Pitkä rajuilmaennuste

Last Updated: 17 August 2018

Lauantai 18.8.

Ukkosen todennäköisyys ~ 20 %

 

Yksi yläsola väistyy Lapin yltä Jäämerelle aamun kuluessa, mutta uusi sola lähestyy illalla Ruotsista. Keskitroposfääri on ehdollisesti epävakaa Lapissa ja itärajan läheisyydessä, mutta lännessä kerrostuneisuus on stabiilimpaa.

Rintamavyöhyke mutkittelee päivällä maan lounaisosasta Kainuuseen. Runsain rajakerroksen kosteus on pakkautuneena välittömästi rintaman itäpuolelle. Samalla Lappiin ja länteen virtaa kuivempaa ilmaa.

Salamoivaa konvektiota voi esiintyä yöllä ja aamulla Lapin itäosassa, mutta päivällä painopiste on karkeasti Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan. Melko heikkojen vähetteiden vuoksi salamointi jää todennäköisesti myös vaatimattomaksi. Haittaa voi syntyä päivällä lähinnä sateista.

Vaaratasojen todennäköisyydet

0 Suojaudu
0 Varaudu
10 Seuraa
90 Ei vaaraa
Sunnuntai 19.8.

 

Ukkosen todennäköisyys 20 - 40 %

 

Ylämatala saapuu Norjan pohjoisrannikolle ja kylmempi ilma valtaa troposfäärin yläosissa etenkin maan pohjoisosan. Runsain kosteus liittyy yön ja aamun aikana maan yli liikkuvaan rintamavyöhykkeeseen, joka jää päivällä vielä eteläisten merialueiden ylle.

Salamointi painottuu päiväsaikaan Lappiin, jossa vähetteet ovat paremmat ja kosteutta on vielä marginaalisesti pintamatalan läheisyydessä. Merialueilla salamoinnin todennäköisyys on pienempää, mutta on mahdollista myös pimeän tultua. 

 


 

Vaaratasojen todennäköisyydet

0 Suojaudu
0 Varaudu
10 Seuraa
90 Ei vaaraa
Maanantai 20.8.

Ukkosen todennäköisyys 20 - 40 %

 

Ylämatala kattaa suuren osan Fennoskandiaa. Instabiilisuus näyttää siirtyvän maan keskivaiheille. Kosteutta löytyy maan eteläosasta sekä Etelä-Lapin/Pohjois-Pohjanmaan seudulta. Jälkimmäisellä alueella ukkosen todennäköisyys on suurin. Haittaa voi syntyä paikoin runsaasta sateesta.   

Vaaratasojen todennäköisyydet

0 Suojaudu
0 Varaudu
10 Seuraa
90 Ei vaaraa

Tiistai 21.8. -

Perjantai 24.8.

 

Matalapaine syvenee Suomen kaakkoispuolelle. Samalla se vie kauemmaksi lämpimän ja kostean ilmamassan. Jakson loppupuoliskolla on mahdollista, että uusi matalapaine nousisi Suomen päälle lounaasta. Sen vaikutuksia salamoinnin näkövinkkelistä on vielä varhaista arvioida. 

 

 

Vaaratasojen todennäköisyydet

0 Suojaudu
0 Varaudu
10 Seuraa
90 Ei vaaraa
Pitkää rajuilmaennustetta päivitetään keskimäärin kaksi-kolme kertaa viikossa. Tarkempia päiväkohtaisia ennusteita julkaistaan edelleen karttakuvineen merkittävimpien säätilanteiden yhteydessä. Pitkä ennuste syntyy suppeahkon analyysin perusteella, joten se on tarkkuudeltaan ja osuvuudeltaan heikkolaatuisempi kuin päiväkohtainen ennuste. Ennustetta laaditaan vapaa-ajalla, joten laatijat eivät voi taata ennusteen säännöllistä saatavuutta.
päivitetty 17.8.2018 klo 23:30/PJ

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

.

 

Elokuun alun salamointi harvinaisen rajua

Last Updated: 05 August 2018

Elokuun toinen ja kolmas päivä koettiin salamashow, joka asettuu modernin, vuodesta 1998 alkavan, mittaushistorian kärkisijoille. Salamointia tilastoidaan perinteisesti niin sanottujen UTC-vuorokausien mukaan eli klo 03:sta seuraavan yön klo 03:een. Toinen päivä elokuuta salamoita paikannettiin peräti 27 112 kappaletta. Heti seuraavana päivänä salamamääräksi muodostui 22 641 paikannettua salamaa.

Kuinka harvinainen elokuun alun 2018 salamashow oli?

Jos näkökulmaa muutetaan siten, että tarkkaillaan liukuvasti 24 tunnin jaksoja, saadaan suurimmalle vuorokauden mittaiselle jaksolle salamamääräksi peräti 34 709. Kuten alla olevasta taulukosta nähdään, kyseessä on vuodesta 1998 alkavan tilastoinnin selvästi suurin lukema. Vanhemman paikannuskaluston ajoilta on tiedossa vuodelta 1988 päivä, jolloin Suomessa paikannettiin peräti 40 000 maasalamaa. Tätä voidaan pitää (ainakin epävirallisesti) Suomen ennätyksenä.

Suurimmat 24 tunnin salamamäärät alkaen vuodesta 1998 (lähde: FMI)

Ajankohta Suurin (liukuva) 24 tunnin salamamäärä Suurin tunnin salamamäärä
2.-3.8.2018 34 709 3 796
26.-27.6.2013 28 684 4 534
18.-19.7.2003 27 309 3 779
15.-16.6.1998 25 658 3 161
18.-19.7.2001 24 474 1 933

 

UTC-vuorokausissa tarkasteltuna tuore salamaspektaakkeli menee sijoille 2 ja 4. 

Ajankohta Suurin UTC-vuorokauden salamamäärä Suurin tunnin salamamäärä
27.6.2013 28 469 4 534
2.8.2018 27 112 3 796
8.8.2010 24 415 3 175
3.8.2018 22 776 2 114
4.8.2010 22 641 3 366

 

Elokuun alun 2018 salamointi voidaan luokitella ilmastollisesti vähintään harvinaiseksi. Lisäksi huomionarvoista on, että ensimmäistä kertaa havaittiin kaksi peräkkäistä yli 20 000 salaman päivää. Tämän tapahtuman tilastollista toistuvuutta on erityisen vaikeaa arvioida.

Tilastot osoittavat, että yli 10 000 salaman UTC-vuorokausia esiintyy keskimäärin joka toinen vuosi ja 20 000 salaman vuorokausia 3-4 kertaa vuosikymmenessä. Vuodesta 1998 alkaen on havaittu kaikkiaan kahdeksan yli 20 000 salaman päivää. 

Miksi salamamäärä oli niin suuri?

Suurien salamamäärien päivissä on joitain yhteneväisyyksiä:

* Runsasta alatroposfäärin kosteutta (vesihöyryn sekoitussuhde yli 11 g/kg) on erittäin laajalla alueella => takaa laajan elintilan ukkospilville.

* Konvektiivinen esto on vähintään kohtalainen => estää ukkospilvikehityksen käynnistymisen laajalla alueella samanaikaisesti. Yleensä samalla alueella esiintyy melko suuri keskitroposfäärin lämpötilavähete.

* Kostea ja lämmin ilmamassa on liikkeessä => varmistaa sen, että salamointia esiintyy myös myöhään illalla, yöllä ja aamulla kohokonvektion aiheuttamana. Kohokonvektio saattaa liittyä heikkoon matalapaineen osakeskukseen, joka aiheuttaa syvän kostean konvektion ainesosien liikkumisen.

* Ohjaavat virtaukset ovat heikot tai kohtalaiset => vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti otolliset olosuhteet poistuvat Suomen alueelta. Tämä ei kuitenkaan ole ehdoton vaatimus, kuten esimerkiksi 4.8.2010 ja 8.8.2010 korkeat sijoitukset tilastoissa kertovat.

Miksi kesän 2018 hellejakson aikana ei aiemmin esiintynyt todella rajuja ukkosia?

Syvän kostean konvektion ainesosiin kuuluvat alatroposfäärin kosteus, alemman keskitroposfäärin epävakaus sekä kehityksen käynnistävä tekijä. Heinäkuun 2018 aikana oli useita päiviä, jolloin kosteutta oli tarjolla likimain sama määrä kuin elokuun alussa. On myös syytä olettaa, että kehityksen käynnistävistä tekijöistä ei ollut pulaa heinäkuussa. "Ongelmakohdaksi" muodostui sen sijaan niukka epävakaisuuden määrä. Tämä yhdistettynä runsaaseen kosteuteen johti vähäiseen konvektiiviseen estoon, jolloin kuuropilvikehitys pääsi käynnistymään laajalla alueella samanaikaisesti. Näissä tilanteissa yhden kuuropilven nauttima energiamäärä jää vähäiseksi, mikä näkyy myös salamoinnin määrässä.

Miksi tällä kertaa ei koettu kesän 2010 kaltaisia tuulivahinkoja?

Merkittävin selittävä tekijä on ukkospilvien ympäristön heikot ilmavirtaukset. Rajut tuulivahingot tapahtuvat tilanteissa, joissa ukkospilviä ohjaavat virtaukset ovat voimakkaita (tyypillisesti 2-5 km korkeudella jopa 20-30 m/s). Heinäkuun lopussa ja elokuun alussa 2010 ilmavirtaukset olivat huomattavasti rajumpia kuin elokuun alussa 2018. Toinen selittävä tekijä on suuri alemman keskitroposfäärin epävakaus ja siihen liittyvä konvektiivinen esto. Kesällä 2010 esto oli niin voimakas, että vain rajuimmat nousevat ilmavirtaukset pääsivät siitä läpi. Ääriesimerkkinä voi käyttää Lahja-rajuilmaa 7.8.2010, jolloin koko maassa esiintyi vain yksi salamoiva alue. Muualla konvektiivinen esto oli liian voimakas pilvikehityksen käynnistymiselle. Elokuun 2018 alulle parempi verrokki on Elviira-rajuilma 27.6.2013, jolloin salamointi oli runsasta ja ukkospilviä ohjaavat virtaukset melko heikkoja. Näissä tilanteissa vaaraa ja vahinkoja aiheutuu yleisimmin runsaasta sateesta ja salamoinnista. Rakeet jäävät tyypillisesti alle 5 cm kokoisiksi ja tuulivahinkoja esiintyy vain hyvin paikallisesti.

 

Taivasasioita-blogi

  • Merikarvian lumitykki
    Vuosi 2016 alkoi näyttävällä, joskin valtakunnan tasolla melko vähämerkityksisellä Suomen ennätyksellä. Vuorokauden lumikertymäennätys murskautui Merikarvialla hulppealla marginaalilla. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan edeltävät kärkilukemat olivat puolen metrin tienoilla, kun Merikarvialla lunta rymähti taivaalta mojovat 73 cm. Kuten alla oleva tutkasadekertymäkuva osoittaa, runsaan lumisateen alue oli hyvin pienikokoinen, mikä on tämäntapaisissa tilanteissa…
    Written on Monday, 11 January 2016 22:04
Tuoreimmat julkaisut sivustolla