(Päivitetty 15.9.2020 klo 22:15)

VAIKUTUKSILTAAN MERKITTÄVÄ SYYSMYRSKY SAAPUU SUOMEEN KESKIVIIKKOILTANA

Suomi kokee torstaina talvivuosipuoliskon ensimmäisen laaja-alaisen ja voimakkaan syysmyrskyn. Matalapaine alkaa syventyä keskiviikkona Ruotsin yllä ja on voimakkaimmillaan keskiviikon ja torstain välisestä yöstä alkaen Suomen ylityksen aikana. Torstain kuluessa myrsky koettelee rajusti erityisesti läntisiä merialueita sekä maan länsiosaa. Laaja-alaiset ja merkittävätkin tuulivahingot ovat mahdollisia erityisesti länsirannikon läheisyydessä.

Tilanteen kehitys

Pohjoisenpuoleinen tuuli voimistuu puuskissa myrskyisäksi jo keskiviikkoiltapäivän aikana Pohjanlahdella, kun itse myrskykeskus siirtyy maan länsiosan ylle. Läntisillä merialueilla tuulihuippu kestää varsin pitkään, mutta on rajuimmillaan torstain ensimmäisten 12 tunnin aikana, jolloin puuskat yltävät jopa 35 metriin sekunnissa ja keskituulikin 27-30 metriin sekunnissa. Selkämeren eteläosassa tuulensuunta ja myrskyn kesto mahdollistavat täysin kehittyneen aallokon muodostumisen, ja merkittävä aallonkorkeus saattaa saavuttaa 7 metrin rajan.

Maa-alueilla myrskypuuskia alkaa esiintyä myöhään keskiviikkoiltana Pohjanmaalla. Myrskykeskuksen siirtyessä kohti kaakkoa, myrskypuuskien alue laajenee ja kattaa iltapäivällä maan länsi- ja keskiosan Helsinki-Joensuu-linjan länsipuolelta. Rajuimmat puuskat osuvat Pohjanmaan maakuntaan, joissa 25 m/s puuskat ja aivan rannikolla 30 m/s puuskat ovat mahdollisia. Sisämaata kohti puuskien voimakkuus laskee hieman, mutta yltää silti paikoin myrskylukemien puolelle. Tilanne on ohi vasta torstai-illan aikana.

Vaikutukset

Torstain myrskyn vaikutukset saattavat yltää kokoluokkaan, jonne päätyvien myrskyjen nimet jäävät elämään. Aila-myrsky muistuttaa rakenteeltaan ja maantieteelliseltä osumatarkkuudeltaan melko paljon vuoden 2019 Aapelia. Rajuimmat tuulet osuvat melko tarkalleen samoille alueille, ja tälläkin kertaa jäättömän meren yli puhaltaa kylmä pohjoinen tuuli. Tämä asetelma ennakoi merelle tavanomaista voimakkaampaa puuskaisuutta (eli suurempaa puuskakerrointa). Maa-alueilla ei kuitenkaan ole nyt Aapelin aikana (Manner-Suomessa) esiintynyttä routaa, ja lisäksi lehtipuut ovat vielä varsin tiukasti lehdessä. Näin ollen maa-alueiden vaikutukset voivat nousta Aapelia merkittävämmälle tasolle.

Rajuimman käsittelyn tulevat saamaan Ahvenanmaa, Saaristomeren saaret sekä Pohjanmaan rannikkovyöhyke, jossa myös Aapeli riehui pahimmin. Tämän jälkeen suurimpia vaikutuksia voidaan odottaa Pohjanmaan sisämaahan, Keski-Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle, Satakuntaan sekä Varsinais-Suomeen. Mikäli myrskypuuskien vaikutus yltää pitkälle sisämaahan, sähköttömien talouksien määrä saattaa ylittää 100 000 rajan ja pelastustoimelle kertyä yli 1 000 tuulen aiheuttamaa tehtävää. Rajuimmin kärsivillä alueilla lähellä länsirannikkoa on olemassa jopa päiviä kestävien sähkökatkojen mahdollisuus, mutta idempänä pitkät katkot lienevät epätodennäköisiä.

Bonuksena maan keskivaiheille (erityisesti Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomen pohjoisosa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosa) sataa erittäin runsaasti vettä, 50-90 mm/vrk, mikä voi aiheuttaa taajamissa sekä pienissä uomissa tulvimista.

Vaaratasojen todennäköisyydet: punainen 15%, oranssi 50%, keltainen 30%, vihreä 5%

Epävarmuudet ja toistuvuus

Globaalien ennustemallien arviot lähestyvästä myrskystä ovat olleet jo usean päivän ajan melko konsistentteja. Vaihtoehtojen joukossa ei ole juurikaan ratkaisuja, joissa tuuli ei aiheuttaisi vaikutuksia. Suurin epävarmuus liittyy edelleen siihen, kuinka itään myrskypuuskien alue yltää. Pääasiassa on kuitenkin kyse lähinnä siitä, moukaroiko Aila Suomea kohtalaisen pahasti vai erittäin pahasti. Keskikovassa skenaariossa vaikutukset yltävät kerran 1-2 vuodessa tapahtuvan myrskyn tasolle, mutta kovassa skenaariossa vaikutukset voivat olla kerran 5-10 vuodessa olevaa tasoa. Maa-alueilla puuskaisuutta leikkaava tekijä on tuulisimman alueen osuminen päällekkäin sateen kanssa. Mallien ennakoimat tuuliprofiilit ovat kuitenkin niin rajuja, että runsaskaan sade ei saa tuulta taintumaan ei-vahingolliselle tasolle.

Tiistai-illan Euroopan keskuksen ennustemallin parviajossa 35 m/s puuskien todennäköisyys läntisillä merialueilla oli 40-60% (ma-illan ajossa 10-30%). Maan länsiosassa myrskypuuskien todennäköisyys oli tuoreimmassa parvessa 65-95% (ma-illan ajossa 60-85%).