MYRSKYT 1937
23.06.1937
RAJUMYRSKY KAINUUSSA
Kainuun Sanomat 27.6: Mikäli olemme saaneet tietää, raivosi juhannusaattona Puolangan pitäjässä ainakin Auhon- ja Askankylässä ankara ukkosilma ja raesade. Molemmissa kylissä kärsivät viljelykset pahoin ja tuulen puolella ikkunaruudut menivät rakennuksista pirstaleiksi. Puhelinjohtojen ollessa rikki, emme tarkempia tietoja myrskytuhojen suuruudesta ehtineet saamaan. Ankara ukkonen raesateineen liikkui juhannusaattona myös Koutaniemen ja Sonkajärven tienoilla.
Kainuun Sanomat 29.6: Kuten viime lehdessä jo lyhyesti mainitsimme, vallitsi Puolangan Askan- ja Auhonkylissä viime keskiviikkona (juhannusaatto) kello 14 tienoissa ankara rajuilma. Ukkoskuuroa seurasi aluksi ankara pyörremyrsky, joka kaatoi suuren määrän puita. Sen jälkeen seurasi noin 15 minuuttia kestänyt raesade, joka tuhosi Auhonkylän Rantalassa, Taikkolassa, Järvelässä, Tossukassa, Lippolassa, Korpelassa, Niskassa, Hallissa ja Päätalossa sekä Askankylän Lehtosaaressa, Saarelassa ja Vattulassa sekä useissa muissakin taloissa rukiit ja muut viljakasvit aivan maan tasalle.
Useissa taloissa särkyivät tuulenpuoleiset ikkunaruudut ja seinät hakkautuivat suurille runnuille. Rakeista olivat suurimmat mitattaessa noin 8 cm pituisia ja 5 cm paksuisia ja karttui niitä maan pinnalle niin paksulti, että haittasivat kävelyä.
Kainuun Sanomat/HS 1-2.7:
Raesateiden aiheuttamat vahingot Kainuussa suuret
Kajaanin maanviljelysseuran toimesta on suoritettu äskettäin raivonneen raesateen aiheuttamien tuhojen arviointia. Tähän mennessä lopullinen arviointi on suoritettu vasta Vuolijoella, jossa tuhoa aiheutui 35 tilalla noin 40 hehtaarin viljelysalalle. Vahingot nousivat 77 228 markkaan, josta rukiin osuus oli 66 756 mk/19,75 ha.
Kajaanin Mainuan kylässä joutui raemyrskystä kärsimään 55 tilaa vahinkojen noustessa alustavasti yli 100 000 markkaan. Kuhmon 38 maatilan vahinkojen arvo on samaa luokkaa. Sotkamossa joutui kärsimään 84 tilaa, yhteensä 48,3 ha, vahingot noin 160 000 mk.
Edellä mainittujen seutujen lisäksi on laskelmissa otettava huomioon myöskin rajuilman tuhot muutamissa Puolangan pitäjän kylissä, joissa parinkymmenen maatilan viljelykset tuhoutuivat. Näin ollen jo tähänastisten arviointien mukaan yli 230 tilaa on kärsinyt viljelysvahinkoja yhteensä yli ½ miljoonan markan edestä.
Juhannusaattona iltapäivällä surmasi salama Laatokan rannalla Yrjönsaaren Pärnän kylässä mv. K.Jakosen laitumella olleet 11 lehmää ja sonnin. Karja oli palkittua rotukarjaa.
25.06.1937
ILMAJOELLA MYRSKYTUHOJA
Perjantaina kello 14 aikaan puhkesi Ilmajoella ankara rajuilma, joka neljännestunnin ajan riehui hirvittävällä voimalla ja aikaansai tuntuvia vahinkoja. Suurin niistä tapahtui Röyskölän kylässä, missä se mm. hävitti riippusillan. Tuulen voima repi maasta sillan valtavat kannatinpylväät ja vääristi sen rautaiset tangot. Silta irtautui vajoten joen pohjaan. Röyskölän silta oli Suomen pisin riippusilta, jänneväliltään 110 metriä. Se oli rakennettu noin 30 vuotta sitten ja korjattu muutama vuosi sitten.
Ilmajoen seurakuntatalon pihalla myrsky kaatoi suuria koivuja, rikkoi eri puolilla ikkunoita, kaatoi sähkö- ja puhelinpylväitä ja teki myös puutarhoissa huomattavaa tuhoa. Myrskyn vahingot nousevat huomattaviin summiin.
Mainittakoon, että ankara ukonilma vallitsi juhannuspäivänä koko Etelä-Pohjanmaalla, mutta muualla kuin Ilmajoella se ei aiheuttanut sanottavaa tuhoa. (HS 26.6)
29.06.1937
UKKONEN KANNAKSELLA
Tiistaina iltapäivällä Itä-Suomessa vallinnut ukonilma oli sangen voimakas myös paikoin Kannaksen rannikolla iltapäivällä. Hyvin rajuna se kulki Seivästön yli Uudenkirkon suuntaan kello 17-17.30 välillä. Seivästön majakan lähellä hajotti myrskytuuli joitakin ulkorakennuksia, raastoi rannalta kalastajien veneitä kauas kuivalle maalle, kaatoi suuria puita sekä teki pahaa jälkeä paikkakunnan viljelyksillä ja puutarhoissa. Myöskin satoi runsaasti rakeita. Uudenkirkon puolellakin rajusade aiheutti tuhoja mm. puutarhoissa. (HS 2.7)
30.06.1937
RAJUJA UKKOSMYRSKYJÄ LÄHES KOKO MAASSA
Keskiviikkona iltapäivällä vallitsi ympäri maan rajunlainen ukonilma, joka aiheutti paljon vahinkoa. Voimakkaimpana se esiintyi Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta myöskin lännessä sen voima oli tuntuva. Etelä-Suomesta ei sen sijaan tullut ilmoituksia ukkosvahingoista, joskin mm. Helsingin lähistöllä oli parisen tuntia kestänyt ajoittain kaatosateen luontoinen ukkonen.
MYRSKY KAATOI KYMMENIÄTUHANSIA PUITA KESKI-SUOMESSA
Hirmumyrskyn tapainen rajuilma teki keskiviikkona tavatonta tuhoa Keski-Suomessa ennen kaikkea Multian, Pylkönmäen, Saarijärven ja Karstulan pitäjissä. Myrsky kesti noin 10-15 minuuttia riehuen pahimmillaan kello 16-17 aikoihin.
Erityisesti Multialla myrsky kaatoi kymmeniätuhansia puita ja tuuli kuljetti mukanaan hiekkaa ja pieniä kiviä. Monissa tapauksissa myrsky särki pärekattoja ja kattotiiliä, repipä kokonaisia kattojakin pois paikoiltaan. Peurakummussa vei myrsky riihestä katon puolikkaan, Riekon myllyllä särki samoin riihen katon, Roinilassa Haarajärven kylässä siirsi halkoliiteriä pari metriä jne...
Maanteillä tilanne oli se, että vain suurin vaikeuksin voitiin liikenneyhteyksiä jälleen järjestää - vain kirveillä ja sahoilla varustettuna saattoivat automiehet jatkaa eteenpäin. Muun muassa Multialla Nikaran-Mahlun kylätie oli monin paikoin tukossa. Puhelinjohdot vikaantuivat puiden kaatuessa niiden päälle, puhelinpylväitä katkeili.
Myrskyn suunta oli lounaasta koilliseen ja myrskyalueen kovin rintama leveydeltään noin 5 km. Multian Sahrajärvellä eräällä kankaalla puuta oli kumollaan kuin kaskeamisen jäljiltä. Piirityönjohtaja Lauri Jarkko Multialta kertoi olleensa metsässä myrskyn aikana ja hänellä oli täysi työ väistellä kaatuvia puita, joista vahvatkin murtuivat kuin tulitikut tai meni nurin juurineen.
Multian Nikaran kautta myrsky painui Pylkönmäelle ja edelleen Saarijärvelle ja Karstulaan. Pahimman tuhon metsämaat olivat osaksi yksityisten, osaksi Rosenlew yhtiön tai valtion. Karstulasta, Saarijärveltä ja Pylkönmäeltä ilmoitetaan kaatuneita puita olevan kymmeniätuhansia ja yksistään Rosenlewin metsistä luvut olivat kymmeniätuhansia runkoja.
Metsävahingot voidaan laskea sadoiksi tuhansiksi markoiksi, ehkä miljooniksikin.
Mainittakoon, että niinkin suuret puut, joiden ympäri miehen käsivarret tuskin ulottuvat, kaatuivat kuin tulitikut. Tuhoalueissa oli myös sellaisia, joissa oli toimitettu metsän harvennus- ja parannustöitä ja nämä toimenpiteet teki myrsky nyt tyhjäksi. Vahinkoa tuli myös siemenpuiden katkeamisista.
Ukkossään ihmeitä
Kannonkoskella riehui ukkonen keskiviikkoiltana mm. surmaten Eino Hännisen laitumella olleesta karjasta kolme parasta lehmää. Ihmeellisesti leikitteli salama Hännisen heinäladossa, josta se heitti heinät ulos sytyttäen sitten ne palamaan, mutta lato säilyi vahingoittumattomana.
Jyväskylän Palokassa sijaitsevan tiilitehtaan "ihme" taas oli, kun myrsky nosti varastorakennuksen, jossa oli noin 60 000 tiiltä, päädylleen, minkä jälkeen rakennus luhistui.
Keski-Suomessa myös muilla paikkakunnilla rajuilma aiheutti suurempia ja pienempiä vahinkoja. Puhelinyhteyksien katkeamisen vuoksi ei kaukaisemmista pitäjistä kuitenkaan vielä perjantaihin mennessä voitu saada lähempiä tietoja.
Konnevedellä ukkossää rakeineen haittasi pahasti heinätöitä mm. heitellen heiniä pelloilla ympäriinsä.
Lammin Lieson kylässä pahaa jälkeä
Keskiviikkoisen hirmumyrskyn tuhoista Pohjois-Lammin Lieson kylässä kertoi sikäläinen kirjeenvaihtajamme vielä seuraavaa:
Myrsky tuli kaakosta kulkien edelleen länttä kohden. Näillä seuduilla pahiten se raivosi Lieson kylässä. Rajuilma alkoi noin kello 14 voimakkaalla ukkosen jyrinällä ja yht'äkkiä se ikään kuin paiskautui suurella ryskeellä kylän päälle. Samalla alkoi hyvin voimakas raesade. 3-4 cm läpimittaiset rakeet rikkoivat useissa taloissa ikkunoita ja vahingoittivat pahasti viljapeltoja ja kasvitarhoja. Myrsky kaatoi puutarhoissa suuria hedelmäpuita ja muita pihapuita. Suurta vahinkoa se teki lähimetsissä kaataen paikoitellen kymmeniä puita rykelmiin, juurineen tai katkoen.
Myrsky kaatoi myöskin useita latoja ja repi kattoja. Erään talon heinäväki haki suojaa lähiladosta, mutta hädin tuskin pelastui sen luhistuessa. Hevosetkin saatiin pelastettua samasta suojasta, mutta melkein uusi niittokone murskautui pahoin. Toisen talon tiilipylväisen navetan myrsky painoi vinoon ja repi pahoin muitakin rakennuksia.
Puhelinpylväitä kaatui ja puhelinverkosto rikkoutui koko seudulta. Ihmisiä ei kuitenkaan yhtään loukkaantunut miesmuistiin seudun pahimmassa myrskyssä, jonka vahingot arvioitiin sadoiksi tuhansiksi markoiksi. Porkkalan kartanon osalle summasta tuli yli 100 000 mk.
Itä-Suomessa liikkui iltapäivän ja illan aikana voimakas ukkonen aiheuttaen melkoisesti erilaisia vahinkoja, kuten muuntaja- ja rakennuspaloja tai niiden alkuja. Savitaipaleella paloi vakuuttamaton ravihevonen riihen mukana. Viipurin lennätinkonttorista ilmoitettiin puhelin- ja lennätinjohtojen olleen iltapäivällä joka suunnalle "rempallaan". Sulakkeita oli palanut ja puita kaatunut johtojen päälle.
Salama surmasi Lumijoella, Huittisissa kolme naista tajuttomaksi
Pohjois-Suomessa raivosi monin paikoin ankara ukonilma rajusateineen. Lumijoen Hirvasniemen kylässä oli talokkaan poika Juho Saria veljensä kanssa jokirannassa työskentelemässä. Tällöin iski salama Juhoon, joka sai heti surmansa.
Huittisten Lauhan kylässä salama iski kovan ukonilman aikana mv. Oskari Laaksosen asuintalon savupiipusta sisään rikkoen tuvan ja kamarin uunit sekä ikkunat ja sytyttäen tulipalon, joka saatiin onneksi sammumaan. Tuvassa lieden luona seisoneet kolme naishenkilöä menivät tainnoksiin, joukossaan 77-vuotias vanhaemäntä, joka sai kaatuessaan lieviä ruhjevammoja.
Raekuuro rikkoi kymmeniä ikkunoita
Keskiviikkona puolenpäivän aikaan satoi Evijärvellä Pohjois-Pohjanmaalla kolmen kylän alueella parinkymmenen minuutin ajan tavattoman suuria rakeita (4 cm rakeita, lähde Jari Tuovisen raetutkimus). Ainakin puolet kylien ruishalmeista tuhoutui, minkä lisäksi ikkunat särkyivät 60-70 rakennuksesta. Vahingot nousevat satoihin tuhansiin markkoihin. (HS 1-3.7 ja Kainuun Sanomat 3.7)
Rajumyrsky Suomussalmella. raekerros peitti maan
Keskiviikkona Suomussalmella Perangan, Piispajärven ja Pyhäkylän kautta kulkenut ankara myrsky teki tuhoja metsissä sekä rikkoi rakennusten kattoja ja puhelinjohtoja. Puhelinyhteydet Suomusalmelle olivat myrskyn jälkeen useita päiviä poikki, joten vasta nyt on tullut julkisuuteen tietoja tuhoista.
Myrsky kaatoi metsää laajoilla alueilla, joiden pinta-alaa ei vielä ole voitu arvioida. Puita on kaatunut ainakin tuhansittain, ehkä jopa kymmeniä tuhansia sekä valtion että yksityisten metsissä.
Rajumyrskyn aikana satoi tavattomasti rakeita, joita kertyi maahan vahva kerros. Onneksi raekuuro kulki salomaita myöten, joten viljelyksille ei tullut mainittavaa tuhoa. (Kainuun Sanomat 6.7 ja HS 7.7)
15.07.1937
PUOLEN KUUKAUDEN SADEMÄÄRÄ 10 MINUUTISSA
Torstaiaamuna kello 9 jälkeen pimenivät "yläilmat" yhtäkkiä Helsingin kohdalla. Mustanpuhuva pilvenlonka peitti koko taivaan ja pian pieksi rankka kaatosade pääkaupungin katuja ja pihamaita. Se vesipaljous, joka purkautui pilvestä, oli todella valtava: Ilmatieteellisen keskuslaitoksen mukaan vettä tuli noin 10 minuutissa 23 millimetriä eli noin puolet normaalikuukauden sademäärästä. Taivaan revetessä tuntui kuin Helsinki olisi joutunut pienoisvedenpaisumuksen valtaan.
Tuskinpa yksikään sadevesikaivo pystyi moitteetta nielemään vedenpaljouden. Kaikkialla syntyi alaviin paikkoihin laajoja lammikoita likaisen ruskeaa vettä, jossa pikkupojat paljain jaloin iloiten kahlasivat. Talojen porttikäytävissä seisoi ihmisiä, jotka ihmetellen katselivat näkyä edessään: koko Robertinkatu oli muuttunut vuolaaksi joeksi veden virratessa kadun itäpäästä länteen. Raitiovaunuun ei päässyt kuin kahlaten nilkkoja myöten vedessä.
Valtavimmat mittasuhteet tulva kuitenkin sai Rautatienkadulla, jonka itäpää joutui kauttaaltaan veden valtaan. Lännessä vesi ulottui aina Ateneumin portaitten kohdalle, pohjoisessa Vilhonkadun kulmaukseen ja etelässä päin oli havaittavissa, että vesi peitti Mikonkadun Aleksanterinkadun kulmaukseen saakka. Mikonkadun jalkakäytävätkin olivat veden peitossa Kaisaniemenkadun kulmauksesta lähelle Aleksanterinkatua eivätkä jalankulkijat voineet ollenkaan liikkua niillä.
Vähän liioitellen voi sanoa, että Rautatientorin itäkolkkaan oli muodostunut todellinen järvi, jolla liikennöivät "nykyaikaiset vesikulkuneuvot" eli autot korkeita laineita nostattaen. Pahimmillaan vettä oli kadulla yli puoli metriä ulottuen autojen astinlautoja korkeammalle. Niinpä punaisten omnibusautojen astinlaudoilta tuli aivan virtanaan vettä, kun ne "järven" yli kuljettuaan pääsivät jälleen "rannalle" Kaisaniemenkadulle. Linja-autot oli peräytetty Rautatientorin linja-autoaseman puisten laiturien vierestä torin puoliväliin, ja itse laiturit olivat kuin pieniä saaria "järvellä selällisellä".
Puhtaanapitolaitoksen tyhjä hiekkalaatikko irtautui maasta ja lähti purjehtimaan rautatieasemaa kohti muodostuen täten vaaralliseksi "kariksi" järven poikki porhaltaville autoille. "Järvellä purjehti" myös asiapoikia polkupyörineen ja käsikärryjen työntäjä taivalsi rohkeasti vajoten miltei polviaan myöten veteen. Vasta puolenpäivän maissa "järvi" oli kokonaan valunut pois.
Aikaisempiin pääkaupungin tulviin tutustuneet totesivat, että nyt syntyneet tulvajärvet olivat suurimmat, mitä siellä on koskaan havaittu. Tulvimisen yhdeksi syyksi todettiin myös liian pienet viemäriputket, jotka on rakennettu siihen aikaan, kun katuja peitti vielä nupukivikerros. (HS 16.7)
19.07.1937
UKKONEN TEKI TUHOJA ETELÄ-POHJANMAALLA
Etelä-Pohjanmaalla raivosi päivällä ankara ukonilma, joka teki melkoisesti tuhoa. Niinpä iski salama Soinin kirkonkylässä mv. Pentti Mäkelän asuinrakennukseen surmaten ikkunan luona istuneen 6-vuotiaan pojan. Talon emäntäkin meni tainnoksiin, mutta virkosi kuitenkin. Soinissa iski salama myös kauppias Leppälän tajuttomaksi, mutta hänetkin saatiin virkoamaan. Salama sytytti palamaan kirkonkylän puhelinkeskusaseman, mutta se saatiin nopeasti sammutetuksi.
Kauhajoella aiheutti ukonilma huomattavia aineellisia vahinkoja, kun salama iski Lustilan kylässä mv. Juho Luoman ulkokartanoon. Heinäpellolla ollut talonväki ryhtyi pelastamaan irtaimistoa, mutta kuuman sään vallitessa levisi tuli nopeasti koko ulkokartanoriviin ja sieltä asuinrakennukseen. Paikalle saatiin nopeasti sammutusväkeä, mutta vedenpuutteen takia ei asuinrakennustakaan voitu pelastaa ja irtaimistoakin vain vähäisessä määrin.
Tuli uhkasi myös muita lähirakennuksia, mutta onneksi palo saatiin rajoitettua. Vahingot olivat 200 000 markan luokkaa. Palossa tuhoutui myös maatalouskoneita ja viljaa.
Muualla Etelä-Pohjanmaalla ei sanottavampia vahinkoja sattunut. (HS 20.7)
23.07.1927
RAKEET TUHOSIVAT VILJAA
Ankara raesade raivosi Sotkamon Paakinmäellä perjantaina 23.7. Pahimmin rakeet tekivät tuhojaan pienviljelijä Rudolf Rautiaisen omistamalla Moskuan tilalla. Aluksi nousi pilvi lännestä päin ankaralla kohinalla, joka päälle ehdittyään satoi suurikokoisia rakeita puolen tunnin ajan. Moskuan tilan ohra- ja ruisviljelmät kärsivät pahoin - jo joutuneesta ohrapellosta karisi puolet jyvistä maahan. Korret katkeilivat ja viljat sotkeutuivat myös naapuritalojen pelloissa. Perunanvarret ja myös juurikasvien lehdet särkyivät, puista putoilivat lehdet ja osittain oksatkin maahan. (Kainuun Sanomat 27.7)
25-26.07.1937
ANKARIA UKONILMOJA ERI TAHOILLA. AINAKIN 9 IHMISHENKEÄ JOUTUI SALAMAN UHRIKSI
Sunnuntaina liikkui eri puolilla Kainuuta kova ukkosilma, jonka aikana salama iski alas monissa paikoissa sytyttäen useita metsäpaloja. Huomattavia vahinkoja ei päässyt syntymään, kun palot huomattiin ajoissa ja rakkasade sammutti osan niistä alkuunsa. Metsäpaloja oli ainakin Paltamossa, Sotkamossa, Kuhmossa ja Hyrynsalmella. Salamat sytyttivät myös muutamia rakennus- ja latopaloja. Lisäksi ainakin neljä ihmistä sai surmansa salamaniskuista.
Kuhmon Korpisalmenkylässä iski salama kello 17 tienoissa ulkorakennukseen, joka paloi perustuksiaan myöten. Lisäksi paloi heinälato, maanviljelyskoneita, muuta irtaimistoa ja 10 kanaa. Ennen tulipaloa seudulla raivosi ankara ukonilma ja satoi rankasti, mutta sade lakkasi ennen tulipaloa. Myös Puolangalla raivosi "ennennäkemättömän kova ukonilma" ja kaatosade. Salama löi useihin paikkoihin maahan ja sytytteli paloja.
Kivimäessä iski salama maanantaita vasten yöllä Kalle Pikkaraisen omistamaan Välitaloon surmaten isännän. 50-vuotias Kalle Pikkarainen nukkui talon kamarissa ja lähti noin kello 3.15 ulos katsomaan, oliko hänen kahdella luhdissa nukkuvalla pojallaan ja tallissa olevalla hevosella rajuilman aikana mitään hätää. Palatessaan hän ennätti eteiseen, kun kaatui salaman iskemänä lattialle. Emäntä, joka oli lähtenyt miehensä jälkeen, tapasi hänet siinä huomaten vielä elonmerkkejä. Hetkisen kuluttua isäntä kuitenkin kuoli, minkä piirilääkäri kävi toteamassa. Salama särki talon uunin ja repi seiniä. Myöskin navettarakennukseen salama iski, mutta ei tehnyt mainittavampaa vahinkoa.
Ukonilmat jatkuivat maanantaina kovina. Pyhäjärven Salitsanrannassa talollinen Heikki Pusa vanhempi seisoi ankaran ukonilman aikaan navetan eteiskatoksessa, kun salama iski siihen surmaten miehen silmänräpäyksessä. Paikkakunnalla ei moneen aikaan ole nähty näin tuhoisaa ukonilmaa. (Kainuun Sanomat 27.7)
Pyörremyrsky Ilomantsissa
Ankara ukonilma raivosi maanantaina Pohjois-Karjalassa tehden suurempia ja pienempiä vahinkoja eri puolilla maakuntaa. Salamat sytyttivät useita metsäpaloja, mutta kaatosateet tukahduttivat ne suurelta osin alkuunsa.
Kello 14 ajoissa raivosi ankara pyörremyrsky Ilomantsin Oinassalmella repien ja vieden mennessään työmies Ale Mantsisen asuintalon katon kurkihirsineen, sekä tehden pihapiirissä ja naapuritaloissa muutenkin hävitystä. Varsinkin suuriperheiselle Mantsiselle aiheutui myrskytuhoista huomattava vahinko.
Ilomantsin Riihijoella kello 14 tienoissa löi salama savupiipun kautta Risto Kekkosen torppaan särkien ikkunat ja uunin sekä surmaten isännän, joka oli pirtissään lieden äärellä.
Tohmajärven Tikkalassa kello 17 aikaan iski salama Haukilammella mylläri Manne Himasen tupaan, jossa 29-vuotias Selma Himanen menetti henkensä silmänräpäyksessä. Häneltä jäi puoliso ja 5 lasta.
Lappeenrannassa kello 12.10 aikaan maanantaina löi salama 27-vuotiaan muurari Matti Toivasen hengiltä. Toivanen oli uintimatkalla Myllysaaressa pitäen sadetta siellä olevassa kioskissa. Hänen astuessaan ulos kioskista salama löi häntä päähän ja kuolema seurasi välittömästi. Ukkonen riehui Lappeenrannassa ja lähipitäjissä rikkoen mm. muuntajia, puhelimia ja vioittaen kaapeleita. Puhelinliikenteessä oli pahoja häiriöitä.
Varkaudessa raivosi aamupäivällä ankara ukkosilma, jota seurasi kova kaatosade. Kello 10 tienoissa ukkosen raivotessa pahimmillaan Varkauden Kello ja Kulta Oy:n automonttööri Emil Nykänen oli sanotun liikkeen autokorjaamon laiturilla Taulumäen rannassa, kun salama iski häneen. Nykänen menetti heti tajuntansa, eikä Varkauden sairaalassa kaksi tuntia jatkunut tekohengitys auttanut häntä enää virkoamaan. Nykänen oli 50-vuotias.
Mikkelin pitäjän Vanhamäen kylässä kello 14 aikaan iski salama Hiskia Kakriaisen omistaman Luotojärven kartanon heinälatoon sytyttäen sen palamaan. Tuli levisi tavattoman nopeasti lähellä olleisiin muihin rakennuksiin polttaen ne lyhyessä ajassa tarmokkaista sammutusyrityksistä huolimatta. Tuhoutuneita rakennuksia oli kaikkiaan seitsemän, mm. navetta, mutta vasta rakennettu asuintalo saatiin suojeltua. Rakennusten vakuutukset eivät täysin vastanneet vahinkoja ja irtaimistoa.
Haapajärvellä maanantai-iltana salama iski iltamaväkeen. Autiorannan kylässä kello 20 aikaan oli yleisöä kokoontumassa nuorisoseurantalolle ja osa jäi talon portaille seuraamaan ukonilmaa. Tällöin salama iski joukkoon sillä seurauksella, että 18-vuotias talollisenpoika Juho Jaakko Sipilä kuoli heti ja toinen henkilö menetti tajuntansa. Muita suurempia vahinkoja ei Keski-Pohjanmaalla riehunut ukkonen aiheuttanut.
Pitkärannan alueelle Karjalaan saapui raju ukonilma maanantai-iltana kello 23 aikoihin raivoten yhtämittaa 1,5 tuntia. Salama iski vanhalla kaivosalueella polttaen mm. varastorakennuksen, jonka mukana tuhoutui suuri määrä kaivostoiminnassa tarvittavia koneita ja työkaluja. Vahinkoarvio oli yli 100 000 markkaa. Sortavalan seudulla paloi muuntaja-asema.
Enson seudulla maanantaina kello 16.30 aikaan vallinnut voimakas ukonilma aiheutti jo kuudennen seisokin Enson tehtaille viime perjantaista lähtien. Nyt salama löi 110 000 voltin voimavirtaan tehtaan sähkökattila-aseman kohdalla rikkoen eristeen. Maahan vuotava sähkövirta aiheutti voimakkaan valokaaren, jolloin mainittu sähkökattila-asema oli yhtenä tulimerenä.
Metsäpaloja
Karjalassa Suojärvellä salamat sytyttivät useita metsäpaloja sunnuntain ja maanantain aikana. Heinävaaran tähystystornista ilmoitettiin kahden tunnin sisällä näkyvän kymmenen metsäpaloa ja myös viranomaisille oli ilmoitettu kaikkiaan kymmenkunta paloa. Kaikki saatiin yleensä jo alkuunsa rajoitetuksi.
Kinnulassa Keski-Suomessa oli ainakin kolme salamaniskusta alkunsa saanutta metsäpaloa, joista suurimmassa lauantaina 24.7 paloi noin 120 ha metsää ja sitä sammuttamassa oli 250 miestä. Palaneella alueella oli osaksi siemenpuuta, osaksi hyvää ja varttuneempaa puustoa. (HS 27 ja 29.7)