YHTEENVETO

Oskarin päivän myrsky aiheuttaa sunnuntai-illan ja sitä seuraavan yön aikana tuulivahinkoja maan etelä- ja keskiosassa. Pohjoispuuskat puhaltavat rajuimmillaan noin 25 m/s ja kaatavat puita vähäisen roudan vallitessa erityisesti Joensuu-Pori-linjan eteläpuolella. Ennustetun tuulitilanteen toistuvuus on luokkaa kerran vuodessa ja se näyttää jäävän kahden viikon takaista Eino-myrskyä heikommaksi. Voimakkaimpien tuulien alueella on kuitenkin syytä varautua sähkökatkoihin sekä vaikeuksiin maantie- ja raideliikenteessä.

VAARAA AIHEUTTAVAN SÄÄTILANTEEN KUVAUS

Voimakkaasti zonaalinen virtaustyyppi jatkuu Pohjois-Atlantin alueella. Brittein saarten lounaispuolella olevan yläkorkean pohjoispuolella on erittäin voimakas ylätroposfäärin suihkuvirtausalue (70-80 m/s), jonka jarruuntumisalue saapuu sunnuntaina Fennoskandiaan. Tyypilliseen tapaan lyhyen yläsolan etupuolella ja vasemmalla jarruuntumisalueella on voimakasta matalapainekehitystä. Myrskykeskus muodostuu Norjanmerellä ja saapuu sunnuntaiaamuna maan keskivaiheille ja siirtyy siitä päivällä Venäjän puolelle.

Voimakkaita ja mahdollisesti vahinkoa aiheuttavia tuulenpuuskia esiintyy kahdessa vaiheessa. Aluksi sunnuntain pikkutunneilla myrskykeskuksen kaakkoisessa neljänneksessä etelätuuli saattaa aiheuttaa vähäisiä tuulivahinkoja lähinnä länsirannikon tuntumassa. Tuulennopeus alatroposfäärissä on enimmillään lähellä 30 m/s:iä, mutta stabiilihkon kerrostuneisuuden vuoksi tuulennopeus puuskissa jäänee 15-20 metriin sekunnissa.

Tuulisin alue on tyypilliseen tapaan matalapaineen keskuksen länsipuolella (pohjoisen ja luoteen välisten tuulten alueella). Pohjoismyrsky käynnistyy iltapäivällä Pohjanlahdella ja huipentuu alkuillasta läntisillä merialueilla 23-27 m/s keskituulennopeuksiin. Maa-alueille tuulisin alue levittäytyy illan mittaan. Tilanne kulminoituu klo 21-03 linjan Joensuu-Pori eteläpuolella. Tuolloin pohjoisvirtauksen kylmässä advektiossa alatroposfääri sekoittuu lähes kuiva-adiabaattiseksi ja alatroposfäärin suihkuvirtauksen voima pääsee osittain sekoittumaan lähelle pintaa. Avoimimmilla paikoilla puuskat saattavat yltää lähelle noin 25 m/s:iin. Tuulitilanne väistyy viimeisenä kaakosta, aamupäivän tienoilla maanantaina.

Voimakkuudeltaan ennustettu tuulitilanne on maa-alueilla selvästi parin päivän takaista myräkkää rajumpi, mutta jäänee Eino-myrskyn tasoa vaisummaksi erityisesti vaara-alueen pohjoisosassa. Maan eteläosassa sen sijaan puuskanopeudet ja vahingot saattavat yltää pahimmillaan Eino-myrskyn tasolle. Maan etelä- ja keskiosassa vastaavia tuulitilanteita esiintyy noin kerran vuodessa. Maaperä on edelleen roudaton tai vain vähäisessä roudassa, joten ennustetut puuskat kaatavat paikoin puita. Laajoja puunkaatoalueita tuskin syntynee, vaan vahingot esiintyvät hajanaisesti koostuen korkeintaan muutamien kaatuneiden puiden ryppäistä. Eino-myrsky kaatoi vaara-alueilta heikoimmat puut, mutta Einoon nähden erilainen tuulensuunta (länsi vs pohjoinen) johtanee vahinkojen esiintymiseen uusilla alueilla. Voimakkaimpien puuskien alueella on siis syytä varautua sähkökatkoihin.

Epävarmuudet ovat vähentyneet viimeisen vuorokauden kuluessa ja numeeristen ennusteiden tarjoamat ratkaisut näyttävät konvergoivan oranssin vaaratason alaosaan (Eino oli oranssin vaaratason yläosassa). Mallien välillä oli kuitenkin eroja pohjoisvirtauksessa vallitsevan sekoittuneen kerroksen paksuudessa. Kaikissa ratkaisuissa kerroksen paksuus oli vähintään 800-1000 metrin luokkaa, mutta joissain ennusteissa lähes 1500 metriä. Näiden ääripäiden vaikutus maanpinnalla koettavien puuskien voimaan on arviolta viitisen metriä sekunnissa. Mikäli vaatimattomin skenaario toteutuu, tapaus jäänee kokonaisuudessaan keltaiselle vaaratasolle.