Voimakas talvimyrsky koettelee eteläistä Suomea maanantaina

Last Updated: 09 February 2020

Lauhalle talvelle leimalliset lauhat ja tuuliset säätilanteet saavat jatkoa maanantaina 10. helmikuuta. Erittäin voimakkaan ja syvän matalapaineen keskus liikkuu Norjan rannikkoa pitkin koilliseen. Myrskykeskus aiheuttaa myrskyisiä tuulia erittäin laajalla alueella Manner-Euroopan pohjoispuoliskolla. Suomessa eteläiset tuulet voimistuvat vähitellen sunnuntain aikana ja tilanne kulminoituu sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja maanantaiaamuna maa-alueiden myrskypuuskiin.

Tuuliennuste: Etelämyrsky käynnistyy lounaisilla merialueille jo sunnuntaina illalla. Tuulihuippu osuu hieman vuorokauden vaihtumisen molemmin puolin ja tuolloin keskituuli voi yltää 25 metriin sekunnissa. Maa-alueilla tilanne käynnistyy ensin lounaissaaristossa ja Varsinais-Suomessa myöhään sunnuntai-iltana. Siitä voimakkaimpien tuulien alue siirtyy hyvin hitaasti idemmäksi siten, että tilanne on ohi maan kaakkoisosassa vasta myöhään iltapäivällä. Voimakkaimmat tuulet koetaan maan lounaisosassa, jossa puuskat yltävät myrskylukemiin iltakymmenen ja aamuviiden välillä. Puuskat ovat rajuimmillaan 21-24 m/s ajoittuen todennäköisesti hieman maanantain puolelle. Tuulisimpaan alueeseen kuuluvat Ahvenanmaa, Satakunnan eteläosa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme sekä Uudenmaan länsiosa.

Epävarmuudet: Tuulisin alue esiintyy samalla alueella runsaiden vesisateiden kanssa. Tämän vuoksi lämpötilan pystyprofiili jää melko stabiiliksi. Ennustemallit ennakoivat lounaisille merialueille 500 metrin korkeudelle yli 30 m/s tuulia ja maan lounaisosaankin yli 25 m/s tuulia. Tilanteessa on epävarmaa, kuinka tehokkaasti tämä ylempänä oleva liikemäärä siirtyy maanpintaa kohti. Todennäköisesti runsas sade ja stabiili lämpötilaprofiili leikkaavat rajuimmilta puuskilta terän. Toinen ja vielä merkittävämpi epävarmuus on päättyneen viikon aikana muodostunut routa. Havainnot osoittavat, että routaa olisi maan lounaisosassa parista senttimetristä noin 10 senttimetriin. Näin ollen erityisesti sisämaassa routa saattaa hillitä vahinkojen muodostumista. ECMWF-mallin mukaan myrskypuuskien todennäköisyys on maan lounaisosassa 50-80% ja 25 m/s puuskien 20-50% (saattavat olla lievä yliarvio).

Vaikutukset: Vaikutusten arviointia vaikeuttaa erityisesti routatilanteen epävarmuus. Oletettavasti rannikkoa lähimpänä olevilla alueilla roudan vahinkoja vähentävä vaikutus jää pienimmäksi, kun taas sisämaassa vaikutus on suurempi. Sisämaan puuskanopeuksiltaan tuleva myrsky lienee talvikauden toistaiseksi rajuin. Kun otetaan huomioon myös sen osuminen eteläiseen Suomeen, kokonaisvaikutuksista muodostunee merkittävät. Sähköttömiä talouksia saattaa olla pahimman vaiheen aikana kymmeniä tuhansia ja pelastustoimen tehtävämäärä noussee satoihin. Yksittäisten vahinkojen lukumäärä voi kohota suureksi, mutta yhtenäisiltä ja erittäin rajuilta vahingoilta vältytään. Vaikka vaikutukset keskittyvät lounaaseen, vahinkoja aiheutunee laajalla alueella maan etelä- ja keskiosassa. Tuulitilanteen pitkähkö kesto hidastaa vahinkojen korjausta.

Vaaratasojen todennäköisyydet: Vihreä 5%, keltainen 50%, oranssi 40%, punainen 5%

 

Aapeli-myrsky laittoi ennätyksiä uusiksi

Last Updated: 06 January 2019

Läntisillä merialueilla, Pohjanmaan rannikolla ja Ahvenanmaalla koettiin poikkeuksellisen voimakas, Aapeli-nimen saanut talvimyrsky. Tilanteessa oli aineksia vieläkin pahempaan lopputulokseen, mutta maa-alueiden onneksi Aapelin rajuin voima kohdistui läntisille merialueille.

Tilastollisesti kovin lukema rekisteröitiin merialueilla, kun Bogskärissä mitattiin aamukuudelta keskituuleksi peräti 32,5 m/s. Muutaman tunnin aiemmin Märketissä kovin mittaus asettui kymmenystä alemmaksi. Kyseessä on tunturit pois lukien kovin Suomessa koskaan mitattu keskituuli. Aiempi ennätys 31 m/s mitattiin neljässä eri myrskyssä 70- ja 90-luvuilla. Myös Aapeli-myrskyn puuskanopeudet olivat rajuimpia koskaan mitattuja ja ensimmäistä kertaa yli 40 m/s (Bogskär 41,6 m/s ja Märket 40,2 m/s). Hirmumyrskyn raja on 33 m/s, joten se ylitettiin vain puuskissa.

Toinen uusi ennätys syntyi Selkämeren aaltopoijulla, kun 7 metrin merkitsevä aallonkorkeus ylittyi Selkämeren havaintohistoriassa ensimmäistä kertaa. Keskiyön jälkeen mitattu 7,9 metriä ylittää aiemman ennätyksen yli metrillä.

Maa-alueille tuulet iskivät rajuimmin Ahvenanmaalle sekä Pohjanmaan rannikolle. Maarianhaminassa kovin havaittu puuska oli 31,7 m/s ja Vaasassa 32,8 m/s, joka on kovimpia maa-alueiden puuskia sinä aikana, kun puuskia on mitattu ajallisesti tiheästi. Muualla maan länsiosassa puuskalukemat olivat tuulisimmilla paikoilla 20-25 m/s, mikä ei ole tilastollisesta näkökulmasta kovin harvinaista (karkeasti arvioiden kerran 3-6 vuoden välein).

Energiateollisuuden sähkökatkoseurannan mukaan samanaikaisesti sähköttömiä talouksia oli pahimmillaan noin 90 000, mutta sähköttömien kumulatiivinen määrä ylsi noin 160 000 talouteen. Pelastustoimelle kertyi tuulesta aiheutuneita tehtäviä yli 500 kappaletta ja mobiiliverkkojen kuuluvuudessa oli maan länsiosassa ja etenkin Ahvenanmaalla katveita. Myös rataverkolla oli paikoin katkoksia kaatuneiden puiden vuoksi.

LUE TARKEMPI ANALYYSI AAPELISTA MYRSKYVAROITUS.COMIN BLOGISTA >>

Alla vielä vertailua Aapelin ja viime vuosien muiden suurien myrskyjen välillä:

  Aapeli Rauli Valio Eino Oskari Seija Tapani
Kaatunut puusto (milj. m3) ? 0.15 0.5-1.5 1.5 0.2-0.7 n. 1

3.5

Sähköttömät taloudet

(tuhatta, samanaikaisesti)

90 200 130 230 50 yli 200 yli 300
Pelastustoimen tehtävät > 500 2000 1600 1800 540 2100 5800
Pahin vahinkoalue Maan länsiosa Maan etelä- ja keskiosa Maan keskiosa Järvi-Suomi Uusimaa Maan lounaisosa Maan lounaisosa
Sekoittuneen kerrokseen paksuus (m) 700 - 1000 (merellä enemmän) ~1400 600-900 ~1800 ~1400 ~1400 ~1400
Tuuli rajakerroksen huipulla (m/s) 30, merellä 40 25 30 33 29 35 yli 35
Tuuli ylätroposfäärin suihkuvirtauksessa Suomessa tai lähialueilla (m/s) 50-60 55-65 70-80 75-85 60-70 65-75 70-80
Kovin keskituuli merellä (m/s) 32,5 24 24 27 28 31 29
Kovin puuska maalla (m/s) 33 25 26 27 26 30 32
Routa 10-20 cm ei ei ei ei mitätön ei
Lehti puissa ei kyllä ei ei ei ei ei
Maa-alueiden tuulivaroituslukema (m/s) 25 (Ahvenanmaa 30) 20 25 25 20 25 30

 

 

Elokuun alun salamointi harvinaisen rajua

Last Updated: 05 August 2018

Elokuun toinen ja kolmas päivä koettiin salamashow, joka asettuu modernin, vuodesta 1998 alkavan, mittaushistorian kärkisijoille. Salamointia tilastoidaan perinteisesti niin sanottujen UTC-vuorokausien mukaan eli klo 03:sta seuraavan yön klo 03:een. Toinen päivä elokuuta salamoita paikannettiin peräti 27 112 kappaletta. Heti seuraavana päivänä salamamääräksi muodostui 22 641 paikannettua salamaa.

Kuinka harvinainen elokuun alun 2018 salamashow oli?

Jos näkökulmaa muutetaan siten, että tarkkaillaan liukuvasti 24 tunnin jaksoja, saadaan suurimmalle vuorokauden mittaiselle jaksolle salamamääräksi peräti 34 709. Kuten alla olevasta taulukosta nähdään, kyseessä on vuodesta 1998 alkavan tilastoinnin selvästi suurin lukema. Vanhemman paikannuskaluston ajoilta on tiedossa vuodelta 1988 päivä, jolloin Suomessa paikannettiin peräti 40 000 maasalamaa. Tätä voidaan pitää (ainakin epävirallisesti) Suomen ennätyksenä.

Suurimmat 24 tunnin salamamäärät alkaen vuodesta 1998 (lähde: FMI)

Ajankohta Suurin (liukuva) 24 tunnin salamamäärä Suurin tunnin salamamäärä
2.-3.8.2018 34 709 3 796
26.-27.6.2013 28 684 4 534
18.-19.7.2003 27 309 3 779
15.-16.6.1998 25 658 3 161
18.-19.7.2001 24 474 1 933

 

UTC-vuorokausissa tarkasteltuna tuore salamaspektaakkeli menee sijoille 2 ja 4. 

Ajankohta Suurin UTC-vuorokauden salamamäärä Suurin tunnin salamamäärä
27.6.2013 28 469 4 534
2.8.2018 27 112 3 796
8.8.2010 24 415 3 175
3.8.2018 22 776 2 114
4.8.2010 22 641 3 366

 

Elokuun alun 2018 salamointi voidaan luokitella ilmastollisesti vähintään harvinaiseksi. Lisäksi huomionarvoista on, että ensimmäistä kertaa havaittiin kaksi peräkkäistä yli 20 000 salaman päivää. Tämän tapahtuman tilastollista toistuvuutta on erityisen vaikeaa arvioida.

Tilastot osoittavat, että yli 10 000 salaman UTC-vuorokausia esiintyy keskimäärin joka toinen vuosi ja 20 000 salaman vuorokausia 3-4 kertaa vuosikymmenessä. Vuodesta 1998 alkaen on havaittu kaikkiaan kahdeksan yli 20 000 salaman päivää. 

Miksi salamamäärä oli niin suuri?

Suurien salamamäärien päivissä on joitain yhteneväisyyksiä:

* Runsasta alatroposfäärin kosteutta (vesihöyryn sekoitussuhde yli 11 g/kg) on erittäin laajalla alueella => takaa laajan elintilan ukkospilville.

* Konvektiivinen esto on vähintään kohtalainen => estää ukkospilvikehityksen käynnistymisen laajalla alueella samanaikaisesti. Yleensä samalla alueella esiintyy melko suuri keskitroposfäärin lämpötilavähete.

* Kostea ja lämmin ilmamassa on liikkeessä => varmistaa sen, että salamointia esiintyy myös myöhään illalla, yöllä ja aamulla kohokonvektion aiheuttamana. Kohokonvektio saattaa liittyä heikkoon matalapaineen osakeskukseen, joka aiheuttaa syvän kostean konvektion ainesosien liikkumisen.

* Ohjaavat virtaukset ovat heikot tai kohtalaiset => vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti otolliset olosuhteet poistuvat Suomen alueelta. Tämä ei kuitenkaan ole ehdoton vaatimus, kuten esimerkiksi 4.8.2010 ja 8.8.2010 korkeat sijoitukset tilastoissa kertovat.

Miksi kesän 2018 hellejakson aikana ei aiemmin esiintynyt todella rajuja ukkosia?

Syvän kostean konvektion ainesosiin kuuluvat alatroposfäärin kosteus, alemman keskitroposfäärin epävakaus sekä kehityksen käynnistävä tekijä. Heinäkuun 2018 aikana oli useita päiviä, jolloin kosteutta oli tarjolla likimain sama määrä kuin elokuun alussa. On myös syytä olettaa, että kehityksen käynnistävistä tekijöistä ei ollut pulaa heinäkuussa. "Ongelmakohdaksi" muodostui sen sijaan niukka epävakaisuuden määrä. Tämä yhdistettynä runsaaseen kosteuteen johti vähäiseen konvektiiviseen estoon, jolloin kuuropilvikehitys pääsi käynnistymään laajalla alueella samanaikaisesti. Näissä tilanteissa yhden kuuropilven nauttima energiamäärä jää vähäiseksi, mikä näkyy myös salamoinnin määrässä.

Miksi tällä kertaa ei koettu kesän 2010 kaltaisia tuulivahinkoja?

Merkittävin selittävä tekijä on ukkospilvien ympäristön heikot ilmavirtaukset. Rajut tuulivahingot tapahtuvat tilanteissa, joissa ukkospilviä ohjaavat virtaukset ovat voimakkaita (tyypillisesti 2-5 km korkeudella jopa 20-30 m/s). Heinäkuun lopussa ja elokuun alussa 2010 ilmavirtaukset olivat huomattavasti rajumpia kuin elokuun alussa 2018. Toinen selittävä tekijä on suuri alemman keskitroposfäärin epävakaus ja siihen liittyvä konvektiivinen esto. Kesällä 2010 esto oli niin voimakas, että vain rajuimmat nousevat ilmavirtaukset pääsivät siitä läpi. Ääriesimerkkinä voi käyttää Lahja-rajuilmaa 7.8.2010, jolloin koko maassa esiintyi vain yksi salamoiva alue. Muualla konvektiivinen esto oli liian voimakas pilvikehityksen käynnistymiselle. Elokuun 2018 alulle parempi verrokki on Elviira-rajuilma 27.6.2013, jolloin salamointi oli runsasta ja ukkospilviä ohjaavat virtaukset melko heikkoja. Näissä tilanteissa vaaraa ja vahinkoja aiheutuu yleisimmin runsaasta sateesta ja salamoinnista. Rakeet jäävät tyypillisesti alle 5 cm kokoisiksi ja tuulivahinkoja esiintyy vain hyvin paikallisesti.

 

Myrskypuuskia sunnuntai-illasta maanantaiaamuun maan lounaisosassa

Last Updated: 06 January 2018

Pienikokoinen, mutta voimakas myrskykeskus liikkuu sunnuntaina Norjanmereltä Suomen keskiosaan. Keskus aiheuttaa rajuimmat tuulet Norjan ja Ruotsin keskisosassa, mutta tuuli tulee samaan aikaan vaikutuksia myös Suomen puolella.

Kovimmat puuskat sijoittuvat myrskykeskuksen lounais- ja länsipuolelle. Tuuli saattaa voimistua myrskyksi Selkämerellä jo sunnuntaina iltapäivällä, mutta voimakkain lännen ja luoteen välinen puhallus ajoittuu Selkämerellä iltaan. Tuolloin keskituuli saattaa yltyä noin 25 metriin sekunnissa.

Maa-alueilla merkittävimmät vaikutukset koetaan Satakunnan rannikolla sekä Varsinais-Suomen länsiosassa. Tuulihuippu ajoittuu tällä alueella klo 20 ja 02 välille, jolloin puuskat voivat olla rannikolla noin 25 metriä sekunnissa. Myrskypuuskia saattaa esiintyä karkeasti rajaten linjan Lohja-Kaskinen länsipuolella. Rannikon tuntumassa rajakerros on melko hyvin sekoittunut noin kilometrin korkeuteen, jossa alatroposfäärin suihkuvirtauksen tuulennopeus on 25-30 m/s.

Hyvin vaatimaton routatilanne altistaa puita kaatumiselle. Kaatuvat puut ovat lähinnä yksittäisiä, mutta erillisiä vahinkopaikkoja esiintynee runsaasti. Sähkökatkoiltakaan tuskin vältytään, vaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on todennäköisesti katkoja yli 10 000 taloudessa. Vahinkojen korjaus pääsee käyntiin kuitenkin varsin pian tilanteen lyhyen keston vuoksi. Tilanne on kokonaisuudessaan ohi viimeistään maanantaina aamupäivällä.

Ennustetun kaltaisia tuulia esiintyy Suomen merialueilla kerran-pari vuodessa. Satakunnan ja Varsinais-Suomen vastaavien tuulien toistuvuudeksi voi arvioida kerran vuodessa tai kahdessa.

Vaaratasojen näkökulmasta tapaus sijoittuu oranssin vaaratason alalaitaan. Vaaratasojen todennäköisyydet: Punainen 5%, oranssi 45%, keltainen 40%, vihreä 10%

 

Page 2 of 13

Taivasasioita-blogi

  • Lahja, joka sai meteorologit varpailleen
    Takana on yksi viime vuosien meteorologisesti mielenkiintoisimmista kesäsääjaksoista, johon liittyi myös ylenpalttista ja osin tunnepitoista sääuutisointia. Sain mahdollisuuden päästä seuraamaan Lahjan-päivää edeltäviä ennusteita lähietäisyydeltä, pohtimaan rajuilmavaroituksia sekä tapaa, jolla haastavasta tilanteesta viestitään. Seuraavassa yritän valottaa, miksi rajuilmatilanteesta oli syytä nostaa keskimääräistä suurempi haloo. Mitä ukkospilvien syntyminen vaatii? Koska ukkospilvien syntyresepti…
    Written on Thursday, 10 August 2023 14:21
Tuoreimmat julkaisut sivustolla