MYRSKYT 1948
07.05.1948
SALAMAN TUHOJA SATAKUNNASSA
Salama aiheutti perjantaina paljon tuhoja Satakunnassa. Parkanossa se tappoi pellolla äestämässä olleen talollisenpojan Aarno Juho Kemin iskien häntä päähän niin, että lakki halkesi. Mies sai palohaavoja ja meni kasvoiltaan mustaksi. Hän oli 32-vuotias, kihloissa ja piti vihittämän helluntaina.
Karkussa salama iski siirtoväkeen kuuluvan Vappu Äijön navettaan tappaen talon molemmat lehmät. Kankaanpäässä salama iski sähkömuuntajan, joka paloi kokonaan, Niinisalossa muuntajapalo saatiin sammumaan.
Säkylässä iski salama Pyhäjärven rannalla kalastaja Kaivolan omistamaan verkkovajaan, joka paloi kokonaan. Mukana tuhoutui vakuuttamatonta irtaimistoa satojen tuhansien markkojen edestä. Niin ikään Säkylässä salaman sytyttämä asuinrakennuspalo saatiin sammumaan, samoin kävi Köyliön Kankaanpäässä. (HS 10.5)
26.06.1948
SALAMA TAPPOI JA TUHOSI
Viime lauantaina teki ankara ukkonen tuhojaan Lappeenrannan seuduilla sytytellen tulipaloja ja tappaen ihmisiä ja karjaa.
Mainitun päivän iltana kello 18 ajoissa oli Lemin Kaamaniemen kylässä talon emäntä Laina Lempi karhu o.s. Tuuliainen lähtenyt pyykinpesuun saunalle. Ukkosen mentyä ohi talon pikku poika löysi äitinsä saunan kynnykseltä, mihin salama oli iskenyt hänet hengettömäksi. 35-vuotiaalta äidiltä jäi viisi lasta, nuorin puolivuotias.
Toinen salama vieraili samana iltana Lemin Pöllölän kylässä. Maanviljelijä Väinö Pesun talossa oli kokoonnuttu tupaan, jolloin salama iski äitinsä vieressä istuneen 9-vuotian Silva Mirjamin hengettömäksi. Muille ei sattunut mitään.
Savitaipaleen Tornionkylässä salama sytytti illalla Kymi-yhtiön omistaman piirityönjohtajan Sulo Lampisalmen asunnon koko ulkorakennusryhmän tuleen. Ryhmään kuuluneet navetta, talli, halkovaja ja aitta ym. suojia paloi lyhyessä ajassa poroksi maanviljelys- ja ajokaluineen. Mukana paloi mm. 1800 kg kauroja, heiniä, olkia ym. sekä kaksi sikaa.
Punkaharjun Kulennoisten kylässä lauantai-iltana iski pallosalama Otto Kososen taloon tehden pahaa jälkeä. Ensin salama surmasi asuinrakennuksen ulko-ovelle 8-vuotiaan Marja-tytön ja viskasi portaiden lähellä olleen vanhemman siskon maahan. Hänen jalkansa paloivat. Salama siirtyi sitten saunaan, repi oven ja heitteli kiukaalta kiven siruja juuri kylpemässä olleiden talon isännän, emännän ja kolmen nuorimman lapsen päälle. Nämä kuitenkin säilyivät vammoitta. (HS 29.6)
Runsaista sateista tulvia
Viime päivien runsaiden sateiden johdosta Lapin joet tulvivat ja myös Inarinjärvessä on vesi noussut huomattavasti. Luirojoen vesi on noussut Sodankylän kohdalla 130 sm ja Kitisenjoessa saman verran uhaten viedä mennessään henkilöliikennettä varten rakennetun pukkisillan mennessään. Tulvan takia on lossiliikenne täytynyt lopettaa.
27.6 mennessä kymmenkunta päivää kestänyt tasainen ja pitkäaikainen sade aiheutti mm. tievaurioita Satakunnassa. Suodenniemen Parkolan kylässä tulva vei mennessään maantiesillan ympäriltä kaiken maan ja sortumia oli muuallakin. Kyläläisten mukaan ei ainakaan 15 vuoteen näillä seuduilla ole näin valtavaa sademäärää koettu. (HS 29.6 ja 1.7)
05.07.1948
TUHOISA RAJUILMA LOUNAIS-SUOMESSA
Turun seuduilla on viime päivinä melkein säännöllisesti vallinnut ukonilma, johon maanantaina liittyi ankara raesade suurine tuhoineen (monilla seuduilla Lounais-Suomessa).
Perttelin Hiidenkylässä satoi kello 12-13 välillä 3 sentin läpimittaisia rakeita, jotka katkaisivat ohran ja vehnän 30 sm korkuiseksi sängeksi. Syysrukiin sadosta ei ole myöskään toiveita. Sokerijuurikkaat tempautuivat kokonaan irti maasta ja niiden lehtivarret katkesivat. Tällä tavoin lasketaan neljän talon sadon tuhoutuneen ja kelpaavan vain rehuksi. Olemme saaneet kuulla, että vielä tiistaina puolenpäivän aikaan oli maassa sulamattomia rakeita. Niiden voimaa kuvasi sekin, että ne rikkoivat paljon ikkunoita ja huopakattoja.
Tuhoalue kierteli kapeana pitkin pitäjää. Rajuilmaan liittyi pyörremyrskyn tapainen ilmiö, koska pelloilla olevissa viljasuojissa ovat katot tempautuneet irti. Rajuilman vahingoiksi Perttelissä arvioitiin useiksi miljooniksi markoiksi. (HS 7.7)
10.07.1948
HIRMUMYRSKY KAINUUSSA
Lauantaina Kainuussa liikkunut ukkosilma aiheutti Vuolijoella raskaita vahinkoja, erityisesti Käkisaaren ja kirkonkylän alueella. Ukkonen nousi noin kello 20 tienoilla suuntautuen kohti Käkisaarta Oulujärven yli. Se alkoi pauhaavalla jyrinällä ja rankkasateella, mutta pian tuli ankara raesade jonka myötä tuuli kehittyi hirmumyrskyksi.
Rakeita satoi niin rajusti, että viljat tuhoutuivat kaikkialla, missä myrsky riehui. Rakeet olivat suuria, 2-4 sentin läpimittaisia ja niitä satoi noin 10 senttimetrin vahvuudelta. Vielä sunnuntaiaamuna olivat korkeat raekasat sulamattomina maassa.
Käkisaaressa on viitisentoista maatilaa, joilla viljelyksiä yhteensä yli 100 hehtaaria. Tältä alalta tuhoutui kaikki kasvullisuus niin tarkoin, että yhdessäkään talossa ei voida korjata viljaa, perunaa eikä heinää. Erään talon lato oli kyllä ehditty saada täyteen heinää, mutta myrsky tempaisi siitäkin katon.
Ukkosmyrsky jatkoi yhä raivoisana kohti Vuolijoen kirkonkylää, missä se tuhosi viljelykset yli kymmenestä talosta. Myrskyn voimaa kuvaa, että suurimmatkin puut kaatuivat sen kourissa kuin ruohot. Jos juuret eivät irronneet maasta, taittuivat puut tyvestä tai puolivälistä poikki. Metsät kärsivät myrskyalueella vakavia vaurioita.
Taloista särkyivät ikkunat, osittain jopa kehyksineen. Erään talon olivat metsästä kaatuvat puut murskata, mutta kannatusparrut olivat niin lujat, ettei rakennus luhistunut. Myrskyalue ei onneksi ollut kovin laaja, mutta useamman kilometrin alueella se joka tapauksessa liikkui.
Kirkonkylän läheisessä Kuusirannan laajassa kyläryhmässä myrsky aiheutti suunnilleen samanlaista jälkeä kuin Käkisaaressa ja kirkonkylässä. Lukuisien talojen viljelykset tuhoutuivat sielläkin. Myös Kytökoskella olivat tuhot samansuuruiset; metsää tuhoutui sielläkin suuri määrä, esimerkkinä erään talon metsästä kaatuneet noin 500 puuta. Leppikylässä olivat tuhot samoin suuret ja vielä Vuottolahden kylässä ainakin yhden talon viljelyksiä tuhoutunut. (HS 15.7)
11.07.1948
RAKEITA JOTSENOSSA
Joutsenon Karhulan ja Kähärilän kylien yli kulki sunnuntaina kello 16.30 aikaan ankara raesade. Jopa 2,5-senttiset rakeet aiheuttivat suurta tuhoa toukopelloille, juurikasvimaille sekä marjapensaille. Vilja sotkeutui varsin pahoin - ohrantähkät katkeilivat kokonaan irti korsista ja juurikasvimaat menivät mustalle mullalle.
Raekuuron alue ei ollut varsin laaja, mutta sade niin raju, ettei sellaista ole näillä seuduin koettu miesmuistiin. Vielä maanantaiaamuna oli paikoittain sulamattomia rakeita kasoissa. Ukonilma aiheutti myös lähikylissä vaurioita sähkö- ja puhelinlinjoille. (HS 13.7)
12.07.1948
RAESATEET JATKUIVAT TUHOISINA
Maanantaina raivosi kautta koko Etelä-Pohjanmaan ankara ukonilma raesateineen aiheuttaen huomattavia vahinkoja useissa pitäjissä, lähinnä Suupohjan puolella. Ilmajoella satoi noin 3 senttimetrin läpimittaisia rakeita vikuuttaen viljelyksiä. Röyskölän kylän takamailla raesade pirstoi kevätviljan suurilla alueilla kokonaan. Useat talot joutuvat ostamaan tarvittavat maataloustuotteet tulevana kulutuskautena. Myös puutarhasato kärsi suuria vahinkoja.
Kurikan pitäjän Kurikan kylässä olivat tuhot yhtä suuret. Viljankorret katkesivat ja perunanvarret piiskautuivat maan tasalle. Raesateen tuhoamilla pelloilla ei ole mitään toivoa kasvillisuuden elpymisestä. molemmissa pitäjissä oli vielä tiistaiaamuna suuret kasat rakeita jäljellä talojen seinustoilla; niitä saatiin luoda ämpärikaupalla pois.
Isossakyrössä rakeet niinikään tuhosivat viljelyksiä ja Vestervikissä, parinkymmenen kilometrin päässä Vaasasta, rakeet hakkasivat hedelmäpuut ja keittiökasvit maan tasalle.
Pohjois-Hämeessä ukkonen rikkoi maanantaina puhelinyhteyksiä vähän joka suunnalla. Niinpä Tampereelta ei päässyt iltapäivätuntien aikaan Kajaanin, Ruoveden, Forssan, Loimaan, Rauman ym. puhelinlinjoille. Salamaniskuja todettiin puhelin- ja sähköpylväisiin, mutta vakavampia ukkosen tuhoja ei liene sattunut. Yön tullessa ukkospilvet risteilivät edelleen.
Tavattoman voimakas ukonilma riehui myös Uudessakaupungissa ja monissa Vakka-Suomen kunnissa. Se sytytti useita pieniä tulipaloja ja tappoi lehmiä. Salama iski myös Uudenkaupungin Sanomain toimitukseen rikkoen puhelin- ja sähköjohtoja. Samaan aikaan satoi rankasti rakeita, mikä aiheutti suuria vahinkoja ruispelloille kunnissa. (HS 13.7)
18-19.07.1948
UKKOSVYÖHYKKEELLÄ RANKKOJA RAEKUUROJA
Maassamme vallitsi viikonvaihteessa ukkosluonteinen säätila, jossa ukonilmat ulottuivat Vaasan-Kuopion-Joensuun korkeudelle. Pohjoisella Jäämerellä sijaitsi korkeapaine ja Venäjällä matalapaine. Ukkonen aiheutti paikoin hyvin rankkoja vesi- ja raekuuroja, jotka kuitenkin rajoittuivat suppeille aloille. Muun muassa Jämsässä raesade tuhosi sunnuntaina muutamin paikoin kaikki puutarhakasvit ja marjapensaiden sadon. Rakeita tuli maahan jopa 10 sentin vahvuinen kerros.
Maanantaina 19.7 puhkesi etelärannikolla, lähinnä Helsingin ja Kotkan seuduilla erittäin raju ukkossade, joka aiheutti lyhyehkön sähkönjakeluhäiriön. Espoossa satoi suuria rakeita, jotka tekivät tuhoa puutarhamailla ja viljapelloilla, mutta onneksi varsin rajoitetulla alueella. (HS 20- 21.7)
Valtavia raetuhoja Ruotsissa
Ruotsissa raivonneita ukonilmoja on sanottu pahimmiksi 30 vuoteen. Heinäkuu näyttää voittavan kaikki aikaisemmat ennätykset. Salamaniskuihin on kuollut kuukauden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana parikymmentä ihmistä. Tulipaloista on koitunut suuria aineellisia vahinkoja. Rautatiet, puhelimet, lennätin ja sähkölaitokset ovat kärsineet melkoisia vaurioita.
Sunnuntaina 18.7 oli erityisen kovia ukonilmoja eri puolilla Ruotsia. Kaatosateet ja rakeet ovat aiheuttaneet viljalle suurta tuhoa. Maglehemissa Skånessa satoi 20 minuutin ajan sokeripalaa isompia jääkappaleita ja ne muuttivat 50 tynnyrinalan suuruisen hedelmäviljelyksen pienehköksi sisäjärveksi. 11 000 hedelmäpuun sato tuhoutui. Suuressa osassa Smoolantia oli kovia kaatosateita. Bottuarycissä mitattiin kolmessa tunnissa ennätyssademäärä 68 mm. (HS 20.7)
02.08.1948
ANKARA UKKOSKUURO YLI ETELÄ-SUOMEN
Etelä-Suomen ylitti maanantaina ankara ukkoskuuro, joka illansuussa aiheutti rajuilman Turun saaristossa, liikkui sen jälkeen pitkin etelärannikkoa ehtien kello 22 aikoihin Helsinkiin. Salamat leimahtelivat komeasti valaisten taivaankannen äärestä ääreen ja iskivät maahankin saakka tuhkatiheään. Suurempia vahinkoja ukkonen ei kuitenkaan aiheuttanut. Lyhyt rankkasade kasteli kadut.
Ukkosta seurasi useilla paikoin valtava raesade yksittäisten rakeiden saavuttaessa useiden senttien läpimitan. Saamiemme tietojen mukaan Pukkilassa särkyi ikkunoita muutamista taloista, kuten paikkakunnan meijeristä parikymmentä ruutua. Myös kasvillisuudelle tuli vahinkoa.
Satakunnassa koettiin myös kova ukkonen. Kiukaisten pitäjässä salama iski sähköjohtoa myöten asuinrakennukseen rikkoen sitä pahoin niin sisältä kuin ulkoa, mm. repi kaikki vuorilaudat irti ulkoseinistä. Tekonsa tehtyään salama kulki alas maahan kyntäen noin 10-metrisen vaon. Talon asukkaat eivät onneksi olleet sisällä ja syttynyt tulipalo saatiin sammumaan alkuunsa naapurien avustuksella. (HS 3.8)
09.08.1948
HIRMUMYRSKY RAIVOSI TURUN SEUDULLA JA SATAKUNNASSA
Lukemattomia puita ja johdinpylväitä kaatui, tuuli vei kattoja
Turussa ja ympäristössä, pääasiassa rannikkoseudulla, raivosi maanantaiaamuna kello 5-8 aikaan ankarin rajumyrsky, mitä näillä tienoin on todettu 60 vuoteen. Kovimpien puuskien voimakkuudeksi mitattiin Turun lentokentällä noin 11 boforia (28,5-32,6 m/s), ja merivartiolaitoksessa Turun ulkopuolella todettiin 12 boforin voima (vähint. 32,7 m/s). Myrskyn aiheuttamat tuhot nousevat huomattaviin summiin.
Yöllä kello 2 aikaan lentosääpalvelun havainto oli 3 boforia, ja neljään mennessä tuuli oli voimistunut 6 boforiin. Tuuli kiihtyi edelleen ja kääntyi etelästä lounaaseen. Noin kello 4 tienoissa alkoi myös salamoida ja sataa rankasti. Tuuli oli voimakkaimmillaan kello 7 aikaan, vielä kello 8 aikaan 9 boforia, mutta puoli tuntia myöhemmin sää oli huomattavasti rauhoittunut.
Puut kaatuivat Turussa, vahinkoja puutarhoissa
Myrskyn tuhovoima kohdistui pahimmin puistoihin ja maaseudun metsiin, joissa isot puut kaatuivat laajoilta alueilta. Niinpä melkein jokaisessa Turun monista puistoista ja myös katujen varsilla oli myrskyn tauottua kaatuneita puita, joista muutamat olivat haittana jopa raitiotieliikenteellekin. Ruissalossa kaatui puita erittäin paljon. Myös tuulenpuolelta melkein kaikki avoinna olleet ikkunat särkyivät, puuaitoja kaatui jne. Ainakin yksi rakennus tuhoutui täydellisesti kivijalkaan saakka. Kyseessä oli muuan uudisrakennus, joka oli juuri pääsemässä vesikattovaiheeseen.
Erittäin suurta tuhoa myrsky teki Turun lähiseudun omenapuutarhoissa pudottaen omenia maahan ja repien puita. Kaarinan Ala-Lemun puutarhassa 4 000-5 000 omenapuusta oli varissut noin puolet sadosta ja saman kohtalon kokivat monet suuremmat ja pienemmät puutarhat.
Moottori- ja purjeveneitä kuiville
Ruissalon ja muiden Turun lähisaarien rannat tarjosivat omalaatuisen näyn: myrsky oli heittänyt moottori-, purje- ja muut veneet sekä muutamat venelaituritkin kuiville. Aallot löivät Ruissalon sillan yli niin, että monen saarella asuvan oli mahdoton ehtiä ajoissa töihin. Monet vesiliikenneyhteydet katkesivat rajuilman takia. Muun muassa Hirvensalon lautta ei liikennöinyt ennen puoltapäivää.
Saatujen tietojen mukaan näyttää todennäköiseltä, ettei ulkomerellä - ihme kyllä - ole tapahtunut haaksirikkoja.
Vesi Aurajoessa nousi nopeasti myrskyn aikana noin 70 senttiä, mikä on ennätysmäärä. Lukuisia ankkurissa olleita kuttereita ja veneitä joutui rannoille jääden veden laskettua iltapäivään mennessä kuiville.
Myrskyn laitamainingit ulottuivat myös Helsinkiin. Meren pinta nousi toista metriä normaalin yli ja tästä johtuen useat venelaiturit joutuivat veden alle.
Puhelinyhteydet katkesivat, viljat lakoon
Maaseudulla, ainakin rannikkopitäjissä, myrsky irrotti ja kuljetti ulkorakennusten kattoja ja kaatoi sähkö- ja puhelinpylväitä riveittäin. Aamulla 27 puhelinyhteyttä Turusta maaseudulle oli poikki, lisäksi useita kaupunkilinjoja oli vioittunut.
Maanviljelijöille myrsky aiheutti huomattavia vahinkoja hajottamalla ruiskuhilaita ja lyömällä kaikkialla Turun ympäristössä viljan lakoon niin, että sitä on mahdoton koneella leikata. Turun ja Hangon välisille rannikkoalueille tekemiemme puhelintiedustelujen mukaan on myrskyn voima sielläkin ollut suuri. Joittenkin isojen puitten ilmoitettiin kaatuneen ja maanviljelyksen ja omenatarhojen kärsineen jossakin määrin vahinkoja.
Miksi ei myrskyvaroitusta?
Myrsky, joka olisi saattanut koitua kohtalokkaaksi merellä liikkuville aluksille, pani suuren yleisön kysymään ihmetellen: Miksi Ilmatieteellinen keskuslaitos ei antanut etukäteen myrskyvaroitusta? Kysymys esitettiin laitoksen johtajalle professori Jaakko Keräselle. Hän vastasi saaneensa itsekin tiedon myrskystä vasta maanantaisista iltapäivälehdistä:
"Äkillisiä, paikallisia myrskyjä on mahdotonta etukäteen tietää, sillä ne syntyvät yhtäkkiä - kuten todennäköisesti tämä Turun myrskykin - ilmakehän muutoksista."
Vastaavanlaisia paikallisia myrskyjä on kuluvan kesän aikana sattunut useampiakin. Professori Keränen totesi, ettei edes korkealla tasolla oleva Amerikan säätutkimus voi tämäntapaisia rajuilmoja ennustaa etukäteen.
SATAKUNNASSAKIN SUURIA VAHINKOJA
Voimakas sademyrsky löi viljakasveja pahasti lakoon ympäri Satakuntaa - paikoin on pelloilla miltei paljas multa näkyvissä. Puhelin- ja sähkölinjat olivat kovilla kaikkialla myrskyalueilla. Tyrväässä myrsky kaatoi mm. yli 100-vuotiaita kuusia, puhelin- ja sähköpylväitä sekä hajotti pelloilla kuhilaita. Samoin Ikaalisissa kaatui puistoissa isoja puita ja Huittisissa myrsky raastoi mukaansa latojen kattoja.
Sade jatkui myrskyn jälkeen yhtämittaisesti toista vuorokautta. (HS 10.8)