YHTEENVETO

Suomen yllä syvenevän myrskykeskuksen myrskypuuskat kaatavat puita keskiviikkoillasta alkaen erityisesti Vaasan ja Raahen välisellä rannikkoalueella. Torstain kuluessa voimakkaita tuulia koetaan myös muualla maan etelä- ja länsiosassa. Pahimmat vahingot koituvat em. rannikkovyöhykkeellä, jossa voi kaatua runsaastikin puita. Muualla tuulisella alueella vahingot ovat yksittäisiä, mutta voimakkaan tuulen pitkän keston vuoksi kokonaismäärältään mahdollisesti runsaita. Pitkä kesto myös hankaloittaa puiden ja vahinkojen raivausta. Tilanne on ohi vasta torstai-iltana.

VAARAA AIHEUTTAVAN SÄÄTILANTEEN KUVAUS

Vuodenaikaan nähden voimakas myrskymatalapaine syvenee Suomessa keskiviikon kuluessa. Keskuksen eteneminen seisahtuu torstaina itärajan tuntumaan. Voimakkaimmat tuulet koetaan myrskymatalan lounaisessa ja luoteisessa neljänneksessä. Tuulitilanne käynnistyy keskiviikkona päivällä Lapista, kun matalapaineen keskus on syvenemässä Lapin etelärajoilla. Tässä vaiheessa pohjoisen ja koillisen väliset tuulet puhaltavat puuskissa myrskylukemissa. Keskiviikkoiltapäivän aikana pohjoisen ja luoteen välinen tuuli voimistuu Perämerellä myrskylukemiin ja saattaa saavuttaa kesäkaudelle hyvin harvinaisen 25 m/s:n keskinopeuslukeman illan tai torstaialkuyön aikana.

Luoteiset myrskypuuskat iskevät Raahen ja Vaasan väliselle rannikkoalueelle rajusti keskiviikkoillan aikana ja leviävät torstain pikkutuntien aikana sisämaahan Etelä-Pohjanmaalta aina Päijät-Hämeeseen saakka. Rannikolla puuskalukemat voivat yltää paikallisesti jopa 25 metriin sekunnissa, mutta sisämaassa puuskanopeudet jäävät myrskylukemiin tai hieman niiden alle. Torstain edetessä matalapaine täyttyy, mutta kartan osoittamalla keltaisella alueella puuskat ovat edelleen 15-20 m/s. TIlanne on ohi kunnolla vasta torstai-illan päätteeksi. Vaikka matalapaine on täyttymässä, auringonpaiste voimistaa paikoin torstai-iltapäivän puuskia.

Myrskykeskuksen hitaan liikkeen vuoksi myös sademäärät nousevat runsaiksi erityisesti Lapissa sekä paikoin Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa sekä Keski-Pohjanmaalla. Kahden vuorokauden sademäärä ylittää paikoin 50 mm. Lapissa osa sateesta tulee märkänä lumena.

VAIKUTUKSET

Maa-alueilla merkittävimmät vaikutukset tullaan kokemaan kartan katkoviivan luoteispuolella. Pohjanmaan rannikkokaistaleella puuskat ovat myrskylukemissa, mitä tapahtuu roudattoman maan ja lehdellisten puiden aikana erittäin harvoin. Yhdistelmä aiheuttaa vääjäämättömästi puiden kaatumisia ja sitä kautta ongelmia sähkön jakelussa sekä liikenteessä. Vahingot ovat pääosin yksittäisiä kaatuneita puita sekä muutamien puiden ryhmiä, mutta tämäntyyppisiä vahinkoja voi esiintyä melko tiuhasti. Puiden raivausta ja vikojen korjaamista tulee haittaamaan tuulisen jakson pitkä kesto. Pahimmassa tapauksessa raivaus voisi käynnistyä kunnolla vasta torstai-iltana. Kesäkaudella tyypillisiä vahinkoja ovat myös veneiden karkaaminen tai vahingoittuminen laiturissa, merihätätilanteet, tilapäisten ja kevyiden rakennelmien hajoaminen sekä trampoliinien tempautuminen tuulen mukaan. Edellä mainitun alueen ulkopuolella kaatuu lähinnä yksittäisiä puita, mutta tuulisen jakson pitkän keston vuoksi raivattavia kohteita voi kertyä paljon. Vaikka tässä tilanteessa ruuhka-Suomi näyttäisi välttyvän pahimmalta , kokonaisvaikutukset voivat nousta kohtalaisen suuriksi. Paras arvio on, että kokonaisvaikutukset jäävät kuitenkin vähäisemmiksi kuin esimerkiksi lokakuun Valio-myrskyssä.

Lapissa vaikutukset jäävät melko vähäisiksi alueen matalamman ja paremmin tuulta kestävän puuston vuoksi. Potentiaalinen vahinkoalue kattaa lähinnä Lapin lounaisen neljänneksen. Lisäksi Lapin märkä lumisade voi sohjoutua teiden pinnoille ja tehdä ajokelistä erittäin huonon. Lumisade Lapissa kesäkuussa ei ole tavatonta, mutta mallien parviennusteet ovat ennakoineet lumimäärältään tilastollisesti harvinaista tapahtumaa. Sohjoa voi kertyä paikallisesti 10-15 cm, mutta päiväaikana lumi sulaa melko nopeasti.

EPÄVARMUUDET

Globaalit ja rajoitetun alueen mallit ennusteparvineen olivat varsin yksimielisiä tuulisimman alueen sijainnista. Epävarmuutta oli hieman enemmän rajakerroksen pystyrakenteeseen ja puuskanopeuksiin liittyen. Valittu ennustelinja edustaa malliarsenaalin keskilinjaa. Tilanteen tullessa lähemmäksi joukosta ovat kuitenkin karsiutuneet äärimmäiset, laajalti 25 m/s puuskia sisältäneet vaihtoehdot.

On myös otettava huomioon, että tuulisin alue menee päällekkäin sadealueen kanssa. Näin ollen tilanteessa on läsnä kaksi erisuuntiin rajakerroksen stabiilisuutta "vääntävää" tekijää (sade ja kylmä advektio). Rajakerroksen stabiilisuus on siis pieni kysymerkki, joskin kylmän advektion vahvuus ei päästäne lämpötilaprofiileja täysin kostea-adiabaattisiksi. Alatroposfäärin tuulimaksimit ovat Perämerellä peräti 35 m/s ja maa-alueillakin enimmillään 25-30 m/s, joten potentiaalia erittäin rajuihin puuskiin on olemassa (mikäli lämpötilajakauma olisi kuiva-adiabaattinen). Samasta syystä on myös mahdollista, että heti sade- ja pilvialueen ulkopuolella, puuskat ovat tässä ennakoituja hieman voimakkaampia.

Epävarmuuksista huolimatta odotettavissa on vaikutuksiltaan huomionarvoinen ja toistuvuudeltaan harvinainen kesämyrsky.