SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Pohjois-Atlantilta on yltää yläsola läntiseen Eurooppaan, kun taas Venäjällä on vahvahko yläselänne. Lyhyt yläsola liikkuu Suomen länsipuolella pitkin Norjan rannikkoa koilliseen. Maan etelä- ja keskiosaan kiertyy etelästä yhä kuumempaa ilmamassaa, jossa tullaan uhkaamaan Suomen kesäkuun kaikkien aikojen lämpöennätystä. Samaan alueeseen liittyy erityisen epävakaa keskitroposfääri sekä todennäköisesti paksu, etelämpää "peritty" residuaalikerros. Samanaikaisesti maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa majailee maanantain tapaan erittäin runsaan rajakerroksen kosteuden vyöhyke (MIXR500m jopa 13 g/kg). Maan eteläosassa kosteus on paikallisesti niukempaa, mutta yötä kohti Baltiasta saattaa saapua uusi annos kosteutta.  Paksun kerroksen tuuliväänteet ovat alemmalla tasolla kuin maanantaina, mutta kostean alueen pohjoisimmassa osassa edelleen kohtalaisia (0-6 km bulk shear noin 15 m/s). Kuumaa ilmamassaa rajaava tuulikonvergenssivyöhyke yltää Selkämereltä Oulun tienoille ja tulee tarjoilemaan erinomaisen ponnahdusalustan tiistain kehitykselle.

SYVÄ KOSTEA KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Ilmamassan ominaisuuksien vuoksi kehityksen alkaminen saattaa mennä reilusti iltapäivän puolelle. Todennäköisesti edellä mainittu tuulikonvergessivyöhyke käynnistää kehityksen viimeistään loppuiltapäivästä Merenkurkun ja Perämeren rannikosta hieman sisämaahan. Kun käynnistyminen viimein tapahtuu, salamoinnin määrä saattaa kasvaa erittäin nopeasti. Voimistumisvaiheessa salamoinnin intensiteetti voi olla huomattavan suuri. Ohjaavat virtaukset kuljettavat muodostuneita ukkoskuuroja kohti koillista siten, että iltaa kohti aktiivisuus painottuu pohjoisessa lähelle itärajaa (tosin lännempänä toinen kierros ukkoskuuroja on mahdollinen, jos rajakerros ehtii toipua illaksi). Iltaa kohti ukkoskuurojen todennäköisyys kasvaa myös etelämpänä, kun alatroposfääriin advektoituu lisää kosteutta ja konvektiivinen esto heikkenee auringonpaisteessa. Baltiasta saapuvan kosteusannoksen pohjoisreunassa salamointi voi jatkua yöhön asti maan itäosassa samoin kuin pohjoisessa lähellä kosteimman vyöhykkeen pohjoisreunaa.

Vaara-alueen pohjoisosan ukkoskuurot saattavat muodostaa voimakkaan konvektiivisen järjestelmän ja sen etureunaan saattaa kehittyä pohjois-etelä- tai kaakko-luodesuuntainen ukkoskuuronauha. Mikäli näin käy, vahinkoa aiheuttavien ukkospuuskien todennäköisyys on selvästi kohonnut erityisesti Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Pahimmassa tapauksessa tilanne voi johtaa jopa yhtenäisiin vahinkoalueisiin. Myös tiistain aikana maasalamamäärä kohonnee useisiin tuhansiin, ja kymppitonnin rajapyykin ylitys on melko todennäköinen.

EPÄVARMUUDET

Jo maanantai osoitti Suomen yllä olevan ilmamassan energeettisyyden, ja selväpiirteisen tuulikonvergenssialueen läsnäolo vähentää kehityksen käynnistymiseen liittyviä epävarmuuksia. Pilvisyyden määrä on kuitenkin jossain määrin epävarma ja mikäli pilvisyys on runsasta, kehityksen käynnistyminen voi myöhästyä jopa iltaan tai salamoinnin intensiteetti jäädä edellä kuvattua vaisummaksi.

Suurempia epävarmuuksia liittyy maan eteläosan ja maan keskiosan eteläpuoliskon tilanteeseen. Ennustemallit eivät ole rajakerroksen kosteusmääristä aivan samaa mieltä ja lisäksi Baltiasta tapahtuvan kosteuden advektion voimakkuus ja aikataulu on epävarma. Mahdollinen skenaario on, ettei eteläisessä Suomessa muodostu juuri lainkaan ukkoskuuroja tai kehityksen käynnistyminen menee jopa illan puolelle. Mikäli kehitys kuitenkin käynnistyy, salamointi voi olla etelässäkin melko intensiivistä.

VAIKUTUKSET

Jos edellä kuvattu aktiivinen skenaario toteutuu, vaara-alueen pohjoisosassa voi esiintyä tuulivahinkoja varsin yleisesti. Pohjois-eteläsuuntaisen kuuronauha tilanteessa vaikutukset voivat muodostua merkittäviksi - kaatuneet puut voivat katkoa sähköt tuhansista talouksista sekä aiheuttaa kymmenittäin pelastustoimen tehtäviä. Lisäksi salamointi ja runsas sade voivat aiheuttaa haittaa taajama-alueilla.

VAARATASOJEN TODENNÄKÖISYYDET

Kaikki "Pohjanmaiden maakunnat" sekä Kainuu:

Punainen 5%

Oranssi 40%

Keltainen 40%

Vihreä 15%

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE

MIXR500 11...13 g/kg, MLCAPE 1000...2000 J/kg, 0-6 kmBS noin 15 m/s, 0-1kmBS 5-10 m/s.