YHTEENVETO

Lauantain aikana tullaan kokemaan yhdistelmä konvektiivisia ja ei-konvektiivisia vaaraa aiheuttavia sääilmiöitä. Vuorokauden ensimmäisten 6-12 tunnin aikana etelästä saapuva runsaan sateen alue voi aiheuttaa paikallisesti taajamatulvia. Myös salamoinnista voi aiheutua vaaraa maan eteläosassa. Aamupäivästä alkaen etelän ja lännen välinen tuuli voimistuu. Eteläisillä merialueilla voi olla iltapäivällä jopa myrskyä. Suurimmat vaikutukset syntyvät maa-alueilla myrskypuuskista, joita voi esiintyä aamu/keskipäivästä eteenpäin etelärannikon tuntumassa sekä maan kaakkoisosasta aina Pohjois-Karjalaan saakka. Pahimman iskun tuuli tekee Kymenlaaksoon sekä Etelä-Karjalaan.  Puita tulee kaatumaan melko yleisesti ja sähkökatkoihin on syytä varautua. Kokonaisuudessaan vaikutukset voivat jopa ylittää taannoisen Salomon-myrskyn vahinkosaldon. Tilanne alkaa rauhoittua viimeistään sunnuntain vastaisena yönä.

Vaaratasot: vihreä 5 %, keltainen 55%, oranssi 35%, punainen 5% (myrskypuuskat)

VAARAA AIHEUTTAVAN SÄÄTILANTEEN KUVAUS

Syvä kostea konvektio

Lounaasta Keski-Euroopan barokliiniselle vyöhykkeelle saapunut terävä yläsola käynnisti perjantaina nopean syklogeneesin Puolan tienoilla. Myrskymatalapaine liikkuu Itämerta pitkin pohjoiseen ja saapuu Suomeen lauantaina. Matalapaineen lämpimässä sektorissa oleva ilmamassa on erittäin epävakaata ja kosteaa ja sijaitsee yläsolan vuoksi kinemaattisesti rajussa ympäristössä. Kostean ilman sektori saapuu Suomen etelärannikolle jo yön aikana ja liikkuu nopeasti illaksi Lappiin. Matkallaan sektori kapenee myrskymatalapaineen okludoituessa. Synoptisen mittakaavan pakotteet muodostavat lämpimään rintamavyöhykkeeseen, sektorin pohjoislaitaan rintamasadetta, johon etelästä vauhdilla saapuvat konvektiiviset sateet sulautunevat. Suomeen saapuessaan perjantain ja lauantain välisenä yönä kyseessä on jo laajahko satava alue, jossa osa sateesta on vielä selvästi konvektiivista. Tässä vaiheessa konvektio on kuitenkin muuntunut kohomoodiin. Salamointi on mahdollista heti vuorokauden vaihteesta alkaen maan eteläosassa. Aamun aikana sateiden painopiste siirtyy nopeasti maan keskiosaan ja samalla salamointiaktiivisuus saattaa laskea keskitroposfäärin muuntuessa lähes kostea-adiabaattiseksi. Iltapäivän aikana salamointi on todennäköisintä Pohjois-Pohjanmaalla sekä maan länsiosassa, mutta olosuhteet eivät ole enää syvälle kostealle konvektiolle erityisen hyvät.

Myrskypuuskat

Itämeren myrskykeskuksen kaakkoiseen ja lounaiseen neljännekseen muodostuu erittäin tuulinen alue, joka aiheuttaa yleisesti tuulivahinkoja Puolassa sekä Baltiassa. Suomeen saapuessaan tuulet ovat jo hieman heikentyneet myrskykeskuksen alkaessa täyttyä. Lounaistuulet voimistuvat kuitenkin iltapäivän aikana paikoin jopa myrskyksi eteläisillä merialueilla. Maa-alueilla kovimman iskun vastaanottaa maan kaakkoisosa aamupäivästä alkaen. Tuuli voi yltyä puuskissa ajoittain myrskylukemien tienoille. Alkuiltaan mennessä tuulisin alue käsittää linjan Salo-Hanko-Kuopio etelä- ja itäpuoliset alueet. Ennustemallit ennakoivat rajakerroksen huipulle 20-25 m/s puhaltavia tuulia, minkä valossa myrskypuuskien esiintyminen vaikuttaa mahdolliselta.  Tilanne rauhoittuu yöhön mennessä hieman, mutta kovia puuskatuulia riittää myös sunnuntain ajaksi maan etelä- ja keskiosassa.

VAIKUTUKSET

Yön ja aamun aikana haittaa tai vaaraa voi aiheutua eteläisessä Suomessa lähinnä rankasta sateesta sekä salamoinnista. Tilanteen erittäin rajun kinematiikan vuoksi yksittäiset konvektiosolut liikkuvat huomattavalla vauhdilla pohjoiseen, mikä rajoittaa sateen kertymää. Ilmakehän kosteussisältö on kuitenkin alkukesälle huomattava, joten lyhyessäkin ajassa sadetta voi kertyä yli 15 mm. Tulvaherkimmillä taajama-alueilla voi aiheutua sateesta haittaa. Kohomoodin vuoksi muiden vaaraa aiheuttavien ilmiöiden esiintyminen on epätodennäköistä, joskin tuuliprofiilit sallisivat sadealueeseen kätkeytyneiden supersolujen esiintymisen (jolloin isohkoihin rakeisiin voisi olla pieni todennäköisyys). Lisäksi maan länsiosassa iltapäivän konvektiosolujen yhteydessä on pienet mahdollisuudet ei-supersolutyyppisille trombeille CAPE-profiilin ollessa varsin alapainotteinen.

Lauantaina merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat kuitenkin laajamittaisista ei-konvektiivisista tuulista. Puuskat tulevat olemaan vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakkaita. Roudan puuttuminen ja puissa oleva täysi lehti altistavat puustoa vahingoille. Ennusteskenaarion toteutuessa puita tulisi kaatumaan yleisesti, eniten Kymenlaaksossa sekä Etelä-Karjalassa. Kyseessä lienee enimmäkseen yksittäiset kaatuneet puut tai muutamien puiden ryhmät. Sähkökatkoja tulee jälleen esiintymään tuhansissa tai jopa kymmenissä tuhansissa talouksissa laskettavissa määrin. Kokonaismäärältään vaikutukset saattavat kohota suuremmiksi kuin Salomonin päivänä ja erityisesti on huomattava, että vaikutusalue on täysin eri kuin edeltävässä tapauksessa (Pohjanmaa vs. maan kaakkoisosa). Sähkönjakelun lisäksi vaikutuksia tulee olemaan myös tie- ja raideliikenteelle. Vahinkojen korjaus saattaa voimakkaan tuulen jatkuessa siirtyä sunnuntain vastaiseen yöhön.

EPÄVARMUUDET

Numeeriset mallit ovat päälinjoista samalla kannalla. Rankasti satavan ja salamoivan alueen saapumisaikataulu on malleissa likimain sama. Hieman enemmän eroja on siinä, kuinka nopeasti synoptisen mittakaavan prosessit "tuhoavat" kosteassa sektorissa olevan ehdollisen epävakauden. Niukimmissa skenaarioissa salamointi voisi hyytyä jo Virossa, kun taas toisessa ääripäässä salamointia voisi esiintyä merkittävästi vielä aamullakin maan keskiosan puolella. Tässä ennusteessa valittu skenaario on näiden kahden ääripään välillä. Vähäinen ennustuskokemus näin rajun dynamiikan tilanteista on myös omiaan kasvattamaan epävarmuuksia. Voimakkaiden synoptisten pakotteiden vallitessa salamoiva kostea konvektio saattaa jatkua pidempään kuin ainesosapohjainen lähestymistapa antaisi olettaa. Lievää epävarmuutta on myös siinä, onko satavan alueen takalaidassa ylävirtaan kehittyviä konvektiosoluryppäitä. Mikälil niitä esiintyy, ranakkasateiden todennäköisyys on edellä kuvattua selvästi suurempi.

Iltapäivällä maa-alueiden puuskien suhteen mallien näkemys on melko koherentti. Puuskalukemat tulevat olemaan laajalti 15-20 m/s ja paikalllisesti myrskylukemissa.