MYRSKYT 1975
10.01.1975 LUMIMYRSKY raivosi eteläisillä merialueilla (9-10 bf). Vesi nousi rannikolla yli metrin voimakkaiden lounaistuulien vuoksi aiheuttaen yhdessä Kokemäenjoen hyydepatojen kanssa pahan tulvan Porissa. "Meri ei vetänyt". Tulvan alla oli Porin kaupungissa jopa 15 neliökilometriä ja huippukorkeus Kokemäenjoessa mitattiin 14.1 ollen +271 cm. Jopa evakuointeihin jouduttiin turvautumaan. (ESS).
15.08.1975
PYÖRREMYRSKY RUNTELI RAJUSTI IITTIÄ (Iitin Seutu)
Perjantai-iltana 15.8 kello 17.45-18 aikaan kulki oloissamme harvinainen pyörremyrsky kapealla kaistaleella Iitin kunnassa Pohjois-Kymenlaaksossa runnellen metsää ja taloja lähellä Kausalan taajamaa sekä myllertäen erityisen rajusti Radansuun kylässä Urajärven rannalla. Myrsky kaatoi osaksi järeää tukkimetsää kymmenien hehtaarien alalta, repi talojen ja saunojen kattoja ja yksi henkilöautokin jäi kaatuneiden puiden alle. Aineelliset vahingot ovat huomattavat ja alustavien tietojen mukaan tuhot täysin korvaavia vakuutuksia oli alueella vain muutamia.
Pyörremyrsky riehui erityisen voimakkaana kahdessa kohteessa parin kilometrin päässä toisistaan. Kausalasta kahden kilometrin päässä Iitin kirkolle menevän tien varrella kaksi naapurusten pihapiiriä joutui ensimmäisenä pyörremyrskyn riepoteltaviksi. Pentti Santalan pihapuusto kaatui lähes kokonaan ja puut makasivat maassa sikin sokin mikä mihinkin suuntaan. Myrsky oli kääntänyt pihakoivunkin monelle kierteelle. Santala kertoo:
- Olin juuri tullut saunasta, kun kuulin kovaa kohinaa ja ilma pimeni. Katsoin ikkunasta ja näin kuinka pihapuut pyörivät kuin karusellissa ennen kuin ne joko tempautuivat juurineen tai katkesivat. Aioin ottaa myrskystä valokuvan, mutta ei sinne ollut sekaan menemistä.
Naapurin kivimies Leevi Lehtisen pihalla kävi vielä pahemmin. Autotalli hajosi lautakasaksi, talosta lensi suuri osa kattoa ja öljytynnyrinkin myrsky vei 500 metrin päähän. Sydäninfarktin aikaisemmin kokenut Leevi Lehtinen järkyttyi niin hirmumyrskystä, että hänet oli vietävä sairaalaan. Kerttu Lehtinen kertoi lauantaiaamuna:
- Sydämeni hakkaa vieläkin. Poikamme oli saunassa, kun myrsky iski. Se tuli Santalan suunnasta ja hajotti autotallin. Kivijalka on mennyt poikki ja oven kamanat ovat kaikki säpäleinä. Korkeintaan se kesti pari kolme minuuttia, mutta se oli hirveää, rakeitakin satoi ankarasti. Onni, ettei meistä kukaan ollut silloin ulkona. Pojan autokin oli juuri korjaamolla ja säilyi sen vuoksi.
- Myrsky häipyi jonnekin Urajärven suuntaan ja sen jälkeen oli kaikki taas hiljaista.
Tiet poikki, katot ja veneet tuulen mukana
Pahimman näköistä jälkeä pyörremyrsky teki Urajärven rannassa noin 200 x 200 metrin kokoisella alueella, jossa olivat rouva Mandi Salon ja asessori Unto Lindgrenin huvilat. Ins. Mauri Eklund oli tätinsä Mandi Salon huvilalla myrskyn aikana yhdessä rouvansa ja pienen Tero-poikansa kanssa. Eklund kertoi:
- Noin klo 17.50 olin yksin saunassa, kun näin että ikään kuin korkea musta seinä lähestyi Urajärveltä kohti rantaamme. Ensin kaatuivat rannan puut ja sitten meni aivan vieressä oleva Lindgrenin saunan katto. Näin kuinka rannassa ollut veneemme nousi ilmaan ja paiskautui noin 30 metrin päähän kaislikkoon.
- Myrsky pyöri mökkimme ympärillä. Se tuli idästä, mutta kääntyi sitten ympyrän tehtyään ja hirveästi myllerrettyään takaisin järvelle häipyen Kuusankosken suuntaan. Kolmessa minuutissa tuli hurjaa jälkeä. Järeät tukkipuut katkesivat kuin tikut ja autoni jäi näkymättömiin niiden alle.
Urajärven kesämökillään oli perjantai-iltana myös Harri Taimisto ja hän kuvaili näkemäänsä näin:
- Musta korkea patsas lähestyi järveltä suoraan meitä kohti. Komensin perheen suojaan lattialle ja seurasin patsaan lähestymistä. Vain viiden metrin päässä rannasta se muutti suuntaansa. Vesi vetäytyi rannasta kymmenkunta metriä patsaan lähestyessä.
Iitin Seudun kuva-aukeaman kuvatekstejä:
"Radansuun-Tillolan tie oli myrskyn jäljiltä aluksi kokonaan poikki, kunnes Iitin palokunta ja poliisi raivasivat sen auki. Myrskyn ihmettelijöitä kävi paikalla runsaasti lauantaina."
"Tässä pitäisi olla tie alas rantaan. Pääsy Urajärvelle oli myrskyn jälkeen sangen vaivalloista."
"Myrskyn jälkiä asessori Lindgrenin huvilan rannassa. Pyörre tuli varmuudella järven suunnasta, mutta kääntyi sitten takaisin. Siksi monet puut ovat kaatuneet tai kallistuneet järvelle päin, suuntaan, jonne pyörre lopuksi kääntyi."
"Asessori Unto Lindgrenin hirsisaunan katto lensi kokonaan metsään ja puita kaatui saunan päälle."
"Rouva Mandi Salon kesähuvilan päälle kaatui useita suuriakin puita, mutta kovin suuria vaurioita ei onneksi syntynyt, muuten sisällä ollut Eklundin perhe olisi ollut vaarassa."
KUIVANNON MYRSKYTUULI PUHKUI PUUTKIN PINOON (15 km Iitin trombeista lounaaseen)
Pieneksi tunsi moni kuivantolainen itsensä joutuessaan perjantai-iltana suojautumaan luonnon mahtavalta voimalta. Orimattilan suunnasta Kuivannolle päin puhaltanut myrskytuuli temmelsi äärimmäisellä raivolla 100 metrin levyistä tuhoväylää, jonka tielle jäi myös rakennuksia. Valtava voima runnoi repien kattoja, rakennuksia ja puita jopa juurineen maasta.
Silminnäkijöiden kertomaa:
-Tuolta se tuli lounaasta päin repien kattorakennelmia kuin paperia, toisia enemmän, toisia vähemmän. Ihme oli ettei ketään jäänyt kaatuvien puiden ja ilmassa lentelevien kattopeltien alle, sanoi maanviljelijä Kauko Jääskeläinen, jonka äidin talosta myrsky lennätti lähes koko peltikaton kahtena kappaleena ilmaan.
- Oli se melkoinen taifuuni, joka meillä kävi, totesi harmissaan mv. E. Mattila, jonka navettarakennuksesta katto ja yläosan puurakenteet olivat kaikki romahtaneet ja pudonneet osittain talon pihamaalle.
Mattilan talon emäntä muisteli:
-Kyllä se oli hirveä tunne kun ei tiennyt, milloin lähtee katto pään päältä tuulen teille. Sisällä se taisi käydä joka rakennuksessa, mitä tässä tilalla on. Saunarakennus oli ulkoapäin aivan vahingoittumaton, mutta sisällä on käynyt hirmuinen mylläkkä.Isäntä oli navetassa katon hajotessa saaden laudanpätkiä päähänsä, mutta säilyi kuitenkin vahingoittumatta, kuten myös eläimet.
Äkäinen tuuli löi ihmiset hetkessä ällikällä. Kukaan ei osannut odottaa mitään tämän tapaista, kaikki kävi niin nopeasti. Jäljelle jäi kasoittain peltejä, laudan kappaleita ja kaatuneita puunrunkoja. (ESS, Nastola-lehti).
(Omat muistiinpanot. Huomioni noin 10 km:n päässä Kuivannolta: Matalalla pilvenriekaleita, joiden liikenopeus oli hyvin suuri. Noin minuutissa ne nousivat lounaan suunnasta yläpuolelleni. Nastolassa raivosi ukkonen ehkä kovimmin sitten hellekesän -72.)
Illansuussa ukkoskuuro rankka- ja raesateineen pyyhkäisi myös Lahden seudun yli. Vettä oli kaduilla niin paljon, että eräin paikoin olisi voitu soudella veneellä. Asematunnelissa vallitsi varsinainen vedenpaisumus, kun vesi täytti tunnelin niin, etteivät autotkaan päässeet läpi.
Vilppulassa Loilan kylässä samana iltapäivänä pyörremyrsky kaatoi puut lähes tyystin 5 ha:n alueelta. (ESS).
30.08.1975
KEIMOLAN TROMBI ”Eemeli”
Yli 200 000 markan vahingot aiheutti lauantaina Keimolan moottoriradalla riehunut raju pyörremyrsky. Aamupäivällä vain muutaman sekunnin raivonnut myrsky riepotteli viittätoista näytteillä ollutta matkailuperävaunua. "Eemeliksi" ristitty pienialainen pyörremyrsky, ns. trombi, kohdistuu yleensä hyvin pienelle alueelle. (ESS).
28.09.1975
PUUT, KATOT JA VENEET MYRSKYN RIEPOTELTAVINA
Kymmenen, puuskissa jopa 11 boforin voimaan yltänyt lounaismyrsky teki sunnuntaina tuhoja Etelä-Suomessa. Merivesi nousi rannikoilla paikoin toista metriä. Myrsky täytti veneitä, katkoi kiinnitysköysiä ja kaatoi puita puistoissa ja metsissä ainakin Helsingissä, Turussa ja Raumalla. Viimeksi on vastaavanlainen myrsky riehunut elokuussa 1967.
Tuuli yltyi kello 19 jälkeen. Kello 22 Turun lentoasemalla mitattiin tuulen voimakkuudeksi puuskissa 10 boforia keskituulen ollessa 7 boforia. Yöllä Uudellamaalla yllettiin puuskissa jopa 11 boforiin (n. 30 m/s). Lohjalla kaatui runsaasti puita. 11 boforia arvioivat kalastajat myrskynpuuskien olleen yöllä myös Tehinselän rannalla Sysmässä.
- Se oli jo pelottavan tuntuista, veneiden kiinnityksiä piti käydä yöllä varmistamassa, kertoivat kalastajat. Osa veneistä paiskautui rannalle. (ESS)
(Kovin keskituulimittaus Lemland Nyhamn W 25 m/s, Ilmatieteen laitoksen tilastot).
15.12.1975
MYRSKYENNÄTYSTÄ SIVUTTIIN
"Kaikkien aikojen myrskyksi" luonnehti radion kello 19 uutislähetys Länsi- ja Etelä-Suomessa raivonnutta länsimyrskyä. Tuulenpuuskat olivat voimakkaimmillaan yli 12 boforia (33-37 m/s) Vaasan ja Kristiinankaupungin seuduilla. Valassaarilla mitattu puuska 38 m/s oli Ilmatieteen laitoksen mukaan luultavasti korkein koskaan sen laitteilla mitattu tuulennopeus. Yleensä laitteet rikkoutuvat näillä nopeuksilla. Virallisten keskituulilukemien Suomen ennätystä sivuttiin Korsnäsin Moikipäässä ja Valassaarilla, joissa länsituulta mitattiin 31 m/s maanantaiaamuna. Maa-alueilla Oulussa vastaava arvo oli 17 m/s.
Myrskytuulet aiheutti erittäin syvä matalapaine (970 hPa) liikkuessaan Suomen yli Kuolan niemimaalle. Lämpötila oli pääasiassa nollan yläpuolella. Pohjanlahdella esiintyi myös ukkosta.
Keski-ja Etelä-Pohjanmaalla myrsky aiheutti maanantain vastaisena yönä ja tiistain kuluessa melkoisia vahinkoja. Kaikkialla maakunnissa kaatui suuria määriä puita, kattoja vaurioitui ja ”tv-antenneja taittui kuin oljenkorsia.” Seinäjoella tuuli repäisi Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun kattoa rullalle 100 neliömetriä. Seinäjoen-Peräseinäjoen tiellä oli aamulla runsaasti tukkipuita poikittain. Vaasassa tuli myös huomattavia aineellisia vahinkoja. Vaasan keskussairaalasta kerrottiin, että sairaalaan tuotiin yön ja aamun tunteina useita henkilöitä, joiden vammat olivat lähinnä tuulessa sattuneita kaatumisia.
Pääkaupungissa myrsky kiskoi peltikaton irti ainakin kymmenestä talosta. Raju tuulenpuuska kaatoi Malmilla paljon puita. (ESS ja yleisradion uutiset)
.
23.12.1975
MYRSKYENNÄTYSTÄ SIVUTTIIN JÄLLEEN
Uusi voimakas talvimyrsky yllätti Etelä- ja Keski-Suomen jouluaaton aattona. Myrskyn vahinkoalue oli laajempi kuin viikkoa aikaisemmin ulottuen lännestä osin Keski-Suomen kautta aina Kymenlaaksoon saakka. Korsnäsin Moikipäässä sivuttiin jälleen 10 minuutin keskituulen Suomen ennätystä 31 m/s (NW). Kovin maakeskituuli 17 m/s mitattiin Ruotsinpyhtäällä.
Myrsky katkoi puita sähkölinjojen päälle mm. Lahdessa ja sähkölaitokselta todettiin, ettei vastaavanlaisia vahinkoja alueella ole sattunut 18 vuoteen. Tuulenpuuskien voima oli yli 20 m/s. Vuonna 1957 riehunut myrsky koitui vielä turmiollisemmaksi.
Katot lentelivät ja metsää kaatui Pohjanmaalla, missä 11 boforin voimalla puhaltanut myrskytuuli aiheutti lähes yhtä suuret tuhot kuin viikko sitten. Metsissä kaatui jälleen suuri määrä puita ja muun muassa Seinäjoen - Peräseinäjoen maantiellä liikenne keskeytyi useita kertoja kaatuneiden puiden vuoksi. Peltikatot olivat kevyttä tavaraa tuiverruksessa, mm. Ilmajoen Koskenkorvalla Ulkokartanon katto lensi 150 metrin päähän.
Päijänteen rantapitäjiä myrsky kohteli myös erityisen kaltoin. Teitä oli poikki monin paikoin ja samoin kävi sähkölinjoille. Erikseen mainittiin alueet aina Orivedeltä Lopelle saakka ja idän suunnalla Kangasniemeltä Mikkeliin, Juvalle, Puumalaan ja edelleen Kymenlaaksoon.
Jämsässä tuuli lennätti peltikaton Seurahuoneen rannan uudesta kerrostalosta ja alle jäi 8 autoa, jotka kärsivät pahoja vaurioita. Rannalla olleita veneitä myrsky heitteli ilmaan.
Mikkelin ympäristössä varhain maanataiaamuna alkanut rajumyrsky katkoi sähköjä ja puita. Koko Kymenlaakson alueella tieliikenne oli poikki tämän tästä kaatuneiden puiden vuoksi.
Osaltaan myrskytuulen vaikutuksesta kerrottiin tyhjien rekkojen kaatuneen Seinäjoella, Anjalankoskella ja Lammilla. Vt. 12:sta Lahti-Tampere tiellä Lammilla voimakas tuuli puhalsi Jaakkolan peltoaukealla, minne rekka saapui Lahden suunnasta.
Längelmäeltä kantautui tietoja runsaista puustotuhoista.
Nilsiässä Pohjois-Savossa salama poltti navetan tappaen kuusi lehmää. (ESS).