Ennustearkisto

Rajuilmaennusteet 2007

Last Updated: Tuesday, 21 August 2007 17:37
Written by A-J Punkka

22.8.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Läntisessä Euroopassa on laaja ylämatala. Kaukaa Atlantilta ulottuu koilliseen aina Islannin tienoille asti yläselänne. Tämän selänteen yli on kiertymässä terävöityvä lyhyt yläsola, joka saapuu iltapäivällä Suomeen ja siirtyy jo illalla Venäjän puolelle. Solan etupuolella on Suomessa heikohko länsilounainen suihkuvirtaus. Voimakkaampi, luoteinen suihkuvirtaus saapuu Suomeen lännestä solan jälkipuolella.

Alempana troposfäärissä hidasliikkeinen itä-länsisuuntainen lämmin rintama on työntymässä maan eteläosaan aiheuttaen alatroposfäärin lämmön ja kosteuden advektiota. Rintama saapuu etelärannikolle hieman vuorokaudenvaihteen jälkeen ja etenee keskiviikon aikana arviolta satakunta kilometriä sisämaahan. Rintaman eteläpuolella on laaja alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne. Seuraavaa yötä kohti rintama lähtee synoptisten pakotteiden vaikutuksesta pakittamaan (vaihtaa "merkkiään") takaisin etelään.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Alueellinen ukkosriski on maan eteläosassa aamuyöstä alkaen kohtalainen (30-60%). Päivemmällä ukkosriski säilyy kohtalaisena edelleen voimistuvien synoptisten pakotteiden ansiosta. Myöhään iltapäivällä rintaman alkaessa pakituksen etelään ukkosriski laskee alueen länsiosasta käsin. Konvektio tulee todennäköisesti vähitellen järjestäytymään ja myöhemmin laajahkon konvektiojärjestelmän kehittyminenkin näyttää mahdolliselta alueen itäosassa.

Keskiviikon syvä konvektio ponnistaa suurelta osin stabiilin rajakerroksen yläpuolelta. Synoptinen ja mesomittakaavan säätilanne luo vähitellen mahdollisuudet melko voimakkaalle rajakerroksen yläpuolisen konvektion episodille. Tilanteen käynnistyminen tulee riippumaan siitä, kuinka nopeasti kosteus stabiilin kerroksen yllä saavuttaa määrän, jolla vallitsevat pakotteet pystyvät saattamaan kohoavan ilman tasolle, jossa spontaani konvektio on mahdollista. Tämä saattaa tapahtua aamuyöstä tai aamusta alkaen melko laajassa mitassa, mutta viimeistään päivemmällä. Joka tapauksessa keskitroposfäärin lämpötilavähetteet ennakoivat rajakerroksen yläpuolisen instabiliteetin määrää, joka on vertailukelpoinen toukokuun lopun tilanteeseen verrattuna. Päivemmälläkin konvektio lienee osittain rajakerroksen yläpuolista. Mikäli juurtuminen pintakerrokseen kuitenkin tapahtuu, on olemassa pieni riski vaaraa aiheuttaville ukkoskuuroille. Suurin riskitekijä lienee runsas ja mahdollisesti taajamatulvia aiheuttava sade, koska synoptinen tilanne tarjoaa otolliset olosuhteet konvektiosolujen jonoutumiselle. Tässä tilanteessa epävarmuutta aiheuttaa rintaman tarkka sijainti ja todellinen liikenopeus. Rintaman tyssääminen liian etelään heikentäisi kehityksen kannalta oleellisia lämmön ja kosteuden advektioita. Tiistai-illan havaintojen valossa rintaman eteneminen pohjoiseen vaikutti olevan mallien ennustamaa hieman hitaampaa. Illan satelliittidata antoi viitteitä, että eteläisen Suomen yli oli kulkemassa lyhyt ja vaatimaton yläaalto, joka saattoi aiheuttaa hidastuneen aikataulun. Myös voimakas syvän konvektion purske "väärässä" paikassa saattaa heijastua mesomittakaavan ja jopa synoptiseen säätilanteeseen tavalla, jota numeeriset mallit eivät pystyneet tiistai-iltana ehkä hahmottamaan.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE pääosin alle 500 J/kg, MUCAPE jopa 1000+ J/kg, LI -1...-4K, Shear1km 7...10 m/s, Shear6km ~15 m/s

 

 

 

 

 

 

 

14.8.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Pohjois-Atlantilla on edelleen laaja ylämatala, jonka keskus on Brittein saarten pohjoispuolella. Ylämatalaa kiertää terävöityvä yläsola, jonka sola-akseli ulottuu iltapäivällä Etelä-Norjasta Puolaan. Yöksi sola saapuu maan länsiosaan. Solan etupuolella Venäjältä yltää Suomeen edelleen yläselänne, jonka painopiste heilahtaa kuitenkin solan vaikutuksesta itäänpäin. Solan etupuolella oleva heikko eteläinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus saapuu myöhään illalla maan läntisimpään osaan.

Alempana troposfäärissä terävöityvä pohjois-eteläsuuntainen kylmä rintama puskee edellään kapeaa ekvivalentti potentiaalilämpötilan selännettä. Rintama on iltapäivällä likimain linjalla Hanko-Kokkola ja liikkuu hyvin hitaasti kohti itää. EPL-selänne (jossa rajakerroksen kostea kerros on paksuin) ulottuu 100-200 km pintarintamasta itään.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Kuten vuorokautta aiemmin, myös tiistain syvää konvektiota ohjailevat EPL-selänteessä esiintyvät mesomittakaavan pakotteet sekä päiväaikaan lämpenevä rajakerros. Oman lisänsä tilanteeseen saattavat myös tuoda lännestä lähestyvä yläsola sekä varsinainen kylmä rintama. Alueellinen ukkosriski on suurimmillaan kartan osoittamalla alueella alkuillasta 30-60%. EPL-selänteessä esiintyvät pakotteet voivat laukaista ukkoskuuroja jo yön ja varhaisen aamun aikana etenkin riskialueen pohjoisosassa sekä mahdollisesti aivan etelässä. Päivemmällä laajempi ukkoskuurokehitys käynnistynee korkeimpien kastepisteiden alueella EPL-selänteessä. Ilmamassan ominaisuudet huomioiden kehitys saattaa paikoin käynnistyä vasta myöhään iltapäivällä tai alkuillasta. Illan aikana aktiivisuus laskee, mutta synoptisten pakotteiden voimistuessa konvektio säilynee hengissä ainakin osittain auringonlaskun jälkeenkin. EPL-selänteen kosteuden advektiot eivät kuitenkaan ole yhtä suotuisat kuin ma-ti-yönä.

Tiistain syvä konvektio lienee yllä mainittujen pakotteiden vuoksi ainakin osaksi järjestäytynyttä. Myös päivän mittaan maan eteläosaan vahvistuva pintaselänne venyttää hodografeja siten, että pelkästään se riittänee paikoin järjestäytyneempiin konvektiomuotoihin. Pakotteet huomioiden S-N-suuntaiset kuuronauhat olisivat mahdollisia. Toisaalta tuuliprofiilien perusteella voisi kehittyä lyhyitä W-E-suuntaisia kuuronauhoja. Mikäli jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu, tilanne voi olla suosiollinen jopa kaarikaiuille ja muutamille syöksyvirtauksille. Etenkin iltapuolella riskialueen länsi- ja eteläosassa venähtäneet hodografit ja kasvava paksun kerroksen tuulishear voisivat johtaa tuuliseen konvektioon.

Tämänkertainen ennuste tuskin kompastuu usein niin ongelmalliseen rajakerroksen kosteuteen. Mallit tuntuvat edelleen olevan tilanteessa melko hyvin mukana. Pientä epävarmuutta aiheutuu todennäköisesti etelästä käsin runsastuvasta pilvisyydestä, joka voisi hidastaa pintakerroksen lämpenemistä. Lisäksi lännestä lähestyvä yläsola ja sen rooli on pieni arvoitus, jolla on vaikutusta konvektioon lähinnä illasta eteenpäin. Joissain malleissa yläsola saa rintamaan jopa pientä aallonmuodostusta aikaan, jolloin ainakin eteläinen Suomi voisi olla iltayöstä eteenpäin melko sateinen. Joka tapauksessa ennustajan silmään kyseessä näyttäisi olevan kesän 2007 asteikolla varsin aktiivinen ukkospäivä. Kyseinen asteikko tosin ei ole tunnetusti kovin kaksinen ;)

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 500...1000, LI -1...-4, Shear1km < 10 m/s, Shear6km enimmäkseen < 15 m/s

 

 

 

 

 

 

13.8.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Pohjois-Atlantin ja Brittein saarten yllä on laaja ylämatala. Venäjän kaakkoisosasta Suomeen ulottuu yläselänne. Keski- ja ylätroposfäärin lämmön advektiot ovat vähäisiä ennustealueella. Maanantain syvään konvektioon vaikuttavia ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei ole ennustealueella.

Alempana troposfäärissä laaja ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne kattaa suuren osan Baltiasta ja Fennoskandiasta. Suurimpien EPL:n alue ulottuu Etelä-Itämereltä maan länsiosaan, Oulun lääniin ja Keski-Ruotsiin. Illalla tosin EPL-selännettä reunustava kylmä rintama saapuu länsirannikolle. Maan länsiosan yllä on heikohko eteläinen alatroposfäärin suihkuvirtaus.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Maanantain syvä konvektio on osittain ilmamassaluonteista, mutta osaksi myös EPL-selänteen lämmön ja kosteuden advektioiden ruokkimaa. Suurimmillaan ukkosriski on auringonpaisteen piristämänä loppuiltapäivästä ja alkuiltapäivästä kartan osoittamalla alueella 30-50%. Heikko ukkostelu on mahdollista jo aamuyön ja aamun tunteina suurimpien EPL:n alueella. Laajemmin ukkokuuroja alkaa kehittyä riskialueella keskipäivän molemmin puolin (tarkempi ajankohta riippuu alueella vallitsevasta pilvisyydestä). Iltaa kohti aktiivisuus laskee, mutta alatroposfäärin kosteusjakauma huomioiden aivan riskialueen pohjoisosassa ja toisaalta eteläisimmässä osassa konvektiosolukehitys saattaa jatkua auringon laskettuakin. Riskialueen itäpuolella länttä selvästi kuivempi rajakerros eliminoi mahdollisuudet syvään konvektioon.

Maanantain tuuliprofiilit ennakoivat sunnuntain tapaan värikästä konvektiomoodien kirjoa. Lyhytikäisen ilmamassatyyppisen konvektion lisäksi lyhyet W-E- tai SE-NW-suuntaiset kuuronauhat lienevät mahdollisia. Alatroposfäärin kosteusjakauma ja ilmavirtaukset huomioiden lähinnä alueen pohjoisosassa on mahdollista, että kuuroryppäiden etenemis- ja advektiivinen komponentti ovat vastakkaissuuntaiset, jolloin sunnuntaina Porissa koettu asetelma voisi uusiutua. Myös etelämpänä ohjaavat virtaukset kohti koillista ovat sen verran heikkoja, että taajama-alueilla pienialainen tulviminen on mahdollista. Rankkojen suppea-alaisten sateiden lisäksi vaaraa aiheuttavaan konvektioon on vain marginaalinen riski. Alatroposfäärin tuulishear ja nostotiivistystason korkeudet viittaavat vähäiseen trombiriskin kohoamiseen.

Ennusteen epävarmuudet liittyvät lähinnä rajakerroksen lämpötilojen nousua mahdollisesti rajoittavaan ala- ja keskipilvisyyteen. Mikäli lämpötila jää pilvisyyden vuoksi selvästi alle 25 asteen, ukkosriski jää hieman yllä mainittua alemmaksi. Tällä kertaa rajakerroksen kosteusennuste vaikutti su-illan havaintojen perusteella hyvinkin realistiselta.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 300...800, LI 0...-3, Shear1km 7..10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

 

 

 

 

10.8.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Voimakas yläkorkea on Suomen kaakkoispuolella ja hitaassa liikkeessä kohti kaakkoa. Lapin ja Kuolan niemimaan yli itään liikkuu nopeasti lyhyt yläsola. Iltapäivällä ylävirtaus on suuressa osassa maata antisyklonaalinen. Ylätroposfäärin läntinen suihkuvirtaus etenee Lapin yli itään yhdessä yläsolan kanssa.

Alempana troposfäärissä melko teräväpiirteinen kylmä rintama liikkuu päivän mittaan maan pohjoisosassa kohti etelää ja puskee edellään kapeaa alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan selännettä. Aamulla pintarintama on likimain Etelä-Pohjanmaa-Koillismaa- ja illalla Satakunta-Pohjois-Karjala-linjalla. Pintarintaman paikkaa merkitsee melko terävä lounais-koillissuuntainen tuulikonvergenssinauha, jonka etupuolella vallitsevat lounaanpuoleiset ja jälkipuolella luoteenpuoleiset tuulet.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Perjantain syvällä konvektiolla on melko vahva ilmamassaluonne, vaikka maan pohjoisosan yli liikkuva yläsola rintamineen jossain määrin ylläpitääkin (matalaa?) konvektiota läpi edeltävän yön. Aktiivisuus painottuu loppuiltapäivään ja alkuiltaan, ja alueellinen ukkosriski on kartan osoittamalla alueella korkeimmillaan 30-50%. Auringon laskiessa aktiivisuus alkaa nopeasti pudota. Riskialueen eteläpuolella alatroposfäärin kosteus lienee riittämätön kunnolliselle ukkoskuurokehitykselle.

Pintarintamassa esiintyvä tuulikonvergenssi yhdessä nopeasti kohoavan lämpötilan kanssa laukaissee uusia ukkoskuuroja riskialueella paikoin jo ennen keskipäivää. Uusia konvektiosoluja noussee ensimmäisenä alueen länsiosaan, jossa alatroposfäärin kosteussisältö on suurin. Myöhemmin ukkoskuuroja syntyy laajemmaltikin kylmän rintaman yhteyteen sekä hieman sen eteläpuolelle. Yläsolan etääntyessä ja virtauksen ollessa lievästi antisyklonaalinen pelkät tuuliprofiilit ennakoivat melko vähäistä konvektion järjestäytymistä. Synoptisen ja mesomittakaavan raamit huomioon ottaen konvektio tullee kuitenkin olemaan osittain/näennäisesti järjestäytynyttä. Tällöin konvergenssinauhaa seurailevat löyhät SW-NE-suuntaiset konvektiosolunauhat ovat mahdollisia. Ohjaava virtaus kuljettaa konvektiosoluja kohti koillista tai itäkoillista, mutta synoptinen tilanne huomioiden konvektiosoluryppäiden etenemiskomponentti saattaa poikkeuttaa ryppäitä kohti etelää tai kaakkoa. Tilanteen dynamiikka ja termodynamiikka huomioiden vaaraa aiheuttavan konvektion mahdollisuus jää varsin marginaaliseksi ja rajoittuu lähinnä taajamien äkkitulviin konvektiosolujen hitaan liikkeen vuoksi.

Tämänkertaisen ennusteen epävarmuus kulminoituu pitkälti alatroposfäärin kosteuden riittävyyteen. Torstai-illan havaintojen valossa perjantain kastepiste-ennusteet vaikuttavat melko järkeviltä, mutta luotausten perusteella kostean kerroksen paksuus ei kaikilta osin vakuuta. Ainakin Jyväskylän torstai-illan luotauksessa "myllyllä" oli vielä rutkasti tehtävää, jotta perjantain skenaario toteutuu. Lisäksi mallit ennakoivat perjantain parhaan alueen alatroposfäärin kosteuden hieman niukemmaksi kuin torstaina oli Pohjanmaalla, jossa ukkosteli kohtalaisesti.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 300...800, LI 0...-3, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

 

 

 

27.7.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Suomen itäpuolella oleva ylämatala liikkuu pohjoiseen. Terävä yläsola liikkuu perjantain aikana nopeasti Pohjanmereltä Baltiaan ja maan eteläosan ylle. Solan pohja ulottuu illalla Ruotsin suurilta järviltä likimain Latviaan ja saapuu varhain lauantaina maan eteläosaan. Keski- ja ylätroposfäärin lämmön advektiot ovat melko vähäisiä lukuun ottamatta lounaisinta Suomea, jossa yläsola aiheuttaa jakson lopussa kylmää advekiota. Suomen syvään konvektioon merkittävästi vaikuttavia suihkuvirtauksia ei ole perjantaina ennustealueella.

Alempana troposfäärissä alatropofäärin heikkopiirteinen ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne on Suomessa. Yläsolan myötä illalla saapuu lounaasta maahamme okluusiorintama, joka on vuorokauden vaihteessa likimain Uusimaa-Satakunta linjalla.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Perjantain syvä konvektio jakautuu kahteen tyyppiin: 1) iltapäiväpainotteinen ilmamassaluonteinen konvektio riskialueen itäosassa ja 2) okluusiorintaman läheisyydessä esiintyvä synoptisten pakotteiden vahvistama (kätkeytynyt) konvektio riskialueen lounaisosassa. Alueellinen ukkosriski on ykkösalueella korkeimmillaan loppuiltapäivästä ja alkuillasta 20-30%. Kakkosalueella riski on suurin illasta alkaen, mutta jää silti melko pieneksi.

Riskialueen itäosa: Torstaina heikosti ukkostellut kuuroherkkä alue siirtyy perjantaiksi hieman idemmäksi. Rajakerroksen nopea lämpeneminen päivällä syvälle konvektiolle suotuisan staattisen stabiliteetin vallitessa nostaa taivaalle ensimmäiset sadekuurot paikoin ennen puolta päivää. Aktiivisuus on suurimmillaan loppuiltapäivästä ja heikkenee nopeasti auringon laskiessa. Tuuliprofiilit ennakoivat vain vähäistä konvektion järjestäytymistä. Konvektiosolut liikkunevat hitaasti itään/koilliseen. Hidas liike ja paikoin advektiivisen ja etenemiskomponentin vastakkaisuus (mikä oli nähtävissä jo torstain konvektiossa) nostavat lievästi äkkitulvien mahdollisuutta taajamissa. Tuuliprofiilit ja instabiilisuus huomioiden vaaraa aiheuttavan konvektion riski jää muuten marginaaliseksi. Ennusteen suurin epävarmuustekijä liittyy torstain luotauksissa näkyneisiin yläinversioihin, joita konvektio ei torstaina paikoin pystynyt puhkomaan. Myös perjantain malliluotauksissa on inversion jäänteistä merkkejä eikä lämpötilaprofiilit muutenkaan päästä pilvitorneja suosiolla tropopaussiin. Mikäli inversiot säilyvät vahvoina myös perjantaina, konvektio jää edellä kuvattua selvästi matalammaksi ja tuskin kasvaa ukkostavaksi asti. Toinen epävarmuus liittyy tutusti rajakerroksen kostean kerroksen paksuuteen, joka ei Jyväskylän torstai-illan luotauksen valossa ollut paras mahdollinen. Sen sijaan ennustetut kojukastepisteet vaikuttavat suhteellisen järkeviltä.

Riskialueen lounaisosa: Lounaasta saapuva okluusiorintama yhdessä yläsolaan liittyvän erittäin voimakkaan differentiaalisen syklonaalisen pyörreadvektion kanssa nostattavat ukkosriskiä alueen lounaisosassa illasta alkaen. Ennustetut lämpötila- ja kosteusprofiilit vaikuttavat tyypillisen rintamamaisilta, mutta melko usein vastaavissa tilanteissa salamoiva syvä konvektio kätkeytyy rintamasateeseen ja/tai esiintyy erillisinä alueina pian pintarintaman jälkipuolella (jossa myös voimakasta keski/ylätroposfäärin kylmää advektiota). Syvä konvektio saanee muotonsa suurelta osin pakotteiltaan, jolloin likimain SE-NW suuntaiset nauhat ovat mahdollisia. Voimistuvasta dynamiikasta huolimatta tilanteen termodynamiikka puhuu pitkälti vaaraa aiheuttavaa konvektiota vastaan.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100...400, LI 0...-2, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

 

 

12.7.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Itäisen ja pohjoisen Euroopan yllä on laaja ylämatalan alue. Ylämatalaa kiertävä lyhyt, mutta terävöityvä yläsola saapuu aamulla maan eteläosaan ja liikkuu iltapäiväksi Oulun lääniin. Solan etupuolella on heikko itäkaakkoinen ja solan takana kohtalainen etelälounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus, jonka akseli kulkee iltapäivällä Baltian eteläosasta Pohjois-Karjalaan. Lisäksi yläsolan yhteydessä esiintyy keski- ja ylätroposfäärissä melko voimakasta kylmää advektiota.

Alempana troposfäärissä matalan osakeskus liikkuu torstain aikana maan eteläosasta Ruotsin pohjoisosaan. Matalapaineeseen liittyvä heikkopiirteinen itä-länsisuuntainen rintamavyöhyke on iltapäivällä Oulun läänin eteläosassa. Vyöhykkeen pohjoispuolella on kapea alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Yläsolaan ja suihkuvirtaukseen liittyvät synoptisen mittakaavan pakotteet muokkaavat troposfääriä ukkosille otollisempaan asetelmaan em. rintamavyöhykkeellä ja hieman sen pohjoispuolella. Alueellinen ukkosriski on korkeimmillaan loppuiltapäivästä Oulun läänissä 30-40%. Jo tätä ennen salamointi on mahdollista Oulun läänin eteläpuolella ja tämän jälkeen vähitellen heikentyen myös Lapin puolella. Synoptisen mittakaavan pakotteet saattavat ylläpitää syvää kosteaa konvektiota jopa vuorokauden vaihteen yli Lapin sisäosissa.

Ennen keskipäivää heikohko ukkostelu on mahdollista maan keskiosassa, mutta ukkosriski jää alle 20%:iin, koska synoptiset pakotteet ovat vasta kasaamassa raameja päivän ukkostilanteelle. Iltapäivällä ylä- ja keskitroposfäärin kylmä advektio yhdessä yläsolan ja suihkuvirtauksen differentiaalisen positiivisen pyörreadvektion sekä alatroposfäärin pienen kosteuslisän avulla ovat muokanneet ympäristön rintaman pohjoispuolella sopivaksi ukkosille. Alkuiltapäivästä ukkosherkin alue lienee maan keskiosan pohjoisosassa sekä Oulun läänin eteläosassa. Loppuiltapäivästä aktiivisuus painottuu Oulun läänin pohjoispuoliskolle sekä Etelä-Lappiin. Illemmalla on vielä mahdollisuus ukkosille Keski-Lapissa.

Torstain tuuliprofiilit ja konvektiopakotteet ennakoivat konvektiosolujen osittaista järjestäytymistä itä-länsisuuntaisiin nauhoihin. Riskialueen kaakkoisosan hodografit muistuttavat yläpainotteisina viime lauantain tilannetta. Tämä yhdistettynä kohtalaiseen potentiaaliseen instabiilisuuteen syöksyvirtausriski on kohonnut etenkin Oulun läänin itäosassa sekä Lapin kaakkoiskulmalla. Paksun kerroksen tuulishear on tällä alueella reilut 15 m/s. Syöksyvirtausten esiintyminen rajoittunee muutamiin pilvimittakaavan bow echoihin itä-länsisuuntaisissa kuuronauhoissa eikä laajempaa syöksyvirtausten sarjaa ole odotettavissa.

Tämän kertaisen ennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät pintakerroksen lämpötiloihin sekä troposfäärin muuntumisnopeuteen rintaman etupuolella. Keskiviikkoillan malliajot ennakoivat lämpötilan nousevan rintaman etupuolella 20 asteeseen tai hieman sen yli, minkä pitäisi riittää tässä kuvattuun kehitykseen. Mikäli pilvisyys jää runsaaksi ukkosriski on oleellisesti edellä mainittua alempi. Lisäksi mallit ennakoivat maan pohjoisosaan rintaman etupuolelle syvälle konvektiolle varsin vihamielistä ympäristöä. Mikäli synoptisen mittakaavan pakotteet eivät riittävän nopeasti eliminoi mahdollisia yläinversioita, konvektio voi jäädä oleellisesti kuvattua matalammaksi ja heikommaksi. Joka tapauksessa keskiviikkoiltana valtaosa malleista osoitti rintaman yhteyteen ja hieman sen etupuolelle otollisia olosuhteita

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100...400 (mahdollisesti ~800), LI 0...-2, Shear1km < 10 m/s, Shear6km 15...20 m/s

 

 

 

 

 

7.7.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Kuroutuneen ylämatalan keskus liikkuu lauantain aikana hitaasti Valko-Venäjältä maan eteläosan tuntumaan. Fennoskandian pohjoisosassa on yläselänne. Ylämatalan ympärillä on heikohko suihkuvirtaus, joka on iltapäivällä maan lounaisosasta Pohjois-Karjalaan ulottuvan alueen yllä. Ylämatalan myötä keski- ja ylätroposfäärissä esiintyy kylmää advektiota erityisesti maan itäosassa. Ylämatalan ympäri saattaa olla päivän mittaan kierähtämässä lyhyt yläsola, joka saapuisi itärajalle illalla.

Alempana troposfäärissä frontolyysin kourissa oleva okluusiorintama liikkuu lauantain kuluessa maan kaakkoisosasta likimain linjalle Satakunta-Kainuu. Alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne on rintaman etupuolella, mutta selänteessä koillisvirtaus on nävertänyt pintakerroksesta staattisesti stabiilin. Päivän mittaan rintaman liike hidastuu selvästi. Rintaman jälkipuolella alatroposfäärin kosteus vähenee, mutta kasvaa uudelleen illalla kaakosta alkaen.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Lauantain syvälle kostealle konvektiolle suotuisimmat olosuhteet näyttävät kehittyvän synoptinen tilanne huomioon ottaen hieman omalaatuiseen paikkaan - alatroposfäärin EPL-selänteen eteläpuolelle. Tällä alueella auringonpaiste yhdessä ylätroposfäärin kylmän advektion kanssa muokkaavat troposfääriä epävakaaseen suuntaan. Alueellinen ukkosriski on kartan osoittamalla alueella ylimmillään myöhään iltapäivällä ja alkuillasta 20-40%. Suurin ukkosriski on Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. Maan lounaisosasta koilliseen ulottuvan pintarintaman pohjoispuolella olosuhteet eivät suosi rajakerrosperäistä konvektiota, joka muutenkin kärsii koillisesta pintavirtauksesta. Pintarintaman pohjoispuolella stabiilin kerroksen yläpuolinen syvä konvektio on mahdollista, mutta ukkosriski jää alle 20%:iin.

Syvän konvektion käynnistyminen riskialueella siirtynee selvästi iltapäivän puolelle odottaen kylmän advektion, rintaman etääntymisen ja auringonpaisteen vaikutusta. Iltaa kohti aktiivisuus laskee, mutta idästä lähestyvä yläsola saattaa ylläpitää konvektiota yön tunneillekin ainakin paikoin salamoivana. Vapaan ilmakehän virtaukset ovat heikkenemässä päivän mittaan, mutta ukkosriskialueen ennustetut tuuliprofiilit viittaavat osaksi järjestäytyvään konvektioon, jolloin likimain S-N-suuntaiset ukkoskuuronauhat olisivat mahdollisia. Ennustetut tuuli- ja kosteusprofiilit ennakoivat myös kohonnutta syöksyvirtausriskiä etenkin riskialueen itäosaan, jossa instabiilisuus lienee suurinta. Paksun kerroksen tuulishear on vaaraa aiheuttavalle konvektiolle tyypillisen haarukan alaosassa. Lisäksi hodografit ovat varsin "yläpainotteisia", mikä ei ole otollisin mahdollinen asetelma syöksyvirtauksille. Toisaalta keskitroposfäärin kuivumimen johtaa ekvivalentti potentiaalilämpötilan pystyerotusten kipuamiseen jopa 20 asteeseen.

Päivän epävarmuusluettelossa päällimmäisinä ovat rajakerroksen kosteuden riittävyys, pintakerroksen toipuminen koillisvirtauksesta sekä mahdolliset keskitroposfäärin inversiot. Rintaman jälkipuolella kosteus vähenee, eniten keskitroposfäärissä, mutta vähitellen myös alempana. Perjantai-illan ennusteiden valossa hieman pintarintaman eteläpuolelle jäisi kuitenkin kapea kaistale, jossa alatroposfäärin kosteus olisi riittävää syvään kosteaan konvektioon. Tästä edelleen etelään kosteus lienee riittämätön (tosin illalla kosteus jälleen lisääntyy aivan etelässä). Pintavirtausten kääntyminen itään elvyttänee pintakerrosta, mutta mallit ennakoivat iltapäivällä tuulten kääntymistä uudelleen kohti koillista. Tämä vähentäisi syöksyvirtausriskiä oleellisesti ja todennäköisesti katkaisisi rajakerrosperäisen konvektion. Kolmanneksi, mallit ennakoivat keskitroposfääriin stabiilihkon kerroksen, joka saattaa vaikeuttaa ainakin alkuvaiheessa konvektion yltämistä tropopausiin. Huolimatta kaikista epävarmuuksista syöksyvirtausriski on kohonnut etenkin riskialueen itäosassa, jossa kohtalainen epävakaus, kohtalainen tuulishear ja riittävä rajakerroksen kosteus paiskaavat kättä.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100...400 (idässä mahdollisesti ~800), LI 0...-2, Shear1km < 10 m/s, Shear6km 15...20 m/s

 

 

 

 

2.7.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Kuroutunut ylämatala liikkuu maanantain kuluessa Valko-Venäjältä hitaasti itään. Itäisestä Euroopasta Etelä-Skandinaviaan ulottuva yläselänne liikkuu vähitellen kohti Suomea. Selänteen vaikutuksesta ylä- ja keskitroposfäärissä esiintyy vähäistä lämmintä (ja kuivan ilman) advektiota lähinnä maan länsiosassa. Ennustealueella ei ole ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alempana troposfäärissä Suomi kuuluu "barotrooppisen" lähes seisovan ilmamassan alueeseen. Alatroposfäärin lämpötilat nousevat laajalti 1-2 astetta sunnuntaista. Ennustealueella ei ole alatroposfäärin suihkuvirtauksia.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Maanantain syvä kostea konvektio noudattelee pitkälti sunnuntain kaavaa, mutta ukkosherkimpien alueiden sijainnit poikkeavat vuorokautta aiemmasta. Syntyvät konvektiosolut ovat jälleen täysin rajakerrosperäisiä ja riippuvaisia kosteus- ja lämpötilaoloista rajakerroksessa. Alueellinen ukkosriski on iltapäivällä kartan osoittamalla alueella 20-40%, suurin riski on alueen itäosissa. Kuuropilvikehitys käynnistyy paikoin jo ennen keskipäivää korkeimpien kastepisteiden alueilla idässä. Illalla aktiivisuus laskee nopeasti rajakerroksen jäähtyessä.

Maanantain tuuliprofiilit ovat sunnuntain tapaan erittäin vaisuja. Konvektiosolujen järjestäytyminen on vähäistä ja solut liikkuvat hyvin hitaasti aiheuttaen kohonneen äkkitulvariskin taajamissa etenkin itäisillä alueilla. Rannikoiden tuntumassa mahdollinen merituulirintama voi johtaa konvektion osittaiseen järjestäytymiseen.

Numeeriset mallit ovat varsin yksimielisiä konvektiivisesti aktiivisimpien alueiden sijainnista. Konvektion puhtaasta ilmamassaluonteesta johtuen rajakerroksen kosteusolot rajaavat lähes yksinomaan alueet, joissa ukkosriski on kohonnut. Lievä ylä- ja keskitroposfäärin lämpeneminen sekä kosteuden väheneminen lähes koko troposfäärissä jättävät ukkosriskin lännessä sunnuntaita alemmaksi. Sen sijaan idässä alatroposfäärin lämpeneminen 1-2 asteella ja rajakerroksen lisääntynyt kosteus muljauttavat konvektion painopisteen sunnuntaita idemmäksi. Lisäksi sunnuntain luotauksissa idässä näkynyt keskitroposfäärin yläinversio näyttäisi olevan "sulamassa" pois. Jyväskylän sunnuntai-illan luotaus sen sijaan herättää pienen kysymyksen rajakerroksen kostean kerroksen paksuuden riittävyydestä. Toisaalta Pietarin iltapäiväluotauksessa kostea kerros muistutti pitkälti mallien simuloimia kosteusprofiileja. Yksinomaan sunnuntain kojukastepisteitä silmäilemällä maanantain kastepiste-ennuste vaikuttaa kohtalaisen järkevältä. Konvektion ilmamassaluonne toimii jälleen itseään vastaan luomalla iltapäiväksi varsin laajoja pilvisiä alueita. Hieman suurempi tuulishear nostaisikin (muiden tekijöiden pysyessä samana) ukkosriskin kohtalaiseksi.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100...600, LI 0...-3, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

 

 

1.7.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Kuroutunut ylämatala liikkuu eteläiseltä Itämereltä Valko-Venäjälle. Suomeen vahvistuu heikko yläselänne. Maan etelä- ja keskiosassa esiintyy vähäistä keski- ja ylätroposfäärin kylmää advektiota. Ennustealueella ei ole ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alempana troposfäärissä Oulun läänin itäpuolella on heikko matalapaineen osakeskus. Maan keskiosan yllä on heikkopiirteinen alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne. Ennustealueella ei esiinny alatroposfäärin suihkuvirtauksia.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Sunnuntain syvä kostea konvektio painottuu selkeästi iltapäivään ja on täysin riippuvainen rajakerroksen kosteudesta ja lämpötilasta. Alueellinen ukkosriski on iltapäivällä kartan osoittamalla alueella 20-40%, suurin riski lienee läntisissä maakunnissa. Kuuropilvikehitys käynnistynee paikoitellen jo ennen keskipäivää konvektiivisen eston vähäisen määrän vuoksi. Numeeriset mallit ennakoivat likimain linjalle Seinäjoki-Joensuu heikkoa tuulikonvergenssia, joka voisi toimia ensimmäisten solujen laukaisijana. Myöhemmin iltapäivällä on odotettavissa laajalti lyhytikäistä "popcorn-konvektiota" maan keskiosassa. Illalla aktiivisuus laskee nopeasti.

Sunnuntain tuuliprofiilit ennakoivat lähes paikallaan seisovaa ilmamassaa, jolloin syöksyvirtausriski jää olemattomaksi. Samasta syystä konvektiosolujen järjestäytyminen jää vähäiseksi ja solujen liike on hyvin hidasta. Länsirannikon tuntumaan saattaa kuitenkin kehittyä merituulisolu, joka voi johtaa konvektion (näennäiseen) järjestäytymiseen rannikon suuntaisesti. Erityisesti tällä alueella syntyvien solujen advektiiviset (länteen) ja etenemiskomponentit (itään) ovat paikoin vastakkaiset, jolloin taajamissa äkkitulvan riski on kohonnut.

Numeeriset mallit ovat tällä kertaa varsin yksimielisiä konvektiivisesti aktiivisimman alueen sijainnista. Konvektion puhtaasta ilmamassaluonteesta johtuen rajakerroksen kosteusolot rajaavat lähes yksinomaan alueet, joissa ukkosriski on kohonnut. Mallit ennustavat muuta maata alempia kastepisteitä eteläisimpään Suomeen, kaakonkulmalle ja suureen osaan Oulun lääniä ja Lappia. Ukkosriskialueiden kastepiste-ennusteet vaikuttivat lauantai-illan havaintojen valossa varsin järkeviltä. Runsas pilvisyys tuskin estänee lämpötilan nousua tarvittaviin lukemiin, mutta konvektion luonne itsessään laskee ukkosriskiä kuuropilvien jäänteiden lauttaantuessa taivaalle. Toinen vastavoima tilanteessa on yläselänteeseen liittyvä heikko subsidenssi, joka saattaa mm. johtaa lämpötilaprofiileissa pienten stabiilien kynnysten syntyyn.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100...500, LI 0...-2, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

 

 

 

27.6.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Suuri osa Eurooppaa kuuluu laajan ylämatalan alueeseen, jossa on useita erilleen kuroutuneita keskuksia. Yksi keskuksista liikkuu keskiviikon aikana eteläiseltä Itämereltä maan lounaisosan tuntumaan. Tähän liittyvä yläsola pyörähtää maan etelä- ja keskiosan yli pohjoiseen. Solan etupuolella on heikko itäkaakkoinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus ja solan yhteydessä esiintyy huomattavaa ylä- ja keskitroposfäärin kylmää advektiota.

Alempana troposfäärissä sulkeutuva lämmin sektori ja siihen liittyvä okluusiorintama saapuvat varhain keskiviikkona maan eteläosaan ja liikkuvat siitä edelleen pohjoiseen. Rintamassa esiintyy tyypilliseen tapaan tuulikonvergenssia ja välittömästi pintarintaman ylityksen jälkeen alatropofäärin virtaukset kääntyvät etelään.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Ukkosriski kohoaa kartan osoittamalla alueella okluusiorintaman jälkipuolella, kun ylä- ja keskitroposfäärin kylmä advektio kasvattaa lämpötilavähetettä paksussa kerroksessa ja aurinko pääsee paikoin paistamaan. Ylimmillään alueellinen ukkosriski jää kuitenkin vain 20-30 prosenttiin kulminoituen myöhäiseen iltapäivään ja alkuiltaan.

Aamun tunteina etelään saapuvassa rintamassa lämpötilaprofiilit ovat tyypilliseen tapaan likimain kostea-adiabaattisia. Kätkeytynyt syvä konvektio ja vähäinen ukkostelu on rintaman yhteydessä mahdollista. Pintarintama etenee iltapäiväksi likimain linjalle Uusikaupunki-Kajaani. Rintaman jälkipuolella kylmä advektio muokkaa päivällä ylempää troposfääriä vähitellen syvälle konvektiolle suotuisammaksi. Tämä yhdessä runsaahkon pilvisyyden kanssa pitänee ukkospilvikehityksen aisoissa melko pitkälle iltapäivään. Lämpötilan noustua noin 20 asteeseen syvä konvektio pääsee kuitenkin käyntiin etelästä alkaen. Illalla aktiivisuus laskee vähitellen konvektiota ylläpitävien pakotteiden puuttuessa.

Keskiviikon tuuliprofiilit eivät ennakoi konvektiosoluille erityisen "dynaamista" elinympäristöä. Lisäksi instabiilisuuden määrä on melko vähäinen ja näin ollen vaaraa aiheuttavan konvektion riski jää varsin marginaaliseksi. Tuuliprofiilit ennakoivat likimain pohjoiseen eteneviä konvektiosoluja. Hidasliikkeisen okludoituvan matalapaineen ympärille syntyy usein kaarevia sadenauhoja, joiden orientaatio voisi tässä tapauksessa olla SE-NW.

Ennusteessa ovat läsnä jälleen tyypilliset epävarmuustekijät, joista tärkein on iltapäivän pilvisyys ja pintalämpötilan kohoaminen. Keskiviikon konvektio on lähes yksinomaan pintakerrosperäistä, jolloin runsas pilvisyys voi estää kokonaan ukkospilvikehityksen. Lisäksi ylemmän troposfäärin vähittäinen kylmeneminen voi johtaa alkuvaiheessa mataliin kuuropilviin, jotka lauttautuvat auringon eteen juuri ennen syvälle konvektiolle muuten otollista vaihetta. Pohjoiseen etenevä yläsola ja siihen liittyvä suihkuvirtaus näyttävät lisäksi olevan hieman "epätahdissa" ukkosherkimmän alueen kanssa, jolloin solaan liittyvä synoptisen mittakaavan pakote voi olla pikemminkin syvää konvektiota hidastava kuin vahvistava. Numeeristen mallien keskiviikoksi ennustamat kastepisteet vaikuttivat realistisilta tiistai-illan havaintojen valossa. Sen sijaan mallien ennustama instabiilisuuden määrä oli varsin vähäinen johtuen alhaisista iltapäivälämpötiloista (~18C).

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100...400, LI 0...-2, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

 

 

29.5.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Venäjän eteläosasta Baltian yli Etelä-Skandinaviaan ulottuva yläselänne vahvistuu hieman ja pysyttelee lähes paikallaan. Kuroutunut yläsola liikkuu hitaasti Italian ja Balkanin tienoilla. Lapin yllä on itään väistyvä heikko läntinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus. Eteläisen Suomen yllä keskitroposfäärin kosteus lisääntyy maanantaista.

Alempana troposfäärissä Keski- ja Itä-Euroopassa on laaja matalapaineen alue ja Suomen pohjoispuolella melko vahva korkeapaine. Matalapaineen alueen itäpuolella lähes koko itäinen ja koillinen Eurooppa kuuluu helleilmamassan alueeseen. Erittäin terävä rintamavyöhyke ulottuu Satakunnan ja Pohjanmaan rajamailta Pohjois-Karjalaan. Rintamavyöhykkeen pohjoispuolella troposfääri on syvää konvektiota ajatellen erittäin stabiili, mutta vyöhykkeen eteläpuolella rajakerroksen ilmamassa on melko paksussa kerroksessa varsin kosteaa. Suurimmat alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) arvot löytyvät tiistai-iltapäivänä Valko-Venäjältä sekä Venäjän ja Baltian maiden rajavyöhykkeiltä. Maan kaakkoisosassa esiintyy heikkoa alatroposfäärin lämmön ja mahdollisesti myös kosteuden advektiota.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Myös tiistain syvän konvektion aluetta rajaa terävästi maan poikki kulkeva rintamavyöhyke. Troposfääri on rintaman eteläpuolella maan eteläosassa selvästi ehdollisesti instabiili. Mahdollinen heikko alatroposfäärin lämmön ja kosteuden advektio yhdessä iltapäivän auringonpaisteen kanssa kohottavat ukkosriskiä merkittävästi kartan osoittamalla alueella. Alueellinen ukkosriski on ylimmillään myöhään iltapäivällä ja alkuillasta 40-60%. Yötä kohti aktiivisuus laskee, mutta osa järjestäytyneemmistä konvektioalueista saattaa selvitä pitkälle yöhön itään etenevän EPL-alueen etuosassa. Kuten maanantaina, myös tiistaina pelissä on merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka on kuvattu jäljempänä.

Karkeasti arvioiden tiistai-iltapäivän konvektion käynnistymiseen pitäisi riskialueella riittää likimain lämpötilan kastepisteen kombinaatio +27C <> +17C. Ennustetut tuulihodografit ovat edelleen voimakkaasti kuperia, mutta virtausten heiketessä antavat maanantaita hieman pienempiä helisiteetin arvoja. Sekä paksun että matalan kerroksen tuulishear jää melko vaatimattomaksi. Vaaraa aiheuttavan konvektion riski on silti lievästi kohonnut johtuen koholla olevasta helisiteetistä sekä mahdollisesti kohtalaiseksi nousevasta instabiilisuuden määrästä (syöksyvirtausmahdollisuus pulssimaisissa konvektiosoluissa). Konvektiosolut tulevat todennäköisesti osittain järjestäytymään, mutta oikean "moodin" ennustaminen on tässä tilanteessa hyvin vaikeaa. Ryppäiden kylmän ilman patjoissa RKW-teorian ennustama sheartasapaino näyttäisi löytyvän koillisreunalta, jolloin nauhojen orientaatio voisi olla joko E-W tai SE-NW. Heikon virtauksen vallitessa orientaatioiden vaihtelu on kuitenkin yleistä ja solujen hitaan liikkeen vuoksi taajama-alueiden äkkitulvat ovat mahdollisia.

Syvän konvektion kehittyminen on jopa maanantaita riippuvaisempi pilvisyydestä ja sitä kautta rajakerroksen lämpötiloista. Keskitroposfäärin kosteuden lisääntyminen saattaa johtua maanantain syvän konvektion jäänteiden tuomasta kosteuslisästä. Tämä saattaa johtaa melko laajojen keskipilvialueiden esiintymiseen ja rajakerroksen lämpötilan varsin hitaaseen nousuun. Mikäli pilvisyys on runsasta, ukkosriski jää edellä mainittua selvästi alhaisemmaksi. Maanantain luotaukset osoittavat, että tällä kertaa rajakerroksen kosteus tuskin on ongelma. Vesihöyryn sekoitussuhde ylittää havaitojen mukaan 10 g/kg laajalla alueella vähintään 500m paksuisessa kerroksessa. Lisäksi ennustetut kojukastepisteet vaikuttavat melko realistisilta maanantai-illan havaintojen valossa.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 200...700(...1000), LI -1...-4, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

 

28.5.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Pohjois-Atlantilta on kuroutumassa ylämatalan alue läntiseen Eurooppaan. Samanaikaisesti Venäjän eteläosista Skandinaviaan ja Suomeen ulottuva yläselänne amplifioituu, mutta jää toisaalta paikoilleen Jäämerellä itään etenevän yläsolan vaikutuksesta. Ylätroposfäärin länsilounainen suihkuvirtaus on maan pohjoisosan yllä, mutta ei vaikuta maanantain syvään konvektioon.

Alempana troposfäärissä laaja matalapaineen alue on Keski-Euroopassa ja Jäämeren yläsolan jälkipuolelle vahvistuva korkeapaine etenee Suomen pohjoispuolitse itään. Matalapaineen alueen itäpuoliskolla on tyypilliseen tapaan laaja alue kosteaa helleilmamassaa. Terävä ilmamassaraja (lämmin rintama) on aluksi niukasti Suomen eteläpuolella, mutta nousee iltapäiväksi likimain Pori-Savonlinna-linjalle. Lämpimässä ilmamassassa on laaja suurien alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilojen alue, josta on numeeristen mallien eroavaisuuksien vuoksi lähes mahdotonta paikallistaa Suomen alueelle mahdollisesti saapuvia maksimivyöhykkeitä. Maanantain aikana lämpimän rintaman vaikutuksesta maan etelä- ja keskiosassa esiintyy alatroposfäärin lämmön ja kosteuden advektiota.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Maanantain syvän konvektion aluetta rajaa terävästi lämmin rintama. Pohjoiseen etenevässä rintamassa esiintynee jo yöllä maan eteläosassa melko voimakasta lämmön ja kosteuden advektiota, joka lisää troposfäärin instabiilisuutta. Varhain maanantaina alueellinen ukkosriski onkin suurin (20-30%) eteläisissä maakunnissa. Päivemmällä auringonsäteily laukaisee ukkoskuurokehitystä edellä mainitun rintamalinjan eteläpuolella. Ukkosriski on korkeimmillaan myöhään iltapäivästä tai alkuillasta kartan osoittamalla alueella 40-60%. Iltaa kohti aktiivisuus laskee lämpimässä ilmamassassa, mutta yötä kohti ukkostelu saattaa jatkua rintamavyöhykkeen välittömässä läheisyydessä (mikäli rintama vielä etenee pohjoiseen). Tilanteeseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä, joita on kuvattu jäljempänä.

Sunnuntain ja maanantain välisen yön voimakas konvektio on lähes yksinomaan riippuvainen alatroposfäärin lämmön ja kosteuden advektion voimakkuudesta. Globaalissa GFS-mallissa on ollut merkkejä Suomen eteläpuolelle mahdollisesti rintamaan muodostuvasta aallosta, joka liikkuisi nopeasti maamme kaakkoispuolitse Venäjälle. Tämä heikentäisi advektioita merkittävästi ja lisäksi hidastaisi epävakaan ilmamassan saapumista eteläiseen Suomeen. Tätä kehitystä ei ole havaittavissa kuitenkaan monissa muissa malleissa eivätkä su-illan havainnotkaan tätä täysin vahvista. Mahdollinen yöajan konvektio on joka tapauksessa peräisin likimain kilometrin korkeudesta stabiilin pintakerroksen yltä.

Maanantai-iltapäivän konvektion käynnistymiseen pitäisi riittää likimain lämpötilan kastepisteen kombinaatio +23C <> +15C. Ennustetut tuulihodografit ovat lämpimän advektion vuoksi voimakkaasti kuperia, mutta silti paksun kerroksen tuulishear jää enintään kohtalaiseksi. Sen sijaan alatroposfäärin bulk shear on melko voimakas. Iltapäivän konvektio lieneekin kombinaatio yksittäisiä ja sulautuneita konvektiosoluja. Ohjaava virtaus kuljettaa soluja likimain koilliseen ja mahdollisten kuuronauhojen orientaatio lienee SE-NW suuntaan. On mahdollista, että myöhemmin syvä konvektio "laskostuu" rintamavyöhykkeeseen ja muodostaa tasaisen sateen alueen. Ennustetut tuuliprofiilit yhdessä ennustetun instabiilisuuden kanssa osoittavat, että vaaraa aiheuttavalle konvektiolle on olemassa pienet edellytykset. Tilanteessa suurehko CAPE paikkaa marginaalista shearia siten, että pulssimaisten konvektiosolujen yhteydessä syöksyvirtausriski on lievästi kohonnut. Lisäksi riskialueen pohjois- ja itäosassa kohtalainen alimman kilometrin shear yhdessä melko alhaisen LCL-tason ja kohtalaisena alatroposfäärin suhteellisen helisiteetin kanssa kohottavat lievästi supersolujen (ja trombien) mahdollisuutta. Seuraavaa yötä kohti syvän konvektion elinolot eivät vaikuta kovin lupaavilta. Mikäli rintama vielä etenee pohjoiseen, voi siinä esiintyvä lämmön ja kosteuden advektio tuottaa riittävän määrän CAPEa, jotta ukkoset säilyisivät auringon laskettua hengissä. Kauempana etelässä öistä konvektiota ylläpitäviä tekijöitä ei ole näköpiirissä.

Tämän kertaisessa ennusteessa ovat läsnä jälleen tutut epävarmuustekijät. Näistä keskeisimpiä ovat lämpimään rintamaan mahdollisesti kehittyvä aalto (heikentäisi lämmön ja kosteuden advektiota) ja kosteuden sekä pilvisyyden määrä maan eteläosassa. Sunnuntain havaitut luotaukset antoivat viitteitä, että pinnanläheinen kostea kerros olisi selvästi matalampi kuin mallit ennustavat. Tällä voi olla merkitystä etenkin yöllisen konvektion esiintymiseen. Lisäksi maan eteläosassa esiintyvä lämmin advektio voi johtaa maanantaina yläinversioon, joka saattaa olla vaikea rikkoa etenkin, jos iltapäivän pilvisyys on runsasta. Maanantaissa on selviä aineksi ensimmäiseksi laaja-alaisten voimakkaiden ukkosten päiväksi, mutta edellä luetellut epävarmuudet tekevät tilanteesta harmillisen haastavan ennustaa.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 500...1000, LI -2...-5, Shear1km ~ 10 m/s, Shear6km ~15 m/s

 

8.5.2007

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Jäämereltä Skandinaviaan ja Suomeen ulottuu ylämatalan alue, jota kiertää muutama lyhyt yläsola. Yksi yläsolista liikkuu tiistain aikana maan keskiosasta Lappiin. Yläsolan jälkipuolella esiintyy ylä- ja keskitroposfäärissä melko voimakasta kylmää advektiota. Merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei ole ennustealueela.

Alempana troposfäärissä maanantaina maan länsiosan yli pyyhkäissyt heikohko rintamavyöhyke on tiistaina maan pohjoisosan yllä. Vyöhykkeen heikkopiirteisyyttä kuvaa, että alatroposfäärin lämpötilat muuttuvat vain melko vähän maanantaista ja Suomi kuuluu keväisen polaari-ilmamassan piiriin. Sen sijaan alatroposfäärin kosteus lisääntyy. Nämä kaksi tekijää yhdessä ylätroposfäärin kylmän advektion kanssa heikentävät staattista stabiliteettia. Tiistain konvektioalueilla ei esiinny alatroposfäärin suihkuvirtauksia.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Tiistain syvä konvektio tulee olemaan voimakkaasti ilmamassatyyppistä. Lisääntynyt alatroposfäärin kosteus ja ylätroposfäärin kylmä advektio sekä iltapäivän auringonpaiste kohottavat iltapäiväpainotteista ukkoskuurojen riskiä maan keskiosassa. Alueellinen ukkosriski on korkeimmillaan iltapäivällä Vaasa-Jyväskylä-Oulu-kolmiossa, mutta jää 20-30%:iin. Illan aikana auringonsäteilyn vähentyessä aktiivisuus laskee nopeasti. Eteläisessä Suomessa lounaasta leviävä hieman kuivempi rajakerroksen ilma pitää ukkosriskin alle 20%:ssa.

Numeeristen mallien ennustamien lämpötila- ja kosteusprofiilien perusteella lämpötilan kohoaminen 11-14 asteeseen riittänee liipaisemaan ukkoskuurokehityksen, mikäli kastepistelämpötilat ovat noin +5 asteen tienoilla. Tämä tapahtunee hieman keskipäivän molemmin puolin. Pystyprofiilit ennakoivat myös melko nopeaa kumpu- ja kuuropilvien lauttautumista, mikä hidastaa lämpötilan nousua. Ennustetut tuuliprofiilit eivät enteile konvektion suurempaa järjestäytymistä, vaikka laaja-alaisessa polaari-ilmamassan kuurokehityksessä löyhiä ja lyhytikäisiä yhteenliittymiä usein syntyykin. Yksittäiset konvektioelementit liikkuvat likimain koilliseen.

Tiistain ennusteen suurin epävarmuustekijä on lämpötilan kohoaminen vaadittuihin lukemiin. Jotkin numeeriset mallit jättävät iltapäivälämpötilan 10 asteeseen, mikä olisi aavistuksen liian vähän ukkosten kannalta. Malleissa tämä selittynee nopeasta rajakerroksen pilvisyyden lisääntymisestä. Aiempi kokemus vastaavista tilanteista on kuitenkin osoittanut, että polaari-ilmamassan konvektiossa syntyy harvoin täysin yhtenäisiä pilvialueita. Konvektiosoluja ympäröivien kompensoivien laskuliikkeiden alueella aurinko pääsee yleensä paistamaan esteettä. Tällöin jo reilu tunti auringonpaistetta riittäisi nostamaan lämpötilaa riittävästi. Tässä tilanteessa rajakerroksen kosteudesta tuskin tulee kynnyskysymys, koska maanantai-illan kastepisteiden valossa tiistain ennuste vaikuttaa varsin järkevältä. Lisäksi eteläisen Ruotsin maanantain lämpötila- ja kosteusprofiilit näyttävät vastaavan hyvin pitkälti tiistain Pohjanmaan profiileja (Ruotissa ukkosti maanantaina). Runsaan pilvisyyden ja matalien lämpötilojen vuoksi mallit ovat pääsääntöisesti varsin nihkeitä ennustamaan ukkoskuurokehitystä. Tässäkin keväisessä ennusteessa laatija yrittää siis ottaa niskalenkin numeerisista malleista ;)

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100...200, LI 0...-2, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 10 m/s

Add comment


Security code
Refresh