Astasta Euroopan ensimmäinen yöllinen syöksyvirtausparvi

Last Updated: Sunday, 24 November 2013 16:32
Written by A-J Punkka

Heinäkuun 29. ja 30. päivän välisenä yönä raivonnut Asta-rajuilma täyttää tuhojälkien perusteella syöksyvirtausparven (derecho) määritelmän. Robert Johns ja William Hirt "lämmittivät uudelleen" derechon käsitteen vuonna 1987 julkaistussa tutkimuksessaan. He antoivat Ted Fujitan ja Roger Wakimoton aiemman työn perusteella tarkan määritelmän. Tämä sekä vastaava arvio Asta-rajuilmasta on esitetty seuraavassa:

1. Tuulivahinkojen ja/tai -havaintojen keskittymä, jonka koko on suurempi kuin 400 km. Vahinkojen ja/tai havaintojen tulee osoittaa tuulennopeuden olleen suurempi kuin 26 m/s. Arvio Asta-rajuilmasta: Vahinkoalueen koko Suomen maa-alueilla on noin 440 km ulottuen itärajalta Rautjärveltä Kokkolaan. Tuulennopeusrajan ylittäviä mittauksia on "vain" muutamalla asemalla, mutta pelastustoimella oli kyseisellä reitillä runsaasti puiden kaatumisiin liittyneitä tehtäviä. Täysin aukottomasti ei voida todistaa, että syntyneet vahingot ovat koko alueella aiheutuneet yli 26 m/s puuskista. Tämä edellyttäisi koko alueen tuhojälkien tutkimista. Vahingontorjuntatehtävien runsas määrä ja Kokkolan seudulla mitatut noin 25 m/s puuskat kuitenkin vihjaavat, että voidaan suurella todennäköisyydellä olettaa tämän ehdon täyttyvän.

2. Vahingot ja havainnot eivät saa esiintyä alueella satunnaisesti, vaan niiden tulee muodostaa ajan edetessä laajeneva "vahinkoura". Arvio Asta-rajuilmasta: Tarkastelemalla tuulihavaintoja ja pelastustoimen tehtäviä tulkinta on täysin selvä, joten Asta täyttää tämän ehdon. (Jos olet myrskyvaroitus.comin etusivulla, lue koko uutinen klikkaamalla alta Lue lisää...)

3. Vahinkoalueella täytyy olla vähintään kolme erillistä paikkaa, jossa havaitaan vähintään F1-luokan tuhoa tai mitataan vähintään tätä vastaava tuulenpuuska (yli 33 m/s). Näiden kolmen paikan väliset etäisyydet tulee olla suurempia kuin 64 km. Arvio Asta-rajuilmasta: Tehdyn tuhojälkitutkimuksen perusteella F1-luokan vahinkoja löydettiin muun muassa Rautjärven Laikon kylästä sekä Sulkavan Iiniemestä. Näiden kahden alueen välimatka on noin 65 km. Lisäksi verkosta löytyvän sekä Marko Pekkolan tarjoaman kuvamateriaalin perusteella F1-luokan vahinkoja on havaittu Konnevedellä, mistä on matkaa Iiniemeen noin 150 km. Ohessa on esitetty asian vahvistamiseksi tuhokuvia em. alueilta. (Kuvat A-J Punkka ja Marko Pekkola)

4. Peräkkäisten vahinkoaikojen ja/tai tuulihavaintojen välillä ei saa kulua enempää kuin kolmea tuntia. Arvio Asta-rajuilmasta: Tuulihavaintojen ja pelastustoimen tehtävien muodostama aikasarja on lähes yhtenäinen ja tauot peräkkäisten tapahtumien välillä ovat hyvin lyhyitä, mikä johtuu osaltaan Astan huikeasta liikenopeudesta.

Astasta tulee näin toinen Suomessa dokumentoitu syöksyvirtausparvi. Astaa edeltävä derecho oli Unton päivän rajuilma 5.7.2002, joka kaatoi noin miljoona kuutiometriä metsää maan itäosassa. Unton päivän rajuilmasta on lisää tietoa Myrskyvaroitus.comin myrskytieto-osiossa.

Euroopan tasolla Asta on tiettävästi neljäs varmistettu syöksyvirtausparvi. Suomen ulkopuolella on dokumentoitu tapaukset Saksasta (Gatzen 2004 ) ja Espanjasta (Lopez ja Arus 2004 ) vuosilta 2002 ja 2003. Astaa edeltävät kolme tapausta eivät ole sattuneet yöaikaan, mikä tekee Astasta ensimmäisen varmistetun yöllisen syöksyvirtausparven. Tapausten tilastoinnissa on kuitenkin syytä huomioida, että 400 km:n kokoehto edellyttää (pienissä) Keski-Euroopan maissa usein rajat ylittävää yhteistyötä. Muun muassa tämän vuoksi derechot Euroopassa lienevät vahvasti alidokumentoituja ja huomattavasti luultua yleisempiä.

Allekirjoittanut kiittää derecho-analyysin pohjatöiden tekemisessä avustaneita henkilöitä: Etelä-Karjalan pelastuslaitos Yrjö Saastamoinen, Etelä-Savon pelastuslaitos Juha Paunonen ja Jyri Silver, Keski-Suomen pelastuslaitos Mikael Monthan ja Markku Kinnunen sekä Ursasta Marko Pekkola.

Add comment


Security code
Refresh