MYRSKYT 1986
23.03.1986
MYRSKY PAHENSI VAIKEAA JÄÄTILANNETTA
Pitkään jatkuneet lounais- ja etelätuulet ovat ahtaneet jäät Suomen rannikkoa vasten. Sunnuntaina tilanne paheni entisestään Pohjanlahdella, kun puuskissa ajoittain 30 metriä sekunnissa puhaltanut etelätuuli kasasi jopa 20 metriä korkeita ahtojääröykkiöitä niin Suomen kuin Ruotsinkin rannikoille. Merenkulkuhallituksen liikennepäällikön Benny Kaarnimon mukaan jäätilanne oli lähes vaikein mahdollinen. Pahinta on Selkämeren pohjoisosassa, Merenkurkussa ja pohjoisella Perämerellä, jonka pohjukkaan on muodostunut tuulten kasaamana vahva jäätulppa.
Murtajat joutuivat täysitehoisiin avustustoimiin kaikkialla; kaikki kauppalaivat on avustettava satamiin ja ulos niin Pohjanlahdella kuin Suomenlahdellakin. Tosin Suomenlahdella on koettu joskus pahempiakin tilanteita. Merenkurkun ahtojäiden takia Vaasan ja Uumajan välillä liikennöivä Wasa Express ei päässyt edes murtajien avulla Uumajaan, vaan jouduttiin ohjaamaan Skellefteåohon.
Ahvenanmeren Suomen puoleinen reuna, samoin kun Utön edusta on erittäin kovan sohjovyön vankina, mistä laivat eivät pääse läpi ilman murtajan apua.
Myös sisämaassa kova tuuli
Keski-Pohjanmaalla ajoittain 21 m/s edennyt myrskytuuli vaurioitti kerrostalojen kattoja ja huoltoasemaa. Pahin vaurio tuli illansuussa Kannuksen kunnassa, jossa tuuli repi koulukeskuksen peltikaton aiheuttaen kymmenientuhansien vahingot. Useilla alueilla Etelä-Pohjanmaalla kevätmyrsky kaatoi puita linjoille.
Pirkanmaalla puita kaatui melkoisesti, mutta ne eivät aiheuttaneet juurikaan sähkökatkoja tai haittaa liikenteelle. Tampereella tuuli pudotti Raatihuoneen lipputangon, mutta onneksi kukaan ei jäänyt alle.
Myrsky viivästytti jonkin verran myös Finnairin lentoja ja Helsingistä Maarianhaminaan lähtenyt lento jouduttiin keskeyttämään Turkuun. (ESS)
24.04.1986
UKONILMA RYMISTELI YLI ETELÄ-SUOMEN
Ajankohtaan nähden raju ukonilma rymisteli lounaasta lähes koko Etelä-Suomen yli torstaina. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin laajan ukkosrintaman johtuneen pohjoisen kylmän ja kaakossa olleen lämpimän ilmamassan yhteenotosta. Jyrinä ja välähtely siirtyi melko nopeasti itään.
Lahden seudulla torstaina aamupäivällä vieraillut voimakas ukonilma yllätti Päijät-Hämeen Puhelinyhdistyksen mykistämällä tuhansia alueen puhelimia. Katkot eivät kuitenkaan olleet pitkiä.
Puhelinvikojen lisäksi ukkonen työllisti palokuntia lähinnä paloilmoitinlaitteiden virhehälytyksillä. Orimattilassa salama iski kuuseen, josta eteni varastokäytössä olleeseen verstasrakennukseen sytyttäen sen. Rakennus irtaimistoineen paloi korjauskelvottomaan kuntoon aiheuttaen noin 100 000 markan vahingon. Orimattilan palokunta sai hälytyksen kello 10.43. (ESS)
27.05.1986
RAJU KEVÄTMYRSKY RITVA
Ankaruudessaan ja laajuudessaan melko harvinaiseksi luokiteltava kevätmyrsky koetteli tiistaina erityisesti Kaakkois-ja Itä-Suomea sekä länsirannikkoa. Tuulen nopeus kohosi maa-alueillakin yleisesti 15 metriin sekunnissa, puuskissa jopa yli 20 m/s. Lappeenrannassa mitattiin klo 15 länsituulta 15 m/s, joka ilmoitettiin paikalliseksi keskituuliennätykseksi.
Mikkelin lentoaseman lennonvarmentaja kertoi länsituulen alkaneen voimistua kello 6 jälkeen aamulla ja olleen voimakkaimmillaan puolenpäivän aikaan. Tuolloin se puhalsi 20 m/s, tuulimittarin akselin näyttäessä punaista pitkiä aikoja.
Sähkövikojen korjausmiehet ja palokunnat joutuivat ylityöllistetyiksi monissa maakunnissa. Linjoille kaatuneet puut aiheuttivat myös maastopaloja tai niiden vaaraa. Puita kaatui myös muutamien talojen päälle.
Etelä-Savossa kaatui runsaasti puita aiheuttaen lukuisia sähkökatkoksia. Mikkelin seudulla tuulenkaadoista johtuneita yksittäisiä vikapaikkoja oli toistasataa ja ne koskivat yli 20 000 kuluttajaa.
Mikkelin keskusta oli iltapäivällä kuin hurrikaanin jäljiltä. Ritva-myrsky katkoi puiden oksia ja kellisti ainakin kaksi suurta koivua aivan ydinkeskustassa. Teatteritalon kulmauksessa kasvanut koivuvanhus tärskähti poikki niin kovalla voimalla, ettei kadulla kävellyt mies ehtinyt alta pois. Häntä sattui jalkaan ja mies vietiin ambulanssilla sairaalaan. Hymystä päätellen loukkaantuminen ei ollut vakavanlaatuinen.
Lahden seudulla sähkökatkoksista kärsivät pahiten Nastola ja Hollola. Koko tiistaipäivän korjasi noin 30 miestä kaatuneiden puiden rikkomia sähkölaitteita. Yksittäisiä vikoja oli lähes 100. Esko Järvisen suksitehtaan peltikattoa ehti irrota myrskyssä noin 60 neliön alalta, ennen kuin se saatiin takaisin paikoilleen. Myrsky vaati kuolonuhrin Nastolassa, kun v.1908 syntynyt mies jäi kaatuvan 20-metrisen kuusen ruhjomaksi.
Heinolan suunnalta luonnehdittiin tuulta ”yllättävän kovaksi keväiseksi myrskyksi.” Pahimmaksi puiden kaatumisalueeksi joutui Reuman kyljessä oleva Rainion omakotialue, jossa salskeita mäntyjä kaatui kymmenittäin nurin.
Eri puolilta Mäntsälää ja Porvoota raportoitiin myrskyvahingoista. Jo aamulla tavattiin Sälinkäällä tielle kaatuneita puita.
Myös Keski-Suomessa pitkin maakuntaa rekisteröitiin teille kaatuneita puita. Muun muassa 4-tien liikenteessä Äänekoskella oli häiriöitä. Jyväskylässä puut katuivat auton ja rivitalon päälle. Sähkölinjavauriot pitivät koko korjaustyövoiman liikkeellä mm. Jämsänjokilaksossa. Erikoisin tilanne oli Petäjävedellä, jossa kaikki kyläkunnat jäivät sähkömottiin, mutta kirkonkylässä sähköt pelasivat.
Lehtijutuissa tehtiin yleisesti rinnastuksia edellissyksyn Manta-myrskyyn. Muun muassa: ”Ritva-myrsky työllisti paikka paikoin Keski-Suomen linjamiehiä yhtä tehokkaasti kuin lokakuun lopulla riehunut Manta-kollega." Raivausmiesten huomioita: "Kaatumisvuorossa olivat nyt lehtipuut, kun Mantasta selvinneet havupuut saattoivat seistä pystyssä ja nauraa naavapartaansa."
Mikkelin suunnalla ”Ritva-myrsky koetteli koko päivän, kun Manta riehui vain hetken.” Suur-Savon Sähkön kokemusten mukaan ”tiistain myrskyn voimakkuus ei ollut viime lokakuussa riehuneen Mantan luokkaa.”
(Omat huomiot: suojaiselta tontiltamme Nastolassa kaatui mänty).
16.07.1986
TAIVAALTA SATOI JÄÄTÄ
Hämeenlinnassa ei tiennyt keskiviikkona uskoako silmiään vai ei. Taivaalta satoi muutaman minuutin ajan niin suuria rakeita, että maailman tuhoa ennustavat kansalaiset saivat tuulta purjeisiinsa. Parhaimmillaan väitettiin nähdyn peräti viiden senttimetrin läpimittaisia rakeita.
Sateen jälkeen voitiin alkaa murheellisin mielin luettelemaan tuhoja: Puutarhakeinujen katot lepattivat resuisina, lipputangon nuppia ei enää ollut ja autot olivat täynnä pienen pieniä lommoja. Yrjö Mäensivu Hattelmalasta näki pihapiirissään laonneita perunan ja sipulin varsia eikä mansikoitakaan voinut enää marjoiksi nimittää. Hämmästyttävintä oli, että rakeet olivat puhkaisseet pihalle jääneen muoviämpärin ja kastelukannun.
Rajuilmasta huolimatta Hämeenlinnan sähkönjakelu toimi miltei häiriöttä. Yllättävän rauhalliseksi tilannetta kuvattiin myös energialaitokselta. Kello 16 maissa laukesi muutama sulake Paroisilla ja Suosaaressa, minkä vuoksi Viisarissa ja Hämeenlinnan kaakkoisosissa oltiin muutama minuutti ilman sähköä. Salama sytytti yhden omakotitalon tuleen Vanhalla Helsingintiellä. (Hämeen Sanomat 17.7)
06.08.1986
YÖLLINEN UKKOSRINTAMA
Kymmenen päivän hellejakso päättyi yölliseen ukkosrintamaan, joka kulki lännestä itään yli koko Etelä- ja Keski-Suomen. Lahdessa ukkonen oli kovimmillaan kahden aikaan yöllä. Salamoita rekisteröitiin Helsingissä 890, Jyväskylässä yli 400 ja Lahdessa Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan noin 700.
Varsinainen rankkasade alkoi ukkosen jo laannuttua. Rankkasade tukki Paavolan kaupunginosan päiväkodin viemärikaivot ja palokunta pumppasi hiekansekaista vettä kellarikerroksesta parin tunnin ajan. Lahden Launeella sademäärä oli 23 mm.
Ukonilman rajuuteen nähden vahingot jäivät vähäisiksi. Sähkönjakelussa oli lyhyitä katkoksia koko Lahden verkkoalueella. Villähteellä salama kaatoi kuusen sähkölinjalle aiheuttaen neljän tunnin katkoksen. Puhelinliikenteen häiriöt jäivät vähäisiksi osaltaan aiemmin ukonilmojen varalta tehtyjen tietokoneiden uudelleenohjelmoinnin ansiosta. (ESS)
(Omat muistiinpanot, Nastola: Ensimmäiset kajovälähdykset näkyivät lännen suunnasta kello 23.30. Tiheää salamointia kuulokantaman ulkopuolella pari tuntia. Jyrähdykset alkoivat kuulua kello kaksi, ukkonen päällä 10 minuuttia, salamatiheys 15 kpl/min., melko voimakas ukkospuuska ja rankkasade. Ei rakeita. Kello 03.30 ukkonen jo kaukana itäpuolella).
6-7.12.1986
TALVIMYRSKY
Lounaisilla merialueilla mitattiin keskituuleksi itsenäisyyspäivänä lähes 25 m/s, puuskissa yli 30 m/s. Ahvenanmerellä länsimyrsky yltyi aamulla jopa 37 sekuntimetrin puuskiin. Mantereella keskituuleksi mitattiin 12-13 m/s, mutta vielä seuravana päivänäkin Lahdessa hetkellisesti jopa 19 m/s 14 asteen pakkasessa. Lumipyry vaikeutti tieliikennettä Itä-Suomessa asti. Lunta satoi 5-15 senttiä.
Varsinais-Suomessa kaatui puita teille ja sähkölinjoille ja liikenne oli vaikeuksissa myös tulvaveden vuoksi. Valtatie 8 oli ajoittain poikki aamulla Maskun kohdalla 40 kaatuneen puun vuoksi. Pahimmat sähkökatkokset koettiin Kustavissa, Mynämäessä ja Kemiössä.
Turun palolaitokselle ja aluehälytyskeskukselle tulvi tietoja myrskyn irtirullaamista katoista, katkenneista puista ja lipputangoista sekä karkuun päässeistä veneistä. Loimaalla myrsky rikkoi 3000 neliön paineilmahallin.
Merivesi nousi tulvakorkeuksiin pitkin rannikkoa
Vesi lainehti aamupäivällä Turun satamalaitureilla ja satamahotelli oli veden saartama. Meriveden korkeudeksi mitattiin 120,8 ja tämän korkeampaa arvoa ei mittari rekisteröi. Ruotsinlaivoilla oli vaikeuksia päästä aamulla ulos satamasta, kun lounaistuuli painoi niitä voimalla.
Loviisassa meriveden toista metrinen nousu aiheutti suuria taloudellisia vahinkoja. Loviisanlahti tulvi itsenäisyyspäivänä länsirannan taloihin ja katkaisi Rantatien liikenteen puolenpäivän jälkeen koko loppupäiväksi. Sahaniemeen talviteloille laitetuista veneistä monet huuhtoutuivat alustoineen mereen. Jo useita vuosia sitten rakennetun suojavallin korkeus ei nyt riittänyt, vaan merivesi vyöryi tien yli taloihin.
Leningrad koki pahimmat tulvansa 16 vuoteen Nevajoen noustessa 2,6 metriä normaalia korkeammalle. Tulva oli kolmas viikon aikana ja 269:s kaupungin historiassa. Ilmatieteen laitos oli hyvissä ajoin varoittanut Pohjois-Atlantilta tulossa olevasta hirmumyrskystä ja Suomenlahdelle nousevasta tulva-aallosta. (ESS).