2021 Ahti, Paula ja Aatu rajuilmat 21-23 kesäkuuta

MYRSKYT 2021

 

 

 

03.03.2021

TALVIUKKOSTA

Lappeenrannan Lauritsalassa havaittiin keskiviikkoiltana vuodenaikaan nähden erikoinen sääilmiö. Noin kello 19.30 aikoihin salama välähti pimeällä taivaalla ja ukkonen jyrähti. Kylmään rintamaan liittyneen lumiraekuuron yhteydessä tuuli kävi puuskaisena. Forecan päivystävän meteorologin Ilkka Alangon mukaan salama on välähtänyt myös ainakin Pohjois-Suomessa ja Kuopion eteläpuolella. (Etelä-Saimaa)

 

 

 

 

14.05.2021

RAJUT SATEET JA UKKONEN PIISKASIVAT POHJOIS-KARJALAA

Voimakas sade- ja ukkoskuuro iski kolmen jälkeen iltapäivällä Lieksan seudulle. Kuuron jälkeen pelastuslaitoksella oli joitakin tehtäviä kaatosateen aikaansaamien hulevesitulvien vuoksi. Vettä pumpattiin ja imuroitiin Lieksan keskustan alueella neljän eri kiinteistön kellareista. Simo-Hurtan kadulla pelastuslaitos hinasi suureen lammikkoon juuttuneen henkilöauton kuiville. Katu jouduttiin myös sulkemaan väliaikaisesti.  

Lieksan Kantatien siltapenkere sortui vaarallisesti kirkon puoleiselta sivulta ja maa-ainekset vyöryivät pyörätielle. Pelastuslaitos kavensi kantatien yksikaistaiseksi lisävahinkojen- ja lisäsortuman estämiseksi. Lisäksi pyörätie suljettiin Kirkon puoleisella sivulla. Rasivaaralla Paulintiellä sade huuhtoi tien käyttökelvottomaan kuntoon ja Lieksan kaupungin kuntatekniikka oli paikalla rajaamassa vahinkoja. Salamat aiheuttivat maakunnassa lieviä vahinkoja.

Ilmatieteen laitoksen Lampelan säähavaintopisteellä satoi 24,8 mm. (MTV/Lieksan Lehti)

 

 

 

 

19-20.05.2021

MCS-LUOKAN UKKOSMYRSKY KAAKOSTA SUOMEN POIKKI

Yli sata kilometriä pitkä ukkossolujen yhteenliittymä kulki keskiviikkoillan ja alkuyön aikana Suomen halki kaakosta luoteeseen. Sen yhteydessä salamointi oli voimakasta ja ukkospuuskat yltyivät paikoin vaarallisiksi.

Ukkosvyöhykkeessä oli kyse harvinaisesta sääilmiöstä nimeltään MSC (Mesoscale convective system), jota meteorologit kutsuvat ”Otukseksi”. Kyseessä on useiden yhteen liittyneiden ukkossolujen muodostama rintama, jossa yksittäiset ukkospilvet ovat järjestyneet systeemiä ylläpitäväksi kokonaisuudeksi.

Esimakua melko harvinaisesta sääilmiöstä saatiin aluksi Kaakkois-Suomessa, missä salamapaikannin havaitsi kello 19 mennessä 700 salamaa. Siitä eteenpäin meno äityi niin, että parin tunnin aikana salamoita tuli yli 2 000 lisää.Päivystävä meteorologi Sini Tenhunen Ilmatieteen laitokselta luonnehti salamointia runsaaksi. Kaikkiaan vuorokauden aikana iski vajaat 8 000 maasalamaa, joka on erittäin vilkas toukokuiseksi salamapäiväksi. Taajamatulvia syntyi mm. Jyväskylässä ja vielä torstaina aamuyöllä Oulun seudulla. (IS)

 

(Tutkakuvien mukaan voimakkaimmin salamoi Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta Etelä-Päijänteelle ja Jyväskylään saakka ulottuvalla vyöhykkeellä. Lahden Nastolassa kuuntelin taukoamatonta jyrinää ukkosen ohittaessa Heinolan puolelta. Pohjois-Karjalassa mitattiin yli 30 asteen lämpötiloja, jotka hipoivat Lapinjärvellä v. 1995 mitattua toukokuun Suomen ennätystä. Ilomantsin Pöntsönvaaran mittaus oli 30,8 astetta).

 

Uutisointia maakunnista

Etelä-Karjalassa keskiviikkona kello 18.30-19.00 voimistumaan alkanut ukkosmyrsky poistui alueelta nopeasti. Salamointi oli oletettavasti yhteydessä kahteen rakennuspaloon. Muita vahingontorjuntatehtäviä oli 12 ja ne olivat yksittäisiä puiden kaatumisia. Pelastuslaitos ohjeisti ihmisiä ennakoivasti varautumaan myrskyyn.

Kouvolassa ukonilma aiheutti tuhansien kotien sähkökatkon keskusta-alueella ja Pohjois-Valkealassa. KSS Energia ilmoitti sähköittä olleen 6 600 asiakasta 15-20 minuutin ajan, kun vikaa etsittiin. Ukkonen rikkoi muuntajat Aitomäessä ja Tuohikotissa.

Etelä-Savossa ukkospuuskat katkoivat sähköt tuhansilta. Enimmillään pimeänä oli keskiviikkoiltana kello yhdeksän jälkeen noin 6000 kotia eri puolilla Järvi-Suomen Energian jakelualuetta, osa maakunnan eteläpuolella. Sähköjä katkoivat linjoille kaatuneet puut ja myös muutama jakelumuuntaja meni ukkosessa rikki. Laajimpia katkot olivat Kuortin ja Pertunmaan alueella.

Etelä-Savon pelastuslaitoksella vahingontorjuntatehtäviä oli kymmenkunta, joista suurin osa kaatuneiden puiden raivausta. Myrskypuuskiin oli varauduttu pelastuslaitoksella, mutta tuulet eivät olleet niin kovia kuin odotettiin. Enimmillään Mikkelin mittauspisteessä satoi 20 mm/h ja vrk:n sadekertymä oli 23,7 mm.

Päijät-Hämeessä ukkonen myllersi alueen pohjoisosassa. Etelä-Savon suunnasta Heinolaan saapuneen ukkosmyräkän tuulenpuuskat kaatoivat monia isoja puita sähkölinjojen päälle Hirvisalossa Rihuntiellä. Pelastuslaitoksen yksikkö raivasi tietä useamman tunnin ajan useammasta ryppäästä. Yli 500 taloutta jäi ilman sähköä. Hälytyksiä alkoi tulla vähän ennen iltakymmentä. Myös Sysmässä oli yksittäisiä puunraivastehtäviä.

 

Keski-Suomen yli pyyhkäisi voimakas ukkosrintama keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Erityisesti Jyväskylän yllä salamoi ja satoi runsaasti vettä. Jyväskylän lentoasemalla sadekertymä oli 25,3 millimetriä.

Ilmatieteen laitokselta päivystävä meteorologi Pyry Poutanen totesi öiseen ukkosmyräkkään liittyneen lämmin ja kostea ilmamassa, joka oli vuodenaikaan nähden ehkä hieman poikkeuksellistakin. Tällä kertaa kovin myräkkä sattui Jyväskylän seudulle ja muualla Suomessa päästiin vähemmällä. Tosin tuulenpuuskat jäivät vaisuhkoiksi eikä Keski-Suomen pelastuslaitoksella ollut yhtään puunraivaustehtävää.

- Nyt oli sellainen alailmakehän tuulitilanne, etteivät kovimmat puuskat päässeet pintaan. Ne ovat olleet vähän korkeammalla. Näin vältyttiin isommilta vahingoilta.Poutasen mukaan suurimmat salamatiheydet olivat varsin pienellä alueella 50 kilometrin säteellä Jyväskylästä, joka oli keskellä kovinta "salamaukkossolua". (Yle)

 

Keskisuomalainen:

MYRÄKKÄ TEKI TUHOJAAN

Raju ukkosmyräkkä piiskasi alkuyön aikana Keski-Suomea. Puolenyön aikaan Jyväskylän ylittäneen ukkosen rankkasateet rikkoivat muun muassa radan rakenteita Jyväskylän rautatieasemalla ja vauriot estivät junien liikennöinnin. Henkilöjunat korvataan toistaiseksi linja-autoilla Jyväskylän ja Pieksämäen välillä, ilmoitti VR aamuviideltä.

Pelastustoimella oli Jyväskylässä pitkin iltaa ja yötä kaikkiaan päälle 20 vahingontorjuntatehtävää  rankkasateen ja ukkosen aiheuttamista vahingoista. Suurin osa tehtävistä oli Vaajakosken, Seppälän sekä Palokan alueilla, jossa kerrostalojen ja omakotitalojen kellareihin sekä katualueille tulvi vettä. Halssilassakin usean rakennuksen kellarit täyttyivät vedestä. Pelastuslaitoksella oli myös neljä tarkastustehtävää, joissa kaikissa oli syynä salaman isku rakennuksen läheisyyteen.

Seppälän alueella liikenneympyrä täyttyi vedestä ja ympyrään ajaneet autot jäivät jumiin. Lisäksi teillä tulvi muun muassa Palokassa, Äijälänrannassa ja nelostiellä. Seppäläntien ja Lohikoskentien alikulkutunneli oli suljettuna rankkasateen aiheuttaman maansortuman vuoksi. Rauhalahdessa Viherlandian läheisyydessä sijaitseva Kammintie oli kokonaan suljettu torstaiaamuna. Siinä oli vettä noin 50 metrin matkalla yltäen korkeimmillaan kävelijän polviin asti, kertoo pelastuslaitoksen tilannekeskuksen päivystävä palomestari Samuli Norvapalo.

Jyväskylän kaupunki tiedotti torstaina aamupäivällä, että rankkasade aiheutti pahimmat vauriot Kuokkalaan ja kaupungin pohjoispuolelle. Muutamia väyliä on painunut tai romahtanut, kaduilla on runsaasti hiekkaa ja mursketta sekä katujen reuna-asfaltin hiekkapäällysteiset vierukset ovat syöpyneet. Tiedossa on, että hiekkaa on valunut kaduille koko kaupungin alueella. Pienimpien vaurioiden korjaukset jatkuvat vielä ensi viikolla.

Ukkonen aiheutti myös laajan sähkökatkon Alvan sähkönjakeluverkkoon. Häiriö alkoi kello 23.36 ja päättyi 23.57. Sähköttä oli kaikkiaan 3299 sähkönkäyttöpaikkaa.

 

Oulun seutu. Torstaiaamuyön ukkosen ryydittämät rankkasateet saivat Oulun katuverkon tulvimaan laajalti vaikeuttaen aamun ruuhkaliikennettä useissa paikoissa kello kuuden jälkeen.

– Tiestö tulvii nyt tosi reilusti. Alikulut kaikkialla kaupungissa käytännössä tulvii. Vettä on tosi paljon paikoitellen, ja autoja on jäänyt jumiin. Hinausfirmat ja pelastuslaitos ovat niitä sieltä auttaneet pois, kun jotkut ihmiset ovat joutuneet jumiin veden keskelle. Muutamia teitä on jouduttu sulkemaan kokonaan, kun siellä on yli puoli metriä vettä, niin ei henkilöautolla pysty ajamaan sellaisessa, päivystävä palomestari Marko  Kemppainen sanoo.

Kello 7.30 jälkeen Kemppainen kertoi tulvimisen olevan  hellittämässä ja hulevesiviemäröinti näytti vetävän. Kello 10 jälkeen pelastuslaitoksella ei ollut enää yksiköitä kiinni tulvatehtävissä. Sadevesikaivoja availtiin viimeiseksi alikulussa, jossa risteävät Parkkisenkankaantie ja Sangintie.

Tilanne oli aivan toinen alle tuntia aiemmin.Vahingontorjuntatehtäviä kertyi hälytyslistaan kello 6:sta eteenpäin ainakin kymmenisen kappaletta nopeassa tahdissa eri puolilla Oulua ja lähes kaikki pelastuslaitoksen yksiköt olivat kiinni tulvantorjunnassa. Ihmisiä oli jumissa autoissaan muun muassa Tuiran Valtatiellä, missä hinausautot siirtelivät ajoneuvoja pois. Niin sanotussa Miljoonamontun risteyksessä taas jouduttiin katkaisemaan liikenne joksikin aikaa kokonaan ja paikalla oli poliisi ohjaamassa liikennettä. Vettä oli pahimmillaan puolisen metriä.

Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, ettei sademäärä ollut mitenkään poikkeuksellinen. Aamulla satoi tunnin aikana noin 16 millimetriä ja vuorokauden aikana yhteensä 30 millimetriä. (Yle/IS)

 

Puuskittainen tuuli aiheutti parikymmentä puunraivaustehtävää myös Pohjois-Karjalassa. Kaatuneita puita raivattiin teiltä, sähkölinjoilta ja rakennusten päältä, kertoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos keskiviikkoiltana. Enossa puita kaatui rautatiekiskojen päälle ja Kontiolahdella teiltä raivattiin myös kaatuneita valopylväitä.

 

 

Yle Jyväskylä:

UKKOSMYRSKY KATKOI KYLÄTIET, ASUKKAAT JÄIVÄT JUMIIN KOTEIHINSA

Viitasaaren Keihärinkosken kylä heräsi torstaiaamuna ukkosmyrskyn tuhoihin. Rankkasade oli yön aikana syövyttänyt kokonaisia tienpätkiä. Lähes kaikki kylän yksityistiet ja osa isommistakin teistä olivat poikki. Yli viisikymmentä keihärinkoskelaista jäivät jumiin sateen runtelemien teiden taakse eivätkä päässeet lähtemään edes töihin. Luotolansaaren yksityistien hoitokunnan puheenjohtaja Pentti Boman soitteli uutisia parillekymmenelle jumiin jääneelle kyläläiselle aamutuimaan kehottaen olemaan lähtemättä ajelemaan mihinkään.

 

"Tiet ovat ihan koskena"

Pentti Boman heräsi kolmelta aamuyöstä tarkastelemaan myrskyn tuhoja. Hän katselee kuoppaa, jonka paikalla vielä eilen kulki asvalttipäälysteinen tie. Nyt paikalla on metrin syvyinen, viisi metriä leveä ja kymmeniä metrejä pitkä monttu.

– Tiet ovat hävinneet kokonaan pitkiltä pätkiltä. Tämä ei ole ainoa. Täällä Keihärinkoskella melkein jokainen tie on poikki. Tiet olivat ihan koskena. Rummut eivät jaksaneet vetää, joten vettä tuli tielle ja se söi murskeet ja kerrokset pois. Ikipäivänä en muista näheneeni tällaista vesimäärää, sanoo 40 vuotta tiekunnan toiminnassa mukana ollut Boman.

Pahimmilla paikoilla kova virtaus tempaisi rumpuputket mukanaan Keiteleeseen asti. Hän arvelee, että teiden korjaamiseen menee loppuviikko ja tuhansia euroja rahaa. Tiet on tarkoitus saada tänään sellaiseen kuntoon, että kyläläiset pääsevät huomenna töihin.

Keihärinkoskella myös Antti Laahanen heräsi kello kolmelta aamuyöstä kyläläisten avuksi. Maaseutuyrittäjä on siitä alkaen ajanut soraa ja mursketta sortuneiden teiden täytteeksi.Tiekatkoja on kylässä kymmeniä, hän laskee.

– Kyseessä ei ole kovin iso alue. Sadekuurot menivät kapealta kaistaleelta ylitse.

Laahanen arveli, että pääväylät saadaan korjattua jo päivän aikana ja suurin osa muistakin perjantai-iltaan mennessä. Esimerkiksi mökkiläisiltä saattaa kuitenkin tulla tietoja korjaustarpeista pitkänkin ajan päästä, jos he eivät ole käyneet paikalla myrskyn jälkeen.

 

 

Salama iski Minnan viereen Korpilahdella

Minna Suoranta todisti keskiviikkoiltana harvinaista tapahtumaa Korpilahdella Päijänteen länsirannalla, johon harvoin kerääntyy ukkosrintamaa. Syy on se, että rintamat yleensä kiertävät suuret järvet. Tällä kertaa ei kiertänyt.

Suoranta meni kotitilansa pihattoon kuvaamaan puhelimellaan harvinaista ukonilmaa iltayhdeksältä. Hän kuvasi salamointia älypuhelimellaan lampaiden seassa pariin otteeseen. Sitten jysähti. Salama iski maahan pihaton lähelle ja tuntui Suorannan kädessä asti. Puhelin lensi maahan.

– Tuli sellainen tunne, että sain sähköiskun puhelimesta. Vähän samanlaisen kuin sähköpaimenesta saa, mutta vähän kovempana.Sykkeet olivat aika kovat, mutta mitään oireita tai huonoa oloa ei tullut.

Sama pamaus poltti kaikki kodin sulakkeet ja katkaisi samalla sähköt. Suoranta ei heti uskaltanut lähteä sisälle taloon tarkastamaan tilannetta, vaan jäi odottamaan myrskyn taantumista pihattoon.  (Iltalehti)                                                               

 

 

 

 

08.06.2021

SADE RUNTELI PELLOT

Rajut paikalliset ukkoskuurot tekivät tiistaina tuhoja viljelyksille. Varsinais-Suomessa Tarvasjoen ja Marttilan rajalla tiistai-iltapäivän raju raekuuro peitti alleen satoja hehtaareita peltoja, joista osa oli kylvetty samana päivänä juuri ennen sadetta. Sateen jälkeen pelloilla seisoi useita senttejä vettä.

- Piiriojat ja valtaojat ovat täynnä, pellot lainehtivat. Paikoin vesi on syönyt pelloista maata mukaansa, kertoi maanviljelijä Tomi Saarnivaara. Hänen sademittarinsa näytti vettä tulleen kolmessa vartissa 35-45 milliä ja illalla satoi vielä 5-10 mm lisää.

- Osuikohan kaikki edes mittariin, kun rakeet pomppivat. Kun maa tällaisen sateen jälkeen kuivuu, on pellon pinta kovaa kuin elefantin nahka, Saarnivaara miettii.

Kevät on poikkeuksellisen runsaiden sateiden takia ollut viljelijöille muutenkin hyvin hankala. Nyt uusi sade mietityttää, miten juuri kylvetyille pelloille käy? Osa aiemmista kylvöistä on oraalla ja saattaa mennä keltaiseksi. (MT)

 

 

 

 

15.06.2021

"VIENO"-KESÄMYRSKY

Lännestä tiistaiaamuna rantautunut Vieno-myrsky oli vuodenaikaan nähden voimakas kulkiessaan laajalti maan keskiosien yli itään. Kovimmat puuskat koettiin aamun ja iltapäivän välillä. Aivan maan eteläosassa ja Pohjois-Pohjanmaalla rannikkoa lukuunottamatta tuuli oli vaisumpaa. Lappiin ei myrsky yltänyt.

Kovin keskituuli ja puuska mitattiin aamukuudelta Kaskisissa, 22/28,3 m/s. Sisämaan kovin tuulenpuuska mitattiin Tampereen Siilinkarilla 23,7 m/s. Maan keskiosissa yllettiin yleisesti yli 20 sekuntimetrin puuskiin, kovimmillaan Maaningalla 23,1 m/s. Jämsässä ja Luhangalla puhalsi myös lähes 22 m/s, Rantasalmen Rukkasluodolla 22,1 m/s.

Sähköjä oli poikki yhtäaikaisesti enimmillään noin 65 000 asiakkaalta pian puolenpäivän jälkeen. Kello 18.30 sähkökatkoista kärsi enää alle 30 000 vajaassa 90 kunnassa.

Rataliikenteessä oli häiriöitä myrskyn vuoksi. Junat Tampereen ja Porin välillä korvattiin linja-autoilla myrskyvaurioiden vuoksi aamusta lähtien. Iltapäivällä junaliikenne kulki jälleen normaalisti, kertoo valtion liikenteenohjausyhtiön Fintrafficin rataliikennekeskus.

 

Pirkanmaalla Elenian verkossa sähkökatkojen määrä kasvoi tasaisesti aamuviidestä kello yhdeksään. Maksimissaan sähköittä oli noin 5 000 asiakasta. Pelastuslaitoksella oli satakunta vahingontorjuntatehtävää "pitkin poikin maakuntaa", enimmäkseen pieniä, kuten yksittäisten puiden katumisia ja parin saunalautan auttamista Pyhäjärvellä.

 

Keski-Suomessa voimakas puuskittainen tuuli kaatoi puita ympäri maakuntaa teille, sähkölinjoille ja talojenkin päälle. Muuramessa keskustan tuntumassa iso koivu rojahti rivitalon päälle. Pelastuslaitokselle vahinkotehtäviä kertyi noin 150. Maakunnassa jäi vaille sähköjä tiistaina yli 9 000 taloutta. Vikaantuneita alueita oli useita ja hyvin laajalla alueella eri puolilla, mutta korjaukset sujuivat tiistai-illan ja yön aikana hyvin.

– Jämsässä, Laukaassa ja Jyväskylän alueella on ollut useassa paikassa sähköjohtoverkon pylväitä poikki ja osassa kohteista on tarvittu kaivinkoneita ja on tehty järeää verkon korjausta, kertoi Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas, joka kuvaili myös nyt koettua myräkkää erikoiseksi.

– Tähän aikaan vuodesta tulee harvemmin tällaisia matalapainemyrskyjä, joissa tuuli repii näin rajusti. Välillä vaikutti siltä, ettei juuri tuule ja sitten tuli oikein repiviä puuskia. Hieman poikkeuksellinen myräkkä, mutta onneksi varsin ripeästi Suomen poikki edennyt.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Jylhä-Ollilan mukaan vastaavia myräköitä koetaan keskimäärin joka toinen vuosi.

 

Pohjois-Savossa tyypillisiä myrskytehtäviä oli ruuhkaksi asti ja pelastuslaitoksen kaikki yksiköt olivat niissä kiinni. Vahingontorjuntatehtäviä tuli kaikkiaan satakunta, pääasiassa aamun ja aamupäivän aikana sekä maaseutu- että kaupunkialueelle. Maakunnan pohjoisosat välttyivät kuitenkin suuremmilta vahingoilta.

Savon Voiman verkkoalueella Vieno-myrsky aiheutti suurhäiriön. Enimmillään päivän aikana sähköttömiä talouksia oli noin 27 000. Määrä putosi nopeasti kello kolmen jälkeen, kello 17 mennessä 15 000:een. Keskiviikkoaamuna vielä 3600 Savon Voiman asiakasta oli sähköittä. Katkoja oli aamulla eniten Sisä-Savon alueella Suonenjoella, Rautalammilla, Tervossa ja Vesannolla. Laaja-alaisia tuhoja ei syntynyt.

Etelä-Savossa kaatuili puita erityisesti Pieksämäellä kello kahdeksan ja yhden välillä. Puuskaisen tuulen keskuksen kerrottiin kulkeneen Varkauden korkeudella. Vahinkotehtäviä pelastuslaitokselle kertyi vajaat 50, joista puolet aamulla kello 8-10 välillä.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kertoi tiistain olleen kuluvan vuoden kiireisimmän päivän noin 70 tehtävällä kaatuneiden puiden, maastopalojen ja irronneiden kattopeltien muodossa. Sähkökatkoista kärsi yli 17 000 taloutta.

 

 

 

 

21.06.2021

AHTI-RAJUILMA ISKI OULUUN VOIMALLA

Maanantai-iltapäivän kulku muuttui Oulussa kello 14.30 jälkeen, kun poikkeuksellisen raju ukkosmyräkkä alkoi moukaroida kaupunkia. Kadut täyttyivät hetkessä vedestä, joka tulvi myös keskustan rakennuksiin. Tuulivahinkoja syntyi rakennuksille sekä kaupungin puustolle ja varsinkin vanhoja puita kaatui paljon.  Myrsky vaati yhden ihmishengen, kun henkilö jäi ulkoilualueella kaatuvan puun alle.

Pelastuslaitoksen mukaan reilussa tunnissa kertyi noin 70 vahingontorjuntatehtävää. Maanantaina niitä oli kaikkiaan noin 200, joista 150 Oulun kaupungin välittömässä läheisyydessä. Pelastuslaitosta tarvittiin tuhojen vuoksi vielä yhden aikaan yöllä ja töitä jatkettiin aamulla. Enimmillään tuhoja oli palopäällikkö Petri Hintikan laskujen mukaan ollut raivaamassa 17 yksikköä samanaikaisesti. Myös vesivaurioita on syntynyt paljon viemäreiden tulviessa ja kattorakenteiden vaurioituessa.

Muuallakin Pohjois-Pohjanmaalla tuli vahinkoja, enimmäkseen puunraivaustehtäviä, myrskyn edetessä  jo osin lieventyneenä Koillismaalle ja Kainuuseen. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen hieman alle 30 tehtävästä kolmannes oli Haapavedellä.

 

Ahti-myrsky katkaisi sähköt noin 3 500:lta Oulun Energian asiakkaalta. Sähköt saatiin palautettua illan ja yön aikana, mutta tilanne ruuhkautti vikapalvelun, johon lisättiin henkilökuntaa. Myös metsureiden määrää lisättiin raivaustehtäviin. Puita kaatui kulkuväylille ja autojen päälle.

 

 

Myrskyn tiimoilta

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Petri Hintikka kertoi, ettei samankaltaisia myrskyjä ei ole aikaisemmin hänen palomiesurallaan tullut vastaan.

- Joskus on myrskyjen jälkeen ollut samankokoisia tehtävämääriä. Nyt myrsky oli poikkeuksellisen voimakas ja lyhytaikainen. Valtaosa tuulituhoista syntyi noin 15 minuutin sisällä ja varsinkin Oulussa tehtäviä jouduttiin priorisoimaan, kun vahinkoja tapahtui nopeasti ja paljon. Ylivoimaisesti eniten tehtäviä oli myrskystä johtuneista puunkaadoista. Puita kaatui kulkuväylille, talojen ja autojen päälle. Taloista on myös lähtenyt myrskyn takia irti pelti-ja huopakattoja.

- Tuo oli niin poikkeuksellinen tuulen nopeus, kun puuskissa on ollut jopa 31 metriä sekunnissa. Aika jämäköitäkin puita on kaatunut talojen päälle. Se oli poikkeuksellisen kapea-alainen ja voimakas ukkosrintama, joka pyyhkäisi suoraan Oulun yli. En muista vastaavaa tuulta. En ainakaan itse ole koskaan kokenut noin voimakasta ja kapea-alaista rintamaa, hän sanoi.

 

Ilmatieteen laitos ilmoitti, että Oulun Vihreäsaaressa mitattiin kello 15 aikoihin myrskypuuskan nopeudeksi 31,3 metriä sekunnissa ja Oulun lentoasemalla 23,6 m/s. Kokkolasta Ouluun ja aina Etelä-Lappiin saakka ukkosti voimakkaasti ja Oulun seudulla salamointi oli rajuimmillaan. Salamalaskuri rekisteröi vuorokaudessa noin 17 000 maasalamaa.

Ahti-rajuilman yhteydessä satoi 3–4 senttimetrin suuruisia rakeita ainakin Siikajoella, Oulunsalossa ja Kuusamossa (lähde Ilmatiet. laitoksen tiedote 11.11.2021).

Suomessa vallitsi poikkeuksellisen helteinen sää, 30 astetta ylitettiin useampana päivänä. Tiistaiksi oli jopa ennakoitu mahdollisuutta mittaushistorian kesäkuun lämpöennätyksen rikkoutumiseen.

 

Kuolema puun alle

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos sai päivän aikana kolme eri pelastustehtävää, joissa oli osallisena ihminen. Poliisi kertoi illalla, että ulkoilija oli jäänyt kaatuvan puun alle ja menehtynyt Hiukkavaaran ulkoilualueella. Paikalle hälytetty ensihoitoyksikkö ei pystynyt enää pelastamaan uhria, vaan joutui toteamaan hänet kuolleeksi.

Kuolemantapauksen lisäksi ainakin kaksi ihmistä loukkaantui jäätyään kaatuvien puiden alle. Loukkaantumisten vakavuudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta molemmissa tapauksissa ensihoito oli paikalla.

 

Oulun keskustan rakennukset kärsivät vesi- ja materiaalivahingoista. Vesi tulvi muun muassa keskustan Lidliin ja kauppakeskus Valkeaan. Kauppakeskus Valkea jouduttiin tyhjentämään asiakkaista tämän vuoksi, kuten myös sisäliikuntapuisto Superpark.

Oulun keskustassa ei ole sademittaria, mutta Ilmatieteen laitokselta arvioidaan, että vettä saattoi pahimman rankkasateen aikana tulla jopa reilu millimetri minuutissa. Iltalehti kertoi myös rankkasateen mukana tulleista isoista jäärakeista.

Myrskytuuli repi talojen kattorakenteita irti ja heitteli ulkokalusteita pitkin tantereita. Oulun Torinrannassa teatteritalon kattorakenteet romahtivat osin maahan. Arinan Sokos Hotellin edessä kaikki aurinkovarjot olivat kaatuneet.

 

Oulun kaupunki tiedotti tiistaina:

Jälkien korjaaminen on käynnissä kaikilla myrskystä kärsineillä alueilla. Pahiten vahinkoja on tullut keskustan alueella Heinäpäässä, Hollihaassa, Hupisaarilla, Pikisaaressa, Raatissa, Kiikelissä ja Tuirassa. Sonnisaari on tällä hetkellä suljettu käytöstä. Myös Laanilassa, Hintassa, Kiulukankaalla, Saarelassa ja Jäälissä on kaatunut puita. Eteläpuolella Oulua ei ollut laajoja vahinkoja. Siivoustyöt kestävät kokonaisuudessaan useamman viikon.

 

 

MYRSKYN KESKELLÄ

Puuskat aiheuttivat suurta tuhoa Oulussa

Ilta-Sanomien kuvaaja Ville Honkonen kuvaili myrskyä Oulussa hurjaksi. "Aivan järkyttävää, tämä on kuin sotatanner. Heinäpään suunnalla on kaatunut isoja koivuja juurineen".

Honkosen mukaan Radisson Blu -hotellin kattorakenteet ovat lähteneet irti. Poliisi on sulkenut alueen isolta alalta. Lisäksi kaupunginteatterin katolla roikkuu jotain tavaraa. Honkonen kertoo, että poliisi on sulkenut Torirannan alueen isolta alalta. Honkosen mukaan myös muun muassa Oulun torin rannan vieressä Sonnisaaressa on kaatunut useita suuria kuusia. Lisäksi kaikki paikat ovat täynnä vettä.

 

"Kuin tsunami olisi ollut"

Monet oululaiset olivat liikkeellä myrskyrintaman iskiessä ja joutuivat todistamaan hetkessä syntyneitä myrskyvahinkoja. Karoliina Vähäkangas kertoi:

– Täällä on ihan hirveän näköistä. Niin kuin tsunami olisi ollut. Olen kulkenut Oulun suosituinta pyöräbaanaa keskustasta Kuusisaaren läpi Raattiin. Kaupunginteatterin katto on rösähtänyt, puita on kaatunut kymmenittäin. On pitänyt mennä eri reittiä kuin yleensä, kun puita on tiellä. Myrsky rikkoi myös yhden keskustan kerrostalon ikkunat ja heitti lasinsirut kadulle.

– Vesi tulvii autoteillä ja keskustassa virtaa puroja. Täällä ovat ihmiset pysähdelleet ottamaan kuvia tuhoista. Myrsky rikkoi myös yhden keskustan kerrostalon ikkunat ja heitti lasinsirut kadulle.

 

 

Iltalehti:

Tiistaina oululaiset hämmästelivät maanantain rajuilman tuhoja.

Lukijan video on kuin Karibialle iskevästä hirmumyrskystä, mutta se on kuvattu maanantaina iltapäivällä Oulussa. Valtava määrä suuria puita oli kaatunut ja jo osin raivattu liikenteen tieltä tiistaiaamuna. Lyhtypylväs ja vankkaa teräsaitaa oli vääntynyt. Teatterin alakatoksen katto repsotti edelleen Torinrannassa, hotellin katto vieressä oli vaurioitunut. Monet ammattilaiset olivat töissä vahinkoja siivoamassa.

Ilma oli helteinen ja painostava, kun oululaiset olivat tulleet äimistelemään kaupungissa ennen kokemattoman myräkän tuhoja puiden oksia ja muuta irtoroskaa täynnä oleville kaduille. Näky meren rannalla kaupungin keskustan liepeillä oli hämmentävä ja epäuskottava.

 

Valtava voima

Joonas Peltola istui kuvaamassa vahinkoja Torinrannassa. Hän oli paikalla myös maanantaina, kun rintama vyöryi kaupunkiin ja näki, että valtaisa ukonilma tulee mereltä päin. Mies ajatteli, että teatterin katoksen alla olisi hyvä seurata ukkosen etenemistä, kun se iskee torille. Onneksi hän ei mennyt sinne, sillä hetken päästä katto olisi ollut niskassa.

– Menimme makasiinin terassille, kun myrskytuuli iski. Katokset lähtivät lentoon. Yksi koju meni ihan maan tasalle. Tuuli tuli valtavalla voimalla rannan myötäisesti. Näkyvyys hävisi, ja ilmassa oli kaikenlaisia risuja, oksia ja roskia. Yksi aurinkosuoja lensi aidan yli.

Ensimmäisten puuskien jälkeen alkoi rankka raesade. Peltola vaimoineen päätti mennä sisälle suojaan, etteivät loput aurinkovarjot raskaine tankoineen lennä päälle.

 – En ole eläessäni nähnyt vastaavaa myrskyä. Ajattelin heti, mitä valtavaa tuhoa tämä voi saada aikaan. Sonnisaaressa olikin sitten ambulanssi. Siellä oli joku ihminen jäänyt kuusen alle.

 

Papan puhelin pelasti

Jarkko Kaarivaarasai puhelimeensa hälytyksen 86-vuotiaan pappansa turvapuhelimesta. Rajuilman myllertäessä päätti Kaarivaara lähteä autolla tarkistamaan, mitä lähellä asuvalle isoisälle on tapahtunut.                                 

Pappa oli jäänyt kaatuneen puun alle. Hänellä ei ollut mukanaan turvaranneketta, mutta puhelimen turvalaite oli saanut hälytyksen hänelle. Oliko sen tehnyt pappa itse vai paikalle sattunut sivullinen, mutta onni onnettomuudessa, että hälytys hänet saavutti.

– Siinä oli sivullinen ihmetellyt, että äsken kadulla käveli vanha mies, joka yhtäkkiä hävisi. Hän oli puiden alla. He olivat kuitenkin jo saaneet nostettua papan pois sieltä.

Vanhus oli poissa tolaltaan. Päässä ja eri puolilla kehoa oli ruhjeita, käsi murtunut. Samaan aikaan hätäkeskukseen soittivat kymmenet muut. Hoitoalalla työskentelevä Kaarivaara tarkisti isoisänsä haavat ja kiidätti tämän itse Oysin päivystykseen. Käsi kipsattiin ja sormia tikattiin.

– Se tässä huolestuttaa, että ei hälytyskeskus vastaa puhelimeen, että ei resurssia ole. Entä jos olisin itse ollut puun alla ja soittanut ensihoitoa, ja takaisin ei soiteta?           

 

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella hätäkeskuksen tehtäviä otti vastaan Mikko Heikkilä, joka oli vuorossa päivystävänä palomestarina. Hänen urallaan ei ole sattunut mitään likimainkaan vastaavaa, jossa töitä tulisi niin paljon niin lyhyessä ajassa.  

– Olihan se aikamoinen rytäkkä kieltämättä. Suurin paine ajoittui ensimmäisen 10-15 minuutin aikaan. Tehtäviä piti vain alkaa hoitaa. Äkkiä huomasi, että siinä on 3-4 tuntia vierähtänyt.

Tehtäviä Oulusta Pudasjärvelle tuli iltapäivän aikana lähes 200, kun ukkonen raivosi tietään kohti koillista.

– Kyllä siihen oltiin jonkin verran varauduttu, mutta ei meillä ollut mitään käsitystä, että se tulee tuossa mittakaavassa päälle. Eihän pelastuslaitoksen päivittäistä toimintaa ole suunniteltu vastaamaan tuommoiseen tilanteeseen. Kaikkiin resurssit eivät mitenkään riittäneet, tärkeimmät pystyimme varmasti poimimaan ensimmäisinä alta pois. Paljon kehityskohteita tulee varmasti tämän myötä esille.Heikkilä sanoo.

 

Sireenit alkoivat soida kaupungilla. Puita kaatui autojen päälle, irtotavaraa lensi, vesi tulvi kaduille, liiketiloihin ja muihin rakennuksiin... Vaarana moisessa äkillisessä rajuilmassa on juuri Karivaaran kuvailema hätäkeskuksen ruuhkautuminen. Pelastuslaitos keskitti resurssinsa niihin tehtäviin, joissa ihmishenkiä oli vaarassa tai massiiviset omaisuusvahingot uhkasivat.

Oulun hätäkeskuksen ensisijaiselta toiminta-alueelta soitettiin 112:een maanantaina kello 15-16 välillä 183 puhelua. Verrokkina kello 13-14 välillä soittoja oli 55 kappaletta. Myrsky näyttäisi rantautuneen syntyneiden pelastustehtävien perusteella noin kello 14.45 Ouluun.

 

 

Etelä-Lapissa rankkoja sateita

Etenkin Etelä-Lapissa satoi rankasti ukkosten yhteydessä. Torniossa ja Rovaniemellä alikulut ovat tulvineet. Eniten sadetta on kertynyt Rovaniemen seudulla, missä satoi maanantaina 12 tunnin aikana 36,7 milliä vettä. Kello 16 aikoihin sadetta kertyi 19,2 milliä tunnissa, kun 20 mm/h on rankkasadevaroituksen raja. Ranualla satoi 17,4 ja Pellon kk:ssä 16,8 mm.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Jani Sorsan mukaan vettä satoi kello 12 ja 13 välillä Rovaniemen lentokentällä 18 milliä tunnissa ja tuosta viimeisen 10 minuutin aikana viisi millimetriä. Keskustassa on voinut sataa enemmänkin, mutta mittauspaikka puuttuu.

Rankkasade on aiheuttanut pelastuslaitokselle toistakymmentä hälytystehtävää. Laitoksen tiedossa ei ole, että sade olisi aiemmin Rovaniemellä aiheuttanut vastaavaa hälytysten sumaa. Lapin pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin KirstiHeikkalanmukaan vesi tulvi teille, pihoille, rakennuksiin ja kellareihin, mutta isommilta vahingoilta vältyttiin. Laaja tulva oli mm. rautatiesillan alla olevalla ajotiellä. Puita ei tietojen mukaan ole kaatunut. Muualla Etelä-Lapissa myrskystä aiheutui pelastuslaitokselle vain yksittäisiä tehtäviä.

Kainuun yli kulki Oulun iltapäivämyrskyn jälkeen ukkosnauha, joka ei kuitenkaan yltänyt Oulun mittakaavaan. Kovin tuuli Kainuussa mitattiin Kajaanin lentoasemalla, 23 metriä sekunnissa. Enimmillään sähköttä oli reilut 2 000 asiakasta.

 

Ahti-myrsky niitti metsää Kiimingissä

Kiimingin Koitelissa puita oli kaatunut runsaasti. Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Antti Käpylä kävi tiistai-iltapäivänä tarkastamassa Koitelin ympäristöä vahinkojen varalta.

– Puita oli kaatunut parkkipaikalle ja muuhun ympäristöön paljon. Puita ei ollut kaatunut rakennusten tai autojen päälle, joten isommilta aineellisilta vahingoilta onneksi vältyttiin, Käpylä kertoo.

Osa puista tukki Koitelin pitkospuita ja muita kulkureittejä. Käpylä arveli, että reitit saataisiin raivattua keskiviikkona. Myös Jäälissä oli puita kaatunut ympäriinsä aiheuttaen vähän isompaakin vahinkoa. Jäälissä huomiota sai teleoperaattorimasto, jonka voimakas myrskypuuska puhalsi katki.

Palopäällikkö Petri Hintikka Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta kertoi, että myrsky rajautui melko tarkasti Oulun kaupunkialueelle ja sen laitamille, eikä aiheuttanut juurikaan tehtäviä Haukiputaan tai Kempeleen suunnassa. Myrskyrintaman edetessä Kiimingin kautta Pudasjärvelle tuli siltä alueelta nelisenkymmentä tehtävää lisää.

– Koitelin ja Kiimingin alueelta puita raivattiin pois teiltä sitä mukaa kun ilmoituksia tuli. Ajoteille ja pyöräteille kaatuneita puita oli todella paljon, ja ne olivat ensisijaiset mitä raivattiin pois, kertoi Hintikka. (Rantapohjan lehti)

 

Ah­ti-myrs­ky Koil­lis­maal­la – puita kaatui teiden päälle monissa pai­kois­sa

Heikentyneenäkin myrsky oli aiheuttanut Koillismaalla Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven alueella parisenkymmentä tehtävää illan aikana. Liikenne oli poikki muun muassa Kollajantiellä Pudasjärvellä tielle kaatuneiden puiden vuoksi. Myös muita teitä oli poikki Koillismaalla. Myrskyrintama poistui alueelta puoli kymmeneen mennessä illalla. (Koillissanomat 21.6)

 

 

Oulun kaupungin tiedote 10.8.2021

Ahti-​myrskyn korvausistutuksia suunnitellaan tulevan talven aikana. Oululaiset menettivät Ahti-myrskyn kourissa paljon vanhoja puita keskustan alueella. Suurin osa tuhoista on korjattu ja tulevan talven aikana mietitään, miten aukkopaikat täytetään. Ahti-myrsky riepotteli kovin ottein keskustan puistoja. Muun muassa Hupisaarilla tuhot jopa muuttivat koko alueen ilmettä. Kauempana Yli-Kiimingissä ja Juorkunassa metsää kaatui kuin heinää.                                                            

- Kaupunginpuutarhurin näkökulmasta suurimmat vahingot osuivat osaan keskustan tuntumassa olevista puistoista. Niissä meni yllättävän paljon isoja puita nurin. Myrskyn voimasta kertoo hyvin se, että puita kaatui paljon juurineen, kuvailee Oulun kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen myrskyvahinkoja.

Kaupungin lähistöllä myrsky ei osunut varsinaisiin talousmetsiin suhteessa yhtä rajusti kuin keskustan tuntumassa. Noissa lähimetsissä menetetty puumäärä vastaa varmaan silti suunnilleen kaupunkialueella kaatuneiden puiden määrää.

Kauempana Yli-Kiimingissä ja Juorkunassa sen sijaan tuhoutui suuria metsäalueita, ja Kiimingissä Paula myrsky vielä täydensi tuhoja heti Ahdin jälkeen, Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Antti Käpylä jatkaa ja harmittelee niin Oulun kaupungin kuin muidenkin metsänomistajien menetyksiä.

 

 

Kaleva 12.8

Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Antti Käpylä kertoi, että tuhansia puita kaataneen Ahti-myrskyn lisäksi tuhoja on syntynyt myös muista myräköistä.

– Varmasti runkoja on edelleen raivaamatta, hän arvioi metsäalueiden tilannetta.

Kesäkuussa Oulussa riehunut Ahti-myrsky jätti jälkeensä tuhot, joiden raivaaminen on jatkunut läpi kesän. Vähemmän haittaa aiheuttavien jälkien korjaamisessa on töitä riittänyt edelleen.

Maanantaina 21.6. iltapäivällä iskenyt Ahti-myrsky rusikoi aluetta poikkeuksellisen voimakkaasti. Yksi kovia osumia ottanut paikka oli teatterirakennus Torinrannassa. Oulun Teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen arvioi, että kaikkinensa vahingot asettunevat noin puoleen miljoonaan euroon.

Vaikka vahinkoja syntyi pitkin kaupunkia, Antti Käpylän mukaan ainekset pahempaankin olivat olemassa. Siihen nähden, kuinka paljon puita kaatui, aineellisia vahinkoja syntyi kuitenkin yllättävän vähän.

Näin arvelee osaltaan myös Oulun seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Tuomo Vuontisjärvi. Hän kertoo, että Intiön hautausmaalla syöksyvirtaus kaatoi tai vaurioitti kolmisenkymmentä puuta.

 – Niiden alle jäi noin 45 hautakiveä, joista suurin osa kaatui, mutta äkkiä katsoen yhteenkään ei tullut merkittäviä vaurioita. Heti myrskyn jälkeen oli tunne, että tuhoja olisi laajastikin, mutta huonommalla tuurilla olisi voinut käydä paljonkin pahemmasti. Myrsky tuli niin nopeasti ja oli onnikin mukana, että kesätyöntekijät ehtivät ­suojaan.

 

 

 

 

22.06.2021

UKKOSMYRSKY PAULA RUNTELI POHJOIS-POHJANMAATA

Eilispäivänä koettu ukkosmyräkkä uusiutui tiistaina kurittaen Suomea Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla alueella. Salamointi yltyi rajuksi ja varsinkin Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa Ilmatieteen laitoksen salamatutka hehkui iltapäivän aikana tumman punaisena. Rytinää riitti Kainuuseen saakka ja vuorokausisaldoksi kertyi peräti 24 000 maasalamaa. Oulun eteläpuolen tihentymässä saatiin yli 80 iskua 100 neliökilometriä kohti. Rintamaan liittyi kovia syöksyvirtauksia sekä rankka- ja raesateita.  Suurimmat havaitut rakeet olivat halkaisijaltaan viisisenttisiä jättirakeita Vaasan lähistöllä.

Tiistai oli kesän kuumin päivä. Lämpötila kohosi Pohjois-Pohjanmaan eteläosia myöten yli 30 asteeseen. Iltapäivällä Parikkalassa mitattu 33,6 astetta jäi vain kaksi kymmenystä kesäkuun kaikkien aikojen Suomen korkeimmasta lämpötilasta.

Pelastuslaitoksille tuli yhteensä noin 400 vahingontorjuntatehtävää rintaman vyöryessä alueen poikki suunnilleen kello 14-20 välillä. Vahinkoa syntyi laajalti varsinkin Koillismaalla, kuten Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Puolangalla ja Kuusamossa, joissa harvaan asuttujen alueiden metsätuhot olivat mittavia. Sähköt olivat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla poikki lähes 20 000 taloudesta ennen kello 18.

 

Ukkosmyrsky saapuu länteen

Ilmatieteen laitos varoitti päivällä Pohjanmaan rannikolle saapuvasta ukkosrintamasta. Kello 14 maissa alueelle vyörynyt myräkkä aiheutti Jokilaaksojen pelastuslaitokselle noin 50 tehtävää; repeytyneitä kattoja, rakennusten ja teiden sekä sähkölinjojen päälle kaatuneita puita. Kokkolassa sähköttömiä oli reilu 1 000 ja Uudessakaarlepyyssä saman verran. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella pelastuslaitoksella oli noin 30 tehtävää kello 13.30-15.30 välillä.

Tuulen puuskanopeudeksi mitattiin Pietarsaaressa 27,5 m/s. Kokkolan keskustassa satoi kaatamalla vettä ja halkaisijaltaan jopa 3-senttisiä rakeita (lehtikuvassa epämuodostuneita jäärakeita). Oulun Vihreäsaaressa myrskypuuskat nousivat 25,4 ja Vaalan Pelsossa 24,7 metriin sekunnissa.

 

Liikenneongelmia

Oulun poliisi varoitti huonosta ajokelistä. Poliisi sai useita kymmeniä ilmoituksia puuvahingoista Oulun ja Jokilaakson alueella. Rekan perävaunu kaatui moottoritielle tuulen voimasta Limingassa Kempeleen ja Tupoksen välillä, kerrottiin Oulun poliisin johtokeskuksesta. Jyväskylään menevät kaistat olivat kokonaan poikki ja Oulusta etelään menevä liikenne jumissa. Pohjoista kohti ajaneen Ilta-Sanomien valokuvaajan mukaan paikalla oli kilometrien mittainen jono.

– Autot seisovat Zeppeliinin liittymästä aina onnettomuuspaikkaan asti. Kaikki rampit ovat tukossa, autot sumpussa eikä kiertotie vedä.

Puoli kuuden aikaan tieliikennekeskus ilmoitti tien 88 olevan poikki Siikalatvan kohdalla tielle kaatuneiden valopylväiden vuoksi. Myrsky sotki myös junaliikennettä, joka oli keskeytyksissä Kajaanin ja Oulun välillä sähköratavian vuoksi. Junat korvattiin linja-autokuljetuksilla ja korjausten arvioitiin kestävän ainakin loppupäivän. Helsingistä Ouluun matkannut Finnairin lentokone joutui palaamaan myrskyn vuoksi takaisin.

– Olimme jo lähellä Oulunsaloa, mutta oli niin iso myrskypilvi edessä, että kone kääntyi takaisin etelään ja lopulta Helsinkiin asti, kertoi lentokapteeni.

Pyhäjärvellä paloi järven rannassa 100 neliön loma-asunto asuinkelvottomaan kuntoon. Seudulla oli voimakasta salamointia ja salama oli iskenyt rakennuksen viereiseen puuhun. Kukaan ei ollut paikalla  ja ilmoituksen pelastuslaitokselle teki vastarannalla ollut henkilö, joka näki liekit. Haapavedellä puolestaan tuhoutui noin 60 neliön rakennus. Oulaisissa myrsky repi irti navetan katon.

 

Oulun kaupungin ukkosrintama saavutti kello 16.30. Palopäällikkö Petri Hintikan mukaan salamoi kovasti, mutta tuuli puhalsi eilistä lievemmin ja itse kaupungissa vahingontorjuntatehtävät jäivät pariinkymmeneen. Useana päivänä tullut rankkasade on aiheuttanut nyt paikoitellen veden tulvimista tielle, kun viemärit ovat toimintakykynsä rajoilla.

 

Keskisen kyläkauppa tulvi

Etelä-Pohjanmaan Tuurissa, Keskisen Kyläkaupassa raju ukkospuuska yllätti asiakkaat ja työntekijät tiistaina. Taivaalta tuli vettä ja rakeita. Kesälomareissulla kauppakeskuksessa poikennut Matti Lahti kuvaili rajuilman tulleen päälle aivan yhtäkkiä puoli kolmen maissa iltapäivällä.

– Nopeasti se tuli päälle ja nopeasti meni ohi, ei varmaan kestänyt kuin kymmenen minuuttia. Olimme juuri lähdössä pihalle, kun katsoimme, että nyt tulee reilusti vettä. Porukkaa juoksi märkänä ja hädissään sisälle, oli aika raju keli. Matot lähtivät lentoon, katossa olevat irtopaneelit irtoilivat, puita oli poikki,Lahti kuvailee.

Lahden kuvaamilla videoilla näkyy, miten rankkasade pyyhkii parkkipaikkaa, ostoskärry vilistää asvaltilla yksinään ja kyläkaupan kahvilan katosta vettä tulee läpi kuin saavista kaatamalla. Työntekijät yrittivät laittaa ämpäreitä keräämään vettä, mutta se oli melko lailla turhaa. Alavuden pelastuslaitokselta oli kaksi yksikköä pumppaamassa vettä useita tunteja. Vettä oli ollut lattialla todella runsaasti.

Kyläkauppias Vesa Keskinen kertoi yli 10 000 neliötä olleen veden peitossa, mutta kokonaisalaltaan 86 000 neliön rakennuksesta neliökään ei lopulta kärsinyt vesivahinkoa. 2 000 asiakkaalle ei koitunut vaaraa ja kaupan toiminta jatkui koko ajan kuivissa osissa.

 

 

Oulun Seudun Sähkön tiedotteesta 28.6

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n sähköverkko vaurioitui vakavasti tiistaina 22.6. alueen yli kulkeneen ukkosmyrskyn myötä. Pahimmat vauriot aiheutuivat Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueilla. Enimmillään sähköttä oli noin 4 000 asiakasta. Määrä on pienempi kuin esimerkiksi vuoden 2015 Lyyli -myrskyssä, joka kosketti yli 9 000 asiakastamme. Koska vaurioituneet alueet sijaitsivat pääosin haja-asutusalueilla, jäi sähköttömien asiakkaiden määrä aiempaa pienemmäksi. Tällä kertaa myrskyn aiheuttamat rakenteelliset vauriot olivat kuitenkin paljon suuremmat.

 

Myrskyä seuranneen yön helikopteritarkastus paljasti laajamittaisia metsätuhoja harvemmin asutuilla alueilla. Monin paikoin puusto oli niin pahoin kaatunutta, ettei sähköverkon rakenteita kyetty enää näkemään. Viankorjaukseen oli valjastettu kaikki saatavilla olleet resurssit; asentajia, metsureita sekä metsä- ja kaivinkoneita. Tästä huolimatta eteneminen oli hidasta, koska vikojen määrä oli poikkeuksellisen suuri.

 

Ennen helikopterilentoja oli käsitys, että pahimmin vaurioitunut osuus on Rokuan suunnalla. Pian kuitenkin selvisi, että kaikkein vaikein tilanne oli Utajärveltä Puolangan rajalle johtavan tien varressa. Siellä kulkevaa johtoa saatiin palautettua käyttöön vain pieni pätkä kerrallaan niin, että Puolangan raja saavutettiin runkojohdon osalta torstaiaamuna. Sen jälkeen viankorjaus jatkui haarajohdoilla, joista erityisen haastavaksi osoittautui Olvasjärven suuntaan oleva osuus, joka oli monin paikoin hautautunut kaatuneen metsän alle.

 

Vaalassa vastaavasti pahimmat alueet olivat Nuojuan ja Järvikylän suunnat. Erittäin vaativa korjattava vika oli Nuojualla, missä Oulujoen yli kulkeva johto oli pudonnut veteen Törmäkylän kohdalla.

Juhannuksesta huolimatta vikoja korjaava henkilökunta halusi jatkaa työskentelyä alueen asukkaiden hyväksi ja verkkoa saatiin palautettua sähköihin pala kerrallaan. Monin paikoin jouduttiin turvautumaan tilapäisratkaisuihin, sillä pahiten tuhoutuneet verkon osat on rakennettava myöhemmin kokonaan uudestaan. Tavoitteenamme oli saada sähköt palautettua pääosin juhannukseen mennessä. Tuhojen laajuus kuitenkin yllätti meidät, emmekä kaikin osin onnistuneet tässä tavoitteessa.

Vaurioiltaan näin suurta häiriötä ei ole Oulun Seudun Sähkön verkkoalueella koettu koskaan aiemmin.

 

Caruna:Erittäin poikkeuksellinen Paula-myrsky aiheutti runsaasti tuhoja ja vikoja Carunan sähköverkkoon Pohjois-Suomessa jättäen pahimmillaan noin 6 000 asiakasta ilman sähköä.

Kajave: Pahimmillaan tiistaina ilman sähköä jäi reilu 7 700 asiakasta. Suuressa kuvassa ongelmat olivat Paula--myrskyn aiheuttamia, joitakin yksittäisiä vikoja oli vielä maanantaisen Ahdin jäljiltä.

 

 

 

Rajumyrsky siirtyy itään

Kello 16.30 annetussa viranomaistiedotteessa varoitettiin Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta voimakkaista ukkoskuuroista, jotka voivat aiheuttaa tuulivahinkoja. Ihmisiä kehotettiin pysymään sisätiloissa, varomaan kaatuvia puita ja maahan pudonneita sähkölinjoja sekä suojaamaan irtainta omaisuuttaan ulkona.

 

Paula pyyhkäisi Kainuuseen viiden aikoihin iltapäivällä.Pelastuslaitokset raivasivat koko laajan Pohjois-Pohjanmaan alueelta teille ja rakennusten tai autojen sekä sähkölinjojen päälle kaatuneita puita. Myös valaisinpylväitä meni nurin ja rakennusten kattoja repesi. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella oli johtokeskuksen keskiviikkoaamuna antaman tiedon mukaan reippaasti yli 300 tehtävää tiistai-iltana, joista iltayhdeksään mennessä reilut 200 ja niitä tuli edelleen.

Vahinkotehtäviä oli laajalla alueella ja rajuimmat rintamat osuivat haja-asutusalueille. Pelastuslaitoksen mukaan myräkkä penkoi huolella Puolangan pohjoisosat. Puolangan ja Pudasjärven välisellä maantiellä lepäsi puita paikoittain runsaasti ja yksi hälytysauto raivasi koko illan samaa tietä. Puolanka ja Suomussalmi työllistivät laitosta eniten, mutta myös esimerkiksi Kuusamossa vahingot olivat laajat. Joitakin tehtäviä oli Ristijärvellä, Kuhmossa ja Sotkamossa. Viimeiset hälytykset tulivat puolen yön aikaan.

Rajuilman vahinkoja raivattiin ensin loppuiltapäivästä Muhos–Vaala linjalla. Koillismaalle tuli jo kello 17 jälkeen useita vahingontorjuntatehtäviä. Taivalkoskella ukkosrintaman mukanaan tuomia tuhoja oli muun muassa Kylmäluoman retkeilyalueella.

Koillismaalla myrskypuuskat olivat voimakkaita. Taivalkoskella mitattiin paikoin 27 sekuntimetrin tuulen nopeuksia. Kuusamon Rukalla lukemat olivat 26,9m/s. Tuhojälkien perusteella arvioitiin myöhemmin, että kovimmat puuskat saattoivat olla 30-40 sekuntimetrin luokkaa ja kyseessä järjestäytynyt monisolu-ukkonen.

Myrsky vaikutti laajalti sähkönjakeluun.Sähköyhtiö Kajave ilmoitti eniten vikoja olevan Suomussalmen ja Puolangan pohjoisosissa tiistai-illan aikana ja korjausennuste on paikoitellen pitkä. Joissakin kohteissa on sähkölinjan päälle kaatunut puita usean kilometrin matkalta. Sähköt oli tiistaisen rajuilman vuoksi poikki vielä torstaiaamuna noin 2 000 taloudelta. Laajimpia sähkökatkoja ilmoitettiin Pudasjärvellä, Kuusamossa ja Taivalkoskella.

Myös Kuusamossa sähkökatkokset voivat kestää vielä pitkään. Keskiviikkona sähköyhtiö Caruna tarkasti kaupungin sähkölinjoja lentämällä ja havaitsi linjoilla runsaasti puita ja maahan pudonneita johtoja.

 

Koillismaalla ja Kainuussa poikkeukselliset tuhot

Oulu–Koillismaan pelastuslaitokselta kerrottiin, että varsinkin Koillismaalla riehuneen rajun myräkän raivaustyöt jatkuivat vielä torstainakin. Rajuilman aiheuttamat tuhot olivatkin poikkeuksellisia. Keskiviikkona pelastuslaitoksella oli vielä satoja tehtäviä. Pääpaino töissä on ollut Taivalkoskella.

Keskiviikkona selvisi, että Kainuussa osa joutuu olemaan ilman sähköjä pidempään. Suomussalmen ja Puolangan rajalla, Suolijärven alueella, sähkölinjaa on vaurioitunut noin kahden kilometrin matkalta. Koko linja joudutaan rakentamaan uudelleen. Sähköverkkoyhtiö Kajaven käytönjohtaja Marko Manninen sanoo näin ison vaurion olevan harvinainen. Viime kesänä jouduttiin Uuno-myrskyn jäljiltä uudelleen rakentamaan linjoja, mutta ei kuitenkaan kilometrejä.

Korjaustyö vie Mannisen arvion mukaan helposti muutaman vuorokauden. Ensin pitää raivata puusto motolla. Paikalle pääsy on myös hankalaa, koska tiet ovat huonossa kunnossa. Korjaajat näkevät tuhon laajuuden vasta sitten, kun puut on raivattu sähkölinjoilta.

 

Puolangan kunnan elinkeinojohtaja Heikki Kanniainen kävi tarkastamassa tuhoja keskiviikkona. Vahinkoja on pitkin Pohjois-Puolankaa. Kunnan rajalla olevalla Suolijärvellä on Kanniaisen mukaan paikoin totaalinen tuho.

– Puhutin ihmisiä, kyläläiset olivat raivanneet eilen tiet, että pääsivät kulkemaan. Tiet olivat puoliksi tukossa, mutta autolla pääsi kulkemaan, Kanniainen summaa.

 

Kuusamossa eniten vaikeuksia aiheuttavat pienemmille teille kaatuneet puut. Eri paikoissa motissa oli aamupäivällä yhteensä 10–15 ihmistä, joihin on saatu yhteys, kertoi apulaispalopäällikkö Ari Virtanen. Hän arvioi, että motit saadaan purettua keskiviikon aikana tai viimeistään torstaina. Henkilövahinkoja ei ole tiedossa.

Paula-rajuilma teki mittavia tuhoja Kuusamon yhteismetsän alueella. Yhteismetsän toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen mukaan rajuilma kaatoi puuta vähintään satojen hehtaarien alueelta yhteensä yli 100 000 kuutiota. Vahinkoja aletaan kartoittaa ilmasta käsin.

 

 

Kylmäluoman retkeilyalue suljettiin

Paula-rajuilma riehui pahasti muun muassa Taivalkoskella Kylmäluoman retkeilyalueella, joka on jouduttu tuhojen takia sulkemaan. Avaamisesta ei ole toistaiseksi tietoa. Metsähallituksen luontopalveluiden puistonjohtaja Sari Alatossava:

– Alueen yrittäjältä tuli viesti, että juhannus on ainakin peruttu. Sain tiedon, että paristakymmenestä rakennuksesta vain muutama olisi säästynyt puilta. Vauriot ovat eriasteisia. En muista, että tällaista olisi tässä mittakaavassa tapahtunut aiemmin. Tuho iski rakennetulle alueelle.

Metsähallitus kartoittaa Kylmäluoman alueella edelleen vahinkojen laajuutta ja selvittää muun muassa reitistön kuntoa. Kaatunutta puuta on paljon.

 

Jalavan kaupan kuuluisa kuusi kaatui

Taivalkosken ja Jalavan kaupan maamerkkinä tunnettu kuusi on kestänyt historiansa aikana monet myrskyt, mutta Paula-rajuilma koitui sen kohtaloksi. Jalavan kauppa on perustettu Taivalkoskelle 1883 ja täyttää siten 138 vuotta. Kuusi on seissyt kaupan pihassa koko sen historian ajan.

Viidennen polven kauppias Mikko Jalava kertoo, että viimeiset 10–15 vuotta puu on toimittanut kenties Suomen korkeimman joulukuusen virkaa. Tarkkaa pituutta hän ei osaa kuuselle antaa.

 – Jos joku joulu on käynyt niin, että valot ovat jostain syystä sammuneet, niin kyläläiset ovat tiukanneet kovasti, että milloin valot saadaan takaisin.

Jalava on käynyt katsomassa kaatunutta kuusta ja harmittelee, kun terve puu kaatui juurineen. Hän olisi mielellään katsellut kuusta seuraavatkin vuosikymmenet. "Historiallinen tapaus tämä kylällä on".

 

 

Yle 1.7. Vaarallinen sää 

Rajuilma vei melkein hengen iltarasteilla

Taivalkoskelaiset Anu ja Markku Suomalainen olivat suunnistamassa, kun Paula-rajuilma iski. Kuin ihmeen kaupalla Suomalaiset pääsivät metsästä vahingoittumattomina ja kertovat tässä kokemuksestaan. He ovat kokeneita luonnossa liikkujia käyden noin viikon mittaisilla eräretkillä pari kertaa vuodessa huolehtien myös turvallisuudestaan etukäteissuunnittelulla.

Tiistaina 22.6 Taivalkoskella järjestettiin rastisuunnistus. Illaksi oli luvattu ukkosta ja kovia tuulenpuuskia. Anu ja Markku Suomalainen menivät asioille ja sen jälkeen torille kahville ja jäätelölle. Samalla he miettivät suunnistukseen osallistumista. Heillä on tapana tehdä riskianalyysiä aina ennen luontoretkiään, jos vaikkapa sääolosuhde epäilyttää. Riskianalyysin tulos oli, että pahimmat vaarat olisivat isot rakeet, oksien tippuminen kovan tuulen vuoksi ja ehkä yksittäiset kaatuvat puut. Suomalaiset päättivät osallistua suunnistukseen, mutta sopivat palaavansa takaisin lähtöpisteeseen, jos ukkonen tulisi päälle.

 

Markun kokemus:

Suunnistukseen osallistui Suomalaisten lisäksi kymmenkunta muuta ihmistä. Lähtöpaikalla pariskunta päätyi lähtemään eri reiteille – Markku hieman pidemmälle A-radalle ja Anu lyhyemmälle B-radalle.

Ilma oli lämmin ja seisova. Ukkonen kumisi kauempana. Kun Markku Suomalainen pääsi ensimmäiselle rastille, vettä ripsi hiljalleen ja ukkosen jyminä alkoi lähestyä. Kolmannen rastin lähestyessä Markku tunsi kovan tuulenpuuskan ja ajatteli säätiedotuksen olleen oikeassa. Sitten alkoi sataa kunnolla. Vesisade nousi vastaan kuin seinä. Edestäpäin kuului rytinä ja puu kaatui Suomalaisen lähelle.

– Pysähdyin paikalleni ja mietin, että kävipä uskomattoman hyvä tuuri, että näin niin harvinaisen asian kuin puun kaatumisen metsässä.

Oman tuurin hämmästely muuttui pian kauhuksi, kun hän huomasi, että miltei kaikki puut hänen ympärillään olivat mutkalla. Ja niitä kaatui koko ajan vain lisää ja lisää. Suomalainen lähti juoksemaan väistellen samalla kaatuvia puita. Hän mietti, mistä löytäisi suojapaikan. Mieleen muistui vanhan sähkölinjan reitti. Hän pysähtyi ja lähti juoksemaan vastakkaiseen suuntaan.

– Samalla, kun käännyin, näin kuinka metsä lakosi samalla tavalla kuin viljapelto tuulessa.

Siinä vaiheessa hän tajusi, että siellä missä puut kaatuivat oli suurin osa suunnistajista – myös Markun vaimo Anu. Häneen iski syyllisyys arviointivirheestä ja mietti olisiko voinut nähdä etukäteen, että käy näin hullusti. Hetken kävi myös mielessä, voisiko auttaa jotenkin toisia suunnistajia. Hän kuitenkin tajusi, että ensin täytyy huolehtia omasta turvallisuudestaan.

Mies juoksi vanhaa sähkölinjaa pitkin samalla, kun puut kaatuivat hänen ympärillään. Lähtöpaikalla Markku huomasi, ettei Anu ollut vielä palannut. Hän käski paikalla olevien soittaa hätänumeroon ja lähti takaisin metsään etsimään vaimoaan. Näkymä oli lohduton. Puita oli kaatunut ristiin rastiin ja ajatus siitä, että joku olisi selvinnyt hengissä siitä hävityksestä tuntui kaukaiselta. Suomalainen alkoi vislata ja huutaa Anun nimeä kovaäänisesti. Huuto ei jäänyt ilman vastausta.

 

Anun kokemus:

Anu Suomalainen oli juuri matkalla kolmannelle rastille, kun alkoi tuulla. Metsä rytisi ja Suomalainen ajatteli, että ukkonen on jo lähellä. Hän päätti palata kohti lähtöpaikkaa ja lähti juoksemaan kohti polkua, joka olisi vienyt takaisin lähtöpaikalle. Matkan pysäyttivät puut, jotka kaatuivat suoraan kulkuväylälle. Anu kääntyi kannoillaan ja lähti toiseen suuntaan. Eteen avautui pururata, jota ympäröivät valtavan suuret mäntypuut.

– Sitten tajusin, että tapahtuu se kaikkein pahin. Nämäkin puut lähtevät kaatumaan. Se tuuli oli jotain sellaista, mitä en ollut ikinä ennen kohdannut.

Tästä eteenpäin muistikuvissa ei ollut paljoa muuta kuin että hän juoksi. Puut lakosivat maahan edestä ja takaa, mutta kuin ihmeen kaupalla hän selvisi ehjin nahoin läheiselle aukealle.

– Aukealle juostessani kaatuvan puun latva hipaisi minua. Henkeni oli hiuskarvan varassa.

Anu jäi seisomaan aukealle, johon kaatuvat puut eivät yltäneet. Sade ja tuuli piiskasivat häntä järjettömällä voimalla, mutta hän ei uskaltanut liikahtaakaan. Ei ennen kuin myrsky laantuisi. Kun se tapahtui, nainen lähti juoksemaan kohti läheistä puutonta suota. Siellä hän kuuli jonkun huutavan nimeään.

 

Myrskyn laannuttua Anu ja Markku Suomalainen löysivät toisensa Kuulammen mökkien luota. Pariskunta halasi ja hoki toisilleen:  "Ei mitään hätää, olen kunnossa, oletko sinä kunnossa?"

– Oli valtavan riemukas olo siitä, että me säilyimme hengissä,Anu Suomalainen kertoo. Myös kaikki muut suunnistuksen osallistujista säilyivät ehjin nahoin.

Pariskunnalla on takanaan jo kymmeniä pitkiä eräretkiä, eikä vaaratilanteiltakaan ole vältytty. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole kokeneet koskaan mitään yhtä pelottavaa kuin lähimetsässä tapahtunut rajuilma.

Heti tapahtuman jälkeen Anu Suomalainen alkoi saada postraumaattisen stressireaktion oireita. Nukkuminen oli vaikeaa ja painajaiset tapahtuneesta tulivat uniin. Kovat äänet säikäyttivät ja omalla pihalla puiden lähellä kävely pelotti. Nyt painajaisunet ovat loppuneet ja pysyneet toistaiseksi poissa.

– Mutta mäntymetsään en ihan vielä uskaltaisi yksin mennä. Aion kyllä opetella sen taidon uudestaan.

 

 

 

METSÄTUHOT

Yle 1.7

Metsätuhoista kallis sekasotku

Juhannusviikon rajuilmojen tuhoja korjataan Kainuun ja Koillismaan metsissä pitkään. Syöksyvirtausten aiheuttamat pahimmat metsätuhot osuivat Kainuun ja Koillismaan rajalle, erityisesti Puolangalle, Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle.

Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Tero Heikkinenkuvailee tuhovyöhykettä kapeaksi, mutta pitkäksi. Metsää on kaatunut yksityisten ja valtion mailla taimikoita myöten ja tuhojen hintalappua on vielä vaikea arvioida.

– Väkisellä se pyörii miljoonaluokassa, Heikkinen toteaa. Siellä on mennyt kaikki siltä alalta, mihin se on iskenyt.

Metsätuhojen korjaaminen on vaikeaa, hidasta ja jopa vaarallista. Puut ovat säleillä, katkenneet keskeltä ja osa puista on kaatunut juurineen. Puuta on maata myöten kolmessa kerroksessa, puusto on kertakaikkista sekasotkua. Heikkisen mukaan puut pitää kerätä koneella, koska toisiinsa sotkeutuneet puut aiheuttavat vääntöä, jonka vuoksi puiden korjaaminen käsin on vaarallista.

 

Yle 5.7: Paula-rajuilman jäljet alkavat näkyä satelliittikuvissa. Bitcomp-yhtiön satelliittikuvista tekemä pikatulkinta paljastaa 1600 hehtaaria muuttunutta metsäaluetta Koillismaan-Kainuun pahimmalla tuhoalueella. Muuttunut metsäalue on saatu selville muutostulkintapalvelun avulla. Palvelu vertasi alueelta saatuja pilvettömiä satelliittikuvia kesäkuun alku- ja loppupuolelta ja tunnisti kaikki vähintään harvennuksen kynnysarvon ylittävät muutokset ympäristössä. Suurin osa muuttuneista alueista on todennäköisesti myrskytuhoja, mutta joukossa voi olla hakkuitakin.

 

Yle 9.7:

Rajuilma kaatoi puita kuin tulitikkuja. Tuhoalueen laajuus näkyy helikopterista

Paula-rajuilman jälki Utajärven Juorkunassa on ylhäältä ilmasta katsottuna mykistävää. Puut ovat laonneet suurimmaksi osaksi samaan suuntaan kuin vilja raesateen jäljiltä. Paulan käsittelyssä kaatuneet tai keskeltä katkenneet puut näyttävät tulitikuilta. Laajoilla alueilla ainoastaan yksittäisiä puita on jäänyt rajuilman jäljiltä pystyyn.

Kesäkuun puolella Metsähallitus inventoi lentämällä Paulan leimaamia tuhoalueita Kuusamossa, Suomussalmella, Puolangalla, Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja täällä, Utajärvellä. Lentoihin menee reilu viikko. Sen jälkeen Metsähallitus tietää melko tarkasti tuhojen todellisen määrän.

Metsähallituksen suunnittelija Jere Nikunlassi seurasi helikopterista Paulan avartamaa maisemaa. Tämä on ensimmäisen kerta, kun hän inventoi kaatuneita puita taivaalta käsin. Ylhäältä on hyvä näkymä tuhojen laajuuteen. Osin tuho on hänen mukaansa lähes täydellistä.

– Merkitsen tuhot maastotietokoneen kartalle paikalla käymistä varten. Maastossa alueet rajataan tarkasti.

 

Metsäkeskuksen alustavan arvion mukaan Koillismaalle, Ylä-Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle iskenyt rajuilma kaatoi metsää noin miljoona kiintokuutiometriä. Pohjois-Suomessa vastaavaa on tapahtunut viimeksi Mauri-myrskyn aikaan vuonna 1982, jolloin metsää kaatui miljoonia kuutiometrejä. Noin puolet kaatuneista puista on valtion mailla ja suurimmat tuhot näyttäisivät kohdistuneen Etelä-Taivalkoskelle ja Etelä-Pudasjärvelle. Kaikkialla tuho ei ollut yhtä mittavaa. Esimerkiksi Suomussalmi pääsi loppujen lopuksi aika vähällä. Vain noin 20 000 kuutiometriä talousmetsää kaatui.

Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun aluejohtaja Arto Tolonen arvioi, että kaatuneita puita usein uhkaavien hyönteistuhojen kannalta rajuilma sattui hyvää aikaan. Tuhohyönteiset iskeytyvät puihin parhaiten toukokuussa. Siinä mielessä kesäkuu oli parempi aika tällaiselle tuholle. Nyt niitä ei juurikaan tule.

Pääosin rajuilma on lyönyt nurin tukkikokoisia mäntyjä ja männiköitä, kuusta vähemmän. Suurin osa kaatuneista tukkipuista pystytään Tolosen mukaan hyödyntämään tukkipuuna, mutta esimerkiksi kaikki katkenneet puut ja pahasti taipuneet puut menevät kuiduksi (selluksi).

Osa kaatuneista puista on vetisten soiden takana eikä niitä päästä korjaamaan ennen talven tuloa. Osa varmasti jääkin korjaamatta, mikä on toisaalta hyvä asia. Näin talousmetsiin syntyy lahopuuta, mikä lisää biodiversiteettiä ja luo sopivia elinympäristöä maapuuta hyödyntäville lajeille. Kaatunut puu vastaa tuhoalueen valtion mailla puolen vuoden hakkuutavoitetta. Suunnitelmat menevätkin kokonaan uusiksi metsänomistajilla.

Myrskytuhojen korjaaminen työllistää myös lappilaisia yrittäjiä Kuusamon ja Taivalkosken lähikunnista.

(Lopullinen Metsäkeskuksen 11.3.2022 julkaisema tuholaskelma on luettavissa koosteen viimeisessä kappaleessa).

 

Yle 19.8: Puutuhon kokeneita

Myrskyn voimaaon vaikea käsittää ennen kuin tuhot näkee omin silmin. Taivalkosken Kylmäluomalla maisema näyttää auton ikkunasta paikoin kuin tykistökeskitykseltä. Se on kuitenkin vasta alkusoittoa.

Erkki ja Maija Räisäsen metsäpalstalla puuta on juuripaakkuineen nurin silmänkantamattomiin. Kesäkuun 22. päivä riehunut Paula-myrsky teki vartissa valtavan avohakkuun. Räisäsiltä kaatui myrskyssä noin 3 000 kuutiometriä puuta. Metsävakuutusta ei ollut. Taloudellisen menetyksen lisäksi myrsky iski perusturvallisuuden tunteeseen. Räisäset olivat ensimmäisen vuorokauden motissa, kun tie oli tukossa.

- Kyllä oli turvaton olo. Sinä yönä ei nukuttu lainkaan, Maija Räisänen päivittelee.

Sähköt olivat poikki viikon. Kaikki ruuat kahdeksankymppinen rouva teki pienellä retkikeittimellä. Lapsenlapset surivat, kun kesäpaikkaa ei tunnistanut enää omakseen. Maisema oli tyystin muuttunut, eikä missään päässyt kulkemaan.                                       

- Tyttärentytär itki, että mennään pois, tämä ei ole meidän mökki, Maija kertoo. Onneksi puille löytyi ostaja. Sahayhtiö Pölkky perui kesäseisokkinsa ja korjannee puut tällä viikolla.

 

Juha Turpeisen kahden hehtaarin tontilta korjattiin 185 kiintokuutiometriä puuta, noin 700 runkoa. Järkytys helpotti puunkorjuun jälkeen ja pihalla pääsi taas liikkumaan. Varsinainen metsätila säästyi sijaintinsa ansiosta pahimmilta tuhoilta. Turpeista suututtaa, että monet pienen metsätilan omistajat, jotka eivät ole ehkä koskaan aikaisemmin myyneet puuta, ovat saaneet huonoa palvelua puunostajilta.

- Ensin kuunteluttavat puoli tuntia hissimusiikkia, sitten sanotaan, että elokuun 10. päivä soitetaan takaisin, Turpeinen paheksuu.

 

Veikko Räisäseltä kaatui myrskyssä noin 10 000 kuutiometriä puuta, enimmäkseen kaatui 80-luvulla viljeltyä metsää. Räisäsen havaintojen mukaan kuuset pysyivät Paula-myrskyssä paremmin pystyssä kuin männyt. Hän totesi, että metsien pitäisi olla monimuotoisempia ja aikookin itse edistää sitä uusintaistutuksissa.

 

 

Yle 30.9: Kajaanissa suojellaan ukkosmyrkyn runtelema metsä. Hannusrannassa Paatsamakorveksi nimetylle suojelualueelle osui voimakas syöksyvirtaus kesäkuussa 2020 ja alueella on satoja kuutiometrejä tuulen kaatamaa puuta. Kosteapohjaisen yli satavuotiaan sekametsän suojelualueen pinta-ala on 10,5 hehtaaria. Metsänomistajalle tuulenkaato aiheuttaa usein taloudellisia tappioita. Luonnolle se on kuitenkin lähes lottovoitto. Paatsamakorpi on Luonnonperintösäätiön yhdeksäs suojelualue Kainuussa.

 

 

Maaseudun Tulevaisuus 4.11:

Paula-myrskyn tuhoja korjattu jo yli miljoona kuutiota

Myrskyssä kaatuneita puita makaa maassa mahdollisesti vielä toiset miljoona kuutiota. Paula-myrskyn tuhojen korjuu on hyvässä vauhdissa.

- Jos hirveän hyvin menee, loka–marraskuussa ennen lumen tuloa on miljoona mottia korjattu, Koillismaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Antti Härkönen totesi MT:lle elokuussa. Tämä tavoite toteutui, sillä korjattu on jo yli 1,2 miljoonaa kuutiometriä.

- Vajaassa puolessa vuodessa on korjattu yhtä paljon puuta kuin paljon puhuttujen Osaran aukeiden hakkuissa reilun 15 vuoden aikana (1948–1964), Härkönen vertaa tiedotteessa. Osaran aukeiden hakkuut tehtiin käsipelillä ja hevosten avulla. Nyt myrskypuita on hakattu yli 130 hakkuukoneen voimin. 

- Kaikki metsälliset toimijat ovat keskittäneet hakkuut eritoten myrskypuiden korjuun maksimoimiseksi. Heinä–syyskuussa hakkuita rajoitti eniten sahojen vastaanottokapasiteetti.

Härkösen mukaan on selvää, että kaikkia kesä- ja kelirikkokohteita ei saada korjattua tämän vuoden puolella. Myrskypuiden korjuu käy huonon näkyvyyden vuoksi mahdottomaksi, kun lunta on yli 30 senttiä.

Kesällä arvioitiin, että Paula-myrsky kaatoi 0,7–1,4 miljoonaa kuutiometriä puuta, mutta metsäkeskuksen mukaan nykyinen arvio on 1,5–2 miljoonaa kuutiometriä.

 

 

Metsäkeskuksen tiedote 11.3.2022

PAULA-MYRSKYN TUHOT OLIVAT HISTORIALLISEN SUURET KOILLISMAAN METSISSÄ

Viime vuoden kesäkuussa riehunut Paula-myrsky kaatoi puita Koillismaalla ja Kainuussa noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on kolmanneksi suurin 1970-luvun tilastoinnista alkaen. Suurimmat tuhot on aiheuttanut Asta-myrsky vuonna 2010. Myrsky vahingoitti puustoa noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä Kaakkois-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa. Janika-myrsky puolestaan vahingoitti puustoa noin 7,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2001 Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä. 

Suomen metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksista keräämien tietojen perusteella Paula-myrsky vahingoittama metsäala oli noin 55 000 hehtaaria.   Eniten metsävahinkoja aiheutui Taivalkoskella, Kuusamossa ja Pudasjärvellä, missä vahinkoalat olivat 20 000, 10 000 ja 10 000 hehtaaria. Utajärvellä vahinkoja oli 4 500 hehtaarilla, Puolangalla 3 500 hehtaarilla ja Suomussalmella 2 500 hehtaarilla.

Puunkorjuun ulkopuolelle jäävillä luonnonsuojelualueilla oli lisäksi tuhoja noin 3 000 hehtaarin alalla. Pääosa tästä alueesta on Taivalkoskella.

 

 

 

 

23.6.2021

AATU-RAJUILMA ETELÄSTÄ KAINUUSEEN

Aatun päivä oli jo kolmas peräkkäinen, kun Suomessa koettiin rajumyrskymäistä säätä. Tällä kertaa ukkosrintama aiheutti syöksyvirtauksia, voimakasta salamointia sekä rankka- ja raesateita laajalla kaistaleella kulkiessaan etelästä Kainuuseen noin puolessa vuorokaudessa. Aatun aikana rekisteröitiin 22 000 maasalamaa. Vähän ennen kello iltaseitsemää oli Energialaitoksen sähkökatkokartan mukaan piikki, jossa noin 100 000 taloutta oli yhtäaikaisesti ilman sähköä. Pelastuslaitosten vahingontorjuntatehtävät kohosivat sataan useissa maakunnissa.

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteista syksyllä ilmeni mm. seuraavaa:

Juhannusviikon rajuilmat Ahti, Paula ja Aatu toivat mukanaan kookkaita rakeita, runsasta salamointia ja rajuja syöksyvirtauksia.

Pelkästään 21.–23 kesäkuuta Ahti-, Paula- ja Aatu-rajuilmojen rajuissa ukkosissa paikannettiin lähes tuplasti (63 000) koko kesäkuun keskimääräinen salamasaldo, joka on 34 000 salamaa. Lisäksi harvoin kolmen vuorokauden aikana havaitaan lähes puolet koko ukkoskauden (käytännössä touko-syyskuu) maasalamoista. Rajuilmat ja salamointi painottuivat Pohjanmaalta Keski-Suomeen ja Koillismaalle ulottuvalle alueelle.

Kesän suurimmat rakeet havaittiin Aatu-rajuilman yhteydessä Padasjoella, jossa satoi halkaisijaltaan kuusisenttisiä rakeita. Samana päivänä Saarijärvellä satoi viisisenttisiä rakeita ja Kuopion Pulkonkoskella ja Parikkalassa noin 3–4 senttimetrin suuruisia rakeita.

Aatun päivänä 23.6 suurin tilastoitu aamuyhdeksästä seuraavan aamun kello yhdeksään sademäärä oli Juuan Niemelässä mitattu 67,5 millimetriä.

 

 

Aatun kulku

Etelästä saapunut Aatun päivän ukkosmyrsky alkoi hipoa rannikkoa Hanko-niemen tienoilla ennen puoltapäivää edeten hitaahkosti pohjois-koilliseen. Ensimmäinen viranomaistiedote vahinkovaarasta annettiin kello 14.30. Helsingin rintama saavutti kello kahden paikkeilla komean vyörypilven saattelemana. Pari tuntia myöhemmin tutkakuvan kaarikaiku ylsi Etelä-Päijänteen länsipuolelta Päijät-Hämeen ja Keski-Uudenmaan kautta Suomenlahdelle.

Salpausselän kohdalla hetkeksi heikentyneenä rintama keräsi uusia voimia riehuen toden teolla varsinkin Etelä-Savossa matkallaan pohjoiseen. Kello 17.30 annettiin toinen vaaratiedote maan keski- ja itäosiin. Kuopion korkeudelle varsinainen myräkkä ehti iltaseitsemän aikaan, Pohjois-Karjalaan tuntia myöhemmin ja edelleen vähitellen hajaantuneempana Kainuuseen.

 

 

Uusimaa

Lyhytkestoinen myrskyrintama tavoitti Hankoniemen alkuiltapäivästä ja eteni rannikolta kohti koillista. Myrskyn alkuvaiheessa tehtävät ruuhkautuivat osittain, mutta ne saatiin suoritettua ilman merkittäviä viiveitä, päivystävä päällikkö Janne Rautasuo tiedotti. Myrskyn aiheuttamia tehtäviä oli Länsi-Uudellamaalla yhteensä 56, joista neljä oli myrskyn aikaisia rakennuspaloja. Pelastuslaitos sammutti tulipalot ja suoritti vahingontorjuntatehtäviä iltaan asti.

- Myrskyn aikana syttyi poikkeuksellisen monta rakennuspaloa. Muut vahingot olivat veden tulvimista, salamoiden aiheuttamia sähkölaitevahinkoja sekä teille ja linjoille kaatuneita puita.

Myrskyn aiheuttamiin tehtäviin osallistuivat keskiviikkona lähes kaikki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vakinaiset yksiköt ja sopimuspalokunnat. Kovimmat havaitut puuskat ovat olleet 20 m/s luokkaa. Helsingissä oli häiriöitä mm. metroliikenteessä.

 

 

Kanta- ja Päijät-Häme

Kanta-Hämeessä sateiden ja voimakkaiden tuulten aiheuttamia tehtäviä oli viitisenkymmentä. Puita kaatui teille, sähkölinjoille ja myös rakennusten päälle. Kattopeltejä irtoili ja Forssan seudulla pumpattiin vettä kellareista.

Päijät-Hämeessä myrsky oli rajumpi aiheuttaen pelastuslaitokselle kello 15 jälkeen neljässä tunnissa 116 tehtävää. Etenkin Sysmä, Hartola ja Padasjoki kärsivät pitkistä, jopa kolmen vuorokauden sähkökatkoista. Enimmillään sähköittä jäi puolisen tuhatta taloutta. Sähköverkkoyhtiö Elenian mukaan tuhoutunutta sähkölinjaa joudutaan rakentamaan uudelleen yli kolmella miljoonalla eurolla. Sähköverkon vaurioita korjattiin vielä kesä-heinäkuun vaihteessa.

Itä-Hämeessä sähköverkkoa on myös Järvi-Suomen Energialla, joka niin ikään arvioi Aatu-myrskyn aiheuttamien tuhojen korjaamisen vievän aikaa ja maksavan miljoonia. Elenian sähköverkosta runsas puolet on viety maahan ja loput on tarkoitus muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana.

 

Etelästä saapunut ukkosrintama näkyi ja kuului myös Pirkanmaalla, vaikka kovin ukkosrintama vaikutti pyyhkäisevän kohti koillista Pirkanmaan itäpuolelta. Pälkäneellä oli iltapäivällä puoli viiden maissa melkein 1 200 asiakasta ilman sähköjä. Katkoja oli myös Sastamalassa ja Urjalassa.

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala pääsivät myös vähemmällä. Kymenlaaksossa oli silti tuhansia talouksia sähköittä. Kotkan ja Kouvolan päivystävät palomestarit kertovat, että heille tulleet tehtävät olivat lähinnä tielle kaatuneiden puiden raivausta. Anjalassa sähkölinja oli pudonnut maahan, ja alue rajattiin korjaustoimenpiteitä varten.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos hoiti kymmenkunta tehtävää. Sähkökatkoja oli esimerkiksi Savitaipaleella enimmillään 1 600 asiakkaalla.

Uutinen Parikkalasta: Kello 20.30 Janet Laakso oli viettämässä iltaa mökillään, kun taivas repesi. "Mitä taivaalta oikein tulee, sitä tuli paljon ja kovaa!" Hän meni kuvaamaan videon ja keräsi jättimäisiä rakeita, jotka olivat halkaisijaltaan ainakin kaksi senttimetriä. "Onneksi auto ei mennyt lommoille", Laakso sanoi.

 

 

Etelä-Savo

Ukkosrintama jätti jälkeensä tuhansia sähköttömiä talouksia Etelä-Savossa. Heti kovimpien tuulien jälkeen iltaseitsemältä häiriökartalla oli lähes 30 000 sähkötöntä asuntoa, käytännössä joka neljäs verkkoyhtiön asiakas. Sähköttömien talouksien määrä kasvoi aluksi varsin suureksi siitäkin syystä, että vika-alueille ei yritettykään laittaa sähköjä väkisin päälle.

– Kun tämä tuli kovana ukkosmyrskynä, niin pidimme tarkoituksella sähköttömänä alkuvaiheessa, jotta räpsyminen ei hajota laitteita. Rintaman rajuus oli kova. Salpausselkä ilmeisesti kasasi rintamaa ja se purkautui sitten tänne, kertoi kunnossapitopäällikkö Juuso Ruottinen Järvi-Suomen Energialta.

Sähköyhtiö varautui tilanteeseen, mutta ukkoskuurojen rajuus yllätti. Maastossa oli kymmenkunta toimihenkilöä ja noin kahdeksankymmentä asentajaa.

– Olemme varautuneet niin, että kopterit tulevat varmuuden vuoksi aamulla, mutta toivottavasti yön aikana saadaan mahdollisimman paljon sähköjä palautettua. Onneksi on valoisa kesäyö, Ruottinen päättää. Torstaiaamuna sähköittä oli vielä noin 10 000 yhtiön asiakasta. Lisäksi Pieksämäellä Savon Voiman asiakkaita noin tuhat.

Etelä-Savon pelastuslaitokselle ukkosrintama toi merkittävän määrän tehtäviä. Vahingontorjuntatehtävien määrä nousi yli sataan. Tehtävissä oli kiinni yli 10 yksikköä ja lähes 100 henkilöä. Ne suoritettiin kiireellisyysjärjestyksessä, koska tehtäväjono ruuhkautui.

 

28.6 Järvi-Suomen Energia tiedotti: Myräkän jäljiltä linjoilla makaa yhä paljon puita, joiden poistamista jatketaan vielä tulevien viikkojen aikana. Järvi-Suomen Energia pyytääkin asiakkaitaan jättämään teillä olevat puomit auki, jotta korjauskalusto pääsee etenemään työssään. Myrsky aiheutti verkkoyhtiölle arviolta 3,5 miljoonan euron kustannukset, josta korjauskustannusten osuus on miljoona euroa ja asiakkaille maksettavat vakiokorvaukset 2,5 miljoonaa euroa.

– Tämä on ollut vuoden 2010 Asta-myrskyn jälkeen pahin myräkkä alueellamme. Myrskytuulet olivat kovat, lähiseudulla mitattiin tuulennopeudeksi puuskassa jopa 30 metriä sekunnissa, summaa Järvi-Suomen Energian kunnossapitopäällikkö Juuso Ruottinen yhtiön tiedotteessa.

 

 

Keski-Suomi

Ukkosmyräkkä iski Keski-Suomeen keskiviikkona alkuillasta ja riepotti maakuntaa illan mittaan aiheuttaen pelastuslaitokselle satakunta tehtävää. Kiireisintä aikaa oli päivystävän palomestarin Juho Laitisen mukaan suunnilleen iltakymmeneen saakka. Valtaosa tehtävistä oli kaatuneiden puiden raivausta. Multialla veden tulviminen katkaisi Puolimatkantien, ja Viitasaarella sadevesi tulvi saharakennuksen muuntamoon.

Äänekoskella kesäteatterin esitys jouduttiin perumaan Hietaman lavalla, kun myrskyrintama saavutti paikkakunnan juuri ennen Onnellinen mies - esityksen ensi-illan alkua. Tuottaja Kimmo Suortamo kertoi myrskyn lennättäneen lavasteita ja kalusteita ja vaakasuoraan satanut vesi kasteli läpikotaisin niin tekniikan, näyttämön kuin kalustonkin. Lisäksi salamointi aiheutti jatkuvia sähkökatkoja ja muodosti riskin äänentoiston ja muun sähkötekniikan kestävyydelle sekä koko tapahtuman turvallisuudelle.

 

Vielä aamukuudelta sähköjä vailla oli Keski-Suomessa parituhatta verkkoyhtiöiden asiakasta, eniten Äänekoskella ja Jyväskylässä.

Keskiviikon kovin mitattu tuulenpuuska maa-alueilla oli Keski-Suomen Luhangassa Judinsalon saaren mittauspaikalla 29,3 metriä sekunnissa.

 

 

Pohjois-Savo

Rankat ukkoskuurot kastelivat Kuopion neljän aikaan iltapäivällä jo ennen varsinaisen Aatu-myrskyn saapumista. Ukkosmyräkkä osui etenkin Kuopion keskustaan, jossa vesi tulvi kellareihin ja liiketiloihin aiheuttaen pahoja vesivahinkoja. Pelastuslaitoksen tehtävät olivat enimmäkseen tulvivan veden aiheuttamia vahingontorjuntatehtäviä.

– Kaikki yksiköt ovat parhaillaan liikenteessä ja tilanne on todella kiireinen. Vahinkoja on ympäri kaupunkia. Kiinteistöihin on mennyt vettä ja kaivonkansia on noussut tulvivilla kaduilla, Petteri Lintunen pelastuslaitokselta sanoi viiden aikaan.

Esimerkiksi Kuopion keskustan Clas Ohlson -myymälä jouduttiin sulkemaan puoli viiden aikaan. Myös sataman seudulla ja satamakadulla lainehti.

 

Aatun päivän ukkospuuskat katkaisivat sähköt illalla Pohjois-Savossa laajalta alueelta. Pahimmillaan ilman sähköä oli yli 30 000 taloutta. Suurimmat tuhot aiheutuivat Pohjois-Karjalan sähkön verkkoalueella Koillis-Savossa Tuusniemellä, Kaavilla, Riistavedellä ja Juankoskella.

Pelastuslaitokselle rajuilma aiheutti reilut 100 vahingontorjuntatehtävää. Kesämyrskyjen mittakaavassa Aatu-myräkkä sijoittui vaikeimpien kategoriaan, mutta harvinaisen suuri se ei kuitenkaan ollut. Vahinkojen laajuuteen vaikuttaa aina se, minne pahin myrskynsilmä sattuu osumaan. Tällä kertaa pahin vahinkoalue osui Kuopio–Vehmersalmi–Tuusniemi-akselille. Tehtävien joukossa oli totuttuun tapaan puiden kaatumisia, tulipaloja ja vesivahinkoja. Myös sähkökatkot aiheuttivat harmia, sillä ihmisiä jouduttiin esimerkiksi pelastamaan hisseistä.

Siilinjärven ja Pattijoen Urheilijoiden välinen miesten Superpesiksen ottelu keskeytyi ankaran myrskysään vuoksi.

 

Aatu-myräkkä riepotteli pahoin Tuusniemen ja Riistaveden metsiä

Aatu-rajuilma kaatoi puita Tuusniemen seudulla vähintään kymmeniä tuhansia kuutioita, arvioi Pohjois-Savon Metsänomistajien yhdistys tuoreeltaan. Pahimmat tuhoalueet ovat ensitiedon mukaan Tuusjärven ja Riistaveden alueilla, jossa yhtenäiset täydellisesti tuhoutuneet alueet ovat kymmenien hehtaarien laajuisia. Muualla Pohjois-Savon Metsänomistajien toimialueella tuhot jäivät vähäisemmiksi.

 

"Kuin tykistökeskitys". Sadat rajuilman kaatamat puut katkaisivat 9-tien liikenteen (Ilta-Sanomat)

Näky oli uskomaton. Satoja puita oli kaatunut tielle ja tien poskeen, osa tukkipuun kokoisia, väkivaltaisesti keskeltä pirstoutuneita. Joukossa pirstaleiksi menneitä valopylväitä, katuvaloja.

– Pysäyttävä näky. Ihan olivat rungot menneet kuin heinää vaan, kuvailee Ari Oinonen.

Pysäyttävä näky se oli konkreettisestikin, sillä siihen tukkipuiden sumaan maantiellä pysähtyi usean tunnin ajaksi muun muassa Oinosen porukan matkanteko. Hän oli lähtenyt kello 18.45 ajamaan 9-tietä Kuopiosta Joensuuhun. Ukkonen oli juuri iskenyt Kuopioon ja moottoritiellä satoi rankasti. Tuusniemellä matka katkesi.

– Ohi tuli paloautoja ja ambulansseja, sitten mentiin sitten pitkään paloautojen perässä, kun ne raivasivat tietä auki, Oinonen jatkoi. Hänen ja paloautojen välissä oli kymmenkunta autoa.

– Sitä vain miettii, että jos olisi lähdetty hiukan aikaisemmin, olisiko jouduttu sinne keskitykseen. Pari kilometriä sitä tuhoa oli ja ihan pahinta pätkää puolisen kilometriä, Oinonen arvioi ”ukkoskeskityksen” pituutta.

Oinonen ei nähnyt puiden alle jääneitä autoja, joten kaikki muutkin tiellä liikkujat olivat ilmeisesti selvinneet säikähdyksellä eikä ambulansseja tarvittu. Kun suma laukesi, tiekyltti kertoi Joensuuhun olevan matkaa 88 kilometriä. Kello oli silloin 21.30.

 

 

Pohjois-Karjala

Keskiviikkoinen Aatu-myrsky iski Pohjois-Karjalaan lähes yhtä ankarasti kuin reilun viikon takainen Vieno. PKS Sähkönsiirron verkkoalueella oli kello 21 aikoihin pahimmillaan noin 15 000 sähkötöntä taloutta. Eniten vikoja oli Liperissä, Kiteellä, Heinävedellä sekä varsinkin Pohjois-Savon puolella Tuusniemellä ja Kaavilla.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Lauri Hirvonen kertoi myrskyn aiheuttaneen poikkeuksellisen paljon tehtäviä keskiviikkona. Niitä kertyi kaikkiaan 71. Puita kaatui paljon ja myös maastopalojen sammuttamiseen meni aikaa. Lieksassa kaatui puita teille ja talojen päälle. Myös junaradalle kaatui puita Saari-Kesälahti välille sekä Kiteellä.

Lisäksi vesi tulvi terveysaseman, kerrostalon ja kahden omakotitalon kellareihin. Myös Juuassa vesi tulvi omakotitalon kellariin ja kaupan varastotiloihin. Enossa paloi sauna salaman iskusta. Juuan Niemelässä 23. päivänä mitattiin 67,5 mm sadetta.

 

 

Kainuu

Aatu-rajuilma toi pelastuslaitokselle tehtäviä pääasiassa Sotkamoon, jonka keskustassa käytännössä kaikki tehtävät olivat tulvivaan veteen liittyviä rankkojen sateiden vuoksi. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että ukkosrintaman saapuessa Sotkamoon Kuolanniemen mittausasemalle satoi tunnin sisällä 36,1 millimetriä ja Tuhkakylän asemalla 26,4 millimetriä. Keskiviikon aikana Kuolanniemellä satoi kaikkiaan yli 60 mm.

Keskiviikkoillan rankkasateet aiheuttivat Sotkamossa runsaasti vesivahinkoja. Kunnan kiinteistöistä vettä pääsi sisään muun muassa virastotalolla, lukiolla ja terveysasemalla. Päivystävä palomestari Jaakko Schroderus arvioi, että vettä oli paikoin kertynyt noin metrin verran. Osaan rakennuksista tuli isoja vahinkoja. Sotkamon kunnasta kerrottiin torstaina iltapäivällä tilaanteen olevan hallinnassa ja rakennuksia kuivatetaan.

Kunnan kiinteistömestari Hannu Tervosen mukaan ongelmia on puolessa kymmenessä rakennuksessa maanpinnan alapuolella olevissa tiloissa. Lisäksi lähinnä Makkosenmäen alueella on kymmenkunta omakotitaloa kärsinyt vesivahingosta. Tervonen arvioi vahinkojen olevan mittavia, mutta niiden laajuus ja hintalappu selviävät ensi viikolla. Varsinaiset kartoitukset aloitetaan maanantaina.

 

 

METSÄTUHOT

Yle 30.6: Aatu-rajuilma runteli pahimmin Tuusniemen seudun metsiä. Puustoa kaatui alueella vähintään kymmeniä tuhansia kuutioita. Tuhopuiden korjuut alkanevat heinäkuussa ja jatkuvat pitkälle syksyyn, jopa talveen. Pahimmin vaurioituneista puista ei ole enää laadukkaaksi sahatavaraksi, vaan sitä joudutaan nyt myymään edullisemmin kuitu- tai energiapuuna. Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen mukaan kyseessä on miljoonatuhot.

– Tuhoalueita on vielä maastokartoitettu, eli korjaus ei ole vielä päässyt kunnolla käyntiin. Vain vaaralliset ja haittaavat puut esimerkiksi teiltä ja sähkölinjoilta on poistettu. Nyt tuhopuista ryhdytään tekemään kauppoja ja sitten korjuita, sanoo Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen myyntijohtaja Juha Huttunen.

Tuhopuiden korjausta määrittelee myös metsätuholaki, joka sanelee, että laajat myrskytuhot on korjattava. Kaatuneita puita ei voi jättää lojumaan mielin määrin.

– Kaatuneiden puiden raja ylittyi hyppien keikkuen tässä myrskyssä. Siellä on paljon täydellisesti tuhoutuneita alueita.

 

Yle 30.7:Äskettäin alkaneet raivaustyöt Tuusniemellä jatkunevat jopa ensi kesään. Metsänomistajille koitunee jopa satojen tuhansien eurojen taloudellisia tappioita. Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman pitää Aatu-rajuilmaa traagisena iskuna Tuusniemelle.

– On tiloja, joiden lähes kaikki metsät ovat kaatuneet.

Stressaavaa ja turhauttavaa. Näin kuvaili edessä olevaa työmaataan 11 vuotta metsäkonetta ajanut metsänkorjuun ammattilainen Juho Kettunen, joka komennettiin raivaamaan kesän toistaiseksi suurimman myrskyn, Aatun, jälkiä. Paikoin puut ovat vaakatasossa kuin kaatuneet dominopalikat.

– Pahimpia ovat tällaiset kohteet, joissa runkoja on sekä pystyssä että maassa. Ja joissa kaikki latvat ovat poikki, Kettunen sanoo.

Itä-Suomessa toimivan Motoajo Oy:n työnjohtaja Ossi Heikkinen kertoo Aatun puhaltaneen yhtiölle lisätöitä noin kuukaudeksi. Niistä tulee kertaheitolla kiireellisimpiä korjuukohteita. Suunnitellut hakkuut sirtyvät aina myöhemmäksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että firman kassaan kilahtaisi lisää rahaa.

– Metsäkoneen kouran läpi kulkee tunnissa vähemmän puukuutioita, kun kyse on myrskymetsistä. Mutta eihän niitä hoitamattakaan voi jättää, Heikkinen sanoo.

 

 

 

 

26.06.2021

SALAMANISKUN AIHEUTTAMA TULIPALO TUHOSI KERROSTALON

Kerrostalo tuhoutui lauantaiyönä tulipalossa Savonlinnassa, kun ilmeisesti salama iski vuonna 2007 rakennettuun tiiliseen kerrostaloon Asemantiellä sytyttäen katon palamaan. Pelastuslaitos sai hälytyksen lauantaiyönä kello 00.26.

Talo vaurioitui todella pahoin, sillä palo ehti levitä ullakolta aina ensimmäiseen kerrokseen asti. Talon ylimpiin kahteen kerrokseen tuli palovahinkoja, ja alempien kerroksien huoneistoissa on savu- ja vesivahinkoja, joskin eristeissä oli myös palopesäkkeitä. Kerrostalossa paikalla oli 15 ihmistä, joista 10 vietiin tilapäismajoitukseen ja 5 joutui sairaalahoitoon.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo, että salama iskee kerrostaloon äärimmäisen harvoin. Telarannan uran aikana Savonlinnan tapaus on ensimmäinen kerta, kun salama iskee kerrostaloon näin mittavin seurauksin. Yleensä kaupunkialueella salama löytää reitin, joka ei aiheuta Savonlinnassa koetun kaltaista tilannetta.

– Salama voi tietenkin iskeä epäedulliseen paikkaan ja aiheuttaa rakenteiden syttymisen, mutta yleensä salama iskee vaikka antenniin tai vastaavaan, joka sitten johtaa salaman maahan. Kerrostaloissa on ukkosenjohdatin, joka on korkeimmalla kohdalla ja johtaa salaman turvallisesti maahan, Telaranta kertoo. Hän kuitenkin epäilee, että ukkosenjohdatinkaan ei aina anna täydellistä suojaa.

Telaranta pitää myös kerrostalopalon etenemistä ylhäältä alaspäin erikoisena ja harvinaisena.  Mikä siellä on pettänyt? Onko eristeissä ollut joku sähköjohto, joka on kuumentunut? (Yle)

 

 

 

 

27.06.2021

PITKÄKESTOINEN VESIPATSAS JUOJÄRVEN YLLÄ

Tuusniemellä nähtiin iso pyörremyrsky Juojärven yläpuolella. MTV Uutisten lukija Erkka Lehtonen oli perheensä kanssa mökillä viettämässä sunnuntaipäivää, kun he kokivat jotain ennennäkemätöntä.

– Me vaan chillattiin (otettiin rennosti) laiturilla ja faija oli kalastamassa, kun se huusi, että tuolla on trombi.

Lehtosen kuvaamalla videolla näkyy, kuinka taivas on kirkkaansininen, mutta kauempana jyllää kookas vesipatsas. Lehtosen mukaan vesipatsas kasvatti kokoaan jylläten järven yllä yli puoli tuntia.

– Oli siistiä nähdä se. Toivottiin, että olisi tullut lähemmäksi, mutta se hyytyi sinne kauemmaksi.

MTV Uutisten meteorologi Miina Manninen kehui Lehtosen tosi hienoa videota ja ihmettelee vesipatsaan yli puolituntista kestoa niissä olosuhteissa. Manninen kertoi katsoneensa tutkakuvasta, että kyseisellä paikalla on ollut edullinen lämpötilaprofiili eikä vesipatsas välttämättä tarvitse ukkosta.

- Vesipatsaat voivat olla vaarallisia, mutta usein ne eivät aiheuta vahinkoa pyöriessään veden päällä. Jos veneen kohdalle osuu, niin se voisi lentää vaikka taivaan tuuliin, lisää meteorologi.

 

 

 

 

18.07.2021

RIIKKA-RAJUILMA LYHYTKESTOINEN

Riikka-nimen saanut kapea ja nopealiikkeinen rajuilmarintama muutti kauniin kesäpäivän hetkessä päättäen samalla noin kuukauden mittaisen helleputken. Sunnuntaina puoliltapäivin voimistunut, Pirkanmaan vaiheilta Pohjois-Pohjanmaalle ulottunut ukkosrintama aiheutti voimakkaita tuulenpuuskia ja paikoin kovia sateita liikkuessaan itään ja kaakkoon. Itärajan taakse ukkonen oli poistunut kello 19 mennessä. Rajun ukonilman varoitus annettiin maan etelä-, keski- ja itäosiin. Maasalamia oli rekisteröity Suomessa sunnuntai-iltana puoli kahdeksaan mennessä noin 6 700 kappaletta.

Monella mittauspisteellä mitattiin rajuja puuskia. Jämsässä ukkospuuskan lukema oli hieman ennen puoltapäivää 25,4 m/s, Liperin Tuiskavanluodolla yli 24 m/s ja Sotkamon Tuhkakylässä 19,3 m/s.

Sähkökatkoista kärsi Suomessa enimmillään runsaat 13 000 asiakasta noin neljän aikaan iltapäivällä. Eniten sähkökatkoja oli Pohjois-Karjalan alueella, jossa PKS Sähkönsiirron tiedotteen mukaan oli enimmillään 7  600 asiakasta sähköttä.

Kapea ja paikallisesti lyhytkestoinen rajusää ei aiheuttanut kovin merkittäviä vahinkoja. Esimerkiksi Jyväskylässä ukkosmyräkkä kesti parisenkymmentä minuuttia. Pelastuslaitoksilla tehtäviä oli eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, kummassakin noin 40. Etelä-Savossa tehtävämäärä olivat parinkymmenen luokkaa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa (kaikki Kouvolassa) jäätiin noin kymmeneen.

 

Keski-Suomessa Jämsässä puiden kaatuminen aiheutti hieman liikenne-estettä pienillä teillä Vehkaojantiellä, Korpilahdentiellä ja Taipaleenraitilla. Vehkajoentiellä raivattiin jopa 12 puuta, kun ilmeisesti suurempi paikallinen myräkkä teki tuhojaan.

 

Pohjois-Savoon nauhamainen ukkosrintama saapui yhden maissa päivällä. Vahinkotehtäviä oli erityisesti Kuopion alueella, joista iso osa puolen tunnin rankkasateesta aiheutuneita veden pumppaamisia. Vesipelastustehtäviä tuli veneilijöiden ja suplautailijoiden jouduttua myrskynsilmään. Muutama salamaniskusta syttynyt maastopalo sammutettiin.

Myös Etelä-Savossa salama sytytteli maastopaloja, joista isoin oli Anttolassa kuuden hehtaarin alalla. Pieksämäellä omakotitalo paloi pahoin salaman sytyttämänä.

 

Pohjois-Karjalassa myrsky ei aiheuttanut aivan niin suurta vahinkoa kuin pelättiin. Useita pieniä maastopaloja käytiin sammuttamassa. Vt 6 Enon rampin kohdalla ja Eno-Joensuu-tiellä oli sähköpylväitä nurin. Sähkövikoja oli eniten Kontiolahdella, Tohmajärvellä, Kiihtelysvaarassa, Lieksassa ja Kiteellä. Polvijärvellä trampoliini lensi tuulenpuuskassa henkilöauton päälle. Junaliikenne oli poikki Joensuu-Parikkala ja Joensuu-Nurmes-rataosuuksilla puiden kaatumisen johdosta.

 

Lapissa satoi paikoin runsaahkosti siellä sijainneen matalapaineen keskuksen vuoksi. Sallassa oli iltapäivään mennessä tullut 20 mm. Kainuun Suomussalmen Pesiökylän asemalla mitattiin 31,1 millimetriä vettä tunnin aikana.

Maan eteläosissa kehittyi vähäisiä paikallisia ukkoskuuroja, jotka eivät juuri auttaneet kastelemaan hellejakson kuivattamaa maaperää.

 

 

 

 

29.07.2021

ISOJA RAKEITA OULUSSA

Oulussa torstaina kuvatulla videolla nähdään, miten jopa golfpallon kokoiset rakeet paiskautuvat pihamaalle. Videon kuvannut Jari Hietala kertoi jättirakeiden aiheuttaneen suurta vahinkoa. Hänen autonsa korjaus tulee maksamaan yli 8 000 euroa, mutta se menee onneksi vakuutusyhtiön piikkiin.

Sään ääri-ilmiöt eivät ole kenenkään vastuulla, mutta kun näytimme videon MTV:n meteorologi Markus Mäntykankaalle, hänen ensireaktionsa kertoi hyvin kuinka harvinaisesta tapahtumasta Suomen mittakaavassa on kyse.

- Tämmöisiä näkee enemmän tuolla Etelä-Euroopassa, Mäntykangas ihmettelee videon nähtyään. Rakeista suurimmat ovat hänen arvionsa mukaan noin 6 cm halkaisijaltaan (rakeet kämmenellä).

 

 

 

 

21.08.2021

POIKKEUKSELLISEN RAJUJA RAEKUUROJA HELSINGISSÄ

Rajut ukkoskuurot koettelivat Helsinkiä lauantaina aamupäivän aikana. Pelastuslaitos kuvaili Twitterissä erityisesti Pohjois- ja Länsi-Helsinkiin iskeneitä ukkoskuuroja ”poikkeuksellisen rajuiksi”. Päivystänyt palomestari Samuli Saarioinen kertoi, että pelastuslaitoksen kaikki resurssit olivat käytössä vedenpumppaustehtävissä eri puolilla Helsinkiä. Mukaan oli hälytetty myös kahdeksan sopimuspalokuntaa. Itäkeskuksessa Finnkinon tiloissa oli useampi yksikkö.

Kello 12 kerrottiin pahimman olevan ohi:

– Meillä on tällä hetkellä viisi pumppauskeikkaa käynnissä. Tämä on huomattavan paljon parempi tilanne kuin vielä puoli tuntia sitten, jolloin kartta oli täynnä tehtäviä. Saarioisen mukaan tehtäviä oli niin valtavasti, etteivät kaikki mahtuneet edes listaukseen yhdelle ruudulle. Pumppauskeikkojen lisäksi oli palohälytyksiä, jotka aiheutuivat todennäköisesti salamaniskuista.

Myräkkä aiheutti kolmen tunnin aikana yli 20 vahingontorjuntatehtävää. Saarioisen mukaan vettä tulvi niin kerrostaloihin, liiketiloihin, omakotitaloihin kuin pientaloihinkin. Tyypillisesti kellaritiloihin tulvinutta vettä oli lattialla kymmenen senttiä tai enemmän.

 

”Valtava vesimassa”

Ilmatieteen laitos kertoi Twitterissä, että Helsingin Kaisaniemen havaintopisteessä sateen hetkellinen intensiteetti oli 50 millimetriä tunnissa. Se vastaa hetkellisesti viittä ämpärillistä vettä neliömetrille.

Pelastuslaitos kertoikin yhdentoista jälkeen, että Mannerheimintien ja Hesperiankadun risteyksessä oli ”valtava vesimassa kadulla”. Liikenne seisoi ja pelastuslaitos kehotti kiertämään kyseisen tieosuuden.

Iltalehteen yhteyttä ottanut lukija kertoo, että Espoossa Perkkaan alueella oli kova ukkoskuuro jo ennen aamukymmentä. Sen mukana tuli iso määrä rakeita.

– Kova raekuuro kesti 10–15 minuuttia, Rakeet olivat niin isoja, että ne paukkuivat parvekelaseissa. Täytyi käydä katsomassa, mitä tapahtuu, kun oli niin kova meteli, lukija kertoi. (Iltalehti)

 

 

Ilta-Sanomat:

Taajamatulvatnostivat veden korkealle eri puolilla pääkaupunkia. Helsingin pelastuslaitos kertoi suurista ruuhkista vedenpumppaustehtävissä ja valtava vesimassa valtasi muun muassa Mannerheimintien ja Hesperiankadun, joilla liikenne oli pysähtynyt. Autoilijoita kehotettiin kiertämään kyseiset tieosuudet.

Havaintoja maahan kerääntyneistä lumikasoista tehtiin ainakin Pohjois-Helsingin Tapanilassa ja sitä vierustavassa Tapaninvainossa.  Ilta-Sanomien toimittajan mukaan Tapanilan junaradan alikulkutunnelissa kellui tulvaveden päällä kokonaisia ”jäälauttoja”.

STT puolestaan kertoo salamaniskun sulkeneen lämpölaitoksia ympäri Helsinkiä lauantaiaamuna. Isku aiheutti laajan sähkökatkon Helenin jakeluverkkoon hieman ennen kello yhdeksää aamulla. Suurmetsän kaupunginosan alueella iskenyt salama katkaisi sähköt kaikkiaan noin 12 000 asiakkaalta. Sähkökatko kesti kuusi minuuttia.

 

Päivystävä palomestari Tommi Sivula kertoi iltapäivällä, että nyt nähty rajuilma oli harvinaisen voimakas.

– Omalla 13 vuoden urallani palomestarina on muistaakseni ollut kaksi aiempaa kertaa, kun on tullut näin infernaalinen määrä vettä näin lyhyessä ajassa, Sivula muistelee lisäten, että ukkoskuurot myös jättivät naapurikaupungit Espoon ja Vantaan pitkälti rauhaan.

–  Sääkartassa punaisina loistaneet kaksi erillistä rintamaa pyyhkäisivät pelkästään Helsingin päältä. Espoo ja Vantaa selvisivät ihan kuivina, mikä oli ihan mielenkiintoinen piirre,Sivula tuumi. Toteutunut sademäärä Helsingin Kaisaniemessä kolmen tunnin ajalle oli 24,3 mm.

 

 

 

 

22.10.2021

ETELÄRANNIKOLLA SYYSMYRSKYSI

Matalapaineen keskus kulki Itämereltä maan kaakkoisosan yli koilliseen ja lännenpuoleiset tuulet voimistuivat myrskylukemiin eteläisillä rannikkoalueilla.

Myrskyn huippuluvut olivat 33,3 m/s puhaltanut puuska Kotkassa kello 9.10, 25,2 m/s keskituuli Porvoossa sekä +145 cm korkeudelle noussut merivesi Haminassa. Sipoon Itätoukissa mitattiin 30,2 ja Porvoon Kalbådagrundissa 30,1 m/s puuskat ennen puoli kahdeksaa. Hangosta itään rannikkoasemilla puhalsi yleisesti yli 27 m/s puuskia, johon päästiin myös Rauman Kylmäpihlajalla. Päivän kovin tuulen puuska mitattiin kuitenkin Muonion Laukukerossa 34,1 metriä sekunnissa.

 

Uudenmaan pelastuslaitoksilla oli myrskytuuliin ja sateeseen nähden varsin rauhallinen yö. Yksittäisiä puita on kaatunut erityisesti läntisellä Uudellamaalla, varsinkin Lohjan seudulla. Kaatuneista puista on ollut muutamia hälytyksiä myös Keski- ja Itä-Uudellamaalla varhain tänä aamuna. Autoilijoita varoitettiin myrskyn kaatamista puista erityisesti läntisellä Uudellamaalla.

Syysmyrsky ei aiheuttanut juurikaan sähkökatkoja. Energiateollisuuden seurannanmukaan kello 8.15 sähkökatkoja oli 5 233 asiakaalla 29 kunassa.

 

Itäisen Suomenlahden rannikkoalueet kärsivät myrskystä ehkä pahimmin. Pahimmillaan ilman sähköä oli yli 6 000 taloutta puolenpäivän maissa. Kymenlaakson pelastuslaitoksella oli noin 35 vahingontorjuntatehtävää. Tuuli repi irti kattopeltejä, kaatoi puita ja nosti meriveden pintaa aiheuttaen tulvia ajoteille. Myös uppoamisvaarassa olleita veneitä on pelastettu. Kotkan Sapokka oli yksi paikka, joka on jäänyt osin meriveden alle. Vesi on noussut teille ja nostanut laitureita veneineen korkeammalle.

 

Kello 8.50. Kova tuuli haittasi lauttaliikennettä Turun saaristossa. Keistiön ja Kivimön lauttarannoissa puuskittaisen tuulen suunta oli hankala. Högsåran ja Hämmärönsalmen lauttojen kyytiin ei päästetty raskasta liikennettä, koska tuuli voi merellä tarttua suuriin ajoneuvoihin.

– On aika epätavallista että neljä lauttaa on ongelmissa, mutta se johtuu tästä tuulen suunnasta, sanoo Meri-Suomen lossien liikennepäällikkö Lari Lapintie Finferriesiltä.

 

Kello 9:02. Helsinkiläinen Ilkka Koskinen on matkalla Helsingistä Tallinnaan. Hän kertoi puhelimessa, että laiva keinuu ja pärskeet lyövät ruokasalin ikkunoihin laivan kahdeksannelle kannelle saakka. Ihmisillä on laivalla pahoinvointia, lautasia on kilissyt ja kolissut lattialle. Laivalla on varoitettu, ettei kukaan saa mennä kannelle ja kehotettu muutenkin olemaan liikkuessa varovaisia.

– Aikamoiset ristiaallokot ja silloin tällöin pärskeet lyövät laivan yli. Täällä on vähän kuin olisi Linnanmäellä, Koskinen kuvailee. Laiva tärisee aika pahasti, kun mennään aallokossa alas.

 

Kello 10:42. Suomenlahden meriveden pinta nousi aamun kuluessa. Helsingin edustan mittausasemalla merenpinta oli jo 94 senttiä merenpinnan keskivedentason yläpuolella ja sen ennustettiin vielä jonkin verran nousevan. Esimerkiksi Arabianrannassa vesi on noussut puistoalueelle.

 

Kello 11.57. Voimakas ja puuskainen myrskytuuli haittaa Kotkan sataman toimintaa, logistiikkayritys Steveco tiedottaa. Tuuli on niin voimakasta, että nosturien ja lukkien tuulirajat ylittyivät. Niitä ei voi toistaiseksi käyttää, ja tilanteen odotetaan jatkuvan jopa iltaan asti.

Tuuli on tehnyt tuhojaan satamassa muutenkin. Twitterissä on julkaistu kuva, jossa sataman kontit ovat kaatuneet toistensa päältä tuulen voimasta, mikä Haminan-Kotkan sataman toimitusjohtaja Kimmo Naskin mukaan ei ole mitenkään harvinaista. Hän oli aamupäivään mennessä kuullut kahdesta kaatuneesta kontista. Mussalossa sattui vaaratilanne, kun tuuli katkoi aluksen peräköydet ja alus roikkui hetken keulaköysien varassa.

Kello 14:15 Porvoossa oli useita katuja suljettuna tielle tulvineen veden vuoksi. Porvoon jokirannassa vesi on tulvinut tielle useissa paikoissa syysmyrskyn takia. Suljettuina olivat ainakin Rantakatu, Sikosaarentie ja Kokonniementie. Vedenkorkeus Suomenlahdella on noussut ennustuksia korkeammalle.