Ennustearkisto

Rajuilmaennuste 18.6.2020

Last Updated: Wednesday, 17 June 2020 23:50
Written by A-J Punkka

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Ylemmän troposfäärin kylmä pisara etenee Selkämereltä Oulun tienoille käsi kädessä pintamatalan kanssa. Kylmän pisaran itä- ja kaakkoispuolella on heikohko ylätroposfäärin suihkuvirtaus, jolla on kuitenkin suurta merkitystä torstain syvän kostean konvektion kannalta. Troposfäärin ylemmässä puolikkaassa esiintyy myös melko laajalla alueella vähintään heikkoa kylmää advektiota ja näin keskitroposfääri on keskiviikkoa laajemmin ja voimakkaammin ehdollisesti epävakaa.

Pintamatalaan liittyvä lämmin sektori liikkuu sekin päivän mittaan idemmäs ja on iltapäivällä maan itäosan yllä. Sektorin takalaidalla etenee varsin hyvään vauhtiin pääsevä terävä kylmä rintama, jossa eteläiset pintavirtaukset kääntyvät nopeasti länteen. Rintama on iltapäivällä likimain linjalla Oulu-Lahti. Kylmä rintama puristaa eteensä kiilan erittäin runsasta alatroposfäärin kosteutta. Kostea alue on keskiviikkoa selvästi laajempi, koska vuorokauden kuluessa Baltiasta ehtii advektoitua merkittävä määrä lisäkosteutta rintaman eteen. Vuorokauden vaihdetta kohti kostea ilmamassa siirtyy kylmän rintaman puskemana itärajan taakse.

SYVÄ KOSTEA KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Torstain syvän kostean konvektion episodi saattaa olla lähes vuorokauden mittainen. Jo vuorokauden alkupuolella salamoiva kohokonvektio on mahdollista okluusiopisteen lähellä (lämpimän sektorin kärjessä), pohjoisilla merialueilla sekä Pohjanmaalla. Lisäksi Baltiasta työntyvän toisen kostean ilman "aallon" etureunassa kohokonvektiokehitys on mahdollista Suomenlahdella sekä Suomenlahden rannikolta hieman sisämaahan päin. Päivemmällä salamoivia kuuropilviä syntynee laajalle alueelle kostean ilman sektoriin maan itäosassa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Tästä aktiivisuus siirtyy vähitellen itään siten, että episodi on ohi vuorokauden vaihteeseen mennessä.

Vaara-alueen kinemaattinen ympäristö on kylmän pisaran avittamana varsin raju erityisesti pohjoisessa. Mikäli aurinko pääsee paistamaan laajalti, muodostuvien energiamäärien ja efektiivisen tuuliväänteen kombinaatio on Suomen oloihin melko harvinainen. Mikäli edes osa kuuropilvistä pääsee kohoamaan "puhtaalle pöydälle", pilvistä saattaa muodostua monilukuinen joukko supersoluja. Synoptisen ja mesomittakaavan asetelma johtanee varsin pian pohjois-eteläsuuntaiseen kuuropilvien ketjuun, joka saattaa joko muodostaa iltapäivän kuluessa yhtenäisen pitkän linjan tai muutaman laajan kuuropilvien sulautuman (konvektiivisen järjestelmän). Ennustetut tuuliprofiilit ovat monin paikoin varsin suoria ja vaikuttavat varsin otollisilta syöksyvirtausten kannalta. Erityisen suuri syöksyvirtausten todennäköisyys vallitsee pohjois-etelä- tai kaakko-luode-suuntaisten ja nopealiikkeisten kuuronauhojen/kaarikaikujen yhteydessä. Mikäli näin tapahtuu, tuulivahingot voivat olla paikallisesti mittaviakin.

Numeeriset mallit enteilevät myös pintamatalan muovaavan erityisesti alemman troposfäärin tuuliprofiilia. Lopputuloksena voi muodostua supersoluille erittäin otollinen tilanne ja erityisesti matalien nostotiivistystasojen alueella (todennäköisimmin vaara-alueen pohjoisosassa) Suomen oloihin voimakkaiden trombien todennäköisyys on kohonnut. Pyörteitä voi muodostua kehityksen alkuvaiheessa, kun kuuropilvet ovat vielä toisistaan irrallaan. Supersolujen yhteydessä voi myös esiintyä vahinkoa aiheuttavia syöksyvirtauksia sekä suuria rakeita.

Salamamäärältään torstai mennee kesäkauden 2020 kärkipaikalle ja aurinkoisessa skenaariossa maasalamamäärä noussee helposti yli 5 000 paikannetun salaman. Vaikutuksiltaan torstaissa on potentiaalia merkittäviin vahinkoihin, joskin epävarmuudet ovat varsin suuret. Ennustetun kaltainen moderate CAPE - high shear -asetelma (kohtalainen energia - voimakkaat ohjaavat virtaukset) esiintyy meillä ehkä kerran 1-3 vuodessa.

EPÄVARMUUDET

Kahtena edeltävänä päivänä lämpimän ja kostean ilman sektori on ollut varsin pilvinen ja myös torstaina pilvisyys muodostaa suurimman "uhkan" kuuropilvien kehitykselle. Pilvisessä skenaariossa energiamäärät jäävät selvästi edellä kuvattua alemmalle tasolle, jolloin erityisesti salamamäärä, mutta myös vaaraa aiheuttava sään laajuus putoaisivat murto-osaan voimakkaammasta skenaariosta. Mikäli pilvinen vaihtoehto toteutuu, on huomionarvoista, että myös low CAPE - high shear -asetelmaan liittyy merkittävästi kohonnut vaaraa aiheuttavan sään todennäköisyys.

Toinen merkittävä epävarmuus on tilanteen kehityskulku keskiviikkoillasta torstaiaamupäivään. Mikäli kohokonvektiota esiintyy ennakoitua laajemmin muodostaen laajan satavan alueen, päiväajan auringonpaisteella tulee kiire muodostaa riittävä määrä energiaa. Näin ollen tämä kohokonvektion mahdollinen jäänne linkittyy runsaan pilvisyyden kautta ensin mainittuun epävarmuustekijään.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE

MIXR500 12...13 g/kg, MLCAPE 500...1200 J/kg, EffBS 15-23 m/s, 0-1kmBS 5-10 m/s.

Add comment


Security code
Refresh