Katsaus |
|
||||
MERKITTÄVÄ TUULIEPISODI TODENNÄKÖINEN MAAN LÄNSIOSASSA. Suomeen saapuu lännestä voimakas myrskykeskus, johon muodostuu rajuja tuuli aiheuttava osakeskus tiistain aikana. Myrskykeskuksen edellä saapuu voimakas lumipyry ja sen yhteydessä puuskat voivat olla maan keskivaiheilla jo maanantaina 20 m/s tuntumassa. Vahingot ovat kuitenkin tässä vaiheessa pienialaisia ja yksittäisiä.
TILANTEEN AJALLINEN ETENEMINEN Osakeskus syvenee tiistaina (uudenvuodenpäivä) maan etelä- ja keskiosan yllä ja liikkuu siitä hitaasti kohti kaakkoa. Voimakkaimmat ja nopeasti yltävät pohjoisenpuoleiset tuulet sijoittuvat matalapaineen luoteiseen neljännekseen. Tilanne käynnistyy Perämerellä iltapäivän aikana ja myrskypuuskat alkavat puhaltaa Pohjanmaan rannikolla jo tiistai-iltana. Myrskyn rajuin vaihe osuu Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella vuorokaudenvaihteen ja keskiviikkoaamuyön välille. Tämän jälkeen Satakunta, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi ja Länsi-Uusimaa vastaanottavat myrskypuuskat pikkutuntien ja keskiviikkoaamupäivän välillä. Tilanne on ohi etelärannikkoa myöten iltaan mennessä.
TUULENNOPEUS Maa-alueilla rajuimmat tuulet osuvat Kalajoen ja Vaasan väliselle rannikkokaistaleelle. Tuulennopeus saattaa nousta puuskissa jopa 25-30 metriin sekunnissa. Tuulen voima heikkenee nopeasti sisämaassa, mutta Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla puuskat ovat yleisesti 20-25 m/s. Etelämpänä maan länsiosassa puuskalukemat jäänevät lähemmäs 20 metriä sekunnissa. Merialueilla pohjoismyrskyä esiintyy yleisesti ja keskituulen nopeus saattaa kohota jopa 30 metriin sekunnissa puuskien ollessa reilusti hirmumyrskylukemissa (noin 35 m/s). Ottaen huomioon tuulensuunnan ja jäättömälle merialueelle kehittyvän alatroposfäärin labiilisuuden, tilanne vaikuttaa olevan erittäin otollinen harvinaisen koville tuulennopeuksille Selkämeren eteläosassa, Pohjois-Itämerellä ja erityisesti Ahvenanmerellä. Myös aallonkorkeus voi kasvaa ennätyslukemien tuntumaan Selkämeren eteläosassa.
VAIKUTUKSET Maaperään muodostunut routa ehkäisee laajojen vahinkojen syntymistä tehokkaasti, mutta yksittäisiä vahinkoja kertynee silti lukumäärällisesti erittäin runsaasti. Edellä mainitulla "Pohjanmaiden" alueella ei voida sulkea pois myöskään laajempien vahinkojen syntymistä. Edeltävästä yhtä voimakkaasta pohjoismyrskystä on pitkä aika, mikä kasvattaa vahinkojen todennäköisyyttä. Sähköttömien talouksien määrä saattaa kohota roudasta huolimatta kymmeniin tuhansiin ja pelastustoimelle tulee todennäköisesti satoja tuulen aiheuttamia tehtäviä. Lisäksi runsas lumentulo vaikeuttaa tie- ja raideliikennettä. Myrskytuuli ja aallokko hankaloittaa merkittävästi meriliikennettä.
EPÄVARMUUDET Numeeriset ennustemallit olivat maanantaina yksimielisiä rajun talvimyrskyn saapumisesta Suomeen. Globaalien mallien parviennusteet sekä rajoitetun alueen köyhän miehen parviennusteet antoivat myrskyn esiintymiselle erittäin suuria todennäköisyyksiä. Maan länsiosan pohjoisosassa myrskypuuskien esiintymisen todennäköisyys on parviennusteiden mukaan 70-80% ja 25 m/s puhaltavien puuskien noin 20%. Lisäksi mallit ennakoivat alatroposfäärin tuulimaksimin voimakkuudeksi kylmässä syöttövirtauksessa 30-35 m/s, joka saattaa olla tarjolla myös rajakerroksen huipulla. Vaikka routa ja harvinainen tuulensuunta vaikeuttavat erityisesti vaikutusarvion tekemistä, kyseessä on suurella todennäköisyydellä kuluvan talvikauden toistaiseksi rajuin myrsky. Mikäli edellä esitetty vaikutusennuste realisoituu ja merellä mitataan ennätyslukemien tuntumassa olevia tuulia ja aaltoja, myrsky saattaa olla ansainnut Aapeli-nimen.
|
|||||
Tiistai 1.1.2019 |
Puuskat 15 - 20 m/s (Pohjanmaan rannikolla yli 20 m/s) |
||||
Keskiviikko 2.1.2019 |
Puuskat 20 - 25 m/s (Pohjanmaan rannikolla 25 - 30 m/s) |
||||
Torstai 3.1.2019 |
Puuskat pääosin alle 14 m/s |
||||
Perjantai 5.1. - Maanantai 7.1.2019 |
Ei ennustetta. |
||||
Seuraavat 7 vuorokautta (8.-14.1.) |
Ei ennustetta. | ||||
Pitkää myrskyennustetta päivitetään keskimäärin kaksi-kolme kertaa viikossa. Tarkempia päiväkohtaisia ennusteita julkaistaan edelleen karttakuvineen merkittävimpien säätilanteiden yhteydessä. Pitkä ennuste syntyy suppeahkon analyysin perusteella, joten se on tarkkuudeltaan ja osuvuudeltaan heikkolaatuisempi kuin päiväkohtainen ennuste. Ennustetta laaditaan vapaa-ajalla, joten laatijat eivät voi taata ennusteen säännöllistä saatavuutta. | |||||
Päivitetty 31.12.2018 klo 13:50 /AJP |