Yläselänteen painopiste siirtyy enemmän Suomen itä- ja kaakkoispuolelle. Länsivirtauksessa liikkuva heikko yläsola saapuu iltapäivällä Perämerelle ja keskitroposfääri viilenee sunnuntaihin verrattuna maan pohjoisosassa. Päivän suosiollisimmat keskitroposfäärin lämpötilavähetteet löytyvät Pohjanmaalta yläsolan saapumisen myötä. 

 

Suomen kaakkoispuolella olevan korkeapaineen länsi- ja pohjoisreunaa myötäilee rintamavyöhyke. Siihen liittyy tai muodostuu yksi tai useampikin aalto, jotka voimistavat lämmön ja kosteuden konvergenssia. Runsain rajakerroksen kosteus löytyy maan pohjoisosasta lukuun ottamatta Pohjois-Lappia. Illan kuluessa rintamavyöhyke liikkuu hitaasti hieman etelämmäksi.

 

Voimakkaimmat syvän kerroksen tuuliväänteet löytyvät Keski- ja Pohjois-Lapista, mutta ukkossolujen kokema efektiivinen väänne jää 0-6 km shearia pienemmäksi konvektiosolujen mataluuden vuoksi pintarintaman viileämmällä puolella.

 

Salamoivaa konvektiota saattaa esiintyä yöllä paikoin Keski-Lapissa, joissakin skenaarioissa salamointi on ollut runsaampaakin. Iltapäivän kuluessa pinnasta ponnistavat ukkoskuurot yleistyvät etenkin pintarintaman läheisyydessä Etelä- ja Keski-Lapissa. Toinen ukkosten "aalto" käynnistyy todennäköisesti Pohjanmaalta, josta ukkossolut matkaavat kohti koillista. Kolmas, joskin epävarmempi alue on maan keskiosa (etenkin Pirkanmaa), jossa ukkosten muodostumisen todennäköisyys on pienempi. Pääosa ukkosista heikkenee illan kuluessa, mutta osa saattaa jaksaa myöhempään iltaan tai yöhön lähinnä pintarintaman tarjoaman runsaamman kosteuden myötä Pohjois-Pohjanmaalla. 

 

Yksittäisten ukkoskuurojen liikesuunta on kohti itäkoillista. Konvektiivinen moodi on Lapissa hienohilamallien perusteella joukko yhteensulautuneita ukkoskuuroja, joissa saattaa esiintyä taaksekasvavia elementtejä. Etenkin Etelä-Lapissa yhtenäisemmäksi ukkosjärjestelmäksi muodostuvan alueen näennäinen liike on hitaasti etelämmäksi. Ukkoskuuroalue saattaa väljästi noudattaa itä-länsi-suuntaista orientaatiota, jonka se perii pintarintaman suunnasta.  Riskialueen eteläisemmissä osissa eli lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa ukkoskuurot ovat erillisempiä, joskin joitakin nauhamaisia monisolukuuroja voi syntyä. 

 

Syvän kerroksen efektiiviset tuuliväänteet eivät ole ennustealueella erityisen kovia (tai tuuliprofiilit ovat selvästi yläpainotteisia). Silti jos luode-kaakko-suuntaisia ukkoskuuronauhoja pääsee muodostumaan, on vaaraa aiheuttavien syöksyvirtausten riski kohonnut. Tuuli voi olla tällöin puuskissa paikoin noin 20 m/s. Suurin ukkospuuskariski näyttäisi olevan Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Lapissa voimakkaimpien solujen yhteydessä voi myös esiintyä pienialaisia, "pulssimaisia" syöksyvirtauksia, mutta laaja-alaiset tuulivahingot ovat epätodennäköisiä. 

 

Vaara-alueella voimakkaimpien kuurosolujen yhteydessä ovat 2 - 4 cm rakeet mahdollisia. Lapissa suurinta haittaa runsaan salamoinnin ohella on rankkasateissa, jotka saattavat aiheuttaa taajamatulvia. Erityisesti Rovaniemi sekä Kemi-Tornio ovat suuremmista kaupungeista runsaiden sateiden ennustetulla alueella. 

 

Maanantain merkittävimmät epävarmuudet liittyvät edeltävän illan ja yön aikana esiintyviin ukkosiin, jotka voivat kehittää Lappia halkovaan rintamaan aaltoja ja siten muokata sen lopullista sijaintia. Joissakin ennustetuissa skenaarioissa Lapin pintarintama on iltapäivällä selvästi etelämpänä, jolloin esimerkiksi Keski-Lapissa aktiivisuus jää varsin vaisuksi. Tämän lisäksi yhtaikaa laajalle alueelle pintarintaman läheisyyteen syntyvät ukkoskuurot saattavat nopeasti muodostaa melko laaja-alaisen yhteensulautuneen kuuroryppään, joka voi ainakin tilapäisesti kuluttaa Etelä- ja Keski-Lapin energiapajatson melko tyhjiin. Lopuksi on vielä epävarmaa missä laajuudessa maan keskiosaan pääsee muodostumaan ukkoskuuroja tulpatussa tilanteessa ilman merkittävämpää käynnistävää pakotetta. Lusikkansa soppaan voi heittää myös runsas pilvisyys, joka edeltävän illan satelliittikuvissa oli lähestymässä ennustealuetta lännestä.

 

Yhteenvetona: Merkittävimmät riskitekijät ovat vaara-alueen pohjoisosassa (Etelä- ja Keski-Lappi sekä Koillismaa) lähinnä runsas salamointi sekä rankkasateiden aiheuttamat taajamatulvat. Vaara-alueen eteläosissa (lähinnä Pohjanmaan maakunnat sekä Kainuu) merkittävin riski liittyy mahdollisiin syöksyvirtauksiin. Molemmilla alueilla voi kovimpien solujen yhteydessä esiintyä myös suuria rakeita. Salamoiden määrä mitataan maanantaina tuhansissa, mutta ylempään vaaratasoon oikeuttavaa laaja-alaisempaa vahinkoa tuskin syntyy.