Rajuilmaennuste 18.7.2021

Last Updated: 17 July 2021

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Norjanmereltä saapuu terävä yläsola sekä siihen liittyvä pintamatala, joka kulkee Lapin yli itään sunnuntain aikana. Matalapaineen lämmin sektori ja siihen liittyvä helleilmamassa on aluksi Suomen yllä, mutta matalapaineen kylmä rintama pyyhkäisee helleilmamassan illan aikana maamme rajojen itäpuolelle. Kylmä rintama yltää keskipäivän tienoilla Koillismaalta Varsinais-Suomeen ja saavuttaa itärajan viimeistään iltayhdekseltä. Rintamassa esiintyy varsin voimakasta rajakerroksen tuulten konvergenssia.

Keskitroposfääri on ehdollisesti epävakaa erityisesti kylmän rintaman itäpuolella maan etelä- ja itäosassa. Lisäksi kylmän rintaman eteen advektoituu Ruotsin puolelta runsaasti alatroposfäärin kosteutta, joka muodostaa kuitenkin melko kapean vyöhykkeen pintarintaman itäpuolelle. Lisäksi yläsolan vaikutuksesta paksun kerroksen tuuliväänne voimistuu huomattavasti koko maassa.

SYVÄ KOSTEA KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Synoptinen kehitys kasaa kylmän rintamaan ja välittömästi sen itäpuolelle otolliset olosuhteet syvälle kostealle konvektiolle, joka saattaa aiheuttaa paikoin vaaraa iltapäivän tunteina. Yläsola ja teräväpiirteinen pintatuulten konvergenssinauha "pakottavat" sunnuntain kuuropilvet pääosin nauhamaiseen moodiin. Merkittävin aktiivisuus rajoittuu rintamaan ja sen etupuoleiseen kostean ilman kaistaleeseen Päijänteen ympäristössä sekä hieman Päijänteen itäpuolella. Heikkoa aktiivisuutta saattaa esiintyä jo aamulla rintamavyöhykkeessä maan länsiosassa, mutta kehitys voimistuu vasta päivemmällä, jolloin rintamavyöhykkeelle tai hieman sen eteen muodostuu kuuropilvien ketju (orientaatio etelälounas-pohjoiskoillinen). Kuuropilvien voimakkuus tulee riippumaan siitä, kuinka korkealle lämpötilat kohoavat ennen kuuronauhan saapumista. Mikäli kuuropilvinauhan liikekomponentti kohti itää nopeutuu merkittävästi, kuuronauha saattaa ajautua nopeasti kostean kielekkeen itälaitaan, mikä tietäisi salamointiaktiivisuuden nopeaa heikentymistä. Joka tapauksessa tilanne on ohi viimeistään illan kuluessa rintaman siirtyessä Venäjän puolelle.

Sunnuntain kuuropilvet kehittyvät kinemaattisesti vahvaan ympäristöön ja lisäksi synoptinen tilanne "pakottaa" kuuropilviä päätymään järjestelmätyyppiseen muodostelmaan. Tyypillisin vaaratekijä lineaarisissa konvektiojärjestelmissä on voimakas ukkospuuskatuuli etenkin, kun paksun kerroksen tuuliväänne on merkittävällä tasolla. Tällä kertaa vahinkoa aiheuttavien tuulten todennäköisyys on suurin, mikäli kuuronauhaan muodostuu itä-länsi- tai kaakko-luode-suuntaisia segmenttejä. Lisäksi nauhamaisen muodostelman eteläpäädyssä, aina etelärannikon läheisyyteen saakka on mahdollisuus hitaammin eteneviin konvektiosoluihin, jolloin taajamatulvien todennäköisyys kohoaisi. Kinemaattinen tilanne on periaatteessa suosiollinen myös supersolujen esiintymiselle, mutta kuuropilvien nopea järjestäytyminen nauhaksi pienentää supersolujen esiintymisen todennäköisyyttä.

EPÄVARMUUDET

i) Mikäli pilvisyys on rintamavyöhykkeellä runsasta, lämpötilat jäävät ennakoitua alemmiksi, mikä johtaa hyvin niukkoihin määriin käytettävissä olevaa energiaa.

ii) Mikäli kuuropilvinauha etenee hyvin nopeasti itään, se ajautuu idässä olevan kuivan ilman alueelle ja alkaa heiketä. Kostean kielekkeen leveys itä-länsisuunnassa on vain pari sataa kilometriä.

iii) Mikäli kuuropilvinauha pysyy tiukasti tuulikonvergenssinauhan kohdalla ja sen suuntaisena eikä nauhassa esiinny em. segmenttejä, tuulivahingot voivat jäädä vähäisiksi.

iv) Pienikin kosteusmäärien vähentyminen ennusteeseen verrattuna vaikuttaa samoin kuin em. kohta i. Erityisesti etelärannikkoa lähestyttäessä kosteusmäärien ennustettavuus heikkenee.

VAIKUTUKSET

Sunnuntain asetelmassa on kyse vähäisen/kohtalaisen energian ja kohtalaisen tuuliväänteen kohtaamisesta. Pahimmillaan kuuropilvinauha voi saada aikaan ainakin muutamia runsaiden vahinkojen uria, mutta pääsääntöisesti vältyttäneen isoilta vahingoilta. Epävarmuudet ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin juhannusviikon rajuilmoissa. Pahimmassa skenaariossa sähköttömiä talouksia voisi kertyä joitain kymmeniä tuhansia ja pelastustoimelle tulla muutamia satoja tehtäviä. Heikoimmassa skenaariossa vahingot jäävät hyvin pienialaisiksi, vaikka niitä voisi lukumääräisesti olla kohtalaisen paljon.

VAARATASOJEN TODENNÄKÖISYYDET

Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala :

Punainen 5%

Oranssi 35%

Keltainen 40%

Vihreä 20%

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE

MIXR500 11...13 g/kg, MLCAPE 300...1000 J/kg, 0-6 kmBS 15-20 m/s, 0-1kmBS 7-12 m/s

 

Taivasasioita-blogi

  • Oliko Aapeli-myrskyn voimakkuus yllätys?
    On jossain määrin hämmästyttävää, kuinka pitkään (tunturialueiden ulkopuolinen) keskituuliennätys piti pintansa. Alunperin jo 70-luvulla mitattu ennätys 31 m/s kesti 90-luvun tuuliset talvet, Gudrun- ja Tapani-myrskyjen hönkäilyt sekä mittaustarkkuuden ajallisen parantumisen viimeisten 10-20 vuoden ajan. Tuuliennätyksiä on kuitenkin rikottu naapurimaissa melko hiljattain, joten tilastollisessa mielessä Aapeli-myrskyn lukemat eivät tulleet yllätyksenä. Oma…
    Written on Sunday, 06 January 2019 19:09
Tuoreimmat julkaisut sivustolla