1991 Tammi- ja marrasukkonen

Last Updated: Wednesday, 23 October 2019 20:30
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1991

 

 

 

25.1.1991

UKKOSMYRSKY RIEHUI TAMPEREEN KESKUSTASSA

Sydäntalven aikaan harvinainen ukkosmyrsky aiheutti Tampereen keskustassa vahinkoja perjantai-iltana. Myräkkä oli pahimmillaan klo 19 ja irronneiden peltikattojen paikkailu työllisti palomiehiä vielä iltamyöhällä.

Näsinneulan torniravintolan henkilökunta joutui poistumaan kiireen vilkkaa alas myrskyn iskiessä. Työvuorossa olleet kertoivat, että tornin huipulla sijaitsevassa ravintolassa olo oli kuin keinuvassa laivassa. Ravintolassa ei ollut asiakkaita. Kovassa tuulessa tornin rakenteet rutisivat ja ikkunat helisivät mikä lisäsi pelottavaa tunnelmaa. Huipun lasikuituinen lipputanko katkesi jääden roikkumaan turvavaijerin varaan. Palomiehet työskentelivät kovassa tuulessa noin 140 metrin korkeudessa saadakseen lipputangon osat kiinnitetyksi tornin rakenteisiin.

Perjantaina mitattiin tammikuiseksi korkeita, jopa +6 asteen lämpötiloja. (ESS/HS)

 

 

 

07.04.1991

VARHAISKEVÄÄN UKKOSMYRSKY Etelä-Pohjanmaalla sytytti ladon palamaan Ylistaron kirkonkylässä sunnuntai-iltana. Palo sai alkunsa salamasta, joka iski ladon vieressä olleeseen kallioon.Ylistaron palokunta sammutti tyhjän ladon ripeästi. Noin sadan metrin päässä olevilla asuinrakennuksilla ei ollut vaaraa. (HS)

 

 

 

17.05.1991

VUODENAIKAAN NÄHDEN VOIMAKAS UKONILMA aiheutti Porissa perjantaina sähkökatkoksia vajaan kahden tunnin ajan. Yli 70 prosenttia kaupungista oli ilman sähköä.

Ukkosmyrsky kierteli myös Pohjois-Savossa iltapäivällä. Suurjännitelinjat katkesivat monin paikoin ja salamat sytyttivät lukuisia tulipaloja. Linjoja katkesi Suonenjoella, Siilinjärvellä, Nilsiässä ja Pieksämäellä. Suonenjoen Kärkkäälässä salama poltti maan tasalle vanhan naisen asuman mökin. (HS)

 

 

 

18.07.1991

RAJU SADE AIHEUTTI TULVAN HELSINKIIN

Helsingin seudulla torstai-iltapäivällä riehunut ukonilma aiheutti suuren määrän vesivahinkoja. Helsingin pelastuslaitos sai sateen alettua yli kolmekymmentä veden pumppaustehtävää, joista yksikään ei kuitenkaan aiheuttanut suurta vahinkoa. Vesi virtasi talojen kellareihin, kun viemärit eivät pystyneet imemään valtavaa vesimäärää. Kaduille ja siltojen alle syntyi suuria lammikoita.

Helsingissä vettä valui muun muassa Sinebrychoffin taidemuseon kellariin, jossa säilytetään posliiniesineitä. Vesi nousi parinkymmenen sentin korkeuteen lattiasta eikä päässyt vaurioittamaan posliineja.

Myös Kirkkonummella ukonilma aiheutti kymmeniä vesivahinkoja. Vesi valui muun muassa kauppahallin ja pankin tasakatoilta suoraan sisätiloihin, joista se kuitenkin saatiin palokunnan, lattiaviemärien ja siivouspalvelun avulla pois. Rautatien alikäytävä oli puolen metrin korkeudelle täynnä vettä ja raekuuro rummutti ulkona olleita. 

Helsingin pelastuslaitos sai lukuisiin tehtäviinsä apua sopimuspalokunnilta ja vesilaitokselta. Kirkkonummella palokunnan apuna oli kahdeksan sopimuspalokuntaa. Sen sijaan Espoo ja Vantaa säästyivät ukkosen tuhoilta - yhdestäkään vesivahingosta ei tehty ilmoitusta eikä sähkökatkoksia sattunut.

 

Tulipaloja ukonilma ei osaksi kovan sateen takia juuri aiheuttanut. Ainoastaan Kirkkonummen Kurkin kartanon kuivurirakennus syttyi salamaniskusta palamaan. Jo ennen sadetta parikymmentä automaattista palohälytintä reagoi Helsingissä ukkoseen, vastaavia hälytyksiä oli myös Kirkkonummella.

Itä-Helsingissä ukkonen aiheutti sähkökatkoksen neljällä alueella, kun suurjännitejohdot laukesivat. Länsi-Herttoniemen, Puotinharjun, Tammisalon ja Laajasalon alueet olivat ilman sähköä iltapäivällä kahden jälkeen noin tunnin ajan ukkosen ilmajohtoihin aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Suuremmilta sähkökatkoksilta vältyttiin, koska 90 prosenttia Helsingin suurjännitejohdoista kulkee maan alla. Metrot myöhästelivät puolisen tuntia.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkonen syntyi iltapäivällä Uudenmaan sisäosissa, josta se liikkui hitaasti rannikolle. Ukkoskeskuksia syntyi alkuillasta myös Uudenmaan länsiosissa ja Lounais-Suomessa. (HS)

 

 

 

19.07.1991

UKKOSMYRSKY TEKI TUHOJA VAASASSA

Raju ukkosmyrsky sai hetkessä kadut tulvimaan Vaasassa perjantaina. Vesi tunkeutui moniin kellareihin keskustassa. Palokunta sai niin paljon hälytyksiä, että monet vesivahingoista kärsineet joutuivat huolehtimaan kellaripumppauksistaan itse. Palokunnan työt lisääntyivät myös ukkosen vuoksi: palokunta joutui tekemään kymmeniä tarkistuksia automaattisten palohälytysten vuoksi.

 

Raju ukkoskuuro oli kastellut tien, 4 kuoli

Neljä ihmistä kuoli kahden henkilöauton rajussa nokkakolarissa Ylivieskan ja Nivalan välisellä valtatiellä Raudaskylässä lähellä Padingin risteystä. Hetkeä ennen onnettomuutta raju ukkoskuuro oli kastellut tien kauttaaltaan. Viivasuoran tien päällyste oli hyvässä kunnossa.

Ylivieskasta päin tullut autoilija arvioi ilmeisesti tilannenopeutensa väärin, sillä ukkoskuuro oli jo hellittämässä. Auto lähti vesiliirtoon ja törmäsi kovalla vauhdilla vastaan tulleeseen autoon. Autot romuttuivat korjauskelvottomiksi. Onnettomuuspaikalla on sadan kilometrin nopeusrajoitus. (HS)

 

 

 

 

05.08.1991

PALLOSALAMA SÄIKYTTELI

Maanantai-iltapäivällä kello 15-16 välillä Jyvässeudulla vieraillut ukonilma toi tullessaan kaksikin pallosalamaa, jotka tunkeutuivat asuintalojen sisälle. Nyyrölässä salama halkaisi ensin talon vieressä kasvaneen koivun, josta pallosalama siirtyi maan ja puhelinpistokkeen kautta sisätiloihin. Vihainen kipinäpallo pyöri useissa huoneissa sytyttäen pieniä palonalkuja, jotka talon väki sai kuitenkin sammutettua ennen palokunnan tuloa.

Keski-Palokassa pallosalaman kerrottiin myös tulleen talon sisälle pienin tuhoin. (KSML)

 

 

 

09.08.1991

ERITTÄIN RANKKOJA SATEITA UKKOSKUUROISTA

Rankkasateet ja ukkonen pitivät Etelä-Suomen palokunnat kiireisinä perjantaina. Salamat aiheuttivat sähkökatkoja ainakin Sipoossa, Keravalla ja Itä-Vantaalla sekä Porvoossa. Muuntajissa syttyi tulipaloja ja Sipoossa 20 kilovoltin sähköjohto katkesi kahdesta kohdasta kello neljän maissa iltapäivällä pimentäen osan seudusta 2,5 tunniksi.

Siuntiossa salama löi maatalouskonesuojaan sytyttäen tulipalon, joka tuhosi suojassa olleet 350 000-400 000 markan arvoiset maatalouskoneet. Kirkkonummella palokunta kävi raivaamassa tielle kaatuneen puun. Vesiliirto johti useisiin peltikolareihin.

Eniten vettä tuli Mikkelin tienoilla, jopa yli 50 millimetriä. Vesivahinkoja sattui ainakin Helsingissä, Vantaalla, Karjaalla ja Tampereella. Helsingissä vettä tulvi muun muassa Pohjois-Haagan apteekin lääkevarastoon ja Taideteollisuusmuseon kellariin. Taidetta tai lääkkeitä ei tuhoutunut.

Tampereella tulvi pahiten Hervannan ja Vehmaisten kaupunginosissa. Palolaitoksen pumppaajat kiersivät puolen päivän tienoilla yli kymmenessä kohteessa. Vesi tulvi muun muassa Hervannan postiin, paloasemalle ja kauppakeskukseen. Muutamissa pyöräteiden alikulkutunneleissa vettä oli puolikin metriä. Aineelliset vahingot jäivät pieniksi.

Ei liity sääilmiöön, mutta mainittakoon, että ehkäpä suurin yksittäinen vesivahinko sattui iltapäivällä, kun koira puri vesisängyn patjan puhki hervantalaisen kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Kuutio vettä lainehti lattialle ja valui useisiin alempiinkin kerroksiin. (HS)

Niin ikään Hervannassa kaatosade tulvi palokunnan tiloihin jättäen puomitikasauton jumiin tunniksi, kun autotallin ovet menivät tulvaveden painosta toimintakyvyttömiksi. Paloasema on alavalla paikalla ja vesi pääsi valumaan kellaritalleihin kadulta luiskaa pitkin.

 

Etelä-Suomen sanomat sadetulvista:

Anjalankosken Muhiniemellä ukkoskuuro teki tuhojaan iltapäivällä. Paikallisten asukkaiden mukaan koko päivän sademäärä oli 120 mm, mutta klo 14 jälkeen reilun tunnin aikana taivas repesi 70 mm:n lukemiin.

Myös Sysmässä palokunnat taistelivat aamuyhdeksästä alkaen rankkasateen aiheuttamia vesitulvia vastaan. Sadevesi tulvi kirkonkylässä yli kymmeneen liike- ja asuintaloon. Palolaitokselta arvioitiin, että liiketiloista mm. kalustehalli ja pankin kiinteistö vaurioituivat melko pahoin. Palokunta pumppasi vettä koko päivän, mutta vielä 12 tunnin aherruksen jälkeen viemärit tulvivat jonkun verran yli. Teitä jouduttiin sulkemaan. Sademäärä kello 9-13 oli 60 mm.

 

 

 

3-4.09.1991

MYRSKYTUULI KAATOI PUITA YMPÄRI SUOMEA

Myrsky iski ensin Perämeren rannikoille

Syksyn ensimmäinen myrsky riepotteli tiistai-iltana ja keskiviikon vastaisena yönä Perämeren rantoja. Atlantilta tulleen matalapaineen keskus siirtyi päivän mittaan Pohjois-Lappiin. Puuskittain 30 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kaatoi puita, irrotti peltikattoja ja katkoi Oulusta sähköt vuorotellen eri kaupunginosista.

Kemissä tuuli kiskoi juurineen irti puistoihin istutettuja poppeleita ja upotti veneitä ja laitureita.  Myrsky nosti Perämeren veden korkeutta tuntuvasti. Kemin Paavonkarissa ja Kalkkinokassa vellova vesi ja tuuli irrottivat laitureita, joita satamahenkilökunta ja palokunta joutuivat illan mittaan kiinnittämään paikoilleen.

Iissä hukkui tiistai-iltana mies, joka oli horjahtanut aallokossa veteen ollessaan kokemassa verkkoja.

 

Myrskyn jälkiä näkyi selvimmin Oulun pohjoispuolella aukeamien reunoilla. Paikoin 35 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kaatoi tuhansia yksittäisiä runkoja rannikkoalueilla, mutta metsää ei kaatunut missään laajalti.

- Vaikka tuuli oli kova, se ei aiheuttanut suurempia tuhoja Oulun ympäristön metsissä. Ilmeisesti metsät ovat viime vuosina käyneet niin monta myrskyä läpi, että heikoimmat metsät ovat jo kaatuneet, Pohjois-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Erkki Taimisto arveli.

- Alustavan kartoituksen mukaan yksittäisiä puita ja joitakin pieniä siemenpuualueita on kaatunut yhteensä 10 000-20 000 kiintokuutiota. Luku on kuitenkin oleellisesti pienempi kuin 1982 Mauri-myrskyssä, jolloin metsää kaatui satojatuhansia kiintoja, jatkoi Taimisto.

 

Myrsky aiheutti Oulun alueella poikkeuksellisen paljon sähkökatkoksia, joita asentajat korjasivat maastossa koko yön ja keskiviikkopäivän. Oulun energialaitokselta arvioidaan myrsky-yön vahingot noin 50 000 markaksi. Revon-Sähkön toimialueella vahingot olivat samansuuruiset.

Myös Kemin ympäristössä katui runsaasti puita, mutta kaupunki säästyi sähkökatkoksilta, sillä tuuli viuhui koko myrskyn ajan voimalinjojen suuntaisesti. (HS)

 

Syysmyrsky iski myös sisämaahan

Perämerellä mitattiin jo 3. syyskuuta illalla 35 sekuntimetrin tuulia ja rannikolle saapuessaan myrsky kaatoi metsää, pelkästään Oulun kaupungin alueella kumoon meni tuhansia runkoja.

Päijät-Hämeessä aamuyöllä ja aamulla puuskat olivat kovimmillaan 21 m/s ja mm Nastolan Turranmetsän alueella kaatui mäntymetsikköä. Palokunnat joutuivat keräilemään kiinnitysköysistä irronneita veneitä.

Myrsky  puhalsi myös Keski-Suomessa, Savossa ja Kainuussa 15 metrin sekuntivauhdilla. Sekin riitti puiden kaatumisiin ja sähkölinjojen vaurioitumiseen. (ESS).

 

 

 

04.11.1991

UKKONEN JYRISI LAAJALTI ETELÄ-SUOMESSA

Syksyllä harvinainen ukonilma koettiin laajalla alueella Etelä-Suomessa maanantai-iltana. Myöhäissyksyn synkeys repesi yllättäen jyrähdyksiin ja taivaita halkoviin salamoihin. Myrsky ja useat peräkkäiset rankat sade- ja raekuurot pieksivät kattoja Helsingissä ja muuallakin Etelä-Suomessa. Salamointia havaittiin ainakin Hangon, Helsingin, Hyvinkään ja Heinolan välisellä alueella.

Ukonilma oli vuodenaikaan nähden varsin kova. Pimeässä pelottavaltakin näyttänyt rajuilma ei kuitenkaan aiheuttanut vahinkoja; esimerkiksi Helsingin pelastuslaitokselle ei tullut yhtään hälytystä.

Ilmatieteen laitoksen päivystyksen mukaan ukkosen syntyä edisti se, että matalalla oli kosteaa lämmintä ilmaa ja korkealla kylmää ilmaa. Myös tuulen kääntyily on voinut vauhdittaa ukkosen kehittymistä.

Syysmyrsky täytti veneitä ja rullasi kattopeltejä Helsingissä. Maanantaiaamuna puhaltanut etelätuuli laantui aamupäivän aikana navakaksi. Merialueella myrskyn voimakkuus oli enimmillään 21 metriä sekunnissa.

 

Miksi maanantai-iltana ukkosti, fil. tohtori Tapio Tuomi Ilmatieteen laitokselta?

"Perusedellytys ukkosen syntymiselle on, että maan pinnan lähellä on lämmintä ja kosteaa ilmaa ja muutaman kilometrin korkeudessa ilman lämpötila on laskenut useita kymmeniä asteita. Ukkosen synnyssä kostea ilma tiivistyy pilveksi ja muuttuu jääkiteiksi, jotka alkavat pudota pystyvirtausta vasten alas. Pilven ylösnousevat jääkiteet varautuvat positiivisella ja putoavat rakeet negatiivisella sähköllä. Syntyy jännite, joka sitten purkautuu. Maanantai-illan ukkonen oli tällainen ns. lämpöukkonen. Olosuhteet olivat otolliset, lämpöäkin kymmenkunta astetta."

Meteorologi Lea Saukkonen, tiesittekö maanantaisesta ukkosrintamasta?

"Kyllä siitäkin varoiteltiin pitkin päivää. Yllätyksenä ukkonen ei tule, sillä se näkyy tutkassa puoli tuntia tai tuntia ennen tuloaan."

 

 

 

 

21.12.1991

ETELÄRANNIKKOA PYYHKINYT MYRSKY puhalsi kiivaimmillaan 25 metrin sekuntinopeudella Suomenlahden Bogaskärissä lauantaina aamupäivällä. Iltaan mennessä eteläkaakkoinen tuuli asettui.

Helsingissä puuskat repivät peltikattoja merenrantataloissa ja itäisissä lähiöissä. Pelastuslaitos hälytettiin seitsemään taloon Katajanokan ja Herttoniemen välillä. Vauriot eivät olleet vakavia. Vuosaaressa rojahti puu sähkölinjalle, mutta virta ei katkennut. Muuallakaan kaatuneet puut eivät aiheuttaneet vaurioita. Espoon rannoilla pienveneet saivat vähäisiä vaurioita. Puita tuuli niitti Espoossakin siellä täällä.

 

 

 

29-30.12.1991

MYRSKY RAIVOSI RANNIKOILLA

Myrskyn voimakkuudella puhaltanut tuuli aiheutti sunnuntaina ja maanantaina vahinkoja koko rannikkoseudulla ja sotki lentoliikenteen vuoroja Lapissa. Ajoittain 22 metriä sekunnissa puhaltanut myrsky esti muutamien vuorokoneiden pääsyn Rovaniemelle ja Ivaloon. Voimakkaan sivutuulen ja kiitoradan liukkauden vuoksi kaksi Rovaniemen vuoroa peruttiin ja koneet laskeutuivat Kemiin. Ivalon vuoroja ei lennetty lainkaan.

Tuuli riepotti rikki useita kattoja eri puolilla Kokkolaa. Sähkölinjoille kaatuilleet puut puolestaan aiheuttivat sähkökatkoksia muun muassa Öjan alueella. Kokkolan merivartioaseman mittausten mukaan keskituuli puhalsi iltapäivällä 23 metriä sekunnissa. Ankarat puuskat kiskoivat hajalle muun muassa Kokkolan kaupunginkirkon kuparikattoa. Myös uimahallin katon reunapellit irtosivat. Palomiehet joutuivat naputtamaan kiinni kerrostalon kattohuopia ja monien omakotitalojen irvisteleviä katteita.

Kaatuilevat puut aiheuttivat sähkökatkoksia illansuussa mm. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla.

 

Kupittaan hallin katto kuoriutui

Turun Kupittaan urheiluhallissa saatiin maanantaina peitettyä pressuilla katto, josta edellisen illan myrskyssä oli kuoriutunut irti peltiä noin 600 neliömetriä. Isokokoiset pellin riekaleet olivat lentäneet hallin sisäänkäynnin kohdalle ja paikoitusalueelle - onneksi vasta hallin sulkemisen jälkeen sunnuntai-iltana. Maanantaiaamuna tuuli tyyntyi vähän, mutta ei loppunut.

Turussa myrskytuuli katkoi kymmenkunta puuta, joista muutama osui sähkölinjojen päälle. Meren pinta oli lounaisrannikolla vielä maanantaina iltapäivällä lähes puoli metriä normaalia korkeammalla.

Puita kaatui myös Kuopion läänissä sekä Pohjois-Karjalassa ja Lappeenrannan seudulla, alueilla oli myös sähkökatkoksia oli jonkun verran.