Untamo-rajuilma riehui maan pohjoisosassa

Last Updated: Tuesday, 05 July 2016 23:47
Written by A-J Punkka

Meneillään oleva aktiivinen ukkosjakso kulminoitui 5.7.2016 salamamääriltään melko harvinaiseen ilotulitukseen. Vuorokauden aikana rekisteröitiin Suomen maa-alueilla yli 20 000 maasalamaa, joka on suurin määrä sitten Helena-rajuilman 31.7.2014 (21 000 salamaa) ja Elviira-rajuilman 27.6.2013 (28 500 salamaa). Rajuinta salamointi oli Rovaniemen koillisosissa, jossa paikannettiin yli 100 salamaa sadalla neliökilometrillä. Määrä ei ole valtakunnan tasolla poikkeuksellinen, mutta on sitä toki yksittäisen paikkakunnan kohdalla. Vastaavia tai lähes vastaavia tiheyksiä esiintyy jossain päin maata melkein joka kesä. Tiistain tilanne ei ollut erityisen ukkospuuskapainotteinen. Voimakkain ukkospuuska havaittiin Rovaniemen lentokentällä, 18 m/s. Suurin tuntisademäärä puolestaan havaittiin Taivalkoskella, 26 mm. Katso tästä animaatiosta (koko noin 9 MB), kuinka rajuilma eteni säätutkaverkoston näkemänä.

Salamointi rajoittui terävärajaisesti maan pohjoisosaan, Pohjois-Savoon sekä Pohjois-Karjalaan, jonne lämmin ja erittäin kostea ilmamassa oli kiertynyt kaakosta. Myös edeltävinä päivinä oli salamoinut tuhansia kertoja, mutta lähinnä itärajan tuntumassa. Tällä kertaa kosteus pääsi tulvimaan Venäjältä Suomeen laajalti ja leveänä alueena. Samalla pilvipeitteeseen repesi laaja aukko, jollaista edeltävinä päivinä ei ollut nähty. Yhdistelmä erittäin runsasta kosteutta, sopivan epävakaata lämpötilan pystyjakaumaa ja auringonpaistetta takasivat erittäin otolliset olosuhteet runsaalle salamoinnille. Salamamäärää selittää eniten kostean ja energeettisen alueen laajuus, mutta keskeisessä roolissa oli myös ukkospilvien hidasliikkeisyys lämpimän rintaman läheisyydessä salama-alueen länsiosissa. Asetelma takasi tuntikausia kestävän energian tuoton ukkospilvialueen itäpuolella.  Ukkospilvien käytettävissä oleva energiamäärä oli Sodankylän luotausasemalla iltapäivällä noin 1 700 J/kg (MLCAPE), mikä on Sodankylässä harvinaisen korkea lukema. Suomen luotausasemilla vastaaviin lukemiin ylletään karkeasti arvioiden noin kerran kesässä.

Meteorologisesti tarkasteltuna raju tilanne oli kaikesta huolimatta vaikutuksiltaan melko kesy. Edellä mainittujen verrokkirajuilmojen aikana voimakkaat ukkospilvet aiheuttivat huomattavasti enemmän haittaa ja vaaraa osuessaan maan etelä- ja keskiosan asutuskeskuksiin. Tällä kertaa pelastustoimella riitti kiireitä salamoiden aiheuttamien palojen (Ilomantsi,  Pudasjärvi) sekä rankkasateiden (Lappi 1, 2 , 3) kanssa.  Lisäksi ainakin Rovaniemellä havaittiin suuria rakeita ja syöksyvirtaukset kaatoivat puita valtatiellä 5. Myös junaliikenteessä oli vaikeuksia ja YLEn Rovaniemen lähetykset keskeytyivät hetkeksi. Ilman sähköä oli samanaikaisesti enimmillään lähes 10 000 taloutta (lähde: Sähkökatkokartta.fi).

Lopuksi vielä sananen rajuilman nimeämisestä. Mikäli 5.7.2016 jää elämään pitkäksi aikaa ihmisten mieliin, rajuilma tulisi nimetä Untamoksi. Vuonna 2002 tapahtunut Unto-rajuilma oli vaikutuksiltaan reilusti tämänvuotista vakavampi ja on yksi säätilanteista, jotka käynnistivät vuosituhannen alun keskustelun sähkönjakelun toimitusvarmuudesta. Näin ollen voidaan sanoa, että Unton ”paita on nostettu kattoon” ja seuraava käytettävissä oleva nimi on siis Untamo.

KUVA: Meteosat-satelliitiin havaitsema pilvikerrosten huipun lämpötila. Ukkospilvialueen kylmät pilvenhuiput näkyvät oransseina ja punaisina. Yhtenäinen kylmä pilviala on Suomen oloihin varsin kookas. Paikannetut salamat näkyvät animaatiossa ympyröinä.

HUOM! Edellä esitetyt säätiedot ovat epävirallisia ja peräisin Ilmatieteen laitoksen havaintoverkosta (satelliittikuva kuitenkin EUMETSAT).

Add comment


Security code
Refresh