1998 Mikkelin trombi F3, syysmyrsky Säde-Uljas

Last Updated: Monday, 13 February 2017 23:03
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1998

 

 

 

30-31.01.1998

LUMIMYRSKY RIEPOTTI MAALLA JA MERELLÄ

Ankara pohjoistuuli ja merenkäynti haittasi Suomen ja Ruotsin välistä lauttaliikennettä perjantaina ja lauantaiaamuna. Perjantaina iltayöstä tuuli puhalsi puuskissa yli 30 metrin sekuntivauhdilla estäen autolauttojen pääsyn Maarianhaminaan, jonka satama-alue on paha kovassa kelissä. Kauppa-alukset joutuivat kulkemaan poikkeuksellisen hitaasti. Tuuli irrotti Maarianhaminassa nelimastoisen museolaiva Pommerin laituristaan.

Perjantaina illansuussa Viking Linen Ålandsfjärdan ei päässyt Kapellskäriin, vaan joutui kääntymään takaisin Maarianhaminan satamaan, kun matkasta oli jäljellä enää neljännes. Ruotsalaisen uutistoimisto TT:n mukaan merenkäynti koetteli laivalla olleita ja kolme matkustajaa tiettävästi loukkaantunut pöytien ja tuolien kaatuillessa kovassa aallokossa. Ennen kääntymistä lautta oli kohdannut pari pahaa aaltoa. Lautan lähtiessä Maarianhaminasta tuulen voimakkuus oli 24 m/s, mutta Kapellskärin lähistöllä jo tuntuvasti kovempi.

Puuskissa 28 sekuntimetrin vauhdilla puhaltanut myrsky motitti Pohjanlahden merivartioston miehet Valassaarille. Viikkovuoroissa työskenteleviä miehiä yritettiin turhaan vaihtaa sekä veneellä että helikopterilla.

Ahvenanmaalla myrskyn aiheuttamat sähkökatkokset kestivät paikoin useita tunteja. Tuulen nopeus oli 31-32 metriä sekunnissa.

(Omat muistiinpanot: Klo 17 merisäätietoja teksti-tv:ltä: Bogskär ja Märket 27 m/s, Valassaaret 25 m/s.)

 

Mereltä maalle

Sankka lumimyrsky sotki liikenteen lähes koko maassa perjantaina. Pahin turma sattui kello 11.35 Vt. seitsemällä Vehkalahdella, kun tuntemattomiksi jääneet bussi ja kuorma-auto lähtivät moottoritiellä ohittamaan autoletkaa. Sankassa lumipilvessä yksi letkan henkilöautoista ryhtyi jarruttelemaan ja seurauksena oli 13 auton ketjukolari. Sumassa oli osallisena myös rekkoja perävaunuineen. Vain yksi henkilö loukkaantui, mutta peltiä ruttaantui poliisin mukaan kunnioitettava määrä.

Turussa ja ympäristössä tapahtui lukuisia peltikolareja ja ulosajoja. Vaalimaalle johtavalla tiellä suistui kaksi rekkaa ojaan.

 

Junat myöhästelivät pyryn ja pakkasen takia

Junaliikenne myöhästeli tuntikausia lauantaita edeltävänä yönä ja aamulla. Erityisesti Keski-Suomessa lumisade ja kova tuuli painoi lunta kiskojen vaihteisiin. Vaihteet eivät kääntyneet, vaan ne piti puhdistaa harjalla. Pakkanen pahensi olosuhteita. Pahimmat pulmat olivat Tampereella, Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Myös pääkaupunkiseudun lähiliikenne oli vaikeuksissa tuiskun vuoksi. Keravan ja Tikkurilan asemien lumisiin vaihteisiin juuttui niin kauko- kuin paikallisliikenne.

Lentoliikenteessä jouduttiin tekemään muutoksia lumipyryn ja tuulen vuoksi. (HS)

 

 

 

23-24.02.1998

MYRSKYNPUUSKIA KYLMÄSSÄ RINTAMASSA

Maanantain ja tiistain välisenä yönä puuskittainen, jopa 25 m/s pyyhkinyt tuuli teki vahinkoa mm. pääkaupunkiseudulla. Puut kaatuilivat teiden päälle ja sähkö- ja puhelinlinjoille. Kotitaloudet olivat ajoittain ilman sähköä ainakin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kirkkonummella ja Siuntiossa.

Helsingin Aluehälytyskeskuksen päällikkö Markus Grönholm kertoi, että myrskyhälytyksiä tuli pitkin yötä ja tiistaiaamuna yhteensä kolmisenkymmentä. Suurin osa ilmoituksista koski kattovahinkoja tai talojen, autojen ja sähkölinjojen päälle kaatuneita tai kaatumaisillaan olevia puita.

Helsingissä tuuli irrotti mm. kerrostalon peltikaton ja valomainoksen talon katolta. Espoolaisella rakennustyömaalla palomiehet kävivät keräilemässä ympäristöön levinneitä styroxpaaleja. Henkilövahinkoja myrsky ei kuitenkaan aiheuttanut.

Samaan aikaan myrskytuulen kanssa kirkkonummelaiset saivat kuunnella talvista ukonilmaa.

Suomenlahdella myrskytuulet työnsivät jäärajaa seitsemisenkymmentä kilometriä itään, mikä helpotti merenkulkua suomalaisiin satamiin.

 

Puuskissa myrskyksi noussut tuuli kaatoi puita ja katkoi oksia linjoille aiheuttaen sähkökatkoksia Vaasan seudulla myöhään maanantai-iltana ja tiistain vastaisena yönä. Pohjoisesta ujeltanut tuuli ja sankka lumisade estivät myös Helsingin ja Tukholman koneiden laskeutumisen: toinen palasi Helsinkiin ja toinen laskeutui Tampereen kentälle.

Suomenlahdella myrskytuulet työnsivät jäärajaa seitsemisenkymmentä kilometriä itään, mikä helpotti merenkulkua suomalaisiin satamiin. (HS)

 

 

 

12.04.1998

KOVA TUULI JA RÄNTÄSADE aiheuttivat pääkaupunkiseudulla paljon myrskyvaurioita pääsiäissunnuntaina Pelastuslaitos joutui raivaamaan eri puolilla Helsinkiä kaatuneita puita ja kiinnittämään irronneita kattoja.

Myrsky rikkoi myös ikkunoita eri puolilla Helsinkiä. Vaarallisin tilanne syntyi Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä, missä Sokoksen tavaratalosta putoili myrskytuulessa näyteikkunoita kolmannesta kerroksesta jalkakäytävälle. Kukaan ei onneksi jäänyt niiden alle. (HS)

 

 

 

12.06.1998

MIKKELISSÄ SUOMEN OLOISSA POIKKEUKSELLINEN TROMBI

Suomen oloissa harvinaisen voimakas pyörremyrsky riehui Mikkelin alueella jättäen jälkeensä suurta aineellista tuhoa, mutta ihmisvahingoilta säästyttiin. Perjantaina Eskon päivänä kello 16 tienoilla raivonnut trombi raivasi noin 15 kilometrin pituisen tuhouran Mikkelin eteläpuolella maalaiskunnan ja kaupungin alueelle.

 

Trombi kehittyi yksittäiseen ukkospilveen, joka näkyi tutkalla ensimmäisen kerran noin kello 15. Seuraavien kahden tunnin aikana pilvi vaelsi koilliseen ja voimistui alussa rajusti. Pyörreyrskyn kulkureitti alkoi Tikkalasta 15 kilometrin päässä Mikkelin kaupungista lounaaseen hieman ennen kello 16:sta. Se kulki viitostien yli Rantakylän Valkosenmäelle ja edelleen lentokentän ohi kohti pohjoista Ihasjärven suuntaan kaartaen sieltä itään. Sen jälkeen myrskyn voima heikkeni nopeasti.

Metsää kaatui tuhansia hehtaareja, trombin kulkureitti metsäalueilla oli kuin "veitsellä leikattu". Mikkelin lentokentällä tuuli tuhosi purjekonehallin ja viisi purjekonetta. Poikkeuksellisella voimalla riehunut myrsky vaurioitti lisäksi kattoja 15 omakotitalosta Rantakylän Valkosenmäen asuntoalueella.

 

Pelastuslaitos sai ensimmäisen tiedon myrskytuhosta kello 15 maissa, kun sille ilmoitettiin hissin sähkökatkoksesta. Sen jälkeen tapahtumat etenivät hyvin nopeasti. Jaostopäällikkö Pekka Piirainen Mikkelin pelastuslaitokselta lensi illalla pelastushelikopterissa tuhoalueen yli.

- Metsässä myrsky raivasi leveimmillään 400 metrin uran 5-6 kilometrin matkalla. Paikoin puut olivat laossa suorassa rivissä,  toisessa paikoin taas näytti siltä, että harjakone olisi pyöräyttänyt niitä, Piirainen kuvaili.

Ilmasta laskien näytti puita kaatuneen yli kymmenen talon päälle. Yhden talon peltikatto oli lentänyt taivaan tuuliin, samoin osa erään varikon katosta. Teollisuusalueella useat rakennukset saivat vaurioita ilmassa lennelleistä esineistä.

Kaatuneiden puiden takia olivat sekä uusi, että vanha Otavaan vievä 5-tie poikki Mikkelin eteläpuolelta vajaan tunnin ajan. Pieniltä paikallisteiltä puita raivattiin vielä myöhään illalla.

Helikopterilla etsittiin myös mahdollisia ihmisuhreja, koska maastoetsintä kaatuneitten puitten ryteikössä olisi ollut erittäin hankalaa, sanoi poliisin puolelta tutkintaa johtanut komisario Pekka Himanen. Luonnonkatastrofi työllisti perjantaina koko Mikkelin pelastuslaitoksen, samoin kuin poliisit.

Sähköt katkeilivat laajalta alueelta, pahimmat vauriot ilmenivät Mikkelin ja Otavan välillä, Kurkilammen alueella.  Viat saatiin korjattua yön aikana tai sähkönjakelu hoidettua tilapäisjärjestelyin. Vielä illalla 2000 talouden puhelimet olivat mykkinä. (HS, Ilta-Sanomat)

 

Ilmatieteen laitos: Mikkelin trombi Suomen oloissa harvinainen

Mikkelissä riehunut pyörremyrsky oli suomalaiseksi harvinaisen voimakas, arvioi Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Anneli Nordlund. Koko Itä-Suomessa oli hänen mukaansa perjantaina erittäin voimakkaita ukkoskuuroja. Keskelle Suomea jäi kylmän ja lämpimän ilman välinen rintama.

Ilmatieteen laitos kävi sunnuntaina, kaksi päivää tapahtuman jälkeen paikan päällä tutkimassa tuhojälkiä ja arvioimassa trombin voimakkuutta. Tuulen nopeutta arvioidaan havaitun tuhon perusteella ja tässä tapauksessa päädyttiin lukemiin 70-92 metriä sekunnissa. Tämä tarkoittaa kuusiportaisella Fujita-asteikolla voimakkuutta F3 eli ankara tornado.

Suomessa havaitaan yleensä parikymmentä trombia vuodessa, joista suurin osa on heikkoja ja ne osuvat enimmäkseen asumattomille alueille. Esimerkiksi viime kesänä havaittiin vain kolme F2 luokan trombia.

 

 

Silminnäkijät:

MYRSKYN VOIMA TYRMISTYTTI (Ilta-Sanomat)

Mikkelin lentokentän yli kulkenut pyörremyrsky oli paikallaolijoille tyrmistyttävä kokemus. Trombi tuhosi Mikkelin ilmailuyhdistyksen rakennuksen sekunnissa. Rakennuksen pellit lensivät 100-200 metrin korkeuteen ja viisi purjekonetta hajosi tuusan nuuskaksi. Lentokenttätyöntekijä Jukka Piikki näki tuhon 150 metrin päästä.

– Olen ollut 15 vuotta palomiehenä enkä pelännyt niissä hommissa koskaan. Nyt pelkäsin. Se oli juuri sellainen tornado, joita näkee televisiossa Amerikasta. Sen voima oli uskomaton, Piikki kertoi. 

Piikki kavereineen tajusi, että jos pyörre tulee päälle, se tappaa.

- Käsi oli kiinni auton oven kahvassa. Sitten näimme, että se menee ohi.

 

Lennonvarmistaja Sakari Silvennoinen oli lennonvalvontatornissa, kun trombi saapui kenttäalueelle. Hänkin arvioi, että Ilmailuyhdistyksen rakennus tuhoutui sekunnissa.

– Se näytti hirveältä. Luulin, että se tulee kohti.

Kaikeksi onneksi lentotoimintaa ei juuri silloin ollut. Myrsky heitteli kiitoradalle kaikenlaista tavaraa, joten kenttä jouduttiin sulkemaan vähäksi aikaa. Yksi pienkone käännytettiin Jyväskylään.

                  

Mikkelin ilmailuyhdistyksen miehet katselivat perjantaina murheissaan luonnonvoiman jälkiä. Vuosien työ tuhoutui hetkessä. Vuonna 1936 toimintansa aloittaneessa talkoopohjaisessa purjelentokerhossa on noin sata jäsentä. Kerho kokoontuu maanantai-iltana pohtimaan toiminnan jatkamisen mahdollisuuksia.

- Tätä ei voi uskoa todeksi. Meiltä meni kaikki. Viisi purjekonetta maksaa 100 000 markkaa kappale. Viisi vuotta sitten tehtiin halli, jota ei enää ole. Meidän vahinkomme ovat miljoona markkaa, sanoi yhdistyksen sihteeri Henrik Sanmark.

Peltipäällysteisessä hallissa oli metallirunko, jonka piti kestää kaikki mahdolliset Suomen myrskyt. Sekä halli että purjekoneet tuhoutuivat todennäköisesti korjauskelvottomiksi. Vakuutukset eivät korvanne kaikkia syntyneitä vahinkoja. 20 metrin päässä olevaa toista hallia pyörre ei hipaissutkaan. Vain ovi sai lommon jostain lentävästä esineestä. Myös varsinainen lentoasemarakennus säilyi ehjänä.

Pääosa hallin kattopelleistä ja muun muassa siellä olleet pukukopit löytyivät metsästä noin 250 metrin päästä. Kauimmaiset pellit olivat lentäneet noin 400 metrin päähän. Suuria peltilevyjä roikkui myös paikallisissa sähkölinjoissa, mutta voimalinjat säästyivät tuhoilta. Palopäällikön mukaan "mittava vaara oli olemassa".

Sanmark siunailee, ettei kukaan ihminen jäänyt pyörremyrskyn tielle.

– Mutta lähellä se oli. Lentokenttäväki juoksi karkuun, hän kertoi kuulleensa.

 

 

 

13.06.1998

RANKKASADE OULUSSA sai lauantai-iltana veden tulvimaan teille ja kellareihin. Keskustan kaduilla oli paikoin puolisääreen vettä. Myös kaupunkiin johtavat alikäytävät olivat veden vallassa.

Viemärit eivät ehtineet imeä taivaalta kaatunutta vettä, joten se valui kellareihin. Kaupungin viemäripäivystys oli kovilla jo aamuisen sateen jälkeen, eikä illan sade asiaa auttanut. Viemäripäivystys joutui hoitamaan kymmeniä kohteita.

Myös palokunta joutui illalla vesitöihin. Vesi uhkasi muun muassa yhden marketin varastoa. Huonekaluliike Askon katto painui sateen painosta. Springlerputkisto rikkoutui ja liikkeen varasto kärsi vesivahinkoja. (HS)

 

 

 

15.06.1998     

RAJU UKKOSMYRSKY ETELÄ-SUOMESSA, TROMBI IITISSÄ

Raju ukkosmyrsky kaatoi puita, aiheutti vesivahinkoja ja sähkökatkoksia maanantai-iltana Etelä-Suomessa. Ukkosrintama (lämmin rintama) tuli Suomenlahden yli. Rannikolla se imi itseensä voimaa ja äityi myrskyksi, jossa salamoiden iskumäärä oli 20 000 luokkaa. Noin tunnin kestänyt ukkosmyrsky oli ankarimmillaan klo 20 aikaan.

Kiivaimpien ukkossateiden nauha kulki Kotka-Riihimäki-Lahti-linjalta Helsingin ja Salon puoliväliin.

Pelastuslaitoksia työllistivät teille ja sähkölinjoille kaatuneet lähinnä yksittäiset puut sekä sadevesien tulviminen kellareihin. Helsingissä kaatui alkuillan aikana mm. Tähtitorninmäellä kaksi suurta puuvanhusta. Sähköt pätkivät mm. Vantaalla.

Kaakkoisrajan lähellä Ylämaalla ukkosmyrsky kaatoi maanantai-iltana puuta runsaat 30 000 kuutiometriä.             

 

Trombi kaatoi metsää Iitissä

Iitin kunnan Lyöttilässä riehui maanantaina kello 20 jälkeen voimakas ukonilma, johon liittynyt raju trombi tuhosi täydellisesti puuston noin hehtaarin alalta yksityismetsästä. Mökkitiet tukkineita tuulen kaatamia puita raivattiin seuraavana päivänä. Tuhoutunut metsä on valtaosaltaan täysikasvuista kuusipuuta, joista osa on jäänyt konkeloasentoon.

Palokunnan mukaan lähellä tuhoaluetta on kymmeniä kesämökkejä, jotka säästyivät. Sähkö- ja puhelinyhteyksissä oli katkoksia. (ESS)

Maanantai-illan ukkosmyrsky kaatoi runsaat 30 000 kuutiota puuta Ylämaalla, kertoi Helsingin Sanomat.

(Omat muistiinpanot Nastolasta: Illalla ”kaikkien aikojen kuuro”, salamatiheys 10-15/minuutti. Tosi synkkä pilvi, pelättiin trombia)

 

 

 

16.06.1998

UKKOSMYRSKY TEKI TUHOJA KESKISESSÄ SUOMESSA

Tuulen kaatama koivu katkaisi junaliikenteen Kuopiosta pohjoiseen johtavalla radalla tiistaina iltapäivällä kolmeksi tunniksi. Ukkosmyrsky kaatoi tiistaina puita muuallakin Savossa, Keski-Suomessa sekä Seinäjoen seudulla.

 

Viitasaarella ukkospuuska riepotteli tukkipuita kuin aidanseipäitä

Paikallinen ukkosrintama pyyhkäisi Viitasaaren halki tiistaina iltapäivällä noin kello 16 maissa. Paloesimies Risto Salopuro kertoi myrskyn kaataneen puita suuret määrät teille, sähkölinjoille ja ainakin yhden talon päälle Kymönkosken rannalla. Henkilövahinkoja tai tulipaloja ei pelastuslaitoksen tietoon tullut.

Viitasaarella ei ole vuosiin ollut vastaavaa tilannetta, vaikka kyse olikin paikallisista puuskista. Myrsky tuli Kymönkosken suunnasta ja kulki lounaaseen Viitakankaan ja Löytänän kautta.

Kymönkosken kyläkauppa Kymössä kuunneltiin sisällä kädet ristissä, kun kymmenkunta pihapuuta kaatui ryskyen ja myynnissä olleet kesäkukat lentelivät ulkona puunoksien ja jättirakeiden seassa. Lähin runko rysähti parin metrin päähän kaupasta ja toinen viisti maakellarin katosta siivun irti.

(Mitä-missä-milloin vuosikirjassa 1999 on maininta Viitasaarella sataneista halkaisijaltaan 6-7 cm:n suuruisista rakeista).

 

Pihtiputaalta apua raivaukseen

Viitasaaren pelastuslaitos raivasi teitä kulkukuntoon kahden yksikön voimin nelostiellä Löytänässä ja Vesannontiellä. Pihtiputaan palokunta avusti Löytänän kylätien varrella kahdella autolla. Pienten yksityisteiden kuntoon saattaminen jäi yksityisten vastuulle.

Tielaitoksen, telan ja Keski-Suomen Valon väestä osalla riitti työtä yömyöhään jälkien raivauksessa.

- Sähkölinjoille kaatuneiden puiden määrä jäi varmaan alle sadan, mutta niitä oli tuhottoman monessa paikassa. Sitten Manta-myrskyn ei Viitasaarella ole tällaista tilannetta nähty, kertoi Raimo Mönttinen sähköyhtiöstä.

Tilanne oli pahin Keitelejärven itäpuolella Kymönkoskella, Suovanlahdella,  Kumpumäessä ja Pasalassa, Kolkulla ja Keitelepohjassa. Yleisimmin sähkökatkot jäivät kolmeen tuntiin, mutta Kolkun perillä se venyi viiteen tuntiin ja aivan viimeinen kesämökki sai sähkön vasta aamuyön tunteina.

Osa tuhoista voi paljastua vasta juhannuksen viettoon tulijoille. Vastassa voi olla kaatuneitten puitten suma ja sähkötön kesämökki.

 

Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Kari Pirttisen mukaan tiistain ukkosmyrskyn tuhot metsissä eivät ole mittavia. Pienehköjä, noin puolen hehtaarin yhtenäisiä aukkoja ilmaantui silti ainakin Taimoniemellä, Kymönkoskella ja Viitakankaalla. Kaikki tuhot eivät heti olleet tiedossa. Selvää oli, että paikoin joudutaan metsän uudistuspuuhiin. (Viitasaaren Sanomat)

 

 

 

17.06.1998

KOVA, AJOITTAIN MYRSKYKSI YLTYNYT TUULI katkoi puita ympäri Uuttamaata keskiviikkona. Puita kaatui teille, sähkölinjoille ja autojakin kolhiintui, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Myrskytuhoja sattui ympäri pääkaupunkiseutua. Muualla Uudellamaalla myräkkä aiheutti vahinkoja etenkin Tammisaaren ja Inkoon saaristossa sekä Pohjassa, Lohjalla ja Vihdissä. Ympäri Keski-Uuttamaata tuli keskiviikkona noin 25 myrskyn aiheuttamaa hälytystä.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä Helsingin pelastuslaitos sai vielä yli 30 hälytystä myrskyn riepotellessa kaupunkia. Mitään vakavampaa ei sattunut. (HS)

 

 

 

03.07.1998

UKKOSTA, RAKEITA JA RANKKASATEITA

Ukkonen mellasti perjantaina kapeahkona rintamana pääkaupunkiseudulta Itä-Lappiin saakka sytytellen tulipaloja, erityisesti pohjoisessa. Pudasjärveä koetteli raju raekuuro iltapäivällä kello 17 jälkeen. Sormenpään kokoisia rakeita satoi 20 minuutin ajan. Ukkonen sytytti myös muuntajapalon ja Ranualla kalustehallin sekä omakotitalon. Tampereen-Seinäjoen välillä ukkonen rikkoi rautatien turvalaitteita ja sen vuoksi junat myöhästelivät.

Pääkaupunkiseudulla ankarat ukkoskuurot aiheuttivat useita vesivahinkoja. Helsingissä ja Vantaalla tehtiin hälytyksiä ainakin kymmenestä tulvivasta kellarista ja autotallista sekä useista pienemmistä kohteista. Rankkasade tukki myös viemäreitä saaden kadut paikoin tulvimaan.

Ukonilma ryöpytti veden lisäksi runsaasti rakeita, joita satoi jopa kinoksiksi asti ainakin Mellunmäessä. Ukkonen koettelikin erityisesti Itä-Helsinkiä, sillä salama osui metron sähkölaitteisiin kello 17 jälkeen katkaisten metroliikenteen Mellunmäen ja Itäkeskuksen välillä kolmeksi tunniksi. Salama halkaisi yhden puun Heikinlaaksossa. (HS)

 

 

 

11-12.07.1998

VOIMAKKAITA RINTAMAUKKOSIA ETELÄ- JA  KESKI-SUOMESSA

Raju ukonilma ja kaatosade ravistelivat lauantai-iltana ja sunnuntain vastaisena yönä koko maata lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea sekä rannikkoalueita Vaasasta etelään. Rajuilma aiheutti myrskyvaurioita ja vesivahinkoja, ja salamat sytyttivät useita tulipaloja. Puuskaisen rintaman tuuli kaatoi puita ja katkoi sähköjä.

Kyseessä oli voimakas kylmä säärintama, joka liikkui nopeasti kaakosta luoteeseen. Rintama tuli Virosta. Kello 21 mennessä Helsingissä oli satanut vettä 21 millimetriä, Lahdessa sademäärät olivat samaa luokkaa. Tuulenpuuskat merellä ja maalla ylsivät 17 metriin sekunnissa.

 

Rajuilma pääkaupunkiseudulla

Helsingin hälytysalueella palokunnat heittivät kello 20.30 jälkeen noin 80 keikkaa. Myrskyvaurioita ilmoitettiin 60, automaattiset palohälyttimet ulisivat 20 kertaa. Pääkaupunkiseudun ja ympäristön palokunnat tyhjensivät kellareita ja raivasivat puita urakalla. Helsingissä apuun pyydettiin kahdeksan sopimuspalokuntaa.

Vantaan poliisin mukaan pahin tilanne oli Loviisan ja Porvoon suunnalla, jossa kaatui runsaasti puita. Muun muassa valtatiet 6 ja 7 olivat jonkin aikaa poikki. Vantaan pelastuslaitos joutui kiirehtimään sinne tänne: automarket Jättijaon sadevesiviemärit tukkeutuivat, puu kaatui auton päälle, terveysasemalle valui hormeista vettä jne. Eri puolilla Espootakin oli paljon puita nurin.

Autoilijat eivät pahimmillaan nähneet eteensä metriäkään. Ajoväylillä oli syviä lätäköitä. Mannerheimintiellä Hesperianpuiston kohdalla keskustaan menevä kaista oli tukossa. Rajuilma meni kuitenkin nopeasti ohi, Helsingin keskustassa taivaanranta alkoi valjeta iltakymmenen jälkeen.

 

Lauantaimyrskyn jäljet työllistivät pääkaupunkiseudulla vielä sunnuntaina, kun viikonlopun vietosta palailleet huomasivat pihapuiden taipuneen tuulen edessä. Tuulen riepottelemia lahompia puita rojahteli muutamia kaupungilla. Kaiken kaikkiaan puut aiheuttivat yli 30 hälytystä ja rajuilma poiki yhteensä yli sata hälytyssoittoa.

Aluehälytyskeskuksen mukaan kaatuneet ja katkenneet puut eivät kuitenkaan aiheuttaneet vakavia vaurioita tai sähkökatkoksia pääkaupunkiseudulla. (HS)

 

Rintama eteni pohjoiseen

Otsikko  Etelä-Suomen Sanomista:  ”Raju ukkosmyrsky poltti ja pimensi Lahden seudulla.” Ukonilma saapui Lahteen etelän suunnasta lauantai-iltana. Hätäkeskus oli ukkosen aiheuttamien hälytysten takia aivan tukossa. Salamaniskut muuntajiin aiheuttivat sähkökatkoja Lahdessa, Nastolassa ja Hollolassa.

Vahingot jäivät lopulta määrältään vähäisiksi. Salama sytytti yhden juuri peruskorjatun pientalon tuleen aiheuttaen vahinkoa. Merivaaran tehtaalla repi tuuli 500 neliömetriä huopakattoa paiskaten sen kymmenien metrien päähän Pekantielle tukkien sen ja rikkoen valaisinpylväitä. (ESS)

Jaalan Verlassa todennäköisesti salama sytytti vanhaan navettaan rakennetun höyläämön. Palokunnan saapuessa paikalle noin kello 22 rakennus oli jo ilmiliekeissä. Sammutus kesti aamukolmeen, ja jälkivartiointi jatkui koko sunnuntain. Rakennus kärsi satojen tuhansien markkojen vahingot, mutta itse höyläyslaitteisto pystyttiin suojaamaan tulelta.

 

Tampereen aluehälytyskeskus sai puolen sataa ilmoitusta. Rakennuspaloja sammutettiin Lempäälässä, Orivedellä, Pälkäneellä ja Ylöjärvellä. Kaatuneet puut katkoivat yhteyksiä eri puolilla Pirkanmaata.

Huittisissa salama iski omakotitalon kattoon. Tuli ja kaatosade aiheuttivat tuntuvia vahinkoja.

Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa kirjattiin ukkosmyrskyn jäljiltä puutuhoja sekä sähkö- ja puhelinkatkoksia.  Sunnuntain vastaisena yönä salama poltti Kuhmossa omakotitalon.

Jyväskylän aluehälytyskeskus kirjasi illan ja yön tunteina peräti 350 tehtävää. Niiden joukossa oli rakennuspalo, kahden henkilön vesipelastus Keuruulla sekä henkilöauton ulosajo Laukaassa. Vähän ennen puolta yötä salama laukaisi Jyväskylän maalaiskunnan Leppälahdessa ja Tikkakoskella hälytyssireenit soimaan, mikä herätti ihmetystä alueilla. (HS)

 

Sunnuntaina ukkoset jatkuivat.  Muun  muassa Kajaanin sekä ympäristökuntien palolaitokset joutuivat töihin, kun myrsky katkoi kymmeniä puita valtateille sekä sähkö- ja puhelinlinjoille.

Myös Kuopiossa ukkosmyrsky kaatoi puita. Jyrinä jatkui monin paikoin muuallakin Sisä-Suomessa ja muun muassa Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla. Oulussa salama vahingoitti aluehälytyskeskuksen radiopuhelinliikenteen tukiasemaa. (HS)

 

"Noora-myrsky" Kiteellä

Salamaniskuja rekisteröitiin Suomen alueella noin 15 000. Kiteellä ukkosjonoon liittyi voimakas puuskarintama, joka aiheutti huomattavia metsätuhoja (Tapio Tuomi, salamahavainnot 1998).

 

Helsingin Sanomien juttu Kiteeltä (HS 4.9.1998):

KITEELLÄ KAATUI PUUTA 500 REKALLISTA

Nooran päivänä (11.7) heinäkuussa rajun ukkosmyrskyn puuskarintama saapui Suomeen Lahdenkylän kohdalta Venäjältä. Se iski Kangasjärven yli Kiteen Satulavaaraan ja viuhui edelleen Säyneenkylään. Säynejärven yllä tuuli lisäsi vauhtiaan ja iski voimalla Härkähuuhdan sekä Kiitson metsien kimppuun.

Kiitsossa hetken viivähdettyään myrsky jatkoi matkaansa Lietsonsuon yli Niinikumpuun, edelleen Suorlahdelle ja Suoparsaarelle, josta se karkasi Rääkkylän puolelle tekemään tuhoa Oriveden saarissa.

 

Puuskarintama kaatoi puuta pääasiassa rannoilta, saarista, aukkojen ja peltojen laidoista sekä vasta harvennetuista järeistä metsistä, mutta sille kelpasivat myös taimikot ja päätehakkuuikäiset kuusikot. Puuta meni nurin suurelta alueelta yli 25 000 kuutiota, noin 500 rekkakuormallisen verran. Ilmatieteen laitos arvioi kovimpien tuulenpuuskien nopeudeksi 25-30 metriä sekunnissa.

Matti Mattila Enson Kiteen hankintatiimistä sanoo tuhoalueella olevan pituutta kymmeniä kilometrejä ja leveyttäkin pahimmillaan yli kilometrin verran.

- Tuuli teki metsään sinne tänne sellaisia juoperoita, joissa puut sitten olivat pitkällään. Puuskilla oli semmoinen voima, että järeät puut saattoivat mennä poikki kahdesta kohtaa, Mattila ihmettelee. Itse myrsky kesti vain 15 minuuttia.

Metsänomistaja saa myrskyn kaatamista puista normaalia pienemmän hinnan ja normaalia suurempi osa puutavarasta joudutaan ajamaan sellun raaka-aineeksi. Hinnanalennus kuusihiokepuuhun tai kuusitukkiin verrattuna on viidestä kympistä yli sataan markkaa kuutiolta. Pahimmin murtuneet osat eivät kelpaa kuin polttopuuksi. Lisäkustannuksia kertyy myös puunkorjuusta 10-20 markkaa kuutiolta, koska myrskyalueen raivaaminen on vaarallista työtä. Lisäksi maasta nousseet juurakot ovat hiekkaisia, mikä tylsyttää koneiden terät ja hidastaa korjuutyötä.

 

 

 

06.08.1998

VEDENPAISUMUS ISKI HELSINKIIN

Parin tunnin raju ukkosmyrsky sotki pääkaupunkiseudun liikenteen täysin torstaina iltapäivällä. Kahden aikaan alkanut voimakas vesi- ja raesade yllätti niin autot, junat kuin talojen asukkaatkin. Ukkosen aiheuttama sähkökatko pimensi noin kolmetkymmenet liikennevalot,  eikä liikenteenohjaajia riittänyt läheskään kaikkiin risteyksiin. Pahiten liikenne puuroutui Mannerheimintien ja Hakamäentien risteyksessä, mutta onnettomuuksilta vältyttiin. Valot saatiin kuntoon vasta seuraavana aamuna.

Kaatosateen aikana näkyvyys liikenteessä oli niin huono, että iltapäivällä kahden ja kuuden välillä Helsingissä sattui 22 peltikolaria. Huono näkyvyys aiheutti myös kuorma-auton ojaanajon Kehä kolmosella. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut. Sateen jälkeen Kehällä oli vettä lähes puoli metriä. Ruuhkassa sattui useita vaaratilanteita, kun autot tekivät kovassa vauhdissa äkkijarrutuksia vesilammikkoon joutuessaan.

Sähköradan syöttöasemaan Ilmalassa kello 15.06 iskenyt salama katkaisi junaliikenteen pääkaupunkiseudulla puoleksi tunniksi klo 15. jälkeen. Katkos vaikutti niin kaukojunien pääratoihin kuin paikallisliikenteeseenkin. Kymmenien junien purkautuminen katkon jälkeen otti aikansa ja normalisoitui kello viiden aikoihin. Ukkonen häiritsi hetken myös Yleisradion radiolähetyksiä.

 

Vesi tulvi kellareihin ja kaduille vaurioittaen sähkökaappeja ja automaattitekniikkaa.

Ennätyksellisen korkealle noussut vesi tulvi myös taloihin etenkin Pitäjänmäessä, Konalassa ja Haagassa. Helsingin ja Vantaan pelastuslaitoksille tuli yli 60 vesivahinkoihin liittynyttä hälytystä, joista suurin osa Pitäjänmäen ympäristöstä. Lähes kaikki paloautot työskentelivät kilometrin säteellä Pitäjänmäen asemalta.

- Emme ehtineet millään kaikkiin paikkoihin, vaikka apuna oli 10 vapaapalokuntaa, valitteli Helsingin pelastuslaitoksen palomestari Sandy Nyman.

Helsingin kaupungin ympäristötuotannon johtaja Hannu Virtasalo puolestaan kertoi:  - Viemäreissä ei ollut mitään vikaa, niitä ei vain missään maailmassa mitoiteta tällaisille sateille.

 

Mätäjoki tulvi Pitäjänmäellä

Eniten ongelmia vesi aiheutti keskustan lisäksi Pitäjänmäellä, Haagassa ja Vantaan Martinlaaksossa. Haagassa kello 17 aikaan kova raekuuro nosti pihoille valkeat nietokset ainakin Aino Acte'n tien ympäristössä. Poliisi ohjasi liikennettä valtavien vesimassojen ohitse Etelä-Haagassa.

Sateen irrottamat maavallit tukkivat Pitäjänmäentien ali kulkevan Mätäjoen siltarummut, jolloin vesi alkoi nousta nopeasti. Poliisi joutui katkaisemaan liikenteen tiellä kello 18 aikoihin, kun Mätäjoen yli kulkeva osuus alkoi sortua linja-autojen painosta. Rautatiesillan alla vesi ulottui reiteen asti ja siihen juuttui useita autoja ja busseja. Pitäjänmäentie oli poikki koko illan ja liikenne ohjattiin kiertämään teollisuusalueen kautta.

 

Helsingin Sanomien arkisto kärsi pahoin

Mätäjoki tunkeutui Strömbergintiellä myös Helsingin Sanomien keskusarkiston alakertaan tuhoten valtavan määrän historiallista aineistoa. Kerroksessa on kahdeksan kilometriä täysinäisiä arkistohyllyjä. Tulvavesi nousi niin nopeasti, että vain tietokoneet ehdittiin kantaa ulos. Sisällä vettä oli yli metri, ulkopuolella kaksi metriä. Palomiehet uurastivat pihalla veneestä käsin.

- Tämän piti olla maailman turvallisin paikka vesivahinkojen kannalta, päivitteli arkistopäällikkö Kai Koskinen löyhkäävän vesimassan äärellä. Vesi ei tullutkaan sisältä, vaan ulkoa!

Torstaisen vedenpaisumuksen tuhoja korjailtiin vielä perjantaina Pohjois-Helsingissä. HS:n keskusarkistossa vesi lainehti varhain aamulla vielä metrin korkeudella. Tilanne laukesi vasta aamukuudelta, jolloin vesimassat saatiin virtaamaan ulos tiloista. Pahin vahinko tuli asiakirjakansioille, joista osa saattaa olla hyvinkin arvokkaita.

Mätäjoen tulvan aiheuttanut tukkeutunut viemärirumpu saatiin avattua vasta aamuyöllä. Siihen mennessä vesi oli tuhonnut osan ylitse kulkevasta tiestä.

 

Vantaallakin riitti vettä

Vesivahingot työllistivät Vantaan pelastuslaitoksen äärirajoilleen. Torjuntatoimissa oli mukana lähes koko kalusto ja vuorossa oleva henkilöstö. Apuun tarvittiin myös pari yksikköä Helsingin puolelta ja vapaapalokuntien väkeä.

Martinlaaksossa Vihertiellä olevan liikekiinteistön sisäpihalla vesi nousi yli metrin korkeuteen ja pihalle parkkeeratut henkilöautot olivat tuulilasia myöten upoksissa. Sisätiloissa vesi saatiin pumppujen avulla pysymään parissakymmenessä sentissä, mutta vahingot olivat joka tapauksessa huomattavat.

Myös Koivuvaaran ja Variston teollisuusalueilla vettä oli paikoitellen lähes metrin syvyydeltä.

Martinlaakson apteekissa vesi tulvi vaarallisten aineiden säilytyshuoneeseen remontin yhteydessä katkaistua ilmastointiputkea pitkin. Happopullot kelluivat vedessä ja säilyivät onneksi rikkoutumatta.

Vantaan pelastuslaitoksen viimeiset yksiköt palasivat pumppaustöistä vasta kello 22 aikoihin. Ukkosmyrskyn jälkipyykkiä kuivatellaan ehkä pitempäänkin, kun moni kotiin tai työpaikalle palaava saattaa kohdata kostean yllätyksen.

Toisin kuin Vantaa, Espoo ei kärsinyt sateista juuri lainkaan. Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan vettä satoi paikoin yli 30 mm tunnissa.

 

Taajamatulvia paljon tänä kesänä

Märän kesän ukkoskuurojen vuoksi taajamatulvia on tänä kesänä ollut epätavallisen paljon. Liian pienet putket eivät ehdi vetää vettä ja ukkosten aiheuttamat sähkökatkot sotkevat viemäripumppujen toimintaa. Muun muassa Oulussa kesä on ollut pahin kymmeneen vuoteen. (HS ja IS)

 

 

 

15.10.1998

SYYSMYRSKY KAATOI PUITA POHJANMAALLA

Suoraksi länsituuleksi kääntynyt syksyn ensimmäinen myrsky ravisteli Pohjanmaata torstaiaamuna. Puuskissa 26 metrin sekuntinopeuteen noussut tuuli kaatoi puita ja repi kattoja.

Palokunnat joutuivat sahaushommiin Suupohjan alueella Kristiinankaupungissa, Vaasassa, Vähässäkyrössä Seinäjoella, Nurmossa, Lapualla, Alavudella, Alahärmässä ja Töysässä, kun puita ryskyi teille ja sähkölinjojen päälle. Kristiinankaupungissa puuskikas tuuli kiskaisi omakotitalon huopakaton rullalle ja katkaisi viljasiilon täyttöputken Lapväärtissä.

Bergön lossi oli pysähdyksissä kovan tuulen takia kolmisen tuntia. Tasaisena 22 metrin nopeudella puhaltanut tuuli tuli niin pahasta suunnasta laituriin nähden, ettei lossikuski uskaltautunut vesille. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun alus oli sairastapausten varalta lähtövalmiina. Siljan liikenne Merenkurkussa jatkoi aikataulun mukaisena.

Kova tuuli esti Helsingin ja Tallinnan välisen katamaraaniliikenteen torstaina. Tuulen nopeus kohosi Suomenlahdella ajoittain yli 20 metriin sekunnissa. Vielä kello 15 aikaan mitattiin laivareitillä tuulen nopeudeksi 23 metriä sekunnissa. Tuulen odotettiin iltaa kohti hieman laantuvan, mutta voimistuvan uudelleen perjantaiaamuna. (HS)

 

Salamointia Suomenlahdella

Lokakuun 15. päivän iltana saatiin harvinainen elosalamanäytös. Suomenlahden keskellä lännestä itään eteni kuurosadealue, joka leiskautteli muutaman kerran tunnissa illan mittaan pilvi- ja maasalamoita. Mantereella oli selkeä tähtitaivas, jossa tosin oli hienoista utua, ja leimahdukset heijastuivat udusta näkyen ainakin 50 km päähän mantereelle, jonne jyrinä ei yltänyt. (Ilmatieteen laitos, T.Tuomi/Ukkoskausi 1998)

 

(Oma havainto merellä tapahtuneesta salamoinnista Nastolassa Lahden itäpuolella.

Poikani Paavo makoili olohuoneen sohvalla ja alkoi ihmetellä valjuja ikkunan ”valaistumisia” (hitsaako joku?). Alkuhämmästelyn jälkeen tajusimme, että  on kyse todellakin salamoista.  Ajettuamme Nastolan ja Artjärven puoliväliin näimme jo purkauskanavia, joiden valossa pilvien muodot erottuivat myös. Harvinaista ja upeaa lokakuussa! Salamatiheys oli klo 21-23 aikoihin 1-4 minuutin välein.

Ukkosia kehittyi kuuronauhaan jo päivällä. Tilanne jatkui iltaan ja yöhön saakka yhä idempänä. Salamointi oli nähty ainakin Heinolassa saakka, liki 100 kilometrin päässä).

 

 

 

18-19.10.1998

SYYSMYRSKY SÄDE-ULJAS RIEHUI RANNIKOILLA

Syysmyrsky kaatoi puita, irrotti veneitä ja työllisti palokuntia pitkin Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkoa sunnuntaina ja maanantaita vasten yöllä. Suurin lännestä puhaltaneen tuulen nopeus havaittiin Kirkkonummen Mäkiluodossa, 29 metriä sekunnissa. Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan voimakkaimmillaan tuuli oli aamuyöllä Suomenlahdella. Sisämaassa tuuli Taipalsaaren  Mietoisissa 16 m/s.

Merivesi pakkautui Suomenlahdelle ja nousi syksyn ennätyslukemiin mm. Kotkassa, jossa se ylitti normaalitason metrillä. Helsingissä merenpinnan korkeus nousi korkeimmillaan 76 senttiin keskiyöllä laskien aamuneljäksi 45 senttiin ja maanantain  keskipäivään mennessä 26 senttiin.

Suomenlahden meriliikenne kärsi myrskystä. Useimmat katamaraanien ja kantosiipialusten lähdöt oli peruutettu maanantaina. Kova tuuli haittasi myös rahtilaivoja, jotka odottivat maanantaina kello 6-9 Kustaanmiekan ulkopuolella aamun valkenemista.

 

Myrsky teki tuhojaan rannikolla

Uudessakaupungissa puita kaatui talojen ja veneiden päälle, ja palokuntaa pyydettiin apuun ympäri kaupunkia. Tuulen voimakkuudeksi mitattiin yli 20 metriä sekunnissa. Puolen yön tietämissä tilannetta luonnehdittiin "aivan hirveäksi", kun hälytyksiä tuli tasaiseen tahtiin.

Saaristomeren merivartioston mukaan hätäilmoituksia kertyi kenties satamäärin. Vahingoistakin tuli melkoisia, kun kalliita purje- ja muita isoja veneitä kolhiintui myrskyssä. Myrsky katkoi myös sähköjä eri puolilla saaristoa.

Raahen saariston ulkoreunalla hätäkeskusvälitti merivartioasemalle tiedon konevikaisena ajelehtineesta perämoottoriveneestä Ulko-Pauhan länsipuolella sunnuntaina iltapäivällä. Kun pelastusyksiköt saapuivat paikalle, vene ajelehti räntäsateessa ja aallokossa ilman ankkuria ja airoja. Vene ja siinä olleet kolme ihmistä hinattiin Raahen satamaan. Merivartiosto mittasi tuulen voimakkuudeksi puuskissa yli 25 metriä sekunnissa.

 

Telakalla hirmumyrskyä

Masa-Yardsin telakalla tuuli nosti maassa tilapäisessä säilytyksessä olleen teräsputkirunkoisen pressukatteen viereisen rakennuksen katolle sunnuntaina. Lennähdyksen sattuessa ketään ei ollut töissä lähistöllä. Tapaus havaittiin valvontakameran kuvassa kello 16.15 aikaan. Katos kiskottiin alas sataman hinaajalla. Raivaus hoidettiin telakan oman palokunnan ja muiden työntekijöiden voimin.

"Meidän oma mittari näytti tuulen nopeudeksi 35 metriä sekunnissa", telakan palopäällikkö Mauno Kuoppa kertoo. Hirmumyrskyn rajana pidetään tuulen keskinopeutta vähintään 33 metriä sekunnissa. Pahasti vääntyneen katoksen arvoksi Kuoppa arvioi vähintään 150 000 markkaa. Katoksia käytetään sääsuojina risteilyalusten yläkansilla, kun niillä tehdään töitä, jolloin ne ovat lujasti kiinnitettyinä.

 

Pääkaupunkiseudun myrskyvahinkoja

Kiihkeimmillään 24 metrin sekuntinopeuteen yltänyt tuuli kaatoi puita, heitteli kattopeltejä, irrotteli veneitä ja heilutti piippua Helsingissä.

Pohjoisesplanadilla liikenne tukkeutui iltapäivällä. Hälytyksiä tuli myös Lauttasaareen Ruukinlahdentielle ja Kallioon Helsinginkadulle. Myöhään illalla puu kaatui Lauttasaaren Telkkäkujalla auton päälle estäen liikenteen kulun. Alppiharjussa oiottiin kattopeltiä, Kalevankadulla palomiehet kävivät tukemassa tuulessa horjuvaa piippua, Haapaniemenkadun rakennustyömaalla jalankulkijoiden suojakatos kaatui ja rakennustelineet uhkasivat irrota.

 

Espoossa useita teitä tukkeutui kaatuneiden puunrunkojen vuoksi. Keravalla puu katkaisi sähkölinjan. Myös ainakin Vantaalla, Keravalla, Porvoossa ja Ruotsinpyhtäällä myrsky aiheutti liikennehaittoja. Yöllä myrsky tuntui yltyvän ainakin hälytyksien määrästä päätellen. Espoossa kaatui puu omakotitalon päälle ennen yhtä.

Palomiehet raivasivat sunnuntaisen myrskyn jälkiä pitkin Helsingin seutua aina maanantai-iltapäivään asti. Helsingissä pelastuslaitos selvisi lopulta 16:lla myrskyn aiheuttamalla tehtävällä, Espoossa myrskykeikkoja oli 35. Kirkkonummen pelastuslaitoksella erilaisia myrskytehtäviä oli noin 20 sunnuntaista kello 22 alkaen ja vielä maanantaina iltapäivällä paljastui kaatuneita puita pikkuteillä. Sipoossa raivattiin puita mm. pienvenesatamaan vievältä tieltä Östersundomissa.