Myrskyennuste 16.-17.2.2020 |
|
||||
VAHINKOJA AIHEUTTAVA TUULIEPISODI TODENNÄKÖINEN. Suomeen saapuu lounaasta voimakas myrskykeskus, joka aiheuttaa myrskypuuskia erityisesti Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Yksittäisten tuulivahinkojen kokonaismäärä nousee melko suureksi, mutta laajoja yhtenäisiä vahinkoalueita ei muodostu. Tilanteen vakavuus on vähentynyt 15.2. tehtyyn päivitykseen verrattuna.
TILANTEEN AJALLINEN ETENEMINEN Pohjois-Atlantilla on erittäin laaja ja syvä matalapaineen alue. Matalapaineen reunavyöhykkeellä (Euroopan luoteis- ja pohjoisosassa) esiintyy laajalti myrskytuulia. Erityisen voimakkaita tuulet ovat pienikokoisten osakeskusten yhteydessä. Yksi osakeskuksista muodostuu sunnuntaina Keski-Ruotsiin ja liikkuu siitä maanantaiksi Suomen Lappiin. Tuulisin vaihe saavutetaan Pohjanlahdella myöhään sunnuntai-iltana tai maanantain pikkutunneilla. Maa-alueilla tuulihuippu ajoittuu länsirannikolla lähelle vuorokauden vaihdetta, mutta Pohjois-Pohjanmaalla vasta aamuyöhön tai maanantaiaamuun. Tilanne on ohi viimeistään keskipäivällä. TUULENNOPEUS: Puuskat maa-alueilla 19-24 m/s, merellä noin 30 m/s Merialueilla keskituuli kohoaa Pohjanlahdella 21-25 metriin sekunnissa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Puuskat ovat tällöin noin 30 m/s. Maa-alueilla rajuimmat puuskat osuvat Pohjanlahden rannikkovyöhykkeelle. Erityisesti Satakunnan pohjoisimmassa osassa, Pohjanmaalla sekä Etelä-Pohjanmaan länsiosassa, Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa puuskat voivat olla rajuimmillaan 25 m/s tuntumassa (erityisesti Pohjanmaalla). Idempänä 15-20 m/s puhaltavia puuskia voi esiintyä varsin laajalla alueella, likimain linjojen Lahti-Joensuu ja Kemi-Salla välissä. VAIKUTUKSET: 10-30 tuhatta sähkötöntä taloutta, pari sataa pelastustoimen tehtävää Maaperään muodostunut routa ehkäisee laajojen vahinkojen syntymistä jonkin verran, mutta toimii samalla ennusteen merkittävänä epävarmuuden lähteenä. Ottaen huomioon myrskypuuska-alueen laajuus ja puuskien voimakkuus, yksittäisten tuulivahinkojen määrä nousee varsin suureksi. Tuuli tuskin kuitenkaan kykenee aiheuttamaan laajoja yhtenäisiä vahinkoalueita. Merkittävämpien vahinkojen todennäköisyys on suurin em. alueella maan länsiosassa ja erityisesti paikoissa, joissa routaa ei ole muodostunut. Sähkökatkoja saattaa esiintyä 10-30 tuhannessa taloudessa ja pelastustoimelle kertynee kaikkiaan pari-kolme sataa tehtävää. Lisäksi pohjoisessa runsaalla lumentulolla, merialueilla korkealla aallokolla sekä rannikolla meriveden nousulla voi olla omat vaikutuksensa, joita ei tässä kuitenkaan pyritä arvioimaan. Vaaratasoilla mitattuna tapaus on tällä hetkellä keltaisen tason ylemmässä puolikkaassa. Ennusteen lievä heikkeneminen pienensi oranssin vaaratason todennäköisyyttä (joka on suurin Pohjanmaan maakunnassa). EPÄVARMUUDET: Voimakkuusennuste asettunut, roudan esiintyminen, rajakerroksen korkeus Ennustemallien näkemykset tilanteen etenemisestä ovat yhdenmukaistuneet edelliseen päivitykseen verrattuna. Lauantain kirjavammasta vaihtoehtovalikoimasta todennäköisimmäksi nousi yllä kuvattu kehitys, jossa maa-alueiden myrskypuuskia esiintyy erityisesti Selkämeren ja Perämeren rannikkoja myötäillen. Rajakerroksen tuulennopeudet olivat lauantain ennusteissa laskussa ja lasku pysähtyi varsin tyypillisiin talvikauden myrskylukemiin. Vastaavia tapauksia esiintyy vuosittain keskimäärin 1-3 kertaa. Roudan esiintymiseen liittyvät epävarmuudet lisäävät huomattavasti vaikutusten arvioinnin hankaluutta. On todennäköistä, että vaara-alueella esiintyy vähäisessä määrin routaa, jolloin tuulen vaikutukset lievenevät. Erityisesti rannikoiden läheisyydessä routatilanne saattaa olla olematon tai hyvin vähäinen. Suomen Ympäristökeskuksen routa-analyysin mukaan roudan paksuus olisi laaja-alaisesti muutamia senttimetrejä.
Aiempiin myrskytilanteisiin verrattuna tällä kertaa alatroposfäärin kerrostuneisuus tukee paremmin myrskypuuskien esiintymistä. Puuskat voimistuvat ja terävöityvät, kun tilanteen edetessä tuuli kääntyy vähitellen länttä kohti. Samalla rajakerroksen korkeus kasvaa ja liikemäärän pystysuuntainen siirtyminen helpottuu. Rajakerroksen huipulla tuulennopeus on maan länsiosassa noin 25 m/s. |
|||||
Päivitetty 16.2.2020 klo 14:00 /AJP |
Comments