YHTEENVETO

Torstaissa on aineksia kesän toistaiseksi kovimpaan salamapäivään. Lisääntyvä kosteus maanpinnan läheisyydessä sekä viileneminen ylempänä muovaavat tilannetta ukkospilville erityisen otolliseksi. Salamoiva kohokonvektio on mahdollista jo yöstä alkaen alueen eteläosassa, mutta varsinainen salamaepisodi kulminoituu iltapäivään ja iltaan laaja-alaisesti maan etelä- ja keskiosassa. Ukkospilvet liikkuvat hitaasti erittäin kosteusrikkaassa ympäristössä, minkä vuoksi taajamatulvien todennäköisyys on selvästi kohonnut. Toinen haittatekijä liittyy suuriin salamatiheyksiin. Tällä kertaa tuulen aiheuttamat vahingot jäänevät sivuosaan, vaikka syöksyvirtauksien suppea-alainen esiintyminen onkin todennäköistä.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Keski-Euroopassa on voimakas ylämatala ja Suomen itäpuolella yläkorkea, josta yltää selänne maan keskivaiheille. Läntinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus on Suomen pohjoispuolella, mutta ei vaikuta torstain säätilanteeseen. Toinen, eteläkaakkoinen suihkuvirtaus on sekin maamme rajojen ulkopuolella Etelä-Skandinaviassa. Keskitroposfääri jäähtyy suuressa osassa maata verrattuna keskiviikon tilanteeseen lisäten omalta osaltaan instabiilisuutta.

Alempana troposfäärissä helteisen ja erittäin kostean ilmamassan kieleke yltää kaakosta maan etelä- ja keskiosaan. Sektoria reunustava itä-länsisuuntainen lämmin rintama on iltapäivällä hieman Oulun eteläpuolella. Rintamavyöhykkeellä esiintyy tuulikonvergenssia. Kaakko-luodesuuntainen kylmä rintama puolestaan saapuu iltapäivän tai illan aikana maan lounaisosaan. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö majailee myös näiden rintamien rajaamalla alueella maan etelä- ja keskiosassa. Päivän aikana alkuviikon Suomen yllä oleillut kostean ilman kapea kieleke yhdistyy kaakosta saapuvan kostean ilman alueen kanssa. Yhdessä nämä muodostavat laajan, huomattavan suuria kosteusmääriä sisältävän alueen iltapäivän aikana. Ke-illan numeeriset mallit eivät nähneet tilanteessa alatroposfäärin merkittäviä suihkuvirtauksia (LLJ), mikä saattaa vähentää torstain pikkutuntien mahdollisen kohokonvektion todennäköisyyttä.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Torstain syvä kostea konvektio saa edeltäviä päiviä huomattavasti otollisemmat olosuhteet alatroposfäärin kosteuslisän sekä erityisesti keskitroposfäärin lämpötilavähetteiden kasvun myötä. Kosteuden advektio voimistuu maan eteläosassa heti vuorokauden jälkeen ja tuo runsaasti potentiaalienergiaa sisältävän alueen etelästä maahamme. Jo tässä yhteydessä on mahdollista, että ukkospilvien kehitys käynnistyy, vaikka kosteuden syöttöä lisäävä LLJ näyttää (ainakin malleista) puuttuvan. Ukkosen todennäköisyys on kuitenkin suurimmillaan iltapäivällä ja alkuillasta kartan osoittamalla alueella. Iltaa kohti kylmä rintama alkaa puskea kosteaa vyöhykettä kohti pohjoista ja ukkosen todennäköisyys laskee etelästä alkaen. Kartan osoittaman alueen pohjoisosassa ”pakotettu” syvä kostea konvektio on kuitenkin mahdollista vuorokauden vaihteen yli.

Torstaille ennustettu asetelma viittaa kinemaattisesti vaisuhkoon, mutta termodynaamisesti vahvaan ja runsasenergiseen tilanteeseen. Ennustetut tuuliprofiilit ennakoivat hitaasti pohjoista tai luodetta kohti eteneviä konvektiosoluja. Tilanne saattaa käynnistyä ”sirpaleisena” eri puolilla aluetta, jolloin alkuvaihteessa voisi esiintyä yksittäisiä voimakkaita pulssimaisia ukkoskuuroja. Muutaman tunnin kuluessa alueelle muodostunee yhtenäisiä kylmän ilman patjoja, jotka sallivat heikosti järjestäytyneiden konvektiojärjestelmien muodostumisen. Paikoitellen mesobeta-elementtien liike- ja etenemisvektorit lähes kumoavat toisensa, minkä seurauksena ukkoskuurorykelmien liike saattaa olla lähes olematonta. Torstain suurimmat vahingot aiheutunevatkin paikallisesti runsaasta salamoinnista sekä rankoista sateista. Suuret energiavarannot huomioiden on mahdollista, että voimakkaat pulssisolut synnyttävät myös pienialaisesti vahinkoa aiheuttavia syöksyvirtauksia. Myös alavirtaan etenevien, ulosvirtauspainotteisten mesobetaelementtien yhteydessä syöksyvirtausriski on kohonnut. Näin ollen iltapäivän kattaus saattaa koostua lopulta sekä ylä- että alavirtaan etenevien ukkoskuuroryppäiden kokoelmasta.

Tämänkertaisen ennusteen merkittävimmät epävarmuudet liittyvät ukkospilvikehityksen käynnistymisaikatauluun sekä ukkospilvien peittävyyteen. Mikäli kehitys käynnistyy jo yöllä laajassa mitassa, yön pilvien raadoista voi ajelehtia maan keskiosaan auringonsäteilyä estävää pilvilauttaa. Toisaalta, jos kehitys lähtee samanaikaisesti käyntiin lähes koko riskialueella, tämä verottaa yksittäisten pilvien käytettävissä olevaa energiamäärää. Epävarmuuksista huolimatta synoptinen ja mesomittakaavan tilanne ennusteparametreineen viittaa merkittävän ukkospäivän esiintymiseen. Tyypillisesti ennustetun suuruisia termodynaamisten parametrien arvoja havaitaan korkeintaan kerran-pari kesässä. Torstaina maasalamamäärä tullaankin mittaamaan useissa tuhansissa eikä 10 000 maaginen rajakaan ole mahdottomuus. Tilanne on kuitenkin kinemaattisesti laimeahko, mikä vähentää tuulen aiheuttamia vaikutuksia oleellisesti.                                                                

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 1000...1500 J/kg, Shear1km alle 10 m/s, Shear6km alle 15 m/s, MIXR500m 11...14 g/kg, PW 35-45 mm