2015 Laina, Suoma, Lyyli, Orvokki ja Valio

Last Updated: Wednesday, 23 November 2016 13:48
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT  2015

 

 

 

2-3.01.2015

TALVIMYRSKY MERELLÄ JA MAALLA

Vuoden ensimmäinen talvimyrsky riehui lounaisilla ja eteläisillä merialueilla perjantaina. Alkuiltaan mennessä voimakkain keskituuli oli mitattu Kaskisissa 25 m/s, ulkomerellä Bogskärissä  23 m/s. Puuskissa tuuli merenrannikolla liki 20 m/s ja merellä lähes 30 m/s.

Voimakkaat tuulet nostattivat korkeaa aallokkoa, joka hankaloitti laivaliikennettä muun muassa Helsingin ja Tallinnan välillä. Tallink Siljan Superstar-aluksella kaatui hylly ja tavarat romahtivat lattialle a la carte-ravintolassa, jolloin yksi matkustaja loukkaantui.

Pohjoisella Itämerellä alukset kohtasivat jopa 8,8 metrin korkuisia aaltoja, Helsingin edustalla Suomenlahdella 6,1-metrisiä. Merkitsevä aallonkorkeus oli pohjoisella Itämerellä 4,9 metriä ja Suomenlahdella 3,4 metriä. Matalapaineen keskus oli perjantaina alkuillasta Pohjanmaalla ja siirtyi lauantaiaamuksi Pohjois-Karjalaan. Länsituulet kääntyivät samalla luoteen puoleisiksi. Myrskyvaroitukset olivat voimassa vielä lauantaiaamuna merialueilla ja puuskavaroitukset maa-alueilla.

Ete­lä- ja län­si­osis­sa maa­ta tuu­li pu­hal­si per­jan­tai­na si­sä­maas­sa puus­kis­sa vaa­ral­li­sen voi­mak­kaas­ti, esi­mer­kik­si Hä­meen­lin­nas­sa mitattiin 22 m/s. Kaatuneet puut työllistivät pelastuslaitoksia erityisesti Satakunnassa.

 

Tuuli katkoi sähköjä

Ko­va tuu­li vei per­jan­tai­na säh­köt tu­han­sil­ta ko­ti­ta­louk­sil­ta. Säh­kö­yh­tiö Ele­nian alueel­la il­man säh­köä oli il­lan mit­taan yhtäaikaisesti enim­mil­lään 6 000 ta­lout­ta. Häi­riöt pai­not­tui­vat Pir­kan­maal­le. Ca­ru­nan alueel­la sähköittä jäi yli 3 000 ta­lout­ta, suu­rin osa Sa­ta­kun­nas­sa. Myö­hään il­lal­la säh­kö­kat­ko­ja il­me­ni myös Poh­jois-Kar­ja­las­sa ja Ky­men­laak­sos­sa.

 

Lauantaina suu­ri osa Suo­mea jou­tui  mä­rän, san­kan lu­mi­sa­teen rii­vaa­mak­si. Pai­na­va lu­mi tai­vut­ti pui­ta säh­kö­joh­doil­le, mis­tä ai­heu­tui se­kä ly­hyi­tä räp­sy­kat­ko­ja et­tä laajempia verkkovikoja, joita energiateollisuuden häiriökartan mukaan oli Elenian ja Carunan verkoissa lähes 40.

Pa­him­mil­laan Suomessa kärsi sähkökatkoista yli 7 000 asiakasta, valtaosa Länsi-Suomessa ja erityisesti Etelä-Pohjanmaalla (5000). Ala­jär­ven Säh­köl­lä oli  vie­lä lauan­tai-il­ta­na lä­hes tu­hat ih­mis­tä sähköittä, jota toimitusjohtaja Erkki Ammesmäki luonnehti "varmaan yhtiön historian pahimmaksi luonnonkatastrofiksi".

 

Maanteillä paha ajokeli

Sankka lumi- ja räntäsade muutti ajokelin jo perjantaina osittain erittäin huonoksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Lisää loskaa ja lunta oli luvassa illalla ja yöllä. Etelä-Suomessa sade tuli vetisessä muodossa.  

Huo­not lii­ken­ne­olot ulot­tui­vat Itä-Suo­mes­ta ran­ni­kol­le as­ti, mi­kä nä­kyi lu­kui­sis­sa lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa. Tohmajärvellä ja Pälkäneellä tapahtuneissa kolareissa loukkaantui molemmissa neljä ihmistä. Pelastuslaitosten yksiköt ovat hä­ly­tys­ten li­säk­si rai­van­neet teh­tä­viin men­nes­sään tiel­le kaa­tu­nei­ta pui­ta. Joil­le­kin tie­osuuk­sil­le myrs­ky ja lu­men pai­no oli­vat sor­ta­neet pui­ta niin pal­jon, et­tä nii­den kor­jaa­mi­seen tar­vit­tiin pe­las­tus­lai­tok­sen ka­lus­toa jä­reäm­pi ko­ne. (HS)

 

Myrskyjen sähkökatkot eivät enää piinaa viikkoja

Tal­ven en­sim­mäi­ses­sä isos­sa myrs­kys­sä kat­ken­neet säh­köt saa­tiin kor­jat­tua vii­kon­lop­pu­na mel­ko no­peas­ti. Säh­kö­ver­kois­ta vas­taa­vat yri­tyk­set ovat ot­ta­neet opik­seen ta­ka­vuo­sien my­rä­köi­den tu­hois­ta.

- Tie­tyl­lä ta­val­la vuo­den 2011 ta­pa­nin­päi­vän myrs­ky oli kään­teen­te­ke­vä. Ne vai­ku­tuk­set yh­teis­kun­taan oli­vat niin iso­ja, et­tä po­liit­ti­sel­la ta­sol­la asiaan he­rät­tiin, ker­too Ener­gia­vi­ras­ton verk­ko­joh­ta­ja Simo Nurmi.

Jou­lun jäl­keen vuon­na 2011 oli enim­mil­lään vail­la säh­köä noin 300 000 ta­lout­ta. Jot­kut ko­dit oli­vat pi­mei­nä ja kyl­mi­nä vii­kon ajan. Se­ka­sot­kun jäl­keen sähkömarkkinalakiin sää­det­tiin uu­det toi­mi­tus­var­muus­ta­voit­teet, jot­ka as­tu­vat voi­maan por­ras­te­tus­ti. Yhtiöt ovat toimineet, on ru­vet­tu in­ves­toi­maan aiem­paa enem­män verk­koi­hin ja sa­mal­la huo­leh­dit­tu va­rau­tu­mi­ses­ta. Käy­tän­nös­sä suu­ri osa il­ma­joh­dois­ta – eli tolp­pien va­raan ve­de­tyis­tä joh­dois­ta – pi­tää kai­vaa maan al­le. Ensisijaisesti säh­kö­verk­koa ei tulisi ol­la met­säs­sä ja il­mas­sa pui­den kaa­tu­mi­sel­le alt­tii­na.

 

 

 

08.02.2015

LAINA-MYRSKY KOVA, MUTTA VAHINGOT VÄHÄISIÄ

Norjan rannikolla jopa 45 m/s puuskissa puhaltanut Ole-myrsky puhkui Suomeen sunnuntaiyönä ja -aamuna, Lainan päivänä. Merialueille annettiin myrskyvaroituksia. Pohjoisen ja luoteen välinen tuuli puhaltaisi Pohjanlahdella, Pohjois-Itämeren länsiosassa ja Ahvenanmerellä 25 m/s, Saaristomerellä ja Pohjois-Itämeren itäosassa 23 m/s ja Suomenlahdella 21 m/s. Koko maassa varoitettiin vaarallisen voimakkaista tuulista yli 20 m/s maa-alueilla.

Tuuli puhalsi kovimmin länsirannikolla ollen pahimmillaan Pohjanmaan rannikkoalueilla. Merellä havaittiin kymmenen minuutin keskituulina yli 25 sekuntimetrin nopeuksia, kovimmillaan Pietarsaaren Kallanin asemalla 28,8 m/s ja kolmen sekunnin puuskassa 34,5 m/s. Maa-alueillakin tuulen nopeus oli Pohjanmaan rannikkovyöhykkeillä puuskissa yli 25 m/s, esimerkiksi Toholammilla 25,5. Hailuodon kovin puuska oli 29,8 ja Oulun 23,1 m/s.

Laina-myrskyn rippeet saavuttivat vähän myöhemmin eteläisen Suomen. Pirkanmaalla Tampereen Siilinkarin järviasemalla mitattiin aamulla puuskittaista tuulta 22 metriä sekunnissa. Uudellamaalla tuulennopeus nousi myös puuskissa 22-23 metriin sekunnissa, kertoi meteorologi Eerik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta. Espoon Nuuksiossa mitattiin 22,8 m/s ja Helsinki-Vantaan lentokentälläkin yli kahdenkympin lukemat.

 

Tunturissa hirmumyrskypuuskia

Lapissa tuulet vinkuivat voimakkaina, ja näkyvyys on ollut lumituiskun takia hyvin huono. Aamuyöllä pahin myräkkä alkoi lähestyä Pohjois-Suomessa jo loppuaan. Tuntureilla tuulen nopeudet lähentelivät 40 metriä sekunnissa.  Muonion Laukukeron asemalta mitattiin klo 0.40 39,7 metriä sekunnissa.

Myöhään lauantai-iltana mitattu keskituuli 30 metriä sekunnissa ei aivan ylittänyt hirmumyrskyn rajaa (yli 32 metriä sekunnissa), mutta nämäkään lukemat eivät ole Suomessa aivan jokapäiväisiä, joskin keskimäärin vuosittaisia. Tuntureilla puuskat eivät onneksi aiheuttaneet mainittavia vahinkoja. Utsjoen Kevolla tuulennopeudeksi mitattiin 30,6 m/s.

Liikennevirasto kertoi aamulla, että Enontekiöllä Suomen ja Norjan valtakunnanrajalla tie on avattu jälleen liikenteelle oltuaan aamuyöllä suljettuna erittäin huonon ajokelin vuoksi.

 

Merellä korkeita aaltoja. Ilmatieteen laitos mittasi Selkämerellä aamuyöllä yli kuusimetrisiä aaltoja. Korkein yksittäinen havaittu aalto oli 11,3 metriä. Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus oli 4,6 metriä ja korkein aalto nousi 8,3 metrin mittaan. Aaltoennätykseen ei Itämerellä yöllä vielä ylletty. Korkein yksittäinen 14 metrinen aalto mitattiin Itämeren pohjoisosassa Rafael-myrskyssä joulukuussa 2004. Merkitsevä aallonkorkeus oli tuolloin 8,2 metriä.

 

Myrskytuhot melko vähäisiä

Myrskytuhot näyttävät jääneen melko vähäisiksi. Elenian verkossa Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla sähköttömiä asiakkaita oli runsaat 5 000. Myrskytuuli heikkeni alueella aamupäivän kuluessa. Sähköyhtiö Carunan alueella Lounais- ja Etelä-Suomessa sekä Satakunnassa oli pari tuhatta kotitaloutta ilman sähköä kello yhdeksän jälkeen. Elenialla sähköttömiä oli myös noin 2 000 pääasiassa Itä-Hämeessä ja Pirkanmaalla.

 

Sunnuntain vastaisena yönä Pohjois-Pohjanmaan yli kulkenut myrsky ei aiheuttanut Oulun seudulla pahempia tuhoja.

- Ei se ole meitä juoksuttanut, kertoi päivystävä palomestari Kimmo Virkkala Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta.Oulun eteläpuolella, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella myrsky aiheutti seitsemän vahingontorjuntatehtävää, joissa pelastuslaitos kävi raivaamassa kaatuneita puita. Perämeren rannikolla tapahtui paikallisia puutuhoja ja sähkökatkoksia.

Keski-Pohjanmaalla pelastuslaitos oli aamulla raivannut vajaat kymmenkunta tielle kaatunutta puuta, mutta merkittäviä myrskytuhoja ei ollut tiedossa. Samoin Pohjanmaalla oli hoidettu muutamia puunkaatumistehtäviä.

Etelä-Pohjanmaan pelastustoimella oli heti aamusta vahingontorjuntatöitä eri puolilla maakuntaa. Puita oli kaatuneena tai taittuneena teiden päälle. Tuuli teki puille tuhojaan eniten rannikoiden läheisyydessä, esimerkiksi Kristiinankaupungissa ja Kokkolassa. Myös muun muassa Lappajärvellä, Alahärmässä ja Teuvalla on tarvittu pelastustoimen apua puiden raivaustöissä.

Satakunnassa pelastuslaitos sai useita kymmeniä hälytyksiä teille ja sähkölinjoille kaatuneista puista sekä tuulen repimistä kattopelleistä. Hälytyksiä tuli lähinnä Porin ja Rauman seuduilta. Sähkökatkoja oli eniten saariston kesämökkiaueilla ja Uudenkaupungin ja Rauman rannikkoalueilla.

 

Laina-myrsky kontra Eino ja Seija

Laina-myrskyn tuulenvoimakkuuksia koetaan Suomessa kerran vuodessa tai jopa vain kerran kahdessa vuodessa. Kovista tuulista huolimatta vahingot jäivät pienemmiksi kuin esimerkiksi vuoden 2013 voimakkuudeltaan saman luokan Seija- ja Eino-myrskyjen tuhot.

- Vaikutusten kannalta lukemat olivat melko kovia, mutta maa oli nyt Suomessa melko routainen, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Erik Saarikalle kertoo. Routaisessa maassa vahingot jäävät rajoitetummiksi eivätkä puut kaadu niin helposti kuin sulassa maassa.

Sähkökatkoja oli jonkin verran ympäri maata, mutta tilanne ei ollut läheskään niin paha kuin mainittujen Seijan ja Einon aikaan, kun sähköittä oli jopa noin 100 000 ihmistä, Saarikalle kertoi. (HS/Yle)

 

 

 

08.04.2015

SUOMANPÄIVÄNÄ MYRSKYNPUUSKIA

Kova puuskainen lännen ja luoteen välinen tuuli puhalsi keskiviikkona maassamme länsi- ja eteläpainotteisesti. Voimakkaimmin tuiversi Rauman Kylmäpihlajassa, missä keskituuli oli seitsemän aikaan aamulla 24,6 m/s ja puuskassa 30,1 m/s. Länsirannikolla voimakkaita puuskia havaittiin kaikkiaan paljon, mm. Paraisten Fagerholmissa 27,5, Turun Rajakarissa 26,1 ja Hangon Russarössä 26 metriä sekunnissa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tuuli oli vaarallisen voimakasta sisämaassakin iltaan saakka. Myös sisämaassa puuskat tavoittelivat myrskyrajaa 21 m/s, joka myös ylittyi monin paikoin etenkin järviasemilla. Itärajan tuntumassa jäätiin 15 m/s paikkeille. Vielä iltapäivällä viiden tienoilla mitattiin mm. Oulussa ja Jyväskylässä yli 20 m/s puhaltaneita tuulia, kertoi Ylen meteorologi Anne Borgström. Kuuden jälkeen tuuli alkoi tyyntyä.

Tuulet aiheutti Jäämerellä liikkunut matalapaine ja mm. sähköyhtiöitä varoiteltiin jo paria päivää aikaisemmin tulossa olevista kovista tuulista. Yhtiöt tekivät varautumissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä lisäten resursseja.

 

Iltapäivällä päivystävä meteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta kertoi, että pelastuslaitoksille oli tullut yli 600 vahinkoilmoitusta pääasiassa kaatuneista puista. Puita kaatui erityisesti Lounais-Suomessa ja sähköviat olivat harmina laajoilla alueilla. Kaikkiaan Suomessa myrskypuuskien takia sähköittä oli päivän aikana yli 50 000 taloutta. Elenian ja Carunan vikakartoilla sähkövikoja oli kello 16.30 noin 40 000 asiakkaalla.

Lounais-Suomen, Etelä-Suomen ja Satakunnan alueella sähköt olivat poikki noin 23 000 Carunan asiakkaalta, Elenialla Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa noin 17 000 asiakkaalta. Katkoja oli myös pienempien yhtiöiden alueilla.

Savon Voiman alueella Pohjois-Savossa enimmillään oli sähköttöminä lähes 3 000. Etelä-Savossa vikakeskeytykset koskivat päivän aikana yli 7 000 taloutta.

 

Varsinais-Suomen pelastuslaitos huhki myrskytehtävissä aamusta alkaen raivaten lähinnä teille rojahtaneita puita. Katkennut sähkölinja putosi maahan sytyttäen pienen tulipalon Liedossa.

Myöhään iltapäivällä Varsinais-Suomessa oli pahimmillaan noin 20 000 sähkötöntä taloutta. Valtaosalle saatiin sähköt palautettua ennen puoltayötä. Asentajat paiskivat pimeässä läpi yön saadakseen sähköt myös lopuille 2 000 asiakkaalle. Aamulla helikoptereita lähetettiin vielä tutkimaan vikapaikkoja.

Satakunnassa kiireisintä oli maakunnan eteläosissa, jossa tehtäviä oli parisenkymmentä eli huomattavasti tavallista päivää enemmän, päivystävä palomestari Tero Kuusisto kertoi. Puiden kaatumisten lisäksi syttyi myös muutama pieni maastopalo.

 

Pirkanmaalla pelastuslaitos sai alkuiltapäivään mennessä kymmenkertaisen määrän tehtäviä tavalliseen keskiviikkopäivään verraten. Pelastuslaitokselta kerrottiin myrskyyn liittyviä tehtäviä olleen noin sata. Ensimmäinen kovaan tuuleen liittynyt hälytys tuli pian aamukuuden jälkeen, myöhemmin puita raivattiin ympäri Pirkanmaata. Henkilövahinkoja ei tullut tietoon. Hälytysten määrä alkoi vähetä iltapäivällä.  

Eniten hälytyksiä tuli Valkeakosken ja Akaan, Nokian, Pirkkalan sekä Ylöjärven ja Kurun suunnilta. Peltikattoja on irronnut, puita kaatunut ja sähkölinjoja mennyt poikki, tilannekeskuksen palomestari Tero Haapala luetteli. Tampereen kaupungin alueelta tuli selvästi vähemmän hälytyksiä, mutta keskusta-alueelta ilmoitettiin kuitenkin useista irtoamassa olevista kattopelleistä.

Etelä-Hervannassa suuri mänty rysähti nurin koulun pihalla kello 13 jälkeen. Puu paukkui ja rytisi pitkään ennen kaatumistaan koulun koripallokentälle ja pihalla olleet tiesivät varoa.

Teboilin kylmäaseman mainospyloni Viinikan liikenneympyrässä kaatui vaarallisesti bussipysäkin päälle. Jalustan kantavat tukiteräkset olivat ruosteisessa kunnossa.

Sähköttömiä talouksia oli eniten Elenialla, kello 15 aikaan noin 10 000. Sastamalassa ilman sähköä oli 4 000 Carunan asiakasta.

 

Uudellamaalla Suomanpäivän myrsky aiheutti tuhoja eniten Lohjalla ja Helsingissä. Kaiken kaikkiaan pelastuslaitokset hoitivat noin 140 myrskytehtävää, joista 65 Länsi-Uudellamaalla; repeytyneitä peltikattoja, repsahtaneita mainoskylttejä ja pressuja, puiden raivaamista ajoteiltä ja sähkölinjoilta. Sähkökatkoista kärsi lähes 10 000 taloutta, joista Espoossa illansuussa 2 700. Länsi-Uudellamaalla Raaseporissa ja Kirkkonummella myrsky sytytti maastopalot, kun puita kaatui sähkölinjoille.

Puuskatuuli ylsi Uudenmaan rannikolla jopa 26 metriin sekunnissa, mutta tuhot eivät päivystävän palomestarin Ari Koivun mukaan olleet kuitenkaan kovin pahoja.

- Selviämme Keski-Uudellamaalla yleensäkin paremmin kuin esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla, jossa myrskyt monesti iskevät pahasti Lohjan harjulle, Koivu sanoi.

Linda Linen kaikki lähdöt Tallinnaan jouduttiin peruuttamaan tuulen vuoksi.

 

Myös Kanta- ja Päijät-Hämeessä puuskainen tuuli katkoi sähköt tuhansilta. Puiden kaatumista edesauttoi varhainen kevät, kun maa ei ole enää routainen, kertoi Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas. Elenia pysäytti muut normaalit hankkeet ja urakoitsijat korjasivat tuulen aiheuttamia vikoja.

Kanta-Hämeessä sähkökatkot koettelivat pahiten Loppea, missä sähköittä oli yli 1 200 asiakasta. Paljon sähköjä poikki oli myös Janakkalassa, Tammelassa, Hausjärvellä ja Hämeenlinnassa. Puolenpäivän aikaan sähköä paitsi oli kaikkiaan lähes 5 000 hämäläistaloutta.

Päijät-Hämeessä eniten ongelmia oli Päijänteen ympäristökunnissa ja erityisesti Asikkalassa, jossa aamupäivällä puuttui sähkö 2 000 taloudesta. Pahimmillaan 17-22 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli toi pelastuslaitokselle päivän aikana yli 30 tehtävää, joista suurin osa teille kaatuneiden puiden poistoa. Lahdessa puu kaatui auton päälle ja Kärkölässä kuusen viisimetrinen latvaosa meni talon katosta läpi.  

 

Etelä-Savossa sähkökatko-ongelmat alkoivat jakelualueen eteläosissa aamupäivällä ja levisivät vähitellen pohjoisen suuntaan. Uusia vikoja syntyi vielä puoli kuuden aikaan illansuussa, jolloin myös tuulenpuuskat olivat voimakkaimmillaan. Käyttöteknikko Tuomo Härkönen kertoi Mäntyharju-Ristiina-alueen olleen pahin. Kaikkiaan korjaustöissä oli lähes 80 asentajaa eri puolilla Etelä-Savoa. Pelastuslaitoksella oli muutamia puunraivauksia ja tulipalojen sammutustehtäviä.

Pohjois-Savossa sähkökatkojen osalta päästiin vähemmällä kuin eteläisessä maakunnassa. Puolenpäivän jälkeen katkojen määrä nousi kuitenkin nopeasti sadoista pariin kolmeen tuhanteen.

 

Keski-Suomessa sähkökatkoista kärsineitä talouksia oli pahimmillaan yli 2 000, joista valtaosa Jyväskylän Korpilahdella. Pelastuslaitokselle vahingontorjuntatehtäviä tuli kolmisenkymmentä harvakseltaan ympäri maakuntaa. Ainoa selkeämpi rypäs tuli kello 16 jälkeen, jolloin Jyväskylän palokunnalla oli puolenkymmentä tehtävää.

 

Pohjois-Pohjanmaalla katkeilivat sähköt maakunnan eteläosissa vajaalta 2 000 asiakkaalta ja Oulun seudulla noin tuhannelta.

 

 

 

23.04.2015

PIRKANMAALLA JA HÄMEESSÄ PUUSKAISINTA

Kevättuulet puhalsivat jo toisen kerran voimakkaan puuskaisina huhtikuun aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan kovat tuulet iskivät varsin odotetusti maan etelä- ja länsiosiin ja myrskynpuuskissa tuuli laajalti yli 20 metriä sekunnissa. Suurimmat tuulennopeudet mitattiin torstaina Kaskisissa, Pohjanmaalla ja Asikkalassa Päijät-Hämeen maakunnassa. Forecan päivystyksestä kerrottiin, että tuulisinta on keväisin nimenomaan mantereella ja puuskaisuus on ominaista kevään myrskyille.

Hämeenlinnassa puuskatuuli puhalsi 22 metriä sekunnissa, Tampereen Siilinkarilla 20,4 m/s, Tampere-Pirkkalan lentokentällä 18,5 ja Virroilla 18,5 m/s.

 

 

 

30.04.2015

LUMIMYRÄKKÄ ja puuskainen tuuli katkoi sähköjä sekä vaikeutti liikennettä maan itäosissa vapunaattona. Pahimmillaan sähköittä oli aamulla Pohjois-Savossa yli 7 000 taloutta, Etelä-Savossa vain muutamia satoja. Eniten sähkökatkot kiusasivat Konnevedellä, Pieksämäellä, Rautalammilla, Tervossa ja Vesannolla.

Pohjois-Karjalassa enimmillään sähköttä oli aamukahdeksalta liki 4 700 kotitaloutta ongelmien keskittyessä valtaosin Juukaan ja Lieksaan sekä Kontiolahden ja Polvijärven pohjoisosiin. Muualla Pohjois-Karjalassa sähkökatkoja ei juurikaan ollut.

 

Lunta satoi paikoin runsaastikin keskiviikkoillan ja torstaiaamun aikana pääasiassa Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Suurimmat määrät saatiin Kainuun Sotkamossa ja Kuhmossa, 25 senttimetriä, Pohjois-Karjalassa paikoin parikymmentä senttiä.  Pohjois-Savon Vesannolla mitattiin 14 senttiä, Kuopiossa kymmenisen senttiä ja Jyväskylässä 5-10 senttiä.

Eteläisimmät paikat, joissa maa muuttui valkeaksi, olivat Itä-Hämeessä. Ajokeli oli aamulla huono tai erittäin huono Lahden ja Jyväskylän välillä, etenkin Päijänteen itäpuolella nelostiellä.

Sääennusteet pitivät myräkän osalta hyvin paikkansa, joten keliin osattiin varautua niin sähköyhtiöiden puolella kuin liikenteessäkin. Osaan poliisiautoja vaihdettiin talvirenkaat takaisin alle. Poliisin tietoon tuli yön aikana muutamia ulosajoja, mutta vakavilta turmilta vältyttiin. Raskaalla liikenteellä oli ongelmia Koillis-Savossa, kuten Juankoskella ja Kaavilla. Pelastuslaitoksella oli illan ja yön aikana Pohjois-Savossa 13 tehtävää, joista suurin osa kaatuneiden puiden raivauksia.

Siilinjärven lukio antoi oppilailleen ohjeen, että ensimmäinen oppitunti suoritettaisiin itsenäisesti kotona. Ratkaisuun päädyttiin pelastuslaitokselta tulleen varoitusviestin jälkeen. Rehtori Auvo Hansen kertoi nuoria kuskeja olevan paljon liikenteessä "kaksilla ja neljillä renkailla", useimmat vieläpä kesärenkain. Riskit haluttiin minimoida, joskaan Hansen ei muistanut, että vastaavaan olisi turvauduttu koskaan aiemmin. (mm. Savon Sanomat)

 

 

 

23.05.2015

LYYLI-MYRSKY ISKI POHJANMAALLE JA KESKI-SUOMEEN

Voimakas lounaistuuli riepotteli lauantaina erityisesti Pohjanmaan maakuntia ja Keski-Suomea. Lyyliksi nimetty myrsky katkoi sähköt kymmeniltätuhansilta talouksilta, kaatoi puita ja irrotteli peltikattoja, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Puuskaiset tuulet alkoivat voimistua aamupäivällä, mutta tyyntyivät illan aikana.

 

Myrskyn voimakkuus yllätti hieman

Kevätmyrskyksi tuulet olivat huomattavan voimakkaita. Perämerellä keskituuli puhalsi jopa 26 metriä sekunnissa ja puuskissa yleisesti yli 30 m/s. Merialueiden korkein puuskalukema mitattiin Nahkiaisissa, 32,9 m/s, mikä on harvinaisen kova tähän vuodenaikaan.  Maa-alueilla Vaalassa puhalsi puuskassa 28,1 m/s.

MTV:n meteorologi Liisa Rintaniemi kuvaili puuskaista tuulta pieneksi yllätykseksi.

- Ennusteissa ei näkynyt näin voimakkaita tuulia. Kyse oli kuitenkin melko pienialaisesta myrskystä, mutta epävakaisen ilmamassan vuoksi voimakkaita puuskia pääsi maan pintaan asti.

Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että voimakkaat tuulet olivat näkyvissä jo perjantain ennusteissa, mutta puuskat ajateltiin selvästi hennommiksi. Vasta lauantaiaamuna varmistui, kuinka voimakkaista puuskista on kyse. Matalapaineen perässä tulleisiin kuuronauhoihin liittyi voimakkaitakin nousuvirtauksia, jotka ovat arvaamattomia ja vaikeampia ennustaa.

 

Sähkökatkoja 80 000

Lyyli-myrsky katkaisi sähköt pahimmillaan yhteensä jopa 80 000 kotitaloudelta. Sähköverkko Elenian alueella etenkin Pohjois-Pohjanmaalla, mutta myös muissa Pohjanmaan maakunnissa sekä osin Keski-Suomessa sähköittä jäi pahimmillaan yhteensä 32 500 taloutta. Sähkökatkoja oli runsaasti Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa esimerkiksi Haapavedellä, Kalajoella, Kärsämäellä, Nivalassa, Pyhäjoella, Pyhäjärvellä, Raahessa ja Siikalatvalla. Oulun Seudun Sähköllä katkoja oli 4 500 ja Carunalla noin 5 000 Oulusta itään.

 

Loiste-sähköverkon toiminta-alueella Kainuussa sähkökatkokset koskivat enimmillään noin 16 000 asiakasta kaikissa verkkoalueen kunnissa. Loisteen valvomossa oli kiireinen Lyylin päivä, puhelinpalvelussa ajoittain jopa ruuhkaa. Illalla korjaajia oli liikkeellä 75 henkilöä. Loisteen valvomon mukaan eniten tuhoja oli Oulujärven alueella ja tilanne pahimmillaan iltapäivällä. Ensimmäinen vikailmoitus tuli jo kello 9.30 Sotkamosta. Sähköyhtiöstä kerrottiin töitä riittävän useammalle päivälle.

Myrskypuuskat vaurioittivat myös Savon Voiman jakeluverkkoa laajasti lauantaina. Kello viiden aikaan iltapäivällä ilman sähköä yli 15 000 asiakasta. Eniten häiriöistä kärsittiin Ylä-Savossa. Noin 9 000 asukkaan Kiuruvedellä oli pahimmillaan 3 400 kotitaloutta sähköittä ja mm. keskusta ja paloasema olivat pimeänä. Muita pahimpia vikakuntia olivat mm. Pielavesi ja Keitele, Kiuruvesi, Iisalmi, Kuopion seutu, Vieremä, Sonkajärvi ja etelämpänä Leppävirta.

Savon Voiman mediasuunnittelija Kari Vesterinen kertoi, että myrskyyn ei ollut osattu varautua ennakkoon.

- Kyllä tämä aikalailla yllätyksenä tuli, emmekä osanneet varautua erityisresurssein vikaselvittelyjä varten. Tilanne tuli hyvin yllättäen meidän tietoon, mutta saimme porukan nopeasti paikalle ja partiot liikkeelle. Lehteen puhjenneet puut ovat hyvin alttiita tuulenpuuskille ja niitä olikin kaatunut etenkin Ylä-Savon alueilla paljon linjoille. Keskijänniteverkon korjaukset kestänevät pitkälle sunnuntaihin.

 

Lyylin tuulet ylsivät jo heikentyneinä myös maan itäosiin ja kaatoivat varsinkin pitkiä, honteloita lehtipuita sähkölinjoille. Pohjois-Karjalan Sähkön toimialueella oli puolenpäivän aikaan 4 000 taloutta sähköittä. Tuuli alkoi voimistua aamupäivällä ja Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla Tuiskavanluodolla mitattiin 17 m/s puuskia.

Etelä-Savossa sähkökatkoista kärsi enimmillään 3 200 taloutta. Lappeenrannan Energialla oli aamulla hetkellisesti 700 asiakasta sähköittä.

 

Pelastuslaitoksilla kiirettä

Oulun seudulla voimakas tuuli irrotteli asuinrakennusten ja liiketilojen peltikattoja ja kaatoi puita teiden, sähkölinjojen, talojen ja autojen päälle. Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle tuli yli 200 tuulen aiheuttamaa vahingontorjuntatehtävää. Pelastuslaitokselta kerrottiin, että päivä oli työläs ja kaikki yksiköt liikkeellä myrskytuhojen vuoksi.

- Meidän henkilöstön osalta euroviisut jäävät kyllä väliin, palomestari veisteli Ilta-Sanomien mukaan.

Limingan Halpahalli jouduttiin sulkemaan tuulen revittyä rakennuksen edustalla olleen katoksen. Se taittui kaupan katolle kello 14.30 aikoihin vaurioittaen myös tuulikaappia. Myös yhteen seinään tuli näkyvä halkeama, kun ilmeisesti jonkinlainen palkki kaatui. Kaupassa sisällä olleet kuulivat kovan rymähdyksen. Toistakymmentä asiakasta ja henkilökunta evakuoitiin takaoven kautta.

Kaatuneet puut haittasivat paikoin liikennettä. Muun muassa tie 786 Oulaisista Kärsämäkeen oli poikki Rytkyn kohdalla tielle kaatuneiden puiden vuoksi. Hailuodon lauttaliikenne keskeytettiin puoli neljän maissa kovan tuulen vuoksi.

 

Myös Jokilaaksojen pelastuslaitokselle Lyyli-myrsky aiheutti runsaasti tehtäviä. Puita raivattiin teiden, sähkölinjojen ja junaradan päältä. Lisäksi irronneita kattoja jouduttiin raivaamaan ja suojaamaan muita rakenteita. Kello 16.15 mennessä oli hoidettu reilut 150 tehtävää ja työtä riitti vielä lauantai-illaksi, vaikka tuulenpuuskat alkoivat laantua.

Pietarsaaressa, Kokkolassa, Kruunupyyssä, Halsualla ja Toholammilla tuuli kaatoi puita sähkölinjojen päälle. Pietarsaaren pelastuslaitoksen mukaan valtatie 13 oli hetkellisesti poikki ja puita raivattiin myös pieniltä teiltä.

Seinäjoella tuuli lennätti viereisen tontin katokset rekkojen päälle.

 

Kainuun pelastuslaitokselle kertyi noin 60 tehtävää iltapäivän ja illan aikana. Työt sujuivat hyvin, vaikka tehtävien määrä olikin ennusteisiin nähden suuri, kertoi palomestari Janne Tamio. Ennusteiden mukaan kovimpien puhurien piti mennä länsipuolelta ohi. Vahingontorjuntatehtävät sijoittuivatkin pääasiassa Kainuun länsiosiin, erityisesti Kajaanin, Paltamon ja Vaalan alueille sekä Suomussalmelle.

Ylä-Savossa ennen iltakuutta oli saatu 60 ilmoitusta tuulen aiheuttamista vahingoista. Sähkölinjoille kaatuneet puut sytyttivät myös useita maastopaloja. Keski-Suomessa tehtäviä oli noin 70.

 

Metsävahingot

Lyyli-myrsky aiheutti noin miljoonan euron menetykset metsänomistajille, arvioi maa- ja metsätalousministeriö (26.5). Tuhot aiheutuivat pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomen pohjoisosissa sekä Ylä-Savossa. Suomen Metsäkeskuksen mukaan puuta kaatui alustavan arvion mukaan noin viiden miljoonan euron arvosta, määrältään 140 000 kuutiometriä.

Alustavien tietojen perusteella myrsky ei aiheuttanut laajoja yhtenäisiä tuhoalueita. Puuskaisen tuulen vahingot kohdistuivat lähinnä aukeiden laitojen yksittäisiin puihin, säästöpuuryhmiin, siemenpuualueille sekä vastaharvennetuille turvemaille ja soistuneille kankaille.

Pohjois-Pohjanmaalla tuhot keskittyivät Pyhäjärven, Haapaveden, Haapajärven ja Kärsämäen alueille. Pohjoisessa tuhot rajoittuivat Oulu-Kuusamo-linjalle. Kainuussa tuhoja oli eniten Oulujärven ympäristössä Vaalasta Ylä-Kainuuseen.

 

 

 

03.06.2015

ORVOKKI-KESÄMYRSKY PUHKUI RAJUNA

Lounaistuuli äityi keskiviikkona paikoin rajuiksi myrskynpuuskiksi lounaasta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella. Epätyypillinen kesämyrsky johtui syvästä matalapaineesta, jonka keskus liikkui Lapin yli itään. Saapunut matalapaine oli sama, joka aiheutti Etelä-Norjassa lumimyrskyn, jolloin useita teitä jouduttiin sulkemaan ja kymmenet tuhannet jäivät sähköittä. Ylen meteorologi Toni Hellisen mukaan näin kova myrsky kesäkuussa on melko harvinainen toistuen noin kerran viidessä vuodessa. Ilmatieteen laitos oli antanut varoituksen 20-25 m/s puuskista maa-alueille. Sähköt katkesivat yhteensä kymmeniltä tuhansilta.

Etelä-Savossa Rantasalmella mitattiin voimakkaimmat tuulenpuuskat; Rukkasluodon mittauspisteessä  puhalsi 28 metriä sekunnissa. Kuuronauha aiheutti suuren osan myrskynpuuskista, kertoi Ilmatieteen laitos Twitterissä. Myrskynpuuskia havaittiin iltapäivällä myös muualla Etelä-Savossa sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, aiemmin päivällä Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja merialueella.

 

Sähköjä ja teitä poikki idässä

Lyhytkestoinen mutta raju Orvokki-myrsky sotki pohjoiskarjalaisten elämää. Pahimmillaan  23 000 taloutta oli ilman sähköä Pohjois-Karjalan Sähkön alueella. Yhtiöstä kerrottiin, että korjaajilla, metsureilla ja muilla ammattilaisilla riitti töitä läpi yön erityisesti Liperin, Kontiolahden, Ilomantsin ja Polvijärven alueilla. Joensuun keskustassa oli lähes 3 000 sähkötöntä Fortumin asiakasta ja Liperin keskustassa ruokakaupat suljettiin sähkökatkon vuoksi.

Pohjois-Karjalan Sähkön käyttöpäällikön Mikko Leinosen mukaan myrsky oli poikkeuksellisen raju, jollaista ei ole koettu vuosiin. Edellinen ja vielä pahempi oli Toivo-myrsky kesäkuussa 2009, Leinonen kertoi. (Toivon sähkökatkot 32 000). Myöhään illalla maakunnassa oli vielä 10 000 sähköittä.

 

Lisäksi puita kaatui ajoväylille ja pihoille ja myös muutamia talojen kattoja irronnut. Vahingot keskittyivät eniten Liperin, Joensuun, Hammaslahden ja Juuan alueille, mutta tehtäviä oli lähes kaikilla paloasemilla. Useita tiealueita oli ajoittain poikki kaatuneiden puiden takia, myös raideliikenne takkusi. Kello 15.12 Kajaanintielle kaatui kolme puuta Kontiolahdella. Puita kaatui myös Joensuun ja Ilomantsin väliselle tielle 15 km Joensuusta. Joensuussa Voimatien läheisyydessä kaatui puita junaraiteille.

Polvijärven ja Joensuun välinen liikenne Härkinvaaran kohdalla ruuhkautui. Henkilöautot pääsivät ohittamaan paikan, jossa puita oli kaatunut tielle, mutta raskas liikenne seisahtui.

Pelastuslaitos sai kello 14.15-18 välillä hoidettavakseen kaikkiaan 86 tehtävää. Joensuun paloasemalle perustettiin johtokeskus. (Yle ja Karjalainen).

 

Savossa tuuli katkoi sähköjä laajalti.  Järvi-Suomen Energialla sähköt olivat poikki yli 14 000 taloudelta ennen kello 15 iltapäivällä.  Pahimmat katkoalueet olivat Mäntyharjulla ja Mikkelin seudulla. Kaikki resurssit olivat korjaustöissä. Pahin myräkkä koettiin kello 13-16 välillä, tuona aikana myrskynpuuskat aiheuttivat noin 50 vahingontorjuntatehtävää.

Savon Voiman ennakointi Pohjois-Savon eteläosiin iskevästä myrskystä piti kutinsa. Rajuilma hipaisi etenkin maakunnan kaakkoisnurkkaa. Iltapäivällä kello 14 maissa sähköttömiä talouksia oli noin 6 000 pahimpien vika-alueiden ollessa Pieksämäellä, Leppävirralla, Suonenjoella sekä Kuopion Vehmersalmella. Linjoille kaatuneita puita poisti iltapäivän jälkeen 30-40 sähköyhtiön asentajaa. Savossa sähköjä oli poikki myös Suur-Savon Sähköllä ja PKS:llä.

 

Yhtäkkiä alkoi rytistä - autoja motissa tuhon keskellä

Seudun yli pyyhältänyt kesämyräkkä piti myös pelastuslaitoksia liikkeellä. Kaksi valtatietä oli poikki liikenteeltä kovien ukkospuuskien takia. Tuusniemellä kaatui puita Vt. 9:lle ja Leppävirralla Vt. 5:lle. Myös Koillis-Savossa oli iltapäivän aikana hetkellisesti useita teitä  poikki.

Tuusniemellä raivaustyöt haittasivat liikennettä yli tunnin. Puiden kaatuillessa osa autoista jäi niiden väliin mottiin, mutta kenenkään ei tiedetty loukkaantuneen. Kohtiolahtelaisen Kari-Pekka Hietalan matka katkesi ysitiellä 5 km Riistavedeltä Joensuuhun päin, kun hän oli ajamassa Kuopiosta kotiin päin.

- Teki mieli lähteä siitä heti pois, ettei jää puiden alle, Savo-Karjalan linjan toimitusjohtajana toimiva Hietala kertoi. Ammattiautoilijallekin tilanne oli harvinainen. Samalla kohdalla, missä tie oli poikki, puu oli rusentanut myös kesämökin. Hietalan matka jatkui kiertotietä Kaavin kautta.

Neljä poliisia jäi mottiin valtatielle kahdessa poliisiautossa, kun puita alkoi kaatua yllättäen heidän ympärillään.

- Noin 20 puuta, isojakin tukkeja, kaatui tielle aivan yllättäen Vt. 9:llä. Autoja ei jäänyt kaatuvien puiden alle, mutta yksi poliisiauto vaurioitui ajettuaan yhden rungon yli, mukana ollut ylikonstaapeli Martti Väänänen Itä-Suomen poliisista kertoi.

- Puita kaatui noin kahden kilometrin matkalle. Haimme lähitaloista kolme moottorisahaa, tukkisakset ja traktorin, ja aloimme raivata tietä vapaaksi.

Myräkkä oli kova ja onni oli myötä, kun kukaan ei jäänyt kaatuvien puiden alle. Maaninkalaisen yrityksen tukkiauton osuttua paikalle se alkoi auttaa poliiseja ja veti katkottuja runkoja tien sivuun.  Tuusniemen suunnasta tuli apuun myös palomiehiä. Toinen poliisiautoista vaurioitui pohjastaan pahoin ja traktorin avustuksella autoa nostettiin sen verran, että tukki saatiin alta pois. Huolto selvittää myöhemmin, onko auto enää korjattavissa.

- Valtatielle ehti kertyä pitkät jonot. Katuvalot pimenivät ja sähköjä meni poikki, kun puut vetivät linjoja alas, Väänänen kuvaili näkymiä yhdellä pahimmista tuulituhopaikoista.

Palomiehet raivasivat valtatietä myös Leppävirralla, jossa puita kaatui viitostielle Sorsakosken ja Palokankaan välillä. Liikenne ruuhkautui sielläkin, mutta tie saatiin käyttöön noin puolessa tunnissa. (Savon Sanomat)

 

Tuusniemeläisen Matti Miettisen talo vaurioitui, kun tontilta kaatui kesämyräkän iskiessä muutamassa minuutissa kolmisenkymmentä puuta.

- Se oli viiden minuutin raju rytinä. Ainakin räystäskouruja meni rikki, mutta aivan talon vieressä ollut yli 40 vuotta vanha auto säästyi kuin ihmeen kaupalla, kertoi Miettinen Yle Savolle.

 

Harvinainen kesämyrsky Uudellamaalla

Taivas tummeni Uudellamaalla heti aamusta. Lounaismyrsky otti hampaisiinsa Malmin uuden sairaalan. Kehnosti kiinnitetyt parvekkeen jatketta vuoranneet peltilevyt olivat kovilla ja kaksi autoa vaurioitui yhden levyn pudotessa. Loputkin kuusi levyä otettiin alas, koska ne olisivat tulleet seuraavaksi, totesi paloesimies Kari Leino.  Muuten Uudellamaalla selvittiin pienin vaurioin. Helsingin pelastuslaitoksella lähinnä puutehtäviä oli parikymmentä ja Keski-Uudellamaalla kiirehdittiin 40 kohteeseen. Länsi- ja Itä-Uudellamaalla päästiin hieman vähemmällä.

Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Hämeessä ja Keski-Suomessa tuulituhot ja sähkökatkot jäivät vähäisiksi.

 

 

 

07.06.2015

JÄLLEEN PUUSKAISIA TUULIA

Suomessa on ollut tuulista jo useampana päivänä kesäkuussa. Maamme on kuulunut kahden hyvin erilaisen ilmamassa väliin. Luoteessa Norjan merellä on matalapaine ja hyvin kylmää, kaakossa Venäjällä puolestaan kovat helteet. Jälleen sunnuntaina sähköt katkeilivat laajoilla alueilla maan keskiosissa Pirkanmaalta Kainuun korkeudelle saakka.

Ilmatieteen laitoksen mukaan puuskat olivat kovimmillaan Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ja tuulen nopeus nousi paikoin 20 metriin sekunnissa. Vaarallisista tuulista varoitettiin asianmukaisesti. Tuulet laantuivat iltaan mennessä.

Ritoniemellä Kallaveden itärannalla länsilounainen tuulenpuuska puhalsi 20,7 metriä sekunnissa. Kaikilla Pohjois-Karjalan mittauspisteillä mitattiin yli 15 m/s puuskia. Kovimmat lukemat olivat Liperin Tuiskavanluodolla 19,1 m/s ja Ilomantsin Mekrijärvellä 17,9 m/s.

Tuulenpuuskat puunkaatoineen aiheuttivat kiireitä sähköyhtiöille varsinkin iltapäivän aikana. Sähkökatkot maakunnittain enimmillään: Pirkanmaa 3 000, Keski-Suomi 4 000, Etelä-Savo yli 5 000, Pohjois-Savo yli 5 000, Pohjois-Karjala 3 000, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu yli 5 000. Myös Hämeessä ja kaakossa osa alueista pimeni hetkittäin.

Linjoille kaatuneet puut aiheuttivat pieniä maastopaloja mm. Keski-Suomessa. Illalla sähköradan rakenteiden päälle kaatunut puu katkaisi rataliikenteen Kiteen ja Joensuun välillä. Junat korvattiin linja-autoilla.

Sähköyhtiö Loisteen valvova teknikko Reijo Kostet kertoi Loisteen varautuneen sunnuntaiksi jopa suurhälytykseen. Tilanne osoittautui kuitenkin ennakoitua rauhallisemmaksi.

 

 

 

16.07.2015

VOIMAKKAITA SADEKUUROJA, TAAJAMATULVIA

Suomen etelä- ja länsiosien yli pyyhkineet voimakkaat sade- ja ukkoskuurot aiheuttivat vahinkoja useilla paikkakunnilla. Kokemäellä satoi ennätykselliset runsaat 63 millimetriä päivän aikana, mikä vastaa keskimääräistä kuukauden sademäärää. Satakunnan Kankaanpäässä satoi tunnin aikana 16,1 mm. Salamoita havaittiin vuorokaudessa reilut 1 500.

Tampereella rankkasade sai veden tulvimaan sisään rakennuksiin torstai-iltana. Pelastuslaitoksen yksiköt kävivät pumppaamassa vettä noin kymmenestä rakennuksesta keskustassa ja Länsi-Tampereella. Vettä oli mennyt niin liike- kuin asuinrakennuksiin. Suurin vahinko sattui, kun Stockmannin Herkku jouduttiin sulkemaan  sadevesiputken liitoksen auettua välikatossa ja veden valuttua varastotiloihin noin 800 neliömetrin alueelle. Rautatien alittava Rongankadun tunneli tulvi pahoin ja veden mukana valui kiviä tunneliin.

Myös Hyvinkään keskustassa ja Salossa sadevesikaivot tulvivat. Hyvinkäällä Seittemänmiehenkadun ylittävän rautatiesillan alle kertyi puoli metriä vettä, johon hyytyi useampi auto. Myös läheisen parkkihallin viereiset kaivot syöksivät sadevedet kadulle. Ukkoskuuron jälkeinen raekuuro sai varashälyttimet soimaan Espoossa. (Aamulehti)

 

 

 

17.07.2015

TROMBI RIEHUI 20 MINUUTTIA SAIMAALLA

Pariskunta todisti Puumalan Haapaselällä valtavan trombin riehuntaa ja se saatiin myös videolle.

- Olimme nostamassa verkkoja veneeseen, kun taivas pimeni. Mietin siinä, että ehkä parempi jättää verkot veteen ja lähteä mökin rantaan, mies kertoo. Miehen mukaan trombi oli halkaisijaltaan noin 30 metriä tehden nousuja ja laskuja sekä veden päällä, että rannassa. Luonnonvoimien esitys kesti 20 minuuttia.

- Se nosti kaikki tavarat mukaan ja kaatoi puita. Onneksi ei kenellekään sattunut mitään, mies miettii. Ennen trombin tuloa oli ollut hieman ukkosta, mutta mitään sadetta ei. Perhe selvisi trombista säikähdyksellä, mutta joidenkin naapurimökkien päälle kaatui puita.

- Se nostatti metsästäkin savua, oli se kyllä vaikuttava näky, mies sanoi. (Iltalehti)

 

Pääkaupunkiseudulla aamupäivän sade- ja ukkosrintama sai alikulkutunnelit tulvimaan. Rankimmin sade osui aamukahdeksan aikaan linjalle Malmi-Tikkurila-Kerava. Puistolanraitilla leikkipuisto Nurkan luona tiellä oli vettä niin paljon, että useita autoja jäi jumiin aamupäivällä. Bussi ei puolestaan päässyt ohittamaan juuttuneita, joista ainakin yksi oli kuorma-auto.

Pelastuslaitoksilla riitti kiireitä veden pumppaustehtävissä, mm. Espoon Haukilahdessa sadevesi vuoti kauppakeskuksen kellaritiloihin. Vantaan Hakunilassa satoi aamulla sokeripalan kokoisia rakeita. (HS)

 

 

 

01.08.2015

ALAJÄRVELLÄ KEVÄTTÄ PAHEMMAT TULVAT

Voimakkaat kuurosateet aiheuttivat pahoja tulvia Alajärvellä viikonloppuna. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta arvioitiin, että vettä oli enemmän kuin suuren kevättulvan aikaan. Tulva peitti alleen satoja hehtaaria peltoa, söi tierumpuja ja katkoi kulkuyhteyksiä. Joitakin loma-asuntoja kastui.

Erityisesti tulvista kärsivät Möksyn, Kortekylän, Koivumäen ja Paalijärven alueet. Valtatie 16:lla sattui ainakin kolme vaaratilannetta, kun autoilijat suistuivat pientareelle veden noustua äkillisesti tielle. Maanantaina osa teistä saatiin avattua uudelleen liikenteelle. Ely-keskus kertoi paikallisen asukkaan mitanneen viikonlopun sademääräksi yli 60 mm.

Myös Kalajoella satoi rankasti lauantai-iltapäivän ukkosrintaman yhteydessä. Rankkasadekuuro keskeytti myös suomensarjan pesäpallo-ottelun Kannuksessa. (MTV)

 

Sunnuntain ukonilma iski rajusti Valkeakosken Energia Oy:n sähkönjakeluverkkoon. Pelastuslaitos kävi kahteen otteeseen sammuttamassa muuntamopaloja. Lisäksi salama löi muutaman kerran suoraan 20 kilovoltin jakeluverkkoon Sääksmäen ja Pälkäneentien suunnassa. Pienjänniteverkossa ukonilma rikkoi useiden kiinteistöjen pääsulakkeita ja energiamittareita, joita maanantaina kierreltiin vaihtamassa. Keskijänniteverkkoa korjattiin vielä tiistainakin. (IS)

 

Ukkoskuuroihin liittyi myös runsaita raesateita viikonloppuna. Sunnuntaina kova raekuuro yllätti Savonlinnan Punkaharjulla. Tuunaansaaressa alkoi iltayhdeksän jälkeen ukkostamaan, ja raesateen seurauksena maa oli hetkessä valkoisena. Myös Varkaudessa pihat olivat hetken aikaa valkoisena raemassasta.

Rakeita satoi myös ainakin Forssassa, Hyvinkäällä, Lahdessa, ja Karkkilassa. (SS)

 

 

 

06.08.2015

VEDENPAISUMUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Aamuyöllä pääkaupunkiseudun yli kulkenut ukkosrintama rankkasateineen työllisti pelastuslaitosta useilla pumppaustehtävillä. Vettä satoi paljon lyhyessä ajassa, mihin  viemäriverkoston vetokyky ei pystynyt vastaamaan. Muun muassa Helsingin Keskuskadulla liikehuoneiston kellariin valui runsaasti vettä.  Paikoin teiden reunoille tuli sortumia.

Sadekertymäksi mitattiin Helsingin Kaisaniemessä 20 mm, Helsinki-Vantaalla 15 ja Espoon Tapiolassa 18 mm. Salamointi oli voimakkaimmillaan aamulla puoli viiden aikaan Kirkkonummen ja Espoon läntisellä alueella. Tunnin aikana rekisteröitiin 28 salamaa, Helsinki-Vantaalla 10.

Torstaiaamun rankkasade johti kaukolämmön katkeamiseen Espoon Kauklahteen kuuluvassa Lasilaaksossa. Pienestä purosta tuli tulviva joki, kun veden aikaansaama maanvyörymä patosi Espoonjoen. Vyöry vei kaukolämpöputket mennessään. Jokeen valui savea penkereiltä ja maamassaa tietyömaalta, josta kaivinkone siirtyi ruoppaamaan ojaa tulvan selvittämiseksi. Vesi nousi lähelle joitakin tontteja.

Merkittävä haitta aiheutui Lahdenväylällä, jolla ajokaistoja jouduttiin sulkemaan Viikinmäen ylikulkusillan kohdalla.

 

 

 

08.08.2015

KESÄN VILKKAIN UKKOSPÄIVÄ AIHEUTTI VAHINKOJA

Kesän voimakkain ukkosrintama kaatoi puita ja repi kattoja lauantaina Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa. Kuopion hätäkeskuksesta kerrottiin, että pelastuslaitokset saivat aamupäivästä lähtien parisenkymmentä hälytystä, eniten ukkospuuskien kaatamista puista.

Laimean ukkoskesän tähän mennessä vilkkaimpana ukkospäivänä salamoita rekisteröitiin 6 400. Myös kesän suurimmat havaitut rakeet satoivat Ylitorniossa ollen halkaisijaltaan 3-senttisiä.

 

Myräkkä nytkäytti konehallia Haukivuorella

Myrsky repi konehallista ovet irti ja nytkäytti koko rakennuksen parikymmentä senttiä vinoon Mikkelin Haukivuorella lauantaina.

- Pienemmästä rakennuksesta myrsky lennätti katon keskelle peltoa ja katkoi isoja puita pihapiiristä, kertoi ylipalomies Teemu Kolehmainen Pieksämäen paloasemalta. Kolehmainen arveli kyseessä olleen syöksyvirtauksen.

- Se tuli metsän päältä raivaten sitä, olisiko sadan metrin leveydeltä. Oikeastaan kaikki, mitä sen tielle osui, tahtoi hajota tai revetä.

Kukaan ei loukkaantunut myräkässä, vaan vahingot jäivät aineellisiksi.
–  Otettiin pois liukuovia, jotka olisivat olleet vaarassa kaatua ihmisten päälle. Rakennukselle ei pystynyt ihmeitä tekemään. Rakennusmiehet saavat ensi viikolla ihmetellä, miten sen saa suoristettua, Kolehmainen jatkoi.

 

Etelä-Savon pelastuslaitos sai lauantaina korjata puuskittaisen tuulen jälkiä myös Kangasniemellä, jossa puita oli kaatunut tielle ja sähkölinjan suuntaan. Illan mittaan oli useita vahingontorjuntatehtäviä myös Mäntyharjulla.

Salama iski pellolla olevaan heinälatoon Heinäveden Petrumantiellä lauantaina päivällä. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle heinälato oli kokonaan tulessa. Lato, jossa oli myös puutavaraa, tuhoutui palossa kokonaan. (Savon Sanomat)

Pohjois-Karjalassa vanha navetta tuhoutui tulipalossa, jonka salama sytytti. Joensuussa sadevesi tulvi joihinkin liikerakennuksiin.

 

 

 

30.08.2015

"HURJIA" RAEKUUROJA ETELÄSSÄ JA LÄNNESSÄ

Satakunnassa saatiin maistiainen syksystä, kun esimerkiksi Huittisissa sokeripalan kokoiset rakeet tekivät maan valkoiseksi.

- 20 vuotta olen Huittisissa asunut, enkä tällaista kuuroa muista nähneeni. Rännit olivat ihan täynnä rakeita ja tulivat sieltä jo ylitse.  Kun siitä lähdin, niin autollakin oli kuin kuulien päällä olisi ajanut, Huittisissa asuva Teuvo Kaukonen sanoi.

Hyvin paikallisella alueella Huittisten keskustassa raekuuro kesti noin vartin verran. Lämpötila putosi hetkessä rajun kuuron aikana yli paristakymmenestä asteesta yhdeksään asteeseen. Kaukoselle tuli hetkessä vähän epätodellinen talven tuntu.

- Vielä paria tuntia aiemmin seisoskeltiin naapurin kanssa ja ihmeteltiin, miten voi olla näin lämmin. (Iltalehti)

 

"Lapset sanoivat, että sattuu päähän"

Järvenpäässä havahduttiin rakeisiin sunnuntaina iltapäivällä.

- Piti mennä ihmettelemään, kun lapset sanoivat, että sattuu päähän, järvenpääläinen Jarmo Kuivaniemi kuvaili. Kuuro kesti reilut kymmenen minuuttia.

- Autoon ei tullut jälkiä, mutta muistan niinkin joskus tapahtuneen.

Myös Juupajoen Korkeakoskella maa muuttui valkoiseksi, kun rakeita tuli vartin ajan taivaan täydeltä.

Ilmatieteen laitokselta meteorologi Ari Mustala kertoi, että raekuuroja saatiin sunnuntaina linjan Porvoo-Vaasa lounaispuolella ja niihin liittyi myös ukkosta varsinkin länsirannikolla. Lämmintä ilmamassaa oli päällä ja pieni matalapaineen mutka meni Etelä- ja Länsi-Suomen yli. Lämpötilan nollaraja ilmakehässä oli myös selkeästi matalalla. (IS)

(Suurista noin 3 sentin rakeista Ilmatieteen laitokselle ilmoitettiin ainakin Huittisista, Lepäälästä ja Järvenpäästä).

 

 

 

18.09.2015

UKKOSPUUSKIA JA RANKKASATEITA

Trooppisen Henri-myrskyn jäänteet toivat Suomeen runsaita sateita ja myös vaisun ukkoskesän toiseksi vilkkaimman salamapäivän yli 3 000 iskulla.

- Päivän sateessa oli yllättävän paljon kesäisen ukkosrintaman piirteitä, se ei muistuttanut syksyistä rintamasadetta, josta seuraa harmaa, sateinen päivä. Syynä tähän oli se, että Suomeen pyrki lähes helteistä ilmamassaa, totesi MTV:n meteorologi Liisa Rintaniemi.

Lappenrannassa lämpötila kohosi 20,7 asteeseen. Yö oli poikkeuksellisen lämmin vuodenaikaan nähden, kun etelässä lämpötila oli alimmillaankin paikoin 15-16 astetta.

Sademäärät olivat suurimpia lounaasta Länsi-Suomen yli Lappiin asti ulottuvalla alueella. Ylivieskassa vettä tuli 12 tunnissa 48,7 millimetriä ja vuorokausisademäärä oli peräti 66 mm. Ennusteissa oli hyvin varoiteltu, että vettä voi vuorokaudessa sataa kymmeniä millimetrejä, paikoitellen jopa yli 50 mm.

Utössä mitattiin keskituuleksi kovimmillaan 21,6 m/s ja puuska ylsi 26 m/s.

 

Pirkanmaalla myrskysi

Kova ja puuskainen tuuli sekä ukkonen katkoi sähköjä Pirkanmaalla. Kymmenen jälkeen aamupäivällä sähköittä oli 4 000 taloutta verkkoyhtiö Elenian alueella. Sähköt olivat katkenneet erityisesti Nokian ja Ylöjärven seuduilla. Valtatie 11 oli useita tunteja poikki Nokialla Alisenjärven kohdalla, koska sähköjohtoja roikkui tiellä puun kaatumisen vuoksi. Ajoneuvot ohjattiin kiertoteille.

- Asiakkaat ovat sanoneet, että Nokialla oli näkynyt pienimuotoinen trombi, ja kyllä siellä paljon puita oli kaatunut, kertoi Elenian käytön suunnittelupäällikkö Heikki Paananen. Pirkanmaan pelastuslaitokselle kerrottiin tulleen jonkun verran myrskyn aiheuttamia hälytystehtäviä. Rankkasade aiheutti tulvia Tampereen kaduille.

 

Salama iski koulun pihalle

Salama iski Lempäälän Lempoisten koulun pihaan perjantaina aamupäivällä. Useita alakoululaisia ja kaksi henkilökuntaan kuuluvaa loukkaantui lievästi, mutta kenenkään vammat eivät olleet vakavia. 18 lasta kävi terveydenhoitajan vastaanotolla, oireina mm. päänsärkyä.

Lapset olivat pihalla leikkimässä, kun salama iski lähes kirkkaalta taivaalta. Vettä ei satanut, eikä ukkonenkaan jyrissyt lähettyvillä. (Aamulehti)

 

Savossakin myllersi

Ennustettu saderintama saapui Pohjois-Savoon iltapäivällä. Rankkasade sai kadut tulvimaan mm. Kuopion keskustassa ja Haapaniemellä sekä Iisalmessa. Sähköjä oli poikki iltapäivällä Pielavedellä, Pieksämäellä, osassa Suonenjokea, Haukivuorella ja Mikkelissä tuulen kaatamien puiden tai salamaniskujen takia. Myös automaattiset palohälyttimet laukeilivat joissakin teollisuus- ja liikekiinteistöissä.

 

 

 

02.10.2015

VALIO-SYYSMYRSKY PYYHKI POIKKI SUOMEN

Vuoden ensimmäinen iso syysmyrsky Valio iski Pohjanmaan rannikolle perjantaina iltapäivällä ja eteni kattoja repien, puita kaataen ja sähköjä katkoen poikki Suomen. Länsimyrsky katkoi sähköt pahimmillaan noin 180 000 kotitaloudelta. Sähkökatkoja oli suurella osalla Oulun eteläpuoleista Suomea, 179 kunnan ja 18 sähköyhtiön alueella. Lauantaiaamuna yhdeksän maissa ilman sähköä oli yhä lähes 100 000 asiakasta 117 kunnassa. Myrskyvahingot painottuivat erityisesti Pohjanmaan maakuntiin, Keski-Suomeen, Savoon ja Pohjois-Karjalaan.

Verkkoyhtiöt taistelivat vikojen kanssa yli viikonlopun. Korjaajia tarvittiin länsirannikolta itärajalle ja kaikki reservit olivat töissä kaikissa myrskyalueen yhtiöissä.

Matkapuhelin- ja nettiyhteyksissä oli perjantaina laajoja häiriöitä myrskyalueilla kaikilla suurimmilla teleoperaattoreilla, kun mittavien sähkökatkojen vuoksi osa tukiasemista ei toiminut. Lauantaina aamupäivällä verkoissa oli yhä laajoja häiriöitä etenkin Keski- ja Itä-Suomessa ja eri toimijat ponnistelivat yhdessä saadakseen varavoiman avulla edes yhden operaattorin verkon toimintakuntoon. Jos kaikkien operaattoreiden verkot ovat alhaalla, eivät hätäpuhelutkaan mene läpi.

Junaliikenne keskeytyi illalla ja yöllä rataosuuksilla Kuopiosta Kajaaniin, Joensuusta Kiteelle ja Pieksämäelle sekä Tampereelta Parkanoon. Junia korvattiin busseilla. Parkanon eteläpuolella pohjoiseen matkalla ollut matkustajajuna törmäsi iltakahdeksan  jälkeen radalle kaatuneeseen puuhun, mikä viivästytti matkaa tunnin verran, mutta matkustajille ei käynyt kuinkaan, kertoi Yle.

 

Valion tuulet

Kovimmillaan tuulenpuuskat yltyivät jopa 25-30 metriin sekunnissa. Tuulivahingot pitivätkin pelastuslaitokset poikkeuksellisen kiireisinä. Keski-Suomessa tuuli riehui pahimmillaan kello 18-24 ja Itä-Suomessa kello 22-04. Vahinkojen laajuuteen vaikutti se, ettei maa ollut vielä roudassa, puissa on lehtiä ja myrsky oli melko pitkäkestoinen varsinkin idempänä. Ilmatieteen laitoksen mukaan Valio-myrsky vastasi voimakkuudeltaan parin vuoden takaista Eino-myrskyä.

 

Valio-myrskyn kovin tuulilukema mitattiin Kaskisten Sälgrundissa,  keskituuli 23,7 m/s ja puuska 31,1 m/s. Lähelle 30 m/s tuulet ylsivät myös Perämerellä Raahessa ja Kokkolassa. Raahen lukemat 23,6/29,8 m/s. Rauman Kylmäpihlajassa mitattiin puuskassa 27,7 m/s, mikä oli vertailussa seitsemänneksi kovin.

Sisämaassa päästiin yleisesti puuskissa 20-25 metriin sekunnissa. Sisämaan kovin puuska, 27,6 m/s, mitattiin Etelä-Karjalan Lappeenrannassa. Muita tuulilukemia olivat mm. Keski-Pohjanmaan Toholammilla 26,4, Pohjois-Karjalan Liperissä 25,8, Pohjois-Savon Maaningalla 25,6, Keski-Suomen Jämsässä 25,4 ja Etelä-Savossa Rantasalmen Rukkasluodolla 25,3 metriä sekunnissa. Karkeasti ottaen sisämaan tuulet olivat hiukan kovempia ja merellä hiukan heikompia maksimeiltaan kuin Eino-myrskyssä 2013.

 

 

MYRSKY TYÖLLISTI POHJANMAALTA ALKAEN

Pohjois-Pohjanmaalla Sähköyhtiö Elenian alueella oli alkuillasta sähköt poikki 12 000 asiakkaalta 21:ssä kunnassa 29:stä. Eniten katkoja oli Pyhäjärvellä ja Nivalassa.

Myrsky saapui Jokilaaksojen alueelle iltapäivällä kello 14 jälkeen. Pelastuslaitoksella kiireisintä oli noin kello 16-20. Jokilaaksojen pelastuslaitokselle tuli noin 130 tehtävää, kun puita oli kaatunut rakennusten, teiden ja sähkölinjojen päälle. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella tehtävämäärä oli runsaat 50.

Suurin tuulivahinko sattui Ylivieskassa, kun tuuli repi illansuussa peltikaton irti kaupan kylmävarastosta. Sen seurauksena kaupan takaseinää kaatui useiden satojen neliöiden alalta vieressä olevan autoliikkeen autojen päälle. Henkilövahinkoja ei sattunut, mutta kaksi autoa vaurioitui ja varastossa ollutta tavaraa rikkoutui.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Kimmo Virkkala kertoi, ettei pahoja jonoja tehtävien hoidossa ole ollut. Iltapäivällä niitä tuli ensin Limingan ja Tyrnävän suunnilta, sitten Oulusta ja myöhemmin myös Pudasjärveltä.

 

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen lähes kaikki palokunnat olivat perjantaina työllistettyjä vapaavuoroja myöten. Töissä oli 150-200 palomiestä. Pahiten myrsky riepotteli Perhonjokilaaksoa ja Lestijärveä. Kattoja on irronnut ja puita kaatunut teille ja rakennusten päälle. Vahingontorjuntatehtäviä tuli kaikkiaan noin 90. Sähköyhtiö Korpelan Voimalla oli kello 17 aikoihin noin 5 000 sähkötöntä asiakasta.

Pelastusjohtaja Jaakko Pukkisen mukaan myrsky on ollut poikkeuksellinen.

- Täällä on ollut tosi kaunis ilma ja aurinkoinen sää, mutta tuulee rajusti. Yleensä sataa vettä, räntää tai lunta, kun myrskyää.

Sen sijaan lunta ja räntää satoi päivän aikana Pohjois- ja Keski-Lapissa. Etelä-Lapissa on myös salamoinut.

 

Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtajan Harri Setälän mukaan pelastuslaitokselle koitui myrskystä noin 140 tehtävää. Hänen mukaansa myrsky oli vahingoiltaan samaa luokkaa kuin Eino-myrsky v. 2013.

Metsäkeskuksen johtavan asiantuntijan Antti Pajulan mukaan suurimmat vahingot osuivat Keski-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen, jossa puusto on korkeaa ja helpohkosti kaatuva kuusi yleinen lajike. Etelä-Pohjanmaalla puita kaatui saman verran kuin "normaalissa" syysmyrskyssä. Yhteismäärä oli kuitenkin kymmeniä tuhansia kuutiometrejä.

 

Rekkamies myrskyssä: "Puuta kaatuu kuin heinää  (MTV)

Rekkakuski Eero Mäkelä pääsi todistamaan Valio-myrskyn myllerrystä Pohjois-Pohjanmaalla.

– Voin sanoa, että kello kolmen maissa rannassa piti seilata tällaisella täyspitkällä yhdistelmällä, koska tuuli oli niin valtava. Nyt olen matkalla Kajaanin suuntaan ja puuta kaatuu kuin heinää, Mäkelä kertoi Radio Novan haastattelussa. Haastattelun aikana mies oli matkalla Kannuksen ja Sievin välillä.

– Kannuksen kylän uimahallilla on kaupungin miehillä kyllä ensi viikolla töitä, kun putsaavat pihaa. Jos ei kaikki ole nurin, niin suurin piirtein kyljellään, Mäkelä kuvailee. Mäkelä arvioi näkemänsä perusteella, että myrskystä koituu mittavat tuhot metsänomistajille.

– Aivan jatkuvana virtana on puita nurin. Tuollaisia 30–40 senttiä paksuja tukkeja on parin kolmen metrin korkeudelta poikki. Jos ei ole kaatunut, niin sitten on poikki. Puut ovat parhaimmillaan olleet tuulessa 90 asteen kulmassa juureen nähden tuossa tuulessa. Kokenutta rekkakuskia matkanteko ei kuitenkaan pelota näin kesäkelillä.

- On sitä tullut ajettua talvellakin vastaavanlaisessa myrskyssä, Mäkelä toteaa.

 

 

KESKI-SUOMESSA VAHINKOTEHTÄVIEN MÄÄRÄ HIPOI ENNÄTYKSIÄ

Syysmyrsky iski ensimmäiseksi iltapäivällä Keski-Suomen pohjois- ja länsiosiin ja alkuiltaan mennessä se oli laajentunut koko maakuntaan. Puita on kaatunut maanteille ja siellä on myös katkenneita oksia ja sähköjohtimia aiheuttamassa vaaraa autoilijoille ja muille tielläliikkujille. Myös nelostiellä Tikkakoskella, Vaajakosken moottoritieosuudella sekä Leivonmäellä on ollut liikennehaittaa kaatuneista puista.

 

Keski-Suomen pelastuslaitos kertoi illalla, että tilanne oli myrskyn vuoksi edelleen vaarallinen. Pelastuslaitos ei suositellut ulkona liikkumista Jyväskylän seudulla. Erilaisia vahingontorjuntatehtäviä se kertoi saaneensa runsaat 250 puoleenyöhön mennessä.

- Tämä on yksi suurimmista työtehtävien määristä vuorokauden aikana koko pelastuslaitoksen historiassa, korosti päivystävä päällikkö Tapio Viitanen.

Tehtävistä suurin osa oli kaatuneiden puiden poistamista teiltä ja sähkölangoilta. Melkein puolet tehtävistä tuli kello 18-20 välisenä aikana. Iltakymmenen jälkeen tilanne alkoi rauhoittua.

- Tuhot jäivät kohtuullisen pieniksi, vaikka tehtäviä oli paljon. Kun yleensä myrskytuhojen korjaukset keskittyvät haja-asutusalueelle ja metsiin, nyt niitä oli paljon kaupungissa ja kolmasosa keskittyikin Jyväskylän seudulle. Muun muassa Valion suoralla Seppälänkankaalla kaatui paljon puita ja tietyömaan opasteita oli kaatunut, kertoi Tapio Viitanen edelleen.

Riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti Keski-Suomen pelastuslaitokselta kertoi noin kello 21, että ainakin 36:lta asemalta 47:stä on lähdetty hälytysajoon ja töissä oli päällystö mukaan lukien noin 150 henkeä. Reserviin jäi vielä vähän väkeä. Jäntin mukaan pelastuslaitos kartoitti "hyvän sään aikana" miehistövahvuuksia varautuen odotettavaan syysmyrskyyn.

 

Jyväskylässä Ahjokadulla tuuli lennätti suuren varastorakennuksen kattopeltejä kadulle. Vapaudenkadulla Valtiontalon viereisellä tontilla tuuli pudotti noin seitsemän metriä korkean Valon kaupunki-tapahtumaan kuuluneen väliaikaisen veistoksen ryminällä alas. Lintukankaantiellä hevostallin päälle kaatui viisi puuta. Ysitiellä Vaajakoskelta Kuopioon päin Metsolahden siltatyömaalla tuuli heitti tielle ison pressukankaan, joka tukki kaistan ja ruuhkautti liikenteen. Palokan Prisman ostoskärrykatos paiskautui myrskyssä nurin.

Konginkankaalla kaatui iso mänty palvelutalon päälle perjantai-iltana. Puita kaatui useampia, mutta vain yksi osui rakennukseen. Peltikatto vaurioitui pahasti, mutta aluskatteeseen tuli vain pieni reikä, joka paikattiin. Vanhukset olivat sisällä talossa ja tunnelma pysyi rauhallisena, sähkötkin toimivat normaalisti.

Kinnulassa sähköt olivat poikki tuntikausia, ja esimerkiksi palvelutalo Kotikivi oli ilman varavoimaa.

 

Sähköyhtiö Elenian verkkoon myrsky aiheutti erityisen paljon tuhoa. Pahimmillaan ilman sähköä Keski-Suomessa oli yli 30 000 taloutta perjantai-iltana. Eniten vikoja ilmeni Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa. Koko Elenian alueella pimeni enimmillään noin 60 000 taloutta.

- Lähes puolet koko meidän verkkomme vioista jysähti Keski-Suomeen. Pahimmat rytinät ja jäljet syntyivät pimeän tultua, eikä vikojen korjauspartioita voinut pimeällä laittaa liikkeelle turvallisuussyistä,  sanoi viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas.

Korjaustöihin päästiin vasta lauantaiaamuna. Helikopterit haravoivat tarkkaan maakuntaa aamusta alkaen, sillä sähkövikoja oli satoja. Lauantaina puolenpäivän aikaan sähköttömien talouksien määrä oli vielä runsaat 13 000.

 

 

POHJOIS-SAVO -"KAIKKI KYNNELLE KYKENEVÄT TÖISSÄ"

Pohjois-Savossa myrskyn vaikutukset olivat vähintään Keski-Suomen luokkaa. Pelastuslaitokselle oli tullut kello 21.45 mennessä 133 tehtävää, mutta myräkkä jatkui vielä yli puolenyön. Lauantain mittaan uusia tehtäviä kertyi runsaat 60. Töitä oli ympäri Pohjois-Savoa, mm. Kuopiossa, Varkaudessa, Keiteleellä, Lapinlahdella ja Iisalmessa.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen johtokeskuksesta kehotettiin ihmisiä pysymään sisätiloissa ja välttämään liikenteeseen lähtemistä, sillä puita oli kaatunut teille ympäri maakuntaa. Kuopion hätäkeskuksesta kerrottiin soittoja tulleen myrskyn aikana 200 joka tunti. Ruuhkautuneilla linjoilla joutui odottelemaan.

Kuopion Kasarmipuistossa puun alle jäänyt auto vaurioitui pahoin. Kelloniemessä puu kaatui talon päälle myöhään perjantaina ja uusi katto vaurioitui pahasti. Katon rakennustyöt oli saatu päätökseen juuri vähän ennen myrskyn alkua.

 

Savon Voiman alueella pahin tilanne oli kello 23 aikaan, jolloin 47 000 asiakkaalta olivat sähköt poikki, näistä muutamia tuhansia Keski-Suomen puolella. Lukumääräisesti eniten sähköttömiä oli Kuopion seudulla, mutta katkoksista kärsittiin kaikkialla maakunnassa. Monessa pienessä kunnassa suuri osa rakennuksista oli pimeänä. Esimerkiksi 2 000 asukkaan Vesannolla oli puoli kuuden aikaan alkuillasta ilman sähköä yli 1500 rakennusta. 

Valio-myrskyn jälkiä korjattiin täydellä teholla Pohjois-Savossa lauantaiaamusta alkaen. Kello 14 sähköttömiä oli vielä 24 000. Vikoja paikansi kaksi helikopteria. Henkilöstöä oli korjaustöissä 130, apua oli saatu myös muualta maasta Etelä-Suomea myöten.

Yksi heistä oli Eltel Networksin Tuomas Kamunen, joka aloitti työt perjantaina iltapäivällä, lepäsi yön ja jatkoi rupeamaa taas varhain lauantaiaamuna.

- Langat on poikki, iso osa linjoista alhaalla ja puita kaatunut. Kamusen mukaan tilanne on todella vakava. Huomaa, että tuuli on ollut kova.

- Täysmiehitys on. Tittelit heitetään romukoppaan ja kaikki, jotka kynnelle kykenee ja asiansa osaa, tänne otetaan. Niin paljon on sähköttömiä asiakkaita. Koko viikonloppu menee töissä ja vielä ensi viikollakin jatketaan, Kamunen sanoi.

 

Savon Voima Verkon henkilöstö- ja viestintäjohtaja Minna Vierimaa kertoi paikoin tulleen vaikeita vikapaikkoja:  "Siellä on pylväitä nurin ja joudutaan pidempiä johdon osia uusimaan. Lisäksi puita on kaatunut muuntamoiden päälle." Kaiken kaikkiaan Ylä-Savon länsiosissa vikojen korjaamisessa menee pisimpään. Vierimaan mukaan edellisen kerran sähköyhtiön alueella on ollut näin laajat sähkökatkot Tapani-myrskyssä vuonna 2012.

 

Vahingot metsille kolme miljoonaa euroa (Savon Sanomat)

Myrsky kaatoi tai vaurioitti Pohjois-Savon metsissä arviolta 100 000 kuutiometriä puuta arvoltaan noin 3,5 milj. euroa. Arvio perustuu metsäalan eri toimijoiden selvitykseen, jonka koordinoi valtakunnallinen metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Suurimmat vahingot tapahtuivat Kiuruvedellä (10 000 kuutiota), jossa joudutaan uudistamaan metsiä arviolta 50 hehtaaria. Puita kaatui runsaasti myös Maaningalla, Siilinjärvellä, Pielavedellä, Vesannolla ja Rautalammilla. Pohjois-Karjalassa tuhot olivat Pohjois-Savoa pienemmät.

Puustoa kaatui pääasiassa hiljattain tehdyiltä harvennushakkuilta sekä aukeiden länsi- ja pohjoisreunoilta. Myös sähkölinjojen reunat olivat alttiita tuhoille. Laajoja yhtenäisiä puustovaurioalueita ei tullut, yleensä kaatui yksittäisiä puita tai korkeintaan muutaman kymmenen puun ryhmiä. Tämä vaikeuttaa korjuuta ja lisää taloudellisia vahinkoja - merkittävä osa hajakaadoista jää metsiin.

Tehdyn selvityksen perusteella Valio asettuu Helena-myrskyn (31.7.2014) tuhoja suuremmaksi

 

 

 

ETELÄ-SAVOSSA SÄHKÖYHTIÖILLE MILJOONAVAHINGOT

Etelä-Savo oli yksi pahiten kärsineistä maakunnista Valio-myrskyn iskettyä monin paikoin odotettuakin rajummin perjantai-illan ja yön aikana. Enimmillään maakunnassa lähes 40 000 kotia oli pimeänä kello 22 aikaan.  Sähköviat alkoivat kello 16 jälkeen. Pahin myrsky kohdistui Mikkelin alueelle kello 21 aikaan.

– Lähtötilanne ei näyttänyt niin pahalta, mutta tietoa vaikutuksista alkoi tulla illan ja yön aikana. Tämä vastasi pahimman tilanteen varautumissuunnitelmaamme, sanoo Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Mika Huttu. Hänen mukaansa Valio-myrsky ei jää jälkeen viime vuosien isoista myrskyistä, vaan asiakaslukumäärällisesti oli kärkipään myrskyjä.

Eniten sähköttömiä koteja oli Heinävedellä, noin 3 300, ja Kangasniemellä, noin 2 500. Kerralla oli noin 150 sähköasentajaa metsässä ja 50 lepäämässä. Lisäksi kolme helikopteria tutki maastoa, jotta saadaan nopeasti oikeaa tilannetietoa. Lauantaiaamuna ennen yhdeksää ilman sähköä oli vielä 26 000 asiakasta.

 

Monelle sähköyhtiölle tuli myrskystä kivulias lasku. Järvi-Suomen energiasta arvioitiin, että kaikkiaan yhtiö kärsii miljoonatappiot.

– Asennustyöt maksavat satoja tuhansia euroja, ja asiakkaiden sähkönmenetyksistä kärsimät haitat maksoivat meille pelkästään eilen 360 000 euroa tuntia kohti. Meillä ei myrskyvakuutusta ole, joten kyllä tämä iskee kipeän loven, Mika Huttu sanoo.

Etelä-Savon pelastuslaitokselle tehtäviä tuli tasaiseen tahtiin perjantaina kello 18 jälkeen. Hätäkeskus ruuhkautui ja pelastuslaitoksella otettiin käyttöön ruuhkatilanneohje. Lauantaihin noin puoleenpäivään mennessä myrskyn aiheuttamia puunraivaustehtäviä oli tullut yli 200. Se on kohtuullisen paljon, mutta ei aivan kahden vuoden takaisen Eino-myrskyn tasoa. Koko 30 yksikön 150 henkilöä oli yön ajan vahingontorjuntatehtävissä pelastuspäällikköä myöten.

 

Valio-myrsky valtava urakka energiayhtiölle (Länsi-Savo 5.10.2015)

Suomen yli pyyhkäissyt Valio-myrsky koetteli Järvi-Suomen Energian resursseja ja osaamista, mutta tuhosta selvittiin hyvin. Käyttöpäällikkö Mika Hutun mukaan onnistuttiin suunnitelman mukaan erityisesti töiden koordinoinnissa ja eri sidosryhmien välisessä yhteistyössä. Kriisiviestintäkeskus kokoontui kolme kertaa. Sähköyhtiölle suuntautuneita asiakaspuheluita saatiin vähennettyä ajantasaisella ja täsmällisellä tiedottamisella.

Huttu korosti, että poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin varaudutaan aiemmin saadulla kokemuksella, josta aina pyritään myös parantamaan. Hän laski, että 2,5 vuorokauden aikana tehtiin kahden ja puolen vuoden työt.

Sähköt saatiin pääasiallisesti palautettua sunnuntai-iltaan mennessä kaikille Järvi-Suomen energian asiakkaille. Vikojen korjaaminen maksoi 1-1,5 milj. euroa ja sähkölaskuissa tullaan hyvittämään yli 2 milj. euroa, laski Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiön Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen.

 

 

POHJOIS-KARJALASSA ENNUSTETUN PAHAA JÄLKEÄ

Perjantai-iltana ryminällä lännestä Pohjois-Karjalaan saapunut syysmyrsky teki ennustetun pahaa jälkeä. Puita meni nurin ympäri maakuntaa. Pohjois-Karjalan Sähkön alueella oli enimmillään sähköttömiä talouksia noin 33 000 lauantaiyönä kello kahden jälkeen. Lisäksi Carunalla oli vajaat 2 000 sähkötöntä.

Yöllä oli noin 50 ihmistä rajaamassa sähkövikoja, mutta varsinaisiin korjaustöihin päästiin aamulla kello viiden jälkeen 130 asentajan ja metsurin voimin. Vikapaikannuksessa oli myös helikopteri. Urakka on iso, ennakoi käyttöpäällikkö Mikko Leinonen.

 

Valio yllätti sähköyhtiöt

Itä-Suomen sähköyhtiöissä äimisteltiin Valio-myrskyn epätavallista luonnetta. Kun myrskyn piti ennusteen mukaan jo laantua, se yltyikin idässä puolilta öin ja pauhasi ennusteesta poiketen aamuyöhön saakka. Myös myrskyn rajuus oli ainakin idän sähköyhtiöille yllätys. Vikoja tuli tavanomaista paljon enemmän.

– Tuuli voimistui koko ajan edetessään meidänkin alueelle. Tavallaan maatuulet heikkenevät, kun ollaan mantereen puolella menossa. Tuuli oli kovimmillaan aamuyöllä kello 02, PKS Sähkönsiirron käyttöpäällikkö Mikko Leinonen pohtii.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos työllistyi kaikkiaan 165 myrskytehtävällä, jotka olivat puiden raivauksia teiden ja rakennusten päältä. Hälytystehtävissä oli 120 henkilöä. Tuhojen raivaukseen osallistuivat myös vapaaehtoisista koostuvat koulutetut kylien pelastusryhmät Kontiolahden ja Kesälahden alueella, sekä ihmiset omatoimisesti.

Yön aikana loukkaantui pelastuslaitoksen palomies, joka oli raivaustehtävissä. Hän oli sahaamassa moottorisahalla kaatunutta puuta, kun takaa kaatui toinen puu hänen päälleen. Loukkaantunut kuljetettiin Pohjois–Karjalan keskussairaalaan Joensuuhun.

Valio-myrsky kaatoi puun auton päälle Lieksan Kolilla Ylä-Kolintiellä kesken ajon. Kuljettaja ei loukkaantunut, mutta auto meni lunastuskuntoon.

 

Pelastuslaitos muistutti ennen myrskyn tuloa ihmisiä tarkistamaan veneidensä kiinnitykset. Kävikin niin, että Joensuussa pelastuslaitoksen oman Ruutta-aluksen köydet katkesivat ja alus ajelehti Pielisjoella. Laitos sai ilmoituksen ajelehtivasta veneestään ja kävi hakemassa sen laituriin. "Oppia ikä kaikki. Onnettomuus voi sattua kenelle tahansa", todettiin pelastuslaitoksen onnettomuustiedotteessa.

 

PKS: Valio-myrsky yksi historian pahimmista (Karjalainen 5.10.2015)

PKS Sähkönsiirto Oy:n tiedotteessa arvioitiin sähköhäiriöiden korjauskustannuksien nousevan 1 milj. euroon ja lähes 20 000 asiakkaalle maksettavien vakiokorvausten määrän 1,5 milj. euroon.

Valio-myrsky oli sähkönjakelun kannalta laajuudeltaan ja kestoltaan yksi vuosikymmenen pahimpia. Myrsky oli luonteeltaan erittäin voimakkaasti puuskainen ja harvinaisen pitkäkestoinen. Viankorjaus onnistui urakan laajuuteen nähden hyvin - korjaukset oli tehty maanantaihin mennessä.

Reilut 10 tuntia riehunut tuuli katkoi paljon yksittäisiä puita koko jakelualueella, mikä ruuhkautti pahasti PKS:n asiakaspalvelun. Puheluita tuli kaikkiaan liki 2 700, joista 690 ehdittiin vastaamaan. Negatiivista palautetta tuli tästä syystä paljon, mutta toimenpiteisiin ryhdyttiin välittömästi asiantilan korjaamiseksi. Mobiilipuolelle kehitetään palvelua, jossa järjestelmään voi ilmoittaa suoraan kaatuneen puun koordinaatteineen.

 

 

ETELÄ JA POHJOINEN SELVISIVÄT VÄHEMMÄLLÄ

Valio-myrskyn pahimmat tuulet rajautuivat maan keskiosien poikki lännestä itään. Etelämpänä myrsky raapaisi lähinnä Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen pohjoisosia sekä Kaakkois-Suomen maakuntia.

Pirkanmaalla pelastuslaitoksella oli noin 60 tehtävää ja sähköt olivat poikki alle 5 000 taloudesta. Päijät-Hämeessä vastaavat luvut olivat 30 ja 6 000 lähinnä Heinolan ja Hartolan alueilla.

Etelä-karjalassa suoritettiin 50 vahinkotehtävää ja sähköittä jäi Imatran seudun sähköllä noin 4 000 taloutta ja Lappeenrannan Energian alueella 4 000 asiakasta hetkellisesti iltakymmenen aikaan. Parikkalan Valolla oli myös osuutensa.

Kymenlaaksossa vahinkotehtäviä tuli pelastuslaitokselle lauantaiaamuun mennessä vajaat 40.

Kainuun palomiehet hoitivat noin 30 myrskyvahinkotehtävää ja sähköt olivat lyhytaikaisesti poikki enimmillään 6 000 taloudesta. Vahingot rajoittuivat maakunnassa suunnilleen Oulujärven korkeudelle.

Lounaassa ja Uudellamaalla vahinkotapaukset ja sähkökatkokset jäivät vähäisiksi.

 

 

VALIO-MYRSKYSTÄ KYMMENIEN MILJOONIEN PUUSTOVAURIOT

Suomen metsäkeskus arvioi vahingoittuneen puuston määrän olleen noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä, arvoltaan 20-50 miljoonaa euroa. Toissa vuonna marras-joulukuussa Seijan, Einon ja Oskarin päivien tuulet kaatoivat yhteensä noin 4 milj. kuutiota puuta.

Metsäkeskuksen mukaan kovat tuulet vahingoittivat metsiä koko keskisessä Suomessa. Tuuli kaatoi sekä yksittäisiä puita että muutaman kymmenen puun ryhmiä. Laaja-alaisia yhtenäisiä tuhoja ei ole todettu. Myrskyisän tuulen alueen kerrottiin kattaneen noin kolmanneksen Suomen metsäpinta-alasta Oulu-Nurmes ja Pori-Lappeenranta-linjojen välisellä alueella.

Ilmatieteen laitoksen mukaan olosuhteet olivat otolliset runsaille puustovaurioille. Maan etelä- ja keskiosissa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Kainuussa mitattiin laajalti 18-22 m/s puhaltaneita myrskypuuskia.

 

 

 

7.11.2015

PERÄMERELLÄ HIRMUMYRSKYPUUSKIA, YLI 35 m/s

Perjantain vastaisena yönä mitattiin Perämerellä hurjia myrskytuulia. Kaikilla läntisillä merialueilla myrskysi, mutta Hailuodon Marjaniemessä aamuyöllä mitattu 10 minuutin keskituulilukema 29,3 m/s ja kovin puuska 36,3 m/s yllätti kyllä täysin meteorologinkin, MTV Uutisten meteorologi Miina Manninen kertoi. Hän myös ihmetteli, ettei myräkässä syntynyt enempää vahinkoa.

Perjantaiyön myrskytuuli puhalsi rajuimmin Vaasasta Ouluun yltävällä vyöhykkeellä sekä Perämeren alueella. Yli 30 m/s puuskia mitattiin Perämerellä useissa mittauspisteissä. Korkein keskituulilukema ei jää kuin parin yksikön verran Suomen kaikkien aikojen kovimmasta mitatusta lukemasta 31 m/s. Oulun seudun maa-alueilla kovin keskituuli oli alle 19 m/s. Myrskytuulet alkoivat iltayöllä ja heikkenivät nopeasti aamun aikana. Tosin sää jatkuu hyvin tuulisena ennusteiden mukaan koko viikonlopun.

Pelastuslaitos joutui yöllä siivoamaan jonkin verran teille kaatuneita puita. Myrsky runteli Oulussa käynnissä ollutta valofestivaalin tapahtuma-aluetta pahoin ja sen aiheuttamia vaurioita korjattiin perjantain aikana. Sähköt katkesivat runsaasta 1 500 taloudesta varhain aamulla lähinnä Etelä-Pohjanmaan eteläosissa. Suurin katkos oli Kärsämäellä 800:lla Elenian asiakkaalla.

 

Kova tuuli kaatoi puita Meri-Lapissa, mutta isoilta vahingoilta ilmeisesti vältyttiin. Lapin pelastuslaitos joutui raivaamaan yön aikana tielle kaatuneita puita Kemissä, Keminmaassa, Simossa ja Torniossa. Kemissä poistettiin kymmenkunta puuta Eteläntieltä ja liikenne oli poikki raivaustöiden ajan. Hälytys tuli puoliltaöin ja urakka saatiin päätökseen kolmen aikaan.

Sähkökatkoksia koettiin ainakin Kemin Ajoksessa ja Keminmaan Liedakkalassa, Törmässä, Hirmulassa ja Lautiosaaressa. (Yle Perämeri)

 

 

 

30.11.2015

VIIDES PERÄKKÄINEN MYRSKYPÄIVÄ MERIALUEELLA

Maanantai oli viides peräkkäinen päivä, kun jossain Suomen merialueilla mitattiin myrskyä, eli keskituulena vähintään 21 metriä sekunnissa. Perjantain Valio-myrskyn jälkeen tämänpäiväiset tuulet olivat toiseksi kovimmat. Hangon Russarössä päästiin 26,2 m/s keskituulilukemaan ja kovimmassa puuskassa 31 metriin sekunnissa. Tuuli oli voimakkaimmillaan iltapäivällä etelä- ja lounaisrannikolla.

 

Etelä-Ruotsissa yöllä raivonnut Gorm-myrsky katkoi sähköt kymmeniltä tuhansilta kotitalouksilta. Koko Etelä-Ruotsin junaliikenne pysäytettiin ja tieliikenne oli myös vaikeuksissa. Tuulen nopeus oli enimmillään 39 metriä sekunnissa. Suomea lähestyessään myrsky menetti voimaansa.

Kova tuuli katkoi puita ja kaatoi liikennemerkkejä Uudellamaalla. Sähkökatkot olivat lieviä. Tuuli puhalsi etelän maa-alueilla 10-14 metriä sekunnissa, kovimmat puuskat ylsivät juuri ja juuri myrskylukemiin parilla järviasemalla.

Naantalissa Hämmarönsalmen lautta keskeytti liikenteensä iltapäivällä. Lauttaa ajanut Patrik Kvarnströn kertoi kyseessä olleen syksyn pahimman myräkän. Lossin tuulimittari näytti suoran sivutuulen huippunopeudeksi 28 m/s ja tyrskyt pyyhkivät yli lastausrampin ja lossillekin. Laivayhtiö päätti keskeyttää liikenteen varotoimena.

(Yle Helsinki, MTV)

 

 

 

5-6.12.2015

VIIKONLOPUN MYRSKYT NOSTIVAT MERIVEDEN KORKEALLE

Ilmatieteen laitoksen mukaan merivesi nousiviikonloppuna tasolle, jonka toistuvuus on kerran vuodessa. Poikkeuksellisen korkealle tasolle, joka toistuu noin kerran viidessä vuodessa, vesi nousi Suomenlahden itäosassa perjantain ja lauantain välisenä yönä (4-5.12). Haminassa mitattiin tuolloin 150 cm vedenkorkeus. Itämeren jo lähtökohtaisesti koholla ollut vesitilanne yhdessä viikonlopun myrskyjen kanssa nostattivat merivettä vielä ylemmäs. Myös Helsingissä ja Porvoossa merivesi oli toista metriä normaalia korkeammalla.

Helsingissä tulvakorkeus on pahimmillaan ollut 151,4 cm v. 2005, Haminassa 197 cm v. 2005 ja Kemissä 201 cm (v. 1982 Mauri-myrsky).

Kaduille noussut merivesi katkoi teitä Kotkassa, jonka alueella oli lauantaiaamuna poikki kolme tietä, mm. vanha Haminan tie hotelli Leikarin lähellä. Kaduille vesi nousi esimerkiksi Haminan Tervasaaressa ja Kotkan Sapokassa. Turun Hirvensalossa vesi tulvi myös teille jo lauantaina katkaisten liikenteen sekä ajaen linja-autoja poikkeusreiteille. Tilanne jatkui sunnuntaina.

 

Pietarin valtava tulvapato suljettiin estämään tulvaveden pääsy suurkaupunkiin. Pato, jonka rakentaminen alkoi jo Neuvostoliiton aikana, saatiin valmiiksi v. 2011. 25 kilometrin pituisen padon päällä kulkee moottoritie Suomenlahden poikki Kronstadin saaren kautta. Muun muassa Helsingistä Pietariin risteilevä matkustajalaiva Princess Anastasia jäi myrskyn vangiksi Pietariin patoluukkujen sulkeuduttua.

 

Vesi nousi jälleen mm.Kotkassa lauantain ja sunnuntain (itsenäisyyspäivä) välisenä yönä. Tie 170 Tavastilan ja Rantahakan liittymän kohdalla oli poikki aamupäivään saakka. Porvoon keskustassa osa Rantakatua oli suljettuna.

Itsenäisyyspäivä valkeni myös Helsingissä kosteissa tunnelmissa kovan tuulen nostaessa meriveden erittäin korkealle. Vesi tulvi kävelyteille muun muassa Arabianrannassa, Herttoniemessä, Laajasalossa ja Munkkiniemessä ja rajoitti kulkemista myös Pikku-Huopalahden suunnalla ja Tokoin rannassa Hakaniemessä. Pelastuslaitokselle ei kuitenkaan aiheutunut yhtään tulvatehtävää. Huipussaan pinnankorkeus käväisi 110 senttimetrissä.

 

Kuhaa nousi tulvavesistä

Hakaniemen rannassamerivesi nousi itsenäisyyspäivän aamuna 10 metriä kuivan maan puolelle. Paikalle saapui kello viiden aikaan aamuyöllä innokas helsinkiläinen kalastaja Kimmo Peltonen. Vesi ylsi saappaiden puoliväliin.

- Heittelin ensin siitä rantapenkin päältä seisten, mutta kaloja oli siitä niin pitkä matka hinata ja siirryin lopulta lahden reunalle kalastamaan, Peltonen kertoi. Hän saikin tulvivasta Hakaniemestä oivan saaliin,,noin kymmenen kuhaa.

 

Myrskyvauriot vähäisiä

Pelastuslaitoksia työllistivät lauantaiyönä kaatuneet puut sekä teille ja kellareihin kerääntynyt vesi. Myrskyvahingot jäivät kuitenkin vähäisiksi ja sähkökatkot rannikoiden läheisyydessä lounaassa ja etelässä muutamiin tuhansiin talouksiin.  Maa-alueilla etelässä kovimmat puuskat ylsivät 20 metriin sekunnissa.

Itämerellä oli korkeimmillaan kymmenmetrisiä aaltoja, keskituuli kovimmillaan Hangossa 24 m/s  ja puuskatuulet 29 m/s. Tukholmaan matkalla olut Tallink Siljan Victoria 1-alus joutuikin perjantai-iltana kääntymään takaisin Tallinnaan, kun aluksen tutka-antenni ja kaksi ikkunaa vaurioituivat myrskyssä,  ja vettä pääsi tulvimaan sisällekin, kertoi virolainen Postmees-lehti. Merivartioston Helsingin meripelastuskeskus ei kuitenkaan saanut avunpyyntöä laivalta.

 

Itsenäisyyspäivän myrsky pimensi lähes koko Hangon

Ilmatieteen laitoksen mukaan itsenäisyyspäivän iltana etelärannikolla mitattiin erittäin kovia tuulen nopeuksia. Esimerkiksi Hangon Tulliniemessä keskituuli oli 25 metriä sekunnissa. Kovimmat puuskat mitattiin Raaseporin Jussarössä 31,2 m/s ja Kirkkonummen Mäkiluodossa 30,4 m/s.

Sunnuntai-iltana sähköt olivat poikki lähes 10 000 asiakkaalta Lounais-Suomessa. Sähköyhtiö Carunasta kerrottiin maanantaiaamuna kello seitsemän jälkeen tulleen vielä uusia vikoja, jotka olivat tasaisesti vähän sisempänä maata, ei niinkään rannikolla kuten edellispäivänä. Tuolloin sähköittä oli vielä 6 500 Carunan asiakkaista.

Maanantaiaamuna vähäisiä määriä asiakkaita oli sähköittä myös alueella Hämeestä Pohjois-Karjalaan.

 

Sunnuntai-iltana voimistunut tuuli tuotti erityisen pahoja ongelmia 9 000 asukkaan Hangossa, joka pimeni lähes kokonaan. Tilanne tuli yllätyksenä Carunan käyttöpäällikkö Jarmo Strömille.

- Oli vähän yllätys, että viat keskittyivät paljolti Hangon alueelle, joka on suureksi osaksi maakaapeloitu, Ström kertoi sunnuntai-iltana. Ström ei osannut sanoa, johtuiko katko pelkästään myrskystä vai oliko kyseessä joku muu laitevika.

Caruna varautui viikonlopun tuuliseen säähän lisäämällä asentajien, käyttökeskuksen ja asiakaspalvelijoiden lukumäärää ja valmiudessa oli myös viisi helikopteria. Sähkökatkoista kärsivät sunnuntaina Carunan lisäksi ainakin sadat Porvoon, Kymenlaakson ja KSS Verkon sähköverkkojen asiakkaat.

 

 

POHJOIS-EUROOPASSA ENNÄTYSTULVIA

Viikonloppuna Pohjois-Euroopan ylittänyt matalapaine aiheutti suuria tulvia Skandinavian lisäksi myös Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa. Satoja Britannian armeijan sotilaita etsi ihmisiä tulvien peittämistä kaupungeista ja auttoi tulvavallien rakentamisessa. Pahin tilanne oli Carlislen kaupungissa Pohjois-Englannissa, missä kadut peittyivät metrisen tulvaveden alle jokien tulvaseinämien pettäessä.

Alustavien lukujen mukaan Britannian järvialueella satoi 24 tunnissa 340 mm, mikä olisi yhden vuorokauden sade-ennätys.

 

Samainen matalapaine, Norjassa Synne-myrskyksi nimetty, toi suuren sademäärän myös Norjaan ja Ruotsiin. Vuorokausisademäärät ylittivät monin paikoin 100 millimetriä ja osa Norjan jokien vedenpinnoista oli korkeimmillaan 200 vuoteen. Eniten satoi Maudalissa Rogalandin läänissä Lounais-Norjassa, missä vettä tuli lauantaiaamusta klo 7 sunnuntaiaamuun klo 7 140,5 mm. 36 tunnin aikana sademäärä oli valtaisat 299,2 mm.

Satoja ihmisiä on evakuoitu tulvavesien alta. Pahiten tulvista kärsi Eigersundin kunta juuri Rogalandin läänissä.

 

Länsi-Ruotsissa Götanmaalla rankkasateet aiheuttivat tulvavaaran ja alueelle annettiin korkeimman luokan säävaroitus. Sadetta on tullut monin paikoin yli 50 mm vuorokaudessa, maksimissaan on mitattu 63 mm. Maa on hyvin märkää ja sateet runsaita, joiden yhdistelmästä voi muodostua vaarallinen. Junaliikenne jouduttiin katkaisemaan suurelta osin Länsi-Ruotsissa.

 

Pärnussa Viron länsirannikolla on vedenpinta noussut myös yli kriittisen rajan. Pärnun ranta-alueen kadut lainehtivat vedestä. Sähköt olivat poikki yli 11 000 kotitaloudelta myrskyn vuoksi. Pärnulaiset pelkäsivät, ettei vuoden 2005 tilanne toistuisi, jolloin merivesi lainehti yli äyräiden niin, että sitä saatiin äyskäröidä viikkotolkulla kaupungin ranta-alueen lattioilta ja kellareista ja vaarassa oli myös kaupungin keskusta-alue.

 

 

 

26.12.2015

TUULENPUUSKAT voimistuivat myrskylukemiin tapaninpäivänä maan etelä- ja keskiosissa aiheuttaen jonkin verran vahinkoja. Lauantaina aamupäivällä liki 6 000 asiakasta oli ilman sähköä 50 kunnan alueella, pääosin maan keskiosissa. Eniten katkoja oli Asikkalassa ja Jyväskylässä.

Pelastuslaitoksille myrsky ei aiheuttanut isoa ryysistä, mm. Varsinais-Suomessa oli parisenkymmentä tuulesta johtunutta vahingontorjuntatehtävää, kuten puiden kaatumisia ja kattorakenteiden irtoamisia.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuomo Bergman arvioi myrskyn olleen odotusten mukainen normaali myrsky, jossa puuskat merialueilla kohosivat paikoin yli 30 metriin sekunnissa ja maa-alueilla reiluun 20 metriin sekunnissa. Ruotsissa enemmän tuhoa tehnyt Staffaniksi nimetty myrsky oli jo heikkenemässä Suomeen saapuessaan.