1989 Ukkosmyrsky Vanamo, Heinäveden trombi

MYRSKYT 1989

 

 

 

17.01.1989 

PUUSKITTAINEN TUULI aiheutti vahinkoja ainakin Tampereen seudulla ja Etelä-Savossa tiistaina. Länsiluoteiset, lähes 30 sekuntimetriin puoliltapäivin yltyneet puuskat irrottivat kaksi peltiä Tampereen Naistenlahden voimalan turvekuljettimen katosta. Pudotessaan pellit rikkoivat eristeitä ja voimalan ykkösvaihe piti sulkea muutamaksi tunniksi. Myös puita kaatui, mm. Härmälän kaupunginosassa puhelinlinjan päälle.

Etelä-Savossa raivonnut, pahimmillaan 18 sekuntimetrin tuuli kaatoi ja taivutti puita sähkölinjoille erityisesti Mäntyharjussa. Myös Itä-Savossa ja Keski-Suomessa syntyi jonkun verran ongelmia. (ESS).

 

 

 

06.06.1989

UKKONEN KATKOI SÄHKÖJÄ ja sytytti paloja eri puolilla maata tiistaina. Pohjois-Kymenlaakson puolella suurin osa Iitin kuntaa pimeni pariksikymmeneksi minuutiksi salaman vaurioitettua 110 kilovoltin johtoa kello 7.58. Sähkökatkos koski noin 4000 kuluttajaa. Lyhyitä sähkökatkoja oli myös Päijät-Hämeen itäosissa.

Arviolta 600 000-700 000 markan vahingot aiheutti salaman sytyttämä tulipalo Iitin Perheniemessä tiistaiaamuna. Kooltaan 10x17 metrisen latorakennuksen mukana tuhoutuivat muun muassa leikkuupuimuri, niittokone, täyttövaunu ja perunannostokone.

 

Tiistai-iltana ukonilma aiheutti runsaasti harmeja Mikkelissä ja sen eteläpuolella Ristiinan seuduilla. Tunnin ajan Mikkelin yllä kello 17 aikoihin pysytellyt ukkonen ja rankkasade aiheutti palokunnalle kiireitä mm. vedenpumppaustehtävissä. Salama sytytti kesämökin ja omakotitalon tuleen.

Ristiinassa ukkonen rikkoi sähköaseman laitteita jättäen 3000 kuluttajaa ilman sähköä tunniksi. Myös Mikkelissä, Mäntyharju-Kuortti linjalla sekä pohjoisen Päijänteen itäpuolella oli sähköhäiriöitä. Savossa korjattiin puhelinlinjoja illan aikana myös mm. Pieksämäen, Suonenjoen ja Varkauden alueella. Myös pieniä tulipaloja sammuteltiin.

Kuopiossa ukkonen laukaisi lähes kaikki palohälyttimet, mutta tulipaloja ei ollut. Lyhyt rankkasade tukki hetkeksi kaupungin viemärit ja siirteli kaivonkansia. Keiteleellä ja Sukevalla ukkonen tuhosi kaksi muuntajaa. (ESS)

 

 

 

05.07.1989 

HEINÄVEDEN TROMBI

Itä-Suomessa keskiviikkoiltana riehunut ukkosmyrsky aiheutti useiden miljoonien markkojen vahingot. Pahinta jälkeä syntyi Heinävedellä. Leppävirran suunnasta tullut pyörremyrsky ylitti Heinäveden keskustan keskiviikkoiltana kello 20 aikaan ja se liittyi ukkosrintamaan, joka liikkui luoteesta Itä-Suomen pohjoisosaan.

Heinäveden keskustaajama oli palopäällikkö Raimo Ikosen mukaan torstaiaamuna kuin tykistökeskityksen jäljiltä: lähes kaikki puut olivat kaatuneet tai katkenneet, rakennuksia, autoja ja koneita vaurioitunut sekä puhelin- ja sähkölinjoja katkeillut. Henkilövahingoilta säästyttiin, mutta aineelliset vahingot noussevat useisiin miljooniin markkoihin.

Myrskytuhojen raivauksiin osallistui viisi palokuntaa, metsäammattilaisia ja vapaaehtoisia. Raivaukset kestävät pitkälle ensi viikkoon, mutta maantieliikenne saatiin sujumaan jo torstaina. Heinäveden puhelimista torstaina noin puolet mykistyi ja korjaukset kestänevät viikonlopun yli.

Kauko-ohjatulta Vihovuonteen kanavalta tuhoutuivat kaikki valvontalaitteet ja myös Kerman kanava jouduttiin sulkemaan vesiliikenteeltä lähes vuorokaudeksi, kun myrskyn kaatama puu vioitti kanavan avauskoneistoa. Pieniä vahinkoja myrsky aiheutti mm. Leppävirralla ja Kesälahdella.

Meteorologi Hannu Savijärvi arveli, että kyseessä oli kylmään rintamaan ja ukkoseen liittynyt trombi. (ESS).

 

HEINÄVEDEN LEHTI 12.7.1989

Untamo kaavoitti keskustaa

Ennennäkemättömän raju ukkosmyrsky iski kirkonkylään 5. heinäkuuta kello 19.50. Jopa yli 30 sekuntimetrin vauhdilla puhaltanut tuuli runteli kirkonkylän maiseman oman mielensä mukaan iskien rajuimmin terveyskeskuksen mäelle ja sen välittömään läheisyyteen. Untamoksi ristitty rajuilma niitti mäeltä männikön tasaiseksi. Tuhojaan parinsadan metrin levyisellä linjalla kulkenut myrsky teki myös Karjarinteellä, Pappilassa ja Peräahossa, missä puita kaatui asuin- ja piharakennusten katoille.

Heinäveden palopäällikkö Raimo Ikosella yöuni jäi yhteen tuntiin. Tilanne helpottui, kun monitoimikone alkoi raivata Sairaalanmäkeä. Aineelliset vahingot liikkuvat palopäällikön mukaan muutamissa miljoonissa markoissa. Kunnan kärsimät vahingot jäivät suhteellisen pieniksi; rakennus- ja puutuhoiltaan noin 250 000 markaksi. Metsää kaatui kaava-alueelta pari hehtaaria, muualta yksittäisinä puina. Kunnan rakennusmestari piti kunnan rakennusvahinkoja myrskyn rajuuteen verrattuna yllättävän pieninä (20 000-30 000 mk).

Eniten rajuilma koetteli yksityisten rakennuksia, kirkonkylän asuma-alueilla pahimmin Kankkusen, Karhulan ja Virneksen taloja. Useita piharakennuksia ja myös autoja jäi puiden alle. Kermassa lensi korjaamon katto ilmaan ja paiskautui pieniksi kappaleiksi peltoon.

Heinäveden metsänhoitoyhdistyksestä todettiin, että tuhoalue oli suppea käsittäen kirkonkylän, Kerman ja Raaminmäen. Metsää kaatui myös Syvämäestä ja Torvelasta. Puuta meni maanomistajien ilmoitusten perusteella 2 000 - 5 000 kiintokuutiota. Myrsky katkoi runkoja 2,5 metrin korkeudelta eli parhaan tukkiosuuden kohdalta. Osa kaatui juurineen.

- Puita kaatui silmäkkeinä keskeltä metsää, mikä osoittaa, että kyseessä oli jonkinlainen pyörre, Pertti Itkonen Enso Gutzeitilta arveli. Ensolta arvioitiin, että kirkonkylässä kaatui noin 3 000 runkoa.

Heinäveden Seudun Vakuutusyhdistyksessä vieraili vajaa viikko myrskyn jälkeen Helsingistä arviointimies. Vakuutukset korvaavat osittain sekä rakennus-, metsä- että puutarhatuhoja. Yksityisten kohdalla voidaan kuitenkin puhua mittavista vahingoista. Metsien ja kiinteistöjen lisäksi kärsivät puutarhat ja nurmikot ja remontit suurentavat myrskyn jälkilaskua vielä pitkään.

 

Rajuilma runteli pahoin puhelin- ja sähkölaitosta. Sähköt ja puhelinyhteydet katkesivat kirkonkylästä useiksi tunneiksi ja katkoksia oli suuressa osassa koko kuntaa. Sähkölinjaa tuli alas pitkiltä matkoilta eri puolilla pitäjää. Sähkötyöt aloitettiin tuhoalueella heti rajuilman mentyä ja lisäavuksi saatiin partioita koko Pohjois-Karjalan läänistä. Terveyskeskuksen sähköntarve hoidettiin Joensuusta tuodulla aggregaatilla. Helikopteri teki maanantaina tarkastuslennon kartoittaakseen mahdolliset lisätuhot kunnan alueella.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:sta todettiin, että alueellisesti myrsky aiheutti merkittävät vahingot. Suhteellisen pitkät katkokset johtuivat sähkökeskuksen sijainnista juuri pahimmalla myrskyväylällä, missä keskeiset linjat vaurioituivat. Korjausten arveltiin kestävän parisen viikkoa, mutta suurimmat linjat saatiin vedettyä jo pari päivää myrskyn jälkeen.

Myrsky mykisti useita puhelinlaitoksen keskusalueita ja särki 50 paikalliskaapelia. PLT-Telen kokemat vahingot olivat arviolta 300 000 markkaa ja korjaustöihin arveltiin kuluvan parisen viikkoa.

 

"Kun ei jäisi alle"

- Ei siinä osannut muuta toivoa kuin ettei jäisi alle,sanovat vanhustentalon päätyhuoneistoissa asuvat Sylvi Kontiainen ja Aino Mononen, joka istui pihakeinussa, kun myrsky alkoi nousta.

- Pilvet alkoivat nousta ja sitten ne olivatkin jo päällä. Jyrisi ja satoi ja ykskaks nousi sellainen myrsky, ettei näkynyt maata ei taivasta, Mononen kertoo. Puiden kaatumista ei voinut pimeyden takia nähdä. Sateen ja raesateen takia maisema peittyi kuin savuun.

- Kuului vain ropsauksia, joita aluksi luulin vesi- ja raekuurojen aiheuttamiksi, mutta ääni olikin peräisin kaatuvista puista.

Yksi puu rojahti aivan vanhusten asuintalon viereen rutistaen mennessään räystäspeltejä. Sylvi Kontiainen istui samaan aikaan keittiössä ja näki miten puiden latvat iskeytyivät maahan lähistöllä. Salalla katkesivat sähköt, joita odoteltiin vielä torstaina.

Koko myrsky meni ohi parissakymmenessä minuutissa. Ikkunasta näkyvä maisema avartui ja koki myllerryksessä täydellisen muutoksen. Kirkontornikin näkyi vanhustentalolle, kun se ennen jäi mäntyjen taakse. Metsän tilalla oli nyt ammottava aukea. Terveyskeskuksen mäki oli kuin pommituksen jäljiltä ja tiet täynnä kaatuneita puita, risuja ja roskia.

- Millainen tuulen voima ja millainen jälki. Tukkipuut olivat katkenneet kuin tulitikut koko alueelta. Ei tullut uni sinä yönä, Aino ja Sylvi toteavat.

Pian paikalle tulivat raivausryhmät moottorisahoineen ja sen jälkeen palokunnat. Kumpikaan ei muista kohdanneen vastaavanlaista myrskyä koko elinaikanaan. Kymmenkunta vuotta sitten oli ollut jonkinlainen myrsky, muttei se ollut mitään tähän verrattuna.

 

"Nyt on savotta omalla pihalla"

Aune ja Veikko Kankkusen talo oli yksi myrskyn eniten vahingoittamista keskustassa.

- Olimme Paula-tyttären kanssa katsomassa kaikessa rauhassa televisiota ja seurasimme vain milloin sähköt katkeavat.

- Sateenropinalta ja tuulelta emme huomanneet ensimmäisen puun kaatumista. Ikkunasta huomasin vain, että sähköjohto roikkuu epätavallisen alhaalla. Talon toisella puolella ollut iso mänty tuli sen sijaan sellaisella rytinällä alas, että yläkerrassa ikkunaa sulkemassa ollut Paula-tytär ryntäsi juoksujalkaa alas,Veikko kertoi.

- Kaikista ikkunoista näkyi vain puun oksia. Naapuritontti sen sijaan oli täysin vahingoittumaton, Veikko ihmetteli. Onneksi kukaan perheenjäsen eikä omalla pihalla olleet autot vahingoittuneet.

Aune Kankkunen oli lähtenyt sähköjen katkeamisen vuoksi aikaisemmin töistä kotiin. Säikähdys oli melkoinen kotiin tultua ja ihan itku siinä pääsi. Muut talot matkan varrella olivat täysin vahingoittumattomia. Naapureita kertyi paikalle ihmettelemään tuhoja ja päivittelemään huonoa tuuria. Palokunta tuli metsätraktorin avustamana nostamaan ja katkomaan puut pois talon päältä. Se ei ollut ihan helppoa, mutta onnistui lopulta.

- Onneksi ei tullut tämän enempää vahinkoa. Pari vuotta sitten uusittu katto on kylläkin uusissa ja sähköt varmaan useamman päivän poissa joten onhan tässä jo mieliharmia tarpeeksi, Veikko Kankkunen kertaili illan tuhoja.

 

 

 

03.08.1989

VANAMO-UKKOSMYRSKY RUHJOI ETELÄ-PÄIJÄNTEEN RANTOJA

Päijänteen eteläosien yli idän suunnasta tullut,  pyörteisenä vyörynyt ukkosmyrsky teki paljon tuhoja torstaina illansuussa. Alkuvaiheessaan kello 18 jälkeen Heinolan eteläpuolelta Mustjärven suunnasta nousseen myrskyn kaatamat puut tukkivat viitostien Heinolan mlk:n Myllyojalla noin 45 minuutiksi. Osin tielle kellahtaneita puita oli 60 metrin matkalla puolisen tusinaa. Tukkeutunut Sinilähteen suora voitiin kiertää Karjalantien kautta. Viitostie oli hetken poikki myös Vierumäen pohjoispuolella yhden puun kaaduttua ajoradalle.

 

Pahimmat tuhot Virmailassa. Myrskyn reitti kulki sitten yli Pulkkilanharjun ja Kelventeen saaren jatkaen matkaansa Virmailaan, jossa ukkosmyrsky kaatoi ensimmäisten tietojen mukaan satoja ellei tuhansia puita. Seitniemessä Kellosalmen tien varresta kaatui noin kilometrin matkalta parin sadan metrin levyisesti metsää täysin puuttomaksi. Osa puista kaatui sähkölinjoille ja vaurioitti Kellosalmen sillan ohjauslaitteistoa. Palokunta joutui väkisin avaamaan sillan puomit liikenteelle. Veneilijöille siltaa ei voitu avata.

Henkilövahingoilta vältyttiin, vaikka suuria puita kaatui myös ainakin yhden talon päälle ja metsissä liikkui äkkiä nousseen myräkän aikana marjastajia. Torstai-illan kuluessa ei esimerkiksi suojelua odottavan Kelventeen saaren mahdollisista tuhoista ollut tietoa. Kova aallokko irrotteli rannoilta veneitä eri puolilla Etelä-Päijännettä.

 

Padasjoen palokunta raivasi illan aikana teitä puhtaaksi, mutta sivuteillä saattoi olla aamulla mökeiltä töihin lähtijöillä vastassa yllätys. Kellosalmen tielläkin kaapelit roikkuivat  vaarallisesti Virmailaan johtavalla ajokaistalla. Vielä 22 aikaan metsästä kuului silloin tällöin voimakkaita paukahduksia, kun puukonkelot katkeilivat. Myrskyalueilla onkin vaarallista liikkua ennen tuiverruksen  jälkien raivausta. Monen metsänomistajan vahingot selviävät vasta myöhemmin, sillä varsinaisen pyörteen reunoilla oli voimakkaita paikallisia puuskia.

 

Heinolan alueella puhuri ehti saada viidessätoista minuutissa aikaan koko joukon pientä pahaa. Heinolan palokunta joutui venymään kello 18 jälkeen moneen suuntaan. Koskensaaren rannasta myrsky irrotti suurikokoisen tukkilautan, joka kääntyi poikittain estäen täysin Kymen virran vesiliikenteen. Palokunnan kalusto ei pystynyt tukkisumaa selvittämään. Paikalle saatiin kuitenkin Kymin uittoyhdistyksen kalustoa.

Puiden haitallisesta kaatumisesta tuli puolisen tusinaa ilmoitusta. Peiponpolku 1:ssä lommoutui rivitalon katto kuusen kaaduttua sen päälle. Tielle kaatuneita puita raivattiin muun muassa Yhdyskadun ja Kangasvuokontien risteyksestä sekä Kausantieltä.

Päijät-Hämeen puhelinyhdistyksestä kerrottiin, ettei myrsky aiheuttanut Heinolassa suurempaa puhelinmottia.

 

Marjastaja selvisi säikähdyksellä

- Se nousi niin äkkiä, ihmetteli vadelmia tyttärensä kanssa Myllyojan Hakatien tuntumassa poimimassa ollut Seija Tuominen jälkeen päin pyörremyrskyn nousua. Marjamatka oli koitua poimijoiden kohtaloksi. Kaatuilevien koivujen seassa kotiin juossut Seija Tuominen kertoi vilkaisseensa taakseen ja nähneensä suuren koivun romahtavan maahan ja sivuilla vääntyi nurin kaksi tai kolme muuta. Tuomisten talon lähellä olevasta metsästä katkesi tai kaatui juurineen kymmenkunta suurta koivua.

- Tuuli ja sade olivat niin voimakkaita, että oli vaikea liikkua ja pahimmalta tuntui päästä tien yli pihaan. Heitin silmälasit marja-astiaan ja siellä ne ovat kai vieläkin, ihmetteli Seija Tuominen vahingoittumattomana, mutta säikähtyneen oloisena vielä pari tuntia tapahtumien jälkeen.

Tuomisten korjattavana olleelta talon katolta irtosi pellinpaloja ja yksi niistä putosi pihalla seisoneiden autojen päälle.

- Ei tämä ollut ensimmäinen elokuun myrsky, jossa olen ollut. Vuonna 1961 kuuluisan Maire-myrskyn aikana olimme lasten kanssa Valkealassa uimassa ja selvisimme, vaikka juuri siltä alueelta kaatui isolta alalta kaikki puut, kertoi pihaltaan myrskyn roskia haravoinut Antero Tuominen.

Tuomisten naapurista kaatui pihakoivu ja muutaman sadan metrin päässä pyörre oli katkonut parikymmentä kuusta 2-3 metrin korkeudelta. (ESS)

 

                                           

                                                          

25.09.1989

”KYLMÄ PISARA” UKKOSMYRSKY

Kova ukkosmyrsky riehui Etelä-Karjalassa. Vuodenaikaan nähden raju ukkonen liikkui Suomen halki luoteesta kaakkoon ja sen aiheutti ns. ”kylmä pisara”, jossa lämpimän maanpintakerroksen yläpuolella on hyvin kylmää ilmaa (suuri lämpötilaero). 

Varhain maanantaiaamuna alkanut ukkosmyrsky aiheutti vahinkoja Imatran, Ruokolahden, Rautjärven, Parikkalan ja Saaren alueilla. Ukkonen mykisti puhelimia sekä tuotti sähkökatkoksia aiheuttaen ongelmia yritysten tuotannossa ja tietoliikenteessä.

Enso Gutzeitin omistama ja asukasyhdistyksen käytössä ollut suurehko puurakennus paloi maan tasalle Imatran Niskalammella seitsemän jälkeen aamulla. Rakennuksessa toi muun muassa päiväkoti ja kuntosali. Ruokolahdella paloi navetta mukanaan neljä lihanautaa. Hälytys palosta tuli jo kello 5.30.

Kiteen Varmonniemessä tuli tuhosi navettarakennuksen yhteydessä olleen rehuvaraston rehuviljoineen ja lisäksi 11 lehmää piti teurastaa niiden saamien palovammojen takia. Varaston mukana paloi myös koneita. Vahingot olivat yli puoli miljoonaa markkaa, vakuutukset eivät vastanne kaikkea. Paloa sammuttamassa oli viisi palokuntien yksikköä. (ESS)

 

 

 

03.12.1989

VOIMAKAS MYRSKY sunnuntaina puoliltapäivin aiheutti lukuisia sähkökatkoja eri puolilla Pohjois-Savoa. Puuskainen tuuli kaatoi puita sähkölinjoille ja katkot kestivät paikoin useita tunteja. Huomattavaa vahinkoa syntyi mm. Pielavedellä, jossa kymmeniä puita kaatui linjoille. Savon Voiman miehiä oli korjaustöissä enimmillään toistasataa. (ESS).

Kajaanissa klo 14 länsituulta 16 m/s (sää maa-asemilla tiedot).