Ennustearkisto

Rajuilmaennusteet 2010

Last Updated: Sunday, 24 November 2013 17:12
Written by A-J Punkka

14.8.2010

YHTEENVETO

Sunnuntain ukkoskuurokehitys jakautuu kahteen toisistaan erilaiseen alueeseen. 1) Lapissa voimistuvat ilmavirtaukset luovat otolliset olosuhteet vaaraa aiheuttaville ukkospilville. Kehitys painottuu iltapäivään ja iltaan ja saattaa myös rajautua lähes pelkästään lännestä saapuvaan kylmään rintamaan. Supersolujen mahdollisuus on olemassa, joten lauantaina on syytä varautua lähes kaikkiin vaaraa aiheuttavan sään elementteihin. Epävarmuudet ovat kuitenkin suurempia kuin riskialueen eteläosassa. 2) Etelässä Baltiasta nouseva kosteus ja epävakaus luovat otollisen tilanteen kohokonvektiolle ja ukkospilvijärjestelmille heti aamusta alkaen. Mahdolliset järjestelmät etenevät koilliseen ja vaaraa voi aiheutua runsaasta salamoinnista ja sateista. Päivällä myös syöksyvirtausten esiintyminen on mahdollista, jos aurinko pääsee reilusti nostamaan lämpötiloja.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Suomen etelä- ja kaakkoispuolella on vahva yläkorkea. Suljettu ylämatalan keskus on läntisen Euroopan yllä. Fennoskandiaa lähestyy lännestä terävä yläsola, joka saapuu Suomeen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Ylemmän troposfäärin lämmön advektiot ovat melko heikkoja, mutta lännestä saapuvan yläsolan lounainen suihkuvirtaus saapuu päivällä Lappiin.

 

Alempana troposfäärissä yläsolaan liittyvä pintamatala alkaa syventyä Norjanmerellä ja liikkuu illaksi Norjan pohjoisrannikolle. Matalapaineen lämpimän ilmamassan sektori kattaa suuren osan Fennoskandiasta. Iltapäivällä lämmin pintarintama on Suomen pohjoispuolella ja kylmä rintama Norjan ja Ruotsin pohjoisosassa. Kylmä rintama saapuu illalla Lappiin. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö majailee heti kylmän rintaman edessä. Toinen kostea alue nousee lämpimässä sektorissa Itämereltä eteläiseen Suomeen. Nämä alueet yhdistyvät viimeistään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kylmän rintaman edessä. Alatroposfääri lämpenee perjantaista suurimmassa osassa maata, mikä johtaa keskitroposfäärin instabiloitumiseen etenkin maan eteläosassa. Lisäksi numeeriset mallit ennustavat etelälounaista alatroposfäärin suihkuvirtausta kylmän rintaman eteen sekä toisaalta Baltiasta nousevan kostean alueen pohjoisreunaan.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Riskialueen pohjoisosa

Lähestyvän yläsolan ja matalapaineen syvenemisen myötä erityisesti Lapin alueelle on kehitteillä vaaraa aiheuttavan syvän kostean konvektion päivä. Salama-aktiivisuus on alueella iltapäivä- ja iltapainotteista ja alueellinen ukkosriski kohoaa kohtalaiseksi. Yöksi kylmä rintama pyyhkäisee Lapin yli kaakkoon vieden sade- ja ukkoskuurot mukanaan.

 

Numeeristen mallien ennustamat tuuli-, lämpötila- ja kosteusprofiilit ennakoivat selvästi kohonnutta vaaraa aiheuttavien ukkospilvien riskiä. Päivän mittaan virtaukset voimistuvat koko troposfäärissä ja iltapäivällä taivaalle kohoavat konvektiopilvet ovat selkeästi myös supersolujen syntyä suosivissa olosuhteissa. Päivän konvektiivinen moodi lienee jälleen monisolu- ja järjestelmätasolla, mutta kylmän rintaman etupuolella myös ”eristäytynyt” ja supersoluja suosiva kehitys on mahdollista. Erityisesti kaakko-luodesuuntaisissa kuuropilvinauhoissa syöksyvirtausten riski on kohonnut. Supersolujen yhteydessä voi myös sataa isoja rakeita ja esiintyä trombeja. Tätä skenaariota tukevat myös matalahkot nostotiivistyskorkeudet.

 

Synoptisesti vahvasti pakotetussa tilanteessa hitaat nousevat ilmavirtaukset voivat johtaa vähittäiseen taivaan pilvistymiseen päivän mittaan. Mikäli näin tapahtuu, vaaraa aiheuttavan sään riski laskee oleellisesti. Keskitroposfäärin instabiilisuus on etelään verrattuna jokseenkin marginaalisella tasolla, joten rajakerroksen lämpenemisen estyminen voi johtaa tilanteen lässähtämiseen. Tällöin voimakas syvä kostea konvektio saattaa fokusoitua selvästi (iltaan ja) kylmän rintaman yhteyteen. Tilanteessa olisi eväitä myös toiselle vaaratasolle, mutta epävarmuustekijöiden vuoksi päätin pitäytyä alemmalla vaaratasolla.

 

Riskialueen eteläosa

Baltian kosteuden ja idästä saapuvan keskitroposfäärin instabiilisuuden kohtaaminen (ja tämän alueen advektoituminen kohti koillista) johtavat ukkosriskin kasvamiseen jo varhaisesta aamusta alkaen maan eteläosassa. Alatroposfäärin suihkuvirtaus tehostaa kosteuden syöttöä etelästä ja useat mallit ennustavatkin vähintään pienimuotoista kohokonvektiotapausta. Ukkosriski on kohtalainen aamupuolella maan lounaisosassa ja myöhemmin päivällä Päijänteen ympäristössä ja illalla itäisissä maakunnissa. Illalla voimistuvat synoptisen mittakaavan pakotteet saattavat aktivoida ukkospilvikehitystä uudelleen myös hieman lännempänä.

 

Numeeriset mallit ennustavat ukkoskuurojen pysyvän ”kohomoodissa” pitkälle päivään. Joidenkin mallien mukaan tämä voisi jatkua läpi vuorokauden. Mallien ennustamat hodografit ovat kohokonvektiotapauksille tyypilliseen tapaan suhteellisen pieniä ja kuperia. Niinpä odotettavissa on järjestelmäkokoluokkaan kasvava antisyklonaalista rataa kulkeva monisoluinen ukkoskuurorypäs (tai pari), jossa vaaraa aiheuttavan sään riski rajautuu alkuvaiheessa lähinnä suuriin sademääriin. Tähän viittaa myös ennustettujen etenemis- ja liikevektoreiden meneminen lähes päittäin. Päivällä, mikäli ukkospilvet juurtuvat rajakerrokseen, syöksyvirtausriski on kohonnut huolimatta vaisuhkoista tuuliprofiileista. Ukkospilvien käytettävissä olevat energiavarat huomioiden aivan taannoisten MCS-myterien kaltaista pyöritystä tuskin tulee.

 

Alueen eteläosassa epävarmuudet liittyvät lähinnä kohokonvektion käynnistymisaikaan ja –paikkaan sekä konvektion rajakerrokseen juurtumiseen. Mikäli jälkimmäistä ei tapahdu, yksittäinen koho-MCS saattaa yksin tyhjentää tarjolla olevat energiavarannot.Perjantai-iltana kaikki merkit kuitenkin viittasivat mukavaan elokuun salamasaldon kasvamiseen.

                                                                

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE Lappi 300...800 J/kg, MUCAPE etelä paikoin >1000 J/kg, Shear1km Lappi 10...15 m/s ja etelä max noin 10 m/s, Shear6km Lappi 15..20 m/s ja etelä alle 15 m/s, MIXR500m 10...13 g/kg

 

8.8.2010

YHTEENVETO

Sunnuntain tilanteessa ovat läsnä erittäin vahvasti kaikki syvän kostean konvektion vaatimat ainesosat. Tilanne on kuitenkin voimakkaasti tulpattu ja ainesosat esiintyvät jossain määrin erillään toisistaan. Alueella, jolla ainesosat kohtaavat toisensa, ukkosriski on sunnuntain aikana 50-70%. Ukkoskuurot esiintyvät pääsääntöisesti järjestelmäkokoluokassa siten, että voimakasta salamointia voi käytännössä esiintyä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Alueen länsilaidalla myös kohokonvektio on mahdollista. Todennäköisintä ukkonen on kuitenkin myöhäisestä iltapäivästä sunnuntain ja maanantain väliseen yöhön. Runsaan salamoinnin lisäksi vaaraa voi aiheutua runsaista sademääristä, voimakkaista ukkospuuskista sekä mahdollisesti trombeista.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Pohjois-Atlantilta ja Norjanmereltä ulottuu matalapaineen alue Keski-Eurooppaan. Venäjällä on edelleen vahva yläkorkea. Sunnuntain aikana Keski-Euroopan ylämatalaan liittyvä sola lähestyy Suomea etelästä. Ylempi troposfääri viilenee maan etelä- ja keskiosassa aavistuksen lauantaista.

 

Alempana troposfäärissä poikkeuksellisen kuuma ilmamassa on Venäjän lounaisosan, Baltian ja itäisen Suomen yllä. Ilmamassan lämpötila on maan itäosassa samaa luokkaa kuin päivänä, jolloin Suomen lämpöennätys meni uusiksi. Tätä ilmamassaa rajaava rintamavyöhyke kulkee iltapäivällä läntisiltä merialueilta entisen Oulun läänin tienoille. Pinnassa rintamavyöhyke on likimain Hanko-Kajaani-linjalla, mikä näkyy myös pintatuulten konvergenssina. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö sijaitsee (kapeana vyöhykkeenä) hieman pintarintaman kylmemmällä puolella yltäen länsirannikolta Etelä-Lappiin. Vyöhykkeen liike sunnuntain aikana on varsin vähäistä. Alatroposfääri lämpenee selvästi lauantaista lähes kaikkialla maan etelä- ja keskiosassa. Tämä yhdessä lievän ylemmän troposfäärin kylmenemisen kanssa kasvattaa keskitroposfäärin instabiilisuutta huomattavasti lauantaista. Instabiilein alue sijaitsee iltapäivällä maan itäosassa.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Jo sunnuntain ensimmäisillä tunneilla salamointi saattaa olla voimakasta riskialueen pohjoisosassa, jossa antisyklonaalisella radalla liikkuva ukkospilvijärjestelmä jatkaa liikettään kohti Venäjää. Samoihin aikoihin ukkospilvikehitys on mahdollista myös muualla maan länsiosassa. Päivällä salamointi rajautunee pintarintaman kylmemmälle puolelle, jonne saattaa kehittyä toisiaan seuraavia ukkospilvijärjestelmiä. Loppuiltapäivästä alkaen (rajakerrokseen juurtuva) ukkospilvikehitys saattaa käynnistyä myös läntisimmissä maakunnissa. Idempänä rajakerros on kuivempi, joten kehityksen estävä tulppa pitänee siellä pintansa. Yötä kohti yläsolaan liittyvä synoptisen mittakaavan nousuliike saattaa eliminoida tulpan hieman laajemmaltakin alueelta, jolloin ukkosriski saattaa kasvaa etelästä alkaen uudelleen.

 

Alatroposfäärin suuren kosteussisällön ja keskitroposfäärin instabiilisuuden vuoksi sunnuntain ukkospilvillä on Suomen oloihin erittäin suuret potentiaalienergiavarastot käytössään. Lisäksi mallien ennustamat tuuliprofiilit enteilevät vaaraa aiheuttavan sään riskiä kartan osoittamalla alueella. Matalan ja syvän kerroksen tuuliväänteet eivät kuitenkaan ole lähelläkään Veera-rajuilman lukemia. Tästä huolimatta erityisesti pintarintaman kylmemmällä puolella ennustetut hodografit ovat ”mukavan” pyöreitä. Tällä alueella onkin selvästi kohonnut riski supersolujen ja sitä kautta muun muassa suurten rakeiden esiintymiselle. Mikäli maa-alueiden konvektio juurtuu rajakerrokseen, supersolutrombitkin ovat mahdollisia. Todennäköisesti päivän konvektiivinen moodi on kuitenkin järjestelmäkokoluokkaa, mikä laittaa mahdolliset supersolut ahtaalle. Ukkospilvijärjestelmien yhteydessä syöksyvirtausten riski on ilmeinen – etenkin, jos järjestelmään kehittyy kaakko-luodesuuntainen ukkoskuuronauha ja järjestelmä spurttaa yli 70 km/h kohti koillista.

 

Edeltävät vastaavanlaiset päivät ovat osoittaneet numeeristen mallien heikkoudet voimakkaasti tulpatuissa tilanteissa. Isot ja voimakkaat ukkospilvijärjestelmät ”imuroivat energiaa” laajalta alueelta, jolloin ennuste voi lähteä menemään pieleen jo ensimmäisten tuntien aikana. Niinpä nytkin mallit näkevät sunnuntain sadetilanteen varsin eri tavoin (joskin synoptisessa mittakaavassa erot jäävät pienehköiksi). Tämänkertaisessa ennusteessa suurin epävarmuus liittyykin ukkospilvijärjestelmien esiintymisaikoihin ja –paikkoihin. Tulpan murtumisaikaa ja –paikkaa on siis äärimmäisen vaikeaa ennustaa. Lisäksi konvektion juurtuminen rajakerrokseen suurimman vaaratason alueella ei ole varmaa. Epävarmuuksista huolimatta povailen jatkoa aktiivisten ja vaaraa aiheuttavien ukkospäivien sarjalle. Suomen salamatilastoja saattaa himmentää ainoastaan se, että iso osa salamoista voi välähtää maa-alueiden rajojen ulkopuolella.

                                                                

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE yli 1000 J/kg, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 12...15 g/kg

29.7.2010

YHTEENVETO

Torstain synoptisen skaalan asetelma on tämän kesän pa(r)h(a)immasta päästä. Voimakkaat tuuliväänteet etelästä saapuvan kylmän rintaman yhteydessä luovat olosuhteet potentiaalisesti varsin voimakkaille ukkosille. Suurin epävarmuus liittyy rajakerroksen kosteuteen, joka näyttäisi laahaavan rintaman jälkipuolella. Voimakkaimpien ukkosten alueellisessa ja ajallisessa jakaumassa oli vielä keskiviikko-iltana eroja numeeristen mallien osalta. Todennäköisimmin ukkoset näyttäisivät painottuvan iltapäivään ja iltaan maan eteläosissa. Edellyttäen, että kylmän rintaman yhteyteen kehittyy voimakasta järjestäytynyttä konvektiota, ovat erittäin voimakkaat ukkospuuskat ja niiden aiheuttamat tuulivahingot melko todennäköisiä. Lisäksi taajamatulvat ovat hyvinkin mahdollisia, mikäli ukkosryppäät matkaavat jonossa kylmää rintamaa pitkin kaakosta länteen.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

 

Puolan lähistöltä pohjoiseen matkaava yläsola pakkaa virtauskenttää Suomen yllä majailevaa yläselännettä vasten. Maan eteläosiin saapuu päivän aikana kapeahko keski- ja ylätroposfäärin suihkuvirtaus, joka lisää syvän kerroksen tuuliväännettä.

Baltiasta Itämerelle siirtyvän matalapaineen kylmä rintama saapuu päivän aikana maan eteläosiin. Sen etupuolella kaakosta virtaa poikkeuksellisen kuumaa ilmamassaa Venäjältä laajalle alueelle maan etelä- ja keskiosiin. Rajakerroksen suurin kosteussisältö näyttää osuvan joko aivan kylmän rintaman yhteyteen tai sen jälkipuolelle. Kaikkein korkein keskitroposfäärin lämpötilavähete osuu puolestaan lämpimään sektoriin kuumaan ilmamassaan. Rintaman jälkipuolella vähete pienenee alatroposfäärin nopeamman viilenemisen johdosta. Tämä ja toisaalta yläsolaan liittyvä laajan mittakaavan nouseva liike saavat todennäköisesti kehityksen estävän yläinversion vähitellen heikkenemään.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

 

Torstain syvän kostean konvektion asetelma muistuttaa hieman surullisen kuuluisaa yleisurheilun MM-kisojen näytöstä vuodelta 2005. Kylmä rintama on nousemassa maan eteläpuolelta kohti pohjoista ja sen yhteydessä ja etupuolella sekä 0-6 km että 0-3 km tuuliväänteet ovat varsin suosiollisia voimakkaasti järjestäytyneelle konvektiolle sekä rajuille ukkospuuskille.

Vaarallisen syvän kostean konvektion kannalta kolme ainesosaa neljästä on selvästi läsnä. Keskitroposfäärin lämpötilavähete on heikkenemisestä huolimatta varsin suuri, kylmä rintama tarjoaa konvektion käynnistävän tekijän ja voimakkaat tuuliväänteet tuovat vaaraelementin soppaan. Ainoa erityinen tekijä, mikä saattaa tyrehdyttää torstain asetelman, on rajakerroksen kosteus. Suurin pinnan läheinen kosteussisältö näyttää pysyttelevän pääosin kylmän rintaman takana ja niinpä on vielä hieman epäselvää, kuinka suureksi epävakaus pääsee muodostumaan rintaman yhteydessä ja etenkin sen etupuolella.

Vaaraa aiheuttavan konvektion riskit painottuvat etenkin rajuihin ukkospuuskiin, jotka voivat yltää 25–30 m/s luokkaan mikäli lounas-koillis-suuntaisia kaarikaikuja syntyy. Myös suuret rakeet ovat mahdollisuuksien rajoissa. Toinen erityinen riskitekijä on hyvin runsaat sademäärät etenkin, jos kylmää rintamaa pitkin matkaa useampi konvektiorypäs toisensa perään. Taajamatulvat ovat siis mahdollisia.

Ukkoskehityksen osalta kaksi eri skenaariota näyttää mahdolliselta. Voi olla, että alkuiltapäivästä etelästä saapuu maan lounaisosiin ensimmäinen aalto ukkosia ja myöhemmin illalla kaakkoon toinen aalto. Vaihtoehtoinen skenaario on, että iltapäivällä kehittyy vain yksi konvektiivinen järjestelmä Suomen eteläpuolelle, josta se matkaa Etelä-Suomen keskiosiin. On myös mahdollista, että rajakerroksen kosteus jää liian vähäiseksi ja samalla ukkoskuurotkin jäävät alueellisesti vähäisemmiksi. Ukkosalueiden liikesuunta on rintamaa pitkin kohti länsiluodetta. Erityisesti järjestäytyneiden ukkoskuuroryppäiden liikenopeus voi olla huomattavan suuri, jopa 80-100 km/h.

Epävarmuuksista huolimatta torstaissa on potentiaalia tämän kesän vaarallisimmille ukkosille ja varsin laajoillekin tuulituhoille.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 300...800 J/kg, LI -1...-3 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km 15...23 m/s, MIXR500m 10...12 g/kg

 

28.7.2010

YHTEENVETO

Keskiviikkona ukkosten alueellinen jakauma Suomessa on jälleen jäämässä varsin pieneksi ja suurin ukkosriski painottuu etelä- ja länsiosaan maata (merialueiden ohella). Ukkoset ovat mahdollisia maan lounaisosissa iltapäivällä/illalla, mikäli niitä estävä tulppa murtuu. Lisäksi illalla kohokonvektiota saattaa kehittyä lämpimän rintaman yhteyteen Pohjanmaan maakunnissa. Baltiaan saattaa iltapäivällä kehittyä mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä (MCS), joka matkaa illan aikana kohti länsiluodetta ja ehkä osuu maan lounaisosiin. Iltapäivällä/alkuillasta mahdollisesti kehittyviin ukkosiin saattaa liittyä ukkospuuskia (rakeiden todennäköisyys on jäämässä melko pieneksi, mutta ne ovat tietyissä rajoissa mahdollisia voimakkaimmissa soluissa). Mikäli kaakosta saapuva MCS osuu maan lounaisosiin, ovat myös taajamatulvat otettava huomioon.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

 

Itä-Eurooppaan kuroutunut ylämatala alkaa liikkua kohti Suomea samalla kun Venäjällä majaileva laaja sulkukorkeapaineen yläselänne pitää pintansa Suomessa. Kyseisen selänteen länsireunalla keski- ja ylätroposfäärin virtauskenttä hieman voimistuu lisäten jonkin verran syvän kerroksen tuuliväännettä Suomen länsipuolella. Pinnassa lämmin rintama ulottuu Suomen lounaisosista kohti koillista. Rintaman yhteydessä, etenkin sen lounaisosissa, esiintyy suurin rajakerroksen kosteussisältö iltapäivällä. Keskitroposfäärin lämpötilavähete paranee ukkosten kannalta etelästä alkaen päivän kuluessa.  

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

 

Myöhään tiistai-iltana tätä kirjoitettaessa Riianlahdella oli rajusti salamoiva laaja mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä. Sen rippeet saattavat olla elossa vielä aamullakin lounaisilla merialueilla tai maan lounaisosissa, mutta päivän kuluessa kyseinen järjestelmä todennäköisesti heikkenee liikkuessaan kohti luodetta. Maan eteläosissa syvän kostean konvektion estävä tulppa saattaa pitää iltapäivän suurimmaksi osaksi poutaisena, mutta etenkin lounaassa suurimman kosteussisällön alueella ukkoskuuroja voi paikoin kehittyä. Näiden yhteydessä paikalliset ukkospuuskat ovat mahdollisia eikä rakeita voida täysin sulkea pois. Korkea lämpötilan nollaraja tosin pitää huolen siitä, että suuri osa rakeista sulaa matkallaan kohti pintaa. Saattaa olla, että kehitys lähtee käyntiin vasta myöhään illalla kohokonvektion muodossa lämpimän rintaman yhteydessä maan länsiosissa, ehkä Pohjanmaan maakunnissakin. Kohokonvektion ollessa kyseessä ukkospuuskariski pienenee selvemmin.

Numeeriset mallit indikoivat, että Baltian suunnalla saattaa kehittyä MCS, joka voimistuvan alatroposfäärin suihkuvirtauksen avittamana saattaa pysyä hengissä aina lounaisille merialueille saakka, mahdollisesti maan lounaisosiinkin. Tämän yhteydessä rankkasateita voi esiintyä. Järjestelmän ajoituksessa ja reitissä oli vielä tiistai-illan ennusteissa jonkin verran eroja.

Ennusteen epävarmuudet ovat tuttuja. Suomen maa-alueiden iltapäivän ja alkuillan osalta epävarmuus liittyy tulpan murtumiseen, joka puolestaan riippuu alatroposfäärin kosteuden määrästä ja lämpötilan noususta. Pilvisyys näyttäisi vähenevän lounaassa iltapäiväksi, mutta rajakerroksen kosteus on edelleen kysymysmerkki tulpan murtumisen kannalta.

Tällä hetkellä todennäköisin skenaario on, että aamulla/aamupäivällä lännessä (merialueilla) etelästä saapunut MCS saattaa vielä ukkostaa. Iltapäivällä sää pysyttelee poutaisena maan eteläosissa, mutta iltaa ja yötä kohti kohokonvektiota kehittyy maan länsiosiin. Samalla etelä/kaakosta saapuva MCS saattaa hipaista maan lounaisosia myöhään illalla/yöllä.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MUCAPE 500...1000 J/kg, LI -1...-3 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km 10...17 m/s, MIXR500m 11...13 g/kg

 

 

27.7.2010

YHTEENVETO

Tiistain salamointiaktiivisuus saattaa olla jo yöllä ja aamulla vilkasta läntisimmissä maakunnissa ja toisaalta Lapin eteläosassa. Päivemmällä aktiivisuus rajautuu suurimman alatroposfäärin kosteussisällön alueelle maan länsi- ja pohjoisosaan. Suurin ukkosriski on Lapin alueella, missä alatroposfäärin kosteus ja keskitropofäärin instabiilisuus on suurinta. Aktiivisuus painottuu myöhäiseen iltapäivään ja iltaan. Mikäli alla kuvattu skenaario toteutuu, ukkospilvijärjestelmien kehittyminen on todennäköistä. Ottaen huomioon ukkospilvien käytettävissä olevan energiamäärän, salamointi voi olla järjestelmissä varsin runsasta. Ennusteeseen liittyy maanantain tavoin melkoista epävarmuutta (ks. tarkemmin alla).

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Islannin eteläpuolella olevasta ylämatalasta yltää yläsola aina Balkanille asti. Venäjällä on edelleen vahva yläselänne, joka yltää osittain myös Fennoskandiaan. Selänteen kylkeä pitkin kiipeää pohjoiseen lyhyt ja vaatimaton yläsola, joka saavuttaa aamulla maan eteläosan ja liikkuu illaksi Lappiin. Päivän mittaan ylempi troposfääri lämpenee aavistuksen etelästä alkaen.

 

Alempana troposfäärissä harvinaisen kuuma ilmamassa on Venäjän länsiosien ja Suomen yllä. Helteisen ilmamassan sektoria reunustaa lämmin rintama, joka siirtyy tiistain aikana hitaasti Lapista Jäämerelle. Kylmä rintama on Suomen länsipuolella, mutta ei juuri etene itään päivän mittaan. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö sijoittuu lämpimän rintaman eteläpuolelle maan pohjoisosaan ja toisaalta kylmän rintaman itäpuolelle osaksi maan länsiosan ylle. Alatroposfääri lämpenee maanantaista huomattavasti Lapissa, mutta jäähtyy hieman maan länsiosassa. Tämän ansiosta keskitropofääri instabiloituu pohjoisessa, mutta stabiloituu lännessä (verrattuna maanantain tilanteeseen). Lisäksi alatroposfäärin kaakkoinen suihkuvirtaus saapuu Suomeen varhain aamulla ja liikkuu heiketen illaksi maan pohjoisosaan.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Helleilmamassan reunamilla esiintyvä lämmön ja kosteuden advektio saattaa johtaa riskialueella jälleen melko railakkaaseen kohokonvektioon maanantain ja tiistain välisenä yönä. Päivemmällä kehityksen käynnistymistä hidastaa näin kuumalle ilmamassalle tyypillisen vahva konvektiivinen esto. Tämän myötä ukkosriski on suurimmillaan vasta myöhäisestä iltapäivästä tai alkuillasta eteenpäin. Ti-ke-yötä kohti ukkosriski lisääntyy myös maan lounaisosassa, mikäli numeeristen mallien ennustama rintama-aalto alkaa muodostua Suomen eteläpuolelle.

 

Tiistain alkupuoliskolla esiintyvät konvektisolut ”operoivat” pääsääntöisesti irti rajakerroksesta. Sekavasti organisoituneiden ukkospilvijärjestelmien syntyminen on mahdollista ja paikoin järjestelmät voivat olla selvästi taaksepäin rakentuvia. Päivemmällä konvektiivinen moodi on enemmän lineaarinen johtuen osittain synoptisen mittakaavan pakotteista.

 

Vaaraa aiheuttava sää aiheutuu tiistaina lähinnä runsaasta salamoinnista sekä mahdollisesti myös syöksyvirtauksista ja yli 2 cm kokoisista rakeista (ja alueen pohjoisosassa myös suurista sademääristä). Mallien ennustamat tuuliprofiilit ovat jokseenkin vaatimattomia, eivätkä yksinään enteile vaaraa aiheuttavaa säätä. Ennustettu konvektion käytettävissä oleva energiamäärä on kuitenkin lähellä kotimaisia ääriarvoja, minkä myötä esimerkiksi syöksyvirtausten mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

 

Viime päivinä numeerisilla malleilla on ollut erityisen suuria vaikeuksia ajoittaa ja ”paikoittaa” konvektiivisia sateita oikein. Tämä johtunee osittain vahvahkosti tulpatusta helleilmamassasta, jossa ”alihilaiset” tekijät saattavat ratkaista paikan ja ajan, jona kehitys käynnistyy. Edeltävät päivät ovat osoittaneet, että tämän tapahtuessa ilma virtaa tropospaussiin lähes ammuttuna, mitä seuraa nopeasti ukkospilvijärjestelmän syntyminen. Myös tiistain ennusteen merkittävin epävarmuus liittyy juuri em. tulppaan. Tällä kertaa tulppa lienee helpoimmin eliminoitavissa riskialueen pohjoisosassa, jossa mm. alatroposfäärin kosteuden advektio on voimakkainta. Illan tilanteeseen vaikuttava epävarmuustekijä on helleilmamassassa esiintynyt runsaahko keski- ja yläpilvisyys. Runsas pilvisyys heikentää kohdalle osuessaan rajakerroksen lämpenemistä ja alentaa ukkosriskiä. Ilman merkittäviä epävarmuustekijöitä tiistain kartta olisi epäilemättä ansainnut korkean ukkosriskin alueen.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MUCAPE yli 1000 J/kg (lännessä paikoin vähemmän), LI < -3K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 11...14 g/kg

 

26.7.2010

YHTEENVETO

Maanantain syvän kostean konvektion todennäköisyys on jäämässä Suomessa pieneksi. Mikäli kuitenkin ukkosia kehittyy, ovat voimakkaat ukkospuuskat sekä suuret rakeet mahdollisia. Ukkossolujen alueellinen ennustaminen on hyvin hankalaa.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

 

Erittäin lämmintä ilmamassaa on virrannut ja virtaa edelleen Suomeen kaakosta. 850 hPa lämpötilat nousevat maanantaina jopa +20 asteeseen. Lämpimästä ilmamassasta huolimatta rajakerros on pääosin melko kuiva. Nämä tekijät saavatkin aikaan voimakkaan konvektion estävän tulpan noin kahden kilometrin korkeuteen. Ylemmissä kerroksissa Suomen itäpuolella on laaja yläkorkea, jonka reunaa matkaa pieni yläsola kaakosta kohti Suomea illan aikana. Yläkorkean länsireunalla puhaltaa heikko suihkuvirtaus, joka lisää syvän kerroksen tuuliväännettä lähinnä maan länsi- ja pohjoisosissa.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

 

Maanantain syvän kostean konvektion ennustaminen on varsin hankalaa voimakkaan konvektion estävän tulpan ja heikkojen pakotteiden vuoksi. On hyvinkin mahdollista, että ukkosia ei maanantaina esiinny lainkaan. Toisaalta jos ukkosia pääsee syntymään, ovat räiskyvät ja voimakkaat ukkoset mahdollisia.

Rajakerroksen kosteussisältö on melko vaatimatonta maan etelä- ja keskiosissa ja niinpä yleisesti +30 asteeseen kohoavat lämpötilatkaan eivät riitä tulpan puhkaisuun. Suurin kosteussisältö näyttäisi sijaitsevan maan länsiosissa, etenkin Pohjanmaan maakunnissa. Toisaalta pilvisyys saattaa olla alueella päivällä melko runsasta ja tämä pitää tällöin lämpötilat paremmin kurissa. Osa numeerisista malleista on pitänyt kehitystä kuitenkin mahdollisena tällä alueella ja niinpä alueelle annettiin vähäinen ukkosriski. Kartan ennustealueeseen ei kannata liiemmälti laittaa suurta painoarvoa tilanteen epävarmuuksien vuoksi. Ukkoset ovat teoriassa mahdollisia lähes missä vaan maan etelä- ja keskiosissa aina Etelä-Lappiin saakka, mutta todennäköisyys on suuressa skaalassa jäämässä hyvin pieneksi. Idässä pilvisyys on vähäisintä ja siellä lämpötilat pääsevät kohoamaan laajalti selvästi yli +30 asteen. Idässä rajakerroksen kosteus on jäämässä vaatimattomaksi, mutta mahdollisesti itärajan tuntumassa saattaa paikallisesti löytyä hieman enemmän kosteutta. Niinpä Pohjois-Karjalan lähiseudut onkin toinen mahdollinen alue Pohjanmaan ohella, jossa ukkoskehitys on ehkä mahdollista.

Olettaen, että ukkosia pääsee kehittymään, on odotettavissa etenkin maan länsiosissa melko voimakkaita ukkospuuskia. Kuivahko rajakerros voimistaa mahdollisten laskuvirtausten tehoa haihduttamalla sadetta ja sulattamalla rakeita. Korkea nostotiivistystaso näyttäisi pitävän trombiriskin lähes olemattomana. Rakeiden osalta n. 4 km korkeudelle yltävä lämpötilan nollaraja sulattaa pienet rakeet tehokkaasti, mutta mikäli voimakkaita ukkoskuuroja pääsee syntymään, ovat suuret rakeet mahdollisia.

Maanantain ukkostilanne on siis epävarmuuksia täynnä ja on melko todennäköistä, että mitään ei kehity. Jos ukkosia kuitenkin pääsee syntymään, voi olla, että ne kehittyvät vasta melko myöhään. Solujen mahdollinen liikesuunta riippuu alueesta, mutta lännessä suunta on suurin piirtein luoteeseen, idempänä kohti pohjoista/koillista. Mikäli voimakkas ukkosrypäs pääsee syntymään, voi se pysyä hengissä pidemmälle iltaan/yöhön. Illalla kaakosta saapuva yläsola saattaa myös tuoda ukkosriskiä maan eteläosiin, mutta tämäkin skenaario on vielä erittäin epävarma.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 500...1400 J/kg, LI -3...-5 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km 10...20 m/s, MIXR500m 11...12 g/kg

 

 

22.7.2010

YHTEENVETO

Torstaina syvän kostean konvektion esiintymisen avaintekijä on rajakerroksen kosteus ja sen lisääntyminen lännestä alkaen. Koska kosteus lisääntyy kunnolla vasta iltapäivällä ja illalla, kehitys tulee painottumaan iltapäivään ja iltaan ainakin riskialueen eteläosassa. Erittäin merkittävistä epävarmuustekijöistä (ks. alla) johtuen alueellinen ukkosriski jätettiin tässä ennusteessa 30-40%:iin. Mikäli sade- ja ukkoskuuroja muodostuu, niiden yhteydessä vaaraa aiheuttavan sään mahdollisuus on ilmeinen. Ukkospilvet esiintyvät niin voimakkaiden ilmavirtausten alueella, että jopa supersolujen esiintyminen on mahdollista. Aktiivisuus laskee illan aikana, mutta salamointi on mahdollista vielä yötä kohti riskialueen koillisosissa.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Yläsola yltää Huippuvuorilta Brittein saarille ja siitä lounaaseen. Solan eteläosa kuroutuu Brittein saarille ja pohjoisosa jatkaa matkaansa itään ja saapuu iltapäivällä Lofoottien tienoille. Yläsolaan liittyy lounainen suihkuvirtaus, joka yltää iltapäivällä Pohjanmereltä Suomen pohjoisosaan. Ylemmässä troposfäärissä esiintyy Suomen alueella heikkoa lämmintä advektiota. Näin ollen keskitroposfäärin stabiilisuus jopa aavistuksen lisääntyy keskiviikosta.

 

Alempana troposfäärissä yläsola aiheuttaa melko voimakasta syklogeneesiä Skandinavian pohjoisosassa. Matalapaineeseen liittyvä lämmin rintama on iltapäivällä Lapin pohjoisosan yllä ja kylmä rintama on Suomen länsipuolella. Alatroposfäärin etelälounaisen virtauksen mukana alatroposfääri lämpenee keskiviikosta koko Suomen alueella. Samainen virtaus kasaa rajakerrokseen kosteutta kylmän rintaman eteen siten, että iltapäivällä rajakerroksen ”kosteusselänne” on niukasti Suomen länsipuolella. Kostein alue leviää illan aikana laajemmalle alueella maan länsiosaan.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Kuuro- ja ukkospilvikehitys tulee riippumaan kosteuden lisääntymisen ohella myös rajakerroksen lämpenemisestä auringonsäteilyn vaikutuksesta. Keskiviikkoillan numeeriset mallit ennakoivat melko yksimielisesti, että lämpeneminen ja kosteuden lisääntymisnopeus johtavat konvektiosolujen muodostumiseen iltapäivällä Lapissa sekä Satakunnan ja Pohjanmaan seudulla. Myöhäisimmät ratkaisut tarjoavat starttia vasta iltakuudeksi. Iltapäivän ja illan edetessä aktiivinen alue liikkuu kosteimman alueen mukana Satakunnasta kohti koillista sekä toisaalta Lapista Venäjän puolelle.

 

Konvektiosolut ponnistavat taivaalle synoptisesti voimakkaasti pakotetussa ja erittäin dynaamisessa ympäristössä. Tämä johtuu lännen puolella majailevasta yläsolasta sekä toisaalta yläsolan edessä olevasta melko voimakkaasta suihkuvirtauksesta. Tämä asetelma johtaa yhteen kesän rajuimmista (konvektion käytettävissä olevan) potentiaalienergian ja tuuliväänteen kohtaamisista. Keskiviikkoillan ennusteiden hodografit olivat erittäin pitkiä ja ennakoivat selkeästi vaaraa aiheuttavan sään mahdollisuutta. Etenkin kehityksen alkuvaiheessa supersolujen esiintyminen on todennäköistä, minkä seurauksena suurien rakeiden ja jopa supersolutornadon (tai parin) muodostuminen on mahdollista. Myöhemmin tuuliprofiilit ennakoivat konvektiosolujen järjestäytymistä, minkä jälkeen syöksyvirtausriski on ilmeinen etenkin pohjois-eteläsuuntaisten ukkoskuuronauhojen yhteydessä.

 

Rajulta kuulostava ennuste on kuitenkin vuorattu lukuisilla epävarmuustekijöillä. Jo keskiviikkoillan tilanne osoitti, että lämpimän ilmamassan alueella liikkuu runsaasti ylä- ja keskipilviä. Pilvisyys saattaa hidastaa lämpötilan nousua etenkin alueen pohjoisosassa, mikä laskisi ukkosriskiä entisestään. Mikäli kosteuden advektio maan länsiosaan myöhästyy edes parilla tunnilla, tämä saattaa estää kehityksen rajakerroksen alkaessa jäähtyä. Myös konvektion nopea järjestäytyminen ja muuttuminen ulosvirtausten dominoimaksi saattaa ajaa ukkospilvet ulos kosteimmalta alueelta, jolloin tilanne olisi hyvin nopeasti ohi. Lisäksi keskiviikon luotaukset osoittivat, että ylemmässä troposfäärissä on vallinnut salamoivalle konvektiolle epäsuotuisa lämpötilajakauma. Osa malleista ennustaa tilanteen jatkuvan torstaille. Mikäli näin käy, näemme suuren joukon salamoimattomia tai vain heikosti salamoivia konvektiosoluja. Joka tapauksessa myöhäisen käynnistymisen vuoksi torstain ukkosjakso saattaa jäädä muutaman tunnin mittaiseksi sprintiksi. Mittavista epävarmuuksista huolimatta iltapäivällä on pahimmassa tapauksessa mahdollisuus kohtalaisen pahaankin rytinään. Esimerkiksi tuuliväänteet ovat jokseenkin väkevimpiä, mitä tänä kesänä on toistaiseksi nähty.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 300...900 J/kg, LI -1...-3K, Shear1km 10...18 m/s, Shear6km 15...25 m/s, MIXR500m 11...14 g/kg

 

 

14.7.2010

YHTEENVETO

Keskiviikon tilanne tarjoaa ukkoskauden 2010 toistaiseksi raflaavimman dynamiikan ja otollisimmat ainekset laajahkoon vaaraa aiheuttavien ukkospilvien rynnäkköön. Päivän mittaan yläsolan voimistama ylemmän troposfäärin virtaus tunkeutuu hellesektorin kosteimman ilmamassan alueelle, mistä muodostuu sopivat ainekset vaaraa aiheuttavalle konvektiolle. Alueellinen ukkosriski on kartan osoittamalla alueella suurimmillaan 50-70% iltapäivän ja alkuillan aikana. Suurin todennäköisyys vaaraa aiheuttavalle konvektiolle on alueen pohjoisosassa. Todennäköisimmin vaaraa aiheutuu voimakkaista ukkospuuskista, joita voi esiintyä laajalla alueella, mikäli ukkospilvet järjestäytyvät nauhamaiseksi muodostelmaksi. Mikäli supersoluja kehittyy, myös suuria rakeita (tai jopa trombeja) voi esiintyä.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Vahva yläkorkea on Venäjän länsiosassa. Pohjois-Atlantilla on ylämatalan alue, jossa liikkuu lyhyt ja terävä yläsola vaimeten kohti Suomea. Solan pohja saapuu iltapäivällä maan länsiosaan. Voimakkain ylätroposfäärin virtaus (varsinainen suihkuvirtausalue) on iltapäivällä Norjan ja Ruotsin yllä, mutta ylemmän troposfäärin virtaus voimistuu maan länsi- ja pohjoisosassa 25-30 m/s:iin.

 

Alempana troposfäärissä erittäin kuuman ilmamassan sektori on Suomen, Baltian ja Venäjän länsiosan yllä. Sektoria rajaava kylmä rintama yltää iltapäivällä Ruotsin Lapista länsirannikkoa pitkin eteläiselle Itämerelle. Lämmin rintama puolestaan yltää Ruotsin pohjoisosasta Suomen pohjoisrajoille. Lämmön advektiot ovat päivän mittaan Lapin pohjoisosa pois lukien melko heikkoja. Sen sijaan alatroposfäärin kosteuden advektio on voimakasta sekä etelästä että lännestä maan länsi- ja pohjoisosaan. Suurin alatroposfäärin kosteussisältö on pakkautuneena melko kapealle vyöhykkeelle kylmän rintaman eteen. Iltaa kohti tämä vyöhyke matkaa hitaasti itään rintaman ja yläsolan mukana.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Keskiviikon syvän kostean konvektion alueellista esiintymistä tulee rajaamaan voimallisesti alatroposfäärin kosteus. Alemman keskitroposfäärin instabiilisuuden vaihtelut ovat ennustealueella varsin vähäisiä. Salamoivia konvektiosoluja saattaa esiintyä jo vuorokauden ensimmäisten kuuden tunnin aikana rintamavyöhykkeen tuntumassa Suomen merialueilla sekä toisaalta Lapissa lämpimään rintamaan liittyen.

 

Iltapäivän aikana ukkoskuuroja kehittynee yleisesti aamun ja aamupäivän sateiden itäpuolelle suurimman ukkosriskin alueelle. Syntyvät konvektiosolut ryhmittyvät todennäköisesti melko nopeasti pohjois-eteläsuuntaisiksi nauhoiksi. Ohjaava virtaus vie konvektiosoluja kohti koillista. Nauhamaiset kovenktiojärjestelmät saattavat edetä itään tai itäkoilliseen jopa 70-80 km/h. Illan aikana aktiivisuus heikkenee nopeasti, koska konvektiosolut saavuttavat kostean sektorin itäreunan. Salamointia saattaa kuitenkin esiintyä yöhön asti paikoitellen riskialueen itälaidalla.

 

Vaaraa aiheuttavan konvektion riski on suurin kartan punaisella varjostetulla alueella. Keskiviikon tilanteessa dynamiikka ja termodynamiikka paiskaavat kättä siten, että kaikki supersoluista kaarikaikuihin on mahdollista. Alkuvaiheessa, kun konvektiosolut ovat vielä irrallaan toisistaan, supersolujen mahdollisuus on selvästi kohonnut. Järjestäytymisen jälkeen supersolujen todennäköisyys laskee, mutta kaarikaikujen riski kasvaa. Järjestäytymisen jälkeenkin yksittäisten supersolujen esiintyminen kuuropilvinauhan edellä on mahdollista, mikä saattaa johtaa kuuropilvinauhojen diskreettiin etenemiseen. Ennustetut tuuli- ja kosteusprofiilit ennakoivat huomattavasti kohonnutta voimakkaiden syöksyvirtausten riskiä. Riski on suurin kaakko-luodesuuntaan järjestäytyneiden kuuropilvinauhojen yhteydessä. Ukkospuuskissa tuulen nopeus voi ylittää 25 m/s. Myös kaarikaikujen sarjan (LEWP) tai luode-kaakkosuuntaisten kuuropilvinauhaan liittyvien ”kaarikaikusarvien” syntyminen on mahdollista, jolloin voimakkaita ukkospuuskia voisi esiintyä erittäin laajalla alueella. Poissuljettua ei ole edes supersolutrombin (tai parin) esiintyminen. Lisäksi supersolujen yhteydessä voi sataa erittäin suuria rakeita.

 

Tilanteen merkittävin epävarmuustekijä liittyy kostean vyöhykkeen kapeuteen. Mikäli yön ja aamun ukkos- ja kuuropilvien jäänteet ajautuvat kostealle vyöhykkeelle lisäämään pilvisyyttä, ukkosriski jää edellä ennustettua alemmaksi (tai kehityksen käynnistyminen myöhästyy). Vaikka tilanne lähtisi ennustetusti käyntiin, ukkospilvien nopea järjestäytyminen ja sitä seuraava kylmän ilman patja -voittoinen vaihe (ja/tai nopea diskreetti eteneminen) voivat viedä koko aktiivisen alueen nopeasti kostean vyöhykkeen itälaitaan kuihtumaan. Tällöin koko vaaraa aiheuttava tilanne voisi olla nopeasti ohi eikä rajakerros välttämättä ehtisi toipua uuteen aaltoon enää loppupäivän aikana. Ukkosherkimmän alueen sijainnista ja kertyvän potentiaalienergian määrästä tiistai-illan numeeriset mallit olivat jokseenkin samaa mieltä. Lisäksi tiistai-illan havaintojen perusteella rajakerroksen kosteudesta ei pitäisi olla pulaa (joskin etelästä advektoituvan kostean kerroksen paksuudesta ei ollut havaintoihin perustuvaa näyttöä). Epävarmuustekijöistä huolimatta keskiviikko on potentiaalisesti vaarallisin ukkostilanne sitten heinäkuun 10. päivän 2006 ja saattaa aiheuttaa vahinkoja laajallakin alueella.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 700...1200 J/kg, LI -2...-5K, Shear1km 7...15 m/s, Shear6km 15...20 m/s, MIXR500m 11...14 g/kg

 

8.7.2010

YHTEENVETO

Maanantain syvän kostean konvektion todennäköisyys on jäämässä Suomessa pieneksi. Mikäli kuitenkin ukkosia kehittyy, ovat voimakkaat ukkospuuskat sekä suuret rakeet mahdollisia. Ukkossolujen alueellinen ennustaminen on hyvin hankalaa.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

 

Erittäin lämmintä ilmamassaa on virrannut ja virtaa edelleen Suomeen kaakosta. 850 hPa lämpötilat nousevat maanantaina jopa +20 asteeseen. Lämpimästä ilmamassasta huolimatta rajakerros on pääosin melko kuiva. Nämä tekijät saavatkin aikaan voimakkaan konvektion estävän tulpan noin kahden kilometrin korkeuteen. Ylemmissä kerroksissa Suomen itäpuolella on laaja yläkorkea, jonka reunaa matkaa pieni yläsola kaakosta kohti Suomea illan aikana. Yläkorkean länsireunalla puhaltaa heikko suihkuvirtaus, joka lisää syvän kerroksen tuuliväännettä lähinnä maan länsi- ja pohjoisosissa.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

 

Maanantain syvän kostean konvektion ennustaminen on varsin hankalaa voimakkaan konvektion estävän tulpan ja heikkojen pakotteiden vuoksi. On hyvinkin mahdollista, että ukkosia ei maanantaina esiinny lainkaan. Toisaalta jos ukkosia pääsee syntymään, ovat räiskyvät ja voimakkaat ukkoset mahdollisia.

Rajakerroksen kosteussisältö on melko vaatimatonta maan etelä- ja keskiosissa ja niinpä yleisesti +30 asteeseen kohoavat lämpötilatkaan eivät riitä tulpan puhkaisuun. Suurin kosteussisältö näyttäisi sijaitsevan maan länsiosissa, etenkin Pohjanmaan maakunnissa. Toisaalta pilvisyys saattaa olla alueella päivällä melko runsasta ja tämä pitää tällöin lämpötilat paremmin kurissa. Osa numeerisista malleista on pitänyt kehitystä kuitenkin mahdollisena tällä alueella ja niinpä alueelle annettiin vähäinen ukkosriski. Kartan ennustealueeseen ei kannata liiemmälti laittaa suurta painoarvoa tilanteen epävarmuuksien vuoksi. Ukkoset ovat teoriassa mahdollisia lähes missä vaan maan etelä- ja keskiosissa aina Etelä-Lappiin saakka, mutta todennäköisyys on suuressa skaalassa jäämässä hyvin pieneksi. Idässä pilvisyys on vähäisintä ja siellä lämpötilat pääsevät kohoamaan laajalti selvästi yli +30 asteen. Idässä rajakerroksen kosteus on jäämässä vaatimattomaksi, mutta mahdollisesti itärajan tuntumassa saattaa paikallisesti löytyä hieman enemmän kosteutta. Niinpä Pohjois-Karjalan lähiseudut onkin toinen mahdollinen alue Pohjanmaan ohella, jossa ukkoskehitys on ehkä mahdollista.

Olettaen, että ukkosia pääsee kehittymään, on odotettavissa etenkin maan länsiosissa melko voimakkaita ukkospuuskia. Kuivahko rajakerros voimistaa mahdollisten laskuvirtausten tehoa haihduttamalla sadetta ja sulattamalla rakeita. Korkea nostotiivistystaso näyttäisi pitävän trombiriskin lähes olemattomana. Rakeiden osalta n. 4 km korkeudelle yltävä lämpötilan nollaraja sulattaa pienet rakeet tehokkaasti, mutta mikäli voimakkaita ukkoskuuroja pääsee syntymään, ovat suuret rakeet mahdollisia.

Maanantain ukkostilanne on siis epävarmuuksia täynnä ja on melko todennäköistä, että mitään ei kehity. Jos ukkosia kuitenkin pääsee syntymään, voi olla, että ne kehittyvät vasta melko myöhään. Solujen mahdollinen liikesuunta riippuu alueesta, mutta lännessä suunta on suurin piirtein luoteeseen, idempänä kohti pohjoista/koillista. Mikäli voimakkas ukkosrypäs pääsee syntymään, voi se pysyä hengissä pidemmälle iltaan/yöhön. Illalla kaakosta saapuva yläsola saattaa myös tuoda ukkosriskiä maan eteläosiin, mutta tämäkin skenaario on vielä erittäin epävarma.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 500...1400 J/kg, LI -3...-5 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km 10...20 m/s, MIXR500m 11...12 g/kg

 

7.7.2010

YHTEENVETO

Keskiviikkona saadaan ukkosia melko laajalla alueella ja salamointi voi paikoin olla runsasta. Ukkoskuuroja saattaa olla meneillään jo aamulla, mutta pääkehitys käynnistyy arviolta puolenpäivän aikaan tai hieman sen jälkeen. Selkein ukkoskuuroihin liittyvä vaara liittyy rankkasateisiin ja taajamatulviin, mutta muutaman senttimetrin rakeita eikä paikallisia ukkospuuskia voida sulkea pois. Yksittäinen ei-supersolutrombi on myös mahdollinen.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Suomen itä- ja lounaispuolella majailevien yläselänteiden välissä kulkee koilliseen yläsola, josta kuroutuu Baltiaan ylämatala. Solaan liittyvä suihkuvirtaus vaikuttaa keskiviikkona maan pohjoisosissa, mutta etelämpänä virtaukset ovat lähes koko troposfäärissä heikkoja. Pitkään Suomen yllä olleeseen helleilmamassaan on kaakosta virrannut kosteampaa ilmaa alatroposfäärissä. Suurin kosteussisältö sijoittuu melko stationääriseen, pohjois-etelä-suuntaiseen rintamavyöhykkeeseen ja heti sen itäpuolelle. Tämä toimii pääasiallisena syvän kostean konvektion keskittäjänä keskiviikkona.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

 

Ukkostelua saattaa olla käynnissä jo aamusella maan länsiosissa sekä mahdollisesti Pohjanmaalla. Päivän edetessä pohjois-etelä-suunnassa maata halkovan stationäärisen rintaman läheisyyteen kehittyy ukkoskuuroja. Uusien ukkoskuurojen kehitys käynnistyy puolenpäivän aikoihin maan eteläosissa. Iltapäivän aikana rintaman läheisyyteen kehittyy yleisesti ukkoskuuroja ja iltaa kohti aktiivisuus leviää hieman idemmäksi (jossa iltapäivä on vielä pääosin poutainen). Aivan lännessä ukkosriski jää hyvin alhaiseksi ja ajoittuu lähinnä aamuun.

Torstain konvektion epävarmuuksia ovat mm. rintamavyöhykkeen tarkka sijainti, joka on vielä hieman auki (saattaa olla myös ennakoitua idempänä). Rajakerroksen kosteudessa ei ole yhtä suurta hajontaa mallien välillä kuin maanantain ukkostilanteessa. Kahden metrin kastepisteet liikkuvat suurimmassa osassa malleja n. +18..20 asteen tienoilla iltapäivän ukkosalueilla. Pilvisyys on melko runsasta rintamavyöhykkeen lähellä, mutta se ei todennäköisesti estä syvän kostean konvektion käynnistymistä. Mikäli pilvipeite pääsee iltapäivällä repeilemään rintaman yhteydessä selvemmin, kasvaa vaaraa aiheuttavan konvektion riski. Lopuksi vielä yksi vaaratasoon vaikuttava tekijä on konvektiosolujen alueellinen jakauma. Mikäli puolenpäivän jälkeen ukkoskuuroja kehittyy paljon ja tiheästi, käyttävät nämä solut saatavilla olevan energian melko nopeasti ja ukkostilanne saattaa jäädä odotettua vaisummaksi. Jos soluja kehittyy alkuun harvempaan, on näillä enemmän kosteutta mitä käyttää hyödyksi ja tällöin ukkosriskikin kasvaa. Hieman on vielä tässä vaiheessa epäselvää kuinka etäälle rintamasta ukkoskuuroja syntyy ja rajoittuuko otollisin kosteussisältö vain kapealle alueelle rintaman yhteyteen.

Rintamavyöhykkeessä ukkossolujen liike on varsin hidasta (etenkin etelässä) heikkojen vallitsevien virtausten vallitessa. Pääasiassa solujen liike on pohjoisen/koillisen suuntaan. Ukkoskuurot syntyvät hyvin lämpimään ilmamassaan, joka pystyy pitämään sisällään runsaasti kosteutta. Yhdistettynä rajakerroksen kohtalaiseen kosteussisältöön, ovat kuuroihin liittyvät sademäärät hyvin runsaita. Mikäli ukkoskuurot jonoutuvat heikosti, kohoaa rankkasateiden ja taajamatulvien riski selvästi.

Alhaiset nostotiivistyskorkeudet ja suurehko 0-3 km CAPE heikkojen tuuliväänteiden alueella nostaa ei-supersolutrombien riskiä rintaman yhteydessä, jossa olemassa oleva konvergenssivyöhykkeen horisontaalisirkulaatio voi tempautua ukkosen nousuvirtaukseen.

Voimakkaimpien solujen yhteydessä noin 2 cm rakeet ovat mahdollisia. Heikot tuuliväänteet ja korkea lämpötilan nollaraja eivät suosi suurempia rakeita, mutta tätä kompensoi runsaampi alatroposfäärin kosteus ja epävakaampi troposfääri.

Ukkospuuskien riski ei ole erityisesti kohonnut, mutta paikallisesti 15–20 m/s puuskat ovat mahdollisia (etenkin pohjoisemmilla alueilla). Heikko syvän kerroksen tuuliväänne, kostea troposfääri sekä melko suuret CAPE-arvot saattavat mahdollistaa yksittäisen mikropurkauksen etelämpänä, jonka yhteydessä paikalliset voimakkaat ukkospuuskat ovat mahdollisia. Näiden tarkempi ennustaminen on kuitenkin hankalaa.  

Iltaa ja yötä kohti aktiivisuus heikkenee melko nopeasti, mutta mahdolliset heikosti järjestäytyneet soluryppäät saattavat pysyä hengissä hieman pidempään.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 400...900 J/kg, LI -1...-3 K, Shear1km < 7,5 m/s, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 11...12 g/kg

 

6.7.2010

YHTEENVETO

Vielä tiistaina ukkosasetelma on jäämässä melko heikoksi. Paikallisia ukkoskuuroja saattaa esiintyä maan eteläosassa, mutta vaaraa aiheuttavan syvän konvektion riski on jäämässä pieneksi.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Suureen osaan Suomea vaikuttaa Venäjällä oleva laaja yläkorkeapaine ja siihen liittyvä pintaselänne, joka halkoo maata. Etelästä on kuitenkin saapumassa matalapaine, joka lisää alatroposfäärin kosteutta päivän mittaan maan eteläosissa. Yöksi maan eteläosiin saapuu heikkenevä ylämatala/sola. Suihkuvirtaukset pysyttelevät pääasiassa ennustealueen ulkopuolella.   

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

 

Etelä-Suomi

Odotettavissa oleva syvä konvektio on alkusoittoa keskiviikon mahdollisesti voimakkaammille ukkosille. Vielä tiistaina ukkosherkin ilmamassa jää Viroon, jossa kehittyy iltapäiväkuuroja. Hieman runsaampi kosteuden lisääntyminen maan eteläosissa saattaa riittää yksittäisiin ukkoskuuroihin myös Suomen puolella. Kehitys saattaa odotuttaa itseään hieman pidemmälle iltapäivään tai alkuiltaan, sillä ukkosten kehittymispotentiaalia heikentää ainakin aluksi varsin kuiva rajakerros sekä mahdollisesti liian hitaasti viilenevä keskitroposfääri. Yksittäiset ennustealueen ulkopuolelle kehittyvät ukkossolut eivät ole poissuljettuja. Mahdollisesti iltapäivällä kehittyviin ukkoskuuroihin ei näillä näkymin liity erityistä vaaratekijää, lähinnä paikallisesti vettä voi sataa rankemmin mikäli maan lounaisosissa soluja kehittyy vanhoista soluista ylävirtaan.

Iltaa ja yötä kohti etelästä saapuva ylämatala saattaa ylläpitää salamointia myös pimeän tultuakin lämpimän rintaman yhteydessä merellä sekä maan lounaisosissa.

Keski- ja Pohjois-Lappi

Heikkoon matalapaineen aaltoon kehittyy päivän aikana paikallisia sadekuuroja, joista osa voi salamoida. Ukkosen todennäköisyys jää kuitenkin pieneksi.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 200...600 J/kg, LI -1...-3 K, Shear1km < 7,5 m/s, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 10...11 g/kg

 

1.7.2010

YHTEENVETO

Torstain syvä kostea konvektio (skk) painottuu iltapäivään ja alkuiltaan. Suurin alueellinen ukkosriski on kartan osoittamalla alueella 40-60%. Ukkoskuurokehitys käynnistyy keskipäivän tienoilla tai hieman sen jälkeen. Aktiivisuus vähenee nopeasti illan aikana. Ukkoskuurojen yhteydessä voi sataa suuria, kooltaan 2-4 cm kokoisia rakeita. Myös voimakkaat ukkospuuskat ovat mahdollisia erityisesti ukkoskuuronauhojen yhteydessä riskialueen itäosassa.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Suomen yllä keskiviikkona majaillut yläselänne siirtyy itään ja lännestä saapuu iltapäivällä maan länsiosaan lyhyt yläsola. Yläsolan etupuolella on heikohko etelälounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus, joka yltää iltapäivällä maan lounaisosasta kohti Kainuuta. Solan myötä ylemmän troposfäärin kylmä advektio voimistuu lännestä alkaen.

 

Alempana troposfäärissä kylmä pintarintama saapuu lännestä Suomeen ja ulottuu iltapäivällä Suomenlahden itäosasta Perämeren pohjukkaan. Toisaalta lämmin pintarintama yltää Perämereltä Kuolan niemimaalle. Näiden vyöhykkeiden itäpuolella on kaikkein lämpimin ja kostein alatroposfäärin ilmamassa, joka on advektoitunut Suomeen sekä Baltiasta että kylmän rintaman edellä Ruotsista.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Torstain skk syntyy kohtalaisen ”dynaamiseen” ympäristöön, jossa lännestä lähestyvä yläsola muokkaa päivän mittaan synoptisen mittakaavan olosuhteita ukkosille suotuisimmiksi. Riskialueella alemman keskitroposfäärin stabiilisuus pysyy likimain keskiviikon tasolla tai muuttuu jopa hieman epävakaampaan suuntaan. Erityisesti lisääntyvä alatroposfäärin kosteus vaikuttaa ukkosille suotuisalla tavalla. Sade- ja ukkoskuurot syntyvät heikosti ”tulpatussa” tilanteessa, jolloin kehitys pääsee käyntiin kosteimmilla alueilla jo keskipäivän tienoilla.

 

Ennustetut hodografit ovat jokseenkin suoria ja riskialueen itäosassa (suihkuvirtausalueella) myös melko pitkiä, mikä indikoi kohtalaista tuuliväännettä. Näin ollen jopa supersolujen kehittyminen on mahdollisuuksien rajoissa. Riskialueen länsiosassa tuuliväänne on selvästi heikompaa. Tuuliprofiilit ja synoptisen mittakaavan tilanne huomioiden odotettavissa on koilliseen eteneviä konvektiosoluja, jotka perivät alustavan järjestäytymisensä isomman mittakaavan pakotteilta. Niinpä odotettavissa on pohjois-etelä- tai kaakko-luode-suuntaisia ukkoskuurojonoja. Erityisesti jälkimmäisten yhteydessä on olemassa kohonnut ukkospuuskariski alueen itäosassa. Myös rakeet 2-4 cm kokoon asti ovat mahdollisia. Lisäksi erityisesti riskialueen länsiosassa taajamatulvien mahdollisuus on olemassa.

 

Keskiviikkoiltana käytettävissä olleet mallit olivat tilanteen muotoutumisesta melko yksimielisiä. Kuten yleensä, myös nyt suurimmat erot olivat alatroposfäärin kosteudessa. Erot olivat erityisen suuria riskialueen kaakkoiskulmalla. Jonkin verran epävarmuutta on myös skk:n alueellisessa kattavuudessa. On mahdollista, että skk aktivoituu varsin laajalla alueella, jolloin ”CAPE-pajatso” voisi tyhjentyä nopeasti ja salamointi jäisi alueellisesti hajanaiseksi. Tämä skenaario laskisi oleellisesti myös supersolujen mahdollisuutta. Joka tapauksessa torstaissa on aineksia kauden toistaiseksi salama-aktiivisimpaan päivään – tosin tämän vuoden asteikolla siihen ei paljon vaadita.

 

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 600...900 J/kg, LI -1...-4K, Shear1km 7...10 m/s (itäosassa), Shear6km ~ 15 m/s (itäosassa), MIXR500m 7...10 g/kg

 

18.5.2010

YHTEENVETO

Yöllä ja aamulla ukkosriski on alueen kaakkoisosassa 20-30%. Syvä kostea konvektio (skk) on melko heikosti järjestäytynyttä ja irti rajakerroksesta. Päivällä skk fokusoituu enemmän alueen länsiosaan ja juurtunee takaisin rajakerrokseen. Ukkosriski säilyy silti matalana johtuen runsaahkosta pilvisyydestä ja konvektiosolujen suuresta määrästä. Yksittäisten konvektiosolujen salamamäärät ovat pääosin melko vähäisiä.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Suomi kuuluu edelleen vahvahkon yläkorkean alueelle. Alueella on kuitenkin liikkeellä muutamia hyvin heikkopiirteisiä yläsolia. Yksi solista saapuu kaakosta maahamme jo yön ja aamun aikana. Iltapäivällä yläsolan pohja kulkee maan lounaisosasta Kainuuseen ulottuvalla linjalla. Ennustealueella ei ole ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

 

Alempana troposfäärissä kostean keskileveysasteiden ilmamassan alue yltää Venäjän lounaisosan ja Baltian kautta maan etelä- ja keskiosaan. Alatroposfäärin kosteussisältö on suurin maan etelä- ja länsiosan alueella. Lisäksi heikkenevä alatroposfäärin kaakkoinen suihkuvirtaus yltää vuorokauden alkupuoliskolla Kannaksen ja Laatokan yli maan itäosaan. Suihkuvirtaus advektoi erityisesti yön ja aamun aikana lisää kosteutta maan kaakkoisosaan. Iltapäivällä suihkuvirtaus heikkenee ja maan itäosaan alkaa virrata alatroposfäärissä kuivempaa ilmaa.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

 

Yö ja aamu

Ala- ja keskitroposfäärin instabiilisuus säilyy maanantaista lähes muuttumattomana. Sen sijaan alatroposfäärin suihkuvirtauksen voimistama kosteuden advektio aiheuttaa kohokonvektiota yön ja aamun aikana riskialueen kaakkoisosassa. Mallit ennakoivat kosteuden advektion olevan voimakkainta reilun puolen kilometrin korkeudella. Kuten ”kohotilanteissa” yleensä, mallit ovat melko erimielisiä kosteuden määrästä tällä korkeudella. Tästä johtuen konvektiivinen esto vaihtelee noin 10 J/kg:sta useaan kymmeneen jouleen. Huolimatta suurehkoista epävarmuuksista ainakin vähäinen salamointi vaikuttaa mahdolliselta. Parhaassa tapauksessa myös pienehkön ja heikohkosti järjestäytyneen konvektiivisen järjestelmän syntyminen on mahdollisuuksien rajoissa. Vaaraa aiheuttavan sään riski rajautuu lähinnä suuriin sademääriin sekä isoimmillaan parin senttimetrin kokoisiin rakeisiin.

 

Päivä ja ilta

Yön kohokonvektiosta muodostunee aamuksi ja aamupäiväksi maan länsiosaan suurehko pilvinen alue, jossa saattaa esiintyä laajaltikin sadekuuroja (epämääräisessä muodostelmassa). Päivällä riskialueen länsiosan aurinkoisimmilla seuduilla lämpötila päässee kohoamaan riittävästi skk:n juurtumiseksi uudelleen rajakerrokseen ja ukkospilvikehityksen käynnistymiseksi. Kuuropilvet muodostuvat kuitenkin lähes seisovaan ilmamassaan ja niinpä iltapäivän skk on yksisoluista tai koostuu lyhytikäisistä ja pienikokoisista kuuropilviryppäistä. Sade- ja ukkoskuurojen alueellinen peittävyys on todennäköisesti suuri, jolloin jo muutenkin laiha energiavarasto tyhjenee nopeasti. Tällöin yksittäisten solujen salamamäärätkin jäävät pääsääntöisesti pieniksi. Pilvisyys onkin päivemmällä merkittävin ennusteen epävarmuustekijä. Yksittäiset konvektiosolut liikkuvat hitaasti likimain länteen. Niinpä vaaraa aiheuttavan sään mahdollisuus rajautuu edelleen lähinnä suuriin sademääriin.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 300...600 J/kg, LI 0...-3 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 8...10 g/kg

 

 

13.5.2010

YHTEENVETO

Torstain mahdollinen syvä kostea konvektio (skk) jakaantuu kahteen osioon: lämpimän rintaman mukana seuraavaan kohokonvektioon sekä rintaman takana kehittyvään iltapäiväpainotteiseen ukkoskuuroiluun. Suomessa alueellinen ukkosriski on suurimmillaan loppuiltapäivästä ja alkuillasta kartan osoittamalla vyöhykkeellä 20-40%. Yötä kohti aktiivisuus todennäköisesti laskee nopeasti. Vaaraa aiheuttava sää rajoittuu lähinnä paikallisesti suuriin sademääriin. Tilanteeseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka on kuvattu alhaalla.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Pitkälle etelään venähtänyt yläsola yltää Norjanmereltä Brittein saarten yli Iberian niemimaalle. Venäjällä on puolestaan laaja yläkorkean alue. Suomi sijaitsee helatorstaina yläkorkean länsilaidalla kaakkoisten antisyklonaalisten ilmavirtausten alueella. Ennustealueella ei ole torstain skk:oon vaikuttavia ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

 

Alemmassa troposfäärissä kaakkoisten virtausten voimistuminen tarkoittaa samalla voimistuvaa lämmön ja kosteuden advektiota Venäjän suunnalta. Lämmin advektio jatkuukin koko päivän ajan voimakkaana suuressa osassa maata. Tähän liittyvä lämmin (pinta)rintama saapuu päivällä maan kaakkoisosaan ja liikkuu illaksi Pohjanmaalle. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö seuraa kapeahkona, muutama sata kilometriä leveänä vyöhykkeenä heti lämpimän rintaman takana. Illalla kaakkoon alkaa kuitenkin virrata jo kuivempaa ilmaa Venäjältä.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

 

Itäiset riskialueet

Lämpimän rintaman jälkipuolella alatroposfääri on hyvin kostea ja stabiili ja vaatii iltapäivällä melko runsaasti toipumisaikaa. Numeeriset mallit ennustavatkin lämpimän advektion jäljiltä yläinversion sinnittelevän pitkälle päivään noin puolen kilometrin korkeudella. Kehitys lähtee todennäköisesti käyntiin vasta, kun lämpötila nousee selvästi yli 20 asteen, mikä saattaa tarkoittaa aikaväliä klo 15-18. Keskiviikkona Venäjällä kehitys käynnistyi vasta klo 14-15.

 

Sade- ja ukkoskuurot syntyvät dynaamisesti suhteellisen vaisuun ympäristöön. Hodografit ovat melko ”alapainotteisia”, jolloin paksun kerroksen tuuliväänne on vaatimaton. Konvektiosolujen ryhmittyminen on kuitenkin todennäköistä ja iltapäivän ja illan mittaan saattaa kehittyä lyhyehköjä lounais-koillissuuntaisia monisoluisia kuuronauhoja. Ennustetut tuuliprofiilit ennakoivat yksittäisten solujen etenevän pohjoisluoteeseen, mutta tuuliprofiili ja CAPEn alueellinen jakauma huomioiden ”meso-beta-elementit” saattavat edetä myös vastavirtaan. Tämä nostaa taajamatulvien riskiä. Syöksyvirtausriski jää marginaaliseksi ja mahdolliset rakeetkin jäänevät isoimmillaan 2-3 cm kokoisiksi.

 

Keskiviikon havaintojen perusteella mallien rajakerroksen kosteusennustetta voi pitää melko realistisena. Räikeitä yliarvioita ei malleissa juuri esiinny – muutamat ratkaisut saattavat olla pikemminkin liian kuivia. Suurempi epävarmuus liittyy rajakerroksen toipumiseen lämpimän rintaman ja sen sateiden jäljiltä. Mallien ennustettujen luotausten mukaan alapilvi (ja yläinversio) pitävät pintansa varsin pitkään päivällä, jolloin huonoimmassa tapauksessa toipumisaikakin jäisi liian lyhyeksi auringonlaskun tullessa vastaan. Juuri tästä melko suuresta epävarmuustekijästä johtuen myös ukkosriski on jätetty melko matalaksi. Kuvastavaa on, että osa malleista ei saa juuri lainkaan sadekuuroja itäiselle riskialueelle. Tässä valittu linja on kuitenkin hieman salamoivampi ja olettaa, että alapilvi ja inversio pettävät sen verran ajoissa, että myöhäinen ja ajallisesti lyhyeksi jäävä ukkoskuurokehitys toteutuu.

 

Alue itäisen riskialueen länsipuolella

Lämpimässä rintamassa esiintyvä lämmön ja kosteuden advektio saattavat muokata alemman troposfäärin vertikaalirakenteen kohokonvektiolle otolliseksi. Ke-illan numeeriset mallit olivat kuitenkin melko pessimistisiä kohokonvektion käytettävissä olevasta energiasta. Sekaolomuotokerroksen CAPE saattaa olla vuorokauden alkupuoliskolla juuri ja juuri heikkoon salamointiin riittävä. Tosin täytyy muistaa, että tämäntyyppinen skk on usein malleille hankalimpia ennustettavia.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 300...800 J/kg, LI -1...-3 K, Shear1km 5-10 m/s, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 8...10 g/kg

Comments  

#1 Lavada 2018-11-30 03:35
female viagra: http://www.thechocolatetree.com/__media__/js/netsoltrademark.php?d=iamthebest.us
Quote