Myrskyhistoria

1975 "Nimettömät" SE-myrskyt. Iitin ja Keimolan rajut trombit

Last Updated: 14 November 2019
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1975

 

 

 

10.01.1975 LUMIMYRSKY raivosi eteläisillä merialueilla (9-10 bf). Vesi nousi rannikolla yli metrin voimakkaiden lounaistuulien vuoksi aiheuttaen yhdessä Kokemäenjoen hyydepatojen kanssa pahan tulvan Porissa. "Meri ei vetänyt". Tulvan alla oli Porin kaupungissa jopa 15 neliökilometriä ja huippukorkeus Kokemäenjoessa mitattiin 14.1 ollen +271 cm. Jopa evakuointeihin jouduttiin turvautumaan.  (ESS).

 

 

 

15.08.1975

PYÖRREMYRSKY RUNTELI RAJUSTI IITTIÄ (Iitin Seutu)

Perjantai-iltana 15.8 kello 17.45-18 aikaan kulki oloissamme harvinainen pyörremyrsky kapealla kaistaleella Iitin kunnassa Pohjois-Kymenlaaksossa runnellen metsää ja taloja lähellä Kausalan taajamaa sekä myllertäen erityisen rajusti Radansuun kylässä Urajärven rannalla. Myrsky kaatoi osaksi järeää tukkimetsää kymmenien hehtaarien alalta, repi talojen ja saunojen kattoja ja yksi henkilöautokin jäi kaatuneiden puiden alle. Aineelliset vahingot ovat huomattavat ja alustavien tietojen mukaan tuhot täysin korvaavia vakuutuksia oli alueella vain muutamia.

                       

Pyörremyrsky riehui erityisen voimakkaana kahdessa kohteessa parin kilometrin päässä toisistaan. Kausalasta kahden kilometrin päässä Iitin kirkolle menevän tien varrella kaksi naapurusten pihapiiriä joutui ensimmäisenä pyörremyrskyn riepoteltaviksi. Pentti Santalan pihapuusto kaatui lähes kokonaan ja puut makasivat maassa sikin sokin mikä mihinkin suuntaan. Myrsky oli kääntänyt pihakoivunkin monelle kierteelle. Santala kertoo:

- Olin juuri tullut saunasta, kun kuulin kovaa kohinaa ja ilma pimeni. Katsoin ikkunasta ja näin kuinka pihapuut pyörivät kuin karusellissa ennen kuin ne joko tempautuivat juurineen tai katkesivat. Aioin ottaa myrskystä valokuvan, mutta ei sinne ollut sekaan menemistä.

Naapurin kivimies Leevi Lehtisen pihalla kävi vielä pahemmin. Autotalli hajosi lautakasaksi, talosta lensi suuri osa kattoa ja öljytynnyrinkin myrsky vei 500 metrin päähän. Sydäninfarktin aikaisemmin kokenut Leevi Lehtinen järkyttyi niin hirmumyrskystä, että hänet oli vietävä sairaalaan. Kerttu Lehtinen kertoi lauantaiaamuna:

- Sydämeni hakkaa vieläkin. Poikamme oli saunassa, kun myrsky iski. Se tuli Santalan suunnasta ja hajotti autotallin. Kivijalka on mennyt poikki ja oven kamanat ovat kaikki säpäleinä. Korkeintaan se kesti pari kolme minuuttia, mutta se oli hirveää, rakeitakin satoi ankarasti. Onni, ettei meistä kukaan ollut silloin ulkona. Pojan autokin oli juuri korjaamolla ja säilyi sen vuoksi.

- Myrsky häipyi jonnekin Urajärven suuntaan ja sen jälkeen oli kaikki taas hiljaista.

           

Tiet poikki, katot ja veneet tuulen mukana

Pahimman näköistä jälkeä pyörremyrsky teki Urajärven rannassa noin 200 x 200 metrin kokoisella alueella, jossa olivat rouva Mandi Salon ja asessori Unto Lindgrenin huvilat. Ins. Mauri Eklund oli tätinsä Mandi Salon huvilalla myrskyn aikana yhdessä rouvansa ja pienen Tero-poikansa kanssa. Eklund kertoi:

- Noin klo 17.50 olin yksin saunassa, kun näin että ikään kuin korkea musta seinä lähestyi Urajärveltä kohti rantaamme. Ensin kaatuivat rannan puut ja sitten meni aivan vieressä oleva Lindgrenin saunan katto. Näin kuinka rannassa ollut veneemme nousi ilmaan ja paiskautui noin 30 metrin päähän kaislikkoon.

- Myrsky pyöri mökkimme ympärillä. Se tuli idästä, mutta kääntyi sitten ympyrän tehtyään ja hirveästi myllerrettyään takaisin järvelle häipyen Kuusankosken suuntaan. Kolmessa minuutissa tuli hurjaa jälkeä. Järeät tukkipuut katkesivat kuin tikut ja autoni jäi näkymättömiin niiden alle.

Urajärven kesämökillään oli perjantai-iltana myös Harri Taimisto ja hän kuvaili näkemäänsä näin:

- Musta korkea patsas lähestyi järveltä suoraan meitä kohti. Komensin perheen suojaan lattialle ja seurasin patsaan lähestymistä. Vain viiden metrin päässä rannasta se muutti suuntaansa. Vesi vetäytyi rannasta kymmenkunta metriä patsaan lähestyessä.

 

Iitin Seudun kuva-aukeaman kuvatekstejä:

"Radansuun-Tillolan tie oli myrskyn jäljiltä aluksi kokonaan poikki, kunnes Iitin palokunta ja poliisi raivasivat sen auki. Myrskyn ihmettelijöitä kävi paikalla runsaasti lauantaina."

"Tässä pitäisi olla tie alas rantaan. Pääsy Urajärvelle oli myrskyn jälkeen sangen vaivalloista."

"Myrskyn jälkiä asessori Lindgrenin huvilan rannassa. Pyörre tuli varmuudella järven suunnasta, mutta kääntyi sitten takaisin. Siksi monet puut ovat kaatuneet tai kallistuneet järvelle päin, suuntaan, jonne pyörre lopuksi kääntyi."

"Asessori Unto Lindgrenin hirsisaunan katto lensi kokonaan metsään ja puita kaatui saunan päälle."

"Rouva Mandi Salon kesähuvilan päälle kaatui useita suuriakin puita, mutta kovin suuria vaurioita ei onneksi syntynyt, muuten sisällä ollut Eklundin perhe olisi ollut vaarassa."

 

 

KUIVANNON MYRSKYTUULI PUHKUI PUUTKIN PINOON (15 km Iitin trombeista lounaaseen)

Pieneksi tunsi moni kuivantolainen itsensä joutuessaan perjantai-iltana suojautumaan luonnon mahtavalta voimalta. Orimattilan suunnasta Kuivannolle päin puhaltanut myrskytuuli temmelsi äärimmäisellä raivolla 100 metrin levyistä tuhoväylää, jonka tielle jäi myös rakennuksia. Valtava voima runnoi repien kattoja, rakennuksia ja puita jopa juurineen maasta.

 

Silminnäkijöiden kertomaa:

-Tuolta se tuli lounaasta päin repien kattorakennelmia kuin paperia, toisia enemmän, toisia vähemmän. Ihme oli ettei ketään jäänyt kaatuvien puiden ja ilmassa lentelevien kattopeltien alle, sanoi maanviljelijä Kauko Jääskeläinen, jonka äidin talosta myrsky lennätti lähes koko peltikaton kahtena kappaleena ilmaan.

- Oli se melkoinen taifuuni, joka meillä kävi, totesi harmissaan mv. E. Mattila, jonka navettarakennuksesta katto ja yläosan puurakenteet olivat kaikki romahtaneet ja pudonneet osittain talon pihamaalle.

Mattilan talon emäntä muisteli:

-Kyllä se oli hirveä tunne kun ei tiennyt, milloin lähtee katto pään päältä tuulen teille. Sisällä se taisi käydä joka rakennuksessa, mitä tässä tilalla on. Saunarakennus oli ulkoapäin aivan vahingoittumaton, mutta sisällä on käynyt hirmuinen mylläkkä.Isäntä oli navetassa katon hajotessa saaden laudanpätkiä päähänsä, mutta säilyi kuitenkin vahingoittumatta, kuten myös eläimet.

Äkäinen tuuli löi ihmiset hetkessä ällikällä. Kukaan ei osannut odottaa mitään tämän tapaista, kaikki kävi niin nopeasti. Jäljelle jäi kasoittain peltejä, laudan kappaleita ja kaatuneita puunrunkoja. (ESS, Nastola-lehti).

 

(Omat muistiinpanot. Huomioni noin 10 km:n päässä Kuivannolta: Matalalla pilvenriekaleita, joiden liikenopeus oli hyvin suuri. Noin minuutissa ne nousivat lounaan suunnasta  yläpuolelleni. Nastolassa raivosi ukkonen ehkä kovimmin sitten hellekesän -72.)

 

Illansuussa ukkoskuuro rankka- ja raesateineen pyyhkäisi myös Lahden seudun yli. Vettä oli kaduilla niin paljon, että eräin paikoin olisi voitu soudella veneellä. Asematunnelissa vallitsi varsinainen vedenpaisumus, kun vesi täytti tunnelin niin, etteivät autotkaan päässeet läpi.

Vilppulassa Loilan kylässä samana iltapäivänä pyörremyrsky kaatoi puut lähes tyystin 5 ha:n alueelta. (ESS).

 

 

 

30.08.1975  

KEIMOLAN TROMBI ”Eemeli”

Yli 200 000 markan vahingot aiheutti lauantaina Keimolan moottoriradalla riehunut raju pyörremyrsky. Aamupäivällä vain muutaman sekunnin raivonnut myrsky riepotteli viittätoista näytteillä ollutta matkailuperävaunua. "Eemeliksi" ristitty pienialainen pyörremyrsky, ns. trombi, kohdistuu yleensä hyvin pienelle alueelle. (ESS).

 

 

 

28.09.1975

PUUT, KATOT JA VENEET MYRSKYN RIEPOTELTAVINA

Kymmenen, puuskissa jopa 11 boforin voimaan yltänyt lounaismyrsky teki sunnuntaina tuhoja Etelä-Suomessa. Merivesi nousi rannikoilla paikoin toista metriä. Myrsky täytti veneitä, katkoi kiinnitysköysiä ja kaatoi puita puistoissa ja metsissä ainakin Helsingissä, Turussa ja Raumalla. Viimeksi on vastaavanlainen myrsky riehunut elokuussa 1967.

Tuuli yltyi kello 19 jälkeen. Kello 22 Turun lentoasemalla mitattiin tuulen voimakkuudeksi puuskissa 10 boforia keskituulen ollessa 7 boforia. Yöllä Uudellamaalla yllettiin puuskissa jopa 11 boforiin (n. 30 m/s). Lohjalla kaatui runsaasti puita. 11 boforia arvioivat kalastajat myrskynpuuskien olleen yöllä myös Tehinselän rannalla Sysmässä.

- Se oli jo pelottavan tuntuista, veneiden kiinnityksiä piti käydä yöllä varmistamassa, kertoivat kalastajat. Osa veneistä paiskautui rannalle. (ESS)

(Kovin keskituulimittaus Lemland Nyhamn W 25 m/s, Ilmatieteen laitoksen tilastot).

 

 

 

15.12.1975

MYRSKYENNÄTYSTÄ SIVUTTIIN

"Kaikkien aikojen myrskyksi" luonnehti radion kello 19 uutislähetys Länsi- ja Etelä-Suomessa raivonnutta länsimyrskyä. Tuulenpuuskat olivat voimakkaimmillaan yli 12 boforia (33-37 m/s) Vaasan ja Kristiinankaupungin seuduilla. Valassaarilla mitattu puuska 38 m/s oli Ilmatieteen laitoksen mukaan luultavasti korkein koskaan sen laitteilla mitattu tuulennopeus. Yleensä laitteet rikkoutuvat näillä nopeuksilla. Virallisten keskituulilukemien Suomen ennätystä sivuttiin Korsnäsin Moikipäässä ja Valassaarilla, joissa länsituulta mitattiin 31 m/s maanantaiaamuna. Maa-alueilla Oulussa vastaava arvo oli 17 m/s.

Myrskytuulet aiheutti erittäin syvä matalapaine (970 hPa) liikkuessaan Suomen yli Kuolan niemimaalle. Lämpötila oli pääasiassa nollan yläpuolella. Pohjanlahdella esiintyi myös ukkosta. 

                       

Keski-ja Etelä-Pohjanmaalla myrsky aiheutti maanantain vastaisena yönä ja tiistain kuluessa melkoisia vahinkoja. Kaikkialla maakunnissa kaatui suuria määriä puita, kattoja vaurioitui ja ”tv-antenneja taittui kuin oljenkorsia.” Seinäjoella tuuli repäisi Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun kattoa rullalle 100 neliömetriä. Seinäjoen-Peräseinäjoen tiellä oli aamulla runsaasti  tukkipuita poikittain. Vaasassa tuli myös huomattavia aineellisia vahinkoja. Vaasan keskussairaalasta kerrottiin, että sairaalaan tuotiin yön ja aamun tunteina useita henkilöitä, joiden vammat olivat lähinnä tuulessa sattuneita kaatumisia.

Pääkaupungissa myrsky kiskoi peltikaton irti ainakin kymmenestä talosta.  Raju tuulenpuuska kaatoi Malmilla paljon puita. (ESS ja yleisradion uutiset)

.                     

 

 

23.12.1975

MYRSKYENNÄTYSTÄ SIVUTTIIN JÄLLEEN

Uusi voimakas talvimyrsky yllätti Etelä- ja Keski-Suomen jouluaaton aattona. Myrskyn vahinkoalue oli laajempi kuin viikkoa aikaisemmin ulottuen lännestä osin Keski-Suomen kautta aina Kymenlaaksoon saakka. Korsnäsin Moikipäässä sivuttiin jälleen 10 minuutin keskituulen Suomen ennätystä 31 m/s (NW). Kovin maakeskituuli 17 m/s mitattiin Ruotsinpyhtäällä.

Myrsky katkoi puita sähkölinjojen päälle mm. Lahdessa ja sähkölaitokselta todettiin, ettei vastaavanlaisia vahinkoja alueella ole sattunut 18 vuoteen. Tuulenpuuskien voima oli yli 20 m/s. Vuonna 1957 riehunut myrsky koitui vielä turmiollisemmaksi.

                      

Katot lentelivät ja metsää kaatui Pohjanmaalla, missä 11 boforin voimalla puhaltanut myrskytuuli aiheutti lähes yhtä suuret tuhot kuin viikko sitten. Metsissä kaatui jälleen suuri määrä puita ja muun muassa Seinäjoen - Peräseinäjoen maantiellä liikenne keskeytyi useita kertoja kaatuneiden puiden vuoksi. Peltikatot olivat kevyttä tavaraa tuiverruksessa, mm. Ilmajoen Koskenkorvalla Ulkokartanon katto lensi 150 metrin päähän.

Päijänteen rantapitäjiä myrsky kohteli myös erityisen kaltoin. Teitä oli poikki monin paikoin ja samoin kävi sähkölinjoille. Erikseen mainittiin alueet aina Orivedeltä Lopelle saakka ja idän suunnalla Kangasniemeltä Mikkeliin, Juvalle, Puumalaan ja edelleen Kymenlaaksoon.

Jämsässä tuuli lennätti peltikaton Seurahuoneen rannan uudesta kerrostalosta ja alle jäi 8 autoa, jotka kärsivät pahoja vaurioita. Rannalla olleita veneitä myrsky heitteli ilmaan.

                      

Mikkelin ympäristössä varhain maanataiaamuna alkanut rajumyrsky katkoi sähköjä ja puita. Koko Kymenlaakson alueella tieliikenne oli poikki tämän tästä kaatuneiden puiden vuoksi.

Osaltaan myrskytuulen vaikutuksesta kerrottiin tyhjien rekkojen kaatuneen Seinäjoella, Anjalankoskella ja Lammilla. Vt. 12:sta Lahti-Tampere tiellä Lammilla voimakas tuuli puhalsi Jaakkolan peltoaukealla, minne rekka saapui Lahden suunnasta.

Längelmäeltä kantautui tietoja runsaista puustotuhoista.

Nilsiässä Pohjois-Savossa salama poltti navetan tappaen kuusi lehmää. (ESS).   

 

1974 Syöksyvirtauksia

Last Updated: 19 February 2017
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1974

 

 

 

20-21.06.1974

JUHANNUKSEN SEUDUN UKKOSIA

Juhannusaattona maassamme esiintyi kaikkialla ukkoskuuroja, runsaimmin Varsinais-Suomessa, jossa myös koko Suomessa voimassa ollut kulohälytystila lopetettiin.

Lähes  viikon mittaisen korkeapaineisen hellejakson aikana mitattiin varsinkin Lapissa joka päivä 25-30 asteen lämpötiloja. Juhannuksen aatonaattona 20.6 ukkosmyrskyt aiheuttivat Keski-Lapissa kuivaan maastoon 26 metsäpaloa. Palot riehuivat pääasiassa Rovaniemen maalaiskunnan, Kemijärven sekä Sallan kuntien alueilla. Suurin osa paloista jatkui vielä torstai-iltana. Suurimmaksi oli levinnyt Sallan Vitsikossa syttynyt palo, joka oli riehunut maastossa jo 40 hehtaarin alueella. 10 hehtaaria oli tulessa myös Pyhäjoella, salaman sytyttämänä.

 

                          

 

10.07.1974

VOIMAKKAITA UKKOSMYRSKYJÄ

Voimakkaiden ukkoskuurojen rintama ylitti keskiviikkoiltana Etelä-Suomen. Myös Itä-Suomi oli illalla rajun ukkosen kourissa. Päivän mittaan ukkonen jylisi myös Keski-Suomessa, Kajaanin ja Oulun seudulla sekä Lapissa. Kaksi myrskykeskittymää teki pahaa jälkeä ja valtakunnallisesti ukkonen aiheutti häiriöitä mm. sähkönjakeluun ja  yleisradiotoimintaan.

                      

Ukkosmyrsky kaatoi kymmeniä tuhansia puita

Keskiviikkona raivonnut ukkosmyrsky sai aikaan suurta tuhoa Etelä- ja Keski-Suomessa. Kärkölän Nummenkulmalla Päijät-Hämeessä miesmuistin pahin myrsky kaatoi kymmenessä minuutissa lähes 10 000 järeää tukkirunkoa. Viljaa lakoontui useita hehtaareja, sähköt katkesivat useiksi tunneiksi ja tieyhteyksiä oli poikki.

Kello 18.15 puhjennut länsi-itä suunnassa kulkenut myrsky kaatoi metsää laikuittain noin kilometrin levyiseltä vyöhykkeeltä ja viiden kilometrin matkalta. Pääasiassa järeää kuusimetsää kaatui kaikkiaan 11 tilan metsistä yhteensä 25-30 hehtaarin alalta. Pahin tuho kävi Paavo Horkan, Antero Heikkilän, Matti Paajasen perikunnan ja Eila Kallion metsissä. Myös Risto Salosen metsästä myrsky kaatoi arviolta 250 tukkipuuta. Osalla metsänomistajista on täysarvovakuutukset, mutta joillakin ei ole minkäänlaisia vakuutuksia. Metsätalousneuvoja Eero Heikkilä Itä-Hämeen piirimetsälautakunnasta kertoi myrskypuiden arvon alentumaksi myynnissä 25-30 prosenttia.

Lahden seudulla ukkonen vieraili jo aamukuuden jälkeen, mutta varsinainen läiske ja loike vyöryi alueelle illansuussa, jolloin ukonilma sotki puhelinyhteyksiä ja katkoi sähköjä. Ukkoskuuron edessä kulkenut tuulenpuuska nousi jopa 8 boforiin (20 m/s). Saksalan kaupunginosassa kaatui 15-metrinen mänty vaurioittaen peräti seitsemää autoa, joista kaksi romuttui täysin.

                          

Mäntän ja Kuoreveden rajoilla rajumyrsky kaatoi lentokoneesta tehdyn arvion mukaan peräti 20.000 runkoa. Tuhoalueella, jonka leveys oli noin yksi kilometri ja pituus 3-4 kilometriä, puut kaatuivat paikoin sataprosenttisesti. Useilta hehtaareilta meni nurin vankkaa tukkipuuta tuhoalueen ollessa verraten selväpiirteinen.

Ukkonen oli vieraillut jo alkuviikosta varsinkin Keski-Suomessa useampaankin otteeseen.  (ESS)           

 

 

1972 Superukkosia superhelteissä (mm. Puumalan myrsky)

Last Updated: 23 December 2022
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1972

 

 

03.07.1972

UKKOSMYRSKYJÄ HELTEISSÄ

Suorastaan ukkosmyrskyjen sarja koetteli maatamme lähes ennätyksellisen hellejakson aikana. Maanantaina 3.7 iltapäivällä aiheutti epätavallisen voimakas ukkosmyrsky  huomattavat vahingot Turun seudulla. Tuuli repi satamassa laivoja irti laiturista ja irrotteli rakennusten kattolevyjä. Palokunta sai 10 tulipalohälytystä ja lukuisia muita avunpyyntöjä mm. tulvivasta vedestä.

Myös Kosken ja Lammin eteläosien yli pyyhälsi maanantaina kova myrskytuuli. Metsää kaatui ja viljaa lakoontui. Kaatosateista kärsittiin monin paikoin Etelä-Suomessa, mm. Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa Turun lisäksi. (ESS).

 

Helsingin Sanomat:

UKKONEN SYTYTTI PALOJA, IRROTTI ALUKSIA JA KATTOJA

Rajut ukonilmat katkaisivat hetkeksi hellekauden monin paikoin kastellen samalla rutikuivan maan. Tilannetta pidettiin jopa kaaosmaisena: satoja tulipaloja, vettä kaduilla ja kellareissa, irti riistäytyneitä kattoja, sähköhäiriöitä. Televisiot pimenivät koko maassa Helsinkiä lukuunottamatta Erkylän linkkiaseman rikkoonnuttua Hyvinkään-Riihimäen välimaastossa. Katkot sattuivat klo 19.15-19.30 ja uudelleen klo 20.50-21,00.

Pahimmin ravisteli ukkonen Turkua noin tunnin ajan: palokunta sai kymmeniä hälytyksiä, vesi tulvi varastotiloihin, autot juuttuivat puolimetrisiin vesiesteisiin, tuuli repi irti mm. peltikattoja. Tulipalohälytyksiä tuli kaikkiaan kymmenen. Kaupungissa annettiin suurpalohälytys ja ainakin kolme omakotitaloa tuhoutui. Ensimmäiset salamat rikkoivat palokunnan radiotukiaseman. Paloautoja juuttui vesiesteisiin.

Tuuli repäisi satamalaiturista irti kaksi laivaa, saksalaiset ml. Transbaltiean ja ml. Gertrud Russin. Laivoista laskettiin kuitenkin heti ankkurit ja hinaaja avusti ne takaisin laituriin. Wärtsilän Turun telakalla rakenteilla ollut alus irtosi kääntyen poikittain Aurajokeen rikkoen samalla vastarannan nosturirataa. Aurajoen yli kulkeva jokilautta joutui tuuliajolle upoten osittain.

Tuuli irrotti Figuran tehdaslaitoksen kattoa rikkoen samalla useita tehtaan ikkunoita. Satamassa repeytyi kattoja muutamasta varastorakennuksesta.

 

Etelä-Hämeeseen vyörynyt ukkosrintama sekoitti puhelinliikenteen ja sähkönjakelun laajalti ja mm. osa Hämeenlinnan kaupunkia pimeni. Hämeenlinnassa lähes 20 000 kananpoikaa oli hengenvaarassa salaman rikkoessa viereisen muuntajan, mikä aiheutti sähköisten keinoemojen kylmenemisen siipikarjanhoitokoululla. Hätäapujärjestelyt pelastivat tilanteen.

Kesän rajuin ukkossade kulki maanantaina Hyvinkään ja Riihimäen yli. Helsinki-Hämeenlinna-tiellä oli vettä jopa puolisen metriä Vt. 3:lla Kuumolan risteyksessä jumittaen liikennettä parisen tuntia. TVL avasi paikalla tukkeutuneita viemäreitä rajuilman mentyä. Hyvinkäällä syttyi ainakin kolme tulipaloa ja Hausjärvellä kaksi. Forssan Matkussa salama poltti mv. Viljo Hakulisen puisen puimalarakennuksen maatalouskoneineen. Lopelta Kalvolaan menevät suurjännitejohdot katkesivat puiden kaaduttua niiden päälle.

Riihimäen keskusvankilan säähavaintoaseman hoitaja Olli Hiidenheimo sanoi vettä sataneen 2 senttiä 15 minuutissa. Viljat lakoontuivat ja ruishalmeet kärsivät vahinkoja. Riihimäellä vesi tunkeutui kahden teollisuuslaitoksen kellarikerroksiin, muutamiin kauppoihin ja omakotitaloihin. Turun sademäärä oli 25 mm. Päivän korkein lämpötila 32 astetta mitattiin Oulussa.

 

Lapin läänissä aiheutti salamanisku suurimman osan sunnuntain ja maanantain aikana syttyneistä 60 metsäpalosta. Pahiten roihusi Savukoskella Lunkkauksen kylän lähellä, missä tuhoutui 20 hehtaaria metsää sunnuntai-iltaan mennessä. Metsää paloi myös Inarissa, Simossa, Sallassa, Posiolla ja Kemijärven maalaiskunnassa.

Maanantaina syttyi noin 40 metsäpaloa, joista Rovaniemen ympäristössä parikymmentä ja Savukoskella seitsemän. Uusinta uutta oli Lapissa palojen torjunta lentokoneiden ja laskuvarjomiesten avulla. Lunkkauksen kylän paloa oli sammuttamassa noin 50 miestä.

 

Tiistaina 4.7 ukkossade täytti kellarit Joensuussa, kun hellesää jatkui suurimmassa osassa maata. Lämpimintä oli Ivalossa, 31 astetta. 30 asteeseen päästiin laajalti Lapissa, Pohjanmaan rannikolla ja mm. Kuopiossa. Rajuin ukonilma osui Pohjois-Karjalaan, missä salamat sytyttivät lukuisia paloja, kadut ja kellarit muuttuivat vesialtaiksi, Ilomantsissa satoi parissa tunnissa 44 millimetriä. Ukkonen ja sade alkoi Joensuussa noin klo 13.30. Palovahingot jäivät vähäisiksi, mutta tulvivien kellareiden tyhjentämiseen palokunnan kalusto ei riittänyt, kaduilta pumppasivat vettä säiliöautot.

 

Kurussa salama iski reijän talon lattiaan tiistai-iltana. Huoneen lattiaan ilmestyi 15-20 sentin kokoinen reikä, ikkunat rikkoontuivat ja irtaimisto lenteli hujan hajan. Iskusta sai osansa myös Kalle Salin, joka joutui hoidettavaksi Parkanon sairaalaan.

 

 

 

05.07.1972

UKKOSSATEET EIVÄT LOPETTANEET KULOHÄLYTYSTILAA

Rajut ukkoskuurot ja rankkasateet saivat runsaasti tuhoja aikaan pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa. Suuret sademäärät ovat kuitenkin olleet niin paikallisia, että juhannuksen jälkeen julistettu kulohälytystila pysytetään edelleen voimassa. Nyt kymmenen peräkkäistä päivää on pisin maassamme koskaan yhtenäisenä jatkunut kulohälytystila, kerrottiin sisäasiainministeriöstä.

 

Ennätysukonilma Lounais-Hämeessä

Uudet sademäärän ja salamaniskujen ennätysluvut kirjattiin valtakunnan pääobservatoriossa Jokioisissa. Lounais-Hämeen yli keskiviikkona pyyhkinyt ukkosmyrsky antoi kahdessa tunnissa vettä 84,7 millimetriä ja samaan aikaan laskettiin 786 salamaniskua. Aikaisempi salamaennätys oli alle viidensadan. Ennätysten lisäksi observatoriossa rikkoutui puhelin, telex ja tuulipiirrin.

Jokioisten keskustaajama toipuu hitaasti sadevahingoistaan. Koko torstaipäivä tyhjennettiin talojen kellareita tulvavesistä. Suurin urakka lankesi kuitenkin Fiskarsin tehtailla:

Hämeenlinnan iltapäiväisessä rajumyrskyssä Oy Fiskars Ab:n Jokioisten tehdasalueen tiet muuttuivat tulviviksi virroiksi ja rinteiltä virrannut vesi tunkeutui notkelmassa sijaitseviin kahteen tuotantorakennukseen. Hiekan- ja savensekaista kuravettä tulvi tehtaan kahdelle osastolle autokuormittain. Kuravesi täytti rautalankavetomon ja langansinkityshallin kaksi sulatusuunia, jotka olivat jo pysäytettynä kesälomien alkamisen vuoksi. Kolmen yhä kuumana olleen uunin räjähtäminen saatiin estettyä työntekijöiden raivokkaan hiekkasäkkipatojen rakentamisen ansiosta.

Raivaustyö tulee kestämään useita päiviä. "Salit ovat kuin perunapeltoa", kerrottiin illalla tehtaalta. "Kaikkialla on ainakin 10 sentin paksuinen savi- ja sorakerros, joten lähipäivät kuluvat peltotöissä". Palokunta auttoi pumppaustyössä, mutta sai samaan aikaan hälytyksen kolmeen salamasta syttyneeseen sammutustehtävään keskustan alueelle. Voimavirta oli katkennut ja sähköä saatiin vain tehtaan omista generaattoreista. 60-luvulla sama tehdas koki niin ikään pahoja tulvavaurioita.

Saderyöpyt hidastivat liikennettä ja pysäyttivät paikoin autoilijoita odottamaan sään selkenemistä, mm. kolmostiellä Kuumolan sillan kohdalla Hyvinkäällä.

 

Salama tappoi ja poltti, tulvasateet virtasivat

Salamanisku tappoi Suodenniemellä asuntonsa sähkövarokkeita irrottamaan lähteneen 64-vuotiaan mv. Kalle Jalmari Olliniemen. Porvoon pitäjän Epoon kylässä lomaillut 60-vuotias vaasalaisnainen sai lähelle iskeneen salaman säikähdyksestä tajuuttomuuskohtauksen ja kuoli myöhemmin sairaalassa.

Suodenniemellä raivonneen ankaran ukkosen takia päätti Olliniemi kiertää karjarakennuksen päädyssä olleen varokekaapin sähkövarokkeet pois paikaltaan. Kun Olliniemi tarttui kaapin lukkoon, iski salama ilmeisesti sähköjohtoihin ja mies putosi istualleen. Tapauksen huomannut tytär kysyi, saiko isä sähköiskun. Myöntävän vastauksen kuultuaan hän haki apua. Olliniemi kääntyi samassa istuvasta asennosta pitkälleen. Sydänhieronta ei enää tuonut apua.

 

Porvoossa rankkasade aiheutti kaupungin teollisuusalueella veden lainehtimisen yli avoviemäreiden. Siihen oli sekoittunut 2 000 - 3 000 litraa öljyä, jonka alkuperästä ei ollut tietoa. Loka-auto kuljetti pois öljyvettä noin 20 000 litraa, loput imeytettiin turpeeseen. Tampella Oy:n muovitehtaan teollisuus- ja varastohallia uhkasi myös vedenpaisumus, mutta palokunnan ripeän toiminnan ansiosta vahinkoja ei ehtinyt tapahtua.

 

Pääkaupunkiseudulla riehui kova ukkonen kello 13-14 välillä sytytellen tulipaloja ja palonalkuja. Palomestari Veli Roivainen Vantaan palokunnasta kertoi, ettei ukkonen ole muutamaan vuoteen aiheuttanut näin kiirettä palokunnalle. Kymmenen vuotta sitten myllertänyt ukkonen aiheutti seitsemän hälytystä 15 minuutin sisällä.

 

Lapissa lähes 300 hehtaaria salaman sytyttämää metsää tuhoutui Inarin alueella tiistain ja keskiviikon aikana. Jäkäläpään tunturissa syttyneen palon läheisyyteen ei johda ainuttakaan tietä. Utista tilattu helikopteri kuljetti sammutusväkeä paikalle ja paloa saatiin jo tiistaina rajoitetuksi osittain. Noin 70 hehtaaria metsää paloi puolestaan 10 kilometriä Ivalosta itään. Paloa oli siviilien lisäksi sammuttamassa rajavartioston miehiä ja sen eteneminen saatiin pysäytettyä tiistai-iltana. (HS)

 

 

PAIKALLINEN TÄYSTUHO ASIKKALASSA

Kuin tykistökeskityksen jäljiltä oli näkymä 300 metrin pituisella ja 50-100 metriä leveällä kaistaleella Taipaleen perikunnan komeassa mäntymetsässä Urajärven kylän Rutalahdessa Asikkalan kunnassa. Miesmuistiin ankarin ukonilma riehui paikkakunnalla keskiviikkoiltana kaataen tuhatkunta vankkaa mäntyä, tukkien teitä ja katkoen puhelinyhteyksiä.

Myrskyn voimaa kuvaa se, että muutamat järeät tukkipuut pirstoutuivat poikki 3-5 metrin korkeudelta kuin jättiläiskäden katkaisemina. Osa puista oli kaartunut luokille latvan viistäessä maata, osa kaatunut juurineen. Tuhoalueen poikki kulkeva Ilmivallanniemen yksityistie jäi kaatuneiden puiden peittoon jättäen kymmenet ihmiset mottiin. Puhelinyhteydet katkesivat saman tien.

Vain hieman ennen rajuilman puhkeamista oli eräs asukas ajanut ohi tuhoalueen ja viipynyt asiallaan onnekkaasti sen verran, ettei paluumatkallaan joutunut juuri keskelle kaatuilevia puita. Kotimatka kuitenkin viivästyi raivaustöiden ajaksi, jossa oli mukana kolme moottorisahaa, traktori ja useita miehiä.

Maanviljelijä Erkki Taipale ei ollut uskoa silmiään tiistai-iltana ukkosmyrskyn riehuttua perikunnan omistamassa metsässä. Tuhoutunutta metsää ei oltu vakuutettu, mutta puut olisi saatava pois metsästä parissa viikossa, mikäli ne mielitään saada myytyä. Sama myrsky tuhosi jonkin verran myös Rauma-Repolan omistamaa metsää.

 

KUHMOISTEN kirkonkylän luoteispuolella raivosi iltapäivällä myös kova ukonilma. Salama pirstoi puita, mutta varsinaiset vahingot aiheutuivat neljän senttimetrin pituisista rakeista.

– Näin suuria rakeita en ole aikaisemmin nähnyt,sanoi mv. Sulo Korpinen, jonka tilan puutarhassa raesade myllersi kasvimaan mullokselle tai lakoonnutti kaiken tielleen osuneen. (ESS).

 

                       

                      

06.07.1972  

HÄMEENLINNAN  RANKKASADE  toi torstaina vedenpaisumuksen  kaduille ja kellareihin. Vettä satoi kahdessa tunnissa paikallisen sade-ennätyksen, 60 mm. Hämeenlinnan palomestari Erkki Koskela ei aiemmin 14 virkavuotensa aikana ollut kokenut vastaavaa. Kello 22 mennessä oli ollut 40 pumppaustehtävää liikkeissä, teollisuuslaitosten varastotiloissa ja kellareissa. (ESS).

Koko iltapäivän piessyt kaatosade sai aikaan surkeata sotkua liikkeissä ja yksityisasunnoissa. Tulviva vesi pääsi tunkeutumaan viemäriverkostoon nostaen pahanhajuista likavettä vesiklosettien kautta rakennuksiin. Palokunnan lisäksi kellareita tyhjensivät pumppuineen myös puhdistuslaitoksen ja rakennustoimiston miehet. Tilauksia aseteltiin tärkeysjärjestykseen ja kärkeen pääsivät mm. Alko, tekstiililiikkeet ja eräät vesivahinkoarat varastot.

Kaatosade aiheutti myös useiden kymmenien kuutiometrien suuruisen pengersortuman

Eureninkadulla torstai-iltana. Osa maamassoista lakosi kaupungin halki menevälle moottoritielle. Illalla sateen jatkuessa maata valui lisää, mutta tielaitos sai tilanteen hallintaansa. Onnettomuuksia ei ehtinyt tapahtua ennen alueen puomitusta. (HS)

 

 

 

08.07.1972

PUUMALASSA "VUOSISADAN RAJUMYRSKY"

Pääasiassa Helsingin Sanomat 10.7

Kymmenet hajallaan olevat katot ja kymmenet tuhannet puunrungot olivat merkkinä  Puumalassa raivonneesta vuosisadan pahimmasta rajumyrskystä. Lauantai-iltana vain puolen tunnin ajan riehunut ukkosmyrsky rikkoi rakennuksia ja tuhosi metsää 14 000 hehtaarin alueelta, josta täysin tuhoutunutta oli 4 500 hehtaaria. Puuta kaatui koko pitäjän kolmen vuoden hakkuita vastaava määrä, noin 440 000 kuutiometriä. Tuhoja pidettiin kaikkien aikojen suurimpina.

Kaikkiaan metsää tuhoutui kaakkoisessa Suomessa 20 000 hehtaaria 13 kunnan alueella. Myrskyn tuhoalue voitiin määritellä valtakunnan rajalta Rautjärvi - Nuijamaa väliltä pohjoiseen aina Saimaan rantaan ja saaristoon/Puumalaan saakka.

Poliisit, palokunnat, paikkakuntalaiset ja miehiä Kaakkois-Suomen rajavartiostosta Immolasta raivasivat teitä auki koko yön. He kertoivat, että ”myrskyn jälkiä on vaikea kuvailla”. Se on ollut paljon laajempi kuin ikimuistettava hirmumyrsky alueella v. 1957. (Ks. 27.7.-57).

 

Puumalassa myrsky koetteli pahimmin juuri kirkonkylää. Rajuilma jätti jälkensä keskuskouluun, terveyskeskukseen sekä kunnalliskotiin ja kunnantaloon. Myrskyn mukaan lähti myös osa seurakuntatalon kattoa. Jopa Puumalan hautausmaan se myllersi aivan sekaisin. Kaikki yhteydet muuhun maailmaan katkesivat. Seuraavan päivän kuluessa saatiin kiertoteitse yksi puhelinlinja toimimaan. Korjaamista riitti, sillä yksin Puumalassa rikkoutui 100 kilometriä sähkölinjaa ja 180 kilometriä puhelinlinjaa. Sähköt olivat poikki pahimmillaan yli neljä viikkoa. Ainakin viikko kului myös, ennen kuin kaikki myrskyn paiskomat puut saatiin kerätyiksi talojen katoilta ja tantereilta.

Koskenselän leirintäalueella rikkoutui lukuisia lomamökkejä ja vaurioitui 19 autoa. Lieviä loukkaantumisia oli lukuisia, mutta ihmishenkien menetyksiltä vältyttiin. Hinaajat korjasivat Puumalan vesiltä yöllä monia irrallaan ajelehtivia veneitä. Kirkonkylän lossi ajelehti Koskenselällä vaijerin katkettua, kunnes pääsi omilla koneilla takaisin tuulen laannuttua.

 

Ruokolahdella yksikään kunnan 1 400 tilasta ei selvinnyt vahingoitta. Tuhoalue oli noin 5 000 - 7 000 hehtaaria ja puuston määrä vastaa 2-3 vuoden hakkuita. Myrsky kaatoi metsää laajalti Ruokolahden ja Rautjärven rajalla. Kietävälän alueella monet tilat menettivät metsänsä kokonaan. Kietävälän paikallistie oli vielä sunnuntai-iltana kaatuneiden puiden tukkima. Suuret tuhojäljet paljastuivat myös kilometrien laajuudelta Saimaan rantamilla Utulan - Junnikkalan tieosuudella.

Sähköpula vaikeutti elämää vielä viikkoja tuhojen syntymisen jälkeen. Lypsykoneet olivat epäkunnossa, maidon jäähdyttäminen oli hankalaa, eikä tilojen vesihuolto toiminut.

 

Joutsenon keskusta joutui vuosisadan pahimman myrskyn runtelemaksi lauantai-iltana. Myrsky tempoi mukaansa talojen kattoja, kaatoi puita kuin heinää hehtaareiden laajuudelta, särki sähköjohtoja ja katkoi puhelinpylväitä yhdeksi sekasotkuksi.Valtaisia kaatuneita puuvanhuksia lepäsi sikin sokin Joutsenon vanhalla ja uudella hautausmaalla. Sunnuntaina iltapäivällä sivutiet olivat vielä osittain puiden tukkimia, omakoti- ja kerrostalojen ympäristöt törröttävien kantojen ja puunrunkojen peitossa. (Myöhemmin Joutsenoon pystytettiin myrskylle oma muistomerkki).

Joutsenossa metsää menetettiin yli neljän miljoonan markan arvosta. "Viisikymmentä vuotta kestää, ennen kuin saadaan samanlainen metsä pystyyn", sanoi murheellinen metsänomistaja tuhoa katsellessaan.

Kuutostie oli sunnuntaina jo liikennöitävässä kunnossa, samoin Lappeenrannan - Imatran rataosuus, jonka myrskyn kaatamat puut tukkivat neljästä kohtaa. Raivaustöihin osallistui kunnan omien voimien lisäksi kaksi Lappeenrannan varuskunnan hälytyskomennusjoukkoa, yhteensä toistasataa henkeä. Illalla raivattiin vielä Joutsenon keskustan alueella.

 

Imatralla myrskyvauriot olivat vähäisemmät, joskin kattoja repeytyi, mm. virastotalosta, näyteikkunoita särkyi ja puita kaatui mm. historiallisen valtion hotellin puistosta. Lappeenrantaan myrsky ei sen sijaan yltänyt lainkaan.

Savonlinnan ja itäisen Savon yli noin 40 tonnin voimalla (mitä tarkoittanee?) pyyhältänyt vuosisadan ukkosmyrsky aiheutti monenlaista tuhoa. Paitsi Olavinlinnan uuden sadekatoksen repeämistä se kaatoi tuhansia puita lähiseudun metsistä tukkien liikenteen eräillä teillä tuntikausiksi. Lisäksi Savonlinnan lähistöllä salama sytytti kolme metsäpaloa.

Heinävedeltä ja Sulkavalta kerrottiin kerrottiin myös kaatuneiden puiden katkaisseen sekä auto- että puhelinliikenteen lauantai-iltana ja sunnuntain vastaisena yönä moneksi tunniksi.

Lapissa voimakkaat ukkossateet auttoivat metsäpalojen sammutustyötä.

 

"Turistikohde"

Pentti Poutiaisen kuusi vuotta sitten rakennettu kaunis, vaalea omakotitalo aivan kuutostien varressa Joutsenon Karsturannassa oli sunnuntaina suosittu "nähtävyys". Talon kohdalla auto toisensa jälkeen jarrutti ja matkailijat harppoivat kameroineen yli kantojen ja rankojen hävitystä kauhistelemaan. Lipputanko rappusilla, pihamänty katkenneena talon katolla ja puolenkymmentä hehtaaria metsää tontilla nurin raiskautuneena.

- Näkymät olivat kyllä kuin muinoin Taipaleenjoella sodassa,totesi Pentti Poutiainen. Kaikki kauniit pihapuut menivät, mutta onneksi talo jäi pystyyn. Eikä Poutiainen todellakaan ollut ainoa, jonka kotia myrsky kohteli kaltoin.

Myrskyn alkaessa Poutiaiset olivat kesämökillään Venäjänsaaressa ja ehtivät nipin napin rantaan verkonlaskusta. Myrskyn rajuutta järvellä kuvaa se, että kuuden metrin syvyydessä olleista verkoista löytyi melkoisesti koivunlehtiä.

 

 

Myrskyn jälkisatoa. HS 11.7

ITÄ-SUOMEEN SYNTYMÄSSÄ KAIKKIEN AIKOJEN SAVOTTA

"Minusta tuli hetkessä entinen metsänomistaja", sanoi puumalalainen maanviljelijä Lauri Lempiäinen, jonka tilan 140 hehtaarin metsäalaa rajuilma ankarasti verotti Luuppolassa, Käköveden rannalla. Pihapuut jäivät kuitenkin pystyyn.

Kaakkois-Suomeen syntyy Suomen suurin savotta, kun kaatuneita puita aletaan metsästä pois ottamaan. Etelä-Savon piirimetsälautakunnan piirimetsänhoitaja Väinö Suhonen arvioi, että puita on kaatunut noin 30 kilometrin pituiselta ja 5-10 kilometrin levyiseltä vyöhykkeeltä satojatuhansia runkoja.

Tuhoalueen metsänomistajat pitivät maanantaina yhteisiä neuvotteluja korjuun järjestämiseksi. Metsänhoitaja sanoi, että useimmat maanomistajat joutunevat yksin kärsimään vahingot, koska vain harvoilla on metsätuhovakuutuksia, jotka korvaavat tämän kaltaiset vahingot. Lempiäisen mielestä vahinko ei voi olla vain yksityisten vastuulla, vaan yhteiskunnan on tultava vastaan.

Puumalan metsänhoitoyhdistyksestä kerrottiin, että suuri osa puista on kaatuessaan pirstoutunut eikä kelpaa tukkipuuksi. Puusto oli hyvänlaatuista ja hakkuukelpoista 10 vuoden kuluttua.

Puumala oli vielä maanantaina lähes täydellisessä puhelinmotissa. Mikkelin linjalle oli useissa paikoissa kaatunut runsaasti puita ja eräs puhelinasentaja totesikin, ettei hän ole tämmöisessä savotassa ennen ollut. "Tuskin on ollut moni muukaan", hän arveli.

Lauantain myrskytuuli vahingoitti perusteellisesti myös sähköjohtoja. Salamavaurioiden määrä oli vähäinen, mutta kaatuneet puut tuhosivat johtoja paikoin niin, että verkosto joudutaan rakentamaan täysin uudelleen. Pahimmat vaurioalueet olivat Puumalassa, mutta suuria tuhoja verkosto kärsi myös Sulkavalla, Juvalla ja Virtasalmella.

                     

Imatralla metsänhoitaja Osmo Lehtonen luonnehti metsävahinkojen korjaamista kuukausien urakaksi.

- Lensin vesitasolla tarkastelemassa Enso-Gtzeitin metsävahinkoja. Tuhoutunutta aluetta on ehkä 200 hehtaaria siellä. Lehtonen piti näitä vahinkoja kuitenkin odotettua pienempinä, eikä sitä voida verratakaan yksityisten esimerkiksi Joutsenossa kärsimiin tappioihin.

Myös metsänhoitaja Matti Nenonen Itä-Savon metsänhoitolautakunnasta arvioi alueensa selvinneen suhteellisen vähäisillä vahingoilla verrattuna Puumalaan ja Joutsenoon.

 

Vakuutusyhtiöiden Tiedotuskeskus ilmoitti, että runsas puolet metsistä on vakuutettu vain palon varalle - myrskyvahinkoja ei korvata. Metsävakuutus korvaa tuhoutuneen puuston, jos vakuutukseen on liitetty myös myrskyriski. Ennen vuotta 1962 tehtyihin vakuutuksiin myrskyriski kuului bonuksen kaltaisena lisäetuna, mutta korvausarvo lienee vain noin 30 prosenttia. Vakuutukset ovat ajan myötä menettäneet arvoaan. Korvausten kokonaissumma on joka tapauksessa miljoonaluokkaa ja kaikkien aikojen suurin.                      

 

 

Helsingin Sanomat 16.6.2002

30 v. TAKAINEN SUURMYRSKY MUISTETAAN YHÄ PUUMALASSA

Muisto kolme vuosikymmentä sitten riehuneesta rajuilmasta elää useiden eteläsavolaisten mielessä. Liki 700 Puumalan kunnan asukasta, metsänomistajaa ja kesämökkiläistä kokoontui lauantaina myrskyn 30-vuotisjuhlan merkeissä Huuhkaalaan, jossa kasvaa nuorta metsää myrskyn tuhoaman puuston paikalla. Monilla myrskyn tuhoamilla tiloilla harvennetaan uutta puustoa tänä kesänä ensi kerran.                                                                         

                   

Heinäkuinen lauantai vuodelta 1972 on säilynyt tuoreena puumalalaisen Olavi Kietäväisen mielessä. Tuolloin 16-vuotias nuorukainen vietti kesäiltaa kotitilansa rantasaunalla, kun valtaisat ukkospilvet äkkiä ilmestyivät taivaalle.

"Syntyi kova tuuli ja vettä alkoi sataa vaakatasossa. Ehdin juuri sisälle taloon, ennen kuin puita alkoi kaatua", Kietäväinen muistaa. Isänsä omistuksessa silloin olleen Kietäväisen tilalla kärsittiin paikkakunnan pahimmat yksityisiin metsiin kohdistuneet vahingot. Luukkolan kylässä sijaitsevilta mailta tärveltyi tykkänään 60 hehtaaria tukkipuuta ja lievempiä vahinkoja korjailtiin 40 hehtaarin alueelta. 300 hehtaarin pinta-alasta kolmannes sai tuhojen perusteella verovapauden.

                      

"Lex Puumala". Puumalan silloisten kunnallismiesten ja metsänhoitoyhdistyksen aloitteesta hyväksyttiin metsätuhoalueiden verovapauslaki, joka on voimassa edelleen. Vielä 1970-luvulla vain harva metsänomistaja oli vakuuttanut metsänsä."Lex Puumalaa" sovelletaan nykyäänkin alueilla, joilla tuho on yli 50-prosenttinen.

Terho Kaipaisen tilalta Puumalan kirjonkylästä muuttui 53 hehtaaria metsää verovapaaksi yhdessä rysäyksessä, ja asuintalokin meni puolittain palasiksi.  Suurimmat tuhot syntyivät kymmenessä minuutissa, eikä koko myrsky jatkunut tuntiakaan. Legendaksi muodostuneena lauantaiehtoona heinäpellolta palailemassa ollut Kaipainen muistaa huomanneensa etelästä lähestyneen ukkospilven.

"Tuuli painoi metsät peltojen ympäriltä matalaksi. Vesi koskessa nousi metrin, puolitoista, ja veneet kohosivat rannasta metsään. Eläimet karkasivat laitumelta etsimään suojaa."

 

Ihmeen kaupalla kukaan ei menettänyt myrskyssä henkeään. Ei, vaikka Puumalan leirintäalueeltakin kaatuili puita pitkin poikin tiheästi pystytettyjen telttojen sekaan. Myöhemmin raivaustöissä metsäkoneen kuljettaja sai surmansa sähköiskusta, kun hydraulikuormain tarttui sähkölinjaan.

Hakkuutöillä oli kiire, etteivät puut pilaantuisi metsään.  Metsureita tuli Rovaniemeä myöten raivaamaan tuhoja. Ulkopaikkakuntalaisia metsureita oli kaikkiaan noin 800. Kahden kuukauden aikana  Puumalassa kiikutettiin järveen säilytettäväksi pitkästi yli 10 000 runkoa. Hyönteis- ja lumituhot jäivät pelättyä pienemmiksi olosuhteiden ja ripeän korjuun ansiosta.

Myrskyn seurannaisvaikutuksena puutavaran myynti laski alueella. Samoin metsätyöt vähenivät, kun kerralla korjattiin iso määrä myrskyvauriopuutavaraa.

 

 

UKKOSMYRSKYJÄ MYÖS MUUALLA MAASSA

Mikkelin seudulla lauantaina 8.7 kaksi eri kertaa vieraillut ukonilma aiheutti metsävahinkoja mm. Pertunmaalla, Mäntyharjulla, Ristiinassa, Juvalla ja Kangasniemellä. Teitä raivattiin mm. TVL:n ja paikallisten traktorinomistajien turvin. Valtatiet 5 ja 14 Juvan suunnalla olivat järeiden tukkipuiden salpaamat.

Salamaniskut sytyttivät tulipaloja maatiloilla ja palokunnilla oli vaikeuksia päästä sammutustöihin kaatuneiden puiden vuoksi.

Myös Lapissa esiintyi voimakkaita ukkosia. Rankkasateet taltuttivat osaltaan syttyneitä metsäpaloja.

Lapissa Lokan allasalueen itäpuolella Vuostimossa alkuviikon myrsky tuhosi valtion metsää kaikkiaan yli 2 000 hehtaarin alueelta. Myrsky kaatoi yli 100 000 sahapuuarvoista mäntyä, todettiin piirikuntakonttorista. Alueen puhdistushakkuuseen elokuun alussa tarvitaan noin 50 miestä useiden kuukausien ajaksi. (HS)

 

                      

Keuruun Sanomat 11.7

RAJUMYRSKY RIEHUI METSÄÄ NURIN JA RIKKOI KATTOJA KEURUULLA

Lauantaina iltapäivällä riehunut ukkosmyrsky Keuruun seudulla aiheutti alueellisesti valtavat vahingot, vaikkei se aivan kaakossa riehuneen myrskyn veroinen ollutkaan. Myrsky riehui melko kapealla vyöhykkeellä Keuruun eteläosissa. Pohjoisjärven suunnalla myrsky tuli Keurusselän yli jatkaen matkaansa koilliseen. Voimaa oli puhurilla mm. Jaakko Lintulan talon mailla, missä meni paljon suuria mäntyjä nurin tai katkeili usean metrin korkeudelta. Laitumella ollut lehmä kuoli ukkosmyrskyn aikana.

Keski-Suomessa Keuruu/Mäntässä satoi 6-8-senttisiä rakeita (lähde: Jari Tuovisen raetutkimus) 

Kananmunan kokoiset rakeet rikkoivat ikkunoita ja pieksivät talojen kattoja hajalle Liesjärven suunnalla sekä Jukojärvellä. Joistakin taloista kattoja vaurioitui 300-400 neliömetrin verran ja aiheutuneet vahingot olivat suuria. Jukojärvellä mitattujen suurimpien rakeiden paino oli 100 grammaa.

Sähkö- ja puhelinmiehet tekivät täystyöllistettyjä päiviä korjatessaan linjoja, joita ukkosmyrskyn kaatamat puut olivat katkoneet.

 

Keuruun Sanomat 27.7

8.7 raivonneen ukkosmyrskyn metsätuhot on saatu arvioiduksi ja korjuutyöt hyvään vauhtiin Keuruulla. Kaatuneet puut myytiin Keuruun Metsänhoitoyhdistyksen yhteismyyntinä ruoveteläiselle Pohjan Sahalle.

Kaikkiaan kaatui noin 5 000 runkoa kilometrin levyiseltä ja 10 km pitkältä vyöhykkeeltä, joka alkaa Liukosta ja päättyy Pohjoisjärven itärannalle, kertoi metsäteknikko Heikki Tikanto. Karkeasti arvioiden aukkoja syntyi noin 100 hehtaaria, josta vain 10 ha on uudistuskelpoista ja loput pieniä lukemattomia reikiä pystyyn jääneen metsän keskellä.

Vahinkoa kärsineitä tiloja on parikymmentä ja vahinkosummat kymmeniä tuhansia markkoja. Hukkaprosentti rungosta katkenneitten puitten johdosta vaihtelee 2-20 välillä. Noin 80 prosentilla tiloista oli vähintään vahingot osittain peittävä vakuutus.

 

 

    

13-14.07.1972

UKKOSTUHOJA MONIN PAIKOIN

Uusi myrsky kaatoi puita Ruokolahdella. Kaakkois-Suomen ukkosilmat jatkuivat, kun torstain ja perjantain välisenä yönä ukkonen lisäsi muutamalla tuhannella kappaleella puumäärää, jonka hinnasta kiistellään edelleen Ruokolahdella (8.7 rajumyrskyn jälkeen).

Myöhään torstai-iltana ....järven seudulla raivonnut ukkosmyrsky jätti Koillis-Lapin alueen ilman sähköä. Perjantaina saatiin pääjohtojen korjaukset päätökseen, mutta pienjännitejohtoja korjataan vielä useita päiviä.vielä                                                                                                                                                                       

                       

Keuruu. Kaksi kuollutta lehmää Pohjoisjärvellä ja sadoittain myrskyn kaatamia havupuita Multialla Soutujoen ja Vehkoon kylien tienoilla lienevät suurimmat vahingot, jotka torstain vastaisena yönä raivonnut raju ukonilma aiheutti. Salamatiheys puolenyön tienoilla oli ennätysmäinen ja ukkosen jyrinä lähes katkeamaton. Kesän ukkoskausi on kokonaisuudessaan ehtinyt aiheuttaa jo tähän mennessä enemmän tuhoa kuin monen edelliskesän ukkoset yhteensä. Kaikkiaan viisi muuntajaa on ehtinyt runsaan viikon kuluessa särkyä.

Soutujoen tienhaarasta monen kilometrin päähän Väätäiskylän suuntaan ukkosmyrsky kaatoi tien varrelta sadoittain tukkipuita 50-100 metrin levyisenä vyönä. Liikenteen kannalta tuuli onneksi puhalsi tien suuntaisena ja vain muutamia puita kaatui tielle. Myös puhelinpylväät pysyivät pystyssä, vaikka langat menivätkin poikki useasta kohdin.

Multialla viisi puuta kaatui suurjännitelinjalle aivan lyhyellä matkalla ja korjaustyöt kestivät aamuun saakka. Myös Keuruun keskustassa sähköt olivat poikki jonkun aikaa.

Tarhapään järven eteläpäässä iski salama satoja vuosia vanhaan kuuseen, kuten äskettäin Ekolassa Huhkojärvelläkin. Puu katkesi keskeltä kaatuen tielle. Keuruun palokunta hälytettiin puoliyön jälkeen Reino Martikaisen talolle, johon salama oli iskenyt. Palonalku sammui itsestään, mutta vasta myöhemmin havaittiin navetassa kahden lehmän kuolleen.

 

Kaaos puhelinlinjoilla. Keuruun verkkoryhmän sisäisten puhelinyhteyksien suhteen oltiin salama- ja myrskytuhojen takia välillä jo lähellä katastrofia, kertoi puhelinmestari Ahti Virkkala. Vikailmoituksia tuli joka puolelta verkkoryhmän alueelta ja valvomon pöydälle kertyneet vikailmoituslaput peittivät koko pöydän. Tilaajien puhelinjohdot olivat lähes 100-prosenttisesti poikki. Kaikkiaan viisi autoa oli liikkeellä yksittäisten vikojen perässä, mutta siitä huolimatta korjaukset viivästyivät niin, että tilaajat "ovat jo alkaneet äkääntyä".

Luonnonvoimien kanssa ei ole pystytty vauhdissa kilpailemaan ja oli syytä toivoa edes hieman pitempää taukoa ennen seuraavaa myllerrystä. (Keuruun Sanomat 15.7)

 

Kaksi kuoli salamaniskuun

Tornionjokivarressa torstai-iltana riehunut voimakas ukkonen aiheutti runsaasti tuhoa. Tervolassa salama iski heinälatoon surmaten miehen. Kemissä toveriensa kanssa uimassa ollut 13-vuotias koululainen kuoli salaman iskiessä veteen ja kaksi kaveria saivat lieviä palovammoja.

Tervolan Lapinniemen kylässä Antti Harjuniemi oli järjestelemässä heiniä ladossa, kun salama iski. Ulkopuolella hankonut Veikka Lampela lensi seinää vasten ja hetken päästä toivuttuaan näki ladon palavan. Sisältä löydettiin 37-vuotiaan Harjuniemen hiiltyneet jäännökset.

                      

Salamaniskuista syttyneitä  tulipaloja uutisoitiin mm. Karungista, Orivedeltä ja Lahdesta. Salamointi oli tavallista voimakkaampaa torstain vastaisena yönä Tampereen seudulla. Länsi-Lapin alueella raivonneet ukonilmat mykistivät puhelimet tuntikausiksi. Salama sytytti keskiviikkona kuusi ja torstaina viisi metsäpaloa Kuhmossa. Yhteensä metsää tuhoutui ainakin 30 hehtaaria. (HS 14.7)

                      

                      

 

19-23.08.1972

YÖUKKOSIA. (Omat muistiinpanot:Elokuun 19-23 päivinä vallitsi maassamme, varsinkin kaakossa, erittäin lämmin sää, jossa esiintyi ukkosta etenkin öisin. Ukkonen nousi päälle useita kertoja ja salamointi oli ajoittain hyvin tiheää. Venäjällä oli pitkään majaillut hyvin helteistä ilmamassaa, jossa maksimit kohosivat 30-35 asteeseen. Suomi kuului helteisen ja Länsi-Euroopan viileämmän ilmamassan rajavyöhykkeeseen.).

                      

 

                                        

15.09. 1972

RAJU UKKOSMYRSKY kaatoi puita ja sähköpylväitä sekä mykisti 200 puhelinta Joutsassa. Yöllä riehuneen ukkosmyrskyn aikana salama sytytti Angesselän rannalla Aulis Soilun talon tuleen ja rikkoi kalustoa. Myös kilometrin mittainen pätkä piikkilanka-aitaa hävisi jäljettömiin. (ESS).

                      

(Omat muistiinpanot:  Ukkossää vallitsi laajalla alueella Etelä-Suomessa ja läpi yön kestänyt salamointi saavutti aivan kesäisen voimakkuuden. Ajankohtaan nähden harvinainen lämpöaalto kesti viikon ja lämpötila kohosi useana päivänä yli 20 asteen. Oman mittauksen maksimi 23 astetta 12.9.

Jo 8.9 illalla ja sitä seuranneena yönä ukkonen aiheutti vahinkoja Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Puhelinyhteydet olivat poikki laajalti. Sääennuste syyskuun toiselle kokonaiselle viikolle lupaili lämpöä ja jopa rajuja ukkosmyrskyjä. Ukkosta ennustettiin kahdeksana päivänä peräkkäin.)

 

1973 "Kuopio oli hukkua"

Last Updated: 02 December 2016
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1973

 

                           

 

08.01.1973

LAPIN LÄNSIMYRSKY kaatoi 20-30000 puuta ja lämpötila nousi yli viiden plusasteen. (omat muistiinpanot)

 

 

12.06.1973

LYHYTAIKAINEN, MUTTA TUHOISA  ukkosmyrsky riehui tiistaina Joutsenossa. Puita kaatui tuhansittain ja ne tukkivat liikenteen valtatie 6:lla  sekä Joutsenon ja Imatran välisellä tieosuudella. Puhelin- ja sähkölinjoja vahingoittui.

Myrskyalue rajoittui noin 50 hehtaarin alueelle Joutsenon tavara-aseman ja Jänhiälän rautatieaseman välillä. Lappeenrannan lentoasemalla mitattiin aamupäivällä myrskytuulen voimakkuudeksi 8 bf (17-20 m/s).

Edellisenä kesänä samoilla alueilla aiheutti ukkosmyrsky erittäin suurta tuhoa. (ks. 8.7.1972). (ESS)

 

 

 

 

29.06.1973

VUOSIKYMMENIEN SADEKUURO PIISKASI KUOPION SEUTUA

Vuosikymmenien kuuroksi kutsuttiin ukkossadetta, joka huuhteli Kuopion kaupunkia ja lähiympäristöä liki 10 tunnin ajan perjantaina. Ukkosluonteinen rankkasade alkoi voimakkaana jo kello kolme aamuyöllä, mutta kovimmin vettä tuli heti kello yhdeksän jälkeen. Sade taukosi puoleenpäivään mennessä ukkosrintaman siirtyessä itään. Rissalan lentoasemalla mitattiin sademääräksi 51 mm, mutta kaupungissa uskottiin vettä sataneen huomattavasti enemmän.

 

Liikenne motissa

Liikenne ruuhkaantui niin pahoin, että Kuopio oli miltei motissa kaikelta liikenteeltä. Kaduilla oli vettä paikoitellen puoli metriä ja keskustaan ei laskettu laisinkaan ohikulkumatkalla olleita. Pahimmat liikennekatkokset aiheutuivat viitostiellä sattuneista tien vajoamisista, kun vesivirrat veivät maata mennessään. Karttulan tie Kuopion eteläpuolella katkesi kokonaan, kun vesi alkoi virrata toisella puolella olevasta järvestä tien yli toiseen järveen.

Pellesmäessä niin ikään Kuopion eteläpuolella tulvavesi vei mukanaan kosken rannalla olleen myllyn. Kuopion hautausmaalla vesi teki pahoja tuhoja ja näky siellä oli mielikuvituksellinen ristien kelluessa tulvaveden pinnalla. Pelloilla heinäseipäät uiskentelivat paikoitellen puolenkin metrin syvyisessä vedessä. (Savon Sanomat)

 

Omat muistiinpanot: Kuopiossa ennätyssade, vettä satoi 118 millimetriä (tieto saattaa olla radion uutislähetyksestä, ehkä epävirallinen mittaus). Myös Lahdessa satoi aamupäivällä erittäin rankasti vettä, kuuroluonteisena. Kouvolan seudulla Korialla ukkosmyrsky seuraavana yönä.

 

"VALMA"-MYRSKY" Päijänteen itäpuolella kaatoi tuhansia puita katkoen sähkölinjoja. Ei muita tietoja. (omat muistiinpanot)

 

1971 Voimakas talvimyrsky

Last Updated: 23 August 2020
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1971

 

 

25.02.1971

VOIMAKAS TALVIMYRSKY

Myrsky Merenkurkussa eristi saaristokunnat

Pohjanlahdella Merenkurkussa ankarimmin riehuneen talvimyrskyn voimaksi mitattiin Valassaarilla iltapäivällä 50 solmua, mikä vastaa noin 25 metriä sekunnissa. (Ilmatieteen laitoksen myöhempien tilastojen mukaan Valassaarilla mitattiin Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien silloinen virallinen keskituuliennätys, 31 m/s pohjoismyrskyä.)

Merenkurkussa yli kymmenen boforin (25-30 m/s) voimalla puhaltanut arktinen pohjoismyrsky eristi Vaasan saaristokunnat Raippaluoden ja Björköbyn mantereesta torstaina. Myrskyn lennättämä pakkaslumi esti näkyvyyden täysin ja lauttaliikenne jouduttiin keskeyttämään, eikä henkilöautoja varten aurattua jäätietä voitu käyttää. Noin 300 Raippaluodon koululaista sai vapaapäivän, maito jäi viemättä meijeriin ja saaristokunnista Vaasassa työssäkäyvät joutuivat jäämään kotiinsa. Posti noudettiin saaristoon lumikelkalla. Mantereella päätiet pystyttiin pitämään hyvin auki ja lentoliikenne sujui myös normaalisti.

Sakea ilma ja väylän poikki puhaltanut myrsky olivat syyt Raippaluodon lautan liikenteen keskeytymiseen. Sen sijaan Bergön suuntaan uskallettiin liikennöidä tuulen oltua väylän suuntainen, joka helpotti tilannetta tarpeeksi. Näin kertoi kunnossapitoinsinööri Paavo Luoma TVH:n Vaasan piiristä.

 

Ihmisiä pulassa

Raippaluodon ja mantereen väliselle noin viiden kilometrin jäätielle juuttui myöhään keskiviikkoiltana lumeen viisi henkilöautoa. Näistä yhdessä vietti kolme miestä yönsä. Aamulla kello 10 tienoissa aurinko näyttäytyi lumimyrskyn läpi sen verran, että miehet uskalsivat lähteä suunnistamaan kohti Raippaluotoa näkyvyyden ollessa edelleen niin olematon, ettei edes jäätien aurausmerkeistä ollut apua.

Auton moottorin pysähdyttyä yön aikana olivat miehet palelluttaneet itsensä melko pahasti 20 asteen pakkasessa. Pahimmin palelluttivat jalkansa nuorukaiset Lars Lindell ja Kari Rönnqvist, joilla oli vain tavalliset puolikengät.

Kiireisesti piti Raippaluodon jäälakeuden läpi saada synnyttämään Björköbyläinen rouva Gunvor Haglund. Ainoa mahdollinen kulkuneuvo Vaasan keskussairaalaan oli lumikelkka. Rouva Haglund peiteltiin ja sidottiin ahkioon, ajettiin myrskyn läpi mantereelle Alskatiin, josta matka jatkui parinkymmenen kilometrin päähän Vaasaan. Puoli tuntia sairaalaan pääsyn jälkeen rouva synnytti terveen lapsen.

 

Laivaliikenne koko Pohjanlahdella oli Vaasan rannikkoradion tietojen mukaan täysin pysähtynyt. Kauppalaivat pysyttelivät satamissa ja jäänmurtajista Hanse suojautui Norrskärin vesille ja Tarmo Ykspihlajaan. Ainoa liikkeellä ollut alus, kohti pohjoista Rauman korkeudelta pyrkinyt m/s Kurki juuttui jäihin odottamaan sään paranemista ja jäänmurtajien apua.

 

Kainuussa tiet tukossa

Yöllä alkanut lumipyry lamaannutti maantie- ja rautatieliikenteen Kainuussa lähes täysin. Aurauskalusto ja junat juuttuivat kinoksiin. Vuoroja myös peruttiin ja ne, jotka pääsivät perille määräasemille, olivat useita tunteja myöhässä. Maanteillä oli kaikki aurauskalusto töissä koko päivän, mutta vielä iltapimeällä oli pitkiä autojonoja odottamassa aura-auton tuloa. Autoilijat saivat tarttua lapioihin useita kertoja elleivät muuttaneet matkaohjelmaansa. Linja-autoliikenne oli vaikeuksissa ja myöhästeli pahimmillaan seitsemänkin tuntia.

Matkustajajunaliikenteessä jouduttiin Kontiomäen ja Taivalkosken väli hoitamaan kokonaan autokuljetuksilla. Aamulla Kontiomäeltä lähtenyt kiskojuna juuttui jo muutaman kilometrin matkattuaan syvään lumeen ja sen oli pakko palata takaisin.

Aamupikajuna Helsingistä saapui Kajaaniin lähes ajallaan, mutta muutaman minuutin pysähdyksen aikana kerääntynyt lumi jumitti junan paikoilleen lähes puoleksitoista tunniksi, ennen kuin se pääsi jatkamaan matkaansa. Paikoin oli radan varsilla lunta junan ikkunoiden tasalle.

 

Pohjois-Savossa toista vuorokautta kestänyt lumituisku hankaloitti liikennettä torstaina. Iisalmesta etelään lähteneen pikajunan vetovaunu juuttui ratapihalla kinoksiin myöhästyttäen lähtöä tunnilla. Lanja-autot myöhästelivät myös säännöllisesti puolesta tunnista tuntiin.

Rissalan sääasemalta ilmoitettiin lunta sataneen vain 7 cm ja tuulen nopeuden olleen 5 m/s ja puuskat 10 m/s, mutta pakkaslumi oli kuitenkin kinostunut liikenteellisesti vaikeisiin paikkoihin. (HS 26.2)

 

Lumi sulki Kainuun kouluja, autot juuttuivat yöksi kinoksiin

Koululaisbussi, kuusi maidonkuljetusautoa, osa aurauskalustosta sekä kymmeniä henkilöautoja joutui viettämään torstain ja perjantain välisen yön Kainuussa lumen tukkimille teille juuttuneina. Osa autoilla liikkuneista löysi yösijan lähitaloista, mutta joidenkin oli vietettävä yönsä autossa.

Useita autoja ja suurin osa Kainuun sivukylistä oli vielä perjantai-iltana lumen piirittäminä. Kaikki mahdollinen kalusto oli teitä aukomassa, mutta töiden on laskettu vievän yli viikonvaihteen.

Koululaisille lumipyry toi vapaata, kun koululaisbussit kahlasivat kinoksissa useita tunteja myöhästyneinä. Jotkut kouluistakin olivat niin täysin lumen saartamia, ettei koulutyötä voitu perjantaina aloittaa ollenkaan. (Helsingin Sanomat 26.2)

 

 

 

20.06.1971

RAKEET PIRSTOIVAT ORAITA YLISTAROSSA

Rankka raekuuro sai aikaan pahaa jälkeä varsinkin kevätviljelyksillä Ylistaron Liipantönkän tienoilla sunnuntaina. Kovaa ukkossadetta edeltänyt raekuuro peitti maan neljännestunnissa valkeaan vaippaan ja paikoin kasaantuivat noin sentin vahvuiset jäänpalaset oikein kinoksiksi, joita näkyi varjopaikoissa vielä tiistainakin. (Ilkka)

 

 

 

22.06.1971

UKKOSRINTAMA AIHEUTTI PAHOJA SÄHKÖHÄIRIÖITÄ

Kapea, mutta raju ukkosrintama liikkui tiistaina iltapäivällä Kauhavan – Seinäjoen – Kurikan – Kauhajoen linjalla ja sen mukana seurasi kaatosade, joka Seinäjoella  tuli osittain suurina rakeina. Peräseinäjoellakin satoi rankasti, mutta Nurmossa ei lainkaan.

Salamaniskut rikkoivat Seinäjoella useita muuntajia ja aiheuttivat Jouppilanvuoren vesilaitoksella pahanlaisen jakeluhäiriön. Myös Nurmossa ”harhautunut” salama iski muuntajaan ja aiheutti vedenjakeluun katkoksen. Jalasjärvellä paloi jonkun verran metsääkin muuntajapalon lisäksi.

Kurikassa ja Kauhajoella salama poltti ulkorakennukset, vahingot noin 50 000 ja 30 000 markkaa. (Ilkka)

 

 

 

25.06.1971

SALAMA SURMASI LEHMIÄ

Rajusti riehunut ukkonen surmasi lähes koko maatilan karjan Laviassa. Mv. Toivo Huhtalan karja oli normaaliin tapaan laitumella, aivan alueen kulmauksessa korkean metsän vieressä, kun salama iski tappaen neljä talon kuudesta lehmästä. Kaksituntinen ukonilma oli erittäin raju. Vettä tuli alas niin runsaasti, että pellot muuttuivat hetkeksi lähes järviä muistuttaviksi. Sateen joukossa oli myös suurehkoja rakeita.

 

 

 

03.10.1971

SYYSMYRSKYÄ

Ajoittain 10 boforin (24,5-28,5 m/s) voimalla riehunut myrsky koetteli maata keskiviikkona. Tuuli kaatoi puita aiheuttaen sähkö- ja puhelinhäiriöitä. Ensimmäistä kertaa annettiin myrskyvaroitus myös maanteillä liikkuville. Päivä oli monin paikoin ajankohtaan nähden ennätyksellisen lämmin.

Perämeren pinta nousi yli metrillä normaalista ja samalla virtasi sinne Merenkurkun kautta runsaasti lämmintä vettä, jonka uskotaan hidastavan meren jäätymistä. Lauttaliikenne Hailuotoon oli keskeytyksissä aamupäivällä. Oulunsalon lentokentällä mitattiin 10 boforin tuulenpuuskia, jotka alkoivat heikentyä puolenpäivän jälkeen.

 

Pohjanmaalla ja Kainuussa aiheutti syysmyrsky häiriöitä puhelinliikenteelle ja sähkönjakelulle. Myrskynpuuskat kaatoivat puita, repivät kattoja ja rikkoivat ikkunoita. Kauhavalla rakenteilla ollut muovitehtaan tiiliseinä kaatui tuulen voimasta. Lapualla sortui patruunatehtaan metallirakenteisesta savupiipusta kahdeksan metrin osuus. Vihannissa tuuli repi yhteiskoulun kattoa. Kauhavan lentoasemalla mitattiin tuulenpuuskissa jopa 11 boforin lukemia (28,5-32,5 m/s)

Pohjois-Savossa raju myrskytuuli katkoi puita ja häiritsi sähkönjakelua. Kuopion torilla kaatui osa myyntikojuista. Samoin Kiuruvedellä myrsky kaatoi toripöytiä karkottaen kauppiaat kesken päivän kotiin. Tuuli hajotti myös vaatekaupan. Karttulassa myrsky repäisi irti talon kattoluukun paiskaten sen tiellä kulkeneen auton päälle. Henkilövahinkoja ei sattunut.

Kaikki puhelinyhteydet Iisalmesta pohjoiseen olivat poikki useita tunteja, samoin yhteydet Oulusta läänin eteläosiin reistailivat. Kuhmossa myrsky kaatoi myös runsaasti puita ja katkoi puhelinyhteyksiä.

Helsingissä pysytteli tuulen voimakkuus 6-8 boforin välillä. Suurempia vahinkoja se ei saanut aikaan. Suuri puu kaatui eduskuntatalon vierestä, jolloin kansanedustaja Mikko Vainion auto jäi sen alle. Suomenlahden itäosassa merivesi nousi 90 senttiä ja mm. Loviisassa merivesi nousi rantatielle iltapäivällä. (HS)

 

 

 

11-12.11.1971

SYKSYN PAHIN MYRSKY KOETTELI RANNIKKOALUEITA

Ympäri maata ja varsinkin rannikkoalueillamme raivonnut lännen puoleinen myrsky puhalsi torstaina puuskissa ajoittain jopa 11 boforin voimakkuudella. Tuuli jatkui yli yön ja vielä perjantainakin voimakkaana. Sokaisevan lumipyryn saattelemana torstain vastaisena yönä alkanut myrsky ravisteli Perämeren rannikkoa nostaen veden pintaa yli 1,5 metriä normaalista ja ajaen suuren osan saariston jäistä rantamataliin. Vesi nousi pitkin rannikkoa, jopa ennätyskorkeuksiin ainakin Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa.

Kemin Ajoksen satamassa hyrskyt nousivat laiturille työntäen jäitä edessään. Sataman edustalla oleva aallonmurtaja hajosi osin mereen vieden mukanaan yhden merkkivilkuista. Ajoksen luotsisataman laiturit olivat veden alla ja öljysataman laituri kärsi vaurioita. Satamatyöt olivat pysähdyksissä koko päivän. Myös mm. Kotkassa ja Porissa oli lastaustöistä luovuttava, kun kovassa tuulessa satamanostureita ei voinut käyttää.

Hailuodon lautta Merituuli oli vaikeuksissa aamusta alkaen. Vuorot onnistuivat hyvin, kunnes korkean veden irrottamat ja tuulen painamat jäät puristivat lautan lasteineen kiinni 200 metrin päähän mantereesta. Alus joutui olemaan paikoillaan tuntikausia, kunnes aallot jauhoivat jään murusiksi.

 

Aluksia vaikeuksissa

Syksyn pahin myrsky myöhästytti matkustajalauttaliikennettä ja sai pienemmät rahtilaivat jättäytymään satamiin turvaan.

Merellä myrsky koetteli pahiten majakka-alus Kemiä, joka menetti ankkurinsa joutuen tuuliajolle. Aluksen historian ensimmäinen ankkurivaurio sattui torstaina puolenpäivän aikaan, kun järeä ankkurikettinki paukahti poikki merenkäynnin tempoilussa ja 50 syltä kettinkiä jäi mereen. Alus ajelehti poikittain aallokossa ohjauskyvyttömänä, sillä höyrypannu oli kylmänä.

Kemin merihätä kuultiin kahdeksan mailin päässä olleesta luotsikutterista, joka lähti majakkalaivaa vastaan saavuttaen sen vajaassa tunnissa. Tällöin Kemin kattiloissa oli jo täysi höyrypaine ja se kykeni huolehtimaan itsestään. Miehistö piti merihätäkokemusta tukalana, sillä korkea laiva keinui valtavasti. Uuden pääankkurin saatuaan se höyryää asemapaikalleen mikäli sää sallii.

Myrsky sinetöi todennäköisesti keskiviikkona karille ajaneen hinaaja Eolin kohtalon ja se jäänee korjaamattomaksi hylyksi. Aluksessa on vaarassa valua mereen 14 000 litraa ns. kakkosöljyä. Hinaaja makaa karikolla oikealla kyljellään ja myrsky hakkaa sitä vasten kiviä.

Porissa kova länsituuli keskeytti työt kokonaan Mäntyluodon satamassa. Kymmenen alusta siirtyi redille odottamaan tuulen tyyntymistä, joka puhalsi ajoittain 9 boforin voimalla. Hangon edustalla joutui troolari Nits vaikeuksiin, kun sen nuotat sotkeutuivat potkuriin. Ahvenanmaan saaristossa sattui pari karilleajoa, mutta ilman vakavampia seurauksia.

 

Merivesi tulvi Loviisan taloihin

Metrin noussut merivesi tulvi torstaina Loviisan rantatien varrella oleviin taloihin. Asukkaat pääsivät poistumaan kodeistaan pihojen puolelta, mutta rannan puoleisista ovista tunki suolaista merivettä sisään. Liikenne rantatiellä katkesi tulvavesiin. Porvoonjoessa vesi nousi kymmeniä senttejä päivän kuluessa ja illalla joen varressa esimerkiksi bensiiniasema oli veden saartama. Kapungin ja Sikosaaren välinen tie peittyi veden alle ja liikenne katkesi.

Kotkan satamassa vesi kohosi 120 cm yli normaalin. Kotkan edustalla mitattiin tullen voimakkuudeksi ajoittain 10 boforia. Sataman ja useiden rakennustyömaiden nostureita ei voitu käyttää tuulen vuoksi.

Helsingissä syksyn kovin myrsky riepotteli peltikattoja. Marian kirkon tornin katosta irtosi toinen lape, joka laskettiin sisäkautta alas. Toista lapetta nakuteltiin lujemmin kiinni, samoin heiluvaa kirkon muutakin kattoa. Peltitöitä riitti palokunnalla pitkin päivää useammassakin paikassa. Bulevardilla tuuli pudotteli seinälaattoja kadulle, mutta missään eivät kadulla kulkijat saaneet osumia. Joitakin puita kaatui talojen päälle. (HS 12-13.11)

 

 

08.12.1971

TALVIMYRSKY

Itämeren pohjoisosissa tuulenpuuskat ylsivät 33 m/s. Klo 17 ja 20 merisäätiedot kertoivat Bogskärin keskituuleksi 25 m/s.                                                                                                               

Sisämaassa Etelä- ja Itä-Suomeen painottunut voimakas lumentulo ja myrsky aiheuttivat liikenteessä niin maalla kuin ilmassakin runsaasti myöhästymisiä ja ylityöllistivät puhtaanapitoryhmiä. Huono sää pysäytti kokonaan Tampereen ja Turun lentoliikenteen pakottaen mm. Yhdysvalloista tulossa olleen reittikoneen laskeutumaan Tukholmaan.

 

Page 6 of 9