1957 Historian rajuin ukkospäivä 27.7?

MYRSKYT 1957

 

 

15.07.1957

HELLESÄÄ PURKAUTUI UKKOSMYRSKYIKSI JA KAATOSATEIKSI

Muutaman päivän kestänyttä helleaaltoa seurasi maanantaina voimakas ukonilma Pohjanmaan maakunnissa. Suurempia vahinkoja ukkonen ei kuitenkaan aiheuttanut, mutta rankkasateet ja raekuurot lakoonnuttivat varsinkin ruispeltoja. Ylistarossa satoi kello 15-16 tienoilla kahteenkin otteeseen 1-2 senttimetrin kokoisia rakeita, josta kärsivät erityisesti perunanvarret.

Kurikassa iltapäivällä ukkosen noustessa toistamiseen pitäjän ylle myrsky sai suuret puut taipumaan melkein maahan ja irtainta tavaraa lenteli pitkiäkin matkoja. Erään talon riihirakennuksesta melkein puolet katto-oljista ja niiden tukilaudoista lensi läheiselle perunapellolle.

Hellettä oli laajalti 27-29 asteen verran. Utissa päästiin tasan 30 asteeseen ja Lapissakin oli lämpimämpää kuin Rivieralla.

 

Vaasassa myöhään maanantai-iltana raivonnut ukonilma katkoi puhelinyhteydet niin pahoin, että vasta tiistaina puolenpäivän aikoihin pystyivät keskukset välittämään puheluja ja tiedon kulkua lehdistölle ukkosen tuhoista.

Koivulahdella salama sytytti metsäpalon, jonka rankkasade kuitenkin sammutti nopeasti. Mustasaaressa salamanisku poltti kaikki puhelinkeskuksen varmuuslaitteet, Torvikissa mv. Bengt Groopin kookkaan heinäladon. Pirttikylässä salama kaatoi kaksi kookasta haapapuuta valtion puhelinjohtojen päälle.

Tuovilassa salama heittäytyi leikkisäksi. Se iski mv. Björkgrenin taloon repien tapetit seinistä, rikkoen astioita, sammuttaen lamput, kiskoen ulkoseinästä lautoja irti ja pirstoen lopuksi kookkaan kiven. (Ilkka 16.7)

 

Kangasalla kulki maanantaina kapealla alueella myrskykeskus, jonka jäljiltä löydettiin Vesijärven Santasaaressa 500 kaatunutta puuta. Lisäksi joutui viisi muuntopiiriä olemaan ilman virtaa tiistaiaamuun asti. (KSML 18.7)

 

Turun seudulla ja Satakunnassa kello 17 aikoihin riehunut kova ukonilma aiheutti lukuisia pääasiassa pienehköjä tuli- ja metsäpaloja. Vehmaalla tuli tuhosi Heikki Koskisen tilan uudehkon 8 x 20 metrisen ulkorakennuksen mukanaan lukuisia maatalouskoneita. Vahingot yli 1 milj. mk, joita vakuutukset eivät vastaa. Vammalassa iski salama maanviljelijä Kalle Lehtimäen tilalla puuhun, jonka juurella 8-päinen karja oli sadetta paossa. Salama rikkoi puun pirstaleiksi ja tappoi viisi lehmää, joista kukin oli noin 100 000 markan arvoinen.

14- ja 16- vuotiaat nuorukaiset lähtivät kello 17 ajoissa Vikla-purjeveneellä merelle ja olivat Ruissalon venetelakan kohdalla, kun yhtäkkiä nousi ukkosen yhteydessä ankara pyörremyrsky, joka kaatoi veneen. Pojat pääsivät kuitenkin veneen päälle ja pysyttelivät siinä, kunnes paikalle saapui pari moottorivenettä apuun. Pelastuneita kuitenkin naarattiin poliisivoimin poliisilaitoksen saatua ilmoituksen rantaan ajautuneesta kaatuneesta purjeveneestä. Pojista toinen ajoi kuitenkin itse paikalle moottoriveneellä, jolloin asian onnellinen ratkaisu selvisi.

Helleasuihin sonnustautuneet helsinkiläiset saivat ukkoskuuron niskaansa kello 18 tienoilla. (HS 16.7)

 

 

 

16.07.1957

TIISTAI MAANANTAITA TUHOISAMPI UKKOSPÄIVÄ

Tiistaipäivä oli, jos mahdollista, vielä maanantaitakin kuumempi. Niinpä hiostava helle purkautui maan länsi- ja eteläosissa uudelleen ukonilmoiksi, kaato- ja paikoittaisiksi raesateiksi sekä myrskynpuuskiksi, jotka aiheuttivat suuria vahinkoja jälleen Pohjanmaalla, mutta osansa saivat myös Keski-Suomi ja maan eteläosat. Ukkonen sotki puhelinliikenteen lähes koko maassa. Yhteydet Helsingistä niin pohjoiseen kuin itäänkin olivat pääosin poikki.

Suomi oli tiistaina Euroopan kuumimpia paikkoja, kerrottiin Ilmatieteellisestä keskuslaitoksesta. Yhtä helteistä oli vain Etelä-Italiassa ja Balkanilla. Eilen mitattiin Utissa jo 30 astetta, mutta tänään vielä astetta enemmän. Oulun lentokentällä oli 30,7, Kauhavalla 30,5 ja Vaasassa 29 astetta. Helleilma saapui kaakosta, mutta viilentävä ukkosrintama ulottui Tukholmasta Riianlahdelle ja liikkui kohti Suomea.

 

Kymen maakunnassa painostava helle purkautui jo keskiyöllä (maanantai-tiistai) pitkäaikaiseksi rajuksi ukonilmaksi, joka aiheutti varsinkin alueen keski- ja pohjoisosissa erilaisia vahinkoja. Kaukopuhelinyhteyksistä oli puolet poikki Helsinkiin ja Hämeenlinnaan kokonaan. Porvoossa yöllisestä sahapalosta koitui yli miljoonan markan vahingot.

 

Suuri liikerakennus paloi, koko kylä vaarassa

Alahärmän Knuuttilan kylässä sytytti pallosalama kello 18 jälkeen kauppias Nikolai Korven suuren hirsisen liiketalon tuleen ja se paloi miltei perustuksiaan myöten. Kaupparakennuksen lähiympäristössä oli tiheää asutusta, mm. 6-7 suurta kartanoa ja oli täysi työ estää palon leviäminen. Sammutusväkeä oli paikalla useita satoja kolmen palokunnan lisäksi, mutta paikalla olleen sammutuskaluston vähyyden vuoksi oli suurin huomio kiinnitettävä vierivieressä olevien talojen varjelemiseen ja irtaimen poissiirtämiseen. Uupumattoman työn tuloksena saatiin pahin mahdollinen estettyä.

Palaneen omaisuuden arvo oli 10-15 miljoonaa markkaa. Mainittakoon, että salaman iskiessä kauppias oli yksin kotona ja lisäksi sairas, mutta onnistui hänen viime tingassa hoippua ulos palavasta talosta.

Puita kaatui. Ukonilma, joka riehui noin tunnin ajan, oli ankarimpia mitä paikkakunnalla on ollut miesmuistiin. Suorastaan hirmumyrskyltä vaikutti ilma pitkän ajan kaadellen useita kymmeniä suuria puita metsissä ja teiden varsilla. Myös puhelinpylväät kaatuivat noin kilometrin alueelta.

 

Uudessakaarlepyyssä ja Purmossa riehui tiistai-iltana ankara myrsky ja kaatosade. Purmossa useiden latojen katot lensivät tiehensä kello 18 aikaan alkaneessa ukkosmyrskyssä. Eräs suuri lato, kooltaan 8x5 metriä siirtyi myrskyn voimasta useita metrejä. Latojen omistajille tulee kiire saada katot kuntoon kun heinänkorjuu alkaa. Kirkonkylässä sammuivat sähkövalot ja salama pirstoi puita.

Uudessakaarlepyyssä ukkosmyrsky alkoi kello 19 aikaan repien Pankkikadun ja Esplanadinkadun kulmassa kumoon kaksi koivua ja puhelinpylvään. Samassa paikassa oli seisauksissa muuan Ifa-merkkinen henkilöauto, jonka päälle kaatui suuri koivu, mutta lehvästö esti auton murskaantumisen ja kuljettaja sai autonsa irti sahaamalla oksastoa pois. Sen sijaan arvokkaan kirkkokaivon yläosa murskaantui, kun sen päälle kaatui suuri puu.

 

Salama surmasi huvilan maalarin

Närpiön Nämpnäsissä Koivulahden kotiteollisuuskoulun opettaja Valdemar Häggblom oli kello 14.30 tienoissa suorittamassa huvilansa ulkomaalausta ukkossäästä huolimatta. Salaman lyödessä sai mies tainnuttavan iskun pudoten maahan muutaman metrin korkeudelta, jolloin kuolema seurasi välittömästi. 40-vuotiaalta Häggblomilta jäi vaimo ja yksi alaikäinen lapsi.

 

Ylistarossa riehui niin kova ukonilma, etteivät vanhatkaan ihmiset muista ennen sellaista kokeneensa. Salamat risteilivät yhtenään taivaalla ja iskivät monin paikoin puihin pirstoen niitä kappaleiksi. Halkosaaressa tappoi salama hevosen laitumelle ja aiheutti omistajalleen ainakin 50 000 markan vahingon. Raju tuuli kaatoi puita ja kaatosade lakosi monin paikoin rukiin sekä heinäpellot ja kevätviljat. Samoin kävi Kauhavalla, jossa ukkonen muutoin jyristeli myös pahanlaisesti, kuitenkin ilman suurempaa vahinkoa.

 

Kristiinassa satoi yli 1 cm läpimittaisia rakeita, jotka rikkoivat ikkunoita tehden myös puutarhoissa ja kasvimailla suurta tuhoa. Ukkosmyrskyn ja kaatosateen kulkiessa pitkin Lappajärven itärantaa se kaatoi sähkö- ja puhelinpylväitä. Evijärvellä salama sytytti metsäpaloja, jotka kuitenkin saatiin sammutetuiksi. (Ilkka 17.7)

 

 

Rajuilma riehui Pertunmaalla

Viime vuosien ankarin ukonilma riehui tiistaina Pertunmaalla sytyttäen puolentoista tunnin sisällä kuusi tulipalon alkua ja lukuisia pienempiä sähkömittaripaloja. Lisäksi rajuilma kaatoi puita ja sähköpylväitä muun muassa Kuortissa. Joutsjärven kylässä satoi jopa neljän sentin kokoisia rakeita.

Ensimmäinen palohälytys tuli kello 14.20 Hartosten kylään ja sitä seurasivat hälytykset Honkaniemeen, Joutsjärvelle ja Mansikkamäkeen. Ukkonen riehui myös Hartolassa ja Joutsassa aiheuttamatta mainittavampaa vahinkoa.

 

Keuruulla Kello 15 aikaan välähtelivät salamat yhtämittaa ja satoi voimakkaasti vettä ja rakeita. Koskenpäällä vaurioituneiden sähköjohtojen seurauksena paikkakunta oli sähköittä useita tunteja ja puhelinyhteyksiä epäkunnossa. Kolhoon johtava tie oli eräässä paikassa tukkeutunut kaatuneista puista. Keuruun lähellä raivonnut pyörremyrsky katkoi kello 18 maissa puhelinpylväitä ja -linjoja. Viat saatiin korjattua kello 21 aikaan. Myös Jämsässä koettiin useamman tunnin sähkökatkos.

Jämsän Juokslahdessa tappoi salama tiistaina 4 lehmää. Kello 14-15 välillä Kauniston kylässä meni Larmilan tilalla laitumella olleesta karjasta kolme lehmää ja Juhani Äikkään karjasta kuoli yksi. Jämsässä ja Keuruulla raesateet aiheuttivat melkoista tuhoa viljelyksille.

 

Tampereen seudulla Ylöjärven Pohjankylässä tiistai-iltana katkaisi myrsky muutamassa minuutissa tri Martti Savilahden metsässä 200 puuta ja raesade piiskasi lakoon ruista ja heinää.

Varsinais-Suomessa Laitilan Rudolla hevonen kuoli laitumelle salaman iskusta. Palvassa salama tappoi mv. Simo Valtosen kolme lehmää ja sytytti erään talon. Yläneellä tuhoutui maatalouskalustoa puimarakennuksen palaessa maan tasalle. (KSML/HS 17-18.7)

 

                          

 

17.07.1957

UKKOSSÄÄ JATKUI, NÄRPIÖSSÄ RAETUHO

Lounais-, Länsi- ja Etelä-Suomessa pahimmin keskiviikkona riehunut ukkonen vei ihmishengen ja aiheutti huomattavia taloudellisia vahinkoja. Salamat sytyttivät rakennus- ja metsäpaloja, kaato- ja raesateet vahingoittivat viljelyksiä ja puhelinjohdot olivat monin paikoin käyttökelvottomat.

Pohjois-Suomi oli Euroopan hellekeskus. Ivalossa, Sodankylässä ja Oulussa mitattiin lämpöä 31 astetta, mikä oli koko Euroopan korkein lukema. Nuorgamissakin oli 30, kun muualla maassa jäätiin 27-29 asteeseen.

 

Pohjanmaata koetellaan

Jo kolmena päivänä peräkkäin ovat ukkospilvet liikkuneet Pohjanmaan maakunnassa tuhoja tehden. Keskiviikkona oli ukkonen voimakkainta rannikkopitäjissä ja Järviseudulla. Soinissa tapahtui järkyttävä salamasurma, Närpiössä suuri raetuho.

Ukkonen sytytteli palonalkuja mm. Karijoella, Kauhavalla, Jurvassa, Isojoella ja Teuvalla. Jurvassa sähköt olivat poikki jo kolmantena päivänä peräkkäin ukkosen vuoksi. Erikoisesti kauppiaat olivat "helisemässä", kun sähkön puutteessa kylmätiskien makkarat ja muut elintarvikkeet pilaantuivat. Teuvan Äystöllä riehui kello 17 aikaan ukkonen ja rankkasade jossa tuli myös rakeita noin tunnin ajan.

 

Salama surmasi äidin ja tuotti pojalle hengenvaaralliset vammat

Keskiviikkona puolenpäivän aikaan kulki Soinin Laasalanmäen päällä ukkospilvi, joka ei näyttänyt kovin vaaralliselta ja hajosikin pian kahtia. Vain yhden kerran iski salama voimakkaasti alas, mutta sen järkyttävänä seurauksena sai 8 lapsen äiti surmansa. Hänen 17-vuotias poikansa loukkaantui pahasti ja eräät muutkin perheenjäsenet saivat shokin ja pienempiä palovammoja.

Pienviljelijä Tuomo Hautamäen talon väki oli päivällä tullut heinäpellolta kotiin kahvinkeittoon. Helteisen ilman vuoksi väki asettui lähelle avointa ovea - vain 4 kk:n ikäinen vauva nukkui kamarissa. Silloin iski salama jota seurasi korviarepivä jyrähdys. Talon savupiippu huojahti ja tiilenkappaleita ja rappausta lensi alas. Salama tuli ullakolta alas mennen ulos avoimesta ovesta järkyttävin seurauksin.

Emäntä, 40-vuotias Onerva Hautamäki kuoli melkein heti ja kolme lapsista meni tajuttomaksi. Heistä 17-vuotias Toivo-poika sai erittäin vaikeita palovammoja käsiinsä ja oikeaan jalkaansa. Paikalle saatiin nopeasti Soinin kunnanlääkäri tri Kerttu Laajasuo, joka totesi emännän kuolleeksi ja poika toimitettiin kiireimmiten Alajärven kunnansairaalaan. Kahden nuoremman lapsen vammat eivät olleet vaarallisia. Toivo oli vielä illalla tajuttomana sairaalassa.

Salamaniskusta syttyi myös Hautamäen talo palamaan, mutta paikalle rientäneiden toimesta palo saatiin sammumaan. Tapaus järkytti syvästi kylää ja koko pitäjää.

 

Salaman epäiltiin surmanneen myös Tyrvään Rautaveden rannalta keskiviikkoiltana löytyneen miehen. Pentti Salomäeksi tunnistettu henkilö oli hakeutunut tietojen mukaan jo maanantaina ukkoselta suojaan järvenselältä veneineen, mutta kohdannut turmionsa rantauduttuaan.  

 

 

Närpiön tomaattiviljelyksille täystuho

Iltapäivällä kello 15 puhkesi Närpiön Näsbyssä ukonilma ja raesade aiheuttaen miljoonavahingot. Paikoin sataneet läpimitaltaan kolmesenttiset ja painoltaan jopa 50-grammaiset jäärakeet iskivät kovalla voimalla rikkoen mm. säästöpankin, lähitalojen ja kasvihuoneiden ikkunoita.

Närpiö on tunnettu kasvihuoneistaan ja tomaattiviljelmistään, mutta suurin osa niistä sijaitsee kirkonkylässä säästyen siten Näsbyn kaltaiselta rajuilmalta, jossa rakeet rikkoivat kymmenkunnan kasvihuoneen 200-300 lasiruutua. Suuria vahinkoja aiheutui myös perunaviljelyksille ja avoimille keittiökasvimaille, jotka kaikki turmeltuivat. Salama iski pariinkin kohtaan metsässä, mutta kaatosade sammutti palot alkuunsa.

(Etelä-Suomen Sanomien arkistosta vähän eri tietoa: "Rakeet vaurioittivat kasvihuoneita rikkoen 200-300 lasiruutua. Samoin tuhoutuivat melkein kaikkien talojen ikkunaruudut Närpiön keskustassa").

 

Raesade turmeli peruna- ja kasvimaat Luodossa

Iltapäivällä kallo 13.30-16 välillä riehui Luodon Eugmossa kova myrsky ja ukonilma, jollaista ei ole ollut miesmuistiin. Salamat särkivät puhelinjohtoja ja kaatoivat pylväitä ja puita. Välillä satoi 20 millimetrin suuruisia rakeita niin rajusti, että ne särkivät ja turmelivat kaikki perunamaat, joista varhaisperunaa oli jo runsaasti saatavilla. Rakeiden alkaessa sulaa syntyi pienoistulvia, kun vesi ei heti voinut virrata pois, jonka vuoksi peruna- ja keittiökasvimaat muodostuivat yhdeksi vellimäiseksi alueeksi. (Ilkka 18.7)

 

 

Eläimiä liekkeihin

Ulvilan Friitalan kylässä iski salama kello 13.15 aikaan maanviljelijä Paavo Kourujärven navettarakennukseen. Paikalle hälytetyt kuusi palokuntaa eivät enää ehtineet pelastaa rakennusta osaksi myös huonon vedensaannin vuoksi, vaan sen kaikki puurakenteet paloivat. Osa eläimistä ehdittiin saada ulos, mutta tulen saaliiksi jäivät vasikka, 150 kananpoikaa ja 95 isoa kanaa, sekä erilaista maatalousirtaimistoa, kuten kumipyörärattaat, heinäharava ja reki sekä polkupyörä ja 500 kiloa ruista. Lähes 2 miljoonan vahingoista vakuutukset vastaavat vain osan.

 

Turun seudulla vallitsi edelleen tiistaina ja keskiviikkona ankara ukonilma. Monin paikoin saatiin runsaan sateen ohella myös rakeita, jotka painoivat viljat ja perunamaat täydelleen maahan. Liedon Mäkikylässä raivosi tiistaina kello 16 tienoissa todellinen pyörremyrsky, jonka aikana salama löi maahan mm. erään vankoista hirsistä rakennetun uudisrakennuksen kokonaan. (HS 18.7)

 

                          

 

19.07.1957

SALAMA SURMASI VIISI JA SYTYTTI LUKUISIA TULIPALOJA

Suora sitaatti Helsingin Sanomista 21.7:

"Hellekautta myötäillyt ukkosilma jatkoi viime vuorokauden aikana tuhoisaa työtään varsinkin Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa salaman surmatessa useita henkilöitä ja aiheuttaessa miljoonavahinkoja tulipalojen muodossa. Kuoleman uhreiksi joutui useimmissa tapauksissa ladosta suojaa etsineitä heinämiehiä, mutta myös avoin niitty ja vesillä ollut vene osoittautuivat turvattomiksi paikoiksi. Salaman sytyttämien tulipalojen suhteen ei useissa tapauksissa ollut mitään tehtävissä, sillä tavallisesti isku rikkoi niin puhelinlinjat ja hälytys saatiin palokunnalle liian myöhään."

 

Salama surmasi veneessä ja heinäpellolla

Perjantaipäivänä ukkonen vaati ihmishengen Ruokolahden pitäjässä Saimaalla lähellä Karhusaarta, noin 40 km Ruokolahden kirkolta Taipalsaaren ja Joutsenon pitäjien rajoilla. Kesälomalla ollut helsinkiläinen 30-vuotias Lauri Niemi oli iltapäivällä onkimassa soutuveneellä. Hänen toverinsa oli mennyt rannalle ukkosta suojaan. Kun tämä sitten souti omalla veneellään onkijan luokse tapasi hän miehen kuolleena pää ja toinen käsi riippumassa yli laidan. Hattu oli takaraivon kohdalta aivan hajallaan ja salama oli lävistänyt koko ruumiin. Myös istuinpenkki oli osittain hiiltynyt. Niemeltä jäi vaimo ja kolme lasta.

Ikaalisten kunnan Tatulan kylässä salama surmasi maanviljelijä Oiva Koiviston heinänkaadossa heinäpellolla. Koivisto oli 45-vuotias. (HS)

 

Surullinen tarina

Alavudella perjantai-iltana ukkosen riehuessa voimakkaimmillaan iski salama Sydänmaan kylässä mv. Sulo Järvenpään kuoliaaksi. Hän oli veljensä Paavon kanssa talon ulkoniityllä ukkosen yllättäessä. Miehet hakeutuivat suojaan ukkoselta juuri valmistumassa olevaan latoon. Veljekset istuskelivat rakennuksen katetussa osassa kun salama iski seinän läpi suoraan Sulon rintaan. Hän kuoli luultavasti heti ja veljeltä lähti taju. Tajunnan palattua hän lähti kilometrin päähän Huutoniemen taloon hakemaan apua. Mies oli matkalla tahraantunut saveen ja hänet tunnettiin vain äänestä eikä hän jaksanut muuta kuin huutaa: "Auttakaa. Sulo taisi kuolla. Älkää soittako kotiin."

Paavo vietiin heti Alavuden kunnansairaalaan toisten mennessä ladolle, missä voitiin vain todeta Sulo Järvenpää kuolleeksi. Hänen takanaan ladon pääty oli palanut salaman polttamana. Kaipaamaan jäivät vaimo ja kolme pientä lasta. Tiedusteltaessa Paavo Järvenpään vointia hän oli tajuissaan, mutta tilansa vakava. (Ilkka/KSML)

 

Salama surmasi veljekset telttaan Keski-Suomessa (Ilkka/KSML 20.7)

Kaksi pahviteltassa toista lomayötään viettänyttä poikaa sai surmansa salaman iskusta Säynätsalossa Keski-Suomessa. Järkyttävä tapaus sattui Päijänteellä Säynätsalon ja Muuramen välillä sijaitsevassa Pien-Korpinsaaressa. Vastapäisessä Majasaaressa kesälomaansa myöskin telttaillen viettänyt Ylösen pariskunta huomasi aamulla noin kello 6.30 räjähdysmäisen salamaniskun jälkeen, ettei poikien telttaa enää näkynyt.

Ylönen lähti ottamaan selvää asiasta ja soudettuaan paikalle hän löysi pahviteltan jäännöksien keskeltä poikien hengettömät ruumiit. Aivan teltan läheisessä männyssä oli käsivarren vahvuinen ura, josta salama oli johtanut tiensä maahan ja pöyhinyt multaa aina veteen saakka. Järkyttynyt Ylönen riensi aivan lähellä sijaitsevalle kunnansihteeri Malisen kesämökille, josta he lähtivät vielä onnettomuuspaikalle ja sen jälkeen Malisen moottoriveneellä Lehtisaareen hälyttämään viranomaisia ja lääkäriä.

Virkavalta ehti ensinnä paikalle toimittaen pojat Säynätsalon rantaan, missä tri Vehviläinen saattoi vain todeta pahimman tapahtuneen. Kuolleet olivat jyväskyläläisen metsätyönjohtaja Janne Mujusen 7-lapsisen perheen poikia, 16-vuotias Raimo ja 13-vuotias Risto.

Onnettomuuspaikalla kävijää kohtasi murheellinen näky: salaman hajalle lyömä pahviteltta säleiksi särkyneine puuosineen, peltitölkissä kuolleita pikkukaloja, jotka pojat olivat edellisenä iltana onkineet, sekä heidän jalkineensa ja eväidensä jäännöksiä pahvinkappaleiden joukossa. Veljekset olivat nukkuneet rinnakkain koivunlehvillä, kalliolla.

 

Helsingin Sanomien versio samasta aiheesta oli melko erilainen:

Salama hajotti mökin ja surmasi kaksi poikaa

Säynätsalon ja Muuramen pitäjien rajalla Korpisen saaressa olivat työnjohtaja Janne Mujusen pienellä kesämökillä viettäneet yönsä hänen poikansa Raimo ja Risto, kun salama heidän nukkuessaan kello 8 aikaan aamulla iski läheiseen petäjään ja siitä edelleen rakennukseen hajottaen sen maan tasalle ja surmaten pojat.

Tapauksen huomasi heti viereisessä Majasaaressa eräs kalastamassa ollut mieshenkilö, joka kuullessaan kovan rysäyksen telttaansa havaitsi Mujusen talon kadonneen. Paikalle hälytettiin heti lääkäri, joka saattoi vain todeta poikien kuolleen.

 

 

Ylistarossa salama käväisi mv. Kemppisen talossa rikkomassa radion ja radion alla olleen kellon vitjat menivät aivan pieniksi murusiksi. Törnävällä paloi mylly, Peräseinäjoella talo maan tasalle.  Teuvalla iski salama naisen tainnoksiin, mutta hän toipui. Reisjärvellä salama tappoi laitumella olleesta karjasta kaksi lehmää. Palonalkuja sekä muuntajapaloja oli totutusti pitkin maakuntaa, myös keskisessä Suomessa.

 

Lapset ikkunan kautta turvaan

Keski-Suomessa Pylkönmäellä salama iski perjantaina kello 10.50 pienviljelijä Väinö Hännisen asuinrakennukseen, joka syttyi räjähdysmäisesti tuleen. Talon emäntä oli kahdeksan alaikäisen lapsensa kanssa kamarissa, josta he viime hetkessä pääsivät ikkunan kautta pelastautumaan. Yksi lapsista jäi vaatteitta ja toisille vain helleasuja päälle. Rakennus paloi irtaimistoineen palokunnan voimatta tehdä enää mitään. Talon isäntä oli tapahtumahetkellä tulossa heinäpellolta kotiin.

Ukonilmaa seurasi rankkasade, jolloin tuli niin kovasti jäitä, että ne aiheuttivat huomattavaa vahinkoa viljoille ja perunalle.

 

Saarijärvellä ja Karstulassa sattui useita muuntajapaloja, joista pahin Kannon sahalla sijaitsevan 50/20 kW:n päämuuntajan vahingoittuminen. Jyväskylän sähkölaitoksella taas ei ollut minkäänlaisia häiriöitä sähkönjakelussa, mutta voimakas kaatosade kiusasi tukkiessaan eri puolille kaupunkia valmiiksi kaivetut kaapeliojat. Puhelinyhteyksissä oli pahoja häiriöitä ympäri Keski-Suomea.

Ruovedellä paloi puolenyön jälkeen salamaniskusta rajusti syttynyt lentokonehalli maan tasalle. Kokonaisvahingot olivat useita miljoonia markkoja.

 

Kangasniemellä perjantai-illan kovan ukkosen aikana surmasi salama Kutemajärven kylässä Heikki Marttisen 7 naudan karjasta 5 lehmää, lisäksi 5 lammasta. Karja oli laitumella sähkölinjan läheisyydessä. Turma huomattiin vasta aamulla ja menetys oli suuri, koska vakuutukset eivät kata kuin pienen osan vahingosta.

 

 

10 lehmää kuoli Teiskossa

Ukkonen kulki leveänä rintamana myös Pohjois-Hämeen ylitse, mikä aiheutti palokunnille kiireisen iltapäivän. Vakavin turma lienee sattunut Teiskossa, missä salama sytytti Pirilän kylässä maanviljelijä Paavo Patajoen omistaman tilan navettarakennuksen räjähdysmäisesti palamaan. Isäntä riensi heti salaman iskettyä navettaan ja totesi viiden Ayshire- ja viiden Suomen karjan lehmän olevan tajuttomina. Vain yksi sika saatiin pelastetuksi.

Palokunta saapui jo 12 minuutin kuluttua, mutta v. 1950 rakennetun 3,5 miljoonan markan arvoisen navetan ullakko paloi kokonaan ja vauriot olivat muutenkin huomattavat. Salaman iskusta kuolleet tai savuun tukehtuneet 10 lehmää olivat vakuutetut vain 400 000 markasta ja navetta 1. milj. markasta.

 

Parkanossa vallitsi raju ukonilma yöllä kello 1.30-4.00 välillä. Salama sytytti maatilan päärakennuksen tuleen, mutta kauan kestänyt jyrinä oli onneksi herättänyt talonväen, jotka onnistuivat tukahduttamaan huopien avulla alkavan palon. Naapurin laitumella olevasta karjalaumasta salama surmasi yhden lehmän. Pitäjän kaikki puhelinlinjat olivat vielä päivällä epäkunnossa. (Ilkka/KSML 20.7)

 

 

 

20-21.07.1957

VIIKONLOPUN UKKOSESTA PALJON HAITTAA

Hellesää on suurimmassa osassa Suomea jatkunut heinäkuun 12-13 päivästä lähtien. Kaikkein lämpimintä on ollut 16.7 Utissa, 32 astetta. Monin paikoin eri puolilla maata aina Ivaloa myöten on mitattu 31 astetta. Myös yöt ovat olleet lämpimiä.

Yhtämittainen hellesää purkautui Pohjois-Suomessa lauantaina ja sunnuntaina ukonilmoina ja salamointina, jollaista voimakkuudessaan ei ole koettu miesmuistiin. Ukkosen mukana seurasi kaato- ja raesateita sekä myrskytuulia, jotka kaatoivat puita.  Puhelinyhteydet menivät sekaisin kautta Pohjois-Suomen ja sähkönjakeluverkko kärsi myös vaurioita; mm. Rovaniemen kauppala joutui olemaan nelisen tuntia sähköittä. Muoniossa yöllä salama iski pirstaleiksi 8 aähköpylvästä. Oulun radioasema mykistyi lauantai-iltana kokonaan yöhön saakka. Salamat sytyttivät useita tulipaloja sekä metsäpalon alkuja ja muuntajat kärsivät pahoja vaurioita eri paikkakunnilla. Salamat tappoivat myös lehmiä laitumille.

 

Rovaniemen Oikaraisen kylässä koettiin lauantaina hyvin voimakas ukkonen, joka tappoi hevosen talliin ja rikkoi pahoin erästä asuintaloa. Samanaikaisesti peloittavan salamoinnin kanssa satoi 3-4 cm läpimittaisia rakeita maan valkoiseksi, mutta niiden aiheuttamista tuhoista emme saaneet tietoa. Myös Rovaniemen ja Kemin välillä oli satanut suuria rakeita, kuten Isohaaraan matkustaneet turistit olivat kertoneet.

Sunnuntaina salama iski Utsjoen kirkkoon karisuttaen rappauksia ja kultauksia sisätiloissa sekä kaivaen ojia kirkon viereen. Etelä-Portimojärven koulurakennus tuhoutui kokonaan.

 

 

Iissä kaatui kymmeniä puita ja raekuurot pieksivät monin paikoin viljan lakoon ja perunanvarret riekaleiksi. (2 cm rakeita, lähde Jari Tuovisen raetutkimus). Oulun Toppilan satama-alueella riehui ankara pyörremyrsky, joka katkaisi erään laituriin kiinnitetyn aluksen kiinnitysvaijerin kuin paperinarun.

 

Salama iski veneeseen

Kellon Kivimäen edustalla salama iski lauantai-iltana saareen matkalla olleeseen moottoriveneeseen, jonka 18:sta Typpi Oy:n henkilökuntaan kuuluneesta matkustajasta meni neljä tajuttomaksi saaden pahoja palohaavoja. Hätään joutunut seurue sai apua lähettyvillä olleilta kalastajilta, joiden toimesta moottorivene hinattiin Kiviniemen rantaan ja uhrit toimitettiin Oulun lääninsairaalaan, jossa he palasivat tajuihinsa.

 

 

Ukkossää jatkui myös Etelä-Pohjanmaalla

Ukkonen on vainonnut tänä kesänä useasti varsinkin Etelä-Pohjanmaata ympäristöineen. Lauantaina riehui jälleen ukonilma kaatosateineen jo aamusta päivin maakunnassa. Pahin tulipalo lienee sattunut Ylistarossa, missä tuhoutui mv. Arvi Koskisen suuri karjarakennus maan tasalle salamaniskun seurauksena. Palon tuhoisuuteen oli taas kerran osasyynä puhelinyhteyksien rikkoutuminen ja niin ollen palohälytyksen viivästyminen. Palokunnan tehtäväksi jäi lähinnä Arvi Koskisen ja Jaakko Punkarin päärakennusten suojeleminen.

Palanut rakennusryhmä käsitti navetan, tallin, sikalan, rehusuojan sekä kalustovajan. Karjakartanon mukana paloi runsaasti arvokasta maatalousirtaimistoa, mm. Fordson Major traktori sekä ajokalustoa ym. Talon koira jäi myös tulen saaliiksi. Vahingot ovat vähintään 3 milj. mk, joita vakuutukset eivät täysin vastanne.

 

Karijoella mellastivat salamat tappaen lehmän, rikkoen puhelimia ja muita talojen varustuksia sekä katkoen puhelin- ja sähköpylväitä. Ukonilman aikana tuli vettä lyhyessä ajassa ennennäkemättömät määrät.

Sunnuntain vastaisena yönä poltti salama Nivalan kirkonkylässä kanttoriurkurin 10x20-metrisen hirsisen virkatalon. Seurakunnan omistama kiinteistö oli vakuutettu neljästä miljoonasta markasta.

Kortesjärven Purmojärvellä lauantaina ukkonen teki monenlaista pienempää vahinkoa, katkoi metsässä suuren määrän puita ja rikkoi puhelin- ja sähkölinjoja. (Ilkka/Lapin Kansa 22.7)

 

 

Salama surmasi Nurmeksessa

Lauantaina mv. Eino Rautiainen oli kahden tyttärensä ja naapurinsa mv. Vilho Ollilaisen avustamana heinätöissä kotipellollaan Nurmeksen Salmenkylän Vehkapuron tilalla. Kello 11.30 Rautiainen kiirehti tyttärineen rankkasadetta pakoon läheiseen latoon Ollilaisen jäädessä pellolle ajamaan haravakonetta.

Ukkosta ei ollut kuulunut koko päivänä, mutta heti muiden latoon menon jälkeen Ollilainen kuuli salaman iskevän lähistölle, jolloin hän vei hevosen talliin. Pian tultiin Rautiaiselta sanomaan, että salama on iskenyt latoon. Ollilaisen mentyä paikalle hän tapasi Eino Rautiaisen ja Salme-tyttären kuolleina.

Mukana ollut 6-vuotias tytär oli mennyt salamaniskusta pökerryksiin, mutta pystyi hetkistä myöhemmin viemään tapahtumasta tiedon kotiinsa. Paikalle hälytetty lääkäri voi vain todeta tapahtuneen. Salama oli polttanut Rautiaisen kehon osittain karrelle ja sytyttänyt kumipohjaisen kengän tuleen. Salme-tyttäressä ei ollut mitään ulkonaisia jälkiä. Myöskään ladossa ei ollut mitään havaittavia jälkiä.

Kajaanin lähellä Murtomäessä salama iski niin ikään heinäpellolla 11-vuotiaaseen Aaro Oikariseen, joka menetti henkensä. (HS 21.7)

 

 

Lappeenranta puhelinmotissa - miljoonapaloja ympäristössä

Sunnuntai-iltana ja edelleen yöllä vieraili voimakas ukkonen jälleen Imatran ja Lappeenrannan ympäristössä. Raju sää oli kaatanut puita puhelinlinjojen päälle Joutsenon-Lappeenrannan välillä ja Imatran kauppala joutui lähes täydelliseen puhelinmottiin muusta Suomesta. Esimerkiksi Helsinkiin saatiin ensimmäinen yhteys vasta maanantaina kello 11 ajoissa.

Lappeenrannan ympäristössä särki ukkonen kahdeksan puhelinkeskuksen sulakkeet. Joutsenossa poltti salama eräältä heinäpellolta joukon heinäseipäitä. Useiden miljoonien vahingot aiheutti salamaniskusta syttynyt tulipalo Saimaan Teollisuus Oy:n puusepäntehtaalla Lauritsalassa.

Sunnuntai-iltana salama iski Lappeen pitäjässä toimitusjohtaja Väinö Niittymäen kaksikerroksiseen seitsemän huonetta käsittävään hirsitaloon. Isäntä oli tuntevinaan savun hajua, mutta ei ottanut tarkempaa selkoa asiasta. Maanantaiaamuna kello 4.25 leimahti rakennus yhtäkkiä täyteen liekkiin ja talonväki pelastautui alusvaatteissaan ilman että mitään irtaimistoa saatiin ulos. Vahingot täälläkin miljoonissa markoissa.

 

22.7 maanantaina voimakas ukkosilma, johon liittyi kova myrsky vesi- ja raesateineen, yllätti jälleen Imatran kauppalan ja naapurikunnat Ruokolahden ja Rautjärven kello 18 aikoihin kestäen puolisen tuntia. Huolimatta rajusään tavattomasta voimakkuudesta eivät lähiseudun puhelinkeskukset, joihin yhteys toimi, tienneet kertoa ihmis- tai aineellisista vaurioista.

 

Sunnuntain vastaisena yönä puoliyön aikaan salama iski Perhon Metsäporasessa mv. Johannes Viitalan asuinrakennukseen sytyttäen sen tuleen, joka naapurien avustuksella saatiin sammumaan. Tuli riistäytyi kuitenkin uudelleen, eivätkä hälytetyt kaksi palokuntaa voineet enää mitään, vaan talo paloi maan tasalle. Vakuutukset, noin 3 miljoonaa markkaa, eivät täysin vastaa vahinkoja. (HS 23.7)

 

 

 

23-24.07.1957

UKKOSSÄIDEN TUHOT JATKUIVAT ERI PUOLILLA MAATA

Tiistaina ja keskiviikon aikana eri puolilla maatamme raivonneet ukkosilmat aiheuttivat jälleen ihmishenkien menetyksiä ja suuria aineellisia vahinkoja. Puhelinverkon ollessa monin paikoin vaurioitunut tiedot vahingoista levisivät lehtien toimituksiin päivän parikin myöhässä.

 

 

ETELÄ-POHJANMAA

Keskiviikkona vallitsi maakunnassa jälleen raju ukonilma, joka teki pahaa jälkeä. Monissa paikoissa oli ukkonen ja myrsky niin ankara, ettei sellaista muisteta sattuneen miesmuistiin. Nurmon Kourassa iski salama emäntä Jenny Altin kuoliaaksi. Muun muassa Ilmajoella, Isossakyrössä, Ylistarossa ja Alavudella paloi taloja ja latoja salaman sytyttäminä, samoin rannikkoseudulla Vaasasta pohjoiseen.

Puhelimia ja radioita rikkoutui paljon kaikkialla, missä ukkonen vieraili. Myrskytuuli rankkasateineen löi viljat ja heinät pahasti lakoon. Muun muassa Alavudella, Soinissa ja Lappajärvellä satoi myös rakeita.

 

Valtava ukonilma Ilmajoella

Ilmajoella raivosi rajuilma keskiviikkona kello 15 jälkeen laajalla alueella salamoinnin ja jyrinän ollessa jatkuvaa lähes kolmen tunnin ajan. Alajoella salama pirstoi useita puhelinpylväitä  ja samanaikaisesti poltti eri viljelijöiden useita latoja. Jokitöyräällä myrsky kaatoi mv. Samuli Rannan noin 10x20 metrin kokoisen ladon ja salamat sytyttivät monia heinäseipäitä.

Tuomikylässä salamat pirstoivat useita puita. Koskenkorvan tiilitehtaan luona salamanisku suurjännitelinjaan katkaisi sähköt suurelta osalta pitäjää useaksi tunniksi. Ukonilmaa edelsi ankara tuuli, joka yhdessä rankan kaatosateen kanssa painoi viljat pahasti lakoon. Myrsky kaatoi myös kymmenittäin heinäseipäitä heinäpelloilla.

 

Salama tappoi emännän

Nurmon Kourassa keskiviikkona tilallinen Juho Altti oli vaimonsa kanssa heinätöissä Ämmälänkylässä, kun iltapäivällä alkoi raju ukonilma. Sateen alkaessa he suojautuivat heinälatoon, mutta heti sinne päästyään iski salama sillä seurauksella, että 55-vuotias emäntä Jenny Altti menetti henkensä ja mies meni tajuttomaksi, mutta virkosi hetkisen kuluttua.

Samaan aikaan vallitsi seudulla ankara myrsky, joka kaateli puita ja ruhjoi viljoja ja perunanvarsia pelloilla. Satoja heinäseipäitä kaatui rajutuulessa, jollaista paikkakunnalla ei muisteta olleen miesmuistiin. 

 

Isokyrön pitäjässä raivosi ukkonen kello 16 aikoihin. Lehmäjoen kylässä salama rikkoi talon sähköjohdot kappaleiksi ja sytytti seinäpaperit tuleen, mutta talonväki ja naapurit saivat vaaralliselta näyttäneen palon sammutetuksi. Palokuntaa ei voitu hälyttää, koska puhelimet olivat epäkunnossa.

 

Munsalassa salama iski sähköjohtoja myöten Gösta Bonäsin uuteen isokokoiseen asuinrakennukseen. Asukkaat juoksivat joka puolelta liekeissä olevasta talosta ulos, eikä mitään irtaimistoa ehditty pelastaa koko talon palaessa poroksi. Lähes 2 miljoonan markan vakuutukset eivät riitä korvaamaan noin 3 milj. vahinkoja.

Kaatosade aiheutti monin paikoin tulvia lyöden täälläkin viljat pahasti lakoon. Salamanisku poltti Gunåjackin muuntajan ja suuri osa pitäjästä jäi ilman sähköä. Myrskytuulen kaadettua useita johdinpylväitä katkesivat puhelinyhteydetkin.

 

Pietarsaaren maalaiskunnassa satoi ukkosen aikana erittäin runsaasti vettä ja raju tuuli kaateli puhelinpylväitä ja puita metsässä. Moniin pylväisiin iski salama pirstoten ne kappaleiksi. Forsbyssä paloi asuinrakennus aiheuttaen 2 miljoonan markan vahingot.

 

Ylistarossa iski salama mv. Jaakko Terkon omistamaan suureen latoon, jossa oli kolme miestä. Elias Terkko sai voimakkaan iskun, josta hän ei ollut vielä illallakaan täysin selvinnyt. Lato paloi kokonaan mukanaan 10 000 kiloa uutta heinää.

 

Karijoella salama tappoi laitumella mv. Juho Peltosen karjan parhaimman lehmän, josta oli juuri tarjottu 70 000 markkaa. Sähköt olivat koko pitäjässä poissa pitkän aikaa ja paljon puhelimia rikkoutui. Ukkosilmaa seurannut kaatosade aiheutti suurta vahinkoa varsinkin kyläteille, jotka muuttuivat paikoin liikennekelvottomiksi. Myös viljelykset kärsivät pahoin.

 

Muhoksella (Pohjois-Pohjanmaa) keskiviikon vastaisena yönä puolenyön aikaan raivosi "miesmuistiin kovin ukonilma". Se rikkoi puhelimia ja sähkölaitteita sekä iski monen talon heinäpelloilla heinäseipäisiin sytyttäen ne palamaan. Laitasaaren kylässä salama sytytti Saarelan tilan ulkokartanon navettoineen aiheuttaen miljoonavahingon. Mukana paloi mm. uusi puimakone.

 

 

POHJOIS-KARJALA

Pohjois-Karjala on viime päivinä ollut miesmuistiin ankarimman ukkosen kourissa.  Puhelin- ja sähkölinjat menivät ukkosen riehuessa koko itäisessä Suomessa pahasti sekaisin.

Salamasurma. Tiistaina iltapäivällä surmasi salama Kontiolahden aseman seudulla kolmen lapsen äidin. Talollisen poika Veikko Issakaisen palattua töistä kotiin kello 16 jälkeen tapasi hän 22-vuotiaan vaimonsa Ainon salaman runtelemana. Salama oli ilmeisesti tullut sisään sähköjohtoja pitkin. Kotona olivat myös perheen 3, 2 ja 1-vuotiaat lapset eikä heille aiheutunut mitään vammoja.

Erittäin ankara ukonilma aiheutti vahinkoja Ilomantsissa tiistain vastaisena yönä. Salama iski silloin Möhköllä työmies Mikko Pussisen taloon surmaten 7-vuotiaan Raimo-pojan ja tainnuttaen koko muun väen. Syttynyt tulipalo saatiin sammutetuksi alkuunsa.

 

Suurpaloja. Keskiviikkona kello 21.30 iski salama Kiteen Närsäkkälässä rajavartioston rakennukseen. Syrjäisen paikan vuoksi ei palokuntaa heti saatu paikalle ja kolme vuotta sitten valmistunut rakennus paloi perustuksiaan myöten. Sammutustyöt jatkuivat torstaiaamuun asti. Kiinteistön osalta ovat vahingot 12-13 milj. mk ja myös irtaimistoa tuhoutui huomattavasti. Kiinteistö lienee ollut vakuuttamaton.

Edellisenä iltana salama sytytti Ilomantsissa Juho Sivosen melkein uuden asuintalon tuleen ja polttaen sen kokonaan aiheuttaen noin miljoonan markan vahingon, jonka vakuutus kattanee. Yöllä oli myös muuntajapalo.

Ilomantsin Korpilammella syttyi keskiviikkona kello 10 aikoihin metsäpalo ilmeisesti salamasta. Palo jatkui koko päivän ja torstain vastaisen yön ja saatiin rajoitetuksi vasta torstaiaamuna. Valtion metsää tuhoutui 35-50 hehtaaria.

 

 

POHJOIS-SUOMI

Ukkossäät ovat olleet nyt jokapäiväinen ilmiö Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Myöhään tiistai-iltana raivosi Oulun seudulla raju ukonilma, josta salamoinniltaan muodostui kesän kirkkain ja pakotti Oulun yleisradioaseman keskeyttämään lähetyksensä. Kemissä 110 000 voltin suurtehomuuntajan rikkoutuminen salamaniskusta aiheutti erittäin suuret vahingot Veitsiluoto Oy:lle sähkövirran puutteen vuoksi.

Salama vieraili kymmenissä taloissa Pohjois-Suomessa särkien mm. radioita, puhelimia ja muuntajia, repi seinäpapereita ja löi ihmisiä tainnoksiin. Ulkovajoissa rikkoutuivat reet ja kärryt. Tiistain vastaisen yön ukkonen salamoineen saattoi Koillis-Pohjanmaan jälleen kokonaan puhelinmottiin. Muun muassa Kuusamon seudulla ukkosti ankarasti.

 

Salamasurmia: Karungissa keskiviikkona salama iski v. 1888 syntyneeseen Frans Oskari Ristoon niin pahoin, että hän kuoli matkalla Tornion sairaalaan.

Kuusamon Ylä-Tulningissa Ville Ervasti heräsi talossaan ankaraan paukaukseen ja tulen leimaukseen. Hän ryhtyi herättelemään vieressään nukkuvaa 47-vuotiasta emäntää Jenni Ervastia, mutta totesi vaimonsa kuolleen. Ullakolla ikkunasta sisään tullut pallosalama repi päätylaudoitusta. Talossa ei ollut sähköjä.

 

 

Ruotsi. Länsipohjassa "tuomiopäivän ilma"

Länsi-Pohja joutui keskiviikkona suoranaisen tuomiopäivän ilman koettelemaksi. Pahimmin kärsivät rajusäästä lappalaispitäjät Vilhelmina ja Stensele, missä kaatosateet katkaisivat useita pääteitä ja myös joitakin siltoja tuhoutui tulvissa.

Ulvobergin kylässä satoi päivän aikana 144 millimetriä ja entinen ennätys 83 mm tuli komeasti ylitetyksi. Storumanin-Vilhelminan tielle syntyi äkkiä 250 metriä leveä joki, joka uhkasi murtaa sisämaanradan penkereet.

Uumajan kadut muuttuivat monin paikoin kanaviksi ja vesi tunkeutui rakennusten alakerroksiin kaupungin alavissa osissa. Uumajasta lähtenyt sotilasbussi putosi jonkin matkan päässä kaupungista syvään jokeen, kun vesi pyyhkäisi raskaan kivirummun sillan alta, jota auto oli juuri ylittämässä.

 

 

MUUALTA MAASTA

Keski-Suomessa salamat iskivät alas mm. Karstulassa, Luhangassa, Jäppilässä ja Joutsassa sytytellen palonalkuja ja tappaen muutaman lehmän. Keskisuomalaisen uutisen mukaan ankara ukonilma riehui tiistain vastaisena yönä Karstulassa aiheuttaen huomattavia vahinkoja..."Jäppisellä salama kävi yli 10 kertaa samassa talossa, mutta mitään suurempia vahinkoja ei sattunut". Vettä satoi niin kovasti, ettei sellaista ole nähty miesmuistiin. (Luonetjärven sademäärä 47 mm.)

 

Tampereelta lounaaseen Tottijärvellä riehui tiistaina ukonilma, jollaista ei muisteta ainakaan 30 viime vuoteen sattuneen. Tunnin salamoinnin aikana tuli monenlaista vahinkoa, mm. sähköjohdot katkesivat useassa paikassa.

 

Pieksämäellä kuvailtiin keskiviikkoiltana riehunutta ukonilmaa harvinaisen ankaraksi. Kello 22.45 sytytti salama Petronniemessä liikemies E.J. Saarisen yhdistetyn asuin- ja karjarakennuksen polttaen sen lyhyessä ajassa. Mukana tuhoutuivat vuoden heinäsato sekä arvokasta maatalousirtaimistoa. Eläimet saatiin pelastettua. Tuli levisi myös pihapiirin pieneen asuinrakennukseen. Vahingot yhteensä noin 3 milj. mk, vakuutukset 2 milj. mk.

 

Salamasurma: Kankaanpään Alahonkajoen kylässä salama surmasi keskiviikkona autoilija Oiva Järvisen 8-vuotiaan Lauri-pojan. Hän oli kahden nuoremman veljensä kanssa mennyt käymään naapurissa, jossa salama iski rakennuksen viereiseen isohkoon kuuseen pirstoen sen palasiksi. Siitä se maata kyntäen tuli sisään surmaten Laurin ja sytyttäen veljesten tukat palamaan

 

Koko Hämeen eteläosassa raivosi tiistaina erittäin voimakas ukonilma sytytellen pikkupaloja useissa paikoin. Lammilla tavallista voimakkaampi ukkonen raivosi kolme tuntia, joka varsinkin Evolla kaatoi metsästä lukuisia puita. Puhelinyhteydet kärsivät pahoin. (koosteet Ilkka/KSML/HS 24-26.7)

 

 

Salaman sattumuksia 22-24.7

- Alajärvellä kierteli ukkonen maanantaina. Etenkin Paalijärvellä se peljätteli ihmisiä ja eläimiä. Erään talon navetassa vieraili salama iltalypsyn aikana. Talon 5-päisen karjan se heitti kumoon ja lypsämässä ollut emäntä jäi lehmän alle.

- Lapua...salama iski sähköpylvääseen, jonka se murskasi rikkoen lisäksi aitapaaluja, sähkömittareita, seinäkoskettimia ja puhelimia. Samalla satoi pitemmän ajan erittäin voimakkaasti.

- Munsala...salama rikkoi talon lähistön aitaa ja pirstoi pellolla viljaa. Paikkakunnalla ei muisteta olleen näin voimakasta ukonilmaa 30 vuoteen.

- Peräseinäjoki...taloon iski salama seinän läpi aiheuttamatta kuitenkaan muuta vahinkoa kuin reiän seinään merkiksi vierailustaan.

- Jepualla salama tuli sisään savupiipusta siepaten emännän kädestä erään talousastian. Emäntä selvisi säikähdyksellä.

- Kihniössä salama iski kytötupaan, joka paloi, samoin kuin sen ympärillä olleet ladot, joissa oli tuhansia kiloja hyvää heinää. Vahingot 200 000 markkaa. Kihniön keskuksesta kerrottiin, ettei vuosikausiin ukkonen ole esiintynyt siellä niin voimakkaana kuin keskiviikkona.

- Kello 16 aikaan tiistaina iski salama presidentin kesähuvilan Kultarannan kasvihuoneeseen kulkien avoimesta ovesta sisään ja toisesta ulos vahingoittamatta kuitenkaan siellä olleita henkilöitä.

 

 

 

25.07.1957

RAJU UKKOSSÄÄ JÄLLEEN POHJOISESSA

Ukkossää on ollut nyt jokapäiväinen ilmiö Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Karungin Aapajoella salama iski mv. Frans Oskari Ristoon, joka menetti tajuntansa ja kuoli matkalla Tornion yleiseen sairaalaan.

Ivalossa salama tappoi torstaina laitumelle kaksi lehmää. Piippolassa kävi samoin yhdelle lehmälle, Kajaanin mlk:n Jormun kylässä lammaskatraasta kuoli kuusi lammasta salamaniskuun. Lukuisia palonalkuja syttyi.

Puutuhoja. Opetusministeri Kerttu Saalastin talon seutuvilla Nivalassa rajutuuli kaatoi useita kymmeniä puita ja useassa Nivalan kylässä myrsky repi toistasataa puuta maasta ja rikkoi ne säpäleiksi.

Pohjois-Pohjanmaalla vallitsi eräin paikoin niin voimakas kaatosade, ettei sellaista ole nähty vuosikymmeniin. Siikajoen pitäjässä rankkasade löi viljan pahasti lakoon ja kasteli heinät seipäillä likomäriksi. (Ilkka)

 

 

 

 

27.07.1957

HYVIN TUHOISA UKKOSVUOROKAUSI

RAJUMYRSKYJÄ, METSÄTUHOJA, SUURIA RAKEITA JA KAATOSATEITA. TULIPALOJA JA KUOLONUHREJA.

Heinäkuun ukkoskausi jatkui, jos mahdollista, entistäkin voimakkaampana lähes kaikkialla Etelä- ja Keski-Suomessa. Ukkosmyrskyrintama kulki kaakkoisrajalta maamme poikki luoteeseen ja saattaa hyvinkin olla, että lauantai 27.7.1957 oli yksi tunnetun historian rajuimmista ukkospäivistä maassamme. Uutisoinnin perusteella salamointimäärät ovat joka tapauksessa olleet suuria ja kooltaan Suomen ennätysrakeet todennäköiset.

Syöksyvirtaukset, mahdollisesti myös trombit kaatoivat metsää monin paikoin ja aiheuttivat vahinkoa rakennuksille. Kaato- ja raesateet tuhosivat viljelmiä nostaen paikoin kevättason ylittäviä tulvia, myrsky ja salamat surmasivat ainakin yhdeksän ihmistä ja lukuisia eläimiä, aiheuttivat suuren määrän tulipaloja sekä lamauttivat puhelin- ja sähköverkkoja.

Niin sanottu "miesmuisti" oli jälleen kerran yleisesti käytössä verrattaessa rajuilmojen kovuutta vanhempien ihmisten elämän aikana karttuneisiin kokemuksiin. "Ennennäkemätön" saattoikin tällä kertaa olla todempi ilmaisu kuin monesti muulloin.

 

(Edellä kirjoitettu oli koosteiden tekijän pitkäaikaisen harrastelun tuottama "tuntumaperäinen" arvio, jota tukenee lehdistön ilmaisu: "Mainittakoon, ettei vastaavansuuruisiin mittasuhteisiin noussutta myrskyä ole maassamme koettu sitten vuoden 1932 kesän" (Oitin-Konginkankaan tornadosarja). Rajun ukkospäivän koosteet ovat pääasiassa Aamulehdestä, Ilkasta, Helsingin Sanomista ja Keskisuomalaisesta.)

 

Johdannoksi ennen yksityiskohtaisempia raportteja ukkosmyrskyn tuhoista maakunnissa Helsingin Sanomien ensiuutinen 28.7:

"Etelä- ja Keski-Suomen ylitse eilen pyyhältänyt voimakas ukkosrintama aiheutti jälleen suuria vahinkoja useilla paikkakunnilla. Parilla seudulla salama surmasi sisällä olleen henkilön ja monin paikoin lukuisat savuavat rauniot miljoonavahinkoineen jäivät todistamaan luonnonvoimien vastustamattomasta tuhosta. Tällä kertaa näytelmään sekoittuivat myös rakeet, jotka olivat paikoitellen lähes nyrkin suuruisia sekä ukkosmyrsky, joka hetkessä niitti maahan vahvojakin puita."

 

 

 

ETELÄ-KARJALA

VALTAVA UKKOSMYRSKY AIHEUTTI KYMMENIEN MILJOONIEN VAHINGOT IMATRAN SEUDULLA

Kolme hukkui Immolanjärvellä, veneitä kumollaan (Aamulehti 29.7)

Suomessa lauantaina riehuneet ukkosmyrskyt koettiin kaikkein ankarimpana, suorastaan hirmumyrskynä kello 18-19 välillä Imatralla, missä se vaati kolme ihmishenkeä ja aiheutti erittäin huomattavia taloudellisia vahinkoja. Pahin myrskykeskus oli Vuoksenniskan ja Kaukopään alueilla.

Ruokolahdella Immolanjärven Käkösen luodon tuntumassa oli rajuilman puhjetessa kalastamassa nelihenkinen seurue. Vene kaatui ja kaikki joutuivat veden varaan. Tällöin Imatran kauppalasta kotoisin olevat työmiehet Eino Salakka (35 v.) ja Toivo Rämö (43 v.), sekä hänen isänsä ruokolahtelainen työmies Paavo Rämö (82 v.) hukkuivat. Neljäs mies pelastautui uimalla kahden kilometrin matkan rantaan. Salakalta jäi vaimo ja neljä alaikäistä lasta, Toivo Rämöltä vaimo ja kaksi alaikäistä lasta.

Saimaalta ilmoitettiin löydetyn useita kumollaan olleita veneitä. Poliisille ilmoitettiin sunnuntaiaamuun mennessä 10 katoamistapausta, joista neljä oli sunnuntain kuluessa palannut koteihinsa. Viranomaiset arvelivat, että kadonneiden kohtalosta saadaan lopullinen selvyys mahdollisesti vasta maanantaina. 31.7 uutisoitiin loppujenkin kadonneiden palanneen määränpäähänsä maanantain ja tiistain aikana.

30.7 uutisoitiin: Taipalsaaren vesillä Saimaalla oli purjevene kaatunut lauantai-illan myrskyssä. 30-vuotias Aimo Haakana ja hänen 17-vuotias veljensä Leo lähtivät uimaan rantaan. Aimo kuitenkin väsyi ja Leo auttoi hänet veneen päälle lähtien sitten  itse uimaan yksin maihin. Saatuaan apuvoimia ryhdyttiin veljen etsiskelyyn, mutta purjeveneestä oli enää osa mastoa näkyvissä eikä miestä enää löydetty.  Nimismiehen mukaan hukkumista voitiin pitää varmana eikä Aimo Haakanaa toimeen pannuilla naarauksillakaan löydetty.

 

Kymmmeniätuhansia puita maassa

Enso-Gtzeit Oy:n ja Kaakkois-Suomen rajavartioston omistamista metsistä kaatoi rajumyrsky useita kymmeniä tuhansia tukkipuita yhteensä vähintään 150 hehtaarin alueelta. Taloudelliset vahingot muodostuivat erittäin suuriksi, mutta niiden todellista arvoa on vaikea arvioida. Enso Gutzeitin 100-120 hehtaarin tuhoalueesta huomattava osa oli ns. "hyvin hoidettua kypsää metsää" ja teollisuus voi käyttää puut. Kuitenkin tuho on suuri juuri kauppalan alueella ja puulla on muukin kuin käyttöarvo. Myös yksityismetsille aiheutui huomattavia vahinkoja, joista pahimmin kärsivät Karpuksen ja Jäkärän metsät. Puut on korjattava taiten teollisuuden käyttöön kesän ja syksyn mittaan, se vienee aikaa 3-4 kuukautta.

Myrskyrintaman tuhoalue oli 2,5-3 km leveä ja noin 10 km pitkä. Se lakaisi maahan puuston lisäksi talojen kattoja, aitoja, puhelin- ja voimavirtapylväitä jne. Alueen tiet ja kadut tukkeutuivat. Viljapellot näyttivät myrskyn mentyä maahan kammatuilta. Myrskyn voimaa kuvaa, että kaksi Saimaan metsäistä saarta oli rajuilman mentyä kuin jättiläiskoneella kaljuiksi leikattuja.

Monet ihmiset pakenivat kymmenisen minuuttia kestänyttä pahinta rajuilmaa kellareihin ja maakuoppiin. Haapsaaren leirialueella myrsky repi 20 telttaa ja leirikeittiö lensi taivaan tuuliin. Paikallisten urheiluseurojen leirillä olleet kymmenet lapset pelastuivat kuin ihmeen kautta.

 

Vahinkoarvioita oli alkuun turha tehdä edes summittaisesti. Alueella suoritetaan tutkimuksia ja etsiskellään kadonneiksi ilmoitettuja. Immolan rajavartioston alueella pelkästään sähköverkoston kunnostamiseen arveltiin kuitenkin hupenevan 1,5 milj. markkaa.

Yleisten kulkuväylien raivaus aloitettiin heti myrskyn mentyä ohitse ja näihin töihin osallistui lukuisten yksityisten henkilöiden lisäksi koko Immolan varuskunta ja joukko Enso-Gutzeitin miehiä. Pääväylillä, kuten Savonlinna-Joensuu valtatiellä sujui liikenne jo sunnuntaina joten kuten, mutta pienempiä teitä oli vielä maanantainakin tukossa.

 

 

HIRMUMYRSKY SURMANNUT IHMISIÄ JA TUHONNUT LAAJALTI IMATRAA.  AINEELISET VAHINGOT SUURET  (Helsingin Sanomat 29.7)

"Mitään tällaista en ole koskaan nähnyt". Nämä sanat lausui vanha mies, jonka tapasimme eräässä pyörremyrskyn keskuksista Vuoksenniskan rakenteilla olevan kirkon lähettyviltä kaatuneiden puiden keskeltä ja lausahdus kuvasi hyvin sitä mielialaa, mikä Imatran kauppalan Vuoksenniskalla vallitsi sunnuntaiaamuna. Kirkko, josta Alvar Aallon piirtämänä oli valmistuttuaan tuleva kansainvälinen arkkitehtuurinen nähtävyys, oli nyt poikkilakaistun hongikon keskellä, kuparilevyt katosta osittain irtaantuneena ja koko rakennus kuin valtavan pommituksen jäljiltä.

Kaikki tämä hävitys oli viisi minuuttia kestäneen hirmumyrskyn tulosta. Esimerkiksi Imatrankoskella ja Tainionkoskella ei voitu aavistaa, mikä valtava hävitys oli kulkenut kauppalan pohjoispuolen yli. Ukkonen sinänsä ei ollut hävityksen syy, pahempiakin ukonilmoja on tämän kesän ukkoskautena seudulla koettu.

Peltikattoja oli eräistä taloista lentänyt sadankin metrin päähän ja puita kaatunut rakennusten katoille, mutta varsinaisesti rakennuksia ei ollut tuhoutunut. Ihmiset eivät osanneet mennä nukkumaan, vaikka sähköt olivat poikki  ja pimeys vallitsi, vaan he kuljeskelivat ulkona puiden, pylväiden ja kaiken sekamelskan keskellä koettaen ymmärtää, mitä kaikkea on tapahtunut. Monet, jotka olivat lähteneet iltaa viettämään muille seuduille, yllättyivät kotiin saavuttuaan järkyttävästi muuttuneista maisemista.

 

Myrskyn 2-3 km leveä ja 10 km pitkä tuhoalue käsittää noin 2 500 hehtaarin alan ja sen keskus on ilmeisesti ollut Immolan kasarmialueella. Myrsky kulki Immolanjärveltä kohti Kaukopään tehdasta rajan ollessa jossakin Immolan lentokentän eteläreunassa. Vuoksenniskalle mentäessä tuhoalue alkaa Suhosen ylikäytävän kohdalla, missä oli muutamia puita kaatunut.

Varsinainen lakoalue alkaa Vuoksenniskan kansakoulun kohdalta, jossa komea metsä on mennyt nurin ja edelleen seurantalon rinne ja kirkon seutu olivat kuin viikatteella vedetty. Vuoksenniskan alueen lisäksi koko Raution kylän ja Immolan alueen väliset metsät ovat maahan lyöty. Tuhoalue jatkuu leveänä rintamana yli Kaukopään kansakoulun ja tehtaiden Immolanjärven rantaan ja edelleen Huhtasen kylään saakka.

 

Tiet tukossa, sähkö- ja puhelinjohdot sotkuisina kerinä

Ainoa liikennöitävä tie Immolan lentokentältä oli myrskyn jälkeen Puntalaan vievä. Pikatie oli tukossa Puntalan asemalta Imatralle päin. Vuoksenniskalta pääsi Kaukopäähän vain Tienhaaran mäelle saakka, senkin vain pujottelemalla. Tie Vuoksenniskan kohdalla oli kerrassaan tukossa.

Sähköpylväitä, puhelinlankoja ja kaatuneita puita oli hirvittävänä sekamelskana ja ehkä 3-4 autoa oli jäänyt ryteikön alle. Kaapeloidut paikalliset puhelinyhteydet eivät myrskystä kärsineet, mutta ilmajohdot sitäkin enemmän. Huvittavana seikkana mainittakoon, että Imatrankosken poliisi soitti noin tunnin ajan saamatta Vuoksenniskan poliisilaitosta vastaamaan. Imatrankoskelta lähti sitten mies Vuoksenniskalle ja yllättyi perille päästyään nähdessään koko kaameuden.

Immolan Sähkö Oy:n kaksi muuntajaa tuhoutuivat osittain, niistä meni katto ja yläosa. Kaikki sähköjohdot ovat sekaisin ja pimeys jatkunee Vuoksenniskan muuntajapiireissä useita päiviä. Puhelin- ja sähköjohtojen alkukorjaus vienee 3-4 päivää, mutta lopullinen kunnostaminen hyvinkin pitkän ajan. Muut sähkönjakeluyhtiöt eivät kärsineet vaurioita.

 

Pyörremyrskyn silminnäkijä

Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajaeversti Karhunen näki koko luonnonmullistuksen. Myrsky nosti veden Immolan järvestä ja näytti aivan kuin kiehuvan. Takana tullut kaatosade oli kuin muuri ja niin voimakas, että ilma pimeni eikä ikkunoista nähnyt ulos. Sitten tuli pyörre. Kuului alkurysähdys, seurasi tauko ja sitten voimakas loppuvetäisy. Oli valtava pauhu ja voimakas salamointi.

Tuhot ovat täällä Immolan kasarmialueella valtavat, vaikka onneksi ei ole ihmishengen menetyksiä. Kattoja meni rakennuksista, mutta vahingot eivät ole merkittäviä. Arvokkaat puut kaatuivat kaikki noin 50 hehtaarin alueelta. Noin kilometrin pituinen kasarmialueen läpi kulkeva ns. Rajatie on koko pituudeltaan tukossa.

 

Kauhuntäyteisiä hetkiä

Monet kokivat jännittäviä ja kauhuntäyteisiä hetkiä koettaessaan suojautua yli pyyhkivältä rajumyrskyltä. Muutamat löysivät suojapaikan maantien ojasta, missä kaatuneet puut eivät heitä vahingoittaneet. Autoilijat tekivät viisaimmin pyrkiessään mahdollisimman aukeille paikoille. Puiden läheisyydessä seisoneet autot sen sijaan kärsivät useissa tapauksissa pahoja vaurioita kaatuvien puiden ruhjoessa niitä.

Järvellä olijat kertoivat huomanneensa myrskyn nousun mustista pilvistä ja risteilevistä salamoista. Varsinaisen pyörremyrskyn ja näiden alkuvaroitusten välillä oli sen verran aikaa, että ainakin lähellä rantaa olijat ehtivät pois vesiltä.

 

 

Tuhot Ruokolahdenkin puolella valtavia (HS 30.7)

Pyörremyrsky suuntautui Saimaan yli Ruokolahdelle Kytönsaareen, sieltä Salosaareen ja edelleen Aitsaareen tuhoten metsää mennessään 1-1,5 km:n leveydeltä noin 10 km:n pituisella matkalla. Täälläkin puhutaan satojen hehtaarien tuhoalueesta. Eräin paikoin on jäänyt 3-4 metrin korkuiset kannot. Rakennusvaurioista ei ole tullut tietoa. Metsät omistavat lukuisten yksityisten lisäksi Enso Gutzeit Oy, Oy Kaukas Ab sekä Kytösensaaren kohdalla Ruokolahden kunta.

Puumalan puolella selvittiin vähemmin vaurioin. Muutamia talojen kattoja tuhoutui ja paikoin oli yksittäisempiä puiden kaatumisia, mm. Mikkeliin johtava maantie oli poikki tästä syystä.

 

Imatran paikallisille teollisuuslaitoksille pyörremyrsky ei aiheuttanut toiminnan keskeytyksiä. Tosin Kaukopään tehtaat jäivät kulkuyhteyksiensä puolesta mottiin, mutta kaikki irrotettava työvoima pantiin korjaus- ja raivaustöihin. Enson omistama Tainionkosken voimalaitos syötti sähköä tehtaalle normaalisti.

Vaikka pellot olivatkin myrskyn jälkeen rumannäköisiä, paikalliset maatalousihmiset olivat kuitenkin toiveikkaita sadon suhteen.

 

 

Myrskytuhojen jälkiselvittelyä (HS 31.7)

Tiistaina Imatran kauppalan toimenhaltijat tekivät suunnitelmia  raivaus- ja korjaustöistä sekä vahinkoarviota. Työtä on paljon ja se vaatii aikaa. Kauppalan omistamalla alueella Vuoksenniskalla on kaatunut nelisensataa tukkipuuta ja Haapasaaressa toistasataa. Tiet olivat jo siinä kunnossa, että kaikkiin osiin pääsee. Imatra-Laukko pikatie on auki vain puolelta leveydeltään. Metsätöihin siirretään enemmän työväkeä muilta työmailta.

Rakennusvauriot rajoittuvat kauppalassa kattoihin. Immolan uimalaitos on tuhoutunut ja joudutaan rakentamaan uudelleen. Enso Gutzeit on saanut omalla alueellaan sivutietkin kuntoon. Varsinainen "suuri savotta" alkanee syyskuussa ja vie runsaasti aikaa, sillä myös Saimaan saarissa on kymmeniä tuhansia puita kaatunut satojen hehtaarien tuhoalueella.

Immolan Sähkö Oy on saanut korjaustyöt niin pitkälle, että lähes kaikki alueet saavat sähköä. Osassa Kaukopäätä tulee pimeys jatkumaan vielä pitkään samoin kuin yksittäisillä asiakkailla siellä täällä. Korjaustöiden aikana on käynyt ilmi, että pylväitä tuhoutui oletettua vähemmän, kun taas johtovauriot ovat erittäin huomattavat.

Nelisenkymmentä miestä on lähes yötä päivää selvittänyt puhelinyhteyksiä. Kaukolinjat saataneen kuntoon huomisen aikana, paikallistilaajien osalta kulunee koko viikko.

Vakuutusyhtiöt kertoivat, etteivät myrskyvahingot rakennusten osalta kuulu minkään vakuutusmuodon piiriin. Suomessa tapahtuu pahempia myrskyjä verraten harvoin, joten myrskyvakuutusten kysyntä ehkä olisi niin pieni, etteivät vakuutusyhtiöt ole katsoneet voivansa ottaa niitä ohjelmaansa. Metsien kohdalla myrskyvakuutus on kuitenkin mahdollista liittää palovakuutukseen.

 

 

 

KESKI-SUOMI

Lauantai-iltana ja osin sunnuntain vastaisena yönä Jyväskylän ympäristökunnissa riehunut rajumyrsky teki mm. puustotuhoja ympäri maakuntaa, joista yksi pahimmista tapahtui Tikkakoskella kello 21-22 välillä katkaisten maantieliikenteen useaksi tunniksi. Ukkosrintama kulki miltei koko levikkialueemme lävitse kaakosta luoteeseen ja lienee sama, joka aloitti raivoamisensa Imatran tienoilla kulkien sitten karkeasti hahmotellen mainittuun suuntaan tehden kaikkialla varsin pahaa jälkeä.

Rinnan metsille koituneiden tuhojen kanssa ovat asuin- ja ulkorakennukset vaurioituneet - peltikattoja repeytynyt irti, pärekatot muuttuneet joskus lastukoiksi, latoja siirtynyt paikoiltaan, puhelin- ja sähkölinjoja rikkoutunut jne. Lisäksi tulevat vielä salamoiden sytyttämät tulipalot ja monet palonalut, joista ilmoitettiin lähes kaikista maakunnan pitäjistä. Jämsässä salama tappoi vanhaisännän.

 

 

TIKKAKOSKEN PUUTUHO

Myrsky katkaisi liikenteen sunnuntaiyönä (KSML ensitiedot 29.7)

Sunnuntaita vasten yöllä Jyväskylän seudulla raivonnut ukkosmyrsky aiheutti melkoisia vaurioita Tikkakosken puolessa, missä metsää kaatui runsaasti noin 2 km:n matkalla katkaisten maantieliikenteen Tikkakosken ja Jyväskylän välillä useammaksi tunniksi. Pahin tuhoalue alkaa Tikkakosken tienhaarasta noin 1 km Tikkakoskelle päin ulottuen pitkin tienvierustoja Liinalammen tienoille saakka.

Tie muuttui muutamassa tuokiossa murrokseksi, jonka läpi oli mahdoton liikennöidä. Isotkin puut olivat tempautuneet myrskyn voimasta juurineen maasta ja mikäli eivät kokonaan kaatuneet, jäivät laajoilla alueilla puolittain irtirevittyinä vaappumaan. Myöskin puhelinpylväät menivät nurin samalla tieosuudella ja johtimet putosivat maahan. Muutamat pylväät olivat tuulen voimasta lentäneet pitkähkön matkan päähän ja osa pylväistä makasi maantienojissa.

Myrskyn aikana alueelle sattuneet autot joutuivat kriitillisiin tilanteisiin. Erään tiedon mukaan yksi pylväs olisi kaatunut pysähtyneen linja-auton päälle. Muuan pikkuautolla myrskyn aikaan tiellä ajanut henkilö kertoi tilanteen olleen samantapaisen kuin sotien aikaan oli tykistökeskityksessä.

- Salama iski edessä olevaan puuhun kaataen sen ja samaan aikaan kuului hirvittävää ryskettä. Tilanne oli pelottava, mutta kuin ihmeen kaupalla selvittiin siitä pahemmitta vaurioitta,hän kertoi.

 

Ukkosmyrskyn tuhoja raivaamaan komennettiin osasto lennostosta ja asevelvollisvoimin saatiinkin tielinja puhdistetuksi niin, että sunnuntaina maantieliikenne jatkui normaaliin tapaan. Puhelinlinjojen korjausmiehillä sen sijaan on runsaasti työtä edessä. Tie saatiin avatuksi vain sahaamalla poikki tien yli kaatuneet puut ja puhelinlinjat on rakennettava kokonaan uudelleen.

 

 

TAIVAS PIMENI JA MYRSKY MYLVI

Rajuilman jälkiä Tikkakosken tien varrella (KSML 30.7)

Tykistökeskityksen aiheuttamiin tuhoihin verrattiin eilisessä lehdessämme Tikkakoskella lauantai-iltana riehuneen myrskyn jättämiä jälkiä ja komealta kalskahtava vertaus antaakin melko osuvan kuvan siitä hävityksen kauhistuksesta, joka vallitsee Tikkakosken ja Saarijärven teitten risteyksestä jonkin matkaa kumpaankin suuntaan tien varsilla. Täysi-ikäisiä, vahvoja mäntypuita makaa sikin sokin tien molemmin puolin, puhelinpylväitä tasaisin välimatkoin niiden kanssa sulassa sovussa, langat täydellisesti sotkeutuneina ja katkenneina. Tien vierellä sijaitsevat talot ovat sentään säilyneet joten kuten pahimmilta seurauksilta.

 

Kokemus myrskyn keskeltä

Pahimman myrskyn raivotessa kello yhdeksän ja kymmenen välillä ei tienvarsitalojen asukkailla ollut miellyttävät oltavat, se kävi heidän kertomuksistaan varsin selvästi ilmi. Rasilan talon asukkaiden tunnelmista kertoi rouva Siitonen, että he olivat itse asiassa melko tietämättömiä, mitä myrskyn aikana tapahtui jopa omalla kotipihalla.

- Sade pieksi ikkunoita niin raivokkaasti, että näkyväisyys häipyi täydellisesti, tuntui kuin olisi ollut säkissä. Ikkunat alkoivat pullistella pahimman puuskan aikana ja käsin niitä koetettiin pönkittää, joka hetki peläten murtumista. Kun ulkomaailma alkoi hieman häämöttää, näkyi vain merkillisiä salamoita, suunnattomia purkauksia jotka muuttivat taivaan leimuavan kirkkaaksi.

Vasta myrskyn tauottua huomattiin, että kotipiha oli kaatuneitten mäntyjen peitossa ja saunan löylyt menneet sen sileän tien katon puhkaisseen rungon tekemästä reiästä.

 

Arvopuut haloiksi

Tonttien omistajille muodostuivat taloudelliset vahingot varsin suuriksi. Omaa navettaa parhaillaan rakentanut herra Pelkonen kertoi, että vain osa hänen tontillaan kaatuneista puita voidaan kuoria ja tehdä rakennuslaudoiksi navettaa varten. Myyminen on vaikeaa tähän vuodenaikaan, jos siihen joku joutuu turvautumaan. Suurin osa hyötypuista joudutaan pistämään haloiksi.

 

Vastavalmistuneet puhelinlinjat riekaleina

Tien varrella myrskyn pahin seuraus oli puhelinlinjojen täydellinen tuhoutuminen. Korjaustöihin ryhdyttiin välittömästi, mutta vielä maanantaina työ oli täysin kesken. Tapaamamme puhelinlaitoksen miehet kertoivat valtiolla olevan kaapeliyhteyden kunnossa kuudella käyttökelpoisella linjalla sekä armeijalla omassa kaapelissaan neljä linjaa.

Kaikkein heikoimmin kävi Tikkakosken tehtaitten omien linjojen, jotka paikka paikoin hävisivät kerta kaikkiaan olemattomiin. Maanantaina ei tehtailla vielä ollut yhtään ainoaa yhteyttä kaupunkiin.

- Täällä oli viime viikolla 25 miehen ryhmä Riihimäeltä, jotka rakensivat suuren määrän uusia puhelinyhteyksiä kaupungin ja Tikkakosken välille.. Perjantaina työ saatiin päätökseen ja lauantaiaamuna miehet lähtivät pois. Yhtäkään uusista yhteyksistä ei ollut kunnossa enää puoli vuorokautta myöhemmin,kertoivat puhelinmiehet.

 

Lennoston korjausryhmä otti "aavistuslähdön"

Kun myrskyn ensimmäiset oireet alkoivat ilmetä lauantai-iltana, aavisteltiin Luonetjärven lennostossa heti pahinta ja tätä valppautta saatiin kiittää siitä, että täydellisesti tukkeutuneet tiet saatiin niin pian jälleen liikennöitävään kuntoon. Lennoston ripeät lentosotamiehet tuotiin heti pahimman myrskyn tauottua paikalle. Vaikka iltalomat "paloivat", ei moisia pikkujuttuja ehditty paljoa suremaan, kun sahat pistettiin sihisemään ja paksut rungot alkoivat katkeilla ja siirtyä tieltä syrjään. Lennoston huolena oli myös sen omien puhelinyhteyksien täydellinen katkeaminen. Maanantaina korjaukset olivat edenneet, mutta linjojen kytkennät sotkeutuneet valtion linjojen kanssa, josta korjaustöitä johtanut vääpeli näytteeksi soitti jyväskyläläiseen yksityispuhelimeen kenttäpuhelimellaan.

Laukaan Vihtavuoressa kaatui puiden lisäksi joitakin lipputankoja. Sataneet rakeet olivat kooltaan noin yhden senttimetrin.

 

MULTIALLA JA UURAISILLA KAATUI TUHANSIA PUITA (KSML 29.7)

Ankara rajuilma ja ukkonen, mikä ajoittain nousi pyörremyrskyksi eteni leveänä rintamana myöhään lauantai-iltana Multian, Uuraisten ja Petäjäveden rajamailla. Myrskytuuli teki suurta tuhoa metsissä katkoen alustavan arvion mukaan noin 10 000 puuta. Lisäksi suuri osa pystyyn jääneistäkin on kaadettava, koska ne ovat vioittuneet myrskyssä. Kaatuneita ja katkenneita puita oli runsaasti teillä ja tarvittiin useita miehiä sahoine ja kirveineen ennen kuin ne saatiin liikennöitävään kuntoon aamulla.

Pelloilla seipäillä ollut heinä oli sananmukaisesti lentänyt taivaan tuuliin ja eräältä pellolta myrsky oli leikannut perunanvarret poikki.

Vanhan Peuraan talossa Multialla kello 22-23 välillä myrsky repi katon rikki heittäen toistakymmentä kattotuolia ja muutamia hirsiä läheiselle kaurapellolle sekä lennätti päreitä satojen metrien päähän. Talon katolla ollut ruokakello romahti maahan.

Keski-Suomen Valo Oy:lle aiheutui em. pitäjissä suuret vahingot. 20 kW runkolinjalla Muurasmäki-Riekko-Sakari sekä neljän muuntopiirin alueella oli useita kymmeniä puita kaatunut sähkölinjojen päälle katkaisten myös 14 sähköpylvästä. Kaksi muuntajaa jouduttiin uusimaan. Runkolinjalle Petäjävesi-Koskenpää kaatui myös suuri määrä puita, jotka vioittivat Haukkalan muuntamoa. Sähköyhtiö yritti saada linjat kuntoon tiistaihin mennessä, minkä jälkeen aloitettiin yksityisten, mm. sähkömittarien korjaaminen.

 

 

JYVÄSKYLÄN ETELÄPUOLELLA/PÄIJÄNTEEN ITÄPUOLELLA SUURIA TUHOJA

Kangasniemellä lauantai-iltaisen ukkosmyrskyn aikana kaatoi tuuli eri puolilla puita maanteille niin, että automiesten oli raivattava esteet päästäkseen kulkemaan. Autoilija Erkki Tiihonen oli ajamassa henkilöautollaan Kangasniemeltä Joutsaan päin, kun Kortesalmen kansakoulun kohdalla puhelinpylväs oli kaatunut auton etuosan päälle raahautuen vielä katon yli. Auton etuosa lommoutui ja kattoon tuli painaumia, mutta autossa olleet eivät loukkaantuneet. Vähän aikaisemmin vallinnut myrsky lienee vioittanut pylvästä.

Kangasniemellä paloi talo irtaimistoineen poroksi kello 21-22 välillä.

 

Hartolan Metsäkoskella varhain aamulla myrskytuuli kaatoi 200-300 puuta. Samalla vioittuivat puhelinlinjat ja kaatui sähköpylväitä. Eräästä navetasta lensi katto ilmaan ja talosta särkyivät ikkunat. Rusinkylässä satoi 2-3 sentin läpimittaisia rakeita, vilja lakoontui ja perunanvarret katkesivat suurelta alueelta. Joutsassa aiheutuivat suurimmat puustovahingot Mieskonmäessä, jossa puita kaatui huomattava määrä.

Lisäksi lauantai-iltana kello 21.15 salama sytytti Hartolan Pohjolan kylässä mv. Juha Lehtoniemen tilan päärakennuksen tuleen. Vanhahko rakennus tuhoutui lähes kokonaan, vahingot 2-3 milj. mk. (KSML 29.7)

 

Etelä-Suomen Sanomat 30.7:

LUHANGASSA raivosi ankara ukonilma pyörremyrskymäisen tuulen tehostamana lauantai-iltana kello 20-21 aikaan. Myrskyalue ulottui useita kilometrejä leveänä Luhangan kirkonkylän eteläpuolelta pohjoiseen lähes Korpilahden korkeudelle saakka (25-30 km). Kulkusuunta oli idästä länteen.

Tammijärven kylää myrsky riepotteli erityisesti aiheuttaen useassa talossa melko suuriakin taloudellisia tappioita.  Maanviljelijä Uuno Halttusen tilan 18 metriä pitkän puimalarakennuksen oli pyörremyrsky luhistanut täysin. Sisällä olleet maatalouskoneet, mm. puimakone, särkyivät käyttökelvottomiksi. Tilan metsästä kaatui runsaasti suuria puita ja vahinkojen yhteismääräksi arvioitiin yli 500.000 markkaa. Juho Pietikäisen puimala taas jäi sen verran koholle kaatumisesta huolimatta, että maatalouskoneet säilyivät ehjinä.

Mv. Emil Ahdin uudesta suuresta asuinrakennuksesta myrsky kieritti neljäsosan peltikattoa rullalle heittäen sen 40 metrin päähän. Rullaus oli niin tiukka, ”ettei niitä olisi ihmiskäsin niin pieneen rullaan saanutkaan”, kuten lehti kirjoitti. Saman talon vilja-aitasta toinen kattolape hävisi kokonaan. Useissa taloissa myrsky kaatoi suuria pihapuita rakennusten päälle, irrotteli kattotiiliä ja pelloilla heinäseipäitä meni nurin kymmenittäin.

 

Puhelin- ja sähkölinjat kärsivät suuria vahinkoja pitkin Luhangan pitäjää kaatuneista puista. Useissa kohdin linjat olivat pitkin matkaa kaikki alhaalla. Lisäksi yksityisten puhelinkoneet ja paikalliset puhelinkeskukset ovat vioittuneet niin pahoin, että Luhanka pysynee muutaman päivän eristettynä puhelinyhteyksien osalta.

Tukkipuun kokoiset koivut ja petäjät sulkivat täysin maantien Luhangan kirkonkylän ja Korpilahden pitäjän Putkilahden kylän sekä Tammijärven väliltä. Tammijärvellä iltamissa olleiden autolla liikkujien toimesta saatiin tie Luhangan kirkolle raivatuksi liikkumisen mahdollistavaan kuntoon.

Vielä vähän ennen puoltayötä sivusi Luhangan kirkonkylää sen eteläpuolelta uusi voimakas ukonilma kaataen taas suuria aloja metsää ainakin viideltä eri tilalta. Kymmeniä tukkipuita kaatui jälleen myös Luhanka-Tammijärvi- tielle.

Myrskyn aikana satoi työmies Matti Laineen suorittaman mittauksen mukaan kolmen sentin kokoisia rakeita. Ikkunoita rikkoutui, perunanvarret katkesivat ja muu viljelys painui aivan maan pintaa myöten.

 

Muuramen ja Korpilahden välillä kaatoi lauantai-iltainen rajuilma metsää melko laajalta alueelta, yhteensä noin 200 tukkipuuta.

 

 

Muita uutisoituja ukkosmyrskyn tuhoja

Kuolettava salamanisku Jämsässä. Lauantaiaamuna kello 4 raivosi Jämsässäkin pahin ukonilma vuosikymmeniin. Jämsän Veikkolassa iski salama sähköpylvääseen ja johtoja pitkin piharakennukseen, jonka rautaisesta ovenrivasta sai yksinään asunut vanhaisäntä Samuli Salminen kuolettavan iskun mentyään ilmeisesti katsomaan riehuvaa ukonilmaa ulko-ovelle.

Raekuurot tekivät myös tuhoisaa jälkeä Jämsän peruna- ja viljapelloilla.

Perheenäidin surma Joutsassa. Lauantai-iltana oli emäntä Alli Hintikka lähtenyt polkupyörällä kotoaan Joutsan kirkolta lypsylle yhteislaitumelle. Hän ajoi huomaamattaan vähää ennen salaman katkaisemaan matalajännitejohtoon, josta aiheutunut sähköisku surmasi emännän. Hän oli kuuden alaikäisen lapsen äiti. (Lehdistön toisen version mukaan voimalinja romahti pyöräilijän päälle).

Karstulan Vahangalla tuli miljoonavahinko salaman sytytettyä kello 23 jälkeen mv. Jussi Ahosen päärakennuksen mittaritaulun. Tuli saatiin sammumaan alkuunsa ja talonväki meni nukkumaan isännän varmistettua moneen kertaan, että palovaaraa ei enää ole. Kello 5 aikaan havaittiin kuitenkin naapurista, että rakennus oli liekeissä ja nukkumassa olleet juuri pakenemassa yöpukeissaan ulos. Vain vähän irtaimistoa saatiin pelastettua ennen palokunnan saapumista, jonka tehtäväksi jäi pääasiassa monta kertaa syttyneen läheisen navettarakennuksen suojelu.

 

Mäntästä Jämsään johtavalle tielle kaatoi lauantaiaamuna noin kello 5:n aikaan riehunut ukkosmyrsky metsää muodostaen useita tiesulkuja, joiden raivaamiseen tarvittiin useampia miehiä, ennen kuin liikenne pääsi jatkumaan normaalisti.

Jämsänkoskella rikkoi ukonilman aikana vallinnut ankara myrsky useista rakennuksista ikkunoita  ja kaatoi myös puita.

Kolhossa yöllinen ukkosmyrsky rikkoi puhelimia ja kaatoi puita teille ja sähköjohtojen päälle katkaisten virran useasta muuntopiiristä.

Keuruun Liesjärvellä paloi salamaniskusta syttynyt kaksikerroksinen talo poroksi lyhyessä ajassa. Talo oli vakuutettu 2 miljoonasta, vahingot tätä suuremmat.

 

 

MYRSKYT KAATOIVAT KESKI-SUOMESSA KYMMENIÄTUHANSIA RUNKOJA (KSML 31.7)

Viimeaikaisten ukkosmyrskyjen tuhoista ei Keski-Suomen alueella ole kesälomakauden ollessa meneillään tehty karkeatakaan yhteenvetoa, mutta jo käsituntumalta voidaan sanoa, että metsää kaatui kymmeniätuhansia, ellei lähemmäksi 100 000 runkoakin. Suuret alueet ovat paikoittain turmeltuneet niin pahoin, että ne joudutaan kokonaan uudistamaan.

Myrskyrintama kulki Sysmän, Hartolan, Joutsan, Kangasniemen, Luhangan, Tammijärven, Lievestuoreen, Toivakan, Leppäveden, Tikkakosken, Laukaan, Uuraisten, Multian jne. kautta ja puustotuhoista on tietoa aina Keski-Pohjanmaan rajaseutua myöten.

Multialla on kaatunut toistakymmentä tuhatta runkoa, Tammijärven tienoilla kenties saman verran eivätkä tuhot Leppäveden, Tikkakosken ja Toivakankaan suunnassa ole sen vähäisemmät. Missä tuhot ovat loppujen lopuksi vaikeimmat, on vielä tänä ajankohtana mahdoton sanoa. Laajat teistä loitommalla olevat alueet ovat vielä kokonaan katsastamatta.

Korjuuajankohta on vaikea, koska maaseudun työvoima on tällä hetkellä kiinni ennen muuta heinänkorjuussa eikä sitä liikene hakkuisiin tuhoalueille. Suuri osa arvopuumetsistäkin on myös pahoin vaurioitunutta, säleistä ja revittyä, jonka ainoa käyttötapa lienee polttopuuksi tai pinotavaraksi hakkaaminen. Tukkipuukauppa ei elvy muutoinkaan ennen Aulangon puuhuutokauppaa, eikä puutavaran irtiottaminen murroksiksi muodostuneista ryteiköistä ole taloudellisesti kannattavinta palkkatyövoimaa käyttäen.

Ukkosmyrskyjen tuhoista on mahdoton mainita muuta markkamääräistä arviota kuin että ne nousevat yhdessä satoihin miljooniin kohdistuen niin metsiin, rakennuksiin, puhelin- ja sähköverkkoon yms.

 

KSML 3.8: Jyväskylän Metsänhoitoyhdistyksen alueella on myrskytuhoista suoritettu alustava selvitys. Maanomistajien tekemien ilmoitusten mukaan tuhoja on tapahtunut 70 metsänomistajan tilalla yhteensä noin 1750 hehtaarin alueella. Myrsky kaatoi havutukkipuurunkoja noin 40 000 kpl ja koivutukkipuita 5 000 kpl. Pienempää puustoa on kaatunut kymmenin tuhansin rungoin. Lopulliset määrät selviävät vasta hakkuun jälkeen.

Metsänhoitoyhdistys järjesti Kaupunginhotelliin suuren metsänomistajain kokouksen, jossa pohdittiin metsäkatastrofiin kytkeytyneitä kysymyksiä. Kutsuttuina oli myös suurten ja pienempien puutavarafirmojen arvovaltaisia edustajia.

 

 

Puhelin- ja sähköverkot kovilla (KSML 31.7)

Viikonvaihteessa raivonneet ukkosmyrskyt saivat aikaan erittäin pahaa tuhoa myös sähköverkoissa. Jyväskylän kunnan Sähkö Oy:n verkostossa vaurioiden korjaustöihin osallistuneet noin 20 miestä ovat tehneet 11-17 tunnin työpäiviä. Tikkakosken ja Liinalammin väliset linjat saatiin kuntoon jo maanantaihin mennessä, mutta vaatinee parisen viikkoa, ennen kuin katkenneet pylväät ja rikkoutuneet johtimet Kuukanpään ja Kuikan kylien suuntaan on lopullisesti korjattu.

Suur-Savon Sähkö Oy:stä kerrottiin, että pahin rajuilma sattui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, jolloin 120 muuntopiiriä joutui olemaan hetken pimeänä. Suurjännitelinjat saatiin pääasiassa kuntoon maanantai-iltaan mennessä, mutta pienjännitepuolella työt jatkuvat vielä muutaman päivän.

 

Puhelinyhteyksissä oli myrskyn jälkeen suuria häiriöitä, mutta lennätinliikenne ei tällä kertaa kärsinyt pahemmin. Suurimmat linjarikot Keski-Suomen alueella olivat Tikkakoskella, sitten Joutsassa sekä Muuramen ja Korpilahden välillä.

Puhelinlinjojen kaukoyhteydet Helsingistä olivat maanantaiaamuna kello 10.30 vielä kokonaan katkenneena Iisalmeen, Parikkalaan, Karjalohjalle, Tornioon, Kemiin, Saarijärvelle, Äänekoskelle ja Ruovedelle, kerrottiin posti- ja lennätinhallituksesta. Tärkeimmät puhelut voitiin kuitenkin välittää kiertoteitse.

 

 

 

ETELÄ-POHJANMAA

Ankara ukonilma kaato- ja raesateineen vieraili jälleen lauantaina Etelä-Pohjanmaalla. Monin paikoin seurasi rajuilmaa ankara myrsky, joka raekuurojen ja kaatosateiden ohella tekikin ehkä eniten tuhoja päivän mittaan. Peräseinäjoella ja Ilmajoella kaatui satoja puita, jotka paikoin muodostuivat suluiksi liikenteelle. Rajuilma sekoitti pahoin puhelinyhteydet ja sähkönjakelua. Pitäjien palokunnat olivat myös lujilla salamain sytytellessä tulipaloja.

 

Vaasassa "vapistiin"

Iltapäivällä raivosi Vaasassa kova ukonilma, jota edelsi hirveä myrsky. Salamat leimahtelivat ja ukkonen jyrisi yli tunnin yhtämittaisesti, vallitsi kova kaatosade ja välillä satoi myöskin suuria rakeita. Kadut olivat vettä valtoimenaan ja sitä virtasi talojen kellareihin, mm. Suomen Pankin kellarikerrokseen tuli vettä puolisen metriä, samoin Pauligin varastokellariin. Palokunnalle tuli samanaikaisesti useita palohälytyksiä, joten se ehti pyynnöistä huolimatta vasta kello 18 vedenpumppaustehtäviin.

Kaatosade teki suurta vahinkoa varsinkin Vaasan uudella hautausmaalla. Pitkälahteen päin olevalla osalla vesimassat olivat kaataneet ainakin 15 hautapatsasta hautausmaan ylemmässä osassa. Vanhalla hautausmaalla ei ollut kaatunut patsaita, mutta vesi oli kuljettanut suuria hiekkamääriä edellään niin että oli syntynyt suuria syviä uria. Vaurioiden korjaamiseen ryhdyttiin heti maanantaina.

Vaasan lähistöllä Sundomin kylässä Kaupinlahden toisella puolella pyörremyrsky repi erään huvilan alueella puita juurineen maasta ja katkoi niitä. Huvila säilyi kuin ihmeen kaupalla.

 

Rajuilma sekoitti pahasti puhelinyhteydet. Niinpä Vaasa oli illan mittaan lähes täydellisessä motissa ulkomaailmaan. Melkein kaikki kaukopuheluyhteydet olivat poikki tai yhden linjan varassa.

Ilma seestyi välillä, mutta kello 22.30 aikaan puhkesi ukonilma uudelleen. Salamat leimahtelivat pimeässä yössä ja vettä tuli taas kaatamalla. Tämä ukkonen ei kuitenkaan tehnyt mainittavia vahinkoja.

 

 

ILMAJOELLA KAATUI PUITA KUIN HEINÄÄ

Ilmajoen Pojanluoman kylä joutui lauantaina kovan ukkosmyrskyn kouriin. Myrskyaalto oli noin 5 km:n levyinen ja teki noin 20 km:n matkalla suurta tuhoa. Myrsky nousi aluksi Pojanluoman kylän ylle tehden puolen tunnin aikana arvaamattomat vahingot. Peltojen heinäseipäiltä myrsky heitteli heinät pitkin kylää vain harvojen seipäiden jäädessä pystyyn.

Isompi tuho kohtasi kuitenkin, kun myrsky kaatoi suuren määrän puita. Osa niistä kaatui puhelin- ja sähkölinjoille, jotka rikkoutuivat pahoin laajalla alueella. Tiet tukkeutuivat kaatuneista rungoista ja kylän miehillä oli usean tunnin työ, ennen kuin tiet saatiin liikennöitävään kuntoon. Metsämailla myrsky teki vahinkoa kaatamalla puita kuin heinää, mm. Iisakki Valkaman ja Unto Hakalan metsistä satoja runkoja.

Rakennusten kattoja repi myrsky maahan. Muun muassa Toivo Soisalon navetan ja riihen katot, veljekset Porkosen riihen katon, sekä Alpo Ylisen asuinrakennuksen ja Eino Hakalan puintiladon katon vei myrsky mennessään. Vähäisemmin vaurioin selvisivät katot, joista lensivät maahan tiilet, päreet ym. kattoaineet.

 

Pojanluoman kylästä myrsky eteni yli Tuulian nevan Saveen kylään ja Kullanmäkeen kohti kirkonkylää kaataen matkallaan puita, särkien kattoja ja hajottaen heinäseipäitä.

Edelleen kirkonkylässä raivosi myrsky hillittömällä voimalla tuhoten kattoja ja kaataen runsaasti koivuja maantien varsien puistikoista vieden saman tien alas puhelin- ja sähköjohdot, joiden korjaaminen kesti yömyöhään.

Myrsky eteni edelleen Rannanmäkeen, jossa kohteli kaltoin kattoja ja kaatoi runsaasti puita. Ukonilman aikana satoi runsaasti rakeita, jotka pirstoivat viljelyksiä. Pahimmin kärsivät perunanvarret ja sokerijuurikas ja lisäksi rankat kaatosateet painoivat viljat pahasti lakoon. Yksistään metsien kohdalta myrskyalueella vahingot arvioitiin kymmeniksi miljooniksi markoiksi.

 

Alavudella ja Peräseinäjoella raivosi niin ikään kova myrsky. Peräseinäjoen Louonkylästä kerrottiin satoja puita kaatuneen, kuten myös Alavudella. Paikoin muodostuivat kaatuneet puut suluksi liikenteelle. Loukon puhelinkeskuksen pihamaalla kaatui iso kuusi, joka katkaisi yhteydet 10 paikkaan. Lisäksi ankara raesade rikkoi ikkunan keskustalosta.

Ähtärissä kaatui myös paljon puita iltapäivän ukkosmyrskyssä varsinkin Myllymäen ja Inhan välillä.

 

Myrskyn tuhoja Laihian metsissä ja pelloilla

Lauantaina riehunut myrsky kaatoi Laihiankin metsissä satoja puita. Hulmin puistosta kaatui kolme vanhaa lehmusta ja pihojen puutarhoissa vahingoittuivat omenapuut. Rajuilma repi kattoja ladoista ja eräässä paikassa on rikkonut tiilikatonkin. Potilan mäellä oleva kolmiomittaustorni kaatui myrskyn kourissa ja raesade piiskasi ruis- ja kevätviljavainiot maan tasalle. Mv. Tauno Huhtasen karjasta tappoi salama kaksi lehmää. (Ilkka 28.7)

 

Myrsky lennätti latoja Sievissä

Ukkossään nostattama myrsky kaatoi 10 kilometrin matkalla parin kilometrin leveydeltä noin 10 000 puuta Sievissä. Tieosuuksille kaatuneet puut keskeyttivät liikenteen, sähkö- ja puhelinlinjat katkesivat ja useat kyläryhmät joutuivat täysin eristetyksi. Kymmenkunta heinälatoa lensi taivaan tuuliin. (Aamulehti 31.7)

 

 

NÄRPIÖSSÄ TULVA JA RAKEISTA SUURVAHINKO KASVIHUONEILLE

Lauantain rajuilman yhteydessä ollut voimakas raesade pirstoi Närpiön lukemattomista kasvihuoneista lasiruudut rikki tehden vahinkoa siten myös kasvilavojen kasveille. Tällä kertaa suurin raevahinko tapahtui Biolahdenkylän kasvihuoneille. Alustavien arvioiden mukaan vahinkojen rahallinen arvo on laskettu kymmenen kertaa suuremmaksi kuin pari viikkoa sitten myös Närpiössä raivonneen raesateen vahingot, jotka nousivat silloinkin miljooniin markkoihin.

Paitsi kasvihuoneiden lasiruutuja, rikkoivat läpimitaltaan ennennäkemättömän suuret, jopa 5,5-senttiset rakeet myös asuinhuoneiden ja ulkorakennuksien ikkunoita.

 

Vesimassat lainehtivat Närpiönjoen varren alavilla mailla kuin kevään pahimpaan tulva-aikaan lauantaisen rankkasateen jälkeen. Tulvavesien alle on peittynyt hehtaareittain viljelyksiä ja teitä on jouduttu sulkemaan liikenteeltä. Närpiöstä Teuvan Perälään johtavan maantien yli lainehti monin paikoin jopa puolimetrinen vesikerros noin 2,5 kilometrin pituisella tulva-alueella. Vesi on myös tunkeutunut talojen kellareihin. Pohjanmaan tieverkosto on kärsinyt pahoin myös muualla ukkossateiden tuomista tulvista. Niillä on sortumia ja ovat ne paikoin ajokelvottomia. (Ilkka 30.7)

 

Lauantaina vallitsi Kristiinan seudulla ankara ukonilma kaato- ja raesateineen iltapäivästä iltamyöhäiseen. Lapväärtissä myöhään lauantai-iltana vallinnut ukonilma kaatosateineen aiheutti tulvia ja joessa on enemmän vettä kuin kevättulvien aikaan. Pellot ovat veden peitossa ja monien talojen heinät veden vahingoittamia. (Aamulehti)

 

 

Kohtalokkaita salamaniskuja

Kristiina. Salama surmasi rajavartija Eero Kaunion 11-vuotiaan pojan Raimo Olavin partiopoikien leirillä Gåsgrundin saaressa Kristiinassa. Hän hakeutui rajuilmalta suojaan suuren puun alle ja oli syömässä eväitään, kun salama iski.

 

Soini. Salama iski lauantai-iltana Soinin Laasalankylässä mv. Leevi Keskisen talon sähkömittariin. Tällöin lähellä ollut Keskinen sai ankaran iskun sinkoutuen huoneen toiselle puolelle ja menettäen henkensä. Myös muut sisällä olleet menivät tajuttomiksi ja joutuivat myöhemmin turvautumaan lääkäriapuun. 45-vuotiaalta Keskiseltä jäi vaimo ja kaksi lasta. Hän oli tunnettu uutterana ja esimerkillisenä miehenä. Ukkonen aiheutti kylässä palonalkuja ja vahingoitti kaikkia puhelimia.

 

Juupajoki. Lylyn kylässä salama surmasi varhain aamulla entisen 82-vuotiaan rautatieläisen Abraham Pöyhölän sytyttäen myös talon tuleen. Palo saatiin heti tukahdutetuksi. Pöyhölä oli herännyt jyrinään ja lähtenyt huoneestaan eteiseen istahtaen ullakon portaille. Kello 4.45 kuului ankara jyräys, johon Pöyhölän poika heräsi ja havaitsi eteisen verhojen olevan tulessa ja isänsä eteisen nurkassa hiljaa valittaen. Hän kantoi isänsä toiseen huoneeseen.

Salama oli tullut sähkölaitteista sisään, rikkonut eteisen lattian, mennyt pihamaalle kyntäen nurmikkoon syvän vaon ja singoten lopuksi pihamäntyyn. Pöyhölä oli kunniakkaan vanhan sotaväen veteraaneja, jäyhä hämäläinen tervaskanto ja innokas eränkävijä. Teki pitkän palveluksen VR:n asemamiehenä ja hänellä oli 8 lasta.

 

Karijoen Ylikylässä löi salama ikkunan kautta Onni Airolan taloon tainnuttaen kolme pikkulasta, jotka saivat pieniä palovammoja, mutta palasivat tajuihinsa ennen lääkäriin toimittamista. Ukonilman aikana vallitsi kaatosade, jollaista ei ole nähty paikkakunnalla vuosikausiin. Vettä tuli lauantain aikana niin, että tulva peitti täälläkin alleen vainioita jopa kevättulvia suuremmat alat.

 

Järviseudulla vieraili ukonilma jo lauantaiaamuna polttaen ainakin yhden ladon mukanaan 2 500 kiloa edellispäivänä ajettua heinää. Ylistaron Untamalankylässä salama sytytti ladon sekä poltti heinäseipäitä pellolla.

Tervajoella  salama iski aseman takana sähköverkkoon ja rikkoi monen talon sähkömittarit tehden pahimman tuhon maalari Esko Lehtimäen talossa särkien mm. kaikki ikkunat. Ripeä toiminta esti syttyneen palon leviämisen. Molemmissa kylissä satoi rankasti ja myrskytuuli teki vahinkoja.

Kauhajoella paloi kauppias Reino Koskirannan kauppa- ja asuinrakennus maan tasalle. Kello 23.15 heräsi Koskirannan perhe voimakkaaseen salamaniskuun. Noustuaan ylös he huomasivat talon olevan kauttaaltaan tulessa ja pelastautuivat toisesta kerroksesta yöpukeissaan ulos, mukanaan 3-vuotias lapsi. Palokuntaa ei saatu hälytettyä ukkosen rikkomien puhelinyhteyksien takia. Tulipalon huomasi ajossa ollut ulataksi, jonka radiopuhelimella saatiin sanoma palokunnalle kello 23.30. Mitään ei enää kuitenkaan ollut tehtävissä. Rakennus varastoineen oli vakuutettu kahdesta miljoonasta markasta, mutta vahingot lienevät suuremmat.

Kauhajoen Kainastolla ukkonen rikkoi puhelimia ja radioita sekä pirstoi sähkö- ja puhelinpylväitä. Lisäksi salama tappoi kolme lehmää ja hiehon. Ukonilmaa seurasi kova raesade ja kertoman mukaan eräät rakeista painoivat 50 grammaa.

 

Lapuan seudulla salamat välähtelivät ja ukkonen jyrisi yhtämittaisesti myöhään lauantai-iltana aina puoleenyöhön saakka. Haapakosken kylällä salama iski kirvesmies Matti Saarenpään useita huoneita käsittävään ulkokartanoon polttaen sen lyhyessä ajassa tuhkaksi. Ainoastaan 2-vuotias varsa ehdittiin pelastaa, sen sijaan 4 sikaa, moottoripyörä, maatalouskoneita ja muuta irtainta jäi tulen saaliiksi. Vahingot ainakin miljoona markkaa, jotka vakuutukset vastannevat osittain. (Ilkka 28-29.7)

 

Ilkka 29.7: Kuten tunnettua on kulumassa olevat kesä maakunnassa ja yleensä koko maassa ollut todellinen "ukkoskesä", jollaisia sattuu vain harvoin. Ukkonen on jo tähän mennessä aiheuttanut ihmishenkien menetyksiäkin, puhumattakaan taloudellisista vahingoista, joita on saatu kokea mm. tulipalojen muodossa. Tämän kesän ukonilmoja vielä ankarampi ukkonen oli maakunnassa kesällä 1925, jolloin ihmishenkien menetykset Etelä-Pohjanmaallakin olivat lukuisat.

 

 

 

HÄME

10-SENTTISIÄ RAKEITA?

KSML 28.7:  SUURET RAKEET RIKKOIVAT SATOJA IKKUNARUUTUJA

Lauantaina kello 17-18 välillä ohitti Tampereen seudun voimakas ukonilma, jonka aikana satoi tavattomalla voimalla harvinaisen isoja rakeita niin runsaasti, että maa oli pitkän aikaa valkoinen. Muun muassa kaupungin palokunnan pihamaalta mitattiin 7 cm läpimittaisia rakeita. Rakeet särkivät kaupungissa satoja ikkunaruutuja, yksistään palokunnassa ja Stockmannin talosta kymmeniä ruutuja.

 

Ilkka 28.7: Lauantaina aiheutti voimakas ukkossää paljon tuhoa P-Hämeessä

Ympäri maakuntaa ukonilma katkoi sähköjohtoja ja puhelinyhteyksiä sekä aiheutti tulipaloja. Tampereella ja monin paikoin Hämeen pitäjiä seurasi ukkosta rajuilma, jonka aikana satoi rakeita, joista eräiden läpimitta saattoi olla toistakymmentä senttiä. Tampereella rikkoutui tuhansia ikkunoita.

 

HS 28.7: Jättiläisrakeista suuria vahinkoja Tampereella

Miljoonavahingot särkyneiden ikkunoiden muodossa aiheutti harvinaisen ankara raekuuro, jonka kohteeksi joutui Tampere ympäristöineen kello 17 jälkeen. Noin 10 minuutin aikana satoi taivaan täydeltä rakeita tai paremmin sanoen jääkimpaleita, joiden läpimitta oli useita senttejä, suurimmat jopa 4 senttiä. Muun muassa Stockmannin uuden liiketalon yläkerran ikkunat särkyivät miltei järjestään, jopa eräät seinälevytkin rikkoutuivat. Kaupungin alueen ikkunavahingot ovat miljoonaluokkaa.

Pirkkalan Haikan omakotialueella kerrottiin sataneen suurimmillaan 4-6 senttisiä rakeita ja aiheuttivat suuret tuhot puutarhoissa karistaen marjapensaista marjat ja omenapuista omenat.

 

 

RAEKUURO RIEHUI TAMPEREELLA - AKKUNAT SÄRKYIVÄT, LIIKENNE PYSÄHTYI (Aamulehti 28.7)

Rankka raesade, jonka vertaista ei tiedetä miesmuistiin sattuneen, riehui eilen illan suussa Tampereella ja lähiympäristössä. Ukkoskuuro saapui kaupunkiin etelästä Pyhäjärven suunnalta. Härmälässä raesade oli jo varsin voimakas ja sen ylittäessä Pyhäjärveä, kuohui järven pinta vaahtoavana valkoisena massana.

Kello 17 jälkeen nousivat keskikaupungille ensin synkät pilvet, joista aluksi putoili suuria pisaroita ja ukkonen jyrähteli harvakseen. Sade kiihtyi pian ja hetkeä myöhemmin virtasi vesi kohisten talojen syöksytorvista. Samalla alkoi sateen mukana putoilla rakeita, joiden koko kasvoi nopeasti. Kohta olivat rakeet niin suuria, että kadut tyhjenivät jalankulkijoista hetkessä eivätkä autoilijat uskaltaneet enää ajaa huonon näkyvyyden vuoksi ja pelätessään akkunoiden murskautuvan.

Tuulen voiman ollessa melkoinen rakeet iskeytyivät alas varsin viistosti rummuttaen talojen etelänpuoleisia seiniä ja akkunoita valtavalla voimalla. Rakeiden koko kasvoi hetki hetkeltä ja monin paikoin iskeytyivät niistä suurimmat jopa kahdenkin akkunaruudun läpi. Sisällä asunnoissa oli puhuminen yhtämittaisen kohinan vuoksi miltei mahdotonta.

 

Tuhosaldoa

Ankarimman sateen aikana rakeiden keskisuuruus oli 3-4 senttiä, mutta esimerkiksi Nekalassa tavattiin jopa 8,5 sentin läpimittainen kananmunan muotoinen rae ja 5-6-senttiset olivat aivan yleisiä. Aamulehden toimitalon pihamaalla rakeet olivat miltei järjestään 6-7 cm suuruisia (lehden kuvassa tulitikkulaatikon kokoisia, jo hieman sulaneita rakeita).

Härmälän sääaseman mittausten mukaan tuulen voima oli 60 km tunnissa (16-17 m/s), mikä lisäsi rakeiden aiheuttamaa tavatonta vahinkoa. Käytännössä jokaisesta keskikaupungin sadoista taloista, niiden etelänpuoleisilta seinäpinnoilta pirstoivat rakeet akkunoita,  murskasivat valomainoksia, repivät puistojen ja katuvarsien puista oksia ja lehtiä, tuhosivat istutuksia puistoissa ja yksityisissä pihoissa sekä puutarhoissa.

Niinpä esimerkiksi Aleksanterin kirkosta meni 50 ruutua, Finlaysonin tehdasrakennuksesta lähes 100 pientä ruutua ja Stockmannin liiketalosta kaikkiaan 70 varsin suurikokoista 4 mm:n ruutua ja lisäksi viisi 8 mm:n vahvuista lasista seinälevyä pirstaleiksi. Putoavat sirpaleet aiheuttivat lisävahinkoa repimällä suuria reikiä näyteikkunoiden markiiseihin. Aamulehden talosta särkyi 60 ruutua ja katolla olleista 140 cm korkeista neonkirjaimista jäi ehjäksi vain N-kirjain.

Nekalan suunnalla rikkoutui kansakoulusta 90 ruutua ja rakeet iskeytyivät jopa kahden ruudun läpi. Sen sijaan Tuomiokirkko säilyi vaurioitta ja Kalevan kaupunginosassa jäivät vahingot melko vähäisiksi. Useista autoista rakeet moukaroivat tuulilaseja rikki ja suurimmat pystyivät myös iskemään pelteihin lommoja.

 

Ehkäpä ankarimpana kohdistui sään raivo kasvihuoneisiin - esimerkiksi Niemen puutarhalla Messukylässä pirstoutuivat kaikkien kolmen kasvihuoneen akkunaruudut ja sisällä olleet istutukset tärveltyivät. Pohtolassa rakeet piiskasivat perunan lehdet täyteen reikiä ja omenapuista lensivät raakileet paikoin jopa 10 metrin päähän.

Ihmisille ei tiettävästi aiheutunut pahempia vammoja, joskin moni sai paremman puoleisen selkäsaunan rakeiden iskuista. Tammelan pallokentällä oli käynnissä TK-V:n ja Ruosniemen Visan välinen jalkapallo-ottelu. Pelaajat eivät ehtineet ajoissa suojaan rakeiden alta, ja niinpä kentältä kuuluikin tuskan kiljuntaa rakeiden piiskatessa ohuissa vaatteissa olleita urheilijoita.

 

Rajusään yllättäessä kiirehtivät järvillä liikkuneet suojaan ja ilmeisesti onnistuivat, sillä mm. Tampereen pursiseuralta havaittiin vain yhden purjeveneen liikkuvan pahimpaan aikaan selällä. Vene vähensi purjeitaan rantautumatta ja selvisi kaiketi vaurioitta vaahtoavasta vedestä ja rakeitten kynsistä.

Sekä ennen raesadetta että sen aikana, ja vielä jälkeenkin satoi vettä ankarasti. Härmälässä mitattiin sademääräksi 15,2 mm. kello 19.45 mennessä. Sade lankesi maahan lyhyessä ajassa eivätkä viemärit pystyneet nielemään vesimassoja, vaan kaduille kertyi suuria altaita. Härmälän lentokentällä vuorot Poriin ja Vaasaan siirtyivät 20 minuutilla.

 

Raemyrskyn mentyä talonmiehillä oli suururakka puhdistaa jalkakäytäviltä ja ajoteiltä pois lasinsirpaleet, rakeet sekä myrskyn repimät oksat ja lehdet. Kadut ja puistot olivat miltei kokonaan raejään peitossa lisänään puiden lehtiä ja katkenneita oksia.

 

Rankkasää myös 30 v. sitten

Tamperelaiset eivät muista moista raesadetta ennen kaupungissa nähdyn. Ammattikoulunkatu 10:ssä asuva rouva Bertta Mantere kertoi, että kesällä 1925 oli kuitenkin vielä hirveämpi ukkossade kuin nyt. Hän asui jo silloin samassa talossa, mutta ympäristö oli paljon aukeampaa.

32 vuotta sitten satoi niin rajusti, että "tuplienkin" läpi tulvi sisälle suuria vesilammikoita. Sademyrsky tuli tällöin Messukylästä päin. Kesällä v. 1938 jokseenkin tasan 19 vuotta sitten riehui Tampereella myös ankara raesade aiheuttaen tuntuvia vahinkoja.

 

Euroopan ennätysrakeet yli kilon painoisia

Kaikkein voimakkain tieteellisesti todettu raesade Euroopassa tapahtui Sielermarkissa Itävallassa v. 1897. Kerrassaan 15 senttimetrin suuruiset ja yli kilon painoiset jääkimpaleet rikkoivat ulkokattoja ja tunkeutuivat läpi sisäkattojenkin asuntoihin ja painuivat paikoin jopa puolen metrin syvyyteen maahan.

Suomen suurimmista rakeista ei ole täsmällisiä tietoja. Kuitenkin voidaan sanoa, että 6-8 cm läpimittaiset rakeet lienevät suurimpia, mitä maassamme on satanut. Vaikea on myös sanoa, milloin viimeksi rajuilmoja on ollut niin paljon kuin tänä vuonna.

 

 

Muita ukkostuhoja Hämeessä

Maakunnassa tapahtui runsaasti salaman sytyttämiä muuntaja- ja rakennuspaloja tai palonalkuja. Etelä-Hämeessäkin vallitsi kesän voimakkain ukonilma, jonka aikana satoi runsaasti vettä ja isoja rakeita.

Lempäälässä raivosi raju ukonilma usean tunnin ajan. Kello 15.30 alkoi raesade, joka kesti puolisen tuntia ja rakeet olivat jopa 8-senttisiä. Myös Sääksmäellä kerrottiin rakeiden läpimitan olleen useita senttimetrejä.

 

Vesilahti joutui niin ikään lauantaina iltapäivällä neljän tunnin ajaksi rae- ja salamapommituksen kohteeksi. Hinsalan kylässä iski pallosalama sähköpylvääseen ja pujahti sitten asentaja Eino Juvelan huvilan avoimesta verannan akkunasta sisään jatkaen matkaansa välieteiseen, heittäen ovella seisoneen rouva Juvelan tieltään. Sisällä salama hajaantui, pienet pallosalamat törmäilivät hetken sinne tänne ja saivat paljon tuhoa aikaan. Ne sytyttelivät ovia, irtaimistoa ja tuhosivat täysin mm. radion.

Kun salamat lopuksi poistuivat vastakkaisiin seiniin tekemistään isoista aukoista huomattiin rakennuksen syttyneen kahdesta kohtaa palamaan. Naapuri lähti tekemään hälytystä autollaan, mutta palokunnan saapuessa oli tuli saatu sammutetuksi. Juvelan 6-henkinen perhe oli talossa sisällä, mutta säilyi vahingoittumattomana - rouvakin selvisi salaman törmäilystä säikähdyksellä.

 

Salamasurma: Pohjois-Hämeessä Lylyssä salama iski 82-vuotiaan entisen asemamiehen Abrahan Pölhölän asuntoon ja eteisessä ollut mies sai surmansa. Lomalla ollut poika sai tulen heti sammumaan.

Kurun Karjulan kylässä varhain aamulla kello 4.45 salama iski Talous- ja Rautakaupan liiketaloon sytyttäen sen tuleen. Samalla vioittuivat puhelinyhteydet aiheuttaen hälytyksen viivästymisen. Rakennuksen ullakkokerros paloi täysin ja savu, kuumuus ja sammutusvesi turmelivat liikevaraston ja irtaimiston kokonaan. Rakennus kaikkineen oli vakuutettu 7 milj. markasta.

Kihniössä satoi rajumyrskyn aikana suuria rakeita. Nerkoon kylällä Perälän talossa mellasti salama rikkoen ikkunat, repien seinäpaperit ja rikkoen mm. seinäkellon. Isäntä meni hetkeksi tainnoksiin, mutta virottuaan sai alkaneen palon heti sammumaan. Navetassa salama myös repi seiniä.

 

Kangasalla aamuvarhaisen ankaran ukonilman aikana iski salama monessa paikassa maahan ja pirstoi puita. Suinulassa salama iski rajusti Sartor Oy:n tehdasalueelle kello 4.30 rikkoen heti puhelinyhteydet ja sytyttäen asuinrakennuksen. Palon alku oli räjähdysmäinen, mm. kaksi akkunaa puitteineen sinkoutui 15 metrin päähän. Talo paloi vajaassa tunnissa irtaimistoineen ja vahingot olivat useita miljoonia markkoja.

 

Iltapäivällä myrsky kaatoi useita kymmeniä puita Hämeenlinnassa Myllymäellä ja samoin myös Ähtärissä. Hämeenlinnan seudulla oli kello 15 aikaan pimeätä kuin säkissä, satoi vettä ja rakeita. Puhelimet mykistyivät monin paikoin ja muuntajat paloivat Katinalassa ja Sääksmäellä.

 

ESS: Itä-Hämeessä Lahden seudulla perjantain ja lauantain välisenä yönä kello yhdestä neljään riehunut ukonilma oli harvinaisen voimakas, sillä taivas oli tuntikausia miltei yhtenä tulimerenä salamoiden räiskähdellessä yhtä aikaa joka taholla. Ukkosta säesti myös myrskyluonteinen tuuli ja rankkasade, joka sai pian paikat tulvimaan. Eräs ukkosen jylinään herännyt kaupunkilainen oli asuntonsa parvekkeella laskenut nähneensä yli 2200 salamanleimahdusta. Luvusta puuttuvat rajuilman alkuosan salamointi sekä ne, mitä ”salamanlaskijan” selän takana leimahteli.

Rajuilma aiheutti useita tulipaloja Lahden lähiseudulla. Tuhoisin niistä oli Hollolassa, kun salama sytytti kello 2.40 aikaan Hälvälän ampumaradan ampumahallin tuleen. Rakennus paloi kokonaan ja mukana tuhoutui myös ampumaradan vahtimestarin perheen vääpeli Mäkelän asunto ja irtaimisto. Vahingot 4-5 milj. mk.

 

 

 

SATAKUNTA

HIRMUMYRSKY TEKI "PUHDASTA JÄLKEÄ" KARVIAN SUOMIJÄRVELLÄ

Karvialla raivosi lauantaina ankara ukkosmyrsky, joka hajotti Suomijärven kylässä Erkkilän talon koko ulkokartanon maan tasalle ja repi asuinrakennuksesta katon aina tasakertaan saakka. Talon sauna katosi kerrassaan jäljettömiin.

Läheisessä Ojajärvessä kävi niin kovat aallot, että ne löivät rannalle valtavina hyökyinä, jotka katkoivat kymmentuumaisia puita kolmen metrin korkeudelta. Myrskyalue oli tavattoman kapea, vain noin 90-100 metriä, mutta mikä sen tielle osui, sen se hajotti. Mastomäen talosta repi sama vihuri kaikkien ulkorakennusten katot paikoiltaan, sekä hajotti matkan varrella pelloilta heinäseipäitä ja kiskoi suuria pihakoivujakin juurineen maasta.

Miesmuistiin ei paikkakunnalla ole nähty tämän veroista luonnonvoimien riehumista. Mainittakoon, että hirmumyrsky kulki aivan Heikkilän ja Uusi-Penttilän talojen välistä, eivätkä ne kärsineet vaurioita. Sen sijaan sekä Erkkilässä että Mastomäessä aiheutui kummassakin yli 700 000 markan vahingot. (Ilkka 30.7)

 

Kuin tykkitulen jäljiltä luonnonpuisto Parkanossa

(Karvian myrsky alkoi jo Parkanon puolelta, Aamulehti 30.7)

Puut kaatuivat kuin heinä Häädetjärven luonnonsuojelualueella noin 150 metrin levyisellä ja ainakin 10 kilometrin pituisella uralla, jonka Parkanossa viikonvaihteessa raivonnut hirmumyrsky kulki. Ylin 40 senttimetrin paksuiset puutkin katkesivat korren tavoin, sähköpylväät kaatuivat mukana, talojen katot olivat tipotiessään ja parissa minuutissa oli maisema kuin tykkitulen jäljiltä.

Myrsky sai uutta vauhtia kuljettuaan Häädetjärven yli. Häädetjärven talon metsän se tuhosi täysin jatkaen sitten kulkuaan luonnonsuojelualueen yli Ojajärvelle, minkä rannalla se sieppasi mukaansa eräänkin talon yläosan akkunoiden tasalta. Myrsky eteni sitten Suomijärven kylään, missä se tanssilavan yllä pyörittyään jatkoi matkaansa Karviaan. Myrskyä seurasi rankkasade, joka omalta osaltaan täydensi tuhoja. Sekä valtion että yksityisten osalta ovat vahingot miljoonia.

 

Myrsky linkosi miehen ja pojan ilmaan

Kymmenien talojen katot irtautuivat ja puut nousivat juurineen maasta kun raivoisa ukkosmyrsky riehui Karviassa lauantai-iltana. Myrsky saapui Parkanon suunnasta kello 18 aikoihin, kulki Rämmänkylän halki tuhoa tuottaen ja jatkoi täältä Suomijärven kylän alueelle. Myrskyn vaikutusalue oli vain noin 30 metrin levyinen.

Rannan kylässä hajotti myrsky mv. Tauno Erkkilän omistaman suurehkon hirsisen asuinrakennuksen niin, että ainoastaan alaosa jäi paikoilleen. Katto lensi 20 metrin päähän. Ihmisiä ei ollut sisällä, mutta isännän Tauno Erkkilän palatessa pelloltaan 5-vuotiaan poikansa kanssa yllätti myrsky ja he yrittivät juosta turvaan, mutta puhuri linkosi heidät pari kertaa 2-3 metrin korkeudelle ennen kuin he pääsivät suojaan kellariin.

Talon emäntä suojautui perunakuoppaan, mutta kun rajuilma oli pahimmillaan, lensi suojan katto kannattimiltaan. Lisäksi silpoi myrsky saunarakennuksen sekä hajotti mehiläispöntöt.

 

Katot repeytyivät irti

Suomijärven kylässä heitti myrsky mv. Osmo Mäen talon vesikaton ilmaan ja pudotti sitten takaisin sijoilleen vioittaen kuitenkin rakennusta siinä määrin, etteivät ovet menneet lainkaan kiinni. Edelleen vei myrsky mennessään mv. Alpo Lääninpään saunarakennuksen - vain kivijalka jäi jäljelle.

Ilmari Mastomäen tilalla teki raju pyörremyrsky pahaa jälkeä. Rakennusten vesikatot repeytyivät irti ja ainoastaan yhden asuinrakennuksen ja riihen katot jäivät paikoilleen. Lisäksi tuli muitakin vaurioita. Pitkän koivukujan puut myrsky tempaisi juurineen kumoon.

Eräs marjamatkalla ollut poika oli rajusään aikana Mastomäen talon luona joutuen myrskyn käsiin. Hänen onnistui kuitenkin suojautua erään rakennuksen seinustalle ja vaikka hirret ja rakennuksen osat sinkoilivat ilmassa, säilyi poika kuin ihmeen kautta vammoitta.

 

Jättiläisrakeita

Karvian Katinkylässä lauantai-iltana puoliyöhön jatkuneen ukonilman aikana kaatosateen aikana satoi 5,5 sentin kokoisia rakeita. Ukkonen ja ennennäkemättömän voimakas raekuuro aiheuttivat suuret vahingot, joita ei vielä ole arvioitu. Muun muassa Haapaniemen tilalla perunanvarret olivat katkenneet. (HS 30.7)

 

Karkun Kärppälässä oli eräs naishenkilö navetan ylisillä, kun salama iski häneen. Nainen putosi alakerroksen sementtilattialle ja menetti tajuntansa. Vammalan sairaalassa todettiin, että hänen vammansa ovat lieviä. (Aamulehti 30.7)

 

Rankkasateiden jäljiltä: Kynäsjärvi ja -joki tulvivat Pomarkussa viime aikojen rankkojen ukkosateiden johdosta. Vesi on noussut  20-30 cm vuorokaudessa ja on 2,5 m normaalia korkeammalla. Tulvan alle on joutunut 650 hehtaaria luonnonniittyä, jonka alueella on kasvanut hyvää luonnonheinää. Tulva-alueella on Kynäs- ja Tuunajärven seudun maanviljelijöiden yhteismailla laidunnettu satoja eläimiä, jotka nyt on jouduttu sijoittamaan muualle. Tulvien vahingot on arvioitu miljooniksi markoiksi. (Aamulehti 31.7)

 

 

 

LOUNAIS-SUOMI

Lauantaina vallitsi Lounais-Suomessa jo viidennen kerran tällä viikolla kova ukonilma tuoden mukanaan rankkasateet ja raekuurot, jotka hakkasivat syysviljat maahan, vioittivat rypsipeltoja ja särkivät muovisia kasvihuoneita. Myös puhelinyhteydet kärsivät täälläkin pahoin.

Koski Tl:n pitäjän Sorvaston kylässä satoi rakeita, joista suurimmat todettiin mittaamalla 7x3 senttimetrin suuruisiksi.

 

 

UUSIMAA

Mahtava idästä päin saapunut ukkospilvi peitti lauantaina kello 15.45 aikaan Helsingin ja lähiympäristön taivaan niin, että päivä näytti hetkessä muuttuvan yöksi. Välittömästi pimennystä seurasi joukko voimakkaita jyrähdyksiä, salamointia ja rankka kaatosade. Vartin päästä maailma kuitenkin valkeni, mutta sade jatkui tunnin vuolaana antaen vettä 20 mm. Palokunta sai eri puolilta Helsinkiä 20 pumppauspyyntöä kellareihin tulvineesta vedestä. Tällaiseen puuhaan ei palokunta voi kuitenkaan ryhtyä.

Uutisoinnin perusteella salamointi ei pääkaupungissa aiheuttanut suurempaa vahinkoa muuten kuin lähinnä puhelinliikenteelle. Helsingin Puhelinyhdistyksen koko laajalla toimialueella vikoja oli valituksista päätellen eniten Sipoossa, Espoossa, Siuntiossa, Inkoossa ja Vihdin verkkoryhmän alueella. Yhteydet saataneen korjatuksi alkavan viikon kuluessa.  Munkkiniemessä salama sytytti muuntajan.

 

Tuhoisa myrsky Espoossa

Lauantainen ukkosmyrsky aiheutti Espoossa melkoisia vaurioita metsille ja pelloille sekä puhelinyhteyksille. Viisi minuuttia kestänyt pyörremyrsky repi Espoon pohjoisosassa noin 5 km:n pituudelta ja 50 metrin leveydeltä pahasti metsää ja peltoja. Puut menivät poikki ja niiden oksat murskasivat lentäessään joitakin ikkunaruutuja. Snättanin kartanon erään luhdin katto lensi matkoihinsa, samoin meni tuulen mukana kartanon parveke. Kahden hehtaarin alueelta katosi heinä jäljettömiin, kymmeniä omenapuita sinkoutui ilmaan juurineen.

Pyörremyrsky hävitti myös mehiläiskennot niin, että nämä pikkueläimet surisivat kodittomina ilmassa.

 

Lohjalla kävi kova ukonilma aamuyöllä. Lohjan keskustassa korjaustöiden alaisena ollut hotelli-ravintolarakennus paloi maan tasalle viiden palokunnan ponnistuksista huolimatta. Yöpyneet 12 henkilöä pelastuivat viime hetkellä yöpukimissaan liekkimerestä, kun joku heistä heräsi kello 3.30 kuumuuteen. Vahinkoarviossa 7,2 miljoonan markan vakuutukset eivät vastaa vahinkoja. Lähitalojen suhteen tilanne näytti varsin vaaralliselta, mutta ne onnistuttiin suojelemaan.

Lohjan seudulla ukkonen vieraili ankarana uudelleen kello 17 aikaan polttaen ainakin yhden asuintalon poroksi. Vahinkoarvio 4-5 milj. mk.

Kello 16 aikaan ukkosmyrsky piteli pahoin Kotkaniemen kartanon metsää Ojakkalan-Nummelan-Siippoon tieosuudella kaataen noin 120 metrin matkalla useita isoja petäjiä kulkuväylän poikki. Vasta kello 21 mennessä saatiin raivaustyöt suoritetuksi ja liikenne tiellä käyntiin. (HS 29-30.7)

 

 

SAVO

Myös Mikkelin seuduilla teki myrsky pahaa jälkeä

Lauantai-iltana Mikkelin seuduilla riehuneen myrskyn tuhoista on saatu lähempiä tietoja, jotka viittaavat Imatran seuduilta alkunsa saaneen pyörteen täälläkin  kaataneen tuhansia arvopuita.

Ristiinan pitäjän Suurlahdella on paikkoja, joissa metsää on yhtä paljon kaatuneena kuin pystyssäkin laajoilla alueilla jäljen näyttäessä erittäin synkältä ja kertoessa pyörremyrskyn voimasta. Ristiinan pitäjän Saimaan alueen pitkältä rantaviivalta ei ole kuitenkaan tullut tietoja poliisiviranomaisille pyörremyrskyn aikana mahdollisesti hukkuneista tai kadonneista henkilöistä.

Hirvensalmen Vilkonharjulla sama pyörremyrsky teki myös tuhoisaa jälkeä kaataen sadoittain puita mm. Kymi-yhtiön metsäalueella. Metsävahingoista on saapunut tietoja eri puolilta Mikkelin ympäristöä. Tiet tukkeutuivat, puhelin- ja sähköpylväät kaatuilivat puiden mukana. Raivaustöitä tehtiin sunnuntaina ja jatkettiin vielä maanantaina. Edelleen Pieksämäen Naarajärvellä kaatui uutisen mukaan 50-60 kappaletta tukkipuita.

 

Puita nurin ja kadut allikkona Kuopiossa

Kuopiossa riehui lauantaina kello 15.30 aikaan ukkosmyrsky, joka nousi Kallavedeltä. 10 minuuttia kestänyt rajukuuro sormenpään kokoisine rakeineen kaatoi mm. runsaasti mäntypuita Itkonniemellä, Väinölänniemen puistosta kuusi suurta koivua sekä yksittäisempiä puita muuallakin kaupungissa. Myrskyä seurasi kesän voimakkain ukonilma ja kaatosade niin, että kadut olivat jonkin aikaa kahlattavassa kunnossa. Rakeet pirstoivat joitakin ikkunaruutuja.

Eelim-seurakunnan suuri herätysteltta luhistui kasaan myrskytuulen painamana, mutta se oli onneksi tyhjänä. Keski Oy:n tukkuliikkeen ja varastotalon peltikatto irtaantui ja katon kappaleita sinkoutui lähikaduille.

 

 

POHJOIS-KARJALA ym.

Lauantaina iltapäivällä Pohjois-Karjalan yllättänyt rajumyrsky sai aikaan paljon tuhoa.  Rajuilman aikana satoi Tuusniemen Liukonpellon alueella jopa 5 cm läpimittaisia rakeita, jotka rikkoivat kasvilavojen ja talojen ikkunaruutuja sekä tuhosivat viljelyksiä.

Kello 15 aikaan salaman iskusta syttyi tuleen vuonna 1905 rakennettu Liukonniemen kansakoulu tuhoutuen perustuksiaan myöten usean palokunnan ponnisteluista huolimatta. Salaman riehuessa rikkoutuivat kaikki Liukonniemen kylän puhelimet, mutta eräs maanviljelijä saapui henkilöautolla antamaan palohälytystä Paakkilan puhelinkeskukseen, joka välitti sen Tuusniemen keskukseen yhtä ehjäksi jäänyttä linjaa pitkin.

 

Joensuussa lämpötila nousi 31 asteeseen ja Oulussa, missä helle jatkui jo neljättä viikkoa, 31,3 asteeseen.

 

 

 

28.07.2018

YHÄ VAAN UKONILMOJA

Lapissa lennätti myrskytuuli heiniäseipäiltä ja vei taloista kattoja. Vilja lakoutui monin paikoin maan tasalle. Kittilän Könkäällä kaatui puita useitten kilometrien matkalla noin 1 000 runkoa rikkoen kaatuessaan sähkö- ja puhelinlinjoja. (HS 31.7)

Sunnuntai-iltana raivonnut rajuilma kaatoi useita satoja tukkipuita Kittilän Könkäällä Palosaaren tilojen ympäriltä vieden mennessään sähkö- ja puhelinlinjat, joiden korjaamisessa meni maanantaina useita tunteja. Ounasjoen rannalla myrsky heitteli veneitä nurin särkien kolme käyttökelvottomaksi. Ihmisille ja eläimille ei sattunut vahinkoja. Samaan aikaan syttyi nähtävästi salaman sytyttämänä metsäpalo Könkään pohjoispuolella. Myöskin Kittilän kirkolla esiintyi voimakkaita sadekuuroja. Rovaniemeltä maakuntaan johtavat puhelinlinjat vioittuivat niin pahoin, että niitä korjattiin useita päiviä. (Lapin Kansa 31.7)

 

Kajaanissa kaksi salaman uhria

Sunnuntaina ukonilmat jatkuivat ankarina myös Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Kajaanissa ukkonen vaati kaksi ihmisuhria. Kello 16 maissa oli maalaiskunnan alueella Mäkrön tilalla väki heinäpellolla, kun mv. Eino Savolaisen kaksi lasta, 18-vuotia Lauri Kalevi ja kaksi vuotta nuorempi Leena Marjatta saivat surmansa salamaniskusta. Myös 11-vuotias Heikki sai vammoja, mutta säästyi sisarustensa kohtalolta.

 

 

Katot lensivät Pohjanmaalla

Ankara ukonilma salamoineen riehui jälleen sunnuntaina Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnan sähkölaitokset menettivät salamoiden sytyttämissä tulipaloissa toistakymmentä puurakenteista muuntajaa. Puhelinjohdot menivät koko Pohjois-Pohjanmaalla aivan sekaisin.

Ukkossää toi myös tänne harvinaisen ankaran pyörremyrskyn. Se heitteli heinää seipäiltä ja nosteli muutamien talojen katot sinne tänne. Tiiliäkin putoili ihmisten niskaan, mutta kukaan ei kuitenkaan vakavasti loukkaantunut.

 

Kärsämäellä satoi 23 millin kokoisia jäärakeita ja vettä tuli 80 millimetriä. Viljat ja perunanvarret menivät maan tasalle. Verraten kapealla alalla liikkunut pyörremyrsky kaatoi tuhatkunta järeää puuta. (HS 30.7)

 

Sunnuntaina kuritti ukkonen jälleen myös Vaasan seutua ja Etelä-Pohjanmaata.

Kauhajoella sunnuntaiyönä iski salama Sepänkylässä kauppias Reino Koskirannan liike- ja asuinrakennukseen. Talonväki heräsi toisessa kerroksessa salaman iskuun ja heidän kiiruhtaessaan pois liekit löivät jo portaissa vastaan ja rouva sai palovammoja käsiin ja jalkoihin. Puhelinyhteydet eivät toimineet ja palohälytys tehtiin ulataxin avulla. Rakennus ei ollut enää pelastettavissa, vahingot 3 milj. mk joita vakuutukset eivät vastanne. Oravaisissa paloi samana yönä navetta ja 8 sikaa jouduttiin lopettamaan, vahingot ja vakuutukset 1 milj. mk.

 

Lopella ja Hausjärvellä ankara ukkonen sytytteli tulipaloja. Hausjärven Rutajärvellä tunkeutui salama Skyttän ja Siltasen taloihin rikkoen jakorasioita ja lohkaisten mm. Siltasen talon sokkelista ison palan. Skyttän talossa syttyneen tulipalon emäntä sammutti maidolla.

 

Keuruulla sunnuntaina iski salama maanviljelijä Julius Ruohosen kuusi lehmää kuoliaaksi. Tappio oli suuri, viljelijä arvioi kunkin lehmän arvoksi noin 60 000 markkaa.Karstulassa kello 14 aikaan salama surmasi puolestaan Humpin kylässä kansanedustaja Eino Paloveden tilan karjasta kolme rotulehmää.

 

 

 

29.07.1957

RAJUMYRSKYT RIEHUIVAT NYT POHJOIS-POHJANMAALLA

Sievissä myrskyinen ukkossää kaatoi maanantaina noin 10 kilometrin pituudelta ja parin kilometrin leveydeltä 10 000 puuta. Puiden kaatuessa yli teiden keskeytyi liikenne, sähkö- ja puhelinlinjat katkesivat ja useat kylät joutuivat täysin eristetyksi. Kymmenkunta heinälatoa myrsky lennätti taivaan tuuliin.

Temmeksellä ja Oulaisissa raivosi pyörremyrsky aiheuttaen suuria aineellisia vahinkoja, särkien latoja ja repien talojen kattoja. Oulaisissa salama tappoi kaksi lehmää ja kirkonkylässä maa peittyi valkoiseksi rakeista. Samaan aikaan Karungin Apajajoella salama poltti muuntajan ja Alavieskalla kaksi.

Haapavedellä itä-länsi-suuntaan riehunut myrsky kulki hautausmaan yli kaataen kymmeniä puita juurineen.

Lapissa lennätti myrskytuuli heiniäseipäiltä ja vei taloista kattoja. Vilja lakoutui monin paikoin maan tasalle. Kittilän Könkäällä kaatui puita useitten kilometrien matkalla noin 1 000 runkoa rikkoen kaatuessaan sähkö- ja puhelinlinjoja. (HS 31.7)

 

Salamasurmia

Närpiön Svartbäckissä löydettiin kuolleena maanantaiaamuna kotinsa pihamaalta 22-vuotias Svea Bäckström. Polkupyörällä kotiinsa palannut Svea Bäckström kompastui yöllisen myrskytuulen pudottamiin sähköjohtoihin saaden surmansa. Hänen veljensä oli tullut samana yönä kello 1 moottoripyörällä kotiin ja johdot olivat vielä paikoillaan. Tytön vanhemmat huomasivat ikävän asian vasta aamulla ulos mentyään.

Alatornion Heinämaalla vaati ukonilma uhrikseen viiden lapsen äidin. 30-vuotias emäntä Anja Törmä oli menossa niitylle, kun salama iski häneen kohtalokkaasti.

Jalasjärven Hirvijärvellä salama tappoi Viinamäen talon kantakirjatamman. Kaatosade teki tulvan Kuhan-Kannon tielle katkaisten sen useista kohdin. Viljat lakoontuivat pahoin.  (Ilkka/Aamulehti 31.7)

Lapin länsiosissa Jääskössä raivosi ankara myrsky ja raesade, johon liittyi pyörremyrskyn tapainen puuska. Ukkonen aiheutti myös lukuisia tulipaloja ja palonalkuja. (Lapin Kansa 31.7)

 

 

 

30-31.07.1957

SALAMATUHOT JATKUIVAT

Tähän mennessä jo paljon monenlaista vahinkoa aiheuttanut ukkossää raivosi jälleen keskiviikkona  yli koko Lapin maakunnan polttaen asumuksia, sytyttäen metsäpaloja, vikuuttaen sähkölinjoja sekä puhelinyhteyksiä ja tappaen eläimiä. Yläkemijoen Viirinkylässä paloi kaksikerroksinen iso asuinrakennus irtaimistoineen aiheuttaen useiden miljoonien vahingot. Salama iski alakerran sähköhellaan ja talo syttyi "aivan räjähdysmäisesti kauttaaltaan liekkeihin".

Savukoskella sytytti salama kaikkiaan kahdeksan metsäpaloa, joista viisi sammutti rankkasade, loput palokunta. Inarin Menesjärvellä raivonneen ukonilman aikana salama iski Niila Kitin navettaan repien sitä melkoisesti. Sama salama tappoi myös talon lehmän, kissan ja koiran, mutta ihmiset säästyivät.

Louen Kätkävaaralla raivosi rajuilma, joka kaatoi puita metsässä sekä pihoilla. Samanaikaisesti satoi sokeripalan kokoisia rakeita. Pellon Sirkkakoskella vieraili myös voimakas raekuuro, jossa rakeiden läpimitta oli noin 1 cm. (Lapin Kansa 1.8)

 

 

Kemin Parta-aavalla salama iski lypsyllä olleen emännän tajuttomaksi. Kemin Tervaharjulla salama kierteli talon ruokapöydän yllä, jonka äärellä oli 5 henkilöä ruokailemassa. Lopulta salama painui ovesta ulos vahingoittamatta ketään.

Kuivaniemellä mv. Tauno Hyry oli paennut vaimonsa ja lastensa kanssa ukkosta latoon, johon salama iski tainnuttaen heidät. He selvisivät onneksi ajoissa ja ehtivät pelastautua roihuavasta ladosta, jonka mukana tuhoutui noin 8 000 kg uutta heinäsatoa.

Kuusamossa salamaniskusta syttynyt palo tuhosi hehtaarin verran hyvää metsää.

 

Salamasurmia

Raahen lähellä Pattijoella raesade tappoi puistoihin laumoittain pikkulintuja. Rakeet olivat jopa 4 cm kokoisia. Vallinnut  rajumyrsky löi viljapeltoja ja perunanvarsia pahasti lakoon Pattivainiolla. Rautiossa surmasi salama lehmän.

Salama surmasi keskiviikkona Revonlahden Keskikylässä Raahen suunnalla heinäpellolla työskennelleen 18-vuotiaan orpotytön Toini Joen. Häneltä paloivat vaatteet päältä ja hän sai silmänräpäyksessä surmansa. Läheisyydessä työskennellyt Erkki Peltonen meni hetkeksi tajuttomaksi. (Aamulehti 1.8)

Nurmeksen Palokylässä keskiviikkona iItapäivällä raivonnut ankara ukonilma vaati ihmisuhrin .Emäntä Jenny Halonen oli mennyt pahinta salamointia pakoon perunakuoppaan. Salama iski lähelle heinäpeltoon sytyttäen sen tuleen ja myös lato heinineen paloi. 61-vuotias emäntä lienee saanut surmansa samasta salamaniskusta. (KSML 2.8)

 

Tuli kyti 12 tuntia

Keskiviikkona kello 17 aikaan iski salama Kannonkosken Vihtaperällä Rajalan talon sähkömittariin sytyttäen seinän ja välikaton palamaan. Talonväki sai naapurien avustamana tulen nopeasti sammumaan. Seuraavana aamuna heräsi talon isäntä kuitenkin kello 5 aikaan liekkien rätinään - kytenyt tuli oli saanut uudelleen vallan 12 tunnin jälkeen. Palokunnan ehtiessä paikalle tehtäväksi jäi lopulta vain jälkisammutus ja läheisen ulkorakennuksen suojaaminen. 7-lapsinen perhe jäi ikävällä tavalla kodittomaksi, mutta 1 miljoonan vakuutukset vastannevat vahingot. (Aamulehti 2.8)

 

Valtava ukonilma Tukholmassa

Torstaina 1.8 keskipäivällä raivosi Tukholmassa valtava ukonilma. Useilla tahoilla syntyi täydellinen kaaos lukuisten salamaniskujen johdosta ja voimakas kaatosade  kesti yli tunnin juuri lounasaikana. Palokunnan puhelinvaihteet saivat vastaanottaa satoja puheluja, joissa pyydettiin tulvivien myymälähuoneistojen ja kellareiden tyhjentämistä vedestä. Tukholman suurimmalla tunneliasemalla Fridhernsplanin lähellä syöksyi vesi alas rappusia ja liikenteen käynnissä pitämisessä oli suuria vaikeuksia.

 

 

 

 

01.08.1957

SALAMAN PURKAUS ym.

Posion Sirniöllä sattui torstai-iltana tavallista voimakkaampi salaman purkaus. Salama iski maanviljelijä Alasirniön heinäväen joukkoon ja emäntä Lydia Alasirniö jouduttiin kantamaan puolitajuttomana kotiinsa. Hänen lähellään olleet lapsetkin saivat iskuja kuka mihinkin osaan ruumiistaan, mutta selviytyivät vähäisillä vammoilla. Samaan aikaan lennähti lähitalossa poika tuolilta lattialle ja läheisellä Kuusikosken sillalla ollut henkilöauto heittelehti voimakkaasti. Salamaniskun jälkeen leijui ilmassa vahva palaneen käry, joskaan tulipaloa ei syttynyt.

Rankkasateiden ohella on monin paikoin saatu myös rajuja raekuuroja. Meille kerrottiin, että iltapäivällä satoi mm. Jaatilan ja Muurolan välillä niin suuria rakeita, ettei sellaisia ole täällä nähty miesmuistiin (rakeet olivat läpimitaltaan puoli senttiä...).

 

Ukonilmaa myös Huippuvuorilla

Älvsnabben 3.8. Älvsnabbelnin saapuminen perjantaina Ny-Ålesundiin Huippuvuorille oli toinen sensaatio viikon aikana kylän lähes 400 asukkaalle. Ensimmäinen oli ukonilma, jota ei miesmuistiin ollut koettu näissä osissa Huippuvuoria. Ny-Ålesund sijaitsee Kongsjordenin varrella suurien tunturien ympäröimänä, lähimpänä valtaisa jäätikkö, jonka jyrkkä seinämä on vuonon rannalla kylän kohdalla 45 metriä korkea. (Lapin Kansa 4.8)

 

 

 

3-4.08.1957

SALAMANISKUJA

Salama tappoi pyykinpesijän Jyväskylän mlk:n Kuikan kylässä lauantaina. Rouva Laina Lampinen oli ukonilman aikana ollut yksin kotinsa saunassa pesemässä pyykkiä, kun salama iski kello 16 aikaan sähköjohtoja myöten. Miehensä Uuno Lampinen ja naapurit riensivät heti paikalle saaden kytevät seinät sammutetuksi ja löysivät rouvan saunasta tajuttomana. Keski-Suomen keskussairaalassa voitiin vain todeta kuoleman seuranneen välittömästi.

Lauantai-iltana oli Jalasjärvellä jälleen kova ukonilma, joka vikuutti sähkölaitteita ja puhelimia. Ylikoskuella salama iski Mäntymäen taloon tehden seinään reiän ja tainnuttaen emännän, isännän ja pojan.

Sunnuntaina puhkesi Alajärvellä ukonilman yhteydessä pyörremyrsky, joka kaatoi Taipaleen ja Keskikylän välisellä nevalla kymmenen puhelinpylvästä. Osa suistui maantielle tukkien joksikin aikaa liikenteen ja haitaten vielä illallakin autojen kulkua alueella. (Ilkka 5.8)