turvalliseen tilaan ja kehotettu pukemaan pelastusliivit. Toista kertaa vastaavasta tilanteesta ei välttämättä yhtä hyvällä tuurilla selviäisi.

 

 

Veneilijän tarina: ”Pelastumisemme on ihme”

Esko Puurtinen ja Arja Valkeapää sekä heidän Markus-poikansa olivat seuraamassa Savonlinnan ilotulitusta satama-altaassa viisimetrisellä avoveneellä, jossa oli 50 hevosvoiman perätuuppari.

- Lähdimme heti ilotulituksen päätyttyä palaamaan mökille, mutta emme päässeet kuin Olavinlinnan kohdalle, kun myrsky nousi. Se tuli täysin yllättäen ja pyytämättä, kun salamat ja jyrinä peittyivät ilotulituksen jylyyn, Puurtinen kertoo.

Myrsky nostatti nopeasti korkean aallokon, jonka seurauksena Puurtisen ohjaaman veneen keula pomppasi kohti taivasta ja ilmeisesti tuulen voimasta teki ilmalennon pyörähtäen vaaka-akselilla tulosuuntaan.

- En mahtanut mitään. Moottori ei riittänyt pitämään venettä hallinnassa. Kuin ihmeen kaupalla perhe selviytyi suojaiseen lahdelmaan Olavinlinnan itäpuolelle. Myrskyn laannuttua he pääsivät onnellisesti mökilleen.

- Vaikka olen ollut paljon vesillä ja merilläkin, koskaan en ole pelännyt yhtä paljon, Arja Valkeapää huokaa. Hänen mielestään on suoranainen ihme, että myöhemmin ei ole tullut tietoa yhdestäkään hukkumistapauksesta, vaikka sataman läheisyydessä ilotulitusta seurasi kymmeniä venekuntia.

- Niiden on täytynyt ehtiä suojaan, sillä pienet veneet eivät siinä myräkässä olisi pysyneet pystyssä.

 

Lasinsiruja satoi ministerin päälle

Entinen työministeri Tarja Cronberg  vietti perhepiiristä koostuneen seurueensa kanssa iltaa Savonlinnan Kasinon terassilla, kun voimakas tuuli alkoi.

- Olin oli juuri ehdottamassa sisälle siirtymistä, kun terassin rakenteet ja aurinkovarjot romahtivat alas. Lasinsiruja oli kaikkialla, myös sylissä ja ruoka-annoksissa. Tilanne näytti aivan kamalalta, Cronberg kuvaili.

Ravintolan henkilökunta ohjasi asiakkaat sisätiloihin siltä varalta, että myös isot lasi-ikkunat särkyvät. Osa asiakkaista sai haavoja lasinpalasista. Koska aluehälytyskeskukseen ei saatu yhteyttä. henkilökunta lähti itse kuljettamaan heitä sairaalaan.

- Se oli hieno merkki siitä, miten kansalaisyhteiskunta toimii kriisitilanteessa.

 

Saarimökillä

Savonlinnalainen Pekka Ravattinen oli rajuilman iskiessä poikansa perheen kanssa kesämökillään Savonlinnan Kokkosaaressa, muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Vähän ennen puoltayötä ilta oli mitä parhain, lämmin ja tyyni. Heti vuorokauden vaihduttua taivas repesi.

- Heräsin kauheaan ryskeeseen ja paukkeeseen, Jussi Ravattinen kuvailee. Aikuiset heräsivät ja yrittivät pelastaa mitä pelastettavissa oli, mutta luonnonvoimille he eivät voineet mitään.

- Puita kaatui ympärillä yhtenään, ja laiturissa ollut moottorivene pyörähti ympäri kiinnityksissään. Se on entinen vene, Pekka Ravattinen mittaili tuhoja perjantaiaamuna.

1950-luvulta suvun hallussa olleen kesäpaikan ympäristö oli lohdutonta katseltavaa. Tontilta kaatui 17 suurta mäntyä, osa juurineen, osa paukahtanut poikki puolivälistä.

- Jälkeenpäin ajatellen ei ehkä ollut järin viisasta mennä ulos muka tuhoja estämään, henki siinä olisi voinut mennä.

 

Saaristotie poikki

Monelle saaristosta mökeiltään töihin palaaville odotti ikävä viivästys työmatkalla, kun yöllinen myrsky oli katkonut Savonlinnan Pihlajaniemen suunnalta satoja puita. Esimerkiksi Savonlinnan saaristotie Kesamonsaaresta kaupunkiin saatiin liikennöitävään kuntoon vasta aamulla. Teille kaatuneita puita raivattiin useamman vapaaehtoisen voimin.

 

”Mäntyrinne kuin pommituksen jäljiltä”

Savonlinnan Pihlajalahdessa Mäntyrinteen tanssilava-alue on kärsinyt pahoja vaurioita. Lavalla tansseja järjestävä Tero Huvi sanoi, että kaatuneet paksut puunrungot ovat sikin sokin ympäri aluetta. Mäenharjalla sijaitsevalle tanssilava-alueelle ei ole autoilla asiaa, ennen kuin puut on korjattu pois. Varsinainen tanssilava säilyi kuitenkin vahingoitta.

- Mäntyrinteen tanssilava-alue on kuin pommituksen jäljiltä. Minulta meni melkein varttitunti kiivetä kaatuneitten puunrunkojen yli lavalle. Heti oli selvää, että täällä ei lauantaina tanssita.

 

Ruoat roskiin

Savonlinnan Kellartoriin aamulla töihin mennyttä kauppias Mari Jalkasta odotti karmaiseva näky kaupan sisällä. Sähköjen katkettua keskiyöllä kaikki pakastimissa ja kylmäkaapeissa olleet elintarvikkeet sulivat ja menivät myyntikelvottomiksi. Sähköt palasivat kello kahdeksan aamulla, mutta vahinko oli jo tapahtunut.

– Jouduimme heittämään kaiken pois. Pakasteet, einekset, lihat, maitotuotteet, ihan kaikki. Menetimme arviolta noin 30 000 euroa. Kaupan siivoamiseen meni useita tunteja, vaikka hälytimme avuksi jopa lomilla olleet työntekijät. Kaupan ulkopuolella jätelavalla on koko katastrofaalinen kasa piloille menneitä elintarvikkeita.

 

 

KESKI-SUOMI

Totaalituhon alueita Konnevedellä

Poikkeuksellisen voimakas ukkosmyrsky aiheutti mittavia tuhoja myös Keski-Suomen metsissä. Astan riehuessa pahaa jälkeä syntyi Konnevedellä, Viitasaarella, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Perhossa. Konnevesi-Viitasaari-linjalla kaatui puita arviolta 50 000-100 000 kuutiometriä.

Pahiten myrskyssä on kärsinyt Konneveden itä- ja pohjoispuoli, tarkemmin Istunmäen ja Pyhälahden alue, missä metsää arvioitiin kaatuneen  10 000 –15 000 kuutiometriä.

- Konnevedeltä Rautalammille päin myrsky teki täysin totaalista tuhoa. Se alue näyttää olevan kuin pommituksen jäljiltä, kuvaili korjuuvastaava Pauli Hytönen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta. Hän arveli, että suurin osa kaatuneista puista pystytään hyödyntämään ja korjaamaan, mutta myrskyalueiden kantohinta on huomattavasti normaalia alhaisempi. Pirstoutunut ja rikkoutunut osa puustosta ei kelpaa sahatavaraksi, mutta kuitupuuksi ne pystytään hyödyntämään. Moni puunostaja on jo ilmoittanut, että se asettaa nyt myrskypuut etusijalle ostossa ja korjuussaan.

Hytönen arveli, että tuhojen kartoittaminen ja kaatuneiden puiden raivaus vievät useita viikkoja. Hakkuut pyritään aloittamaan välittömästi. Hytönen piti öistä myrskyä vuosikymmenen pahimpana yhdistyksensä alueella, mutta muisteli syysmyrsky Mantan olleen laajuudeltaan suurempi.

- Kaikki eivät välttämättä ihan vielä tajua, mitä on tapahtunut, totesi Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Tipsu Eronen lauantaina.

- Joiltakin omistajilta on mennyt koko metsä sileäksi. Useimmat ovat rauhallisin mielin, mutta järkyttyneitä. Täällä on todella katastrofaalinen tilanne. Tarkkaa arviota ei ole vielä päästy tekemään ja vahinkojen määrää on hirveän vaikea arvioida, mutta puuta on  nurin varmasti satoja tuhansia motteja. 150 000 – 200 000 kuutiota voisi olla jonkinmoinen karkea arvio, Eronen pohtii.

- Käytännössä määrä tarkoittaisi 1500 – 2000 metsähehtaarin täydellistä tuhoa. Pahimmissa paikoissa eli Istunmäellä, Pyhälahdessa ja Välimäellä puut menevät enimmäkseen sellaisena viistona kaistana. Etelä-Konneveden rannoilla Kivisalmen ja Mäkäräniemen suunnasta Pyhälahteen on paikoin täysin totaalinen tuho.

Istunmäen alueella toimivan metsäneuvoja Juha Leppänen kauhisteli:

– Täällä on sellaisia 50-150 metriä leveitä ja parhaimmillaan jopa kilometrien mittaisia kaistaleita, joista kaikki puut ovat kaatuneet. Kaikki ovat tienvarsiarvioita ja tarkoitus on alkuviikosta ilmasta käsin päästä katsomaan konkreettista tuhon laajuutta.

Moottorisahat pärisivät lauantaina niiden putsatessa sähkö- ja puhelinlinjoja. Koko Istunmäeltä puuttuivat silloin vielä sähköt. Erosen mukaan Konnevedellä todella moni tarttui tuumasta toimeen raivaustöiden osalta, varmasti jokainen kynnelle kykenevä oli hommissa.

Keski-Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Heini oli sunnuntai-iltana mustikassa Etelä-Konneveden kupeessa sijaitsevassa saaressa, jossa tukkipuun kokoisia runkoja oli mennyt keskeltä poikki.

- Jos jälki on yhtään tämän näköistä kuin täällä, niin en ole ikinä nähnyt tällaista tuhoa suomalaisessa metsässä myrskyn jäljiltä, Eini kommentoi.

 

Keskisuomalaisen kuvauslennolta

Miljoonien puhallus näyttäytyy Konneveden Mäkäräniemessä, johon pitkällä järvenselällä sisuuntunut Asta pyyhkäisi täydellä voimallaan. Maanantaiaamuna karu näkymä paljastui Keski-Suomen metsäkeskuksen metsäasiantuntija Petri Kilpiselle, joka oli mukana Keskisuomalaisen kuvauslennolla tuhoalueen yläpuolella.

Myrskyllä on ollut selkeä suunta. On nähtävissä päävyöhyke, josta puustoa on kaatunut laajemmin. Koneen kaartaessa järven yläpuolelle alla näkyy pieni saari, jossa yksikään puu ei ole pystyssä. Kilpinen arvioi, että pelkästään Konneveden puolelta löytyy satoja hehtaareja kaatunutta metsää, joissa tuuli on tehnyt juonteisia, pitkittäisiä käytäviä. Laajimmat yksittäiset alueet ovat kymmeniä hehtaareja ja kokonaisia metsätiloja on mennyt, Kilpinen toteaa. Astan pystyvirtaukset ovat lisäksi kaataneet pieniä laikkuja myös puustoalueiden keskelle.

Kilpinen huomauttaa, että suurin osa puista on kaatunut juurineen, mikä viivästyttää sinistäjäsienen toimintaa kahdesta kolmeen viikkoon. Sinistyessään arvokas tukkipuumotti muuttuu kuitupuuksi ja sen arvo laskee noin 50 eurosta 15 euroon. Vanhempi puusto on kaatunut juurineen, nuorempaa harvennettua mäntypuustoa on kaarella luokkipuina, Kilpinen kertoo näkemästään. Metsäkeskus harkitsee tuhoalueiden ilmakuvaamista, jotta metsänomistajat saisivat lisätietoa tuhoista.

 

Tappiot valtakunnan tasolla noussevat noin 20 miljoonaan euroon, josta Keski-Suomen osuus olisi 5-10 miljoonaa, arvioitiin metsäkeskuksesta. Maanantai-illan arvio maa- ja metsätalousministeriöstä oli, että koko valtakunnassa puuta kaatui myrskyn seurauksena 600 000 – 800 000 kuutiometriä. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan Suomi ehkä anoo myrskytuhoihin tukea EU:n solidaarisuusrahastolta. Ne on tarkoitettu korvaamaan vakuutuskelvottomia tuhoja.

 

Myrsky jätti ihmisiä eristyksiin Konneveden Kankaanniemellä

Ilta-Sanomien haastattelema kesämökkiläinen kertoi pelänneensä henkensä edestä.

– Heräsin yöllä yhden kahden aikoihin hirvittävään salamointiin. Kuulin kuinka puut pirstoutuivat, nainen kertoi.  Kuin sota olisi ollut. Kaatuneista puista huolimatta talot pysyivät ehjinä, mutta autoja meni lommoille.

Iltapäivällä alueella oltiin motissa edelleen, mutta osa asukkaista oli aloittanut raivauspuuhat itse. Maanantaina joku tulee arvioimaan tilanteen, miten tiet saadaan auki. Onneksi eristyksissä olevilla ihmisillä ei tule pulaa ruokatarvikkeista.

– Ruokaa on ja järvi on vieressä, ei ongelmaa.

 

Jyväskylän Kiri vaihtoi mailat raakapuuhun paluumatkallaan Sotkamosta torstain ja perjantain välisenä yönä. Asta-myrsky katkaisi pesäpallojoukkueen matkanteon, kun tiet tukkeutuivat kaatuneista puista ja bussi jäi saarroksiin Suonenjoen ja Hankasalmen Jari-Pekka-huoltamon väliselle tieosuudelle. Joukkue odotti tunnin palokuntaa mutta ryhtyi lopulta itse toimiin. Kiriläiset raivasivat puita käsin sekä bussia ja vaijeria käyttäen. Kymmenen puun jälkeen eteen jäi niin iso puu, ettei sitä pystytty siirtämään. Tässä vaiheessa pelastuslaitos ehti hätiin.

 

Myrsky tuhosi sähköverkkoa

Astan pyyhkäistessä läpi Keski-Suomen perjantain vastaisena yönä kello 2.20 alkaen puut kaatuilivat sähkölinjoille ja sähköt katkesivat erityisesti Konnevesi-Viitasaari-Kinnula-Kivijärvi-Kannonkoski-Perho-alueella. Tuhot ovat poikkeuksellisen vakavat. Perjantaiaamuna sähköt olivat poikki 15 000 taloudelta, josta Viitasaaren osuus 3 500 asiakasta.

Vauriot olivat laajat ja lauantaina linjoilla työskenteli 70-80 miestä. Lisävoimia saatiin apuun myös Etelä-Suomesta. Helikopteri oli kartoittamassa pahimpia tuhoalueita. Sähköverkkoja joudutaan rakentamaan paikoin kokonaan uudestaan ja monet asiakkaat tulevat saamaan katkoksista johtuvia korvauksia. Vattenfallista arvioitiin lauantaina, että Keihärinkosken, Keitelepohjan ja Viitasaaren eteläisten alueiden sähkölinjat joudutaan lähes kaikki rakentamaan uudelleen.

 

Viitasaari kovimmilla

Viitasaaren perjantaiaamu valkeni järkyttävään tuhoon. Yöllinen ukkosmyrsky oli kaatanut metsää laajoilta alueilta, teitä oli poikki joka puolella kuntaa ja puita kaatunut niin rakennusten kuin autojenkin päälle.

Aineellisten tuhojen määrää ei uskallettu heti edes arvailla. Pohjoisessa Keski-Suomessa raivausta tehtiin koko aamuyö ja perjantaipäivä. Yöllä puoli kolmen aikaan Viitasaarelle iskenyt Astan päivän ukkosrintama teki tuhoa tasaisesti ympäri kuntaa. Henkilövahingoilta vältyttiin myös täällä, kuten Kaakkois-Suomessakin.

Sähkön katkettua Kokkolanniemen päävedenottamolle siirrettiin aggregaatti, jonka avulla varmistettiin veden riittävyys kaupungin keskustaan. Vesitornin tyhjentyminen oli enää tunnista kiinni ja paine ei enää kunnolla riittänyt korkeimpien kerrostalojen ylimpiin huoneistoihin.

 

Viitasaaren pelastuslaitoksen tilannehuoneessa pelastustöitä johtanut palotarkastaja Teemu Kukkonen kertoi pohjoisen Keski-Suomen tuhojen keskittyneen 90-prosenttisesti Viitasaarelle. Pahimmat tuhoalueet olivat Ilmolahdella, Soliskylällä, Luotolansaaressa ja kaupungin keskustan Isoahon asuntoalueella. Myös Tuhmalanniemen uuden asuntoalueen sanottiin olevan ”kuin tykistökeskityksen jäljiltä”.

- Kaikki miehet ovat pelastamassa ihmisiä mökeistään, jonne he ovat jääneet jumiin, Kukkonen kertoi. Ihmiset saatiin vapautettua moteista viimeistään lauantai-iltaan mennessä.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen päällikköpäivystäjä Pentti Loivamaan mukaan Asta-myrsky aiheutti koko maakunnassa yli 200 hälytystehtävää, Suurimmat tehtävämäärät olivat Konneveden ja Viitasaaren alueilla, yksin Viitasaarella kohteita oli toistasataa.

Viitasaarella Haapaniemen järven rannalla korkein mitattu puuskanopeus oli 22 metriä sekunnissa. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Henri Nymanin mukaan siellä oli mitattu myös hieman alempia lukemia, eli puuskia on tullut useampia ja tuuli on muutenkin voimistunut pidemmäksi aikaa. Kovimmat puuskat ovat hyvin paikallisia ja osuvat harvoin mittareihin, joten korkeimmat puuskalukemat ovat voineet olla jopa 25-30 m/s.

 

Kuutiometrit kumossa, Viitasaari

YLE Keski-Suomen tavoittama viitasaarelainen metsäneuvoja Raimo Kotilainen piti viimeöistä myrskyä rajuudeltaan ennennäkemättömänä. 38 vuotta metsäalalla työskennelleenä hän ei muista nähneensä koskaan näin pahoja myrskytuhoja. Metsäneuvojat saivat perjantaina jatkuvasti puhelinsoittoja metsävahingoista eri puolilla Viitasaarta. Metsurit lähtivät varhain aukomaan teitä ja poistamaan rakennusten päälle kaatuneita puita. Myrskytuhoja ruvetaan purkamaan metsäkoneketjuilla.

Järvi-Suomen metsänomistajien liiton mukaan myrskyn kaataman puun määrä on useita satoja tuhansia kuutiometrejä. Metsäasiantuntija Heikki Markkanen Keski-Suomen metsäkeskuksesta sanoi, että pahimmat metsätuhot rajoittunevat Viitasaaren Ilmolahden-Niinilahden-Jurvansalon alueille. Viitasaaren Ilmolahdessa asuva Tapani Kokkinen muistelee perjantain vastaisen yön myrskyä:

- Kyllä se yöllä tuntui, että koko mökki lähtöö ilimaan. Valoa oli kovasti ilmassa ja myrsky kiskoi puita joka suuntaan. Tuntui, että se vie ne mennessään.

Myrskyn tuhot alkoivat paljastua Kokkiselle aamulla.

- Ihan pihapuitakin oli kaatunut, mutta onneksi ei mennyt talojen päälle. Metsissä suurin osa puista oli kaatunut juurikkaaseen. Jos oli niin sitkeä puu, ettei juurineen kaatunut, niin sitten oli katkennut tai muuten vahingoittunut. Hehtaarin kaksi saa nyt pistää uusiks kokonaan.

Tuhoutunut alue oli nuorempaa, harvennushakattua metsää, joka ei vielä täyttänyt tukkimetsän mittoja.

 

Myrsky-yönä ”täysi helvetti irti”

Viitasaaren Jurvansalolla Antti Hämäläinen oli perheensä kanssa nukkumassa kotinsa pihassa asuntovaunussa, jossa oli viileämpää kuin sisällä.

- Täysi helvetti oli irti. Heräsimme siihen, kun vaunu alkoi huojua ja ukkonen jyristä. Puutarhakalusteet lentelivät pitkin pihaa. Sisällä käytiin kiskomassa johtoja seinästä, etteivät koneet mene rikki. Nuorimmainen heräsi jyrinään sillä välin ja tuli ihan paniikissa vastaan, kun palasimme, Hämäläinen muisteli myrskyn alkua.

- Myrskyn jälkeen yritettiin nukkua. Viideltä soi kello. Ensimmäiseksi aukaisemaan naapurille tietä, puita oli kaatunut paljon. Lehmät pysyivät onneksi laitumella ihan rauhassa myös ukkosen aikana. Navetalla sähköttömyys ratkaistiin ostamalla aggregaatti, mutta se toimi vain kymmenen minuuttia. Kaupassa kaikki oli sillä välin jo myyty loppuun ja uusi luvattiin maanantaiksi. Lehmille piti koko ajan hakea vettä traktorilla järvestä. Sähköt saatiin Napsalaan sunnuntaina iltapäivällä, kahden ja puolen vuorokauden maidot lypsettiin, mutta 800 litraa jouduttiin kaatamaan viemäriin, koska niitä ei saatu jäähtymään. Puuta meni 600 kuutiota ja vakuutusyhtiölle tuli laskua myös pakasteista.

 

Satavuotias kuusiaita nurin juurineen 

Ilmolahdella tyttären lomamatkan aikana kotivahtina ollut vanhaisäntä Heikki Lievonen katseli myrskyn tuhoja epäuskon vallassa. Vanhan virkatilan satavuotias kuusiaita kaatui juurineen 1800-luvun alussa rakennetun aitan katolle. Halkaisijaltaan reilun metrin paksuinen lehtikuusi oli kaatunut valtavan juuripaakun kanssa keskelle 1900-luvun alussa rakennettua leikkimökkiä. Piha on historiallisesti arvokas museoviraston suojelukohde. Siitä tuli torso. Myös tilan talousmetsät kärsivät vahinkoja.

(pääasiassa Keskisuomalainen ja Yle-Keski-Suomi)

 

Korjuu kestää lumien tuloon (artikkeli 5.8 Savon Sanomat)

Se on vähän kuin palapeliä purkaisi, kuvailee rautalampilainen metsäkoneenkuljettaja Jari Siikavirta myrskypuun korjuuta. Puunkorjuuyritys Eero Varis Ky:ssä työskentelevä Siikavirta oli torstaina päättelemässä töitä noin kolmen hehtaarin kuviolla Istunmäen kylällä Konnevedellä, jossa raivataan Asta-myrskyn tuhoja ainakin lumien tuloon asti.

Edellispäivänä riehunut Veera-myrsky ei aiheuttanut juuri lisätuhoja Konnevedellä. Iltavuoroon tulevalle Istunmäessä asuvalle Tuomas Rossille Astassakin oli jo kestämistä. Kuusi puuta kaatui talon päälle ja katto meni korjaukseen.

- Yhdeksänvuotias poika oli vielä leikkimökissä nukkumassa, kun puu kaatui päälle. Onneksi selvisi naarmuilla, hän muisteli pelonsekaista yötä.

Sisä-Savon metsänhoitoyhdistys on keskittänyt resurssejaan Rautalammin ja Vesannon alueelle, jossa tuhot ovat pahimmat.

Kuopiolaisesta metsäkoneyrityksestä on lähdössä kahdeksan hakkuukoneen ja ajokoneen ketjua tuhojen raivaamiseen. Yrityksellä on kokemusta myös Ruotsista ja Saksasta. Tuhoalueilla voi tarvita myös psykologista silmää. Ensin metsänomistajalle tulee kauhu. Sitten masennus, yrityksestä kuvaillaan.

 

 

SISÄ-SAVON LÄNSIOSAN TUHOJA

Torstain ja perjantain välisen yön myrsky kaatoi Pohjois-Savossa eniten metsää Sisä-Savon länsiosissa. Alueella on maassa noin 50 000 mottia metsää, josta 20 000 Vesannolla Viitasaaren kaakkoispuolella. Myös Rautalammen ja Suonenjoen länsiosia myrsky raapaisi. Vesannon tuhot ovat pahimmat 20 vuoteen ja myrsky oli sen verran raju, että tappioita tuli myös nuoriin metsiin, jotka kestävät tavallisesti harvennettuja metsiä paremmin, arvioi Vesannon metsäneuvoja Ari Vesterinen.

 

Hannu Kuhmosen tila Vesannon Kiviniementiellä oli pahimmalla alueella, jossa Savon Voiman sähkönjakeluverkko käytännössä murskautui kappaleiksi myrskyssä. Se joudutaan rakentamaan paikoin kokonaan uudestaan, että vesantolaisille saadaan sähköt ja kännykkäyhteydet kuntoon. Onneksi Kuhmosen tilalle oli hankittu aggregaatti.

Asko Huuskonen ja Satu Karhu olivat Vesannon Pohjois-Konneveden rannalla sijaitsevalla tontillaan myrskyn aikana.

– Aamuyöllä kuulosti kuin olisi tullut sota. Tanner tömisi, kun kaatuvat puut jymähtelivät ympärillä maahan. Myrsky vei laiturit, ne ovat hävinneet. Lisäksi moottorivene paiskautui rantaan niin, että sen irrottamiseen tarvitaan todennäköisesti nosturia.

Sähkönjakeluhäiriöt pitivät osan Vesannon ja Rautalammin asukkaista ja mökkiläisistä puhelinpimennossa jopa viikon. Pelastuslaitos neuvoi mökkiläisiä tulemaan pois mökiltä siksi aikaa, että tiet raivataan ja kännykät alkavat kuulua.

Myrskyn jälkiä raivasi kaikki liikenevä työvoima. Pelastuslaitos huolehti yhdessä, että valtatiet ovat auki ja hälytysajoneuvoilla pääsi kulkemaan pahimpien myrskyalueiden pääväyliä. Sivuteille olisi hätätilanteessa raivattu tie tarvittaessa menomatkalla. (Savon Sanomat)

 

 

KESKI-POHJANMAA

Yöllä 3-4 aikoihin Asta-myrsky kulki yli Keski-Pohjanmaan. Pelastuslaitoksilla oli runsaan tunnin sisällä liki 60 vahingontorjuntatehtävää, joista eniten Perhossa, parisenkymmentä. Halsualla hälytyksiä kertyi 15. Maakunnassa 17 000 taloutta on ollut vailla sähköä laajalla alueella ja junayhteydet ovat olleet poikki. Kello viiden aikaan myrsky oli jo matkalla meren yli Ruotsiin.

Sähköyhtiöt korjasivat koko perjantaipäivän öisen ukkosmyrskyn jälkiä. Puita kaatui sähkö- ja puhelinlinjojen sekä teiden yli. Vikailmoituksia alkoi tulla puoli neljän aikaan yöllä Lestijärveltä Kälviälle ulottuvalla alueella.

Kokkolassa Ventuksentiellä puu oli kaatunut talon ja auton päälle ja Vidnäsinkadulla myrsky oli irrottanut peltikaton.

 

Kaustisella koettiin tällä viikolla jo toistamiseen myrskyn voima. Hautausmaalla ja Kappelinkankaalla kaatui perjantaina aamuyöllä toistakymmentä puuta juurineen. Kirkkoherra Veli-Pekka Harju totesi, että maanantaisen myrskyn tuhot ehdittiin juuri siistiä ja nyt raivaus on aloitettava uudelleen. Harkinnassa on myös tiheäpuustoisen hautausmaan puiden harvennus muutenkin ennen syysmyrskyjä. Myrsky riepotti Kaustisella myös Uudenpaikan kangasta ja Virkkalaa.

 

Perholaisten tunnelmia Astan loppureitillä

Moni perholainen lähti sähkön puutteen vuoksi aamukahville huoltoasemille. Aulis Keisala kertoi ST1:llä ”varmaan useamman sadan puun olleen kaatuneena matkalla Liukosta kirkonkylälle.” Hänen omaltakin pihalta oli kaatunut kymmenen puuta. ST1:n yrittäjä Juhani Harju totesi, ettei muista tällaista ukonilmaa.

–- Ei ainakaan minun aikanani ole ollut. Ympäri Perhoa on jotain sattunut, Harju tiesi.

Humalajoen kylällä asuva Pertti Hämäläinen oli ollut liikkeellä aamuyöstä saakka. Omien navettatöiden lisäksi hän oli ennättänyt kiertää kylällä tarkastamassa, että naapurit ovat kunnossa ja auttaa raivaamaan tieltä puita.

- Ihminen on vain aika mitätön luonnonvoimien edessä. Linjoilla oli paljon puita. Vettä tuli 34 milliä. Meillä lähti vanhasta navetasta ikkunat pokineen. Lapset heräsivät yöllä ja pelkäsivät.

 

Möttösen kylällä luonnonvoimat jylläsivät myös kovin ottein. Eino Ojalan talon viereisessä metsikössä kymmeniä puita oli nurin. Ojalan varaston päälle kaatunut puu rikkoi samalla traktorin konepellin.

– Meillä oli yöllä tuuletusluukut auki ja vesi tuli sänkyyn asti, Ojala kertoi.

 

Perholainen Antti Vehkalampi oli tulossa Kinnulasta Saarensalmesta Kivijärven kautta kotiin Perhoon. Vehkalammen mukaan näytti Kivijärvi olleen matalana. Muuntaja roikkui hautausmaan nurkalla ja hautausmaa oli kärsinyt pahasti.

Kivelän kylässä Arto Kivelän navetan peltikatto repeytyi irti ja vääntyi liki tunnistamattomaksi alas romahtaessaan.

Perhon kunnan tekniselle toimelle vesijohtoverkosto aiheutti huolta, kun pumppaamoille ei saatu virtaa kuin aggregaatista. Osa kylistä oli vielä puoli viiden aikaan lauantaina ilman vettä. Teknisen toimen miehiä oli myös yöhön saakka sahaamassa puita linjojen päältä. (Yle Keski-Pohjanmaa)

 

Ongelmia matkapuhelinyhteyksissä ja postinjakelussa

Asta-myrsky aiheutti vakavia ongelmia GSM-verkkoihin koko matkallaan Suomen halki. Viat johtuivat puiden kaatumisista sähkölinjoille, jonka johdosta tukiasemat mykistyivät.

Häiriön poikkeuksellista laajuutta kuvasi hyvin Elisan suuntaa-antava kartta, jonka mukaan matkaviestintä on heikentynyt koko maan poikki noin sata kilometriä leveällä kaistaleella. Pelkästään Etelä-Savossa tukiasemia oli pahimmillaan poissa toiminnasta useita satoja, joista kärsi noin 30 000 asiakasta.

Soneran mukaan eniten häiriöitä oli Savonlinnan, Varkauden ja Viitasaaren välisellä alueella. Elisan asiakkaista häiriöt koskivat Imatra-Mikkeli-Jyväskylä-Karstula-linjan pohjoispuolta noin 100 kilometrin säteellä. DNA:lta kerrottiin, että suurimmat häiriöt koskivat Savonlinnan aluetta.

Operaattorien mukaan ongelmat poistuivat sitä mukaa, kun tukiasemille saatiin ohjattua sähköä mm. aggregaattien avulla.

Hätäpuhelut ohjautuvat vikatilanteissa automaattisesti myös oman operaattorien ulkopuolisten tukiasemien kautta, jos yhteys on saatavissa toimintasäteellä.

Myös postinjakelu myöhästyi pahimmilla myrskytuhoalueilla perjantaiaamuna, kun postikuljetusten oli mahdotonta päästä etenemään tukkeutuneilla teillä. Osa perjantain postilähetyksistä voitiin jakaa perille vasta maanantaina.

 

 

 

04.08.2010

VEERA UKKOSMYRSKY MYLLERSI SUOMESSA

Vain vajaa viikko tuhoisan Asta-myrskyn jälkeen uusi voimakas ukkosmyrsky riehui maassamme. Osa alueista maan kaakkoisosissa ja Keski-Suomessa sai kokea myrskyn raivon jo toisen kerran viikon sisällä. Veeran syöksyvirtaukset kaatoivat metsää ja katkoivat sähköjä suuressa osassa maata. Sähkökatkojen määrä oli Asta-myrskyä suurempi, ja niitä esiintyi laajemmalti maan eteläosista aina Etelä-Lappia myöten.

Keskiviikkopäivän laaja ukkosrintama kehittyi hyvin lämpimän ja kostean ja lounaasta työntyneen viileämmän ilmamassan rajapintaan. Ukkosia lietsonut terävä ilmamassaraja liittyi voimakkaaseen matalapaineeseen, jonka keskus sijaitsi aamulla Itämeren pohjoisosassa. Matalapaineen tuulet olivat melko kovia maan lounaisosissa, mutta pahempia tuhoja ei syntynyt.

Lämpimään rintamaan liittynyt voimakas sade- ja ukkosrintama saapui jo keskiviikon vastaisena yönä Länsi-Uudellemaalle, josta se levittäytyi nopeasti Hämeen ja Pirkanmaan kautta Keski-Suomeen saakka.

 

Varsinaiset tuhoisat Veeran päivän ukkoset alkoivat kehittyä aamulla Pirkanmaan ja Keski-Suomen seudulle. Matkallaan pohjoiseen, koilliseen ja itään ne järjestäytyivät ukkosrintamaksi, jonka pahin isku koettiin Uuraisten Hietasaaren leirintäalueella kello kolmen aikaan iltapäivällä. Osansa saivat myös Häme, Päijänteen seutu sekä Etelä- ja Pohjois-Savon länsiosat.

Kainuun myrskyrintama saavutti alkuillasta. Ilmatieteen laitoksen salamakarttojen mukaan rintaman pohjoislaita oli kutakuinkin Oulu-Kemijärvi linjalla. Illan mittaan idempänä käytännössä koko Kainuun alue sai kokea myrskyn voiman ja paikallisia metsätuhoja syntyi. 

Suomenlahdelta nousi nopeasti erillinen voimakas ukkossolu Kaakkois-Suomen rajapitäjiin, jossa se illansuussa riepotteli pahoin mm. Simpeleen keskusta-aluetta. Tämä ukkosrypäs eteni nopeasti Pohjois-Karjalan itäisimpiä osia pitkin pohjoiseen aiheuttaen metsätuhoja ennen poistumistaan itärajan taakse. Myrskyiltä säästyi suurin osa Lappia, ja myös Uudeltamaalta sekä Kymenlaaksosta ulottui maan itäosaa pitkin pohjoiseen lähes ukkoseton kaistale. Länsirannikolla Porin tienoilla rankkasade aiheutti tulvia.

 

Ilmatieteen laitos antoi päivän aikana kaksi viranomaistiedotetta, joissa varoitettiin erittäin voimakkaista, vahinkoa aiheuttavista ukkospuuskista ja mahdollisista suurista rakeista. Kello 13.55 tiedote annettiin Pirkanmaan pohjoisosaan ja Keski-Suomen maakuntaan ja kello 16.30 Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntiin.

 

Salamointia enemmän kuin kymmeneen vuoteen. Vuorokauden aikana salamanpaikanninverkko havaitsi Suomen alueella lähes 23 000 maasalamaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan salamointi oli voimakkainta keskipäivän ja iltayhdeksän välillä. Poikkeuksellisen suureen salamamäärään vaikutti myös aamuyöstä Länsi-Uudellamaalla salamoinut ukonilma.

Tällä vuosikymmenellä on vain kerran aikaisemmin havainnoitu yli 20 000 salamaniskua vuorokaudessa. Tämä tapahtui 19.7. 2003, jolloin salamamäärä oli 21 500.

 

RAJUILMA SYNNYTTI KAAOKSEN KESKI-SUOMESSA

Keskiviikkona aamulla ja iltapäivällä Keski-Suomeen iskenyt ukkosrintama aiheutti nopeasti kaaoksen maakunnassa. Pelastuspäällikkö Risto Helmisen mukaan hälytykset alkoivat aamuyöllä neljän aikoihin Jämsässä. Kello yhteentoista mennessä tehtäviä ehti tulla kolmisenkymmentä.

Aamun rankkasade aiheutti ongelmia eri puolilla maakuntaa. Hippoksen parkkipaikalle pysäköidyt autot joutuivat veden valtaan, kun vesi nousi sadeviemärin tukkeuduttua jopa 30-40 senttimetrin korkeuteen kastellen useiden autojen sisätiloja.

Äänekosken palomiehiä työllistivät aamulla kellareihin ja liiketiloihin valuneet vedet. Palokunta oli paikalla kuuden sammutusyksikön ja kahdeksan vesi-imurin voimin ja pahemmilta tuhoilta vältyttiin.

Rytinä alkoi uudelleen iltapäivällä kahden jälkeen varsinaisen Veera-myrskyn iskiessä. Kolmen aikaan myrsky iski Hietasaaren leirintäalueelle Uuraisilla. Hektistä menoa riitti aina kello 18 saakka. Pelastuslaitos sai puoli kahdeksaan mennessä noin 130 pelastustehtävää eri puolilla Keski-Suomea.Hätäkeskus hoiti puolestaan klo 15-18 lähes 350 viranomaistehtävää. - Näitä tilanteita tulee virkauralla vastaan joitakin, mutta ei onneksi joka vuosi, Helminen totesi.

Sähköt katkesivat Keski-Suomessa noin 8 000 taloudelta.

 

UURAISTEN HIETASAAREN LEIRINTÄALUEEN TUHO (Keskisuomalainen ym.)

Tuho tuli sekunneissa

Hietasaaren karavaanarialueella Uuraisilla koettiin täystuho, jolle ei vertaista Suomen säähistoriassa löydy. Niemenkärjessä lähes keskellä Kyynämöinen-järveä sijaitsevalle leirintäalueelle iski syöksyvirtaus keskiviikkona kello kolmen tienoilla. Hetkessä oli satoja vankkoja puita nurin ja asuntovaunut romuna. Näky oli epätodellinen. Joka puolella oli rakennusten ja asuntovaunujen päälle kaatuneita puita ja katkenneita runkoja. Kaaosta ja hävitystä, joka syntyi muutamissa kymmenissä sekunneissa.

Pelastusviranomaisten mukaan leirintäalueella olleista noin 100 asuntovaunusta puolet tuhoutui korjauskelvottomaksi. Paikalla olleen silminnäkijän mukaan tuuli lennätti useampaa vaunua ilmassa. Hietasaaren isännän Veijo Kämäräisen mukaan ehjäksi ei jäänyt yksikään vaunu. Yhtä heikosti kävi myös autoille ja lisäksi huoltorakennukset saivat tuta luonnonvoimat.

Myrskyn iskiessä alueella oleskeli 35 ihmistä. Kuin ihmeen kaupalla vain kolme loukkaantui, heistä yksi vakavammin. Pienempiä naarmuja ja ruhjeita sai useampikin ja oli myös vakavia läheltä piti tilanteita. Loukkaantuneet kuljetettiin veneellä paikkaan, josta ambulanssi pääsi noutamaan heidät ja viemään Keski-Suomen Keskussairaalaan. Kaatuneet puunrungot estivät alueelle pääsyn, ennen kuin pelastuslaitos sai raivatuksi ajotiet.

Kaatuneet männyt olivat sikin sokin, mikä teki alueella liikkumisen erittäin vaikeaksi. Tilanteessa vältyttiin enemmiltä henkilövahingoilta, koska suurin osa asuntovaunujen omistajista on kausipaikkalaisia, jotka eivät olleet syöksyvirtauksen iskiessä paikalla. Viikonloppuna alueella olisi ollut helposti 150 ihmistä.

 

Myräkkä puhkui kumoon metsää liki kilometrin matkalta leirintäalueen eteläpuolelta ennen osumistaan asuntovaunualueeseen. Järven ylitettyään se vielä repäisi matkaansa navetan peltikaton ja kaatoi ainakin hehtaarin vankkaa männikköä. Alkuun oli epäselvää, riehuiko alueella trombi vai syöksyvirtaus.

Ylen tv-meteorologi Matti Huutonen osui lähes myrskyn silmään ollessaan käymässä kotipaikallaan Uuraisten Höytiän kylällä. Käytyään paikan päällä Hietasaaressa hän arveli leirintäalueelle iskeneen todennäköisemmin syöksyvirtauksen.

- On täällä aikamoiset tuhon jäljet, arviolta puolen kilometrin leveydeltä ja parin kilometrin matkalta on kaatunut merkittävä osa mäntykankaan puustosta.

Hietasaaritoimikunnan puheenjohtaja Mikko Niemen mukaan jo keskiviikkoiltana oli selvää, että leirintäalueen toiminta ei hetkeen palaa ennalleen, ei ehkä koko loppukesänä. Torstaina hän sanoi raivaustöiden kestävän alueella kaksi viikkoa.

- Luonnolla on luonnonvoima, hän totesi vaurioita hämmästellessään.

Kunnan perusturvajohtaja arvioi pelkästään asuntovaunuille aiheutuneiden vahinkojen nousevan 1,5-2 miljoonaan euroon.

 

SILMINNÄKIJÖIDEN KOKEMUKSIA UURAISILLA

Toimittaja Helinä Huuhtanen/STT

Hietasaaren leirintäalueen reunalla iskee vastaan ammottava aukio. Alueen tiheä mäntymetsä on rysähtänyt kauttaaltaan matkailuvaunujen päälle. Vain valkoiset katot pilkahtelevat kaatuneiden runkojen ja latvusten välistä. Raaka mänty haisee. Pelastuslaitoksen raivaussahat huutavat. Monen tapahtuma-aikaan paikalla olleen ihmisen suupielessä roikkuu hajamielinen tupakka. Paikalla leijuu järkytys.

 

Leirintäalueen isäntä, Veijo Kämäräinen oli tilanteen sattuessa ulkona.

- Tuuli yltyi aluksi voimakkaasti ja vettä alkoi sataa niskaan. Kun näin, miten mäntyjen rungot alkoivat taipua, huusin pojalleni että nyt mennään! Sitten puut rysähtivät. Tilanne oli Kämäräisen mukaan ohi sekunneissa. Hänelle tuli hirveä huoli esimerkiksi parista vierailulla olleesta vanhuksesta.

- Otimme majoituslistat ja lähdimme selvittämään, ovatko kaikki kunnossa. Konttasimme, ryömimme ja kiipeilimme runkojen yli huudellen ihmisiä. Yksikin vaunu oli kaatunut aivan selälleen. Aikaa kului, mutta lopulta löysimme kaikki.

Yksi pahimmin loukkaantuneista oli v. 1973 syntynyt nainen, joka jäi jumiin puun alle.

- Näin itse, kun hänen miehensä konttasi verisenä vaimonsa luokse. Onneksi heidän alle kouluikäiset lapsensa olivat tapahtumahetkellä rakennuksen sisällä.

Vähän myöhemmin Kämäräinen katseli ympärilleen epäuskoisena.

- Totaalinen tuho. Alueella on paljon mäntymetsää ja nyt kaikki on kaatunut. Satoja puita on nurin. Puita on vaunujen päällä ja monet vaunut ovat kaatuneet ylösalaisin. Myrsky kesti vain muutamia sekunteja, mutta sillä oli mieletön voima. Nyt täällä laulavat moottorisahat, kun pelastuslaitos yrittää raivata tietä alueelle.

Myrsky iski maahan myös alueen sähkötolpat, joten virran saaminenkin vie aikaa. – Taloudelliset vahingot ovat todella merkittäviä, Kämäräinen toteaa.

 

Petäjävetinen Harri Katajamäki muistaa päivän ikuisesti. Hän oli sisällä vaunussaan, kun vesi ja tuuli alkoivat piiskata aluetta. Hän nousi sängystä laittamaan etuikkunaa kiinni. Nyt siinä sängyn päällä on puu. Runko lävähti läpi asuntovaunun katon juuri sille kohtaa, jossa Katajamäki oli ollut. Kolmen kuukauden yhtäjaksoinen oleskelu leirintäalueella päättyi siihen.

Pelastuslaitos kielsi liikkumisen alueella suuren vaaran takia. Hieman ennen kello seitsemää koko leirintäalueen ympäristö eristettiin ja tyhjennettiin ylimääräisistä ihmisistä, jotta raivaus pääsi todella käyntiin. Avuksi tuhoja selvittämään, tutkintaa turvaamaan ja omaisuutta suojelemaan saapuu virka-apuosasto Keuruun Pioneerirykmentistä.

 

”Tuntui, että kuolee”

17-vuotiaan Venla Penttisen kesätyöt leirintäalueella loppuivat luonnonvoimien näytöksen vuoksi pari päivää etuajassa. Puhurin iskiessä hän oli huoltorakennuksessa siivoamassa vessoja.

- Ulko-ovi oli auki, tuuli nousi ja yhdessä hujauksessa puut alkoivat kaatua. Ovi paiskautui nenän edestä kiinni. Sitten alkoi rytinä. Huoltorakennuksen kattoonkin paiskautui useita puita. Tuntui, että kuolee. Kauhea rytinä ja pauke, Penttinen kuvaili.

Kun pahin mylläkkä oli ohi, hän lakaisi sisälle lennähtäneet roskat pois ja meni ulos tarkastelemaan vahinkoja.

- Saman tien tuli vedet silmistä, että ovatko ihmiset kunnossa. Onneksi niissä vaunuissa, jotka olivat eniten rutussa, ei ollut ihmisiä.

 

Tamperelainen Jukka Niemi seisoi kaverinsa kanssa vaununsa edustalla kun myrskytuuli iski.

- Lähdin juoksemaan pakoon ja ehdin vessarakennuksen nurkalle kun vieressä kaatui neljä puuta. Yksi oksista löi selkään ja lennätti eteenpäin. Rytinä oli kaamea. Tuntui, kuin sota olisi syttynyt, Niemi kertaa.

 

Reijo Välikangas:

- Olin vaunulla, kun alkoi kuulua kohinaa järveltä päin, mutta mitään ei näkynyt. Juoksin 15 metriä ja huusin vaimolle, että pihalle sieltä! Sitten se iski. Puut alkoivat laota valtavalla voimalla järven suunnasta.

Välikangas meni männyn rungon taakse suojaan. Vaimo ehti asuntovaunun portaille, sitten vaunu heitti voltin ja hän putosi niiltä. Samalla puuska kiersi läheiselle nyppylälle ja alkoi kaataa metsää toisesta suunnasta. Välikankaan vaimo jäi kahden puun latvan alle, mutta selvisi naarmuilla ja mustelmilla. Reijo Välikankaan päähän tuli haava ja käsi jäi puristuksiin puiden rymistessä ympärillä, suojapuukin kaatui. Aineelliset vahingot olivat tuntuvia: asuntovaunun päällä oli ristikkäin kolme vankkaa petäjää ja kolme vuotta vanha Honda CRV jäi yhden männyn ruhjomaksi.

– Kaikk män, mutta kaipa vakuutus korvaa. Oli tämäkin kesäloman loppu, Reijo Välikangas mietti.

 

Päiväkahvit jäivät kesken

Kahden karavaanaripariskunnan leppoisat iltapäiväkahvit päättyivät paniikkihalaukseen. Uuraislainen Maritta Niemi kertoo:

- Juuri oli radiossa kerrottu myrskyn tehneen tuhojaan Tampereen suunnalla. Ehdin ehdottaa miehelleni, että pidetään kiinni telttaa tukevista alumiiniputkista. Sitten mieheni sanoi, että nyt sisään vielä kun ehditään. Pidimme kaikki neljä toisistamme kiinni ja katselimme puiden kaatumista. Kahvit jäivät kesken, mutta onneksi olemme vielä hengissä.

Niemi otti vaunuunsa hoitoon hieman yli viisikymppisen tamperelaismiehen. Hän oli saanut oksasta rajun iskun rintaansa. Hänen autonsa ja vaununsa olivat aivan rusinana.

 

Uuraisilla Hietasaaren leirintäalueen lisäksi sääilmiö teki tuhojaan muuallakin. Silminnäkijöiden mukaan  Kyynämöisten ja Kelloperän kylät olivat iltapäivän jälkeen lakeana.

 

Hankasalmi

Myös Hankasalmen leirintäalueella vallitsi kaaos, kun myrsky iski. Leirialueella ollut mies havahtui, kun hän oli menossa tupakalle.

- Lähdin juoksemaan karkuun, kun huomasin, että asuntovaununi lähtee liikkumaan. Vaunu siirtyi kolme metriä taakse ja neljä sivuun. Naapurin vaunu kaatui. Miehen puoliso pysytteli asuntovaunussa koko episodin ajan. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut alueella. (Iltalehti)

 

Hankasalmella myrsky urakoi pahaa jälkeä. Osassa keskustaa katkesi sähköt, veden tulo lakkasi ja puuta lakosi kuin heinää. Vakavin onnettomuus sattui Suolikoskentiellä miehen jäätyä kaatuneen puun alle. Paikalle hälytetty pelastushelikopteri ei toisen tehtävän vuoksi päässyt onnettomuuspaikalle. Mies vietiin lopulta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Lähtiessä mies oli tajuissaan.

Valkolantiellä rivitalon katosta puolet repeytyi irti ja kaksi huoneistoa kastui.

 

Myrsky loi yhteishengen Hankasalmella. Moottorisahat huutelivat yli pihojen torstaipäivänä, viimeiset kenollaan olevat puut räsähtelivät maahan ja pihaharavat riipivät oksia kasaan. Valtaisan savotan ääriviivat alkavat hahmottua. Keskiviikkoisten myrskytuhojen korjaamiseen oli tartuttu Hankasalmen keskustaajamassa rivakasti.

- Naapurit ovat auttaneet toisiaan, iäkkäämpien ihmisten avuksi on riennetty ja monta kohdetta on ehditty raivata ennen kuin niistä on tullut edes ilmoitusta, sanoo kunnanjohtaja Matti Mäkinen.

 

Entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella myräkkä kaatoi puita ja katkoi sähköjä. Iltapäivän lyhyt ukkosmyrsky jätti muutamia ihmisiä mottiin Sumiaisten Saarikkaalla ja Konneveden Ilomäentiellä.

 

Voimakas puhuri mylläsi maisemaa Muuramessa

Myrsky teki tuhoaan Muuramen Rannankylässä keskiviikkona iltapäivällä. Koko Huhtiniemen alueella meni valtavasti puita nurin. Ritva Björkman oli tullut Turusta äitinsä Eeva Lemilän mökille, jonka ympäriltä oli kaatunut iso määrä puita. Yksi puu kaatui talon päälle ja kolmesta autosta kaksi jäi puun alle. Mökissä oli myräkän iskiessä 11 ihmistä.

- Istuimme juuri kahvipöydässä ja lapset olivat yläkerrassa. Kun näin, että puut lähtivät kaatumaan, huusin lapsille, että tulkaa äkkiä alas, Björkman kertaa.

Mökin ovet oli hetki sitten saatu lukittua, sillä ne eivät muuten pysyneet kiinni tuulen voimasta.

- Onneksi kenellekään ei käynyt kuinkaan. Puita kaatui mökin ympärille, emmekä päässeet ulos kuistia pidemmälle. Soitimme hätänumeroon ja palokunta saapui nopeasti raivaamaan jälkiä, mökkiläiset kertoivat.

Huhtiniemen talon isäntä Matti Kettula näytti puiden alle hautautunutta tietä Lemilän mökin lähellä. Heinätalliakaan ei ollut erottaa ryteikön seasta.

- Tien päässä on mökki, jossa on vielä ihmisiä. Sieltä ei ihan hetkeen pääse lähtemään. Mökin päälle ei onneksi ole kaatunut puita. Olemme yrittäneet saada tänne metsäkonetta, jotta pääsisimme raivaamaan jälkiä, Ketula kertoi.

Myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen päällikkö Risto Helminen totesi, että metsätöitä riittää.

 

Muuramessa myrsky laittoi myös Kantalan tilan hakkuusuunnitelmat uusiksi. Veera-myrsky pyyhälsi Muuratjärven yli ja laittoi sileäksi neljä hehtaaria hakkuukypsää kuusimetsää, pääasiassa järeää kuusikkoa. Tuhoja koitui myös nuoremmalle puustolle. Tilan lähimetsään osunut tuuli teki tuhojaan kapealla alueella ja sama ilmiö oli havaittavissa myös muualla, mm. Isolahden suunnalla.

- Puoli kolmen jälkeen alkoi tuulla navakasti ja hetkessä järeä metsä kaatui kuin korttipakka, kertoo isäntä Heikki Korhonen. Näky tuhoalueella oli lohduton, puuta oli pitkin ja poikin ja tie tilalle täysin tukossa.

- Myrskyn pahin voima meni onneksi piirun verran ohi pihapiirin. Emäntä oli juuri palaamassa kaupungista ja jäi kotitielle mottiin.

 

Puita ja sähköjä poikki Virroilla, Pihlaja- ja Petäjävedellä

Syöksyvirtaus kaatoi puita Virroilla Hauhuu-Kotala-suunnalla, jossa Koillis-Satakunnan Sähköstä kerrottiin olleen vielä alkuillasta pitkiä pätkiä sähkölinjaa maassa.

Pihlajavedellä raivausapua tarvittiin Keuruun ja Ähtärin välisellä maantiellä 6215 lähellä Ähtärin rajaa, ja etenkin siitä haarautuvalla Saarikyläntiellä. Sinne oli myös tilattu illaksi moto-yksikkö sähkölinjojen raivaustyöhön. Virtain puolella suurimmat tuhoalueet olivat Pihlajavedelle johtavan Karhunkyläntien tuntumassa.

Petäjäveden Kummunkylällä myrsky raivasi kaksikymmentä metriä leveän linjan Petäjäveden ja Uuraisten rajalle. Tuulenpuuskat kaatoivat puita myös Ässämäentielle. Vettä satoi Kummunkylälle iltapäivällä 70 mm. Puita kaatui myös Petäjäveden Heikkilänperällä.

 

Junaliikenne sekosi

Ukkonen sai junaliikenteen täysin sekaisin Keski-Suomen ympäristössä. Raideliikenne oli poikki Tampereen ja Jyväskylän välillä koko päivän. Aamulla syynä oli turvalaitevika ja iltapäivällä myrskyn kaatamat puut Saakoskella, jonka johdosta sähkönsyöttö radalla katkesi. Junaliikenne saatiin käyntiin myöhään illalla. Tampere-Seinäjoki-Haapamäki välillä junat myöhästelivät puolisen tuntia turvalaitevian vuoksi.

Tv- ja radiolähetyksissä häiriöitä. Radiolähetyksissä oli puolen tunnin tauko ja tv-lähetyksissä katkoja ainakin Laukaassa, Äänekoskella, Korpilahdella ja Sysmässä sekä Kainuussa Hyrynsalmella ja Puolangassa.

 

Myrskyt työllistävät metsäkoneita

Koneyrittäjäliitolla on käytössä 230 konetta, joista yli puolen arvioitiin keskittyvän tulevina viikkoina myrskytuhoihin. Koneyrittäjien puheenjohtaja Aki Laajalta kysyttiin eräässä Asta-myrskyn tuhoja koskevassa haastattelussa, vieläkö uusia myrskyjä on tulossa. - Vastasin, että ei tule eikä mennyt kuin pari tuntia kun Veera iski, Laaja hymähti.

 

Natura-alueilla Keski-Suomessa kaatui runsaasti puita. Luonnonsuojelualueilla se ei ole kuitenkaan ongelma, vaan ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi lahometsiä.

- Paikoin jälki on aika hurjaa. On saattanut kaatua jopa 70-80 % puustosta ja näky on usein aika lohduton, kertoi Keski-Suomen ELY-keskuksen biologi Johanna Viljanen.

Toimintaohje Natura-alueilla kaatuneista puista on se, että puut saavat jäädä lahoamaan paikalleen. Kuitenkin teille ja mökkitonteille kaatuneet puut voi raivata pois. 

– Vaikka jälki on aika dramaattista, kuuluu myrskytuho luonnon omaan dynamiikkaan. Nyt on tässä metsässä oikeastaan vuosi nolla. Tähän alkaa varttua uutta puustoa aikanaan ja lahonnut puusto tarjoaa tietyille lajeille uusia elinympäristöjä ja elinmahdollisuuksia.

 

 

SATAKUNTA

Ukkosmyrsky teki keskiviikkona iltapäivällä tuhoa myös Pohjois-Satakunnassa Lavian kylällä ja Kankaanpäässä. Myrsky alkoi Lavian ja Pomarkun rajamailla kello 15.30 aikaan. Puita kaatui ainakin kahdelta noin puolen hehtaarin kokoiselta alueelta.

Pahempaa tuhoa myrsky teki Kankaanpään kaupungin keskustan alueella. Lorvikylän asutusalueella kaatuneet puut vaurioittivat rakennuksia ja autoja sekä sähkö- ja puhelinlinjoja. Päivystävän palomestarin Jari Santaharjun mukaan raivaustyöt noin kahden hehtaarin tuhoalueella jatkuvat puolilleöin saakka. Henkilövahinkoja ei sattunut.

Kankaanpääläinen Jarno Raitanen näki Lorvikylän tuhot muutamia minuutteja myrskyn jälkeen.

- Alue oli kuin sodan jäljiltä. Postilaatikot, puut ja pensaat olivat miten sattuu. Osa puista oli juuret pystyssä, toiset keskeltä poikki. Taloissa oli kattoja vinossa, räystäitä irti ja ikkunat hajalla. Myös lasten keinut ja trampoliinit olivat vaihtanet osoitetta, ja yksi leikkimökki oli kyljellään.

- ”Trombi”oli kulkenut kuin suoran linjan sadan metrin pätkältä. Alue muuttuu raivaustöiden jälkeen todella autioksi. (IS)

Iltalehden silminnäkijä Rami Hakala oli töissä, kun ”trombi” iski. Hän kertoi puiden oksia ja rojua leijuneen satojen metrien korkeudessa. Puut rytisivät ja vettä tuli. Koko homma kesti 10-15 sekuntia.

 

Vettä tuli taivaan täydeltä Porissa. Vesihanat aukesivat hieman kello 14.30 jälkeen ja keskustassa moni katu joutui täysin veden valtaan. Monia alikulkuja suljettiin liikenteeltä ja pelastuslaitokselle tuli ilmoituksia tulvivista kellareista.

Porin Järvikylässä noin 10 sekuntia kestänyt raju tuuli painoi Ossi Pommelinin suurten puiden latvoja maahan, repi suulin kattoa, katkoi mäntyjä latvoista ja siirsi puista puutarhakalustoa metrien päähän. Puita kaatui noin sadan metrin leveydeltä ja niiden alle jäi mm. auto, polkupyöriä ja leikkimökki. "Hyvä ettei ollut ihmisiä pihalla, siellä lenteli kaikenlaista, olisivat menneet mukana."

Ruosniemen suunnalta tullut ”trombi” jatkoi matkaansa kohti Noormarkkua.

 

LÄNSI-UUSIMAA

Puuskaisen tuulen kaatamat puut katkoivat sähköjä läntisellä Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa yhteensä yli 1000 Fortumin asiakkaalta. Sähköittä jäätiin mm. Vihdissä, Lohjalla, Tuusulassa ja Kellokoskella.

Varsinkin Länsi-Uudellamaalla havaittiin aamuyöllä myös voimakasta salamointia.

 

 

PIRKANMAA ja HÄME

Pirkanmaalla ukkosmyrsky katkoi sähköt useilta tuhansilta ja pelastuslaitosta työllistivät tulipalot, veden pumppaustehtävät ja kaatuneet puut. Sähköittä jäi iltapäivällä Pirkanmaan ja Hämeen alueella yhteensä noin 10 000 asiakasta.

Pahiten myrsky iski pohjoisen Pirkanmaan metsiin, erityisesti Virtain seudulle. Suurin osa tehtävistä on ollut puiden raivaamista pois maanteiltä, kertoivat alueen pelastusviranomaiset. Pelastuslaitoksen yksiköt joutuivat raivaamaan teitä useita kertoja ollessaan matkalla muihin tehtäviin. Esimerkiksi teille 66 ja 23 oli kaatunut paljon puita. Ihmisiä ei loukkaantunut, vaikka läheltä piti tilanteita oli, mm. Virtain Hauhuulla iso koivu kaatui liikkeessä olleen auton päälle.

Tampereen ympäristössä Nokialla ja Ylöjärvellä raivattiin puita teiltä useista kohteista. Tesoman valtatiellä tulvi vesi, jonka palokunta poisti. Tampereella juoksuttivat lähinnä automaattihälytykset. Salamaniskusta syttyneissä tulipaloissa paloi Urjalassa varasto, Lempäälässä vanha navettarakennus, Ruovedellä omakotitalo, Hämeenkyrössä saunamökki ja Mouhijärvellä muuntaja. Mänttä-Vilppulassa vapaa-ajanasunnossa oli useita ihmisiä salaman iskiessä viereiseen huoneeseen.

 

Virtain Kotalassa ja Hauhuulla puita kaatui kuin heinää (Aamulehden verkkosivut)

Virtain Kotalan kylässä ja Hauhuulla Veera-myrsky kaatoi kumoon massoittain puita ja parturoi kokonaisia saaria matalaksi. Kotalan kylän eteläpuolen kolmessa saaressa parikymmentä kesämökkiä joutuu odottamaan virtaa ensi viikkoon asti.

- Lähes kaikki saarien puut ovat kaatuneet tai katkenneet, samoin pylväätkin, joten sähköverkko on käytännössä maassa, kertoi Koillis-Satakunnan Sähkön verkostopäällikkö Markku Pouttu perjantaina.

Paikallisesti Veera tuiversi Poutun mukaan ääripään tuhot, mutta onneksi vahingot keskittyivät melko kapealle kaistalle. Edellisen kerran suurta tuhoa syntyi syksyllä 2001 Pyry- ja Janika-myrskyissä.

Korjaustöihin ei heti päästy, koska ensin saariin oli vietävä metsäkone raivaamaan puut pois johtoreitiltä. Vasta sen jälkeen pääsi kaivinkone töihin pystyttämään uusia pylväitä. Metsäkoneen kuljettamiseen tarvittava lautta ei ollut käytettävissä ennen alkuviikkoa.

Pouttu arvioi kustannuksiksi satojatuhansia euroja. Iso määrä miehiä on ollut ylitöissä ja koneita ja kalustoa tarvitaan paljon käytössä. Lopulliset korjaustyöt vienevät useita viikkoja.

 

Hämeenkyrön Lavajärvellä myrsky kaatoi ja katkoi Timo ja Liisa Koiviston mailta kaikki puut yli sadan metrin matkalta. Koivistojen talon kohdalla Joenkulmantien varressa satoi vettä rankasti, tuuli heitteli tavaroita ja kaatoi muutamia lähistön puista. Vasta seuraavana päivänä selvisivät suuremmat tuhot. Syöksyvirtaus oli alkanut Joenkulmantien Ylöjärven puolelta muutaman kymmenen metrin päästä. Tien kohdalla se haarautui kahtia. Toinen haara teki täystuhon noin sata metriä halkaisijaltaan olevalle lähes ympyränmuotoiselle alueelle ja toinen haara meni kohti pihapiirin rakennuksia laimentuen sen jälkeen.

 

Rankka raekuuro yllätti tamperelaiset puoliltapäivin. Raekuuroa todistanut mies kertoi rajun vesisateen ja salamoinnin alkaneen heti puolenpäivän jälkeen ja noin kymmenen yli katto alkoi paukkua isojen, lähes golfpallon kokoisten rakeiden voimasta. Muodoltaan ne olivat kuitenkin poikkeuksellisesti tähtimäisiä. (Iltalehden julkaisemista kuvista päätellen kyseessä olivat suurelta osin läpinäkyvät jäärakeet, koosteen tekijän huom.)

Mieshenkilön mukaan rajuilma väistyi yhtä nopeasti kuin tulikin.

 

Päijät-Hämeen ukkosmyrsky saavutti noin kahden aikaan iltapäivällä. Pelastuslaitoksella oli 3-4 tunnin mittainen kiireinen ajanjakso, johon mahtui yli 40 pelastustehtävää. Kaatuneet puut tukkivat teitä ja aiheuttivat vahinkoa sähkölinjoilla Asikkalassa, Hartolassa, Hollolassa, Lahdessa, Heinolassa, Nastolassa, Padasjoella ja Sysmässä. Enimmillään sähköt olivat poikki parilta tuhannelta asiakkaalta. Käyttöpäällikkö Markku Vänskä Wattenfallilta kuvaili korjausurakkaa mittavaksi. Torstaina oli toistasataa sähköasentajaa korjaamassa myrskyn takia vioittuneita sähköpylväitä ja -johtimia.

Ukkonen sytytti myös maastopaloja Heinolassa ja Sysmässä, lisäksi joitakin rakennuspaloja. Muun muassa Padasjoella sinkoili rakeita maahan noin viiden minuutin ajan.

 

 

POHJOIS- JA ETELÄ-SAVO

Ukkosmyrsky kaatoi alkuillasta runsaasti puita savolaismetsistä pääasiassa Kuopion länsi- ja pohjoispuolella. Pelastuslaitos raivasi puita teiltä mm. Kiuruvedellä, Iisalmessa, Sonkajärvellä, Lapinlahdella, Pielavedellä, Maaningalla, Tervossa,  Karttulassa, Vesannolla, Rautalammilla ja Suonenjoella ja etelämpänä Pieksämäellä. Pelastustoimen tehtäviä oli yhteensä 60.

Myrsky teki pahaa tuhoa sähköverkossa samoilla alueilla. Sähköt katkesivat lähes 20 000 asiakkaalta Savon Voiman verkossa.  Pahimmat vika-alueet olivat Vieremällä, Kiuruvedellä ja Tervossa.

Savon radalla Mikkelin ja Kuopion välillä oli valtakunnanverkon sähkönsyötössä vakavia häiriöitä, jonka vuoksi Pieksämäen ja Kuopion välillä junayhteyksiä korvattiin linja-autoilla.

 

Etelä-Savo selvisi suhteellisen vähällä ukkosmyrskystä. Myrsky katkoi sähköjä lähinnä maakunnan itä- ja pohjoisosissa, mm. Punkaharjulla ja Pieksämäellä. Pelastuslaitokselle tuli kaatuneista puista parisenkymmentä ilmoitusta. Eniten pelastustehtäviä oli alkuillasta Ristiinassa, Puumalassa, Mäntyharjulla ja Kangasniemellä. Sähkölinjoille kaatuneet puut aiheuttivat myös muutamia maastopaloja. Pelastus- ja raivaustehtäviä oli yhteensä 25.

Suur-Savon Sähkön jakelualueella Etelä-Savossa sähköt olivat poikki kuitenkin kaikkiaan 10 000 taloudesta, koska niin Etelä- kuin Pohjois-Savossakin korjataan edelleen myös Asta-myrskyn aiheuttamia vikoja.

Toivakantiellä Kangasniemellä puita oli kaatunut tielle useassa kohdassa ja liikenne oli poikki. Pelastuslaitos raivasi reilun 40 rungon savottaa useita tunteja.

Kangasniemen Rutakoskella Suomen Elintarviketyöläisten lomakeskuksessa myrsky säikäytti lomailijoita toden teolla. Kello 17 aikaan ilmaantunut voimakas puhuri kaatoi viisi suurta koivua, joista yksi kolmen mökin kuistia hipoen.

 

Virtaus oli viedä ihmisiä (Savon Sanomat)

Yksi keskiviikkoisen Veera-myrskyn ns. silmistä osui Kiuruveden Rytkylle, jossa se aiheutti useita läheltä piti-tilanteita. Myrskyvirtaus pyyhkäisi kello 17 jälkeen kylän yli noin 100 metriä leveänä kaistaleena jättäen jälkeensä paljon tuhoa, muun muassa hehtaareittain kaatuneita puita, irronneita peltikattoja ja lautakasaksi muuttuneen mökkityömaan.

- Alkoi sataa ja olin hakemassa mattoja pois telineeltä. Taivaalla ei ollut kuin pieni pilvi, mutta yhtäkkiä kaikenlaista alkoi lentää kohti ja menin rakennuksen kulman taakse suojaan, Eija Remes kertasi tapahtumia.

Puut napsahtelivat poikki ja kaatuilivat pitkin  rinnettä. Remesten pihapiirissä rytinää kesti noin 15 sekuntia. Hetken kuluttua virtaus osui Rytkynjärven toiselle rannalle Esko Kämäräisen mökkityömaalle.

- Olin kahvitauolla taukotuvassa, kun tuuli yltyi. Juoksin autoon, käynnistin ja peruutin. Se oli yhdestä tai kahdesta sekunnista kiinni. Puita kaatui joka puolella ja juuri valmiiksi saatu  kesämökin runko romuttui laudan ja parrujen sekamelskaksi Tämä on pahempaa kuin alusta aloittaminen. Ensin pitää purkaa kaikki, tyrmistynyt mies tuumaili.

Kämäräinen onnistui viime hetken syöksyllään välttämään pahimman, mutta auton konepelti ja tuulilasi vaurioituivat pahoin.

Henkilövahingoilta kylällä vältyttiin, mutta yksi laitumella olleista lehmistä jouduttiin teurastamaan. Sähköt olivat poikki lähes kaikkialta vielä seuraavanakin päivänä.

Tiet maatiloille ja mökeille oli torstaina melko pitkälle raivattu miesten ja moottorisahojen voimin. Monet pohtivat vakuutuksiaan ja sitä, milloin metsäyhtiöt ennättävät puuta korjaamaan.

 

Lapinlahti. Myrsky moukaroi Mondo-areenaa

Eliittikisoista tuttu Lapinlahden Mondo Areena ja siellä olleet yleisurheilijat joutuivat myrskyn keskelle keskiviikkona.. Lasten ja nuorten Vire-Veto-Visa-yleisurheilukisat keskeytyivät, kun mainokset, penkit, katokset ja puut kaatuilivat.

- Kovaa tuulta, valtavaa jyrinää, runsaita salamia ja vettä todella paljon, kertoi 13-vuotias Teemu Roivainen. Pohjois-Savon pelastuslaitos oli saanut iltakymmeneen mennessä noin 10 hälytystehtävää, kun puita kaatui sähkölinjojen lisäksi myös rakennusten päälle.

 

Pieksämäellä grillikatos lensi

Jarno Saarinen seuraili aitiopaikalta iltakuuden aikaan, kun palomiehet korjailivat kaatuneita puita kadulta Kontiopuistossa lähellä Pieksämäen keskustaa. Kotiinsa mentyään mies huomasi ukkosrintaman olevan poikkeavan voimakas.

- Grillikatos lensi pihaltani 45 asteen kulmassa ja meni palasiksi. Hirveä myrsky ja tuiverrus, mutta vain hetken aikaa. Kova tuuli kesti ehkä vain viisi minuuttia ja sade vartin.

 

 

ETELÄ-KARJALA

Ukkosmyrsky on aiheuttanut taas merkittäviä tuhoja Etelä-Karjalassa Rautjärvellä ja Parikkalassa. Veera-myrsky runnoi Rautjärven keskustaajamaa, Simpelettä pahoin. Puita on kaatunut kymmenien talojen ja autojen päälle, ajoväylille ja sähkölinjoille. Liikenne oli poikki useissa paikoissa pitkin Rautjärveä, muun muassa kuutostiellä ja Karjalan radalla. Lähes kaikki mänty- ja kuusitukkipuut taajamasta ja sen lähialueilta Änkilästä pohjoiseen kaatuivat myräkän seurauksena. Pääväylät saatiin ajokuntoon kello kahdeksan korvilla illalla.

Imatran palokunnan mukaan tilanne on melko sama koko Rautjärvellä. Palokunnasta kerrottiin puoli kahdeksan aikaan, että heillä on 20 tehtävää jonossa. Etelä-Karjalaan kootaan samanlaista johtokeskusta kuin vajaa viikko sitten riehuneen Asta-myrskyn aikana oli. Muu Etelä-Karjala näyttäisi kuitenkin säästyneen nyt tuhoilta lähes kokonaan. Lappeenrannan Nuijamaalla on kaatunut yksittäisiä puita.

- Ne puut, jotka jäivät pystyyn Asta-myrskyn jäljiltä, ovat nyt kaatuneet täällä Simpeleellä. Tilanne on ihan yhtä paha kuin Asta-myrskyn aikaan, kertoi palomestari Yrjö Saastamoinen.

Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttilan mukaan lähes joka kadulla puita on kaatunut talojen päälle ja kymmeniä rakennuksia vaurioitunut, joukossa monia kunnan rakennuksia. Hän kehotti asukkaita varovaisuuteen puiden ja sähköjohtojen kanssa ja odottamaan, kun ammattilaiset hoitavat kiireisen vaiheen. Anttila arvioi myrskytuhojen korjaamisen tulevan maksamaan satojatuhansia euroja.

Suurin myräkkä kesti noin tunnin ajan. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Anja Häkkisen mukaan myrsky on ollut Rautjärven päällä noin kello 18-19 aikaan. Myräkän aikana taivaalta tuli myös rakeita.

 

Veera-myrsky sekoitti junaliikenteen Karjalan radalla useaksi päiväksi. Parikkalan ympäristössä radalle kaatui paljon puita ja Joensuun ja Parikkalan välinen junaliikenne jouduttiin korvaamaan linja-autoilla lauantai-iltaan saakka.

Yksi henkilö loukkaantui puun kaaduttua henkilöauton päälle metsätiellä Parikkalan ja Rautjärven rajalla. Raja-alueella oli käynnissä suunnistusharjoitus, kun myrsky iski tienoolle kello 18 maissa. 

- Yksi ihminen oli henkilöautossa sisällä, kun puu löi auton katon läjään, kertoi Imatran alueen päällystöpäivystäjä Jukka Valtoaho. Paikalle hälytetty Medihelin helkopteri sai kuitenkin luvan kääntyä takaisin, kun loukkaantunut pystyttiin kuljettamaan Parikkalan ensihoitoyksikön toimesta Lappeenrannan keskussairaalaan.

Myrsky yllätti myös Ritakoskentiellä kävelyllä olleen henkilön, joka toimitettiin shokissa terveyskeskukseen.

 

Torstaiaamuna Rautjärven ydinkeskustassa sähköt toimivat, mutta reilusti yli puolet taajaman asukkaista on ilmakaapelien varassa sähköittä. Sama koski myös koko kunnan aluetta. Tilanne Rautjärven ja Parikkalan alueella oli vaikea, koska myrsky tuhosi sähköverkon paikoittain kokonaan. Yhteensä noin 3000 taloutta on ilman sähköä. Parikkalan Valosta arvioitiin, että sähköjen palauttaminen kaikille yhtiön asiakkaille voi viedä jopa viikkoja.

Kunta on varautunut myrskyihin. Esimerkiksi juomavesihuolto toimii aggregaattien varassa.

 

”Nyt ollaan taas lähtöruudussa”

Veera-myrskyn aiheuttamat vahingot Rautjärven ja Parikkalan taajamissa johtivat mittaviin raivaustöihin alueella. Metsänhoitoyhdistyksen alue-esimies Pentti Immonen luonnehti tilannetta painajaismaiseksi.

- Ei oikein sanat riitä. Näyttää täystuholta keskustan taajamassa ja pohjoispuolella. Edellinen myrsky ylti eteläpuolelta Teboilin seutuville, tämä jatkoi siitä mihin jäätiin.

Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys on ottanut hakkuukoneensa pois metsistä suorittamaan raivaustöitä taajama-alueille. Veera-myrsky teki paljon tuhoja talojen katoille ja muille rakenteille. Tilanne on monin paikoin sellainen, ettei paikalle pääse kuin puiden yli hyppimällä.

- Viikon takaisen myrskyn jälkeen rakennukset saatiin suurelta osin paljastettua ja oltiin siirtymässä metsätuhojen korjaamiseen. Nyt ollaan taas lähtöruudussa, Immonen huokaa.

Metsänhoitoyhdistykselle tuli paljon soittoja metsätuhoista. Niitä kirjataan ylös minkä ennätetään, mutta jos puita ei ole rakennuksen päällä ja pihassa pääsee autolla liikkumaan, vie arviointi viikosta kahteen. 

 

Täystuho Simpeleen hautausmaalla

Myrskyn jäljiltä lähes kaikki hautausmaan puut ovat kaatuneet. Lukuisia hautakiviä on kumollaan tai painunut puiden alla maan sisään. Puita on saatu raivattua niin, että hautausmaan ja kirkon porteille pääsee autolla. Hautausmaan kunnostus saattaa kuitenkin kestää koko loppuvuoden, koska suuret hakkuukoneet eivät mahdu liikkumaan kapeilla käytävillä.

- Aika totaalinen hävitys. Puuta on kaatunut juurineen päivineen ristiin rastiin hautuumaalla ja kirkon pihalla. Muutama tikku jäi pystyyn, kuvaili seurakunnan talouspäällikkö Jouko Pokkinen. Itse kirkko selvisi vähin vaurioin, mutta sähköt ovat poikki. Kirkolliset toimitukset kuitenkin jatkuivat keskeytyksettä. Eniten vaikeuksia tulee hautajaisten toimittamisessa.

 

Arjelle uusi rytmi Rautjärvellä

Rautjärvellä yritetään toipua Asta- ja Veera-myrskyjen aiheuttamasta järkytyksestä. Asta iski alueen metsiin ja Veera runteli kunnan keskuksen. Sähköjä saadaan odottaa pahimmillaan viikkotolkulla, joten arkea on nyt hallittava uudella tavalla.

Sähköttömässä Longan perheen talossa Latvajärven kylässä arkiaamu alkaa kahvin keitolla pihakeittiössä. Varastoista on löydetty vanhoja kaasukeittimiä ynnä muuta, joilla saatiin tehtyä ruokaa lapsille. Perheen kännykät ladataan työpaikalla ja sieltä saadaan myös juomavesi. Peseytyminen onnistuu rantasaunassa ja vessaan kannetaan vesi järvestä. Pyykinpesu on hoidettu nyrkkipyykkinä järvessä.

Longan perheen talo säilyi myrskyissä naarmuitta, mutta Veera runteli pihan lähes täysin.

- Koiratarhoista aitaukset kaatuivat, leikkimökki, auto ja skootteri on mennyt. Tietysti kaikki kukkapenkit ja pihapiiri on mennyt pilalle. Kyllähän täällä ihmiset ihmettelee, että mistä meitä on rangaistu, mutta ei sitä pidä sillä lailla ajatella vaan mennään päivä kerrallaan ja minkäs sille mahtaa, kertoili Taina Lonka.

Asukkaita harmittaa, että myrskyn riepottelemaksi jouduttiin kaksi kertaa ja kolmattakin jo uumoillaan viikonlopuksi.

Kunta on tullut kuntalaisten avuksi eri tavoin. Pahin on tilanne asukkailla, joiden koti on tuhoutunut asumiskelvottomaksi.

- Tarjoamme tarvittaessa hätämajoitusta ja järjestämme asuntoja. Lisäksi meillä on juomavesihuolto ja myös joka päivä pyörivä kännykän latauspalvelu kunnantalolla. Siellä on lähes jatkuvasti 20-30 kännykkää latauksessa, kertoi kunnanjohtaja Harri Anttila.

Kunnan palvelut toimivat normaalisti, vaikka esimerkiksi hoitokeskus kärsi vesivahinkoja, yhteiskoulun päälle kaatui useita puita ja kattoa kuoriutui noin 40 neliötä. Myös Kivijärven koulu kärsi kattovaurioista ja kaatuneiden puiden aiheuttamista tuhoista.

 

 

POHJOIS-KARJALA

UKKOSRINTAMA PYYHKI YLI MAAKUNNAN – MITTAVAT TUHOT

Voimakas ukkosrintama aiheutti huomattavaa vahinkoa Pohjois-Karjalan itäosassa keskiviikkoillan aikana. Koitereen ympäristössä tapahtui laajoja metsätuhoja ja ihmisiä jäi saarroksiin kaatuneiden puiden vuoksi. Pahimmat tuhoalueet olivat Koitereen rannoilla Kivilahdessa ja Tyrjänsaaressa.

Ilman sähköä oli pahimmillaan 15 000 kotitaloutta. Myös puhelinyhteyksissä oli häiriöitä, mm. Elisalta pimeni noin 20 tukiasemaa. Myrsky runnoi sähkölinjoja etenkin Tohmajärvellä, Kiihtelysvaarassa ja Ilomantsissa. Linjoille on kaatunut erittäin paljon puita ja osa linjoista jäi kokonaan niiden alle. Vikoja on ollut korjaamassa liki 60 Pohjois-Karjalan Sähkön työntekijää, myös kesälomalaisia ja Asta-myrskyn jälkiä muissa yhtiöissä korjaamassa olleita.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella oli vuorokauden aikana yhteensä 106 pelastustehtävää. Ne aiheutuivat puista, jotka olivat kaatuneet sähkölinjojen, maanteiden, rakennusten ja autojen päälle. Sähköjohdoista ja salamaniskuista aiheutuneita maastopaloja sammutettiin vielä seuraavana päivänä. Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen arvion mukaan kaatuneen puuston määrä oli kymmeniätuhansia kuutiometrejä.

 

 

KAINUU

Poikkeuksellisen raju ukkosmyrsky koetteli Kainuuta keskiviikkoiltana. Myrsky saapui sähköyhtiö E.ONin verkkoalueelle etelästä kello kuuden aikaan ja katkoi sähköt illan mittaan noin 20 000 asiakkaalta. Ensimmäiset viat tulivat Pyhännälle, mistä ukkoset etenivät Kajaaniin Oulujärven ranta-alueille. Rintama jatkoi matkaa Paltamon, Ristijärven ja Hyrynsalmen kautta Puolangalle, Sotkamoon ja Suomussalmelle. Kuhmoon ei myrsky tällä kertaa yltänyt lainkaan.

Sähköyhtiöstä kerrottiin pahimman tilanteen olleen Ristijärven kunnassa, joka oli varhain torstaiaamuna vielä täysin pimeänä. Myös Hyrynsalmella suurin osa talouksista oli sähköttä. Kajaanin Koutaniemessä linjojen korjaukset kestivät useita päiviä, koska pienjänniteverkko oli rakennettava osin uudestaan.

Kainuun pelastuslaitoksen mukaan pahimmat tuhoalueet olivat kulokoneen kartoittamina Kajaanin Koutaniemessä, Puolangan länsipuolella ja Lylykylässä sekä Paltamon Neuvosenniemessä. Pelastuslaitokselta arvioitiin tuhojen jääneen yleisesti kuitenkin ennakoitua pienemmiksi.

Kajaanilainen Ari Partasen Kauppapuutarha kärsi isot vahingot illan myrskyssä. Perennakasvihuone tuhoutui käyttökelvottomaksi ja isompien kasvihuoneiden muovit repeytyivät pahasti. Keväästä asti tehty työ meni hetkessä hukkaan.

 

Ukkonen iski rajusti Ylikiiminkiin ennen kuutta illansuussa. Vepsän kylällä myrsky kaatoi noin 40 puuta. Puolangalle johtava tie oli poikki ja pelastuslaitos raivasi aluetta.

Kello 20 aikoihin myrsky ehti Suomussalmelle kaataen puita Lapintien varrelta ja kuntakeskuksen läheisyydestä. Maija ja Vilho Heikkisen talon ympäriltä kaatui 150 mäntyä. Maija Heikkinen oli lähdössä yövuoroon myrskyn noustessa. Työmatka katkesi nopeasti, kun pari puuta kaatui auton peräosan päälle ja yksi aivan auton eteen. Maija Heikkinen ja kyydissä ollut sisarensa säilyivät kuitenkin vammoitta. Talon pihassa oli vieraita ja useampia autoja, joista yhden päälle kaatui suuri petäjä. Asuinrakennus säilyi ilman suurempia vaurioita.

 

Pudasjärvellä Veera osui pahimmin kaupungin kaakkoiskulmalle. Myrsky kulki Korpisella Akonjärven ja Jaurakkajärven suunnalla, jossa se harvensi muutamia metsäpalstoja aikalailla. Ukkosmyrsky oli kylällä rajuin miesmuistiin. Eino Laakkosen mukaan tuuli oli kovaa ja vettä satoi niin rankasti, että taivas pimeni. Iltaöisen myrskyn tuhot selvisivät Laakkoselle seuraavana aamuna, kun mökkiläiset alkoivat soitella apua teille kaatuneiden puiden poistamiseksi. Hän lähti omille metsäpalstoilleen ja kauhistui nähdessään myrskyn kaataneen satoja runkoja Akonjärvellä ja Akonniemellä. Eräällä hänen mökkipaikallaan piha oli kuin pommitusten jäljiltä, kun suuria tukkipuita oli kumollaan juurineen ja rakennuksiakin vaurioitunut.

Veijo Siiran tilalta myrsky kaatoi paikoin kaikki puut, paikoin suoritti harvennusta. Yli sata runkoa meni kumolleen.

Veera-myrsky hipaisi myös Hossan retkeilyaluetta. Reitit tarkastetaan ja raivataan mahdollisuuksien mukaan loppukesän ja syksyn aikana.

 

Metsätuhoista tappioita

Ukkosmyräkästä koitui maakunnan metsäteollisuudelle miljoonien eurojen tappiot. Kainuun metsäkeskuksen kehittämispäällikkö Tuomo Mikkonen arvioi myrskyn tuhonneen puustoa kymmeniätuhansia kuutiometrejä. Suurimmat tuhot tapahtuivat Kajaanin Koutaniemessä, jonne tuulet puhalsivat etelästä Sivolanniemen puolelta. Seuraavaksi eniten myllersi Puolangan länsipuolella, Lylykylässä ja Paltamon Neuvosenniemessä.

 

Arja Laineen kodin läheisyydessä Paltamon Neuvosenniemessä noin viiden hehtaarin alueella myrsky kaatoi reilut sata kuusta ja katkaisi sähköt keskiviikkona puoli seitsemän aikaan. Korjaajat saapuivat vasta lauantai-iltana, mutta Laine kertoi pärjänneensä aggregaatin ja puuhellan turvin.

 

 

Myrskytuhojen korjaaminen vei aikaa sähköyhtiöiltä

Poiminta Parikkalan Valon Valoviestistä 2/2010kuvaa hyvin vaikeiden myrskykorjausten etenemistä:

Veera-myrsky rysähti Rautjärvelle keskiviikkona 4.8 kello 17.40. Myrsky suuntautui nyt enemmän Parikkalan taajamaa kohti (kuin Asta) ja aiheutti laajoja tuhoja…Tästä jatkui valtava, useita viikkoja kestänyt sähköverkon korjaustyö, jota vastaavaa ei ole Parikkalan Valon historiassa ollut. Töitä tehtiin seitsemän viikon aikana kaikkiaan yli 30 000 tuntia, kun normaalisti vuodessa tehdään omien verkostoasentajien voimin noin 22 000 tuntia.

21.8. saatiin 20 kV sähkölinjat pääosin kuntoon ja voitiin keskittyä täydellä miehityksellä pienjännitelinjojen korjaukseen, jotka etenivät hitaasti johtuen paikoin erittäin pahasti vaurioituneesta verkosta.

30.8 mennessä saatiin kaikki maatilat, liikeyritykset, viranomaiskohteet ja vakituiset asuinkiinteistöt sähkönjakelun piiriin.

18.9 saatiin lähes kaikkiin vapaa-ajan asuntoihinkin sähköt kytkettyä.

Tilapäisesti korjattuja linjoja korjataan ja linjoihin päin kallistuneita puita raivataan vielä marraskuun aikana.

 

Aggregaatit myytiin loppuun

Myrskyjen aiheuttamat sähkönsaantiongelmat saivat varavoimalaitekaupan kuumenemaan. Sekä pienet kannettavat, että suuremmat mm. maatilakäyttöön tarkoitetut aggregaatit loppuivat niin myyjien kuin maahantuojienkin varastoista. Laitekauppiaat joutuivat levittelemään käsiään, kun tuhannet ihmiset havahtuivat sähkön välttämättömyyteen.

 

 

 

07.08.2010

LAHJA-UKKOSMYRSKY RAIVOSI LOUNAIS-SUOMESTA KAINUUSEEN

Itämereltä iltapäivällänoussut ukkosrintama voimistui liikkuessaan Turun ja Hangon välistä kohti Tamperetta, minne se saapui noin kello 16.30. Lauantai-illan aikana Pirkanmaan, Keski-Suomen länsiosien, Etelä-, Keski- sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla esiintyi erittäin voimakkaita ukkospuuskia. Maasalamia Ilmatieteen laitos rekisteröi noin 13 000.

Ilmatieteen laitoksen mukaan myrsky muistutti Astaa voimakkuudeltaan ja laadultaan, joten sääoloissa oli ainesta Asta-myrskyn laajuisiin tuhoihin. Uusia syöksyvirtauksia esiintyi koko ajan ja ukkoskuurot jatkuivat pitkään. Lahja-myrsky ei kuitenkaan aiheuttanut yhtä laajoja tuhoalueita kuin Asta. Tuhot olivat enemmän pistemäisiä, mutta paikallisesti yhtä voimakkaita.

Ilmatieteen laitos antoi laajoille alueille viranomaistiedotteen voimakkaista ukkospuuskista. Ihmisiä kehotettiin tarkkailemaan tilannetta ja siirtymään tarvittaessa sisätiloihin. Ensiksi varoitukset annettiin Pohjois-Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle, myöhemmin ne laajennettiin koskemaan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaata, Keski-Suomen pohjoisosia, Pohjois-Pohjanmaan eteläosaa ja Kainuuta.

 

PIRKANMAAN MYRÄKKÄ

Ukkosmyräkkä aiheutti lauantaina pelastuslaitokselle ennätysmäisen kiireisen päivän. Hätäkeskukset tukkeutuivat ja Pirkanmaalle perustettiin ylimääräinen johtokeskus jakamaan pelastuslaitoksen tehtäviä.

Rajujen ukkospuuskien aiheuttamat vahingot alkoivat työllistää pelastuslaitosta Pirkanmaalla klo 17 jälkeen. Myrskyn tuhoihin liittyviä hälytyksiä tehtiin illalla kymmeneen mennessä toistasataa. Seuraavana päivänä hälytysten määrä oli kohonnut jo 250:een. Hälytykset koskivat enimmäkseen teille ja talojen päälle kaatuneita puita, repeytyneitä kattoja ja vesivahinkoja.

- Olen olut 30 vuotta alalla ja väittäisin, että tämä päivä oli kyllä omaa luokkaansa. Tällaista ei ole ollut ennen koskaan, päivystävä palomestari Ari Viitanen kertoi.

Myräkkä kaatoi paljon puita ja repi kattoja pitkin Pirkanmaata. Vaurioita korjattiin mikä ehdittiin,  rumba jatkui koko illan ja vielä läpi yön. Tampereen Kalevassa tuuli kuori irti Saukonpuiston koulun liikuntasalin koko peltikaton ja käänsi sen nurinpäin, kattonaulat kohti taivasta.

- Näin, kun katto lähti repeämään irti. Puuska oli todella kova. Katto nousi ylös, oli hetken aikaa aivan pystyssä ja kääntyi sitten ympäri ja lopulta irtosi, kertoo tapahtumaa todistanut silminnäkijä.

 

Myrskyrintaman etureunassa puhaltaneen voimakkaan tuulen jälkeen alkoi sataa ja salamoida. Vettä tuli niin paljon, että sadevesiviemärit tukkeutuivat ja vesi tulvi kiinteistöihin.

Sähköt katkesivat Pirkanmaalla noin 9 000 taloudesta. Teille oli kaatunut paljon puita ja ne saattoivat hidastaa korjaustöitä useita tunteja. Osa talouksista joutui selviämään sähköittä vielä sunnuntaipäivänkin.

 

Salamat sytyttivät pari rakennuspaloa Lempäälässä ja Tampereen edustalla. Lempääläinen Toorikan perhe koki kauhunhetkiä, kun huomasivat ohi ajaessaan melkein naapurissa Mailatiellä palavan talon. Hätäkeskukseen soitettuaan he pääsivät vaan jonoon. Seuraavaksi he ajoivat paloasemalle, mutta sielläkään ei kukaan avannut ovea. Hätäkeskus vastasi 5-10 minuutin kuluttua ja lopulta pelastuslaitos ehti pelastaa talossa asuvan miehen ajoissa. Rakennuksen yläkerta ja kattorakenteet paloivat kokonaan

Juuri ennen tulipalon havaitsemista seudun asukkaat olivat kuulleet kovan pamauksen yhtä aikaa salaman väläyksen kanssa

 

Iltalehti uutisoi, kuinka Pyhäjärveltä noussut myrsky iski Pyynikin pyörivään kesäteatteriin kesken Häräntappoase-näytelmää. Esitys jouduttiin keskeyttämään kello 16. Iso paju kaatui katsomon katoksen päälle viimeisen penkkirivin kohdalle, mistä myrskyä oli paennut vain hetkeä ennen näyttelijä Sanna Saarijärvi, sekä Rauman teatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo.

- Istuimme ylimääräisillä tuoleilla. Kun katsomoon alkoi lennellä puun karahkoita, valtava tuuli yltyi ja ukkonen jyrisi, otimme jalat allemme ja pakenimme henkilökunnan reittiä ulos. Kuulin, että puu oli kaatunut juuri siihen, mistä lähdimme, kertoi Sinisalo.

Kun puu kaatui, yleisön joukosta kuului kirkumista. Tuotantosihteeri Jenni Pehkonen tarttui mikrofoniin ja osasi rauhoittaa yleisön. Perinteinen Pyynikin pyörivä on nähnyt sadetta ja tuulta, mutta lauantainen myrsky oli ainutlaatuinen koko teatterin historiassa.

 

Helvetinjärven kansallispuiston maisemat Ruovedellä muuttuivat rajusti muutamassa päivässä ukkosmyrskyjen seurauksena. Ensin riehuneen Veera-myrskyn jälkiä ei ehditty korjata ennen Lahja-myrskyä. Muutamat luontopolkujen kulkureitit olivat täysin tukossa ja kulkukelvottomia ristiin rastiin kaatuneiden puiden vuoksi. Reittien ja rikkoutuneiden rakenteiden raivaus- ja kunnostustyöt puistossa tulevat jatkumaan pitkään.

 

Myrsky työllisti hätäkeskuksia myös Etelä-Pohjanmaalla. Maakunnan kaakkois- ja itäosissa oli hoidettavana kymmeniä vahingontorjuntatehtäviä ja muutama rakennuspalo. Kaatuneita puita raivattiin junaraiteilta, teiltä ja sähkölinjoilta.

Erityisesti Ähtärissä (15 hälytystä), Töysässä ja Alavudella on ollut alkuillasta lähtien hälytyksiä. Syöksyvirtaus on ulottunut Ähtärinjärven länsipuolelta Honkiniemestä järven yli Itä-Ähtäriin. Alueeseen rajoittuvissa Alajärven Lehtimäellä ja Soinissa on vähäisiä hajakaatoja.

Ähtärin Honkiniemen leirikeskuksessa äkillinen myrsky kylvi pelkoa ja kauhua kaataen nurin useita puita alueen päärakennuksen ja autojen päälle. Parisenkymmentä seinäjokelaista seurakuntanuorta joutuivat keskeyttämään leirinsä ja lähtemään kotiin. Myrsky aiheutti pienen hetken aikana paljon tuhoa, mutta kukaan ei loukkaantunut.

 

Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa oli pahimmillaan sähköttä lähes 10 000 Wattenfallin asiakasta. Lisäksi edellisten myrskyjen jäljiltä oli vielä tuhansia sähköittä. Fortumilla oli pahimmillaan  3000 asiakasta ilman sähköä lähinnä Lounais-Suomessa.

Illan kuluessa ukkosmyrsky saavutti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun.

 

 

Kainuun Sanomat uutisoi:

SALAMAT RÄISKYIVÄT JA PUITA KAATUI TAAS

Rajuilma puhkesi lauantai-iltana kello kymmenen jälkeen Kajaanin keskustan yllä. Taivas salamoi yhtenään ja rankkasade sai taas kadut tulvimaan. Sähköyhtiö E.ONin mukaan ukkosrintama saapui Kajaaniin etelästä, mistä se eteni Sotkamoon ja sieltä pohjoiseen. Ensimmäinen vika tuli kymmenen jälkeen Pyhännälle. Enimmillään sähkökatkot koskivat noin 3 000 asiakasta.

E.ONin mukaan pahimmat tuhot ukkonen aiheutti Sotkamon Korholanmäellä, missä sähkökatkot kestivät pisimmillään yli vuorokauden ja ilmeisesti syöksyvirtauksen tuhoamaa sähköverkkoa joudutaan rakentamaan kokonaan uudestaan kolmeen kohtaan, yhteensä useita satoja metrejä. Vielä maanantaina ei oltu päästy tarkastamaan kaikkia paikkoja kaatuneiden puiden vuoksi.

 

Hätäkeskuksen mukaan iltaseitsemästä noin puoli kahteen yöllä pelastustehtäviä kertyi parisenkymmentä.

Pahin tuho koettiin Kajaanissa, kun todennäköisesti salamasta syttynyt raju tulipalo poltti lähes 200-neliöisen hirsitalon maan tasalle. Pelastuslaitos sai hälytyksen Kuluntalahteen Niemeläntielle kello 23 aikaan. Palomestarin mukaan palo oli suuressa vaarassa levitä ympäristöön. Palopaikalla oli yksiköitä Kajaanista, Sotkamosta ja Paltamosta.

Eniten pelastuslaitosta työllistivät teille ja sähkölinjoille kaatuneet puut. Etenkin 6-tiellä Kajaanin ja Sotkamon välillä sekä Sotkamossa Pikkukyläntiellä puita oli kaatunut tielle paljon. Liikenne ei kuitenkaan ollut poikki. Raivaustyöt jatkuivat vielä sunnuntaina iltapäivällä.

 

Nuasjärvessä sijaitseva Iso Selkäsaari koki pahoja tuhoja Lahja-myrskyssä. Alle kahden hehtaarin saarelta kaatui reilut sata runkoa.

- Onneksi kaikki puut eivät sentään kaatuneet täältä. Paikka voisi olla rumempikin, kertoi Mikael Knuuti hävityksen keskeltä. Knuuti on käynyt tuhoisan myrskyn jälkeen saaressa muutamia kertoja. Vaikka näky hirvittikin aluksi, on silmä jo tottunut hävitykseen. Silti luonnon järjestämä voimannäyte veti hiljaiseksi.

- Saaren tämä pää näyttää siltä kuin pommi olisi tullut tänne. Puiden korjaaminen on seuraava ongelma, Knuuti kertoilee hävitystä katsellessaan ja jatkaa raivauksen tapahtuvan aikaisintaan syys-lokakuussa. 

Kainuun metsäkeskuksen kehittämispäällikkö Tuomo Mikkonen vahvistaa, että vaikeimmat paikat täytyy ottaa talvikorjuuna. Yhdistys keskittää ensin tarmonsa mantereelle kaatuneisiin puihin.

- Se on pakkasherra, joka jäädyttää kannen järven päälle. Sen jälkeen saarista voi kerätä puita. Metsäliiton Kajaanin ja Paltamon kaikki hakkuukoneet on komennettu myrskytuhojen korjaukseen kahden myrskyn jäljiltä.

Veera- ja Lahja-myrskyjen aiheuttamissa sähköverkon korjaustöissä Kainuussa on ollut kaikkiaan satakunta ihmistä. Sotkamon Korholanmäen ja Pohjavaaran lisäksi myös Puolangan Paljakka koki kovia Lahja-myrskyssä. Molemmissa kohteissa on valtavasti puita, joiden alla kaikki rakenteet ovat. Ne oli ensin raivattava pois uuden verkon rakentamisen tieltä. Kajaanin Koutaniemessä jatkui sama homma Veeran jäljiltä.

 

 

 

08.08.2010

SYLVI, UKKOSMYRSKYSARJAN VIIMEINEN

Sylvin päivän ukkosmyrskyt täydensivät Suomen oloissa ainutlaatuisen myrskysarjan, johon 1,5 viikon aikana sisältyi neljä rajua ukkosmyrskypäivää.  Ukkosherkkää säätilannetta piti sitkeästi yllä itäisen hyvin helteisen ja läntisen viileämmän ilmamassan rajapinnan kiemurtelu maamme läheisyydessä. Venäjältä vielä kertaalleen purskahtanut harvinaisen kuuma helleilma nosti lämpötilan Sylvin päivänä uuteen elokuun Suomen ennätykseen 33,8 astetta Lahdessa, Heinolassa ja Kouvolassa.

Varsinkin maamme etelä- ja itäosiin levittäytyi Venäjän lähialueilla raivonneiden metsäpalojen savusumua, joka selvästi samensi maisemaa lisäten painostavan sään tuntua. Laskeva aurinko värjäsi autereisen iltataivaan erikoisen purppuraiseksi ja siellä, missä pohjoisen punerrus pääsi antamaan kontrastinsa etelästä lähestyvän myrskyrintaman synkkään  pilvimuuriin, visuaalinen vaikutelma oli hätkähdyttävä…kuten myrskybongari Teemu Mäntynen kuvaili kokemustaan Vihdistä: ”Värit olivat jotain aivan uskomatonta. Ympärillä tulenpunainen viljapelto, päällä sysimusta vyörypilvi ja edessä syvänsininen salamoiva solu. Sitä on vaikea kuvailla sanoin, eikä kuvakaan tee täyttä oikeutta.”

 

Länsirannikkoa hipoen liikkui jo aamuyöstä Pohjanlahtea pitkin meren päällä voimakkaasti salamoiva ukkossolu, joka saavutti Oulun seudun kello 15 tienoilla. Samoihin aikoihin iltapäivällä yksittäinen ukkosmyrsky iski Poriin aiheuttaen siellä 40 ihmisen loukkaantumisen Sonipshere-musiikkifestivaaleilla. Tämä tapaus oli päivän myrskyuutisoinnin ykkösaiheita.

Myöhään iltapäivällä kello 17 tienoilla sai alkunsa Sylvin päivän toinen myrskyrintama Tampereen lounaispuolelta läheltä Sastamalaa, josta se suuntasi kohti pohjoista aiemman myrskyreitin itäpuolella. Alkuvaiheessaan ukkospilvi heitti maahan jättirakeita, joista suurimmat havaittiin Kurussa Tampereen pohjoispuolella, ja ne vähintäänkin sivusivat Suomen ennätystä.

 

Illan aikana Virossa kehittyi vielä uusi voimakas ukkosrypäs, joka nousi kohti Etelä-Suomea. Tutkakuvista oli nähtävissä sen etuosaan muodostunut teräväreunainen kaarikaiku, mikä merkitsi vyörypilvirakennetta ja vaaraa aiheuttavia tuulia, jotka tulisivat tekemään vahinkoa. Ilmatieteen laitos antoikin kello 21 päivän toisen viranomaistiedotteen, jossa varoitettiin paikoin erittäin voimakkaista ukkospuuskista sekä rajusta salamoinnista Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Kello 22.30 listaan lisättiin vielä Pirkanmaa. Päivällä klo 14 vastaava tiedote oli jo annettu Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Lappiin.

Ukkospilvet ylittivät Suomenlahden vajaassa tunnissa ja etureunan ilkeännäköinen vyörypilvimassa saavutti etelärannikon noin kello 21. Se ulottui pääkaupunkiseudulta itään noin 100 kilometrin levyisenä vyöhykkeenä ja liikkui nopeasti pohjoisluoteeseen jättäen kulkureitilleen monin paikoin syöksyvirtausten ja ukkospuuskien tuhojälkiä.

Lahden korkeudelle ja siitä lounaaseen kohti Lohjaa kaareutuen myrsky ehti heti kello 22 jälkeen. Puolenyön aikoihin myllersi jo Jyväskylän seudulta länteen ja kohti Tamperetta. Pohjoisempana myrskyrintama muuttui hajanaisemmaksi. 

Pääkaupunkiseudulta pohjoiseen kiitäneen Sylvi-osion liikenopeus oli kutakuinkin 100 km/tunnissa.

Pahimmillaan yöllä sähköt katkesivat noin 70 000 taloudelta. Sähköyhtiö  Wattenfallista kerrottiin, että yöllisen myrskyn sähkövauriot eivät olleet yhtä vakavia kuin Asta-myrskyssä, mutta ne olivat laajemmilla ja tiheämmin asutuilla alueilla. Wattenfallin verkossa sähköt olivat poikki 60 000 taloudesta.

 

Sylvin salamointi ennätysluokkaa (IS)

Sunnuntaina Suomeen iskenyt ukkosmyrsky oli salamamäärältään poikkeuksellinen. Yhden vuorokauden aikana iski 24 000 maasalamaa, mikä vastaa lähes koko elokuun keskiarvoa. Tämä on ainakin 2000-luvun ennätysmäärä yhden päivän aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan kyseessä voi kuitenkin olla jopa ennätys vuodesta 1960 lähtien.

Kovinta salamointi oli sunnuntai-iltana kello 21 ja 24 välillä, jolloin maahan löi 7858 salamaa – seitsemän salamaa sekunnissa kolmen tunnin ajan. Normaaliluokan ukkosmyrskyssä salamien välillä on useiden sekuntien ero. Rajuinta salamointi oli Porvoon ja Tammisaaren välillä.

Ukkosmyrsky oli asiantuntijoidenkin silmin nähtynä erikoinen. Meteorologi Asko Hutila:

- Se oli kyllä vähintäänkin harvinaista. Vastaavaa tapahtuu korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Tämä koetaan hyvin mielenkiintoisena ilmiönä, ja sitä tutkitaan tarkemmin.

 

PORIN SONIPSHERE-SYÖKSYVIRTAUS

Kesken konsertin iskenyt syöksyvirtaus sekoitti Sonipshere-musiikkifestivaalitapahtumaa pahasti Porin Kirjurinluodolla. Arviolta 10-15 minuuttia kestänyt myräkkä vaurioitti toista päälavaa ja siitä lensi tukirakenteita yleisön joukkoon. Myös myyntitelttoja, kojuja ja aitarakennelmia kaatui. Kaikkiaan 40 ihmistä loukkaantui, heistä neljä vakavasti ja osa menetti tajuntansa. 30 ihmistä saatiin hoidettua paikan päällä, lievimmät vammoista tulivat pääosin liukastumisista. Kaksi vakavimmin loukkaantunutta oli onnettomuuden jälkeen kriittisessä tilassa, heistä 50-vuotias mies menehtyi vammoihinsa neljän päivän kuluttua.

Festivaalikonsertti keskeytyi, mutta pääsi jatkumaan noin kahden tunnin kuluttua vajaalla ohjelmalla, koska osa yhtyeiden laitteistoista vaurioitui.

Pelastuslaitoksen mukaan raju syöksyvirtaus lähti liikkeelle Porin lentokentältä heti klo 16 jälkeen, josta se jatkoi matkaansa kaupungin keskustan itäpuolitse Kirjurinluodon festivaalialueelle.

Lentokentällä ollut ATR-tyyppinen charter-kone sai tuntuvia vaurioita. Koneen laskuteline oli pettänyt ja toinen siipi nojasi kokonaan maahan. Satakunnan Kansan mukaan kone oli Iron Maidenin roudarien käytössä. Verkkolehti Staran mukaan myös julkkispromoottori Tom Jacksonin yksityinen suihkukone on saanut vaurioita.

Lehden mukaan ukkosmyrsky vaurioitti myös suomalaisen NHL-jääkiekkoilijan Janne Niinimaan käytössä olevaa helikopteria. Tietojen mukaan kone olisi kaatunut kyljelleen.

Syöksyvirtaus kaatoi myös puita ja siirteli pieniä piharakennuksia Porissa.

 

Paikalla olleiden kokemuksia (Ilta-Sanomat)

Kymmenientuhansien festarivieraiden juhlatunnelma muuttui kaaokseksi, kun raju myrsky iski päälle ilman ennakkovaroitusta. Irronneet lavarakenteet, teltankappaleet ja putkenpätkät lentelivät ilmassa. Festivaalin ensiavusta vastanneen lääkintäesimiehen Pete Salmisen mukaan molemmat kriittiseen tilaan joutuneet loukkaantuivat saatuaan juuri tuulen lennättämiä raskaita telttarakenteita päällensä.Hoito pystyttiin käynnistämään nopeasti. Tilanne saatiin hoidettua hallitusti, eikä suurta paniikkia ehtinyt syntyä.

Kokkolalaiset Jani Kallio ja Niko Peltokangas kuvailivat:

- Kaikki tapahtui tosi nopeasti. Sade yltyi, ja yhtäkkiä ilmassa lensi vaakasuoraan isoja pisaroita ja jopa rakeita. Asfaltilla vesi lainehti jopa nilkkoja myöten ja tuuli oli todella voimakas.

- Olin kävelemässä sadesuojaa kohti, kun yhtäkkiä teltta lensi niskaani ja kaatoi minut pää edellä asfalttiin, eräs ukkospuuskassa loukkaantunut mies kertoi IS:lle. Hänet hoidettiin festarialueella.

- En ole koskaan kokenut mitään tuollaista. Tavaroita, telttoja ja päivänvarjoja lenteli ympäriinsä ja porukka rynni telttoihin suojaan. Ihmisiä roikkui telttojen rakenteissa, etteivät ne lähtisi ilmaan, olutalueella ollut Rami Lehtokangas kertoi.

 

 

PÄÄKAUPUNKISEUTU JA UUSIMAA

Myrsky moukaroi rajusti pääkaupunkiseutua sunnuntai-iltana. Yhdeksän aikaan taivas Helsingin yllä muuttui mustaksi. Sitten alkoi rankkasade, tiuha salamointi ja jyrinä. Helsingin pelastuslaitos antoi harvinaisen varoituksen, jossa väkeä kehotettiin siirtymään tarvittaessa sisätiloihin. Ulkona olemista pidettiin vaarallisena.

Uudenmaan alueen pelastuslaitoksen mukaan puiden kaatumisista tuli ilmoituksia viiden minuutin välein. Ukkonen sytytti myös tulipaloja ja laukaisi automaattihälyttimiä. Suomenlahden Meripelastuslohkokeskus teki myrskyn aikana enemmän töitä kuin juhannuksena. Vesiltä pelastettiin kolmisen kymmentä veneilijää ja melojaa. Tuuli puhalsi puuskittain jopa 20 metrin sekuntinopeudella.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle tuli yön aikana yli 200 myrskytehtävää. Puita kaatui teiden, autojen ja sähkölinjojen päälle. Myrsky osui pahiten Uudenmaan keskiosiin Tuusulan, Nurmijärven ja Järvenpään alueille. Hyvinkäällä päiväkodin päälle kaatui suuri koivu. Pelastuslaitos arvioi, että myrskytuhojen korjaaminen vie ainakin muutaman päivän. Itä-Uudellamaalla vahingot jäivät vähäisemmiksi.

Fortumin alueverkon vaurioituminen Hyvinkäällä jätti pahimmillaan 15 000 asiakasta ilman sähköä Keski-Uudellamaalla. Myös pelkästään Mäntsälän sähkön alueella oli pahimmillaan 10 000 asiakasta ilman sähköä.

Lentoliikenne häiriintyi ukkosesta. Helsinki-Vantaan lentokentällä oli iltakymmenen aikaan noin tunnin laskeutumiskielto, jonka aikana kaksi konetta ohjattiin laskeutumaan Tampereelle ja kaksi Tallinnaan.

 

 

PÄIJÄT-HÄME

Myrskysilppuri iski maakuntaan (Etelä-Suomen Sanomat)

Lyhyt, mutta poikkeuksellisen väkevä myrsky iski Päijät-Hämeeseen sunnuntai-iltana heti kello 22 jälkeen nopeasti ja yllättäen. Päijät-Hämeen pelastuslaitos hoiti yön aikana kaikkiaan 175 raivaus- ja avunantotehtävää. Maanantaina päivällä raivattavaa tuli vielä 70 keikan verran ja työ jatkui iltaan saakka. Toimenpiteiden määrä hyydytti pelastuslaitoksen hälytystietokannan. Eniten tehtäviä oli Orimattilan, Kärkölän, Hollolan, Lahden ja Nastolan alueilla. Pisimpään raivaustyöt jatkuivat Orimattilassa ja Lahden Ahtialassa. Yleisöltä tuli myrskyn aikana hätäkeskukseen 230 avunpyyntöä tai vaurioilmoitusta.

Sähköittä oli enimmillään Päijät-Hämeessä lähes 20 000 taloutta, maanantai-iltanakin vielä muutama tuhat.

Taajamissa myrsky irrotteli taloyhtiöiden ja omakotitalojen kattoja, kaatuneet puut kolhivat rakennuksia ja autoja, joista muutama rusentui lunastuskuntoon.

Myrsky koetteli etelässä pahimmin Orimattilaa sekä pohjoisessa Asikkalaa ja Padasjokea. Orimattilassa hoidettiin kaikkiaan noin 60 raivaus- ja avustustehtävää maanantai-iltapäivään mennessä. Vanha Lahdentie, Viljaniementie ja Luhtikyläntie olivat yöllä poikki kaatuneiden puiden vuoksi. Pisimpään pikkutiet olivat poikki Mallusjoen suunnalla.

Lahden ja Heinolan ydinkeskustat jäivät kahden myrskysaarekkeen väliin ja säästyvät isommilta vahingoilta. Pahimmin myrsky riepotteli Lahdessa Hörölää, Joutjärveä, Ahtialan Herrasmannia sekä Kaukkaria. Loviisankadulla sisäpihan parkkipaikalla kaatunut puu jätti alleen autoja ja moottoripyöriä.

Padasjoella suurimmat tuhot olivat Kasiniemen, Auttoisten ja Virmailan suunnalla. Asikkalassa myrskystä kärsi mm. Pulkkilanharjun kansallismaisema. Tie oli poikki, mutta vakavia maisemavaurioita ei syntynyt. Kunnan omasta sähköyhtiöstä Asikkalan Voimasta kerrottiin myrskyn runnelleen erityisen pahoin Asikkalaa.

Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kerrottiin myrskyn tuhoja olevan niin laajalla alueella, että niiden korjaamiseen menee useita päiviä.

Suurimmat vahingot koituivat metsille. Tyypillisesti tuhot olivat yksittäisiä puita ja muutaman kymmenen puun ryppäitä. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys ennakoi maakunnan metsätuhoiksi noin 100 000 kuutiometriä, mikä merkitsee keskimäärin yhtä monta runkoa. Pahinta tuhoaluetta lienee Asikkala, jossa puita arvioitiin kaatuneen ainakin 20 000 kuutiometriä. Lahden kaupungin metsistä ja puistoista kaatui puuta sieltä täältä noin 2 000 kuutiota, mikä oli vain kymmenesosa Janika-myrskyn tuhoista marraskuussa 2001.

 

300 matkustajaa evakuoitiin Nastolassa, kun juna törmäsiukkosmyräkän radalle kaatamiinpuihin Varjolan teollisuusalueen kohdalla. Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai hälytyksen raideliikenneonnettomuudesta kello 23.15. Kukaan matkustajista ei loukkaantunut vakavasti onnettomuudessa. Veturi kuitenkin vaurioitui törmäyksessä niin pahoin, ettei se voinut jatkaa matkaansa. Ajolangat jäivät vaille virtaa ja sähköt katkesivat myös junan sisältä. VR järjesti matkustajille linja-autokuljetuksen eteenpäin. Kaikki saatiin evakuoitua kello yhteen mennessä yöllä.

Eräs matkustaja kertoi junan törmäyshetkestä, että ”keulasta kuului kova rytinä”.

Junaliikenne saatiin toimimaan molempia raiteita pitkin vasta seuraavana päivänä illansuussa. Myös Lahden ja Keravan välinen rata saatiin korjattua iltapäivällä.

 

Myrskykokemuksia Lahdesta

Pekka Luomala oli saunassa ja vaimonsa uimassa kun alkoi tapahtua. kello oli 22 ja taivas muuttui punaiseksi. He ennättivät juuri ennen pahinta myräkkää matkailuvaunulleen Lahden Herrasmannin ulkoilualueella.

- Kävellen ei meinannut päästä vaunulle, kumarassa piti kulkea, vaikka matka ei ollut sen pitempi.

Hetken päästä hän ja moni muu koettivat pelastaa vaunujensa telttakatoksia lähtemästä ilmaan.

- Jalat olivat ilmassa ainakin 30 senttiä. Tuntui, että kohta ollaan vaunun katolla. Siinä oli pelko, että lentää. Hyvin voi kuvitella, miltä Uuraisilla on tuntunut, kuvaili Keijo Kolsi.

Rantasaunan ympäriltä kaatui isoja puita, osa laiturille asti. Kolsin naapurivaunun viereen kellahti jättihaapa aivan vaunun kylkeä pitkin. Vaunu ei vahingoittunut ja ihmisetkin olivat muualla. Myräkkä kesti vain puoli minuuttia kello 22.15 ja liikkui ylipäätään hyvin kapealla alueella.

- Se tuli nopeasti kuin pikajuna, samalla lailla kohisten ja nosti puut ylös.

Sähköt menivät alueelta ensimmäisestä salamasta ja pysyivät poissa tuntikausia. Pimeyttä ei silti juuri huomannut, koska salamointi jatkui pitkään. Kaatuneet puut tukkivat ulkoilualueen sisääntulotien.

 

Hörölän kaupunginosassa koettiin kauhunhetkiä, kun kerrostalojen laajat kattopellit irtosivat myrskyn voimasta. Kyrölänkatu 6:ssa katto irtosi kokonaan ja jäi metsään puiden varaan roikkumaan. Hörölönkatu 10:n pitkä kerrostalo kuoriutui kuin sardiinipurkki. Kattopelti jäi roikkumaan talon takakulmalle.

- Olin menossa nukkumaan ja aikeissa laittaa ikkunat kiinni, kun myrsky tuntui yltyvän. Samassa kuului valtava rysäys, kun katto irtosi, kertoi Kyrölänkatu 6:n yläkerran asunnossa säikähtänyt Maire Pakarinen. Vinttiin pääsi vettä ja asukkaat kantoivat päivän aikana kastuneita ja osin pilalle menneitä tavaroita ulos.

Osa peltikatosta kuoriutui myös UPM-Kymmenen tehtaalla Niemenkadulla.

 

Tuohimäenkadulla  asuva Rauno Miettinen nousi yöpuulta ikkunaan katsomaan myrskyä vain nähdäkseen suuren koivun kaatuvan autonsa päälle.

- Tai paremminkin kuulin, oli pimeää. Ei sitä meinannut ensin tajuta todeksi. Menin katsomaan ja niin se vain vuoden vanha auto oli litistynyt lunastuskuntoon.

 

Onni matkassa oli kolmella hankolaiskaveruksella, jotka matkailivat umpimähkään ja sattuivat illan tullen Lahteen. He jättivät auton ja pystyttivät teltan Joutjärven kirkon viereisen metsäpolun varteen. Kaverukset olivat kaupungilla, kun myrsky yllätti ja he päättivät olla palaamatta teltalle. Viidennellä yrittämällä löytyi vapaa hotellipaikka. - Aamulla tuli soitto, että leirimme on tuhoutunut. Auto oli täysin romuna, kun iso puu oli kaatunut sen ja teltan päälle. Näinköhän olisimme enää hengissä, jos olisimme jääneet leiriin, Joona Lundberg pohtii.

Joutjärven kirkon luona kaatui tai katkesi muutama vankka kuusi.

 

KANTA-HÄMEESSÄ syöksyvirtaukset tekivät pahimmat tuhot Hämeenlinnan itäpuolella, muun muassa Lammilla, Tuuloksessa ja  Hauholla. Pahimmillaan Wattenfallin asiakkaista jäi Hämeessä sähköttä 40 000 taloutta. Sähköyhtiö aloitti maanantaiaamuna kartoituslennot helikopterilla, joidenka pohjalta pahimpiin tuhokohteisiin päästään käsiksi. Käyttöpäällikkö Markku Vänskä arvioi maanantaina, että vikojen korjaaminen kestää koko viikon. Yhtiö sai apuja Ruotsista, josta tuli 20 asentajaa töihin. Neljä perättäistä myrskyä laittoivat  Wattenfall Verkko Oy:lle puita raivanneet urakoitsijat lujille.

Hämeenlinnan päivystävän palomestarin mukaan pelastuslaitos keskittyi aluksi aukaisemaan pääteitä niille kaatuneista puista. Matkapuhelinyhteydet kangertelivat sähkökatkojen pimennettyä suuren määrän tukiasemia Tampere-Lahti-akselilla. Eniten ongelmia oli Lammin, Tuuloksen ja Hauhon alueella.

Sunnuntai-illan myrskytuuli katkoi runsaasti puita Evon retkeilyalueella Lammin pohjoisosissa. Polut tukkeutuivat kaatuneista tai katkenneista puista, joista osa roikkui vaarallisesti toisten puiden varassa. Retkeilijöitä ja marjastajia pyydettiin noudattamaan erityistä varovaisuutta liikkuessaan alueella.

 

Myrsky iski hevoskilpailuun Ypäjällä Kanta-Hämeen länsiosassa, kertoo Iltalehti. Hieman kello kolmen jälkeen iltapäivällä alkanut myrsky pirstoi puita ja lennätti tavaroita ympäriinsä rikkoen myös alueelle pystytettyjä telttoja. Yksi puista kaatui valolinjojen päälle ja yksi todella iso koivu tielle. Puolisen tuntia riehunut rajuilma ja sen jälkeiset raivaustyöt keskeyttivät hevoskilpailut pariksi tunniksi.

Kymmenen minuutin aikana Ypäjällä raportoitiin yli 130 salamaniskua.

Tuulen otteeseen joutui myös kolme kilpailujen toimihenkilöä. Ihmiset olivat myrskytuulen keskiössä. Yksi heistä kertoi joutuneensa hyvin voimakkaan ilmavirtauksen nostamaksi. Hänellä talutushihnassa ollut koira oli lentänyt eteenpäin noin metrin verran. Myräkkä oli niin kova, ettei naisen avunpyyntöjä kuultu. Nainen oli yrittänyt sanoa kahdelle lähellä olleelle ihmiselle jotakin, mutta he olivat kuin tyhjiössä, eivätkä kuulleet. He kertoivat myös, että tilanteessa oli vaikea hengittää.

 

 

PIRKANMAA

Sunnuntai-illan ja yön ukkosmyrsky riepotteli erityisesti Pirkanmaan itä- ja kaakkoisosia. Sähköjä oli poikki varsinkin Pälkäneellä, jossa myös paloi navetta. Ruovesi ja Mänttä-Vilppula saivat osansa, Orivedellä paloi konehalli. Oriveden ja Pälkäneen alueella oli pelastuslaitoksella illan ja yön aikana kymmeniä hälytyksiä, koko Pirkanmaalla iltakahdeksasta aamuun mennessä 70.

 

Sastamalan ja Kurun JÄTTIRAKEET

Sunnuntain ukkoskuuron yhteydessä satoi suuria rakeita erityisesti Pirkanmaalla Sastamalassa ja Ylöjärven Kurussa. Voimalla iskenyt raekuuro pommitti autoja lommoille kello 17 jälkeen Sastamalassa. Paikallisella golfkentällä koettiin hämmentäviä hetkiä ja pelit keskeytyivät, kun taivaalta alkoi sataa golfpallon kokoisia rakeita. Maa meni valkoiseksi.

 

Ilmatieteen laitos kertoi tiedotteessaan: Sylvin päivänä 8.8 satoi Sastamalan alueella sekä Kurun tienoilla yleisesti 5-8 cm kokoisia jääkappaleita aiheuttaen mittavia vahinkoja ajoneuvoille, valokatteille, ikkunoille ja jopa kattorakenteille. Suurimmat havaitut rakeet saattoivat olla yli 8 cm kokoisia Sastamalan Karkussa ja Kurun pohjoispuolella olosuhteiden ollessa varsin otolliset rajuille raekuuroille. Luotettavasti todettu halkaisijaltaan 8 sentin rae sivuaa suurinta Suomessa mitattua raetta, aiemmin mitatut tapaukset sattuivat Lappeenrannassa elokuussa 1968 sekä Leppävirralla kesäkuussa 2009. Kauhavan länsiosassa tuli vielä myöhään 8. päivän iltana 6 cm kokoisia jääpalloja taivaalta.

 

Suomen ennätysrakeet Kurussa?

Myrskybongari Esa Palmi sai sattumalta tiedon todennäköisesti vielä suuremmista rakeista. Seuravassa osa hänen kertomustaan myrskybongareiden sähköpostilistalta:

”Törmäsin sattumalta eräällä autokorjaamolla korjauksessa olevaan autoon, jonka omistaja kertoi tuulilasin hajoamisen johtuneen isoista rakeista. Omistajan kertomuksen mukaan tapahtumien keskiössä olevalla karjatilalla oli mitattu sateen jälkeen jopa 9 cm mittaisia rakeita".

Ilmatieteen laitoksen meteorologi/raetutkija Jari Tuovisen kanssa sovimme, että käyn paikan päällä tarkistamassa asian. Ajankohta oli noin 3 viikkoa tapahtuman jälkeen. Tilalla eteeni tuotiin pakastimesta halkaisijaltaan 5-8 cm:n rakeita, jotka on nyt virallisesti mitattu ainakin sen kokoisiksi. Tilan isännän mukaan rakeita on ihmetellyt ties kuinka moni henkilö ja tämän vuoksi rakeen koko on supistunut ”vain” kahdeksaan senttiin. Raepommituksen yleisin koko on ollut 4-6 cm, mutta seassa oli myös ollut näitä ”monstereita”.

Rakeet hajottivat autojen tuulilasit, niiden maalipinnat ja talojen katot olivat lommoilla. Navetan ja asuinrakennuksen yläkerran ikkunat hajosivat. Ihmisvahingoilta säästyttiin, koska kaikki olivat tapahtuman aikana sisätiloissa. Tilan lehmät meinasivat tulla aitauksistaan läpi. Valtavien rakeiden alue oli hyvin pieni, sillä 400 metrin päässä naapurissa satoi vain 2-senttisiä rakeita. Sen sijaan naapurin tontilta oli kaatunut puita kovassa tuulessa.

Esa Palmilla itsellään oli samana päivänä Hämeenkyröstä havainto 4 cm rakeista.

 

 

POHJANMAA

Kaatuneet puut tukkivat tiet Lestillä koko yöksi (Yle Keski-Pohjanmaa)

Raju ukkosmyrsky pyyhkäisi Keski-Pohjanmaan alueen yli sunnuntai-iltana kello kymmenen aikaan. Puita kaatui teiden, talojen ja autojen päälle, mutta henkilövahinkoja ei syntynyt. Myrsky kaatoi peräti 1400 puunrunkoa Lestijärven ympäristössä Yli-Lestin - Kinnulan ja Yli-Lestin - Reisjärven välisille tieosuuksille. Molemmat tiet olivat täysin tukossa noin neljän kilometrin matkalta koko yön. Pelastuslaitos sai raivattua tiet auki aamulla kello neljän aikoihin metsäkoneiden avustuksella.

Iltapäivällä raivattiin vielä talojen päälle kaatumaisillaan olevia puita ja pelastuslaitos kehotti ihmisiä tarkastamaan omaisuuttaan alueella, mutta siellä liikuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Tukkeutuneiden mökkiteiden ja talojen päälle kaatuneiden puiden raivaamiseksi suositeltiin ammattilaisten käyttöä. Jos tilanteesta ei ole välitöntä vaaraa ihmisille tai omaisuudelle, omalla vastuulla voi myös suorittaa raivaustyötä.

 

Pahimmat tuhot Ilta-Sanomien mukaan koettiin Valkeisjärven leirintäalueella, joka sijaitsee Kinnulan ja Lestijärven rajalla.

– Näky oli kuin pommin jäljiltä, aivan sanoinkuvaamatonta. Se oli kuulemani mukaan Kinnulan historian pahin myrsky, kertoi paikalla vieraillut Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilainen.

- Olihan se oikein mahtavan oloista, kun tulipallot löivät, vaikka toki vakava paikka olikin. Onneksi selvittiin ilman henkilövahinkoja, sanoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Eino Kangasvieri.

 

Laajoja metsätuhoja syntyi myös Reisjärvellä. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson ensiarvion mukaan vahingoittuneen puuston määrä olisi noin 10 000 kuutiometriä. Suurimmat yhtenäiset tuhoalueet ovat useiden hehtaareiden suuruisia. Pahimmat tuhot kohdistuivat Reisjärven eteläosiin, etenkin Kangaskylän ja Leppälahden alueille. Puita on kaatunut myös hautausmaalla ja tonteilla vahingoittaen rakennuksia. Yhden navetan kattopellit irtosivat.

Myöhemmin täsmentyneiden tietojen mukaan Reisjärvellä kaatui puustoa yhteensä 50 000 kuutiometriä (Metsäviesti 3/2010).

Ukkonen vaurioitti sähköverkkoa pahimmin juuri Reisjärvellä, jossa vielä maanantaiaamuna 1300 asiakasta oli vailla sähköä. Katkokset keskittyivät kirkonkylän ja järven ympäristöön. Lestijärvellä, Sievissä ja Toholammilla oli heti myrskyn jälkeen sähköittä pari tuhatta Korpelan Voiman asiakasta. Peuralan ja Koivukankaan alueella Lestijärvellä suurjännitelinjan uudelleenrakentamisen arvioitiin kestävän koko maanantaipäivän.

Vähäisiä sähkökatkoksia oli paikoin myös Perhossa, Nivalassa ja Vetelissä. Perhossa katkoksia oli lähinnä valtatien varrella ja Peltokankaan alueella.

 

SALAMAKESKITTYMÄ

Keski-Pohjanmaalle iskenyt ukkonen oli rekisteröityjen salamamäärien mukaan Sylvin päivän voimakkain koko maassa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Perhossa iski sunnuntain aikana 111 maasalamaa sadan neliökilometrin alueella. Lestijärven puolella mitattiin toiseksi suurin salamatiheys, 107/100 neliökilometrille. Luku on hurja, sillä joinakin vuosina ei missään päin Suomea ylletä vastaavaan salamamäärään koko kesänä, saati yhdessä päivässä.

Salamajärven kansallispuisto yltää sekä Perhon, että Kinnulan kuntien alueelle. Nimi on osuva, sillä Kinnulassakin mitattiin 83 salamaa 100 neliökilometrille. Sunnuntain salamatiheysvertailussa se oli kolmanneksi korkein lukema. Ranualla Etelä-Lapissa jäätiin yksi isku vähemmälle.

Perhon kunnanjohtaja Ari Kinnunen lohkaisi salamoinnin ykköspaikasta:

- Tietysti pitää olla ylpeä, kun jossain asiassa kunnalle tulee mainetta ja kunniaa. Sääilmiöt ovat olleet poikkeuksellisia, mutta naapurikuntien puolella myrskytuhoja on ollut ehkä vieläkin enemmän.

 

POHJOIS-POHJANMAAN puolelle ehdittyään esimerkiksi Haapajärvellä kaatui paljon puita. Kaksi yksikköä oli teiden ja sähkölinjojen raivaustöissä koko yön. Yksi varastorakennus paloi ja omakotitalo kärsi vesivahingosta.

Pyhäjärven eteläpuolisissa osissa arviolta muutamia tuhansia kuutiometrejä puuta kaatui alueen yksityismetsistä. Alkuillasta myrsky oli ehtinyt jo Pohjois-Pohjanmaan Iihin, jossa se kaatoi niin ikään runsaasti puita sähkölinjojen päälle.

Iin Kuivaniemellä Hyrynkylän alueella Sylvi-myrsky puhalsi hehtaarikaupalla metsää sileäksi.  Suurin osa katkesi tyvestä tai kellahti juurineen. Syöksyvirtaus oli harpponut siten, että tuhoalueen lomaan sinne tänne oli jäänyt myös ehjiä saarekkeita.

Myrskyn jäljiltä maasto muuttui kertaheitolla vaikeakulkuiseksi ”miinakentäksi”, jonne moottorisahan kanssa rämpivällä ei juuri ole asiaa. Stora Enson kalusto ja ammattilaiset huhkivatkin alueella ja yrittävät kiireen vilkkaa saada kaiken korjatuksi ennen talvea. Stora Enson mukaan valtaosa kelpaa hyvin teollisuuden käyttöön tukki- tai kuitupuuksi.

 

 

Ilta-Sanomien lukijat Sylvi-myrskyn syleilyssä

Sampsa Härkönen Helsinki:

”Olin Arabianrannassa, kun pahin iski päälle. Jouduin tarttumaan liikennemerkkiin ja toivomaan, että se kesktäisi. Ryömin sitten puoliksi auton alle ja kyhjötin siellä pitkiä minuutteja. Silmälasit olivat jo lähteneet tuulen mukaan, ja housujen taskuja piti pidellä, etteivät kännykkä ja lompakko karkaa. Sitten lähitalosta tuli mies repimään minua pois ja tarjosi kotoaan suojaa.”

 

Birgitta Reinikka Ypäjä:

”Olin yksin pienessä maalaismökissä. Ukkosen iskut olivat räjähdyksen kaltaisia pamauksia ja mökki tärisi. Kyllä sydän alkoi hakata ja rukoilin mielessäni, että lopu jo. Siellä mökissä tuli sellainen tunne, että jos salama iskisi mökkiin, kaikki hajoaisi tuhansiksi päreiksi ja vain ihme pelastaisi. Koin kaksi kovaa ukonilmaa noin viikon aikana ja se jätti pelon tunteen syövereihin.”

 

Sara Hovilehto Askola:

”Olimme juuri uimassa kavereiden kanssa. Yksi ystäväni soitti minulle, että on annettu ihan viranomaistiedote todella voimakkaasta myrskystä, joka tulee Askolaa päin, ja käski mennä sisälle suojaan. Meille tuli todella kiire kerätä kamamme ja lähteä ajamaan koteihimme, jonne oli pitkälti matkaa. Juuri ennen erään kaverini taloa taivas pimeni ja syöksyvirtaus osui minuun ja mopooni. Silloin ei vielä satanut. Ajoin kaverini pihaan ja jätin moponi yhteen nurkkaan. Samalla iski toinen virtaus, joka saattoi olla hieman ensimmäistä voimakkaampi. Vierestäni lensi polkupyörä jonnekin kauas metsään. Otin avaimen ja kännykän ja juoksi sisälle.”

 

Juha Hartikainen Jämsä:

”Olimme vaimon kanssa katsomassa salamointia lyhyen matkan päässä kotoa, kun alkoi yhtäkkiä tuulla kovaa. Kuulin voimakkaan rasahduksen viereisen talon pihalta ja sanoin vaimolle, että nyt lähdetään polkemaan ja vilkkaasti kotiin. Tie oli molemmin puolin puita täynnä ja tosi tarkkaan piti katsella, tuleeko niitä niskaan ja polkea samalla vimmatusti. Juuri päästyämme omaan pihaan, vajaan kymmenen metrin päässä rojahti tielle kaksi isoa koivua.

 

 

MYRSKYJEN JÄLKEEN

 

Ote ministeri Sirkka-Liisa Anttilan puheesta Myrskyn jälkeen-tilaisuudessa metsänomistajille 10.9.2010 Konnevedellä.

”Hyvät metsänomistajat. Asta, Veera, Lahja ja Sylvi. Useimpien Suomen maakuntien alueella vieraili vain yksi tai kaksi näistä rouvista, mutta te keskisuomalaiset tapasitte heidät kaikki. Ja tässä tapauksessa tapaaminen ei varmasti ollut miellyttävä. Konnevedellä tuhot olivat laajimmat.

Kaiken kaikkiaan Keski-Suomessa kaatui näiden neljän myrskyn toimesta puuta noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Se on vain yksi luku, mutta luvun takana on monta ikävää ja surullista tragediaa. Useat metsänomistajat menettivät muutamassa hetkessä pitkään vaalimansa metsän, jonka ovat mahdollisesti istuttaneet tai kylväneet, hoitaneet ja seuranneet. Metsät ovat tuottaneet iloa myös virkistyksen lähteenä. Onneksi puumarkkina on toiminut hyvin ja korjuu on hyvässä vauhdissa”…

 

18.9.2010. Rautjärven keskustaajamassa Simpeleellä näkyy vielä paljon myrskyn merkkejä: vääntyneitä liikennemerkkejä, rikkinäisiä lyhtypylväitä ja varsinkin kaatuneita puita.

- Jännitteellä olevia runkoja voi joutua varomaan, varsinkin jos on tyvilärskäkin kaatunut mukana, kertoo metsuri Sakari Alatalo. Hän karsii puita Simpeleen kirkon läheisyydessä, missä on sankkaa ryteikköä. Hänen urakkansa kestää lokakuun loppuun. Merkit kuitenkin viittaavat siihen, että työt Rautjärvellä jatkuvat vielä lumien tultua.

- Vastahan tämä näyttää olevan aluillaan, 30 vuotta metsurin töitä tehnyt Alatalo sanoo.

- Kaava-alueella alkaa pihat olla putsattu, mutta varsinaista metsäaluetta on vielä kymmeniä hehtaareja raivaamatta, kunnan rakennustarkastaja Jorma Remes vahvistaa.

Syrjäisimmillä mökeillä ei ole sähköjä vieläkään. (Yle)

 

26.9.2010. A-J. Punkka, myrskyvaroitus.com.  Päättyneen kesän rajuilmojen vaikutusalue oli harvinaisen laaja. Kaikkiaan näiden neljän myrskyn vaikutus ulottui reilusti yli 100 000 neliökilometrin alueelle. Lukuisat kunnat joutuivat useamman rajuilman jyräämäksi. Vähintään kolmen rajuilman vaikutuksia koettiin osassa Pirkanmaata, Etelä-Pohjanmaata ja Keski-Suomea. Perhon, Kivijärven ja Kinnulan kuntien alueella kaikkien neljän rajuilman reitit risteävät.

Väestöntiheydellä oli oma merkityksensä pelastustoimen vahingontorjuntatehtävien määrään. Tehtäviä kertyi eniten Sylvi-rajuilmasta (joka ylitti mm. pääkaupunkiseudun), vaikka tuulen voimakkuus maa-alueilla jäi selvästi esimerkiksi Astaa alhaisemmaksi.

 

11.11.2010. Finanssialan keskusliiton mukaan vakuutusyhtiöt maksavat myrskysarjan tuhoista ainakin 54 miljoonan euron korvaukset, joka on yli viisinkertainen määrä normaalivuoden korvauksiin verrattuna. Metsätuhojen osuus on noin 17 milj. euroa. Sähkölinjoja vahingoittui noin 375 kilometriä.

Suomeen ollaan suunnittelemassa uusia varoitusjärjestelmiä, joita Finanssialan Keskusliitto on kehittänyt Ilmatieteen laitoksen kanssa. (Taloussanomat)

 

METSÄTUHOT

21.12.2010. Heinä-elokuun vaihteen Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyissä tuhoutui puustoa lopullisen arvion mukaan kaikkiaan 8,1 miljoonaa kuutiometriä. Tuhoutunut määrä vastaa noin 15 % suomen vuotuisista hakkuista. Vakavimmin tuhoutuneiden metsien osuus oli 6 milj. kuutiometriä, loput lievinä tai lievähköinä eli yksittäisinä tuhopuina metsissä.

Käytännön toimijoiden alustavat arviot tuhosta olivat 1-2 milj. kuutiometriä, mutta tarkentuivat nopeasti noin 5 milj. kuutiometriksi. Metsäntutkimuslaitoksen Metlan Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) lisämittaukset, jotka tehtiin syksyn aikana, osoittivat lopulliset tuhot selvästi ennakkoarvioita suuremmiksi. Syksyn mittauksiin mennessä tuhoutuneesta puustosta oli ennätetty korjata noin puolet.

 

Laajimmat myrskytuhot Suomessa viime vuosikymmeninä ja pääasialliset tuhoalueet. (Metla)

 

Myrskyn nimi                  Vuosi    Tuhoutunut puusto       Tuhoalue

Aarno                                 1978        2,5 milj.m3                  Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa

Mauri                                 1982        3,0 milj.m3                   Lappi

Manta                                1985        4,0 milj.m3                   Savo, Pohjois-Karjala, Länsi-Lappi

Pyry, Janika                       2001        7,3 milj.m3                   Etelä-Pohjanmaa, Häme

Unto                                   2002        1,0 milj.m3                  Savo

Asta, Veera, Lahja, Sylvi   2010         8,1 milj.m3                  Pohjois-Karjala,Kaakkois-Suomi, Savo,

                                                                                               Keski-Suomi, Kainuu 

 

27.12.2010 Raesateiden jälkiä korjataan yhä. Elokuun raesateiden rusikoimien autojen korjaus on edistynyt hitaasti. Pirkanmaalle osuneessa raesateessa vaurioitui arviolta satoja autoja. Työ on vaikeaa, sillä kokemuksia vastaavasta ei juuri ole.

Sastamalan alueen paikallisten korjaamoiden mukaan viimeiset autot suoristuvat ensi helmikuussa. Vammalan autoväristä kerrottiin, että heillä on lommoja opikaisemassa ryhmä, jossa on mukana englantilaisia, hollantilaisia ja espanjalaisia työntekijöitä. He kulkevat siellä, missä pahoja raesateita esiintyy. (Yle).

Sastamalan raekuuro kolhi arviolta 2500 autoa. Viimeisimmät lommot saatiin oiottua neljä kuukautta raesateen jälkeen. Pääkaupunkiseudulle osuessaan tuho olisi moninkertainen. (Yle Helsinki 20.6.2011)

 

25.2.2011 Rautjärvellä pohdittiin myrskyjen jälkeistä elämää kuntafoorumi-illassa. Kovinta keskustelua aiheutti, miten myrskyjen jälkitilanne taajamassa hoidetaan. Ehdotuksia:

- Istutetaan talojen lähelle erikoispuita, jotka eivät koskaan kaadu niiden päälle, ja muualle taajamaan talousmetsää.

- Pidetään torsot. Naiset haluavat, että ainakin osa torsoista säilytetään muistoksi tapahtuneesta.

- Rakennustarkastaja piti alkuun menetystä kauheana, mutta nyt siinä on nähtävissä jo hyvääkin. Maisema avautui eikä ihmisiä menehtynyt.

- Miten torsopuista saisi kuutostien varteen sisäänheittopaikan, jonka avulla kuutostien kulkijat kiinnostuisivat poikkeamaan Simpeleellä. Nuoriso voisi suunnitella paikkaan tilataideteoksen.

- UPM lahjoittaisi tilateoksen, joka voisi olla iso halko- tai propsipino.

- Kunnanhallituksen puheenjohtajan Taina Longan mukaan Yhtyneet istutti kylälle Juuso Waldenin aikana kuusia, jotka oli tarkoitus ottaa myöhemmin tuotantokäyttöön. Se kuitenkin unohtui, puista kasvoi jättiläisiä ja nyt ne kaatuivat. Torsot ovat historiallisesti arvokkaita ja samoin ne tapahtumat.

- Sanotaan, että ihminen kokee myrskyn kerran elämässään. Me koimme kaksi myrskyä viikon aikana.  (Parikkalan-Rautjärven Sanomat)

 

23.6.2011 Viime kesän myrskyt aiheuttivat  metsäyhtiöiden puunhankkijoille täydellisen kaaoksen. Sitä se oli käsitteen varsinaisessa merkityksessä, sanoo Metsäliiton Lappeenrannan piiripäällikkö Jari Makkonen. Hän oli yhtenä junailemassa myrskypuita tuhoalueilta Etelä-Karjalan ja Itä-Savon piirien metsistä.

Puunhankinnan vastuulliset joutuivat metsäyhtiöissä laittamaan kaikki ennakkosuunnitelmat täysin uusiksi, kun Asta-rouvan nurin kaatamia puita alettiin sijoittaa alueen teollisuuslaitoksiin. Etelä-Savossa arvioidaan olevan viime kesän rajumyrskyjen jäljiltä korjaamatta vielä puuta metsistä noin 150 000 kuutiota. Se ei ole Etelä-Savon Metsäkeskuksen esittelijän Yrjö Niskasen mielestä valtavan iso määrä tuhojen määrään nähden. (Itä-Savo)

 

 

 

25.08.2010

TROMBI LENNÄTTI PONIA JA KOIRAA NURMIJÄRVELLÄ

Trombi antoi epätavallista kyytiä ponille ja koiralle Nurmijärven Lepsämän kylässä keskiviikkona alkuiltapäivällä. Kummankin eläimen pyörremyrsky lennätti kymmenien metrien päähän. Lisäksi trombi rikkoi rakennuksia, kaatoi puita ja katkoi puhelinpylväitä.

Raisa Ristimäki oli käymässä äitinsä pitämällä tallilla ja hän kuvaili hävitystä todella pahan näköiseksi. Naapuritalli oli kaikkein pahimmin vaurioitunut. Lisäksi trombi oli turmellut tienvarren latoja ja kaatanut puita. Ristimäen koira oli ollut nahkahihnassa talon pihalla, kun se joutui pahaa aavistamatta myrskyn silmään.

- Hihna oli katkennut ja koira lentänyt pellolle satojen metrien päähän. Koira on shokissa, mutta muita vammoja sille ei tullut.

Trombi tarttui myös naapuritallin poniin ja kuljetti sitä kymmeniä metrejä. Rytäkässä eläin loukkasi hieman jalkojaan. Ristimäen mukaan trombi tuli Selintien yli Peltolantielle. Matkallaan se kaatoi kymmeniä puita kulkureitin varrelle osuneessa metsässä.

- Trombi kulki äitini pihan poikki. Puutarhakalusteet ovat päreinä ja äitini on keräillyt niitä pitkin peltoa. Meidän tallimme kuitenkin säästyi, katto jäi pään päälle ja hevoset ehjinä. Sen sijaan viereinen pihattotalli on tuusan nuuskana ja hevoskuljetusvaunu palasina pellolla satametrisen ilmalennon jälkeen.

 

Ladon katto nousi 60 metriin Lepsämällä

Lepsämän kylässä riehunut trombi osui latoon ja vei peltikaton mennessään. Ladosta jäivät jäljelle vain repsottavat seinät. Selintietä ajanut Timo Karpov ehti juuri ja juuri peruuttaa autonsa pois pirstoutuneen katon alta. Kohdalla oli juuri 5-6 autoa ja he selvisivät rytäkästä säikähdyksellä. Tielle lensi peltikaton osia ja lautatavaraa.

- Metsän takaa nousi aivan kuin savua. Mutkan jälkeen oli pakko pysäyttää, kun auton edestä lato lähti lentoon. Auton ja trombin väliin jäi noin kaksi metriä. Jos en olisi ehtinyt laittaa pakkia päälle, niin olisin jäänyt auton kanssa romujen alle, Timo Karpov päivittelee. Kukaan ei loukkaantunut.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt olivat paikalla raivaamassa tuhoja, joita heidän mukaansa vaikutti olevan noin kahden kilometrin alueella. Heti trombin jälkeen lähinaapuri avasi tietä traktorillaan.

Ilmatieteen laitoksella trombeja tutkiva meteorologi Jenni Rauhala vahvisti kuultuaan kahta silminnäkijää, että kyseessä oli trombi.

- Silminnäkijät kertoivat suppilomaisesta pyörretuulesta, joka tuli pilvestä ja myös tuhot viittaavat trombiin. Ladon katto nousi 60 metrin korkeuteen ja puita kaatui, Rauhala sanoi. (mm. HS)

 

Lepsämän koululta tuli tietoa, että trombi uhkasi koulua. Rehtorin saatua tiedon trombista henkilökunta ja oppilaat toimivat ohjeiden mukaan ja oppilaat siirtyivät noin minuutissa sisätiloihin. Trombi liikkui nopeasti, joten aikaa ei ollut paljon, mutta onneksi se ohitti koulun noin 200 metrin päästä. Silminnäkijöiden mukaan trombi oli 200 metriä korkea ja useita kymmeniä metrejä halkaisijaltaan korkeimmasta kohdastaan.

 

 

 

03.09.2010

KOVA TUULI katkoi sähköjä viime yönä tuhansilta talouksilta. Perjantaiaamuna sähköittä oli enimmillään noin 10 000 taloutta, joista 6 000 Etelä-Savossa. Eniten puita kaatui alueilla, joissa kesällä riehuneet Asta- ja Veera-myrskyt ovat heikentäneet puiden juuristoa.

Pohjoistuuli painoi veden poikkeuksellisen alhaalle Kemin edustalla. Vuorokaudessa vesi laski kymmeniä senttejä ja perjantaina kello 13 vedenkorkeus oli – 72 senttiä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan navakan pohjoistuulen aikaansaama hyvin alhainen vedenkorkeus Kemissä on harvinainen, mutta ei ainutlaatuinen. Vedenkorkeuksia on tilastoitu vuodesta 1925 alkaen ja alhaisin lukema on – 125. Perämeren rannikkopaikkakunnilla alhaisimmat vedenkorkeudet mitataan juuri Kemissä.

 

 

 

15.10.2010

SYYSMYRSKYÄ MERIALUEILLA JA LUMIMYRÄKKÄÄ SISÄMAASSA

Norjasta saapunut pieni, mutta nopeasti voimistunut matalapaine kulki maan eteläosan yli kaakkoon. Matalapaineen jälkipuolella tuuli yltyi lähes kaikilla merialueilla myrskyksi. Suurin mitattu 10 min. keskituuli oli lähes 29 m/s Pohjois-Itämerellä Utössä. Tämä on korkein lokakuussa mitattu keskituuli Utössä. Puuskissa mitattiin merellä jopa yli 35 m/s. Maa-alueilla puuskat jäivät noin 20 m/s luokkaan. 

Paikallisia tuulivahinkoja syntyi. Kovimmat puuskat mitattiin länsirannikolla sekä suurten vesistöjen läheisyydessä. Tuulen kaatamien puiden lisäksi haittaa aiheutti myös paikoin runsas lumisade. Eniten lunta satoi Etelä-Savossa Enonkoskella, 18 cm. (IL-tiedotteesta)

 

 

 

09.11.2010

ETELÄISILLÄ MERIALUEILLA mitattiin jopa 30 m/s tuulenpuuskia. Kovat tuulet ylsivät myös sisämaahan, jossa kaikkiaan noin 15 000 Fortumin asiakasta jäi ilman sähköä Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Häiriöt johtuivat tuulen sähkölinjoille kaatamista puista. Pahiten myrsky koetteli Suomenlahden rantoja Espoon Kirkkonummen saaristosta Raaseporiin.

Fortum varautui myrskyyn lisäämällä henkilöstönsä määrää noin nelinkertaiseksi normaaliin verrattuna.